PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1 Hanketiedot Yhteystiedot Kehittämistyön kuvaus Taustaa Tavoitteet Toimintaympäristö ja toimijat Asiakaspalveluprosessin kuvaus Toiminnan kuvaus Toimijat Resurssit Toimintakäytäntö Terveystarkastuskäytäntöjen yhteenveto Asiakastiedot Asiakas- ja käyntimäärät Lähettävät tahot Terveysriskit Jatkohoito Asiakkaan näkökulma kehittämistyössä Asiakaslähtöinen toimintaprosessi Asiakaspalaute Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Levittämistyö Tulokset ja johtopäätökset Yhteenveto tuloksista Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT- hankkeesta Lähteet Liitteet Liite 1: Lähete/Suostumus Liite 2: Terveystarkastuksen esitietolomake Liite 3. Suostumuslomake Liite 4. Palautelomake Liite 5: Jatkohoitosuunnitelma Liite 6: Tuloksia hankkeen II-vaiheen terveyshaastattelusta Liite 7: Asiakaspalaute Liite 8: Noutaja tulee -sarjakuva Liite 9: Pysy pinnalla -runo

3 PTT - Hanke Lieksa Lieksan kaupunki LOPPURAPORTTI 1 Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Lieksan kaupunki. Hanke on aloitettu Hanke päättyy Paikallinen vastuutaho: Ajalla Lieksan työvoiman palvelukeskus. Ajalla Lieksan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Raportoija: Sairaanhoitaja, projektityöntekijä Aliisa Vartiainen / ohjausryhmä. Yhteystiedot: Vastuuhenkilö johtava hoitaja Elena Olsonen Korpi-Jaakon katu Lieksa projektityöntekijä / sairaanhoitaja Aliisa Vartiainen Korpi-Jaakon katu Lieksa Ensimmäisen hankekauden rahoitus: Hankkeen budjetti oli euroa (Stakes/THL ja Lieksan kaupunki 3000 euroa; lisäksi työajan käyttöä paikallistasolla rahaksi muutettuna euroa). Jatkohankkeen rahoitus: Hankkeen budjetti oli euroa (THL euroa ja Lieksan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus euroa; lisäksi työajan käyttöä paikallistasolla rahaksi muutettuna euroa).

4 1.2 Kehittämistyön kuvaus Taustaa Vuoden 2007 valtion talousarviossa oli varattu pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltopalveluita varten 2,0 miljoonaa euroa, johon oli lisätty myös 1,5 miljoonan euron siirtomääräraha pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Kehittämishanketta toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa: Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (entinen Stakes), Kansaneläkelaitoksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen, kuntien ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa. (Karjalainen, V., Saikku, P., Pasuri, A., Seppälä, A.2008, s ) Lieksassa työttömien terveydenhuoltopalveluita on kehitetty ja toteutettu elokuusta 2007 lähtien kahdessa eri osahankkeessa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyössä työttömien terveydelliset tekijät oli havaittu työllistymisen esteeksi. Lieksan työvoiman palvelukeskus teki hankehakemuksen ja pääsi aloittamaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittämisen Hankkeen nimeksi tuli silloin Osallisena Lieksassa hanke. Hanketta hallinnoi ensimmäisen vaiheen aikana työvoiman palvelukeskus ja se oli yksi kahdeksastatoista valtakunnallisesta osahankkeesta. Hankkeen lähtökohtana oli luoda malli työttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittämiseksi osaksi perusterveydenhuoltoa. Hanke käynnistyi hyvin ja se osoitti, miten tärkeä merkitys työikäisten terveyden ja työkyvyn edistämisellä oli työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Tavoitteena oli tehdä terveystarkastuksia lähinnä pitkäaikaistyöttömille (yli vuoden työttömänä olleet) tai henkilöille, joilla oli kulunut pitkä aika edellisestä terveystarkastuksesta. Koko hankkeen aikana tehtiin terveystarkastus yhteensä 263 asiakkaalle. Asiakkaat ohjautuivat vastaanotolle pääasiassa Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimistosta sekä Lieksan työvoiman palvelukeskuksesta. Samalla kehiteltiin paikallista terveystarkastustoimintamallia yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Ensimmäisen vaiheen aikana terveydenhoitajat työskentelivät työvoiman palvelukeskuksen tiloissa. Tänä aikana hankkeessa työskenteli kaksi terveydenhoitajaa: Sirpa Erling ja Merja Honkanen. Ensimmäinen vaihe päättyi (Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen loppuraportti , Osallisena Lieksassa - hanke.) Hankkeen ensimmäisen vaiheen päätyttyä työttömien terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen todettiin Lieksassa edelleen tärkeäksi. Erääksi syyksi tähän katsottiin kansansairauksien toteaminen ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa. Kansantalouden näkökulmasta katsottuna se toisi yhteiskunnalle selviä säästöjä. Lieksan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus haki hankkeelle jatkorahoitusta keväällä Jatkohankkeessa tavoitteena oli työttömien terveyspalveluiden kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen perusterveydenhuoltoon, jossa kohderyhmänä tulisivat olemaan kaikki työttömät. Kaupungin budjetissa jatkohankekausi huomioitiin ajalle Nyt hanketta hallinnoi sosiaali- ja terveyspalvelukeskus ja hankkeen nimeksi tuli Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osa". Hanketyöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Aliisa Vartiainen, joka aloitti työssään Hankkeen toimipiste sijaitsi terveyskeskuksessa poliklinikalla lähellä muita terveyspalveluita. Hankkeen pääpaino oli toiminnan juurruttamisessa perusterveydenhuoltoon, jotta myös työttömillä olisi oma pysyvä terveydenhuoltopalvelu. 4

5 Kaavio 1: Työttömien terveydenhuollon kehittyminen Lieksassa Työttömien terveydenhuollon kehittyminen Lieksassa Osallisena Lieksassa hanke aloitti 8/07 Stakes Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osa 3/09 1/09 THL Työttömien terveydenhuoltopalve lut Käynnistyminen Kehittäminen Juurruttaminen JATKUU Valtionosuusrahoitus hyväksyttiin PTThankkeita varten 1.5 milj. - 6/07 Typin aloite hankerahoituksesta hyväksyttiin - Terveydenhoitaja käynnisti terveystarkastuskäytännön 8/07 Osallisena Lieksassa hanke toimi Typin toimitiloissa, joka oli hankevastaava. Luotiin palveluohjausmalli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Stakes < THL Jatkohanke rahoitus 3/09. Hankevastaavana Lieksan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Sairaanhoitaja aloitti Toimitila terveyskeskuksessa. TAVOITE: Työttömien terveydenhuoltopalveluiden juurrutus terveyskeskukseen Jatko: kaikki työttömät, pätkätyöläiset, muut tth:n ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä Asiakaslähtöisyys Uusi terveydenhuoltolaki tuoko muutoksia?? Aliisa Vartiainen Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: 1. Kehittää toimiva ja pysyvä toimintamalli työttömänä olleiden asiakkaiden ohjaamiseksi terveystarkastuksiin 2. Luoda selkeä terveystarkastuskäytäntö, jolla voitaisiin edistää pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, kuntoutumista sekä työllistymistä että lisätä työttömien kokonaisvaltaista hyvinvointia 3. Terveydenhuoltopalvelumallin juurruttaminen perusterveydenhuoltoon 4. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä 5. Aktivoida ja lisätä työttömien osallistumista oman kuntoutussuunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa 5

6 Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista Lieksan kaupungin tavoitteena on kehittää terveyspalveluja kaikille kuntalaisille. Kuntalaisten tasavertaisuuden vuoksi työttömien terveydenhuoltopalveluita kehitettiin kahdessa eri hankevaiheessa. Hankkeiden toimipaikka muuttui eri hankekausina, mutta yhteistyökumppanit pysyivät lähes samoina. Keskeisimpinä alullepanijoina asiakkaiden ohjautumisessa terveyspalveluiden piiriin ovat olleet Lieksan työvoiman palvelukeskus sekä Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto. Myös sosiaalitoimisto aktivoitui toisen hankekauden loppupuolella. Kaikilla toimijoilla oli sama päämäärä: ohjata asiakkaat terveyspalveluiden, hoidon ja mahdollisen jatko-ohjauksen piiriin ja tukea asiakkaiden työllistymistä. Lääkäriresurssin vaje on vaikuttanut terveydenhuoltopalveluihin. Lääkärivajetta pyrittiin parantamaan muun muassa rekrytoimalla kaksi inkerinsuomalaista lääkäriä. Terveyspalvelukeskus toimii kuitenkin edelleen vajaalla lääkärikapasiteetilla ja se aiheuttaa omat haasteensa palveluiden saannille Toimintaympäristö ja toimijat Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa ja se kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Maakunnan keskus on Joensuu. Pohjois-Karjala jakaantuu 14 kuntaan ja kolmeen seutukuntaan ja asukasluku on yhteensä Kaikki Suomen kunnat on jaettu seutukuntiin, jotka ovat saman maakunnan alaisia aluekokonaisuuksia. Seutukuntien perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Pielisen Karjalan seutukuntaan kuuluvat Lieksan lisäksi Nurmes ja Valtimo. Juuka siirtyi 1.tammikuuta Joensuun seutukuntaan. Lieksan kaupungin väkiluku oli 2010 elokuussa ihmistä ja kunnan pinta-ala on 4 067,65 km 2. Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Taulukko1: Pielisen-Karjalan alueen asukasluvut 8/2010. Lieksan työllisyystilanne on parantunut tuntuvasti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kesäkuussa 2009 työttömyysaste oli 18,3 prosenttia ja nyt vuonna 2010 se oli 15,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 2010 kesäkuun lopussa 822 henkeä, joista miehiä oli 488 ja naisia 334. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 376. Alle 25- vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt 137:stä 94:ään. Pitkäaikaistyöttömien määrä (yli vuoden työttömänä olleet) oli myös vähentynyt 209:stä 185:een. Pielisen Karjalan alueella sekä koko Pohjois- Karjalassa paras työllisyysaste oli Valtimolla, missä työttömänä oli 10,4 prosenttia työvoimasta. (Lähteet:http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Katsaustammikuu2010.aspx, Lieksan Lehti ) Tammikuun lopussa 2010 Pohjois- Karjalassa työttömien määrä väheni hieman. Lomautetut mukaan lukien alueella oli työtöntä työnhakijaa, 80 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Joulukuun lopusta työttömien määrä väheni 282:lla. 6

7 Kesäkuu Työllisyystilanne 2009 työttömyysaste 18,3 % Työllisyystilanne 2010 työttömyysaste 15,4 % henkilö henkilö < 25- vuotiaat > vuoden työttömänä olleet työttömät työnhakijat > 50- vuotiaat Taulukko 2: Lieksan työllisyyskatsaus (Lähteet: Lieksan Lehti ). Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto (TE- toimisto) on perustettu Samaan aikaan lakkautettiin Ylä-Karjalan ja Lieksan työvoimatoimistot. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston toimialueeseen kuuluu Lieksan lisäksi Nurmes, Valtimo ja Juuka. Hallintotoimipaikka sijaitsee Nurmeksessa. Toimipaikat ovat lisäksi Lieksassa ja Juuassa. Yhtenä päivänä viikossa pidetään vastaanottoa Valtimolla. Toimistonjohtajana toimii Antero Kaikkonen. Muuta henkilökuntaa on noin 30 henkilöä. Lieksan työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee kaksi työ- ja elinkeinotoimiston virkailijaa. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ohjaavat lainsäädännön lisäksi Pohjois- Karjalan alueen työ- ja elinkeinotoimistojen yhteinen visio vuodelle 2010 sekä työllisyys- että yrittäjyysstrategian linjaukset. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto toteuttaa em. strategisia linjauksia ja visioita aktiivisella työtoiminnalla, aktiivisella yritys- ja työnantajayhteistyöllä, työnantajien tarpeiden ennakoinnilla sekä tarjoamalla työnhakijoille työtä että tarvittaessa työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Toimintaperiaatetta kuvaa se, että Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto oli Suomen tuloksellisin vuonna 2009, mitattuna työ- ja elinkeinoministeriön asettamilla tulosmittareilla, esimerkiksi työpaikkojen avoinnaolon kesto oli keskimäärin 7 vuorokautta, henkilöasiakkaiden työttömyysjaksojen kesto/virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen oli 27 % ja työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (työttömänä koulutuksen jälkeen) oli 29,9 %. (Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto, Lieksa) Lieksan suurimmat työnantajat hlö Lieksan kaupunki 825 Pankaboard Oy 160 Maintpartner Oy 57 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto ja Aikuisopisto 90 Amcor Flexibles Finland Oy 110 Vapo Timber Oy Kevätniemi 49 Joptek Oy Composites 70 Rajavartiosto 54 Suomen Rengastehdas 41 7

8 Nokian Kotikenkä Oy Metsähallitus 57 Itella 48 Anaika Wood Ltd Oy 31 Anaika Components Ltd Oy 60 KELA 78 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Lieksa 45 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Koli Pielisen Osuuspankki ja Pielisen OP-Kiinteistökeskus Oy Pielisen Betoni Oy 32 Porokylän Leipomo Oy, Lieksa 20 Lieksan Sähkö Oy 24 LST-Säiliöt Oy Taulukko 3. Lieksan suurimmat työnantajat. Lieksan Lehdessä ( ) kirjoitettiin, että Lieksan teollisuus ui positiivisesti vastavirtaan. Lehdessä ihmeteltiin mm. sitä, että teollisten työpaikkojen määrä Lieksassa oli kasvanut vuonna 2009, kun taas muualla Pohjois-Karjalassa niiden määrä oli pienentynyt. Vain Rääkkylä Lieksan lisäksi oli pystynyt kasvattamaan teollisten työpaikkojen määrää. Aino Tikkanen Lieksan Teollisuuskylä Oy:stä kertoi, että työpaikkojen kasvua edellisvuodesta oli ollut noin 12 %, eli määrä oli kasvanut 78 kappaleella. Positiivisia muutoksia oli tapahtunut monissa yrityksissä luvulla Lieksan työllisyystilanne on parantunut. Vuoden 2000 alussa työttömyysaste oli 24,9 % ja kesäkuun lopussa 2010 se oli 15,4 %. Myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Työllisyystilanteen oletetaan edelleen parantuvan, mikä johtuu Lieksan asukkaiden ikärakenteesta. Nuorten määrä on kaupungissa vähentynyt ja suuret ikäluokat tulevat siirtymään lähivuosina eläkkeelle. (Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto, Lieksa) Lieksan työvoiman palvelukeskus (Typ) perustettiin toukokuussa Typin toiminta perustuu Lieksan kaupungin, Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan kiinteään yhteistyöhön. Yhteistoiminta sopimuksessa tavoitteena on: Auttaa Typin asiakkaita pysyvämpien työelämäratkaisujen löytämisessä Asiakkaiden elämänlaadun parantaminen Lisätä pidempään työttömänä olleiden osallisuutta ja aktiivisuutta ja siten parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymisedellytyksiä Kehittää julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteistyömuotoja Näillä tavoitteilla pyritään purkamaan rakennetyöttömyyttä. Typ haluaa kehittää julkisen sektorin yhteistyötä sekä verkostomaista työotetta. Pitkällä tähtäimellä Typin tavoite on vähentää julkisin varoin kustannettuja työttömyydestä koituvia menoja ja kohentaa asiakkaiden taloudel- 8

9 lista tilannetta. Typin toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen, jossa moniammatillisen tiimin palvelut tuodaan lähelle asiakasta. Typissä työskentelee kaksi Lieksan kaupungin palkkalistoilla olevaa kokopäiväistä työntekijää; sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Pielisen Karjalan TE- toimisto on osoittanut kaksi kokopäiväistä työntekijää, työvoimaohjaajan ja työvoimaneuvojan. Kelan työntekijä työskentelee Typissä vähintään kaksi päivää viikossa. Typin asiakkaaksi ohjataan ensisijassa pitkään työttömänä olleita työmarkkinatuen tai toimeentulotuen saajia, joiden työllistymisen tueksi tarvitaan moniammatillista työotetta. Asiakkaiksi ohjataan myös työttömiä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä ja/tai asiakas tarvitsee yksilöllisempää ohjausta ja neuvontaa. Typin asiakkuutta on asiakkaalle ehdotettu pääsääntöisesti TEtoimistosta, mutta lähetteitä on tullut myös sosiaalitoimistosta, terveyskeskuksesta, Kelalta ja Aikuispsykiatrian poliklinikalta. Lieksan työvoiman palvelukeskuksesta saa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen palveluja sekä Kelan etuusasioissa ohjausta ja neuvontaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työvoiman palvelukeskuksessa osana sosiaalipalveluja. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voi järjestää yrityksissä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on ollut: Lieksan kaupungin eri hallintokunnissa, jossa on ollut mm. talonmiehen apulaisen tehtäviä, kirjastoavustajia, vanhusten viriketoimintaa ja muuta siivous- ja avustustehtäviä. Lieksan ammatti- ja aikuisopistolla talonmiehen apulaisen ja toimistoapulaisen tehtäviä sekä keittiötehtäviä Lieksan seurakunnassa viheralueiden hoitotehtäviä Lieksan Helluntai seurakunnan kirpputorin järjestystehtäviä Lieksan Sateenkaaressa ompelu- ja kutomistehtäviä Lieksan Hiihtoseuralla, Lieksan Tukipisteellä ja Lieksan Kristillisellä opistolla talonmiehen apulaisen tehtäviä. Lähde: Riikka Räty-Ingnatius, työvoimaneuvoja, Lieksan työvoiman palvelukeskus. Työttömien terveydenhuoltohankkeen ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitaja työskenteli Typin toimitiloissa. Se koettiin hyväksi ratkaisuksi, koska palvelu oli lähellä asiakasta. Myös lääkärin palvelut toimivat ensimmäisen hankevaiheen aikana Typin tiloissa. Lääkäri työskenteli Typissä puolipäivää 1-2 kertaa kuukaudessa. Hankkeen toisessa vaiheessa Typin terveystarkastukseen lähettämät asiakkaat ohjattiin tarvittaessa joko projektilääkärille (ostopalvelu) tai perusterveydenhuollon puolelle terveyskeskuslääkärille. Lieksan sosiaalihuollon keskeisimmät toimintaperiaatteet: ehkäisevä sosiaalihuolto sosiaalipalvelut toimeentuloturva toimeentulotuki hoito- ja huolenpito. Kattavien sosiaalipalvelujen avulla pyritään vastaamaan kaikkien väestöryhmien lasten ja lapsiperheiden, vammaisten, vanhusten, päihdeongelmaisten tarpeisiin. Sosiaalihuollossa pyritään 9

10 sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn, väestön sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmisten itsenäisyyden ja omatoimisuuden lisäämiseen. Sosiaalihuollon palveluilla ja taloudellisella tuella lisätään yksilöiden suoriutumismahdollisuuksia ja parannetaan huonompiosaisten yksilöiden ja ryhmien asemaa. Lieksassa sosiaalihuollossa työskentelee noin 150 vakituista työntekijää. Sosiaalihuollon ydin löytyy kunnallisen sosiaalityön ja hoivatyön tehtäväalueelta. Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia asiakkaiden palvelutarpeissa. Muutokset asiakkaiden palvelutarpeissa ovat johtaneet kustannusten nousuun. Erityisen voimakasta nousu on ollut toimeentulotuessa. Kustannusten kasvua on ollut myös lastensuojelussa ja vammaispalveluissa sekä hoivaja hoitotyössä. Toiminnan laatuun vaikuttavana keskeisenä tekijänä on henkilökunnan riittävyys. Kaikilla em. osa-alueilla henkilöstövoimavarat ovat palvelujen kysyntään nähden riittämättömät. Tavoitteena on kehittää uusia työ- ja toimintatapoja työn kehittämiseksi ja haasteista selviämiseksi. Sosiaaliohjaajien pääasiallisena vastuualueena on toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli viime vuonna noin 1200 ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksia on ollut noin 40. Vuoden 2010 tavoite on vähintään 100 asiakasta. Kuntouttavalla työtoiminnalla voidaan merkittävässä määrin alentaa kaupungin maksamia työmarkkinakuluja. Sosiaalityön piiriin kuuluu noin 1300 taloutta. Suurin osa kotitalouksista saa toimeentulotukea. Kotitalouksista suurin osa on ns. yksinäistalouksia ja erityisesti keski-ikäisten ja ikääntyneiden miesten osuus asiakaskunnasta on suuri. Tästä johtuen erilaisten kuntoutumista edistävien aktivointitoimien järjestäminen on haasteellista. Lastensuojelutoimet jakaantuvat sijaishuoltoon ja perheiden tukityöhön. Sijaishuollossa on noin 40 lasta ja nuorta eli lapset on sijoitettu melko pysyvästi kodin ulkopuolelle. Suurin osa sijaiskodeista sijaitsee Itä-Suomessa. Noin 100 perhettä on lastensuojelun avopalveluiden piirissä eli perheet saavat ohjausta, neuvontaa ja konkreettista tukea arjen askareisiin. Lastensuojelun avopalveluiden kysyntä on merkittävästi suurempaa kuin mahdollisuus tarjota palvelua, jolloin priorisointi palvelutarpeen arvioimiseksi on tärkeää. Vaikeavammaisia asiakkaita on noin 150, joista suurin osa saa erilaisia kuljetuspalveluita ja henkilökohtaisia avun palveluita. Honkalampi-säätiö on merkittävä palvelun tuottaja, jolta kaupunki ostaa erilaisia palveluita. Sosiaalihuollon työntekijät työskentelevät muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteistyökumppanit määräytyvät asiakaskunnan mukaan, joita viime aikoina ovat olleet: Te-toimistot ELY-keskus aluehallintovirasto Kela työvoiman palvelukeskus terveydenhuolto oppilaitokset poliisi järjestöt ja yhdistykset sosiaali- ja terveysalan yritykset 10

11 kuljetusalan yrittäjät sosiaalialan osaamiskeskukset Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jne. Lähde: Soile Syrjäjäinen, vs. sosiaalijohtaja, Lieksan sosiaalipalvelukeskus. Nuorten työpajatoiminta on aloitettu Lieksassa vuonna Honkalampi-säätiö järjestää nuorten työpajatoimintaa Lieksan kaupungin nuorisotoimen tilauksesta, johon säätiö saa valtion avustusta. Tämän hetkinen sopimus ulottuu vuoden 2010 loppuun. Toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden palvelua hankkivien kuntien työpajojen kanssa, osin keskitetysti, mutta pääosin kullakin paikkakunnalla erikseen. Työpajaverkostoon kuuluu kaikkien paikkakuntien (4) nuorten työpajat. Toiminta on tarkoitettu alle 29-vuotiaille henkilöille, nuorimmat henkilöt voivat olla yläkouluikäisiä. Työpajatoiminnassa on kymmenen pajatoiminta- ja kuusi kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkaa. Asiakas tulee työpajatoimintaan lähettävän viranomaistahon toimesta. Lähettävänä tahona on joko kunta tai työvoimahallinto. Asiakas voi tulla toimintaan myös suoraan, ilman lähettävää tahoa, jolloin paja etsii asiakkaalle lähettävän tahon. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Työpajan tavoitteena on kartoittaa ja etsiä nuorelle aktivoimistoimenpiteitä, johon nuori pajatoiminnasta siirtyy. Lisäksi tavoitteena on nuoren asioiden selvittely, joka sisältää passiivijakson tarkastelua (syy-seuraus), aktivoimisen suunnittelu (opiskelu / työllistymisen esteiden kartoitus / työllistyminen) ja arjen eheyttäminen kokonaisuudessaan. Arjen eheyttäminen käsittää mm. raha-asioiden hoitoa, asunto-asioiden selvittelyä, terveellisten elämäntapojen omaksumista, päihteettömyyden tukemista sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Pajatoimintaan osallistuu haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, jotka eivät ole syystä tai toisesta suorittaneet peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutusta sekä nuoria, jotka eivät ole työllistyneet saamastaan koulutuksesta huolimatta. Nuorten terveystarkastukset kuuluvat osana Kajastuskoulutuksen opetussuunnitelmaa ja palvelu on ostettu PTT-hankkeelta syksystä 2009 alkaen. Terveystarkastuksilla pyritään parantamaan nuorten terveystietoutta ja antamaan ohjausta/neuvontaa heitä askarruttavissa asioissa. Pajalla työskentelee kaksi päätoimista ohjaajaa sekä kaksi avustavaa. Tarkempi nuorten palveluohjausmalli esitellään kaaviossa 9, sivu 26 (Kajastuspajat, Lieksa). Lieksan terveyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta yhdistettiin Lieksassa Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen päällikkönä toimii johtava lääkäri ja sosiaalijohtaja vuorollaan aina kaksi vuotta kerrallaan. Johtavan lääkärin toimenkuvaan kuuluu mm. terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen toimivaksi työyksiköksi niin, että kuntalaisille olisi tarjolla riittävät terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut. Hoitotyöstä vastaa johtava hoitaja. Toimenkuvaan kuuluu mm. asiakkaiden, potilaiden, työntekijöiden sekä koko organisaation palvelukokonaisuuksien kehittäminen että laaduntarkkailu. Johtava hoitaja toimii yhteistyössä myös muiden palveluorganisaatioiden kanssa. Terveyskeskus toimii myös opetuspaikkana sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoille. 11

12 Terveyskeskuksessa on kaksi vuodeosastoa. Toinen on akuuttivuodeosasto, jossa on 37 hoitopaikkaa. Toisella osastolla on 14 pitkäaikaishoitopaikkaa ja 14 vuorohoito- lyhytaikais- sekä kuntouttavaa hoitopaikkaa. Osastojen toiminnasta vastaa yksi osastonhoitaja. Osastoilla käy sosiaalityöntekijä kerran viikossa. Poliklinikalla toimii akuutti ensiapu ja päivystystoiminta vuorokauden ympäriinsä. Ensiavussa päivystyksessä on arkisin 1-2 lääkäriä. Iltaisin ja öisin työskentelee yksi lääkäri. Ajanvarauksessa toimii 1-2 lääkäriä. Ajoittain lääkäriajanvaraustoimintaa ei ole johtuen lääkäripulasta. Sairaanhoitajan ajanvarausvastaanottoa on arkisin. Diabetespoliklinikalla työskentelee 1,5 hoitajaa arkisin. Poliklinikan toimintaan kuuluu myös mielenterveys- ja päihdetiimi, jossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja yksi mielisairaanhoitaja. Poliklinikan tiloissa on myös terveydenhoitajan aikuisvastaanotto, joka keskittyy ennaltaehkäisevään terveyden- ja sairaudenhoitoon (mm. astma, sydän- ja verisuonisairaudet, reuma ja rokotukset). Terveysneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla käyvät mm. maahanmuuttajat, prediabeetikot, lisäksi 20 prosenttia terveydenhoitajan työajasta on resursoitu työttömien terveystarkastuksiin. Ravitsemusterapeutti antaa ravintoja elämäntapaohjeita asiakkaille ja pitää erilaisia elämäntaparyhmiä. Potilastoimistossa työskentelee terveyskeskusavustajia/lähihoitajia ja resurssien mukaan myös sairaanhoitaja. Potilastoimiston työkuva on laaja. Tehtäviin kuuluu mm. ilmoittautumiset lääkärin vastaanotolle, lääkereseptitoiminta, puhelinneuvonta, sanelujenpurku, erilaisten todistusten kirjoittamiset yms. Poliklinikan toiminnasta vastaa osastonhoitaja. Neuvolatoiminta perustuu pitkälti ennaltaehkäiseviin palveluihin. Eri ikäryhmät kuuluvat palvelujenpiiriin mm. äidit, lapset, perheet, koululaiset, opiskelijat sekä perhesuunnittelu- ja työttömien terveydenhuoltopalvelut. Yksi lääkäri on toiminut äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Neuvolan toiminnasta vastaa vastaava terveydenhoitaja. Työterveydenhuolto huolehtii työikäisten terveyden- ja sairaudenhoidosta. Eri yritysten kanssa sovitut terveydenhuoltosopimukset rajaavat saatujen palvelujen määrän. Työterveyshuollosta vastaa vastaava työterveyshoitaja. Työterveyshuollossa työskentelee yksi työterveyslääkäri. Hammashuolto huolehtii kuntalaisten hampaiden hyvinvoinnista. Terveyskeskuksessa hammashuollossa toimii tällä hetkellä neljä hammaslääkäriä ja yksi keikkalääkäri. Yksi heistä toimii vastaavana hammaslääkärinä. Hammashoitajia on yhdeksän, joista yksi toimii vastaavana hoitajana. Suuhygienistejä on kolme. Arkipäivystystä on, mutta viikonloppuisin päivystävä hammaslääkäri toimii Joensuussa. Vastaanottoaikaa asiakas saa odotella noin 6-8 viikkoa. Vuonna 2009 asiakasmäärä oli noin Hammashuollon tiloissa toimii myös kuulopalvelupiste. Tukipalvelujen, kuten laboratorio, röntgen, fysioterapia, materiaali-, vaate- ja välinehuollon ja huolto-osaston kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Laboratorion toiminnasta vastaa osastonhoitaja ja lisäksi siellä työskentelee kaksi laboratorionhoitajaa ja puolikas terveyskeskusavustaja. Vuonna 2009 asiakasmäärä oli noin Fysioterapiassa työskentelee kolme fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Toinen kuntohoitajista huolehtii apuvälineyksiköstä. Yksi fysioterapeutti ja yksi kuntohoitaja vastaavat osastopotilaiden kuntoutuksesta ja kaksi fysioterapeuttia vastaa taas avopuolen kuntoutuksesta. Röntgenissä toimii yksi röntgenhoitaja ja puolikas laitosapulainen ja terveyskeskusavustaja. Röntgenhoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia kuntalaisten röntgenkuvien suorittamisesta. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi laaduntarkkailu ja yhteistyö esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa sekä muut vastaavan hoitajan tehtävät. 12

13 Materiaalihuollosta huolehtii kaksi henkilöä ja heidän toimenkuvaansa kuuluu muun muassa varastointi, ostolaskut ja niiden käsitteleminen sekä arkistointi. Vaatehuollosta huolehtii liinavarastonhoitaja, joka työskentelee talossa noin kaksi päivää viikossa. Työ- ja vuodevaatteet ovat vuokralla ja palvelu on ostettu Karjalan tekstiilipalvelu Oy:ltä. Välinehuollossa työskentelee yksi välinehuoltaja ja yksi laitosapulainen osa-aikaisesti. Toimenkuvaan kuuluu huolehtia instrumenttien puhdistuksesta ja steriloinnista sekä muiden laitteiden puhdistuksesta. Yhteistyötä tehdään myös muiden palveluyksiköiden sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kaavio 2: Lieksan terveyskeskuksen organisaatiomalli. 13

14 2 Asiakaspalveluprosessin kuvaus 2.1 Toiminnan kuvaus Toimijat Pitkäaikaistyöttömien ongelmat voivat olla moninaisia, jolloin palvelutarpeen kartoittamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Asiakkaan lisäksi toimivan yhteistyön keskeisimpiä toimijoita ovat olleet: työvoiman palvelukeskuksen henkilökunta (TYP) työ- ja elinkeinotoimiston (TE) työvoimaohjaajat ja -neuvojat ammatinvalintapsykologi sosiaalityöntekijät lääkäri psykologi terveyden- ja sairaanhoitajat fysioterapeutit ravitsemusterapeutti kolmannen sektorin toimijat. Kaikilla yhteistyökumppaneilla oli sama tavoite, eli työttömän asiakkaan elämänlaadun parantaminen ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin lisääminen. Varsinkin pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat paljon henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja vuoropuhelua, jota ei voi korvata esimerkiksi sähköisellä asioinnilla. Lieksan työttömien terveydenhuollon kehittämishanke on toiminut kahdessa eri vaiheessa. Kaupungin johdon myönteinen asenne eri työllistämistoimiin on tukenut kaikkia työttömien parissa työskennelleitä. Työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa, kun kaikilla on selkeä yhteinen päämäärä. Ohjausryhmän tuki ja asiantuntijuus ovat auttaneet kehittämään työttömien hyvinvointistrategiaa koko projektin ajan. 14

15 Kaavio 3: Projektin toimijat ja yhteistyökumppanit. Kaavio 4: Osallisena Lieksassa hankkeen toimijat ( ). 15

16 Kaavio 5: Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke II-osan ohjausryhmä ( ) Resurssit Projektin ensimmäisen vaiheen aikana projektityöntekijät/terveydenhoitajat valittiin kaupungin ulkopuolelta. Terveydenhoitajilla oli aikaisempaa kokemusta projektityöstä. Työkokemus antoi hyvät toimintavalmiudet hankkeen käynnistämiselle. Projektin käynnistysvaihetta hidasti se, että uusi toimintaympäristö eri toimijoineen oli hanketyöntekijöille uusi. Atk-lupien ja erilaisten atkohjelmien opettelu, lomakkeiden suunnittelu ja käyttöönotto sekä yhteistyökumppaneihin tutustumiset veivät oman aikansa. Ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajan työpiste sijaitsi työvoiman palvelukeskuksen tiloissa, koska terveyskeskuksesta ei löytynyt toimitiloja. Lisäksi TYP koettiin matalan kynnyksen paikaksi, jonne asiakkaan olisi helppo tulla ja jossa hän muutenkin asioi. Lääkärin palvelut toimivat myös 1-2 kertaa kuukaudessa/puolipäivää TYPn tiloissa. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi alkukesästä 2009, jolloin työntekijäksi valittiin Lieksan kaupungin vakituisessa toimessa oleva sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja tunsi kaupungin terveystoimen käytännöt ja suurin osa muistakin kanssatoimijoista oli jo tuttuja. Se toi helpotusta toimintamallin kehittämiseen, juurruttamiseen ja yhteistyökuvioiden luomiseen. Myöskään käytössä olevien tietojärjestelmien opetteluun ei kulunut aikaa. Sairaanhoitajalla oli työkokemusta avosairaanhoidosta mm. diabetespoliklinikalta ja siitä oli paljon hyötyä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehtäessä. Monet asiakkaat olivat tuttuja hoitajalle jo entuudestaan, siitä oli apua asiakkaan taustojen selvittämisessä ja hoitosuhteen luomisessa. Hankkeen toisessa vaiheessa toimitilat saatiin terveyskeskuksen poliklinikalta läheltä muita ter- 16

17 veyspalveluita. Terveyskeskuksessa asiakkaalle oli helpompi järjestää terveyteen liittyviä jatkoselvityksiä, kun kaikki toiminnot olivat saman katon alla. Hankkeen toimintaa hidasti se, että projekti oli puolisen vuotta nukuksissa ennen toisen vaiheen käynnistymistä. Kunnon perehdytystä työhön ei pystytty antamaan, koska ensimmäisen hankevaiheen terveydenhoitaja lopetti työt jo tammikuussa Sairaanhoitajan oli kuitenkin helppo tarttua työhön, koska valmiita lomakkeita ja kirjallista materiaalia oli hyvin tarjolla. Niihin tutustumiseen sai käyttää riittävästi aikaa ennen itse toiminnan käynnistymistä. Asiakastietojärjestelmät Lieksan kaupungin sisäinen tietotekniikkaverkosto on kirjava. Lähes kaikilla toimistoilla ja viranhaltioilla on omat asiakastietojärjestelmät. Myös saman hallinnon alaiset tietoyhteydet eri ohjelmineen ja laitteineen ovat paikka paikoin hyvin epäyhteneväisiä, mikä on omalta osaltaan lisännyt ja vaikeuttanut työntekoa ja hankaloittanut tiedonsiirtoa. Terveyskeskuksessa on otettu käyttöön Mediatri potilastietojärjestelmä vuoden 2009 alussa, Lieksa siirtyi siihen ensimmäisten kuntien joukossa. Mediatri-tietojärjestelmää kehitellään edelleen, tavoitteena on tietojen yhtenäisyys ja tiedonkulun katkeamattomuus koko maakunnan alueella. Vanhempi Finstar-potilastietojärjestelmä toimii vielä katseluohjelmana uuden tietojärjestelmän rinnalla. Mediatri on sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen henkilöstön käytössä, mutta käyttöoikeudet on rajattu ja ne määräytyvät ammattinimikkeiden mukaan. Työttömien terveystarkastustiedot on merkitty Mediatriin HOKE-PTH-järjestelmään alkaen. Työvoiman palvelukeskuksessa toimii Typpi tietojärjestelmä, jonka toiminta perustuu olemassa olevaan asiakaspalvelun suostumuskäytäntöön ja palvelukeskuskohtaisiin henkilöstörekisteriselosteisiin. Keskeisintä henkilötietojen käsittelyssä on se, että niitä kerätään ja käsitellään vain kyseistä käyttötarkoitusta varten ja huolehditaan siitä, että käsiteltävät tiedot ovat virheettömiä ja niitä käytetään vain kerättyyn tarkoitukseen. Typpi-tietojärjestelmää voivat käyttää työvoiman palvelukeskusten johdolta käyttöoikeudet saaneet työ- ja elinkeinohallinnon, palvelukeskustoimintaan osallistuvien kuntien ja Kelan virkailijat. Koska järjestelmä on usean eri organisaation yhteiskäytössä, käytetään käyttäjien tunnistamiseen sirullista henkilökorttia. Lieksan sosiaalipalvelukeskuksessa toimii Pro Consona-tietojärjestelmä. Siihen kuuluvat toimeentulotuki-, välitystili-, päihdehuollon-, vammaispalvelu- ja lastensuojeluasiat. Käyttöjärjestelmään on nimetty kolme pääkäyttäjää ja käyttöoikeudet myönnetään sosiaalipalvelukeskuksen henkilöstölle oman asiakaskunnan mukaan. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimistossa on käytössä URA-työvoimapalvelujärjestelmä. Valtakunnallisesti kaikilla työhallinnon työntekijöillä on käyttöoikeus Uraasiakastietojärjestelmään. Kelalta tulee Ura-asiakastietojärjestelmään tieto, kun asiakas on ollut 500 päivää työttömänä ja hänet lasketaan TE-hallinnossa pitkäaikaistyöttömäksi. Kelalla ei ole katseluoikeutta kyseiseen tietojärjestelmään. Nuorten pajalla on käytössä Kiintiölista-asiakastietojärjestelmä, johon merkitään jokaisen nuoren tiedot; milloin on aloittanut/lopettanut pajatoiminnan ja minne on siirtynyt pajatoiminnan jälkeen. Käyttöoikeus kyseiseen tietojärjestelmään on Kajastuspaja Lieksan henkilökunnalla ja esimiehillä. Lisäksi palvelujen tilaajalle eli tässä tapauksessa Lieksan Nuorisotoimelle menee aina päivitetty lista pajan asiakkaista. Lieksan lääkärikeskus Villus edustaa, yksityistä sektoria, ja heillä on käytössä Doctorexpotilastietojärjestelmä, siitä ei ole yhteyksiä Mediatri-käyttöjärjestelmään. Tarvittaessa asiakas- 17

18 tietoja on siirretty puolin ja toisin sisäisen postin kautta asiakkaan suostumuksella. Kelalla toimii valtakunnallinen sähköinen asiakirjahallinta SAHA. Tietojärjestelmä on tarkoitettu vain Kelan henkilöstölle. Pääsääntöisesti sinne merkitään muun muassa etuushakemustiedot Toimintakäytäntö Asiakasprosessin käynnistyminen terveystarkastusten osalta on ollut osa työttömän kokonaisvaltaista palvelusuunnitelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on ollut herätellä asiakkaan mielenkiintoa omaa terveyttään kohtaan. Tavoitteena oli selvittää sellaiset terveysrajoitteet, joilla olisi merkitystä asiakkaan sijoittuessa avoimille työmarkkinoille tai kun suunniteltiin mahdollista kuntouttavaa työtoimintapaikkaa. Palveluohjausmalli on kuvattu kaaviossa 8 (s. 25). Asiakastapaaminen Vastaanotolle asiakkaita saapui hyvin erilaisista lähtökohdista. Olennaista oli selvittää asiakkaan terveydentila kokonaisvaltaisesti. Tällöin tulee huomioida niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tausta- ja ympäristötekijät. Monen työttömän asiakkaan kohdalla nousi esiin useita ongelmia, mutta joukossa oli myös niitä, joiden elämä oli pysynyt raiteillaan pitkistä työttömyysjaksoista huolimatta. Tärkeää vastaanotoilla oli se, että asiakas koki itsensä hyväksytyksi, arvostetuksi ja tasavertaiseksi ihmiseksi. Paras palaute tapaamisista oli se, kun asiakas poistui tyytyväisenä vastaanotolta. Ensikäynnin tärkeys Lähettävällä taholla oli merkittävä rooli asiakkaan motivoinnissa ja ohjaamisessa terveystarkastukseen. Osa asiakkaista ei saapunut terveystarkastukseen, vaikka kutsuja oli lähetetty useampi kuin yksi ja asiakkaaseen oltiin oltu myös puhelimitse yhteydessä. Suurin osa asiakkaista saapui kuitenkin vastaanotolle. Asiakkaan ja terveydenhoitajan ensitapaaminen oli tärkeä vaihe, koska silloin pyrittiin luomaan asiakassuhde niin, että terveystarkastusprosessissa päästiin hyvin alkuun. Terveydentilaan liittyvät mahdolliset terveysriskit selvitettiin laajalti, jotta asiakas osattiin ohjata tarvittaessa oikeaan jatkohoitopaikkaan ja asiakas koki tulleensa kuulluksi. Muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaalle oli jo useimmiten ehtinyt kehittyä jonkinlainen vuorovaikutussuhde. Luottamuksellisen asiakassuhteen ja yhteistyön luominen kaikkien osapuolten kanssa oli ensisijaisen tärkeää onnistuneen palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Lähetekäytäntö Terveystarkastusprosessi käynnistyi pääsääntöisesti siten, että sairaanhoitaja/terveydenhoitaja sai lähetteen lähettävältä taholta, joka sisälsi asiakkaan allekirjoittaman suostumuslomakkeen viranomaisten väliseen tietojen vaihtoon (Liite 1). Tämän jälkeen sairaanhoitaja/terveydenhoitaja lähetti kutsun asiakkaalle terveystarkastukseen kirjeitse. Kutsuun sisältyi: laboratoriolähete, terveyskysely/esitietolomake (Liite 2) ja työkykyindeksilomake. Asiakas varasi vastaanotolle ajan joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä puhelintunnin aikana. Päivystyskäyntiajat olivat myös ratkaisu siihen, jos asiakkaalla ei ollut puhelimessa puheaikaa, tällöin asiakas saattoi tulla varaamaan ajan paikanpäälle. Syrjäkylillä asuville ja/tai kimppakyydin turvin kulkeville asiakkaille oli tärkeää, että heidän 18

19 palvelunsa pyrittiin keskittämään samalle päivälle. Esimerkiksi Kolilta tuleva asiakas kävi terveystarkastuksen lisäksi hoitamassa usein myös muita asioita. Näin helpotettiin asiakkaan asioimista. Laboratoriokokeissa asiakas kävi noin viikkoa ennen sovittua vastaanottoaikaa. Lieksaan kuuluvan Kolin kohdalla tietyt palvelut on tehty joustaviksi Pielisen Karjalan seutukunnan yhteistyöllä. Esimerkiksi Kolilla asuvat lieksalaiset saavat käyttää Juuan terveyskeskuksen laboratoriopalveluita. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun heidän ei tarvinnut lähteä pitkän matkan päähän. Tulokset asiakkaan laboratoriovastauksista lähetettiin Lieksan terveyskeskukseen joko postitse tai asiakas toi ne mukanaan tullessaan vastaanotolle. Sama käytäntö pätee myös Juuan TE-toimipisteen kanssa, eli lieksalaiset asioivat Juuan työ- ja elinkeinotoimistossa. Toimintaa voisi vielä kehittää niin, että terveystarkastusten ja muun toiminnan apuna voitaisiin hyödyntää videoneuvottelua. Lähetelomakekäytännöt olivat hankkeen alussa melko kirjavia, mutta hankkeen loppuvaiheessa lomakkeet yhtenäistyivät ja nykyisen lähetelomakkeen avulla asiakkaan terveystiedot selviävät hyvin. Yhtenäiset lomakkeet selkeyttävät myös terveydenhoitajan työtä. Lähetekäytäntöä tulee vielä kuitenkin kehittää niin, että kaikki tarvittava tieto olisi jo valmiiksi kerättynä (esim. onko aikaisemmin tehty työhallinnon puolelta työttömälle kuntoutustutkimuksia). Monipuoliset tiedot ovat tärkeitä kartoittaessa asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Näin myös vältytään turhilta päällekkäistutkimuksilta. Kaavio 6: Terveystarkastuksiin ohjanneet/ lähettäneet tahot. Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Lieksan työvoiman palvelukeskus Honkalampi-säätiö, KASKI Raja-Karjala, nuorten paja Lieksan sosiaalitoimi Terveyskeskuksen poliklinikka Terveyskeskuksen työterveyshuolto Asiakas itse Suostumuslomake Moniammatillista yhteistyötä varten asiakkaan tulee allekirjoittaa suostumuslomake (Liite 3). Lomakkeen allekirjoittaminen on vapaaehtoista. Jos asiakas kieltäytyy allekirjoittamasta lomaketta, niin asiakkaan terveystarkastuksessa esille tulleet tiedot jäävät asiakkaan ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan välisiksi. Tällöin sektorirajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö ei pääse täysin toteutumaan. Tosin vain harvojen asiakkaiden kohdalla kävi näin. Palautelomake Kirjallinen palautelomake (Liite 4) lähettävälle taholle toimi hyvin. Täytetty lomake palautettiin lähettävälle taholle asiakkaan suostumuksella. Lomakkeesta kävi heti ilmi, että asiakas oli ylipäätään käynyt terveystarkastuksessa ja se millaisia jatkosuunnitelmia oli sovittu. Tämä helpotti kaikkien osapuolien työtä ja vähensi turhaa/päällekkäistä työtä. Lähettävä taho pystyi siirtymään prosessin seuraavan vaiheen, jossa esimerkiksi. mietittiin asiakkaan kanssa seuraavaa tavoitetta, jonka avulla päästäisiin lähemmäs sovittua päämäärää. Palautelomake palveli myös asiakasyhteistyöryhmää silloin kun asiakkaan asioita palavereissa 19

20 käsiteltiin. Palautetta käytiin myös paljon puhelinkeskustelun välityksellä. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että asiakas oli jatkuvasti tietoinen, mitä asioita suunniteltiin juuri hänen kohdallaan. Asiakkaan tilanteen seurannasta ja seurantavastuusta voitiin sopia tarvittaessa erikseen, mutta pääasiassa jatkohoidon seuranta oli lähettävällä taholla. Palautelomake perustui vapaaehtoisuuteen. Käytettävissä olevat suostumus- ja palautelomakkeet tarkistettiin ja hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä. Terveystarkastus Terveystarkastukseen varattiin aikaa noin kaksi tuntia. Useimman asiakkaan kohdalla aika tuli käytettyä tarkasti. Oli hyvä, että asiakkaalle oli varattu riittävästi aikaa, koska monella asiakkaalla oli tarve asioiden laaja-alaiseen selvittelyyn. Näin päästiin kiinni asiakkaan kokonaistilanteeseen, mikä auttoi kartoittamaan asiakkaan mahdollisia jatko-ohjauksia. Tämä Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen selvittely paransi asiakkaan ja hoitajan välistä vuorovaikutus- ja luottamussuhdetta. Pääsääntöisesti terveystarkastukset tapahtuivat terveyskeskuksessa poliklinikan tiloissa, mutta nuorille ne tehtiin nuorten pajalla. Lähetekäytäntö ja terveystarkastuspäivät sovittiin pajaohjaajien kanssa erikseen. Asiakkaan tullessa vastaanotolle vaihdettiin ensin kuulumiset. Tämä hieman rentoutti ja vapautti tilannetta. Usean asiakkaan kohdalla edellisestä terveystarkastuksesta oli saattanut kulua vuosia ja se saattoi luoda pientä jännitettä koko tapahtumaa kohtaan. Moni ei ollut käynyt edes terveyskeskuksessa vuosiin. Tilanteen käynnistyttyä keskusteltiin terveystarkastuksen tavoitteista, yhteistyökuvioista ja tietoturva-asioista. Hyväksyttyään moniammatillisen yhteistyön ja siihen liittyvän viranomaisten välisen tietojen vaihdon, asiakas allekirjoitti suostumuslomakkeen, jolloin asiakkaan tietojenvaihto eri toimijoiden kesken mahdollistui. Suostumuslomakkeen allekirjoittaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Asiakas oli useimmiten vastaanotolle tullessaan täyttänyt esitielomakkeen, jonka pohjalta terveyskeskustelu käytiin. Toisinaan terveydentila vaati lisäselvittelyjä, jolloin täytettiin Audit (alkoholin kulutus) ja diabeteksen sairastumisriskikaavakkeet. Työkykyä koskevaa lomaketta täydennettiin yleensä vastaanotolla. Työkykyindeksi kuvasi asiakkaan omaa tuntemusta sen hetkisestä työ- ja toimintakyvystä. Lomakkeiden täyttäminen ei ollut kaikkien asiakkaiden kohdalla aivan yksiselitteinen tapahtuma. Osa asiakkaista tarvitsi siihen apua ja ohjausta. Siksi onkin tärkeää, että täytettävät lomakkeet ovat helposti ymmärrettävissä ja ulkoasultaan selkeitä. Vastaanotolla selviteltiin myös asiakkaan riskiä sairastua eri kansansairauksiin selvittämällä sukuanamneesi. Sairauksia pyrittiin ehkäisemään terveysneuvonnalla ja motivoimalla asiakasta itsensä hoitamiseen. Tarvittaessa tehostettiin muun muassa diabeteksen tai verenpaineen hoitoa ja ohjattiin elämäntapamuutoksiin. Pääpaino oli kuitenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä. Laboratoriokokeiden lisäksi katsottiin pituus, paino, BMI, mitattiin verenpaine x 2 ja vyötärönympärys. Selviteltiin ravitsemus- ja liikuntatottumukset, tupakointi, unenlaatu/määrä ja kartoitettiin psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat. Asiakkaille annettiin terveysneuvontaa ja ohjausta terveellisten elämäntapojen löytämiseksi ja saavuttamiseksi. Kannustettiin pysyviin elämäntapamuutoksiin ja korostettiin, että jo pienillä pysyvillä valinnoilla oli suuria vaikutuksia kokonaisvaltaista terveydentilaa ajatellen. Useille asiakkaille pelkkä tietojen päivitys siitä, millaisia suosituksia syömiseen, juomiseen, lepoon ja liikkumiseen liittyen on olemassa, auttoi pohtimaan omia elämäntapojaan. Media on 20

21 täynnä ohjeita siitä, miten ihmisen tulisi elää. Mutta kun asiat käydään asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti läpi, se koskettaa heitä lähemmin ja herättää muutosajatuksen herkemmin. Elämäntapamuutokset koetaan usein vaikeiksi ja haastaviksi toimenpiteiksi, siksi ulkopuolinen apu, tuki ja kannustus on usein tarpeen. Säännölliset seurantakäynnit terveyden- tai sairaanhoitajan luona mahdollistavat paremmat edellytykset pysyvien elämäntapamuutoksien tekemiseen ja varsinkin niiden pysymiseen. Jatkohoitosuunnitelma Terveystarkastuksessa jokaiselle asiakkaalle tehtiin jatkohoitosuunnitelma (Liite 5), ja yhdessä asiakkaan kanssa mietittiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Samassa lomakkeessa oli terveystarkastuksen tulokset. Lomake jäi asiakkaalle itselleen. Projektin aikana hankkeella oli mahdollisuus ostaa työterveyslääkärin palveluita. Näitä palveluita käytettiin silloin, kun asiakas tarvitsi työhallinnon viranomaisille lausunnon työ- ja toimintakyvystään. Työterveyslääkärille asiakkaita ohjattiin myös kuntoutus- ja eläkeselvittelyasioissa. Lääkäripalvelut olivat asiakkaille ilmaisia, mutta mahdolliset B1-lausunnot asiakkaat joutuivat kustantamaan itse. Asiakkaita ohjattiin myös lääkärin ajanvarausvastaanotolle perusterveydenhuollon puolelle. Käynnit olivat useimmiten uusien lääkkeiden aloitus- tai arviointikäyntejä sekä diagnoosin vahvistuksia ja asiakkaan terveydentilan kokonaisarviointeja mahdollisen jatkohoidon kannalta (mm. lähete erikoissairaanhoidollisiin tutkimuksiin). Näistä palveluista asiakkaat joutuivat maksamaan normaalin lääkärissäkäyntimaksun. Tavoitteena oli, että asiakas hoidetaan ja tutkitaan mahdollisimman pitkälle perusterveydenhuollon puolella. Ongelmana on ollut se, ettei Kela ole aina hyväksynyt lääkärien tekemiä lausuntoja asiakkaista muun muassa sairasloma-asioissa. Jatkossa tätä asiaa on tarkoitus parantaa lääkäreille kohdistetussa koulutuksessa, jossa Kelan asiantuntijalääkäri tulee kertomaan B1-lausunnon laatimisesta. Tästä olisi apua myös asiakkaan jatkosuunnitelmia mietittäessä ja se lyhentäisi ajallisesti koko prosessia ja hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Koulutus ei ole vielä kuitenkaan toteutunut. Useimmiten terveystarkastuksen jälkeen asiakkaat ohjattiin jatkohoitoon terveydenhuoltoon. Lähetteitä tehtiin lääkärin lisäksi esimerkiksi fysioterapiaan, ravitsemusterapeutille, hammashuoltoon, perhesuunnitteluneuvolaan, aikuisvastaanottoon, diabetespoliklinikalle (asiakkailla jo lääkitys), terveysneuvolaan (prediabeetikot, joilla ei ole lääkitystä), työterveyshuoltoon (kuulotutkimus), psykologille, muistihoitajalle, aikuispsykiatrian poliklinikalle, päihdesairaanhoitajalle, perheneuvolaan ja optikolle. Kahden paikallisen optikkoliikkeen kanssa tehtiin sopimus ilmaisesta näöntarkastuksesta hankkeen asiakkaille. Asiakas sai itse valita, kumpaan optikkoliikkeeseen lähetteen halusi. Asiakkaita jatko-ohjattiin myös sosiaalitoimistoon, velkaneuvojalle, kotisairaanhoitoon ja työvoiman palvelukeskukseen sekä erilaisiin ryhmiin esimerkiksi eri liikunta- ja elämäntaparyhmiin ja depressiokouluun. Depressiokoulua pidettiin ensimmäisen kerran keväällä 2010, siinä oli alun perin kuusi osallistujaa. Tavoitteena oli vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa sekä lievittää masennusjaksojen voimakkuutta. Kurssin kesto oli noin kaksi tuntia kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Toiminta käynnistyi työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta ja toiminnalle on toivottu jatkoa. Ennen lääkärille menoa pyrittiin siihen, että kaikki tarvittava tieto asiakkaasta oli lääkärin saata- 21

22 villa. Hoitajan vastaanotolla opetettiin tarvittaessa verensokerimittarin käyttö ja omaseuranta, opastettiin Pef-puhallukset (astmatutkimukset) ja laitettiin Tetanus-jäykkäkouristusrokotus ajantasalle. Asiakas saattoi tehdä myös omaseurantaa esimerkiksi verenpaineen, verensokerin ja Pefpuhallusten osalta ja kävi laboratoriotutkimuksissa ennen lääkärin vastaanotolle menoa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toteamisessa pyrittiin siihen, että asiakas oli käynyt fysioterapeutin arvioinnissa, varsinkin silloin jos aikaisempia tutkimustietoja ei ollut olemassa tai saatavilla. Kroonisen lääkäripulan vallitessa pyrittiin näin helpottamaan ja nopeuttamaan lääkärin työtä. Alku- ja jatkotoimet helpottivat aikuis- ja diabetespoliklinikan ajanvarausvastaanottoa ja vähensivät asiakkaan luukulta luukulle ohjaamista. Asiakkaan suostumuksella pyydettiin aikaisempia sairaskertomustietoja esimerkiksi silloin, jos asiakas oli käynyt yksityisellä lääkäriasemalla tai oli muuttanut Lieksaan toiselta paikkakunnalta. Jos asiakas tarvitsi tarkempia tutkimuksia toimintakykynsä selvittämiseksi, selvitettiin yhdessä lähettävän tahon kanssa se miten tutkimuksia jatkettaisiin ja mikä taho tutkimukset maksaisi. Työ- ja elinkeinotoimisto on luopumassa mm. ELMA-selvityksistä (eläke), mutta työvoiman palvelukeskus tekee tarvittaessa lähetteitä, joiden tarve arvioidaan jokaisen asiakkaan kanssa erikseen. Eläkehakuprosessi on monivaiheinen ja siihen ei pelkkä eläkehakemus riitä. Usein tarvitaan paljon erilaisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon kautta prosessi saattaa kestää jopa 1-2 vuotta. Eikä tämäkään vielä takaa eläkkeelle pääsyä. Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä (Seitti-hanke), jossa pyrittiin edistämään Lieksan aikuisväestön terveyttä liikunnan avulla. Asian tiimoilta nimettiin kehittämistiimi, joka on paikallistuntemuksen ja käytännön asiakastyössä olevien tahojen yhteistyötiimi. Kehittämistiimin tarkoituksena on keskustella, ideoida ja arvioida sekä tehdä ehdotuksia aikuisväestön liikuntapalveluiden ja painonhallinnan kehittämiseksi Lieksan kaupungissa. Fysioterapeutit toteuttivat kuntoneuvolaa, johon ohjattiin muutamia työikäisiä asiakkaita työterveyshuollosta sekä työttömien terveyspalveluiden kautta. Reilusti ylipainoisille oli oma ohjattu liikuntaryhmä. Työttömille tarkoitettu oma liikuntaryhmä sai osakseen kannatusta ja siinä oli parhaillaan mukana toistakymmentä henkeä. Ja mikä tärkeintä, ryhmä toimi aktiivisena myös ilman oman ryhmän vetäjää. Ryhmän aktivoinnin takia olisi kuitenkin tärkeää, että vetäjä on ajoittain mukana toiminnassa. Aikaisemmat terveystiedot olivat sairaanhoitajan/terveydenhoitajan käytettävissä Atktiedostojen ja paperiarkiston kautta. Vanha Finstar-ohjelmisto kulki vielä nykyisen Mediatri - ohjelmiston rinnalla. Mediatri-ohjelma on tulossa koko maakunnan alueelle. Se helpottaa jatkossa asiakkaiden/potilaiden tietojen siirtoa ja vähentää paperiarkistoinnin määrää. Terveystarkastukset nuorten pajalla Nuorten terveystarkastukset kuuluivat Kajastuskoulutuksen opetussuunnitelmaan ja palvelu ostettiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeelta. Terveystarkastukset tehtiin nuorten pajan tiloissa, missä oli tuttu ympäristö ja tutut ohjaajat, jotka olivat tarvittaessa käytettävissä. Terveystarkastuksia tehtiin lukukaudessa noin kymmenelle koulutuksessa olevalle nuorelle. Terveystarkastuksen sisältö oli samanlainen kuin terveyskeskuksessa toteutettu. Nuorille pidettiin myös ryhmäluentoja ravitsemus- ja fysioterapeutin, päihdesairaanhoitajan ja suuhygiensitin toimesta. Tällöin muutkin pajalla oleskelevat hyötyivät luennoista. Luento-osuudet katsottiin tärkeiksi ja ne oli helppo toteuttaa koska ne oli etukäteen sovittu tietyille päiville ja ne tapahtui- 22

23 vat pajalla. Ryhmäohjaukset säästivät hoitajien resursseja. Nuorten kohdalla monella todettiin selkeitä terveysriskejä. Tupakanpoltto oli yleistä ja alkoholia ja muita päihteitä käytettiin normaalia enemmän. Liikunnan puute ja epäsäännöllinen elämänrytmi korostuivat. Uni/valve-rytmin epäsuhta oli tyypillinen ongelma, jota pajatoiminnalla pyrittiin korjaamaan. Laboratoriokokeissa löytyi kohonneita verenrasva- ja sokeriarvoja. Eivätkä korkeat verenpainearvotkaan olleet harvinaisuus. Nuorilla myös hygienia- ja ehkäisyasioissa huomattiin puutteita. Nuoret tarvitsivat ohjausta, neuvontaa ja perusasioiden kertaamista esimerkiksi itsensä hoitamisessa. Nuoria ohjattiin harvemmin lääkärille. Sen sijaan jatko-ohjaukset suuntautuivat useimmiten perhesuunnitteluneuvolaan, aikuispsykiatrian poliklinikalle, hammashuoltoon ja fysio- ja ravitsemusterapeutille. Tarkempi nuorten työpajan terveystarkastuskäytäntö on kuvattu kaaviossa 9 (s. 26). Kajastuskoulu on työvoimahallinnon ostamaa toimintaa ja siihen kuuluu mm. seuraavia asioita: oppimisedellytykset työnhakutaidot ryhmätyöskentelytaidot talousasiat työssä oppiminen omapaja kädentaidot terveyskasvatus terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja ravinto. Pajalla nuoret olivat päässeet paremmin kiinni päivärytmiin ja heidän sosiaaliset kontaktinsa olivat lisääntyneet. Heidän päiväänsä kuului myös erilaisia arkiaskareita kuten ruuanlaittoa ja siivousta. Tärkeää oli se, että nuoret saivat kuulua ja kokivat kuuluvansa johonkin yhteisöön, ja että heidän työpanostaan arvostettiin. Jokainen sai suoriutua tehtävistään omassa tahdissaan. Pajalla he opettelivat mm. ruuanlaittoa ja saivat joka päivä lämpimän terveellisen aterian edulliseen hintaan. Terveellinen ruoka on usein huomattavasti kalliimpaa ja siksi nuorilla ei tule siihen panostettua. Useamman nuoren unirytmi myös korjaantui ja se vaikutti positiivisesti muun muassa keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Osa nuorista jatkoikin keskenjääneitä opintojaan. Hankkeen loppuvaiheessa pajalle perustettiin itsehoitopiste yhteistyössä Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen kanssa (Kanerva KASTE- ohjelma). Tavoitteena oli ennaltaehkäistä kansansairauksia. Pajan nuoret osallistuivat itsehoitopisteen perustamiseen tekemällä sinne käsitöinään opaskylttitaulun. Mediatri- potilastietojärjestelmä ei toiminut nuorten pajalla, joten terveystietoja jouduttiin kirjaamaan ensin käsin ja sitten myöhemmin tiedot siirrettiin potilastietojärjestelmään. Tämä on lisännyt työhön käytettävää aikaa. Hankkeen näkemyksiä asiakkaan hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä Kaaviossa seitsemän esitellään hyvinvoinnin pilareita, joilla on vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yksilön oma panos on tärkeä, mutta aina siihen ei ole voimavaroja ilman ulkopuolisia tukijoukkoja. Kaaviossa on esitelty myös hankkeessa esille tulleita tukitoimijoita. 23

24 Kaavio 7: Projektin aikana yksilön hyvinvointiin esiin tulleita taustatekijöitä. Tutkimusten mukaan työttömien sairastavuus on yleisempää kuin työssäkävijöiden. Esimerkiksi heikko terveys on yksi hyvinvoinnin vaje. Syy tähän voi olla se, että työssä kävijöille kuuluvat lakisäänteiset työterveystarkastukset, joilla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia. Työttömillä taas ei tällaista mahdollisuutta ole aikaisemmin ollut. Työssä kävijöillä myös sosiaaliset kontaktit ovat yleisempiä ja siten syrjäytymisen uhka on vähäisempi. Puutteellinen koulutus lisää työelämästä syrjäytymistä. Nykyisin kouluttamattomien on hankala työllistyä, koska työhön vaaditaan ammattipätevyys ja vielä niin, etteivät opinnot ole vanhentuneet. Vaatimukset työpaikoilla ovat koventuneet kiristyneiden tulosvaatimusten seurauksena. Lisääntyneet mielenterveysongelmat lisäävät syrjäytymisen vaaraa, koska työpaikat, jotka ennen pystyivät työllistämään vajaakuntoisia, ovat useimmiten hävinneet (ns. apumiehen paikat). Fyysisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on myös vaikutusta hyvinvointipalveluiden saantiin. Syrjäkylien palveluiden karsiutuminen aiheuttaa tasa-arvoeroja eri alueiden välillä. Esimerkiksi julkisten yhteiskuljetusten vähyys tai niiden puuttuminen kokonaan tuo mukanaan omia ongelmia. Niille, jotka asuvat useiden kymmenien kilometrien päässä keskustasta, eivätkä omista omaa autoa tai ajokorttia, pääseminen palvelujen äärelle on hankalampaa. Lieksassa toimiva kimppakyytikään ei tavoita kaikkia asukkaita. Myös syrjäseudulla asuvien taloudellinen tilanne voi heikentää palveluiden ääreen pääsemistä. Tästä on herännyt ajatus, että sairauksien ennaltaehkäiseviä palveluita tulisi viedä enemmän syrjäseuduille. Tämä voisi osaltaan edesauttaa sitä, että maaseutualueet saataisiin pidettyä paremmin asuttuina. Syrjäseudulla sijaitsevien pienten kyläkoulujen lakkautukset tuovat mukanaan haasteita kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan. Suurten koulujen ja koululuokkien vaarana on, se että moni lapsi tai nuori jää liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi psyykkiset ongelmat oppilaiden keskuudessa saattavat lisääntyä huomaamatta. Tästä syystä kouluterveydenhuollon resursseja tulisi tehostaa, jolloin mahdollisia ongelmia voitaisiin hyvissä ajoin välttää. 24

25 2.1.4 Terveystarkastuskäytäntöjen yhteenveto Kaavio 8: Työttömien palveluohjausmalli terveyskeskuksessa. 25

26 Kaavio 9: Nuorten pajan palveluohjausmalli. 26

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut Missä mennään? Tieteiden talo, Helsinki, 30.11.2011 Sisältö PTT-hanke 2007-2010 Seurantatutkimus 2011 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot