VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA"

Transkriptio

1 projektiasiantuntija Hannu Mäkelä Elintarvikealan koordinaatiohanke Pohjois-Karjalassa Yliopistonkatu 6 (Metla-talo) Joensuu Sähköposti: GSM: VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA 1. JOHDANTO Runsaasti kuituja sisältävä ravinto voi laskea erilaisten teollistuneissa maissa tyypillisten kroonisten sairauksien, kuten hormoniriippuvaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä. Ravintokuiduilla tehdyissä kliinisissä kokeissa kokojyvätuotteiden positiivinen vaikutus on ollut puhtaita komponentteja tehokkaampi. Monessa tapauksessa terveysruokana pidetyillä kuiduilla ei ole havaittu olevan yksiselitteistä ja ravinnon muista komponenteista riippumatonta vaikutusta koehenkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kokonaisuuden vaikutus on osasten vaikutusten summaa suurempi. FDA (Food and Drug Administration) myönsi USA:ssa 1990-luvun loppupuolella kauratuotteille ns. funktionaalisen elintarvikkeen statuksen, jota voidaan käyttää myös markkinoinnissa Oppikirjamääritelmän mukaan termillä funktionaalinen elintarvike tarkoitetaan elintarviketta, jolla on positiivinen vaikutus yksilön terveyteen ja suorituskykyyn ja joiden terveysvaikutus on tieteellisesti todistettu. Viljojen terveysvaikutukset johtuvat valtaosaltaan korkeasta kuitupitoisuudesta. AACC (American Association of Cereal Chemistry) määritelmän mukaan ravintokuituja ovat ne kasvien syötävät osat tai näille rinnasteiset hiilihydraatit, jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuolessa ja jotka joko täysin tai osittain fermentoituvat ihmisen paksusuolessa. Ravintokuituihin kuuluvat polysakkaridit, oligosakkaridit, ligniini ja näihin liittyneet kasviperäiset yhdisteet. Ravinnekuitu edistää hyödyllisiä fysiologisia vaikutuksia, joihin kuuluvat laksatiivinen vaikutus ja/ tai veren kolesterolin laskeminen ja/ tai veren glukoosipitoisuuden laskeminen. Määritelmä pitää siten sisällään myös ne biokemialliset yhdisteet, jotka ovat puhtaina esiintyessään ruuansulatuselimistön sulatettavissa, mutta jotka kasvien soluseinärakenteen mutkikkuudesta johtuen ovat hydrolyysiltä suojattuja esim. ligniini- ja selluloosakimppujen ympäröiminä. Menetelmällisistä syistä johtuen esim. frukto- ja galakto-oligosakkaridit sekä polydekstroosi kuuluvat joissakin määritelmissä kuitufraktioon, toisissa taas eivät. 2

2 Pääasialliset kuitukomponentit ovat hyvin stabiileja yhdisteitä, joiden biologinen aktiivisuus on matala. Ravinnekuitujen terveydelliset vaikutukset voidaan jakaa fysikaalisiin, kuten viskositeetista ja geelin muodostuskyvystä johtuviin ja toisaalta fysiologisiin, biokemiallisiin reaktioihin suoraan vaikuttaviin tekijöihin. Biokemialliset komponentit koostuvat luultavasti erilaisista antioksidatiivisia vaikutuksia omaavista yhdisteistä, kuten vitamiineista, fytiinihaposta ja fytohormoneista. Viljojen antioksidatiivisten yhdisteiden pitoisuus on matala esim. marjoihin ja hedelmiin verrattuna. Vaurauden lisääntymistä näyttää seuraavan kasvava riski sairastua erilaisiin syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Tendenssin selitykseksi tarjotaan yleensä tyydyttyneiden rasvojen ja pitkälle jalostettujen hiilihydraattien osuuden kasvua ruokavaliossa. Veren glukoosi-, insuliini- ja lipidipitoisuuden jyrkkä nousu hyvin pian aterian jälkeen näyttää altistuksen pitkään jatkuessa aiheuttavan insuliiniresistenssiä, mikä puolestaan on yhteydessä sekä sokeritaudin että erilaisten syöpien syntyyn. Viljat runsaasti hitaasti sulavia tai täysin sulamattomia komponentteja sisältävinä loiventavat aterian jälkeistä insuliinipiikkiä ja näin ennaltaehkäisevät monien sairauksien syntyä. 2. JYVÄN YLEISRAKENNE JA KEMIALLINEN KOOSTUMUS Kasvisystemaattisesti jyvä on yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmän seinä ja siemen ovat yhteen kasvaneet. Morfologisesti jyvästä erotetaan hedelmän seinä l. perikarppi, testa l. siemenkuori, aleuronikerros, tärkkelysendospermi ja alkio. Rakenteilla on toisistaan poikkeavat funktiot, mikä heijastuu myös niiden kemialliseen koostumukseen. Länsimaisessa ruokakulttuurissa suositaan ravintoarvoltaan köyhää endospermia, joka puhdistetaan poistamalla jyvästä erilaisilla käsittelyillä terveydellisesti hyödyllisimmät osat. Jyvän kuorikerroksissa soluseinät ovat paksuuntuneet suojaamaan alla olevaa tärkkelystä. Kuorikerroksessa sijaitsevat myös kasvin puolustautumisen kannalta merkittävät fytoaleksiinit, joilla on ravitsemuksellista merkitystä antioksidantteina. Soluseinät koostuvat lähinnä -glukaanista, ksylaaneista, selluloosasta ja ligniinistä, joihin liittyneinä voi olla lisäksi erilaisia vahoja, kutiinia ja suberiinia. Näihin assosioituneena voi olla erilaisia substituentteja, kuten asetyyliryhmiä ja kinnamiinihappoa. 3

3 2.1 Hiilihydraattipitoisuudet Hiilihydraatteihin luetaan molekyylipainoltaan kevyet sokerit (LMW-sokerit), tärkkelys ja ei-tärkkelystä sisältävät polysakkaridit (non-starch polysaccharides, NSP). Ravintokuiduista puhuttaessa viitataan yleensä ligniinin ja NSP-fraktion muodostamaan osaan hiilihydraateista Jyvämateriaalin kuivajauhatusfraktiot sisältävät erilaisia määriä ravintoaineita. Ravinteiden jakaantuminen kokofraktioiden mukaan on pääosin seurausta siitä, että jyvän pääasiallinen komponentti tärkkelys jauhautuu helposti kuitupitoisen kuoriosan jäädessä partikkelikooltaan suuremmaksi. Esimerkiksi kauralla hienojakoisin, halkaisijaltaan alle 420 m aines sisältää proteiinia keskimäärin 9 %, tärkkelystä 60 % ja -glukaania 1 %. Karkeammassa fraktiossa proteiinia oli 15 %, tärkkelystä 48 % ja - glukaania 5 %. Fenolisia yhdisteitä on 1,5 2,6 kertaa enemmän lese- kuin tärkkelysfraktiossa. Lipidit sen sijaan jakaantuvat tasaisemmin molempien fraktioiden välille. Antioksidatiivinen aktiivisuus on selvästi korkein leseessä, joten suhteellisen edullisilla ja yksinkertaisilla menetelmillä voidaan tuottaa ravitsemuksellisesti laadukasta viljajauhoa. Viljojen funktionaalisesti merkitykselliset kuitupitoisuudet jäävät kuitenkin kauas mm. omena- ja appelsiinimehun valmistuksen yhteydessä syntyvän puristejätteen pitoisuuksista. Kauraleseen kokonaiskuitupitoisuus on n. 24 g/ 100 g (kp), josta liukoista kuitua on n. 3,6 g/ 100 g (kp), kun vastaavat luvut ovat omenalla 60 g/ 100 g (kp) ja 13,8 g/ 100 g (kp). Appelsiini sisältää kuitua yhteensä n. 38 g/ 100 g (kp), josta liukoista kuitua on n. 13,6 g / 100 g (kp). Päärynässä (puristejäte) ja maa-artisokassa (kuorimajäte) liukoista kuitua on kummassakin hieman yli 14 g/ 100 g (kp). Terveyteen oleellisesti vaikuttava päivittäisen kuidun tarve on n g, josta mielellään noin % tulisi olla liukoista kuitua glukaanin rakenne -glukaani on haarautumaton polysakkaridi, joka koostuu (1 3) ja (1 4)- -Dglykopyranosyyliyksiköistä. (1 4)-yksiköt sijaitsevat ketjussa yleensä 2 3 molekyylin ryppäinä, kun taas (1 3)-yksiköt ovat yleensä yksittäisinä molekyyleinä. Viskositeetin nojalla on ilmeistä, että glukaaniketju kiertyy satunnaisesti ja ekstensiivisesti. Ketjun alueet, joissa sijaitsee useampia (1 4)-yksiköitä, hydrolysoituvat entsymaattisesti nopeammin kuin (1 3)-yksiköistä koostuvat sekvenssit. 4

4 -glukaani kuvataan kirjallisuudessa jokseenkin systemaattisesti haarattomaksi glukoosipolymeeriksi, on siinä silti myös pieniä määriä 2,- 3- ja 6- substituoituja glukoosimolekyylejä, mikä merkitsee ketjun haarautuvan jossakin määrin. Ammoniumsulfaatilla saostettu kaupallinen -glukaani voidaan jakaa viskositeetin perusteella fraktioihin, joiden välillä on merkittäviä eroja mm. (1 3)/ (1 4)-sidosten suhteessa. Geelin muodostuskyky ja viskositeetti kasvaa erityisesti niissä molekyylin osissa, jotka sisältävät suuria määriä (1 4)-sidoksia, sillä näissä osissa tri-/ tetraosyylioligosakkaridi-suhde kasvaa ja näin varsinkin pelkistävissä oloissa molekyylien taipumus muodostaa vetysidoksia nousee. Uuttamalla konsentroitu viljan -glukaani koostuu liukoisuudeltaan kahdesta erilaisesta molekyyliryhmästä. Liukoisemman S-tyypin molekyylimassa on keskimäärin 1000 kd ja heikommin vesiliukoisen G-tyypin noin 1100 kd. Molekyyli hydrolysoituu ensivaiheessa lähinnä triooseiksi ja tetrooseiksi. 3. TUNNETUT TERVEYSVAIKUTUKSET Viljoista ainoastaan kauralla on tehty riittävästi hyvän todistusarvon omaavia epidemiologisia tutkimuksia. Runsaasti kauraa sisältävä ruokavalio ilmeisesti tasoittaa jossakin määrin muun ravitsemuksen haittavaikutuksia ja näin osaltaan ainakin hidastaa patologisten tilojen syntyä. Kaikkien viljojen korkeaan kuitupitoisuuteen liittyvät positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti yhtenevät. 3.1 Veren kolesteroli sekä sydän- ja verisuonitaudit Huolella tehdyssä ravintolisäkokeessa testattiin yksi- ja kymmenprosenttisina pitoisuuksina kauran -glukaanin vaikutusta malonaldehydin erittymiseen koehenkilöiden virtsaan. Malonaldehydi (MDA) on yksi lipidien peroksidaation lopputuotteista, joka on määritettävissä virtsasta. Korkea MDA - pitoisuus merkitsee kiihtynyttä oksidatiivista stressiä, joka puolestaan kytkeytyy korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen. Sekä miesten että naisten erittämän MDA:n määrä laski erittäin selvästi kokeen aikana, miehillä kuitenkin oletettavasti ravinnon korkeasta energiasisällöstä johtuen hieman vähemmän. Ero 1 % ja 10 % glukaaniravintolisän välillä virtsan MDA-pitoisuuksissa ei ollut merkitsevä, joten todennäköisesti -glukaani ei sinänsä selitä veren kolesterolin laskua. Selitystä oksidatiivisen stressin laskuun voidaan hakea muista liukoiseen kaurafraktioon kuuluvista yhdisteitä kuten aventramideista, joilla on ilmeisesti antioksidatiivisia vaikutuksia. 5

5 Rotilla kaura on osoittautunut viljoista tehokkaimmaksi veren kokonaiskolesterolin laskijaksi silloin, kun ravinto sisältää kolesterolia. Pelkästään vehnäkuitua ravintolisänä saaneiden rottien plasman kokonaiskolesteroli oli eräässä kokeessa 3,94 mmol/ l, josta HDL-kolesterolin osuus oli 3,16 mmol/ l. Ohralla vastaavat arvo olivat 2,93 mmol/ l (HDL 2,32 mmol/ l.) ja kauralla 3,06 mmol/ l (HDL 2,44 mmol/ l). Kuidun ja kolesterolilisän kombinoinnin seurauksena plasman kolesteroliarvot kohosivat selvästi kaikissa koeryhmissä. Heikoimmin kolesterolin vaikutuksia puskuroi vehnä (kokonaiskolesteroli 8,14 mmol/ l (HDL 4,22 mmol/ l) ja tehokkaimmin kaura (5,17 mmol/l, HDL 2,63 mmol/l). Pelkästään viljaa saaneiden koe-eläinten maksan LDLja HDL-reseptorien määrä oli kaikilla koejäsenillä suurempi kuin viljaa ja kolesterolia nauttineilla. Erot viljojen välillä eivät olleet tältä osin tilastollisesti merkitseviä. Maksan kokonaiskolesterolipitoisuus oli matalin kauralla (0,79 mmol/ l) ja korkein ohralla (1,18 mmol/ l). Kaura ilmeisesti lisää steroidien eritystä, jolloin plasman kolesterolipitoisuus laskee. Kauran kuitujen kolesterolia laskeva vaikutus on vahvistettu myös ihmisellä useissa tutkimuksissa, mutta vaikutusmekanismi on osin selvittämättä. Paljon kaurakuituja sisältävä ateria kiihdyttää sappihappojen eritystä % nauttimista seuraavan vuorokauden aikana ja samalla oleellisesti hidastaa sappihappojen imeytymistä takaisin verenkiertoon ohutsuolen loppuosassa. Tilaan liittyy myös endogeenisen kolesterolin erittymisen laskeminen %. Molempien muutosten liittyminen kuidun kolesterolia alentavaan vaikutukseen on todennäköistä. Ruuansulatukseen erittyvät sappihapot palautuvat normaalisti hydrolysoituneessa muodossa verenkiertoon ohutsuolen loppupäässä, josta ne kulkeutuvat maksaan syntetoitaviksi osittain takaisin sappihapoiksi. Kuitupitoinen ravinto kuitenkin hidastaa jollakin tavalla sappihappojen kiertoa, jolloin maksa korvaa suolistosta palautumatta jäävät sappihappojen rakenneosat kiihdyttämällä kolesterolin siirtämistä verenkierrosta maksaan. Kolesterolin tehostuvaa absorptiota maksaan indikoi LDL- ja HDL-reseptorien määrän kasvu maksasolukossa. Toistaiseksi ei tiedetä varmuudella kuinka kuitu hidastaa lipidiabsorbtiota suolistossa, mutta pidetään mahdollisena, että jo pelkästään kuidun korkea viskositeetti hidastaa lipidien emulsifikaatiota, lipolyysiä ja mahdollisesti myös siirtoa ohutsuolesta verenkiertoon, jolloin lipidit eivät ehdi imeytyä suolen toiminnan samalla nopeutuessa. Runsaasti rasvoja sisältävä ateria aiheuttaa terveilläkin henkilöillä verisuonten tilapäisen kyvyttömyyden reagoida suonten tilavuutta ohjaaviin ärsykkeisiin. Normaalisti typpioksidi rentouttaa ja laajentaa suonia ja endoteliini supistaa niitä. 6

6 Nopeasti verenkiertoon imeytyvät lipidit ilmeisesti häiritsevät signaaliyhdisteiden vapautumista, jolloin veren virtausnopeus ei kykene muuttumaan, mistä seuraa kohonnut verisuonitukoksen riski. Luonteeltaan alustavassa tutkimuksessa verrattiin kauran, vehnän ja -tokoferolin vaikutusta veren virtausnopeuteen rasvaisen aterian jälkeen, jolloin havaittiin kauran ja E-vitamiinin palauttavan verenkiertoelimistön reagointikyvyn vehnää tehokkaammin. Kuukauden mittainen säännöllinen kuitu- tai vitamiinilisän nauttiminen aterian yhteydessä ei tehostanut vaikutusta. Positiivinen efekti lakkasi, kun kuidun nauttiminen lopetettiin. 3.2 Viljat ja keliakia Keliakia eli pysyvä gluteenisensitiivinen enteropatia ilmenee erilaisina vatsa- ja suolistovaivoina. Syynä on elimistön herkkyys viljojen gluteenille. Pitkään jatkuessaan sairaus johtaa aliravitsemukseen ja sen aiheuttamiin tiloihin. Tilan toteaminen on yleensä vaikeaa oireiden moninaisuuden ja osin myös puutteellisen diagnostiikan takia. Perinteisesti keliakia todetaan ohutsuolibiopsialla, nyttemmin myös gluteenin vasta-aineet verestä määrittämällä. Tilan toteamatta jääminen on melko yleistä, jolloin seurauksena voi olla mm. anemiaa, kasvuhäiriöitä, depressioita ja osteoporoosia. Sairaus saattaa puhjeta henkilöillä, joilla on perinnöllisen alttius sairastua ja joiden ruokavalioon kuuluu gluteenipitoista ravintoa. Todennäköisesti sairauden puhkeamiseen vaikuttavat myös toistaiseksi tuntemattomat ympäristötekijät, esim. muun ravinnon koostumus. Ruotsissa havaittiin vuosien välillä äkillinen oirehtivan keliakian yleistyminen alle 2-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin todettujen tapausten määrä nelinkertaistui aiempaan verrattuna. Vuosikymmeneksi kohonnut sairastavuus laski jokseenkin yhtä jyrkästi kuin oli alkanutkin. Keliakiaepidemiaksi nimitettyyn ilmiöön ei ole toistaiseksi löydetty varmaa selitystä. Geneettisesti stabiilissa populaatiossa selittäväksi tekijäksi tuntuivat jäävän ympäristömuuttujat, joita on lähestyttävä epidemiologisesta näkökulmasta. Ennen ja jälkeen epidemian Ruotsissa noudatettiin yleiseurooppalaista suositusta aloittaa viljaa sisältävien valmisteiden ottaminen ruokavalioon 4 kk:n iästä alkaen mieluummin rintaruokintaan kombinoituna. Samalla noin 75 % imeväisistä oli rintaruokinnassa vähintään puolen vuoden ikään saakka. Aikaa ennen ja jälkeen epidemian luonnehti myös viljatuotteiden melko varovainen käyttö ja kauran suhteellisen suuri osuus viljoista. Vuosina sen sijaan viljavalmisteita otettiin lasten ravintovalikoimaan mukaan aikaisintaan puolen vuoden iässä, kauran osuus imeväisravinnon viljoista laski merkittävästi, viljojen kokonaiskulutus nousi n. 7

7 kaksinkertaiseksi ja vain noin 50 % lapsista imetettiin vähintään puolen vuoden ikään saakka. Tilastollisesti merkittävät erot näyttävät siten löytyvän rintaruokintajakson pituuden ja gluteenipitoisen ravinnon nauttimisiän suunnalta. Aineisto antaa myös viitteitä siitä, että nimenomaan ravinnon sisältämällä kauralla saattaa olla sairastumista ennaltaehkäisevä vaikutus, mutta tämän todistaminen edellyttää lisätutkimuksia. Toistaiseksi kauraa pidetään kotimaisista viljalajeista ainoana, joka soveltuu myös keliakiaa sairastavien ravitsemukseen GLUKAANIEN IMMUNOSTIMULOIVA VAIKUTUS -glukaanit ovat tärkein rakennekomponentti hiivoissa, sienissä ja viljoista erityisesti ohrassa ja kaurassa. Glukaanien immunostimuloivaa vaikutusta on tutkittu lähes yksinomaan hiivoista ja jossakin määrin muista sienikuntaan kuuluvista organismeista eristetyillä glukaaneilla. Sienten ja kauran glukaanien rakenteellisen yhtäläisyyden vuoksi on hyvin todennäköistä, että sienillä saadut tulokset on ulotettavissa koskemaan myös viljan glukaanien vaikutuksia, vaikka epidemiologiset tutkimukset asiasta toistaiseksi puuttuvatkin. Leivinhiivasta (Saccharomyces cerevisae) eristetty -glukaani hidastaa Leishmania major-bakteerin aiheuttamia soluvaurioita altistetuissa hiirissä. Glukaani toimii ilmeisesti epäspesifisenä retikuloendoteelisolukon aktivoijana, mistä seuraa makrofagien synteesin aktivoituminen ja puolustusjärjestelmän tehostuminen. Epäspesifisyyden vuoksi on todennäköistä, että applikaatiota seuraava puolustuksen tehostuminen auttaa elimistöä taistelemaan myös esim. syöpiä vastaan. Yksi harvoista viljojen -glukaanin immunostimuloivaa vaikutusta selvittäneistä tutkimuksista on tehty kauralla. Kokeessa deksametasonilla immunosupressoidut hiiret altistettiin Eimeria vermiformis-loisen ookysteille ja osalle koe-eläimistä annettiin kaurasta eristettyä -glukaania joko ruuansulatuskanavaan intragastrisesti tai ruiskeena parenteraalisesti ihon alle. Mainittu itiöeläimiin kuuluva loinen aiheuttaa nisäkkäillä, linnuilla ja kaloilla kokkidioosia, johon liittyy voimakkaasti alentunut kasvu ja lisääntynyt kuolleisuus erityisesti vastasyntyneillä ja heikentyneillä eläimillä. Glukaanilla hoidettujen eläinten paino laski selvästi hoitamattomia vähemmän, vakavien fysiologisten oireiden määrä oli vähäisempi eikä kuolleisuus altistuksesta huolimatta lisääntynyt. Altistetuilla, mutta hoitamattomilla hiirillä todettiin sen sijaan voimakasta painon laskua sekä useita erityyppisiä sairauksia. Myös kuolleisuus nousi 50 8

8 %. Taudin leviämisen kannalta oli lisäksi merkittävää, että fekaalisten ookystien määrä oli -glukaanilla hoidetuilla eläimillä alempi kuin hoitamattomilla. Fysiologisesti ero selittyi immunoglobuliinien määrän kasvuna veren seerumissa. Suolistonäytteissä ei havaittu eroja eri käsittelyjen välillä. Spesifisten anti-sporotsoiittisten (sporotsoiitti = itiöeläinten solujen infektoiva, liikkuva itiö) ja merotsoiittisten (merotsoiitti = itiöeläinten liikkuva kehitysvaihe, joka vapautuu infektoidusta isäntäsolusta) immunoglobuliinien (IgG ja IgA) määrä nousi ainoastaan glukaania saaneilla hiirillä. Tulokset viittaavat siihen, että - glukaanit voivat toimia infektiotautien hoidossa terapeuttisena agenttina, joka moduloi suoraan immunopuolustusjärjestelmää. Vaikutusmekanismin fysiologinen tausta ei ole vielä selvillä. Arvioiden mukaan ravinnon kautta saadut glukaanimolekyylit kulkeutuvat verenkiertoon suolistokanavan epiteelissä sijaitsevien follikkeleihin liittyvien M-solujen kautta. M-solut ovat erikoistuneet makromolekyylien kuljettamiseen suolilumenista epiteelin päällä sijaitsevaan imukudokseen. On huomattava, että esim. sienistä eristetyillä terveysvaikutteisilla - glukaaneilla, lentinaanilla ja schizofyllaanilla ei ole immunopuolustusta stimuloivaa vaikusta oraalisesti annosteltuna, mikä saattaa johtua kauran glukaanin suuremmasta molekyylimassasta ja M-solujen erikoistumisesta nimenomaan makromolekyylien siirtämiseen sekä toisaalta kauran glukaanin korkeasta viskositeetista. Suolikanavan sisällön korkea viskositeetti voi hidastaa esim. ookystien kulkeutumista ja näin vaikuttaa ookystien määrään ulosteessa. On mahdollista, että kauran -glukaani indusoi elimistön puolustusjärjestelmää lisäämällä suoraan puolustukseen osallistuvien solujen tuotantoa. 5. KASVIHORMONIEN VAIKUTUKSET Lignaanit ovat heterogeeninen joukko fenyylipropaanidimeerejä, joita tavataan ligniinien yhteydessä kasvien soluseinissä. Erityisen runsaasti näitä yhdisteitä on viljatuotteissa, marjoissa, hedelmissä, pähkinöissä ja joissakin vihanneksissa. Yleensä yhdiste nimetään kasvin nimestä saadulla johdoksella ja resinoli-päätteellä, kuten männyn pinoresinoli. Biologisesti aktiivinen resinolin diglukosidi muuntuu ihmisen paksusuolessa anaerobisesti tiettyjen bakteerilajien metaboliassa ensin aglukoneiksi, edelleen enterodioliksi ja tämä hapettumalla enterolaktoniksi. Laktonit konvertoidaan viimein maksassa mm. glukuronideiksi ja sulfaateiksi, jotka erittyvät kehosta. Viljoissa yleisimpiä lignaaneja ovat sekoisolarikiresinolin diglykosidi ja matairesinoli, joista ensimmäisen on todettu in vivo - rottakokeissa hidastavan paksusuolensyövän puhkeamista ja in vitro estävän rintasyöpäsolujen migraatiota ja 9

9 kiinnittymistä eli mahdollisesti ehkäisevän etäpesäkkeiden muodostumista. Hiirikokeilla on todettu enterolaktonien kiihdyttävän koe-eläimiin keinotekoisesti siirrettyjen syöpäsolujen apoptoosinopeutta ja hidastavan syöpäsolujen jakaantumista syövän alkuvaiheessa. Vaikutus kuitenkin lakkasi, mikäli ruokavalioon lisättiin rasvoja. Todennäköisesti rasvat häiritsevät kuitumassan fermentoitumista suolistossa ja siten estävät enterolaktonien synteesin. Enterolaktoneilla ei myöskään havaittu vaikutusta aggressiivisesti kasvavaan syöpäsolukkoon. Useista kasvilajeista löydettyjen sekoisolarikiresinolin ja matairesinolin arveltiin aluksi olevan ainoita bioaktiivisia fytohormoneja, mutta näyttää siltä, että esim. viljoissa on suuri joukko muita resinoleja, jotka muuntuvat enterolaktoneiksi suolistossa. Näiden terveydellinen merkitys saattaa myös olla aiemmin löydettyjä resinoleja suurempi. Sekä enterodioli että enterolaktoni ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on matala affiniteetti estrogeenireseptoreihin. Enterolaktonien roolista hormoniriippuvaisten syöpien, kuten rinta- ja eturauhassyövän ehkäisijänä on epidemologista näyttöä. Poikkeuksellisen matalat veren enterolaktonipitoisuudet näyttävät olevan yhteydessä kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Myös plasman erittäin korkea laktonipitoisuus indikoi kohonnutta riskiä naisilla hieman ennen menopaussia. Kasviperäisten lignaanien prosessointi suolistossa eläinperäisiksi enterolaktoneiksi on verraten hidas prosessi; in vitro-kokeissa vain noin 7 % lignaaneista oli muuntunut enterolaktoniksi 48 h:ssa. Lisäksi ravinnon lignaanipitoisuus vaikuttaa suuresti prosessointinopeuteen. Edelleen suoliston mikrobien lajikirjon tulee olla kasviravintoon sopeutunutta ja bakteerien määrä suolistossa tulee olla riittävä. Kuorituissa jyvissä lignaanipitoisuus on selvästi kokojyvää alhaisempi. Enterolaktoni siirtyy vereen todennäköisesti diffuusion avulla korkeasta pitoisuudesta matalampaan. Toistaiseksi on ollut mahdotonta yksilöidä enterolaktonien vaikutusta ihmisten terveyteen kasviravinnon muiden komponenttien vaikutuksista. Selvää kuitenkin on, että runsaasti kasvikuituja nauttivilla ihmisillä muodostuu mikrobitoiminnan ansiosta runsaasti butyraattia ja enterolaktoneja sekä tapahtuu sappihappojen esteröitymistä, joiden kaikkien on osoitettu olevan yhteydessä alentuneeseen sairastumisriskiin monissa ns. elämäntapasairauksissa. Toistaiseksi nisäkkäiden metaboliassa lignaaneiksi muuttuvat yhdisteet toimivat suoliston mikrobiflooran lajikirjoa ja siten ihmisen elämäntapoja ja sairastumisriskiä kuvaavina biomarkkereina. 10

10 6. BUTYRAATIN VAIKUTUS Butyraatti on lyhytketjuinen rasvahappo, jota muodostuu paksusuolen mikrobien fermentoidessa kasvimassaa, joka sisältää ei-liukoisia kuituja. -glukaanin kaltaisella liukoisella kuidulla vastaava ominaisuus on selvästi heikompi. Erityisen selvästi suolikanavan butyraattipitoisuus nousee, jos kuiduista suuri osa on sulamatonta, - selluloosan tai arabinoksylaanin kaltaista kuitua. Molemmat yhdisteet liittyvät mekanismiltaan toistaiseksi osin tuntemattomaan paksusuolensyövältä suojaavaan tilaan. Korkea butyraattipitoisuus laskee suolen ph:ta, joka toisaalta laskee suolen seinämälle haitallisten sekundaaristen sappihappojen liukoisuutta ja toisaalta luo fermentoiville bakteereille soveliaan ph-ympäristön. Paksusuolensyövän muodostumisriski on korkein nimenomaan suolen loppuosassa lähellä peräsuolta. On mahdollista, että hitaammin sulava kuitu jakaa fermentointituotteena syntyvän butyraatin tehokkaammin suoliston loppupäähän ja näin antaa tehokkaamman suojan kuin jo aiemmin ruuansulatuskanavassa fermentoituva -glukaani. Paksusuolensyövälle on tyypillistä hajottavien matriksimetalloproteaasien (MMP) runsastuminen erityisesti syöpäsolukossa, mikä ilmeisesti edistää pahanlaatuisten solujen leviämistä tuhoamalla suolistokanavaa suojaavaa matriksia. Byturaatti aktivoi MMP:tä inhiboivat TIMP (tissue inhibitor matrix metalloprotease) entsyymit. Oikeanlaisia kuituja riittävästi sisältävä ravinto voi siten hidastaa jopa akuutissa vaiheessa olevan syövän leviämistä. Kuitupitoinen ravinto suosii asidofiilisiä bakteereita, kuten Bifidobacteriumja Lactobacillus-lajeja, joiden metaboliatuotteet ilmeisesti muodostavat happaman ympäristön. Useat karsinogeenisiä metaboliitteja tuottavat suolistobakteerit eivät kykene elämään runsaasti kasvisravintoa käyttävän eliön suolistossa. Liukenemattomien kuitujen paksusuolensyövältä suojaava vaikutus saattaa osin johtua myös kuidun laksatiivisesta vaikutuksesta, joka on sitä tehokkaampi mitä suurempi on kuidun partikkelikoko. Ravinnon kiertäessä mahdollisimman nopeasti ruuansulatuselimistön läpi paksusuolen epiteeli joutuu olemaan lyhyemmän aikaa kontaktissa jätemateriaalin sisältämien karsinogeenien kanssa. 7. KOKOJYVÄN ANTIOKSIDANTIT Ympäristön normaali taustasäteily hajottaa vesimolekyylejä hydroksyyliradikaaleiksi ja elimistön metabolia tuottaa happiradikaaleja. Vapaat radikaalit aiheuttavat DNA-vaurioita ja siten altistavat erilaisille syöville. Lipidien peroksidaatio on myös osin vapaista 11

11 radikaaleista johtuvaa. Ateroskleroosilla ja radikaaleilla on ilmeisesti yhteys. Elimistön omat entsyymit, kuten superoksididismutaasi, katalaasi ja glutationiperoksidaasi sitovat osan radikaaleista, mutta tärkeänä suojana toimivat myös ravinnosta saatavat antioksidantit. Viljoista on määritetty joukko antioksidatiivisia yhdisteitä. Vesiliukoisia ovat mm. kinnamiinihappo, bentsoehappo ja erilaiset flavonoidit. Rasvaliukoisia ovat mm. tokoferolit, tokotrienolit ja feruliinihapon alkyyliesterit ja pelkästään kaurasta tavattavat alkaloideihin kuuluvat avenatramidit. Nimenomaisesti kaurasta on lisäksi löydetty E-vitamiinia, fytaattia, fenolisia yhdisteitä, flavonoideja ja kasvisteroleja. Kokojyvätuotteet sisältävät erilaisia antioksidantteja joko saman verran tai hieman enemmän kuin yleisesti käytetyt hedelmät ja vihannekset. Viljan prosessointi näyttää lisäävän biosaatavien antioksidanttien osuutta. Viljoista rukiissa on eniten antioksidantteja, seuraavana tulevat ohra, punainen vehnä, valkoinen vehnä, kaura ja ruskea riisi. Jokaisella viljalajilla jyvän pintakerroksen poistaminen laskee antioksidanttipitoisuudet muutamaan kymmeneen prosenttiin kokojyvän vastaavasta. Puhtaista viljaleseistä puolestaan löydetään jopa 10 kertaa puhtaita endospermijauhoja korkeampia pitoisuuksia. Kauran kiillotusjätteen analysointi on paljastanut, että fenoliset antioksidantit, kuten -kumariinihappo ja ferulaatti sijaitsevat pääosin jyvän kuorikerroksessa, ts. tärkkelyspitoisuudella ja fenolisilla yhdisteillä on negatiivinen korrelaatio. Kolmea erilaista avenantramidia sen sijaan tavataan tasaisemmin myös endospermin pintakerroksista, joskin konsentraatio laskee jyvän keskiosiin päin. Bioaktiivisten yhdisteiden määrät viljoissa ovat kuitenkin melko vähäisiä, eikä niillä yksittäisinä komponentteina luultavasti ole ainakaan keskeistä roolia ihmisen ravitsemuksessa. Pääosa esim. antioksidanteista sijaitsee jyvän kuitupitoisimmissa pintakerroksissa, jolloin esim. jalostuksessa on järkevää keskittyä tuottamaan runsaskuituisempia lajikkeita. 7.1 Tokoferolit ja tokotrienolit E-vitamiini on kokoava yleistermi, jota käytettään molekyyleistä, joiden biologinen aktiivisuus ilmenee samalla tavalla kuin -tokoferolin. Kasveissa tavataan kahdeksan erilaista tokolia, jotka voidaan jakaa tokoferoleihin ja tokotrienoleihin. Päätyypit eroavat toisistaan lähinnä rengasrakenteen substituentteina olevien metyyliryhmien sijainnin ja lukumäärän suhteen. Biologinen aktiivisuus ja samalla tehokkuus antioksidantteina ovat tehokkainta niissä muodoissa, joissa substituentit ovat reaktiivisimpia ts. melko inertin 12

12 metyyliryhmän tilalla on pelkkä reaktiivinen vetyatomi. Kauran tokolit ovat lähinnä täysin metyloituneita -tokotrienoleja. Uudemman tutkimuksen mukaan kaikista Suomessa viljeltävistä viljoista löydettävät E-vitamiiniekvivalentit ovat lähinnä tokotrienoleja, kaurassa pääosin -tokotrienoli-3-molekyylejä. Tokotrienolit sijaitsevat pääosin endospermin subaleuronaalisessa kerroksessa, tokoferolit taas alkiossa. Absoluuttisina määrinä mitaten kaurassa on tokoferoleja ja tokotrienoleja toiseksi eniten kotimaisista viljoista (3,45 g/ g kp, käsittelemätön) ohran (4,8 g /g kp, käsittelemätön) jälkeen. Tokolien biologinen merkitys on kuitenkin vähäinen, sillä kuumakäsittely denaturoi pääosan molekyyleistä ja jäljelle jäävien muotojen tehokkuus E- vitamiiniekvivalenteiksi muutettuna on viljoista pienin (0,5 IU/ kg), kun vastaava arvo on vehnällä 2,7 IU/ kg, ohralla 0,8 IU/ kg ja rukiilla 5,1 IU/ kg. Käsittelemättömän viljan E- vitamiiniaktiivisuudet vaihtelevat välillä 4,7 IU/ kg (kaura) - 22,0 IU/ kg (ruis), mikä osoittaa viljatokolien olevan verraten labiileja yhdisteitä. Viljoja voidaan silti rajoitukset huomioiden pitää hyvinä ravintoaineina, sillä niistä tavataan lähinnä tokotrienoleja. Trienolien ja ferolien kasvava suhde indikoi antioksidatiivisuuden kasvua. 7.2 Fenolihapot Kauran jyvän fenoliset yhdisteet ovat lähinnä kumariini-, kafeiini- ja feruliinihappoja, jotka ovat pääosin esterisidoksin polysakkarideihin, proteiineihin tai soluseiniin sitoutuneita. Näiden yhdisteiden pitoisuudet vaihtelevat välillä 2,2-2,5 mg/ kg. Täysin elintarvikekäytön ulkopuolelle jäävä jyvän akanaosa sisältää erityisesti -kumaraattia, - hydroksibetsoehappoa ja vaniliinihappoa. Yhdisteiden pitoisuudet ovat endospermin fenolisten yhdisteiden pitoisuuksiin nähden n. 20 kertaiset. Flavonoideja viljoissa on ilmeisesti vain vähän. 7.3 Avenantramidit Rakenteellisesti avenantramidit ovat -kinnamyyliantranilaattialkaloideja ja niitä on kuvattu viittä eri tyyppiä (A E). Reaktiiviset substituentit ovat stabiileimmasta reaktiivisimpaan lueteltuna metoksi -, ja hydroksiryhmiä tai vetyioneja. Antramidit muodostuvat ilmeisesti hydrolysoitumalla mm. hiljattain löydetyistä hydroksi- ja metoksiavenalumiinihapon kaltaisista fenolihapoista jyvän endospermissä ja skutellumissa. Ruostesienillä ja sienten soluseinäkomponenteilla tehtyjen altistuskokeiden perusteella aventramidit lienevät fytoaleksiineja, joita kasvi tuottaa puolustautuakseen. 13

13 7.4 Fytaatti Viljojen siemenissä on runsaasti fytaattia eli myo-inositolin heksa-cis-fosfaattia, joka toimii sekä fosfaattiryhmien että kivennäisaineiden varastona. Fytaatti hajoaa oksidatiivisesti fosfaateiksi ja jäljelle jäävä vapaa myo-inositoliryhmä käytetään mm. pentoosi- ja uroniditähteiden synteesiin soluseinien rakennusaineeksi. Fytiinihappoa kauran jyvissä on 5,6 12,7 mg/ g. Aiemmin arveltiin fytaattiin sitoutuneiden rauta- magnesium- ja kalsiumionien olevan elimistön käytettävissä, mutta ainakin vehnällä saatujen tulosten mukaan fytaatin alkuaineiden biosaatavuus vaihtelee suuresti lajikkeesta riippuen. Monet pitävät viljojen fytiinihappoa ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavana yhdisteenä, sillä se kelatoi erittäin tehokkaasti esim. rautaa ja seleeniä. Kauran fytiinihappopitoisuus on korkea ja samalla jyvän fytaasiaktiivisuus on muihin viljoihin verrattuna erittäin matala. Kaurasta on eristetty fytaasia inhiboiva komponentti, josta toistaiseksi osataan sanoa, että se on todennäköisesti molekyylimassaltaan suuri ja tiukasti jyvän muihin kemiallisiin komponentteihin sitoutunut. Fytaasi-inhibiittorin vuoksi runsaasti kauraa nauttivat ihmiset saattavat kärsiä joidenkin mineraalien puutteesta. Ainakin kanoilla tehdyssä syöttökokeessa nimenomaan kaurakuidut heikensivät jossakin määrin ravintoon lisätyn raudan biosaatavuutta. Syyksi arveltiin nimenomaan kauran vehnää ja maissia suurempaa fytaattipitoisuutta. Esiteollisena aikana vilja kuorittiin ennen jauhamista huhmareessa vähäisessä vesimäärässä, mikä nostaa jyvien lämpötilaa ja kosteutta tasolle, jolla viljojen omat fytaasit aktivoituvat. Aiempia menetelmiä simuloivassa kokeessa havaittiin vehnän, ohran ja rukiin fytiinipitoisuuden laskevan %, mutta kauralla ainoastaan 8-26 %, mikä ilmeisesti johtuu kauran fytaasien matalasta optimilämpötilasta (37 C versus 55 C). Veden korvaaminen etikkapuskurilla tehosti fytaatin hajoamista. Tällöin jauhatuksen jälkeen fytaattipitoisuudet olivat kaikissa viljoissa alle 10 % alkuperäisestä. Rottakokeissa fytaatilla on todettu olevan syövän syntyä ehkäisevä tai hidastava vaikutus. Fytatti kykenee sitomaan divalentteja kationeja eli toimimaan antioksidanttina sekä katalysoimaan lipidien peroksidaatiota. Kumpaakaan ominaisuutta sinänsä ei ole vielä kyetty osoittamaan syöpäkasvaimiin vaikuttavaksi. Fytaatti kuitenkin hidastaa pahanlaatuisten solujen muodostumista ja lyhentää syöpäsolujen elinkaarta riippumatta siitä annostellaanko yhdiste ravintoon luonnollisessa muodossa vai puhdistettuna. Vaikutus on toistaiseksi osoitettu in vivo rottakokeissa paksusuolensyövällä 14

14 ja rintasyövällä. Konsentroidun yhdisteen teho on suurin luonnollisen fytiinihapon puuttuessa ravinnosta. Ihmisen terveyden kannalta todennäköisesti merkittävämpää on ravinnon sisältämien antioksidanttien kyky kelatoida soluille haitallisia happi- ja hydroksyyliradikaaleja kuin se, että fytaatti saattaa jossakin määrin kelatoida myös elimistön tarvitsemia alkuaineita. 8. VILJAN RAVINTEIDEN BIOSAATAVUUS JA PROTEIINIEN LAATU Proteiinien hyödyntämisasteella, biologisella arvolla ja typen sulavuudella on heikko tai kohtalainen negatiivinen korrelaatio (P < 0,05 0,01) ravinnon kokonaiskuitupitoisuuden ja liukoisen -glukaanipitoisuuden kanssa. Sen sijaan muut ravinnon laatua kuvaavat yleisen tason muuttujat (hiilihydraatti-, rasva-, proteiini-, tärkkelys- ja tuhkapitoisuus) eivät korreloi typen saatavuuden kanssa. Hieman yllättäen -glukaanipitoisuudella ja raakaproteiinin sulavuudella on selkeä positiivinen korrelaatio (P < 0,01 0,001) in vitro. Typen hyödyntämisaste mitataan varsinkin in vivo-kokeissa yleensä analysoimalla fekaalisen typen määrä ja vertaamalla sitä ravinnon typpipitoisuuteen. Runsaasti kuituja sisältävästä ravinnosta tällä menetelmällä saadut tulokset sisältävät todennäköisesti jonkinasteisen systemaattisen virheen, sillä kuitupitoinen ravinto lisää voimakkaasti suoliston mikrobiaktiivisuutta ja fekaalisen mikrobimassan määrää, jolloin ulosteen proteiinipitoisuus väistämättä kasvaa. Viljoista erityisesti rukiissa on runsaasti proteinaasi-inhibiittoreita, joiden katsotaan heikentävän viljojen ravitsemuksellista laatua. Ohran endospermissä trypsiiniinhibiittoreita on noin 50 % rukiin vastaavasta (2,9 IU/ g kp) ja kaurassa sekä vehnässä noin 10 % rukiin sisältämästä määrästä. Kauran alkiossa vastaava aktiivisuus on noin 1,1 IU/ g (kp). Rukiin alkiossa aktiivisuus on n. 10-kertainen, ohran n. yhdeksänkertainen ja vehnän n. kolminkertainen kauraan verrattuna. Kaurasta on löydetty yhdeksän erilaista kymotrypsiini- ja neljä trypsiini-inhibiittoria. Ihmisravitsemuksessa proteinaasiinhibiittoreilla ei luultavasti ole sanottavaa merkitystä, sillä osa inhibiittoreista denaturoituu ruuanvalmistuksen yhteydessä ja loput vatsahappojen vaikutuksesta. Kotieläimille inhibiittoreilla sen sijaan voi olla vaikutuksensa. 15

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa

Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa elena Pastell Kemian laboratoriopalvelut Koostumus ja alkuperä LYNET-seminaari 31.1.2017: Ruoka on kemiaa Ravintokuitu elena Pastell, 31.1.2017 2 Ravintokuidun

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN FT Jari Siivari Fingredient Oy 05.08.2016 POHJOISEN LUONNON AINUTLAATUISUUS Suuri valon ja lämmön vuosivaihtelu tekee

Lisätiedot

SUPER- PREMIUM. Kissan täysravinto

SUPER- PREMIUM. Kissan täysravinto SUPER- PREMIUM Kissan täysravinto 1 Purenatural. Kissojen arvostama täysravinto. Kissa on eläinmaailman kulinaristi ja luontainen lihansyöjä. Se seuraa vaistoaan kaikessa myös ravinnon valinnassa. Vaistojensa

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Speltti. Speltti info. Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji.

Speltti. Speltti info. Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji. 5 Speltti info Speltti info Speltti Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji. HISTORIAA Speltin alkukodin on arveltu olevan Etu-Aasiassa

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Parantava ruoka PELLAVAROUHE

Parantava ruoka PELLAVAROUHE Parantava ruoka PELLAVAROUHE Parantava ruoka PELLAVAROUHE MIVIDATA OY Mividata Oy 1. painos, marraskuu 2012 ISBN 978-952-99207-3-0 Asiantuntija: Erikoislääkäri Kaarlo Jaakkola Toimittanut: Saana Saarinen

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

CHIA DE GRACIA LUONTOÄIDIN HEVOSET

CHIA DE GRACIA LUONTOÄIDIN HEVOSET KANERVASTA Hevosen superfood löytyy luonnosta K ARPALO ON CHIA DE GRACIA LUONTOÄIDIN HEVOSET 2 Hevosen superfood löytyy luonnosta HYVINVOINTIA LUONNOSTA: TERVE JA ELINVOIMAINEN HEVONEN 3 Julkaisija: Chia

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2014

Tullin elintarviketutkimukset 2014 Tullin elintarviketutkimukset 2014 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2014 yhteensä 3329 tavaraerää. Eristä 51 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 46 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma sisältää: Vaikuttava aine Omepratsoli 370 mg Apuaineet Keltainen rautaoksidi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta 2008L0038 FI 13.12.2010 002.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008,

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2009R0041 FI 10.02.2009 000.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Keliakia ja ihokeliakia

Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Hoitona keliakiaruokavalio Keliakiaan sairastuminen on uusi elämänvaihe, joka koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku voi olla helpottunut saatuaan diagnoosin

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU

23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU 23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU Huomautus. Nimikkeeseen 2309 kuuluvat muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike Ruoka Millaiset elintarvikkeet ovat funktionaalisia? Seppo Salminen ja Antti Aro Funktionaalisilla elintarvikkeilla on tavanomaisen ravitsemuksellisen merkityksen ohella tutkimuksin todennettuja myönteisiä

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.

Lisätiedot

Maailman terveellisimpien ruokien lista

Maailman terveellisimpien ruokien lista Maailman terveellisimpien ruokien lista 1. Marjat Marjat sisältävät ilmiömäisen vähän kaloreita, runsaasti kuitua ja ovat täynnä sellaisia yhdisteitä, jotka parantavat muistia ja auttaa taistelussa mm.

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043783/02

Lisätiedot