PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1 Hanketiedot Yhteystiedot Kehittämistyön kuvaus Taustaa Tavoitteet Toimintaympäristö ja toimijat Asiakaspalveluprosessin kuvaus Toiminnan kuvaus Toimijat Resurssit Toimintakäytäntö Terveystarkastuskäytäntöjen yhteenveto Asiakastiedot Asiakas- ja käyntimäärät Lähettävät tahot Terveysriskit Jatkohoito Asiakkaan näkökulma kehittämistyössä Asiakaslähtöinen toimintaprosessi Asiakaspalaute Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Levittämistyö Tulokset ja johtopäätökset Yhteenveto tuloksista Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT- hankkeesta Lähteet Liitteet Liite 1: Lähete/Suostumus Liite 2: Terveystarkastuksen esitietolomake Liite 3. Suostumuslomake Liite 4. Palautelomake Liite 5: Jatkohoitosuunnitelma Liite 6: Tuloksia hankkeen II-vaiheen terveyshaastattelusta Liite 7: Asiakaspalaute Liite 8: Noutaja tulee -sarjakuva Liite 9: Pysy pinnalla -runo

3 PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI 1 Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Lieksan kaupunki. Hanke on aloitettu Hanke päättyy Paikallinen vastuutaho: Ajalla Lieksan työvoiman palvelukeskus. Ajalla Lieksan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Raportoija: Sairaanhoitaja, projektityöntekijä Aliisa Vartiainen / ohjausryhmä. Yhteystiedot: Vastuuhenkilö johtava hoitaja Elena Olsonen Korpi-Jaakon katu Lieksa projektityöntekijä / sairaanhoitaja Aliisa Vartiainen Korpi-Jaakon katu Lieksa Ensimmäisen hankekauden rahoitus: Hankkeen budjetti oli euroa (Stakes/THL ja Lieksan kaupunki 3000 euroa; lisäksi työajan käyttöä paikallistasolla rahaksi muutettuna euroa). Jatkohankkeen rahoitus: Hankkeen budjetti oli euroa (THL euroa ja Lieksan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus euroa; lisäksi työajan käyttöä paikallistasolla rahaksi muutettuna euroa).

4 1.2 Kehittämistyön kuvaus Taustaa Vuoden 2007 valtion talousarviossa oli varattu pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltopalveluita varten 2,0 miljoonaa euroa, johon oli lisätty myös 1,5 miljoonan euron siirtomääräraha pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Kehittämishanketta toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa: Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (entinen Stakes), Kansaneläkelaitoksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen, kuntien ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa. (Karjalainen, V., Saikku, P., Pasuri, A., Seppälä, A.2008, s ) Lieksassa työttömien terveydenhuoltopalveluita on kehitetty ja toteutettu elokuusta 2007 lähtien kahdessa eri osahankkeessa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyössä työttömien terveydelliset tekijät oli havaittu työllistymisen esteeksi. Lieksan työvoiman palvelukeskus teki hankehakemuksen ja pääsi aloittamaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittämisen Hankkeen nimeksi tuli silloin Osallisena Lieksassa hanke. Hanketta hallinnoi ensimmäisen vaiheen aikana työvoiman palvelukeskus ja se oli yksi kahdeksastatoista valtakunnallisesta osahankkeesta. Hankkeen lähtökohtana oli luoda malli työttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittämiseksi osaksi perusterveydenhuoltoa. Hanke käynnistyi hyvin ja se osoitti, miten tärkeä merkitys työikäisten terveyden ja työkyvyn edistämisellä oli työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Tavoitteena oli tehdä terveystarkastuksia lähinnä pitkäaikaistyöttömille (yli vuoden työttömänä olleet) tai henkilöille, joilla oli kulunut pitkä aika edellisestä terveystarkastuksesta. Koko hankkeen aikana tehtiin terveystarkastus yhteensä 263 asiakkaalle. Asiakkaat ohjautuivat vastaanotolle pääasiassa Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimistosta sekä Lieksan työvoiman palvelukeskuksesta. Samalla kehiteltiin paikallista terveystarkastustoimintamallia yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Ensimmäisen vaiheen aikana terveydenhoitajat työskentelivät työvoiman palvelukeskuksen tiloissa. Tänä aikana hankkeessa työskenteli kaksi terveydenhoitajaa: Sirpa Erling ja Merja Honkanen. Ensimmäinen vaihe päättyi (Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen loppuraportti , Osallisena Lieksassa - hanke.) Hankkeen ensimmäisen vaiheen päätyttyä työttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen todettiin Lieksassa edelleen tärkeäksi. Erääksi syyksi tähän katsottiin kansansairauksien toteaminen ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa. Kansantalouden näkökulmasta katsottuna se toisi yhteiskunnalle selviä säästöjä. Lieksan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus haki hankkeelle jatkorahoitusta keväällä Jatkohankkeessa tavoitteena oli työttömien terveyspalveluiden kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen perusterveydenhuoltoon, jossa kohderyhmänä tulisivat olemaan kaikki työttömät. Kaupungin budjetissa jatkohankekausi huomioitiin ajalle Nyt hanketta hallinnoi sosiaali- ja terveyspalvelukeskus ja hankkeen nimeksi tuli Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osa". Hanketyöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Aliisa Vartiainen, joka aloitti työssään Hankkeen toimipiste sijaitsi terveyskeskuksessa poliklinikalla lähellä muita terveyspalveluita. Hankkeen pääpaino oli toiminnan juurruttamisessa perusterveydenhuoltoon, jotta myös työttömillä olisi oma pysyvä terveydenhuoltopalvelu. 4

5 Kaavio 1: Työttömien terveydenhuollon kehittyminen Lieksassa Työttömien terveydenhuollon kehittyminen Lieksassa Osallisena Lieksassa hanke aloitti 8/07 Stakes Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osa 3/09 1/09 THL Työttömien terveydenhuoltopalve lut Käynnistyminen Kehittäminen Juurruttaminen JATKUU Valtionosuusrahoitus hyväksyttiin PTThankkeita varten 1.5 milj. - 6/07 Typin aloite hankerahoituksesta hyväksyttiin - Terveydenhoitaja käynnisti terveystarkastuskäytännön 8/07 Osallisena Lieksassa hanke toimi Typin toimitiloissa, joka oli hankevastaava. Luotiin palveluohjausmalli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Stakes < THL Jatkohanke rahoitus 3/09. Hankevastaavana Lieksan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Sairaanhoitaja aloitti Toimitila terveyskeskuksessa. TAVOITE: Työttömien terveydenhuoltopalveluiden juurrutus terveyskeskukseen Jatko: kaikki työttömät, pätkätyöläiset, muut tth:n ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä Asiakaslähtöisyys Uusi terveydenhuoltolaki tuoko muutoksia?? Aliisa Vartiainen Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: 1. Kehittää toimiva ja pysyvä toimintamalli työttömänä olleiden asiakkaiden ohjaamiseksi terveystarkastuksiin 2. Luoda selkeä terveystarkastuskäytäntö, jolla voitaisiin edistää pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, kuntoutumista sekä työllistymistä että lisätä työttömien kokonaisvaltaista hyvinvointia 3. Terveydenhuoltopalvelumallin juurruttaminen perusterveydenhuoltoon 4. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä 5. Aktivoida ja lisätä työttömien osallistumista oman kuntoutussuunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa 5

6 Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista Lieksan kaupungin tavoitteena on kehittää terveyspalveluja kaikille kuntalaisille. Kuntalaisten tasavertaisuuden vuoksi työttömien terveydenhuoltopalveluita kehitettiin kahdessa eri hankevaiheessa. Hankkeiden toimipaikka muuttui eri hankekausina, mutta yhteistyökumppanit pysyivät lähes samoina. Keskeisimpinä alullepanijoina asiakkaiden ohjautumisessa terveyspalveluiden piiriin ovat olleet Lieksan työvoiman palvelukeskus sekä Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto. Myös sosiaalitoimisto aktivoitui toisen hankekauden loppupuolella. Kaikilla toimijoilla oli sama päämäärä: ohjata asiakkaat terveyspalveluiden, hoidon ja mahdollisen jatko-ohjauksen piiriin ja tukea asiakkaiden työllistymistä. Lääkäriresurssin vaje on vaikuttanut terveydenhuoltopalveluihin. Lääkärivajetta pyrittiin parantamaan muun muassa rekrytoimalla kaksi inkerinsuomalaista lääkäriä. Terveyspalvelukeskus toimii kuitenkin edelleen vajaalla lääkärikapasiteetilla ja se aiheuttaa omat haasteensa palveluiden saannille Toimintaympäristö ja toimijat Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa ja se kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Maakunnan keskus on Joensuu. Pohjois-Karjala jakaantuu 14 kuntaan ja kolmeen seutukuntaan ja asukasluku on yhteensä Kaikki Suomen kunnat on jaettu seutukuntiin, jotka ovat saman maakunnan alaisia aluekokonaisuuksia. Seutukuntien perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Pielisen Karjalan seutukuntaan kuuluvat Lieksan lisäksi Nurmes ja Valtimo. Juuka siirtyi 1.tammikuuta Joensuun seutukuntaan. Lieksan kaupungin väkiluku oli 2010 elokuussa ihmistä ja kunnan pinta-ala on 4 067,65 km 2. Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Taulukko1: Pielisen-Karjalan alueen asukasluvut 8/2010. Lieksan työllisyystilanne on parantunut tuntuvasti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kesäkuussa 2009 työttömyysaste oli 18,3 prosenttia ja nyt vuonna 2010 se oli 15,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 2010 kesäkuun lopussa 822 henkeä, joista miehiä oli 488 ja naisia 334. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 376. Alle 25- vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt 137:stä 94:ään. Pitkäaikaistyöttömien määrä (yli vuoden työttömänä olleet) oli myös vähentynyt 209:stä 185:een. Pielisen Karjalan alueella sekä koko Pohjois- Karjalassa paras työllisyysaste oli Valtimolla, missä työttömänä oli 10,4 prosenttia työvoimasta. (Lähteet:http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Katsaustammikuu2010.aspx, Lieksan Lehti ) Tammikuun lopussa 2010 Pohjois- Karjalassa työttömien määrä väheni hieman. Lomautetut mukaan lukien alueella oli työtöntä työnhakijaa, 80 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Joulukuun lopusta työttömien määrä väheni 282:lla. 6

7 Kesäkuu Työllisyystilanne 2009 työttömyysaste 18,3 % Työllisyystilanne 2010 työttömyysaste 15,4 % henkilö henkilö < 25- vuotiaat > vuoden työttömänä olleet työttömät työnhakijat > 50- vuotiaat Taulukko 2: Lieksan työllisyyskatsaus (Lähteet: Lieksan Lehti ). Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto (TE- toimisto) on perustettu Samaan aikaan lakkautettiin Ylä-Karjalan ja Lieksan työvoimatoimistot. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston toimialueeseen kuuluu Lieksan lisäksi Nurmes, Valtimo ja Juuka. Hallintotoimipaikka sijaitsee Nurmeksessa. Toimipaikat ovat lisäksi Lieksassa ja Juuassa. Yhtenä päivänä viikossa pidetään vastaanottoa Valtimolla. Toimistonjohtajana toimii Antero Kaikkonen. Muuta henkilökuntaa on noin 30 henkilöä. Lieksan työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee kaksi työ- ja elinkeinotoimiston virkailijaa. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ohjaavat lainsäädännön lisäksi Pohjois- Karjalan alueen työ- ja elinkeinotoimistojen yhteinen visio vuodelle 2010 sekä työllisyys- että yrittäjyysstrategian linjaukset. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto toteuttaa em. strategisia linjauksia ja visioita aktiivisella työtoiminnalla, aktiivisella yritys- ja työnantajayhteistyöllä, työnantajien tarpeiden ennakoinnilla sekä tarjoamalla työnhakijoille työtä että tarvittaessa työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Toimintaperiaatetta kuvaa se, että Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto oli Suomen tuloksellisin vuonna 2009, mitattuna työ- ja elinkeinoministeriön asettamilla tulosmittareilla, esimerkiksi työpaikkojen avoinnaolon kesto oli keskimäärin 7 vuorokautta, henkilöasiakkaiden työttömyysjaksojen kesto/virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen oli 27 % ja työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (työttömänä koulutuksen jälkeen) oli 29,9 %. (Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto, Lieksa) Lieksan suurimmat työnantajat hlö Lieksan kaupunki 825 Pankaboard Oy 160 Maintpartner Oy 57 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto ja Aikuisopisto 90 Amcor Flexibles Finland Oy 110 Vapo Timber Oy Kevätniemi 49 Joptek Oy Composites 70 Rajavartiosto 54 Suomen Rengastehdas 41 7

8 Nokian Kotikenkä Oy Metsähallitus 57 Itella 48 Anaika Wood Ltd Oy 31 Anaika Components Ltd Oy 60 KELA 78 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Lieksa 45 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Koli Pielisen Osuuspankki ja Pielisen OP-Kiinteistökeskus Oy Pielisen Betoni Oy 32 Porokylän Leipomo Oy, Lieksa 20 Lieksan Sähkö Oy 24 LST-Säiliöt Oy Taulukko 3. Lieksan suurimmat työnantajat. Lieksan Lehdessä ( ) kirjoitettiin, että Lieksan teollisuus ui positiivisesti vastavirtaan. Lehdessä ihmeteltiin mm. sitä, että teollisten työpaikkojen määrä Lieksassa oli kasvanut vuonna 2009, kun taas muualla Pohjois-Karjalassa niiden määrä oli pienentynyt. Vain Rääkkylä Lieksan lisäksi oli pystynyt kasvattamaan teollisten työpaikkojen määrää. Aino Tikkanen Lieksan Teollisuuskylä Oy:stä kertoi, että työpaikkojen kasvua edellisvuodesta oli ollut noin 12 %, eli määrä oli kasvanut 78 kappaleella. Positiivisia muutoksia oli tapahtunut monissa yrityksissä luvulla Lieksan työllisyystilanne on parantunut. Vuoden 2000 alussa työttömyysaste oli 24,9 % ja kesäkuun lopussa 2010 se oli 15,4 %. Myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Työllisyystilanteen oletetaan edelleen parantuvan, mikä johtuu Lieksan asukkaiden ikärakenteesta. Nuorten määrä on kaupungissa vähentynyt ja suuret ikäluokat tulevat siirtymään lähivuosina eläkkeelle. (Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto, Lieksa) Lieksan työvoiman palvelukeskus (Typ) perustettiin toukokuussa Typin toiminta perustuu Lieksan kaupungin, Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan kiinteään yhteistyöhön. Yhteistoiminta sopimuksessa tavoitteena on: Auttaa Typin asiakkaita pysyvämpien työelämäratkaisujen löytämisessä Asiakkaiden elämänlaadun parantaminen Lisätä pidempään työttömänä olleiden osallisuutta ja aktiivisuutta ja siten parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymisedellytyksiä Kehittää julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteistyömuotoja Näillä tavoitteilla pyritään purkamaan rakennetyöttömyyttä. Typ haluaa kehittää julkisen sektorin yhteistyötä sekä verkostomaista työotetta. Pitkällä tähtäimellä Typin tavoite on vähentää julkisin varoin kustannettuja työttömyydestä koituvia menoja ja kohentaa asiakkaiden taloudel- 8

9 lista tilannetta. Typin toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen, jossa moniammatillisen tiimin palvelut tuodaan lähelle asiakasta. Typissä työskentelee kaksi Lieksan kaupungin palkkalistoilla olevaa kokopäiväistä työntekijää; sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Pielisen Karjalan TE- toimisto on osoittanut kaksi kokopäiväistä työntekijää, työvoimaohjaajan ja työvoimaneuvojan. Kelan työntekijä työskentelee Typissä vähintään kaksi päivää viikossa. Typin asiakkaaksi ohjataan ensisijassa pitkään työttömänä olleita työmarkkinatuen tai toimeentulotuen saajia, joiden työllistymisen tueksi tarvitaan moniammatillista työotetta. Asiakkaiksi ohjataan myös työttömiä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä ja/tai asiakas tarvitsee yksilöllisempää ohjausta ja neuvontaa. Typin asiakkuutta on asiakkaalle ehdotettu pääsääntöisesti TEtoimistosta, mutta lähetteitä on tullut myös sosiaalitoimistosta, terveyskeskuksesta, Kelalta ja Aikuispsykiatrian poliklinikalta. Lieksan työvoiman palvelukeskuksesta saa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen palveluja sekä Kelan etuusasioissa ohjausta ja neuvontaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työvoiman palvelukeskuksessa osana sosiaalipalveluja. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voi järjestää yrityksissä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on ollut: Lieksan kaupungin eri hallintokunnissa, jossa on ollut mm. talonmiehen apulaisen tehtäviä, kirjastoavustajia, vanhusten viriketoimintaa ja muuta siivous- ja avustustehtäviä. Lieksan ammatti- ja aikuisopistolla talonmiehen apulaisen ja toimistoapulaisen tehtäviä sekä keittiötehtäviä Lieksan seurakunnassa viheralueiden hoitotehtäviä Lieksan Helluntai seurakunnan kirpputorin järjestystehtäviä Lieksan Sateenkaaressa ompelu- ja kutomistehtäviä Lieksan Hiihtoseuralla, Lieksan Tukipisteellä ja Lieksan Kristillisellä opistolla talonmiehen apulaisen tehtäviä. Lähde: Riikka Räty-Ingnatius, työvoimaneuvoja, Lieksan työvoiman palvelukeskus. Työttömien terveydenhuoltohankkeen ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitaja työskenteli Typin toimitiloissa. Se koettiin hyväksi ratkaisuksi, koska palvelu oli lähellä asiakasta. Myös lääkärin palvelut toimivat ensimmäisen hankevaiheen aikana Typin tiloissa. Lääkäri työskenteli Typissä puolipäivää 1-2 kertaa kuukaudessa. Hankkeen toisessa vaiheessa Typin terveystarkastukseen lähettämät asiakkaat ohjattiin tarvittaessa joko projektilääkärille (ostopalvelu) tai perusterveydenhuollon puolelle terveyskeskuslääkärille. Lieksan sosiaalihuollon keskeisimmät toimintaperiaatteet: ehkäisevä sosiaalihuolto sosiaalipalvelut toimeentuloturva toimeentulotuki hoito- ja huolenpito. Kattavien sosiaalipalvelujen avulla pyritään vastaamaan kaikkien väestöryhmien lasten ja lapsiperheiden, vammaisten, vanhusten, päihdeongelmaisten tarpeisiin. Sosiaalihuollossa pyritään 9

10 sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn, väestön sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmisten itsenäisyyden ja omatoimisuuden lisäämiseen. Sosiaalihuollon palveluilla ja taloudellisella tuella lisätään yksilöiden suoriutumismahdollisuuksia ja parannetaan huonompiosaisten yksilöiden ja ryhmien asemaa. Lieksassa sosiaalihuollossa työskentelee noin 150 vakituista työntekijää. Sosiaalihuollon ydin löytyy kunnallisen sosiaalityön ja hoivatyön tehtäväalueelta. Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia asiakkaiden palvelutarpeissa. Muutokset asiakkaiden palvelutarpeissa ovat johtaneet kustannusten nousuun. Erityisen voimakasta nousu on ollut toimeentulotuessa. Kustannusten kasvua on ollut myös lastensuojelussa ja vammaispalveluissa sekä hoivaja hoitotyössä. Toiminnan laatuun vaikuttavana keskeisenä tekijänä on henkilökunnan riittävyys. Kaikilla em. osa-alueilla henkilöstövoimavarat ovat palvelujen kysyntään nähden riittämättömät. Tavoitteena on kehittää uusia työ- ja toimintatapoja työn kehittämiseksi ja haasteista selviämiseksi. Sosiaaliohjaajien pääasiallisena vastuualueena on toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli viime vuonna noin 1200 ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksia on ollut noin 40. Vuoden 2010 tavoite on vähintään 100 asiakasta. Kuntouttavalla työtoiminnalla voidaan merkittävässä määrin alentaa kaupungin maksamia työmarkkinakuluja. Sosiaalityön piiriin kuuluu noin 1300 taloutta. Suurin osa kotitalouksista saa toimeentulotukea. Kotitalouksista suurin osa on ns. yksinäistalouksia ja erityisesti keski-ikäisten ja ikääntyneiden miesten osuus asiakaskunnasta on suuri. Tästä johtuen erilaisten kuntoutumista edistävien aktivointitoimien järjestäminen on haasteellista. Lastensuojelutoimet jakaantuvat sijaishuoltoon ja perheiden tukityöhön. Sijaishuollossa on noin 40 lasta ja nuorta eli lapset on sijoitettu melko pysyvästi kodin ulkopuolelle. Suurin osa sijaiskodeista sijaitsee Itä-Suomessa. Noin 100 perhettä on lastensuojelun avopalveluiden piirissä eli perheet saavat ohjausta, neuvontaa ja konkreettista tukea arjen askareisiin. Lastensuojelun avopalveluiden kysyntä on merkittävästi suurempaa kuin mahdollisuus tarjota palvelua, jolloin priorisointi palvelutarpeen arvioimiseksi on tärkeää. Vaikeavammaisia asiakkaita on noin 150, joista suurin osa saa erilaisia kuljetuspalveluita ja henkilökohtaisia avun palveluita. Honkalampi-säätiö on merkittävä palvelun tuottaja, jolta kaupunki ostaa erilaisia palveluita. Sosiaalihuollon työntekijät työskentelevät muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteistyökumppanit määräytyvät asiakaskunnan mukaan, joita viime aikoina ovat olleet: Te-toimistot ELY-keskus aluehallintovirasto Kela työvoiman palvelukeskus terveydenhuolto oppilaitokset poliisi järjestöt ja yhdistykset sosiaali- ja terveysalan yritykset 10

11 kuljetusalan yrittäjät sosiaalialan osaamiskeskukset Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jne. Lähde: Soile Syrjäjäinen, vs. sosiaalijohtaja, Lieksan sosiaalipalvelukeskus. Nuorten työpajatoiminta on aloitettu Lieksassa vuonna Honkalampi-säätiö järjestää nuorten työpajatoimintaa Lieksan kaupungin nuorisotoimen tilauksesta, johon säätiö saa valtion avustusta. Tämän hetkinen sopimus ulottuu vuoden 2010 loppuun. Toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden palvelua hankkivien kuntien työpajojen kanssa, osin keskitetysti, mutta pääosin kullakin paikkakunnalla erikseen. Työpajaverkostoon kuuluu kaikkien paikkakuntien (4) nuorten työpajat. Toiminta on tarkoitettu alle 29-vuotiaille henkilöille, nuorimmat henkilöt voivat olla yläkouluikäisiä. Työpajatoiminnassa on kymmenen pajatoiminta- ja kuusi kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkaa. Asiakas tulee työpajatoimintaan lähettävän viranomaistahon toimesta. Lähettävänä tahona on joko kunta tai työvoimahallinto. Asiakas voi tulla toimintaan myös suoraan, ilman lähettävää tahoa, jolloin paja etsii asiakkaalle lähettävän tahon. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Työpajan tavoitteena on kartoittaa ja etsiä nuorelle aktivoimistoimenpiteitä, johon nuori pajatoiminnasta siirtyy. Lisäksi tavoitteena on nuoren asioiden selvittely, joka sisältää passiivijakson tarkastelua (syy-seuraus), aktivoimisen suunnittelu (opiskelu / työllistymisen esteiden kartoitus / työllistyminen) ja arjen eheyttäminen kokonaisuudessaan. Arjen eheyttäminen käsittää mm. raha-asioiden hoitoa, asunto-asioiden selvittelyä, terveellisten elämäntapojen omaksumista, päihteettömyyden tukemista sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Pajatoimintaan osallistuu haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, jotka eivät ole syystä tai toisesta suorittaneet peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutusta sekä nuoria, jotka eivät ole työllistyneet saamastaan koulutuksesta huolimatta. Nuorten terveystarkastukset kuuluvat osana Kajastuskoulutuksen opetussuunnitelmaa ja palvelu on ostettu PTT-hankkeelta syksystä 2009 alkaen. Terveystarkastuksilla pyritään parantamaan nuorten terveystietoutta ja antamaan ohjausta/neuvontaa heitä askarruttavissa asioissa. Pajalla työskentelee kaksi päätoimista ohjaajaa sekä kaksi avustavaa. Tarkempi nuorten palveluohjausmalli esitellään kaaviossa 9, sivu 26 (Kajastuspajat, Lieksa). Lieksan terveyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta yhdistettiin Lieksassa Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen päällikkönä toimii johtava lääkäri ja sosiaalijohtaja vuorollaan aina kaksi vuotta kerrallaan. Johtavan lääkärin toimenkuvaan kuuluu mm. terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen toimivaksi työyksiköksi niin, että kuntalaisille olisi tarjolla riittävät terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut. Hoitotyöstä vastaa johtava hoitaja. Toimenkuvaan kuuluu mm. asiakkaiden, potilaiden, työntekijöiden sekä koko organisaation palvelukokonaisuuksien kehittäminen että laaduntarkkailu. Johtava hoitaja toimii yhteistyössä myös muiden palveluorganisaatioiden kanssa. Terveyskeskus toimii myös opetuspaikkana sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoille. 11

12 Terveyskeskuksessa on kaksi vuodeosastoa. Toinen on akuuttivuodeosasto, jossa on 37 hoitopaikkaa. Toisella osastolla on 14 pitkäaikaishoitopaikkaa ja 14 vuorohoito- lyhytaikais- sekä kuntouttavaa hoitopaikkaa. Osastojen toiminnasta vastaa yksi osastonhoitaja. Osastoilla käy sosiaalityöntekijä kerran viikossa. Poliklinikalla toimii akuutti ensiapu ja päivystystoiminta vuorokauden ympäriinsä. Ensiavussa päivystyksessä on arkisin 1-2 lääkäriä. Iltaisin ja öisin työskentelee yksi lääkäri. Ajanvarauksessa toimii 1-2 lääkäriä. Ajoittain lääkäriajanvaraustoimintaa ei ole johtuen lääkäripulasta. Sairaanhoitajan ajanvarausvastaanottoa on arkisin. Diabetespoliklinikalla työskentelee 1,5 hoitajaa arkisin. Poliklinikan toimintaan kuuluu myös mielenterveys- ja päihdetiimi, jossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja yksi mielisairaanhoitaja. Poliklinikan tiloissa on myös terveydenhoitajan aikuisvastaanotto, joka keskittyy ennaltaehkäisevään terveyden- ja sairaudenhoitoon (mm. astma, sydän- ja verisuonisairaudet, reuma ja rokotukset). Terveysneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla käyvät mm. maahanmuuttajat, prediabeetikot, lisäksi 20 prosenttia terveydenhoitajan työajasta on resursoitu työttömien terveystarkastuksiin. Ravitsemusterapeutti antaa ravintoja elämäntapaohjeita asiakkaille ja pitää erilaisia elämäntaparyhmiä. Potilastoimistossa työskentelee terveyskeskusavustajia/lähihoitajia ja resurssien mukaan myös sairaanhoitaja. Potilastoimiston työkuva on laaja. Tehtäviin kuuluu mm. ilmoittautumiset lääkärin vastaanotolle, lääkereseptitoiminta, puhelinneuvonta, sanelujenpurku, erilaisten todistusten kirjoittamiset yms. Poliklinikan toiminnasta vastaa osastonhoitaja. Neuvolatoiminta perustuu pitkälti ennaltaehkäiseviin palveluihin. Eri ikäryhmät kuuluvat palvelujenpiiriin mm. äidit, lapset, perheet, koululaiset, opiskelijat sekä perhesuunnittelu- ja työttömien terveydenhuoltopalvelut. Yksi lääkäri on toiminut äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Neuvolan toiminnasta vastaa vastaava terveydenhoitaja. Työterveydenhuolto huolehtii työikäisten terveyden- ja sairaudenhoidosta. Eri yritysten kanssa sovitut terveydenhuoltosopimukset rajaavat saatujen palvelujen määrän. Työterveyshuollosta vastaa vastaava työterveyshoitaja. Työterveyshuollossa työskentelee yksi työterveyslääkäri. Hammashuolto huolehtii kuntalaisten hampaiden hyvinvoinnista. Terveyskeskuksessa hammashuollossa toimii tällä hetkellä neljä hammaslääkäriä ja yksi keikkalääkäri. Yksi heistä toimii vastaavana hammaslääkärinä. Hammashoitajia on yhdeksän, joista yksi toimii vastaavana hoitajana. Suuhygienistejä on kolme. Arkipäivystystä on, mutta viikonloppuisin päivystävä hammaslääkäri toimii Joensuussa. Vastaanottoaikaa asiakas saa odotella noin 6-8 viikkoa. Vuonna 2009 asiakasmäärä oli noin Hammashuollon tiloissa toimii myös kuulopalvelupiste. Tukipalvelujen, kuten laboratorio, röntgen, fysioterapia, materiaali-, vaate- ja välinehuollon ja huolto-osaston kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Laboratorion toiminnasta vastaa osastonhoitaja ja lisäksi siellä työskentelee kaksi laboratorionhoitajaa ja puolikas terveyskeskusavustaja. Vuonna 2009 asiakasmäärä oli noin Fysioterapiassa työskentelee kolme fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Toinen kuntohoitajista huolehtii apuvälineyksiköstä. Yksi fysioterapeutti ja yksi kuntohoitaja vastaavat osastopotilaiden kuntoutuksesta ja kaksi fysioterapeuttia vastaa taas avopuolen kuntoutuksesta. Röntgenissä toimii yksi röntgenhoitaja ja puolikas laitosapulainen ja terveyskeskusavustaja. Röntgenhoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia kuntalaisten röntgenkuvien suorittamisesta. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi laaduntarkkailu ja yhteistyö esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa sekä muut vastaavan hoitajan tehtävät. 12

13 Materiaalihuollosta huolehtii kaksi henkilöä ja heidän toimenkuvaansa kuuluu muun muassa varastointi, ostolaskut ja niiden käsitteleminen sekä arkistointi. Vaatehuollosta huolehtii liinavarastonhoitaja, joka työskentelee talossa noin kaksi päivää viikossa. Työ- ja vuodevaatteet ovat vuokralla ja palvelu on ostettu Karjalan tekstiilipalvelu Oy:ltä. Välinehuollossa työskentelee yksi välinehuoltaja ja yksi laitosapulainen osa-aikaisesti. Toimenkuvaan kuuluu huolehtia instrumenttien puhdistuksesta ja steriloinnista sekä muiden laitteiden puhdistuksesta. Yhteistyötä tehdään myös muiden palveluyksiköiden sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kaavio 2: Lieksan terveyskeskuksen organisaatiomalli. 13

14 2 Asiakaspalveluprosessin kuvaus 2.1 Toiminnan kuvaus Toimijat Pitkäaikaistyöttömien ongelmat voivat olla moninaisia, jolloin palvelutarpeen kartoittamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Asiakkaan lisäksi toimivan yhteistyön keskeisimpiä toimijoita ovat olleet: työvoiman palvelukeskuksen henkilökunta (TYP) työ- ja elinkeinotoimiston (TE) työvoimaohjaajat ja -neuvojat ammatinvalintapsykologi sosiaalityöntekijät lääkäri psykologi terveyden- ja sairaanhoitajat fysioterapeutit ravitsemusterapeutti kolmannen sektorin toimijat. Kaikilla yhteistyökumppaneilla oli sama tavoite, eli työttömän asiakkaan elämänlaadun parantaminen ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin lisääminen. Varsinkin pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat paljon henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja vuoropuhelua, jota ei voi korvata esimerkiksi sähköisellä asioinnilla. Lieksan työttömien terveydenhuollon kehittämishanke on toiminut kahdessa eri vaiheessa. Kaupungin johdon myönteinen asenne eri työllistämistoimiin on tukenut kaikkia työttömien parissa työskennelleitä. Työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa, kun kaikilla on selkeä yhteinen päämäärä. Ohjausryhmän tuki ja asiantuntijuus ovat auttaneet kehittämään työttömien hyvinvointistrategiaa koko projektin ajan. 14

15 Kaavio 3: Projektin toimijat ja yhteistyökumppanit. Kaavio 4: Osallisena Lieksassa hankkeen toimijat ( ). 15

16 Kaavio 5: Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osan ohjausryhmä ( ) Resurssit Projektin ensimmäisen vaiheen aikana projektityöntekijät/terveydenhoitajat valittiin kaupungin ulkopuolelta. Terveydenhoitajilla oli aikaisempaa kokemusta projektityöstä. Työkokemus antoi hyvät toimintavalmiudet hankkeen käynnistämiselle. Projektin käynnistysvaihetta hidasti se, että uusi toimintaympäristö eri toimijoineen oli hanketyöntekijöille uusi. Atk-lupien ja erilaisten atkohjelmien opettelu, lomakkeiden suunnittelu ja käyttöönotto sekä yhteistyökumppaneihin tutustumiset veivät oman aikansa. Ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajan työpiste sijaitsi työvoiman palvelukeskuksen tiloissa, koska terveyskeskuksesta ei löytynyt toimitiloja. Lisäksi TYP koettiin matalan kynnyksen paikaksi, jonne asiakkaan olisi helppo tulla ja jossa hän muutenkin asioi. Lääkärin palvelut toimivat myös 1-2 kertaa kuukaudessa/puolipäivää TYPn tiloissa. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi alkukesästä 2009, jolloin työntekijäksi valittiin Lieksan kaupungin vakituisessa toimessa oleva sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja tunsi kaupungin terveystoimen käytännöt ja suurin osa muistakin kanssatoimijoista oli jo tuttuja. Se toi helpotusta toimintamallin kehittämiseen, juurruttamiseen ja yhteistyökuvioiden luomiseen. Myöskään käytössä olevien tietojärjestelmien opetteluun ei kulunut aikaa. Sairaanhoitajalla oli työkokemusta avosairaanhoidosta mm. diabetespoliklinikalta ja siitä oli paljon hyötyä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehtäessä. Monet asiakkaat olivat tuttuja hoitajalle jo entuudestaan, siitä oli apua asiakkaan taustojen selvittämisessä ja hoitosuhteen luomisessa. Hankkeen toisessa vaiheessa toimitilat saatiin terveyskeskuksen poliklinikalta läheltä muita ter- 16

17 veyspalveluita. Terveyskeskuksessa asiakkaalle oli helpompi järjestää terveyteen liittyviä jatkoselvityksiä, kun kaikki toiminnot olivat saman katon alla. Hankkeen toimintaa hidasti se, että projekti oli puolisen vuotta nukuksissa ennen toisen vaiheen käynnistymistä. Kunnon perehdytystä työhön ei pystytty antamaan, koska ensimmäisen hankevaiheen terveydenhoitaja lopetti työt jo tammikuussa Sairaanhoitajan oli kuitenkin helppo tarttua työhön, koska valmiita lomakkeita ja kirjallista materiaalia oli hyvin tarjolla. Niihin tutustumiseen sai käyttää riittävästi aikaa ennen itse toiminnan käynnistymistä. Asiakastietojärjestelmät Lieksan kaupungin sisäinen tietotekniikkaverkosto on kirjava. Lähes kaikilla toimistoilla ja viranhaltioilla on omat asiakastietojärjestelmät. Myös saman hallinnon alaiset tietoyhteydet eri ohjelmineen ja laitteineen ovat paikka paikoin hyvin epäyhteneväisiä, mikä on omalta osaltaan lisännyt ja vaikeuttanut työntekoa ja hankaloittanut tiedonsiirtoa. Terveyskeskuksessa on otettu käyttöön Mediatri potilastietojärjestelmä vuoden 2009 alussa, Lieksa siirtyi siihen ensimmäisten kuntien joukossa. Mediatri-tietojärjestelmää kehitellään edelleen, tavoitteena on tietojen yhtenäisyys ja tiedonkulun katkeamattomuus koko maakunnan alueella. Vanhempi Finstar-potilastietojärjestelmä toimii vielä katseluohjelmana uuden tietojärjestelmän rinnalla. Mediatri on sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen henkilöstön käytössä, mutta käyttöoikeudet on rajattu ja ne määräytyvät ammattinimikkeiden mukaan. Työttömien terveystarkastustiedot on merkitty Mediatriin HOKE-PTH-järjestelmään alkaen. Työvoiman palvelukeskuksessa toimii Typpi tietojärjestelmä, jonka toiminta perustuu olemassa olevaan asiakaspalvelun suostumuskäytäntöön ja palvelukeskuskohtaisiin henkilöstörekisteriselosteisiin. Keskeisintä henkilötietojen käsittelyssä on se, että niitä kerätään ja käsitellään vain kyseistä käyttötarkoitusta varten ja huolehditaan siitä, että käsiteltävät tiedot ovat virheettömiä ja niitä käytetään vain kerättyyn tarkoitukseen. Typpi-tietojärjestelmää voivat käyttää työvoiman palvelukeskusten johdolta käyttöoikeudet saaneet työ- ja elinkeinohallinnon, palvelukeskustoimintaan osallistuvien kuntien ja Kelan virkailijat. Koska järjestelmä on usean eri organisaation yhteiskäytössä, käytetään käyttäjien tunnistamiseen sirullista henkilökorttia. Lieksan sosiaalipalvelukeskuksessa toimii Pro Consona-tietojärjestelmä. Siihen kuuluvat toimeentulotuki-, välitystili-, päihdehuollon-, vammaispalvelu- ja lastensuojeluasiat. Käyttöjärjestelmään on nimetty kolme pääkäyttäjää ja käyttöoikeudet myönnetään sosiaalipalvelukeskuksen henkilöstölle oman asiakaskunnan mukaan. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimistossa on käytössä URA-työvoimapalvelujärjestelmä. Valtakunnallisesti kaikilla työhallinnon työntekijöillä on käyttöoikeus Uraasiakastietojärjestelmään. Kelalta tulee Ura-asiakastietojärjestelmään tieto, kun asiakas on ollut 500 päivää työttömänä ja hänet lasketaan TE-hallinnossa pitkäaikaistyöttömäksi. Kelalla ei ole katseluoikeutta kyseiseen tietojärjestelmään. Nuorten pajalla on käytössä Kiintiölista-asiakastietojärjestelmä, johon merkitään jokaisen nuoren tiedot; milloin on aloittanut/lopettanut pajatoiminnan ja minne on siirtynyt pajatoiminnan jälkeen. Käyttöoikeus kyseiseen tietojärjestelmään on Kajastuspaja Lieksan henkilökunnalla ja esimiehillä. Lisäksi palvelujen tilaajalle eli tässä tapauksessa Lieksan Nuorisotoimelle menee aina päivitetty lista pajan asiakkaista. Lieksan lääkärikeskus Villus edustaa, yksityistä sektoria, ja heillä on käytössä Doctorexpotilastietojärjestelmä, siitä ei ole yhteyksiä Mediatri-käyttöjärjestelmään. Tarvittaessa asiakas- 17

18 tietoja on siirretty puolin ja toisin sisäisen postin kautta asiakkaan suostumuksella. Kelalla toimii valtakunnallinen sähköinen asiakirjahallinta SAHA. Tietojärjestelmä on tarkoitettu vain Kelan henkilöstölle. Pääsääntöisesti sinne merkitään muun muassa etuushakemustiedot Toimintakäytäntö Asiakasprosessin käynnistyminen terveystarkastusten osalta on ollut osa työttömän kokonaisvaltaista palvelusuunnitelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on ollut herätellä asiakkaan mielenkiintoa omaa terveyttään kohtaan. Tavoitteena oli selvittää sellaiset terveysrajoitteet, joilla olisi merkitystä asiakkaan sijoittuessa avoimille työmarkkinoille tai kun suunniteltiin mahdollista kuntouttavaa työtoimintapaikkaa. Palveluohjausmalli on kuvattu kaaviossa 8 (s. 25). Asiakastapaaminen Vastaanotolle asiakkaita saapui hyvin erilaisista lähtökohdista. Olennaista oli selvittää asiakkaan terveydentila kokonaisvaltaisesti. Tällöin tulee huomioida niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tausta- ja ympäristötekijät. Monen työttömän asiakkaan kohdalla nousi esiin useita ongelmia, mutta joukossa oli myös niitä, joiden elämä oli pysynyt raiteillaan pitkistä työttömyysjaksoista huolimatta. Tärkeää vastaanotoilla oli se, että asiakas koki itsensä hyväksytyksi, arvostetuksi ja tasavertaiseksi ihmiseksi. Paras palaute tapaamisista oli se, kun asiakas poistui tyytyväisenä vastaanotolta. Ensikäynnin tärkeys Lähettävällä taholla oli merkittävä rooli asiakkaan motivoinnissa ja ohjaamisessa terveystarkastukseen. Osa asiakkaista ei saapunut terveystarkastukseen, vaikka kutsuja oli lähetetty useampi kuin yksi ja asiakkaaseen oltiin oltu myös puhelimitse yhteydessä. Suurin osa asiakkaista saapui kuitenkin vastaanotolle. Asiakkaan ja terveydenhoitajan ensitapaaminen oli tärkeä vaihe, koska silloin pyrittiin luomaan asiakassuhde niin, että terveystarkastusprosessissa päästiin hyvin alkuun. Terveydentilaan liittyvät mahdolliset terveysriskit selvitettiin laajalti, jotta asiakas osattiin ohjata tarvittaessa oikeaan jatkohoitopaikkaan ja asiakas koki tulleensa kuulluksi. Muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaalle oli jo useimmiten ehtinyt kehittyä jonkinlainen vuorovaikutussuhde. Luottamuksellisen asiakassuhteen ja yhteistyön luominen kaikkien osapuolten kanssa oli ensisijaisen tärkeää onnistuneen palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Lähetekäytäntö Terveystarkastusprosessi käynnistyi pääsääntöisesti siten, että sairaanhoitaja/terveydenhoitaja sai lähetteen lähettävältä taholta, joka sisälsi asiakkaan allekirjoittaman suostumuslomakkeen viranomaisten väliseen tietojen vaihtoon (Liite 1). Tämän jälkeen sairaanhoitaja/terveydenhoitaja lähetti kutsun asiakkaalle terveystarkastukseen kirjeitse. Kutsuun sisältyi: laboratoriolähete, terveyskysely/esitietolomake (Liite 2) ja työkykyindeksilomake. Asiakas varasi vastaanotolle ajan joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä puhelintunnin aikana. Päivystyskäyntiajat olivat myös ratkaisu siihen, jos asiakkaalla ei ollut puhelimessa puheaikaa, tällöin asiakas saattoi tulla varaamaan ajan paikanpäälle. Syrjäkylillä asuville ja/tai kimppakyydin turvin kulkeville asiakkaille oli tärkeää, että heidän 18

19 palvelunsa pyrittiin keskittämään samalle päivälle. Esimerkiksi Kolilta tuleva asiakas kävi terveystarkastuksen lisäksi hoitamassa usein myös muita asioita. Näin helpotettiin asiakkaan asioimista. Laboratoriokokeissa asiakas kävi noin viikkoa ennen sovittua vastaanottoaikaa. Lieksaan kuuluvan Kolin kohdalla tietyt palvelut on tehty joustaviksi Pielisen Karjalan seutukunnan yhteistyöllä. Esimerkiksi Kolilla asuvat lieksalaiset saavat käyttää Juuan terveyskeskuksen laboratoriopalveluita. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun heidän ei tarvinnut lähteä pitkän matkan päähän. Tulokset asiakkaan laboratoriovastauksista lähetettiin Lieksan terveyskeskukseen joko postitse tai asiakas toi ne mukanaan tullessaan vastaanotolle. Sama käytäntö pätee myös Juuan TE-toimipisteen kanssa, eli lieksalaiset asioivat Juuan työ- ja elinkeinotoimistossa. Toimintaa voisi vielä kehittää niin, että terveystarkastusten ja muun toiminnan apuna voitaisiin hyödyntää videoneuvottelua. Lähetelomakekäytännöt olivat hankkeen alussa melko kirjavia, mutta hankkeen loppuvaiheessa lomakkeet yhtenäistyivät ja nykyisen lähetelomakkeen avulla asiakkaan terveystiedot selviävät hyvin. Yhtenäiset lomakkeet selkeyttävät myös terveydenhoitajan työtä. Lähetekäytäntöä tulee vielä kuitenkin kehittää niin, että kaikki tarvittava tieto olisi jo valmiiksi kerättynä (esim. onko aikaisemmin tehty työhallinnon puolelta työttömälle kuntoutustutkimuksia). Monipuoliset tiedot ovat tärkeitä kartoittaessa asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Näin myös vältytään turhilta päällekkäistutkimuksilta. Kaavio 6: Terveystarkastuksiin ohjanneet/ lähettäneet tahot. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Lieksan työvoiman palvelukeskus Honkalampi-säätiö, KASKI Raja-Karjala, nuorten paja Lieksan sosiaalitoimi Terveyskeskuksen poliklinikka Terveyskeskuksen työterveyshuolto Asiakas itse Suostumuslomake Moniammatillista yhteistyötä varten asiakkaan tulee allekirjoittaa suostumuslomake (Liite 3). Lomakkeen allekirjoittaminen on vapaaehtoista. Jos asiakas kieltäytyy allekirjoittamasta lomaketta, niin asiakkaan terveystarkastuksessa esille tulleet tiedot jäävät asiakkaan ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan välisiksi. Tällöin sektorirajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö ei pääse täysin toteutumaan. Tosin vain harvojen asiakkaiden kohdalla kävi näin. Palautelomake Kirjallinen palautelomake (Liite 4) lähettävälle taholle toimi hyvin. Täytetty lomake palautettiin lähettävälle taholle asiakkaan suostumuksella. Lomakkeesta kävi heti ilmi, että asiakas oli ylipäätään käynyt terveystarkastuksessa ja se millaisia jatkosuunnitelmia oli sovittu. Tämä helpotti kaikkien osapuolien työtä ja vähensi turhaa/päällekkäistä työtä. Lähettävä taho pystyi siirtymään prosessin seuraavan vaiheen, jossa esimerkiksi. mietittiin asiakkaan kanssa seuraavaa tavoitetta, jonka avulla päästäisiin lähemmäs sovittua päämäärää. Palautelomake palveli myös asiakasyhteistyöryhmää silloin kun asiakkaan asioita palavereissa 19

20 käsiteltiin. Palautetta käytiin myös paljon puhelinkeskustelun välityksellä. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että asiakas oli jatkuvasti tietoinen, mitä asioita suunniteltiin juuri hänen kohdallaan. Asiakkaan tilanteen seurannasta ja seurantavastuusta voitiin sopia tarvittaessa erikseen, mutta pääasiassa jatkohoidon seuranta oli lähettävällä taholla. Palautelomake perustui vapaaehtoisuuteen. Käytettävissä olevat suostumus- ja palautelomakkeet tarkistettiin ja hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä. Terveystarkastus Terveystarkastukseen varattiin aikaa noin kaksi tuntia. Useimman asiakkaan kohdalla aika tuli käytettyä tarkasti. Oli hyvä, että asiakkaalle oli varattu riittävästi aikaa, koska monella asiakkaalla oli tarve asioiden laaja-alaiseen selvittelyyn. Näin päästiin kiinni asiakkaan kokonaistilanteeseen, mikä auttoi kartoittamaan asiakkaan mahdollisia jatko-ohjauksia. Tämä Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen selvittely paransi asiakkaan ja hoitajan välistä vuorovaikutus- ja luottamussuhdetta. Pääsääntöisesti terveystarkastukset tapahtuivat terveyskeskuksessa poliklinikan tiloissa, mutta nuorille ne tehtiin nuorten pajalla. Lähetekäytäntö ja terveystarkastuspäivät sovittiin pajaohjaajien kanssa erikseen. Asiakkaan tullessa vastaanotolle vaihdettiin ensin kuulumiset. Tämä hieman rentoutti ja vapautti tilannetta. Usean asiakkaan kohdalla edellisestä terveystarkastuksesta oli saattanut kulua vuosia ja se saattoi luoda pientä jännitettä koko tapahtumaa kohtaan. Moni ei ollut käynyt edes terveyskeskuksessa vuosiin. Tilanteen käynnistyttyä keskusteltiin terveystarkastuksen tavoitteista, yhteistyökuvioista ja tietoturva-asioista. Hyväksyttyään moniammatillisen yhteistyön ja siihen liittyvän viranomaisten välisen tietojen vaihdon, asiakas allekirjoitti suostumuslomakkeen, jolloin asiakkaan tietojenvaihto eri toimijoiden kesken mahdollistui. Suostumuslomakkeen allekirjoittaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Asiakas oli useimmiten vastaanotolle tullessaan täyttänyt esitielomakkeen, jonka pohjalta terveyskeskustelu käytiin. Toisinaan terveydentila vaati lisäselvittelyjä, jolloin täytettiin Audit (alkoholin kulutus) ja diabeteksen sairastumisriskikaavakkeet. Työkykyä koskevaa lomaketta täydennettiin yleensä vastaanotolla. Työkykyindeksi kuvasi asiakkaan omaa tuntemusta sen hetkisestä työ- ja toimintakyvystä. Lomakkeiden täyttäminen ei ollut kaikkien asiakkaiden kohdalla aivan yksiselitteinen tapahtuma. Osa asiakkaista tarvitsi siihen apua ja ohjausta. Siksi onkin tärkeää, että täytettävät lomakkeet ovat helposti ymmärrettävissä ja ulkoasultaan selkeitä. Vastaanotolla selviteltiin myös asiakkaan riskiä sairastua eri kansansairauksiin selvittämällä sukuanamneesi. Sairauksia pyrittiin ehkäisemään terveysneuvonnalla ja motivoimalla asiakasta itsensä hoitamiseen. Tarvittaessa tehostettiin muun muassa diabeteksen tai verenpaineen hoitoa ja ohjattiin elämäntapamuutoksiin. Pääpaino oli kuitenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä. Laboratoriokokeiden lisäksi katsottiin pituus, paino, BMI, mitattiin verenpaine x 2 ja vyötärönympärys. Selviteltiin ravitsemus- ja liikuntatottumukset, tupakointi, unenlaatu/määrä ja kartoitettiin psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat. Asiakkaille annettiin terveysneuvontaa ja ohjausta terveellisten elämäntapojen löytämiseksi ja saavuttamiseksi. Kannustettiin pysyviin elämäntapamuutoksiin ja korostettiin, että jo pienillä pysyvillä valinnoilla oli suuria vaikutuksia kokonaisvaltaista terveydentilaa ajatellen. Useille asiakkaille pelkkä tietojen päivitys siitä, millaisia suosituksia syömiseen, juomiseen, lepoon ja liikkumiseen liittyen on olemassa, auttoi pohtimaan omia elämäntapojaan. Media on 20

21 täynnä ohjeita siitä, miten ihmisen tulisi elää. Mutta kun asiat käydään asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti läpi, se koskettaa heitä lähemmin ja herättää muutosajatuksen herkemmin. Elämäntapamuutokset koetaan usein vaikeiksi ja haastaviksi toimenpiteiksi, siksi ulkopuolinen apu, tuki ja kannustus on usein tarpeen. Säännölliset seurantakäynnit terveyden- tai sairaanhoitajan luona mahdollistavat paremmat edellytykset pysyvien elämäntapamuutoksien tekemiseen ja varsinkin niiden pysymiseen. Jatkohoitosuunnitelma Terveystarkastuksessa jokaiselle asiakkaalle tehtiin jatkohoitosuunnitelma (Liite 5), ja yhdessä asiakkaan kanssa mietittiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Samassa lomakkeessa oli terveystarkastuksen tulokset. Lomake jäi asiakkaalle itselleen. Projektin aikana hankkeella oli mahdollisuus ostaa työterveyslääkärin palveluita. Näitä palveluita käytettiin silloin, kun asiakas tarvitsi työhallinnon viranomaisille lausunnon työ- ja toimintakyvystään. Työterveyslääkärille asiakkaita ohjattiin myös kuntoutus- ja eläkeselvittelyasioissa. Lääkäripalvelut olivat asiakkaille ilmaisia, mutta mahdolliset B1-lausunnot asiakkaat joutuivat kustantamaan itse. Asiakkaita ohjattiin myös lääkärin ajanvarausvastaanotolle perusterveydenhuollon puolelle. Käynnit olivat useimmiten uusien lääkkeiden aloitus- tai arviointikäyntejä sekä diagnoosin vahvistuksia ja asiakkaan terveydentilan kokonaisarviointeja mahdollisen jatkohoidon kannalta (mm. lähete erikoissairaanhoidollisiin tutkimuksiin). Näistä palveluista asiakkaat joutuivat maksamaan normaalin lääkärissäkäyntimaksun. Tavoitteena oli, että asiakas hoidetaan ja tutkitaan mahdollisimman pitkälle perusterveydenhuollon puolella. Ongelmana on ollut se, ettei Kela ole aina hyväksynyt lääkärien tekemiä lausuntoja asiakkaista muun muassa sairasloma-asioissa. Jatkossa tätä asiaa on tarkoitus parantaa lääkäreille kohdistetussa koulutuksessa, jossa Kelan asiantuntijalääkäri tulee kertomaan B1-lausunnon laatimisesta. Tästä olisi apua myös asiakkaan jatkosuunnitelmia mietittäessä ja se lyhentäisi ajallisesti koko prosessia ja hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Koulutus ei ole vielä kuitenkaan toteutunut. Useimmiten terveystarkastuksen jälkeen asiakkaat ohjattiin jatkohoitoon terveydenhuoltoon. Lähetteitä tehtiin lääkärin lisäksi esimerkiksi fysioterapiaan, ravitsemusterapeutille, hammashuoltoon, perhesuunnitteluneuvolaan, aikuisvastaanottoon, diabetespoliklinikalle (asiakkailla jo lääkitys), terveysneuvolaan (prediabeetikot, joilla ei ole lääkitystä), työterveyshuoltoon (kuulotutkimus), psykologille, muistihoitajalle, aikuispsykiatrian poliklinikalle, päihdesairaanhoitajalle, perheneuvolaan ja optikolle. Kahden paikallisen optikkoliikkeen kanssa tehtiin sopimus ilmaisesta näöntarkastuksesta hankkeen asiakkaille. Asiakas sai itse valita, kumpaan optikkoliikkeeseen lähetteen halusi. Asiakkaita jatko-ohjattiin myös sosiaalitoimistoon, velkaneuvojalle, kotisairaanhoitoon ja työvoiman palvelukeskukseen sekä erilaisiin ryhmiin esimerkiksi eri liikunta- ja elämäntaparyhmiin ja depressiokouluun. Depressiokoulua pidettiin ensimmäisen kerran keväällä 2010, siinä oli alun perin kuusi osallistujaa. Tavoitteena oli vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa sekä lievittää masennusjaksojen voimakkuutta. Kurssin kesto oli noin kaksi tuntia kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Toiminta käynnistyi työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta ja toiminnalle on toivottu jatkoa. Ennen lääkärille menoa pyrittiin siihen, että kaikki tarvittava tieto asiakkaasta oli lääkärin saata- 21

22 villa. Hoitajan vastaanotolla opetettiin tarvittaessa verensokerimittarin käyttö ja omaseuranta, opastettiin Pef-puhallukset (astmatutkimukset) ja laitettiin Tetanus-jäykkäkouristusrokotus ajantasalle. Asiakas saattoi tehdä myös omaseurantaa esimerkiksi verenpaineen, verensokerin ja Pefpuhallusten osalta ja kävi laboratoriotutkimuksissa ennen lääkärin vastaanotolle menoa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toteamisessa pyrittiin siihen, että asiakas oli käynyt fysioterapeutin arvioinnissa, varsinkin silloin jos aikaisempia tutkimustietoja ei ollut olemassa tai saatavilla. Kroonisen lääkäripulan vallitessa pyrittiin näin helpottamaan ja nopeuttamaan lääkärin työtä. Alku- ja jatkotoimet helpottivat aikuis- ja diabetespoliklinikan ajanvarausvastaanottoa ja vähensivät asiakkaan luukulta luukulle ohjaamista. Asiakkaan suostumuksella pyydettiin aikaisempia sairaskertomustietoja esimerkiksi silloin, jos asiakas oli käynyt yksityisellä lääkäriasemalla tai oli muuttanut Lieksaan toiselta paikkakunnalta. Jos asiakas tarvitsi tarkempia tutkimuksia toimintakykynsä selvittämiseksi, selvitettiin yhdessä lähettävän tahon kanssa se miten tutkimuksia jatkettaisiin ja mikä taho tutkimukset maksaisi. Työ- ja elinkeinotoimisto on luopumassa mm. ELMA-selvityksistä (eläke), mutta työvoiman palvelukeskus tekee tarvittaessa lähetteitä, joiden tarve arvioidaan jokaisen asiakkaan kanssa erikseen. Eläkehakuprosessi on monivaiheinen ja siihen ei pelkkä eläkehakemus riitä. Usein tarvitaan paljon erilaisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon kautta prosessi saattaa kestää jopa 1-2 vuotta. Eikä tämäkään vielä takaa eläkkeelle pääsyä. Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä (Seitti-hanke), jossa pyrittiin edistämään Lieksan aikuisväestön terveyttä liikunnan avulla. Asian tiimoilta nimettiin kehittämistiimi, joka on paikallistuntemuksen ja käytännön asiakastyössä olevien tahojen yhteistyötiimi. Kehittämistiimin tarkoituksena on keskustella, ideoida ja arvioida sekä tehdä ehdotuksia aikuisväestön liikuntapalveluiden ja painonhallinnan kehittämiseksi Lieksan kaupungissa. Fysioterapeutit toteuttivat kuntoneuvolaa, johon ohjattiin muutamia työikäisiä asiakkaita työterveyshuollosta sekä työttömien terveyspalveluiden kautta. Reilusti ylipainoisille oli oma ohjattu liikuntaryhmä. Työttömille tarkoitettu oma liikuntaryhmä sai osakseen kannatusta ja siinä oli parhaillaan mukana toistakymmentä henkeä. Ja mikä tärkeintä, ryhmä toimi aktiivisena myös ilman oman ryhmän vetäjää. Ryhmän aktivoinnin takia olisi kuitenkin tärkeää, että vetäjä on ajoittain mukana toiminnassa. Aikaisemmat terveystiedot olivat sairaanhoitajan/terveydenhoitajan käytettävissä Atktiedostojen ja paperiarkiston kautta. Vanha Finstar-ohjelmisto kulki vielä nykyisen Mediatri - ohjelmiston rinnalla. Mediatri-ohjelma on tulossa koko maakunnan alueelle. Se helpottaa jatkossa asiakkaiden/potilaiden tietojen siirtoa ja vähentää paperiarkistoinnin määrää. Terveystarkastukset nuorten pajalla Nuorten terveystarkastukset kuuluivat Kajastuskoulutuksen opetussuunnitelmaan ja palvelu ostettiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeelta. Terveystarkastukset tehtiin nuorten pajan tiloissa, missä oli tuttu ympäristö ja tutut ohjaajat, jotka olivat tarvittaessa käytettävissä. Terveystarkastuksia tehtiin lukukaudessa noin kymmenelle koulutuksessa olevalle nuorelle. Terveystarkastuksen sisältö oli samanlainen kuin terveyskeskuksessa toteutettu. Nuorille pidettiin myös ryhmäluentoja ravitsemus- ja fysioterapeutin, päihdesairaanhoitajan ja suuhygiensitin toimesta. Tällöin muutkin pajalla oleskelevat hyötyivät luennoista. Luento-osuudet katsottiin tärkeiksi ja ne oli helppo toteuttaa koska ne oli etukäteen sovittu tietyille päiville ja ne tapahtui- 22

23 vat pajalla. Ryhmäohjaukset säästivät hoitajien resursseja. Nuorten kohdalla monella todettiin selkeitä terveysriskejä. Tupakanpoltto oli yleistä ja alkoholia ja muita päihteitä käytettiin normaalia enemmän. Liikunnan puute ja epäsäännöllinen elämänrytmi korostuivat. Uni/valve-rytmin epäsuhta oli tyypillinen ongelma, jota pajatoiminnalla pyrittiin korjaamaan. Laboratoriokokeissa löytyi kohonneita verenrasva- ja sokeriarvoja. Eivätkä korkeat verenpainearvotkaan olleet harvinaisuus. Nuorilla myös hygienia- ja ehkäisyasioissa huomattiin puutteita. Nuoret tarvitsivat ohjausta, neuvontaa ja perusasioiden kertaamista esimerkiksi itsensä hoitamisessa. Nuoria ohjattiin harvemmin lääkärille. Sen sijaan jatko-ohjaukset suuntautuivat useimmiten perhesuunnitteluneuvolaan, aikuispsykiatrian poliklinikalle, hammashuoltoon ja fysio- ja ravitsemusterapeutille. Tarkempi nuorten työpajan terveystarkastuskäytäntö on kuvattu kaaviossa 9 (s. 26). Kajastuskoulu on työvoimahallinnon ostamaa toimintaa ja siihen kuuluu mm. seuraavia asioita: oppimisedellytykset työnhakutaidot ryhmätyöskentelytaidot talousasiat työssä oppiminen omapaja kädentaidot terveyskasvatus terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja ravinto. Pajalla nuoret olivat päässeet paremmin kiinni päivärytmiin ja heidän sosiaaliset kontaktinsa olivat lisääntyneet. Heidän päiväänsä kuului myös erilaisia arkiaskareita kuten ruuanlaittoa ja siivousta. Tärkeää oli se, että nuoret saivat kuulua ja kokivat kuuluvansa johonkin yhteisöön, ja että heidän työpanostaan arvostettiin. Jokainen sai suoriutua tehtävistään omassa tahdissaan. Pajalla he opettelivat mm. ruuanlaittoa ja saivat joka päivä lämpimän terveellisen aterian edulliseen hintaan. Terveellinen ruoka on usein huomattavasti kalliimpaa ja siksi nuorilla ei tule siihen panostettua. Useamman nuoren unirytmi myös korjaantui ja se vaikutti positiivisesti muun muassa keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Osa nuorista jatkoikin keskenjääneitä opintojaan. Hankkeen loppuvaiheessa pajalle perustettiin itsehoitopiste yhteistyössä Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen kanssa (Kanerva KASTE- ohjelma). Tavoitteena oli ennaltaehkäistä kansansairauksia. Pajan nuoret osallistuivat itsehoitopisteen perustamiseen tekemällä sinne käsitöinään opaskylttitaulun. Mediatri- potilastietojärjestelmä ei toiminut nuorten pajalla, joten terveystietoja jouduttiin kirjaamaan ensin käsin ja sitten myöhemmin tiedot siirrettiin potilastietojärjestelmään. Tämä on lisännyt työhön käytettävää aikaa. Hankkeen näkemyksiä asiakkaan hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä Kaaviossa seitsemän esitellään hyvinvoinnin pilareita, joilla on vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yksilön oma panos on tärkeä, mutta aina siihen ei ole voimavaroja ilman ulkopuolisia tukijoukkoja. Kaaviossa on esitelty myös hankkeessa esille tulleita tukitoimijoita. 23

24 Kaavio 7: Projektin aikana yksilön hyvinvointiin esiin tulleita taustatekijöitä. Tutkimusten mukaan työttömien sairastavuus on yleisempää kuin työssäkävijöiden. Esimerkiksi heikko terveys on yksi hyvinvoinnin vaje. Syy tähän voi olla se, että työssä kävijöille kuuluvat lakisäänteiset työterveystarkastukset, joilla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia. Työttömillä taas ei tällaista mahdollisuutta ole aikaisemmin ollut. Työssä kävijöillä myös sosiaaliset kontaktit ovat yleisempiä ja siten syrjäytymisen uhka on vähäisempi. Puutteellinen koulutus lisää työelämästä syrjäytymistä. Nykyisin kouluttamattomien on hankala työllistyä, koska työhön vaaditaan ammattipätevyys ja vielä niin, etteivät opinnot ole vanhentuneet. Vaatimukset työpaikoilla ovat koventuneet kiristyneiden tulosvaatimusten seurauksena. Lisääntyneet mielenterveysongelmat lisäävät syrjäytymisen vaaraa, koska työpaikat, jotka ennen pystyivät työllistämään vajaakuntoisia, ovat useimmiten hävinneet (ns. apumiehen paikat). Fyysisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on myös vaikutusta hyvinvointipalveluiden saantiin. Syrjäkylien palveluiden karsiutuminen aiheuttaa tasa-arvoeroja eri alueiden välillä. Esimerkiksi julkisten yhteiskuljetusten vähyys tai niiden puuttuminen kokonaan tuo mukanaan omia ongelmia. Niille, jotka asuvat useiden kymmenien kilometrien päässä keskustasta, eivätkä omista omaa autoa tai ajokorttia, pääseminen palvelujen äärelle on hankalampaa. Lieksassa toimiva kimppakyytikään ei tavoita kaikkia asukkaita. Myös syrjäseudulla asuvien taloudellinen tilanne voi heikentää palveluiden ääreen pääsemistä. Tästä on herännyt ajatus, että sairauksien ennaltaehkäiseviä palveluita tulisi viedä enemmän syrjäseuduille. Tämä voisi osaltaan edesauttaa sitä, että maaseutualueet saataisiin pidettyä paremmin asuttuina. Syrjäseudulla sijaitsevien pienten kyläkoulujen lakkautukset tuovat mukanaan haasteita kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan. Suurten koulujen ja koululuokkien vaarana on, se että moni lapsi tai nuori jää liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi psyykkiset ongelmat oppilaiden keskuudessa saattavat lisääntyä huomaamatta. Tästä syystä kouluterveydenhuollon resursseja tulisi tehostaa, jolloin mahdollisia ongelmia voitaisiin hyvissä ajoin välttää. 24

25 2.1.4 Terveystarkastuskäytäntöjen yhteenveto Kaavio 8: Työttömien palveluohjausmalli terveyskeskuksessa. 25

26 Kaavio 9: Nuorten pajan palveluohjausmalli. 26

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois-Karjalassa vuosina

Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois-Karjalassa vuosina POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN TIEDOTE 21.2.2012 julkaisuvapaa klo 9.00 POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSTILANNE 31.1.2012 Työttömiä työnhakijoita 11.247 Pohjois-Karjalassa oli tammikuun lopussa työttömänä työnhakijana

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot