VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA"

Transkriptio

1 projektiasiantuntija Hannu Mäkelä Elintarvikealan koordinaatiohanke Pohjois-Karjalassa Yliopistonkatu 6 (Metla-talo) Joensuu Sähköposti: GSM: VILJOJEN LAADUSTA JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA 1. JOHDANTO Runsaasti kuituja sisältävä ravinto voi laskea erilaisten teollistuneissa maissa tyypillisten kroonisten sairauksien, kuten hormoniriippuvaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä. Ravintokuiduilla tehdyissä kliinisissä kokeissa kokojyvätuotteiden positiivinen vaikutus on ollut puhtaita komponentteja tehokkaampi. Monessa tapauksessa terveysruokana pidetyillä kuiduilla ei ole havaittu olevan yksiselitteistä ja ravinnon muista komponenteista riippumatonta vaikutusta koehenkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kokonaisuuden vaikutus on osasten vaikutusten summaa suurempi. FDA (Food and Drug Administration) myönsi USA:ssa 1990-luvun loppupuolella kauratuotteille ns. funktionaalisen elintarvikkeen statuksen, jota voidaan käyttää myös markkinoinnissa Oppikirjamääritelmän mukaan termillä funktionaalinen elintarvike tarkoitetaan elintarviketta, jolla on positiivinen vaikutus yksilön terveyteen ja suorituskykyyn ja joiden terveysvaikutus on tieteellisesti todistettu. Viljojen terveysvaikutukset johtuvat valtaosaltaan korkeasta kuitupitoisuudesta. AACC (American Association of Cereal Chemistry) määritelmän mukaan ravintokuituja ovat ne kasvien syötävät osat tai näille rinnasteiset hiilihydraatit, jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuolessa ja jotka joko täysin tai osittain fermentoituvat ihmisen paksusuolessa. Ravintokuituihin kuuluvat polysakkaridit, oligosakkaridit, ligniini ja näihin liittyneet kasviperäiset yhdisteet. Ravinnekuitu edistää hyödyllisiä fysiologisia vaikutuksia, joihin kuuluvat laksatiivinen vaikutus ja/ tai veren kolesterolin laskeminen ja/ tai veren glukoosipitoisuuden laskeminen. Määritelmä pitää siten sisällään myös ne biokemialliset yhdisteet, jotka ovat puhtaina esiintyessään ruuansulatuselimistön sulatettavissa, mutta jotka kasvien soluseinärakenteen mutkikkuudesta johtuen ovat hydrolyysiltä suojattuja esim. ligniini- ja selluloosakimppujen ympäröiminä. Menetelmällisistä syistä johtuen esim. frukto- ja galakto-oligosakkaridit sekä polydekstroosi kuuluvat joissakin määritelmissä kuitufraktioon, toisissa taas eivät. 2

2 Pääasialliset kuitukomponentit ovat hyvin stabiileja yhdisteitä, joiden biologinen aktiivisuus on matala. Ravinnekuitujen terveydelliset vaikutukset voidaan jakaa fysikaalisiin, kuten viskositeetista ja geelin muodostuskyvystä johtuviin ja toisaalta fysiologisiin, biokemiallisiin reaktioihin suoraan vaikuttaviin tekijöihin. Biokemialliset komponentit koostuvat luultavasti erilaisista antioksidatiivisia vaikutuksia omaavista yhdisteistä, kuten vitamiineista, fytiinihaposta ja fytohormoneista. Viljojen antioksidatiivisten yhdisteiden pitoisuus on matala esim. marjoihin ja hedelmiin verrattuna. Vaurauden lisääntymistä näyttää seuraavan kasvava riski sairastua erilaisiin syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Tendenssin selitykseksi tarjotaan yleensä tyydyttyneiden rasvojen ja pitkälle jalostettujen hiilihydraattien osuuden kasvua ruokavaliossa. Veren glukoosi-, insuliini- ja lipidipitoisuuden jyrkkä nousu hyvin pian aterian jälkeen näyttää altistuksen pitkään jatkuessa aiheuttavan insuliiniresistenssiä, mikä puolestaan on yhteydessä sekä sokeritaudin että erilaisten syöpien syntyyn. Viljat runsaasti hitaasti sulavia tai täysin sulamattomia komponentteja sisältävinä loiventavat aterian jälkeistä insuliinipiikkiä ja näin ennaltaehkäisevät monien sairauksien syntyä. 2. JYVÄN YLEISRAKENNE JA KEMIALLINEN KOOSTUMUS Kasvisystemaattisesti jyvä on yksisiemeninen pähkylä, jossa hedelmän seinä ja siemen ovat yhteen kasvaneet. Morfologisesti jyvästä erotetaan hedelmän seinä l. perikarppi, testa l. siemenkuori, aleuronikerros, tärkkelysendospermi ja alkio. Rakenteilla on toisistaan poikkeavat funktiot, mikä heijastuu myös niiden kemialliseen koostumukseen. Länsimaisessa ruokakulttuurissa suositaan ravintoarvoltaan köyhää endospermia, joka puhdistetaan poistamalla jyvästä erilaisilla käsittelyillä terveydellisesti hyödyllisimmät osat. Jyvän kuorikerroksissa soluseinät ovat paksuuntuneet suojaamaan alla olevaa tärkkelystä. Kuorikerroksessa sijaitsevat myös kasvin puolustautumisen kannalta merkittävät fytoaleksiinit, joilla on ravitsemuksellista merkitystä antioksidantteina. Soluseinät koostuvat lähinnä -glukaanista, ksylaaneista, selluloosasta ja ligniinistä, joihin liittyneinä voi olla lisäksi erilaisia vahoja, kutiinia ja suberiinia. Näihin assosioituneena voi olla erilaisia substituentteja, kuten asetyyliryhmiä ja kinnamiinihappoa. 3

3 2.1 Hiilihydraattipitoisuudet Hiilihydraatteihin luetaan molekyylipainoltaan kevyet sokerit (LMW-sokerit), tärkkelys ja ei-tärkkelystä sisältävät polysakkaridit (non-starch polysaccharides, NSP). Ravintokuiduista puhuttaessa viitataan yleensä ligniinin ja NSP-fraktion muodostamaan osaan hiilihydraateista Jyvämateriaalin kuivajauhatusfraktiot sisältävät erilaisia määriä ravintoaineita. Ravinteiden jakaantuminen kokofraktioiden mukaan on pääosin seurausta siitä, että jyvän pääasiallinen komponentti tärkkelys jauhautuu helposti kuitupitoisen kuoriosan jäädessä partikkelikooltaan suuremmaksi. Esimerkiksi kauralla hienojakoisin, halkaisijaltaan alle 420 m aines sisältää proteiinia keskimäärin 9 %, tärkkelystä 60 % ja -glukaania 1 %. Karkeammassa fraktiossa proteiinia oli 15 %, tärkkelystä 48 % ja - glukaania 5 %. Fenolisia yhdisteitä on 1,5 2,6 kertaa enemmän lese- kuin tärkkelysfraktiossa. Lipidit sen sijaan jakaantuvat tasaisemmin molempien fraktioiden välille. Antioksidatiivinen aktiivisuus on selvästi korkein leseessä, joten suhteellisen edullisilla ja yksinkertaisilla menetelmillä voidaan tuottaa ravitsemuksellisesti laadukasta viljajauhoa. Viljojen funktionaalisesti merkitykselliset kuitupitoisuudet jäävät kuitenkin kauas mm. omena- ja appelsiinimehun valmistuksen yhteydessä syntyvän puristejätteen pitoisuuksista. Kauraleseen kokonaiskuitupitoisuus on n. 24 g/ 100 g (kp), josta liukoista kuitua on n. 3,6 g/ 100 g (kp), kun vastaavat luvut ovat omenalla 60 g/ 100 g (kp) ja 13,8 g/ 100 g (kp). Appelsiini sisältää kuitua yhteensä n. 38 g/ 100 g (kp), josta liukoista kuitua on n. 13,6 g / 100 g (kp). Päärynässä (puristejäte) ja maa-artisokassa (kuorimajäte) liukoista kuitua on kummassakin hieman yli 14 g/ 100 g (kp). Terveyteen oleellisesti vaikuttava päivittäisen kuidun tarve on n g, josta mielellään noin % tulisi olla liukoista kuitua glukaanin rakenne -glukaani on haarautumaton polysakkaridi, joka koostuu (1 3) ja (1 4)- -Dglykopyranosyyliyksiköistä. (1 4)-yksiköt sijaitsevat ketjussa yleensä 2 3 molekyylin ryppäinä, kun taas (1 3)-yksiköt ovat yleensä yksittäisinä molekyyleinä. Viskositeetin nojalla on ilmeistä, että glukaaniketju kiertyy satunnaisesti ja ekstensiivisesti. Ketjun alueet, joissa sijaitsee useampia (1 4)-yksiköitä, hydrolysoituvat entsymaattisesti nopeammin kuin (1 3)-yksiköistä koostuvat sekvenssit. 4

4 -glukaani kuvataan kirjallisuudessa jokseenkin systemaattisesti haarattomaksi glukoosipolymeeriksi, on siinä silti myös pieniä määriä 2,- 3- ja 6- substituoituja glukoosimolekyylejä, mikä merkitsee ketjun haarautuvan jossakin määrin. Ammoniumsulfaatilla saostettu kaupallinen -glukaani voidaan jakaa viskositeetin perusteella fraktioihin, joiden välillä on merkittäviä eroja mm. (1 3)/ (1 4)-sidosten suhteessa. Geelin muodostuskyky ja viskositeetti kasvaa erityisesti niissä molekyylin osissa, jotka sisältävät suuria määriä (1 4)-sidoksia, sillä näissä osissa tri-/ tetraosyylioligosakkaridi-suhde kasvaa ja näin varsinkin pelkistävissä oloissa molekyylien taipumus muodostaa vetysidoksia nousee. Uuttamalla konsentroitu viljan -glukaani koostuu liukoisuudeltaan kahdesta erilaisesta molekyyliryhmästä. Liukoisemman S-tyypin molekyylimassa on keskimäärin 1000 kd ja heikommin vesiliukoisen G-tyypin noin 1100 kd. Molekyyli hydrolysoituu ensivaiheessa lähinnä triooseiksi ja tetrooseiksi. 3. TUNNETUT TERVEYSVAIKUTUKSET Viljoista ainoastaan kauralla on tehty riittävästi hyvän todistusarvon omaavia epidemiologisia tutkimuksia. Runsaasti kauraa sisältävä ruokavalio ilmeisesti tasoittaa jossakin määrin muun ravitsemuksen haittavaikutuksia ja näin osaltaan ainakin hidastaa patologisten tilojen syntyä. Kaikkien viljojen korkeaan kuitupitoisuuteen liittyvät positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti yhtenevät. 3.1 Veren kolesteroli sekä sydän- ja verisuonitaudit Huolella tehdyssä ravintolisäkokeessa testattiin yksi- ja kymmenprosenttisina pitoisuuksina kauran -glukaanin vaikutusta malonaldehydin erittymiseen koehenkilöiden virtsaan. Malonaldehydi (MDA) on yksi lipidien peroksidaation lopputuotteista, joka on määritettävissä virtsasta. Korkea MDA - pitoisuus merkitsee kiihtynyttä oksidatiivista stressiä, joka puolestaan kytkeytyy korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen. Sekä miesten että naisten erittämän MDA:n määrä laski erittäin selvästi kokeen aikana, miehillä kuitenkin oletettavasti ravinnon korkeasta energiasisällöstä johtuen hieman vähemmän. Ero 1 % ja 10 % glukaaniravintolisän välillä virtsan MDA-pitoisuuksissa ei ollut merkitsevä, joten todennäköisesti -glukaani ei sinänsä selitä veren kolesterolin laskua. Selitystä oksidatiivisen stressin laskuun voidaan hakea muista liukoiseen kaurafraktioon kuuluvista yhdisteitä kuten aventramideista, joilla on ilmeisesti antioksidatiivisia vaikutuksia. 5

5 Rotilla kaura on osoittautunut viljoista tehokkaimmaksi veren kokonaiskolesterolin laskijaksi silloin, kun ravinto sisältää kolesterolia. Pelkästään vehnäkuitua ravintolisänä saaneiden rottien plasman kokonaiskolesteroli oli eräässä kokeessa 3,94 mmol/ l, josta HDL-kolesterolin osuus oli 3,16 mmol/ l. Ohralla vastaavat arvo olivat 2,93 mmol/ l (HDL 2,32 mmol/ l.) ja kauralla 3,06 mmol/ l (HDL 2,44 mmol/ l). Kuidun ja kolesterolilisän kombinoinnin seurauksena plasman kolesteroliarvot kohosivat selvästi kaikissa koeryhmissä. Heikoimmin kolesterolin vaikutuksia puskuroi vehnä (kokonaiskolesteroli 8,14 mmol/ l (HDL 4,22 mmol/ l) ja tehokkaimmin kaura (5,17 mmol/l, HDL 2,63 mmol/l). Pelkästään viljaa saaneiden koe-eläinten maksan LDLja HDL-reseptorien määrä oli kaikilla koejäsenillä suurempi kuin viljaa ja kolesterolia nauttineilla. Erot viljojen välillä eivät olleet tältä osin tilastollisesti merkitseviä. Maksan kokonaiskolesterolipitoisuus oli matalin kauralla (0,79 mmol/ l) ja korkein ohralla (1,18 mmol/ l). Kaura ilmeisesti lisää steroidien eritystä, jolloin plasman kolesterolipitoisuus laskee. Kauran kuitujen kolesterolia laskeva vaikutus on vahvistettu myös ihmisellä useissa tutkimuksissa, mutta vaikutusmekanismi on osin selvittämättä. Paljon kaurakuituja sisältävä ateria kiihdyttää sappihappojen eritystä % nauttimista seuraavan vuorokauden aikana ja samalla oleellisesti hidastaa sappihappojen imeytymistä takaisin verenkiertoon ohutsuolen loppuosassa. Tilaan liittyy myös endogeenisen kolesterolin erittymisen laskeminen %. Molempien muutosten liittyminen kuidun kolesterolia alentavaan vaikutukseen on todennäköistä. Ruuansulatukseen erittyvät sappihapot palautuvat normaalisti hydrolysoituneessa muodossa verenkiertoon ohutsuolen loppupäässä, josta ne kulkeutuvat maksaan syntetoitaviksi osittain takaisin sappihapoiksi. Kuitupitoinen ravinto kuitenkin hidastaa jollakin tavalla sappihappojen kiertoa, jolloin maksa korvaa suolistosta palautumatta jäävät sappihappojen rakenneosat kiihdyttämällä kolesterolin siirtämistä verenkierrosta maksaan. Kolesterolin tehostuvaa absorptiota maksaan indikoi LDL- ja HDL-reseptorien määrän kasvu maksasolukossa. Toistaiseksi ei tiedetä varmuudella kuinka kuitu hidastaa lipidiabsorbtiota suolistossa, mutta pidetään mahdollisena, että jo pelkästään kuidun korkea viskositeetti hidastaa lipidien emulsifikaatiota, lipolyysiä ja mahdollisesti myös siirtoa ohutsuolesta verenkiertoon, jolloin lipidit eivät ehdi imeytyä suolen toiminnan samalla nopeutuessa. Runsaasti rasvoja sisältävä ateria aiheuttaa terveilläkin henkilöillä verisuonten tilapäisen kyvyttömyyden reagoida suonten tilavuutta ohjaaviin ärsykkeisiin. Normaalisti typpioksidi rentouttaa ja laajentaa suonia ja endoteliini supistaa niitä. 6

6 Nopeasti verenkiertoon imeytyvät lipidit ilmeisesti häiritsevät signaaliyhdisteiden vapautumista, jolloin veren virtausnopeus ei kykene muuttumaan, mistä seuraa kohonnut verisuonitukoksen riski. Luonteeltaan alustavassa tutkimuksessa verrattiin kauran, vehnän ja -tokoferolin vaikutusta veren virtausnopeuteen rasvaisen aterian jälkeen, jolloin havaittiin kauran ja E-vitamiinin palauttavan verenkiertoelimistön reagointikyvyn vehnää tehokkaammin. Kuukauden mittainen säännöllinen kuitu- tai vitamiinilisän nauttiminen aterian yhteydessä ei tehostanut vaikutusta. Positiivinen efekti lakkasi, kun kuidun nauttiminen lopetettiin. 3.2 Viljat ja keliakia Keliakia eli pysyvä gluteenisensitiivinen enteropatia ilmenee erilaisina vatsa- ja suolistovaivoina. Syynä on elimistön herkkyys viljojen gluteenille. Pitkään jatkuessaan sairaus johtaa aliravitsemukseen ja sen aiheuttamiin tiloihin. Tilan toteaminen on yleensä vaikeaa oireiden moninaisuuden ja osin myös puutteellisen diagnostiikan takia. Perinteisesti keliakia todetaan ohutsuolibiopsialla, nyttemmin myös gluteenin vasta-aineet verestä määrittämällä. Tilan toteamatta jääminen on melko yleistä, jolloin seurauksena voi olla mm. anemiaa, kasvuhäiriöitä, depressioita ja osteoporoosia. Sairaus saattaa puhjeta henkilöillä, joilla on perinnöllisen alttius sairastua ja joiden ruokavalioon kuuluu gluteenipitoista ravintoa. Todennäköisesti sairauden puhkeamiseen vaikuttavat myös toistaiseksi tuntemattomat ympäristötekijät, esim. muun ravinnon koostumus. Ruotsissa havaittiin vuosien välillä äkillinen oirehtivan keliakian yleistyminen alle 2-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin todettujen tapausten määrä nelinkertaistui aiempaan verrattuna. Vuosikymmeneksi kohonnut sairastavuus laski jokseenkin yhtä jyrkästi kuin oli alkanutkin. Keliakiaepidemiaksi nimitettyyn ilmiöön ei ole toistaiseksi löydetty varmaa selitystä. Geneettisesti stabiilissa populaatiossa selittäväksi tekijäksi tuntuivat jäävän ympäristömuuttujat, joita on lähestyttävä epidemiologisesta näkökulmasta. Ennen ja jälkeen epidemian Ruotsissa noudatettiin yleiseurooppalaista suositusta aloittaa viljaa sisältävien valmisteiden ottaminen ruokavalioon 4 kk:n iästä alkaen mieluummin rintaruokintaan kombinoituna. Samalla noin 75 % imeväisistä oli rintaruokinnassa vähintään puolen vuoden ikään saakka. Aikaa ennen ja jälkeen epidemian luonnehti myös viljatuotteiden melko varovainen käyttö ja kauran suhteellisen suuri osuus viljoista. Vuosina sen sijaan viljavalmisteita otettiin lasten ravintovalikoimaan mukaan aikaisintaan puolen vuoden iässä, kauran osuus imeväisravinnon viljoista laski merkittävästi, viljojen kokonaiskulutus nousi n. 7

7 kaksinkertaiseksi ja vain noin 50 % lapsista imetettiin vähintään puolen vuoden ikään saakka. Tilastollisesti merkittävät erot näyttävät siten löytyvän rintaruokintajakson pituuden ja gluteenipitoisen ravinnon nauttimisiän suunnalta. Aineisto antaa myös viitteitä siitä, että nimenomaan ravinnon sisältämällä kauralla saattaa olla sairastumista ennaltaehkäisevä vaikutus, mutta tämän todistaminen edellyttää lisätutkimuksia. Toistaiseksi kauraa pidetään kotimaisista viljalajeista ainoana, joka soveltuu myös keliakiaa sairastavien ravitsemukseen GLUKAANIEN IMMUNOSTIMULOIVA VAIKUTUS -glukaanit ovat tärkein rakennekomponentti hiivoissa, sienissä ja viljoista erityisesti ohrassa ja kaurassa. Glukaanien immunostimuloivaa vaikutusta on tutkittu lähes yksinomaan hiivoista ja jossakin määrin muista sienikuntaan kuuluvista organismeista eristetyillä glukaaneilla. Sienten ja kauran glukaanien rakenteellisen yhtäläisyyden vuoksi on hyvin todennäköistä, että sienillä saadut tulokset on ulotettavissa koskemaan myös viljan glukaanien vaikutuksia, vaikka epidemiologiset tutkimukset asiasta toistaiseksi puuttuvatkin. Leivinhiivasta (Saccharomyces cerevisae) eristetty -glukaani hidastaa Leishmania major-bakteerin aiheuttamia soluvaurioita altistetuissa hiirissä. Glukaani toimii ilmeisesti epäspesifisenä retikuloendoteelisolukon aktivoijana, mistä seuraa makrofagien synteesin aktivoituminen ja puolustusjärjestelmän tehostuminen. Epäspesifisyyden vuoksi on todennäköistä, että applikaatiota seuraava puolustuksen tehostuminen auttaa elimistöä taistelemaan myös esim. syöpiä vastaan. Yksi harvoista viljojen -glukaanin immunostimuloivaa vaikutusta selvittäneistä tutkimuksista on tehty kauralla. Kokeessa deksametasonilla immunosupressoidut hiiret altistettiin Eimeria vermiformis-loisen ookysteille ja osalle koe-eläimistä annettiin kaurasta eristettyä -glukaania joko ruuansulatuskanavaan intragastrisesti tai ruiskeena parenteraalisesti ihon alle. Mainittu itiöeläimiin kuuluva loinen aiheuttaa nisäkkäillä, linnuilla ja kaloilla kokkidioosia, johon liittyy voimakkaasti alentunut kasvu ja lisääntynyt kuolleisuus erityisesti vastasyntyneillä ja heikentyneillä eläimillä. Glukaanilla hoidettujen eläinten paino laski selvästi hoitamattomia vähemmän, vakavien fysiologisten oireiden määrä oli vähäisempi eikä kuolleisuus altistuksesta huolimatta lisääntynyt. Altistetuilla, mutta hoitamattomilla hiirillä todettiin sen sijaan voimakasta painon laskua sekä useita erityyppisiä sairauksia. Myös kuolleisuus nousi 50 8

8 %. Taudin leviämisen kannalta oli lisäksi merkittävää, että fekaalisten ookystien määrä oli -glukaanilla hoidetuilla eläimillä alempi kuin hoitamattomilla. Fysiologisesti ero selittyi immunoglobuliinien määrän kasvuna veren seerumissa. Suolistonäytteissä ei havaittu eroja eri käsittelyjen välillä. Spesifisten anti-sporotsoiittisten (sporotsoiitti = itiöeläinten solujen infektoiva, liikkuva itiö) ja merotsoiittisten (merotsoiitti = itiöeläinten liikkuva kehitysvaihe, joka vapautuu infektoidusta isäntäsolusta) immunoglobuliinien (IgG ja IgA) määrä nousi ainoastaan glukaania saaneilla hiirillä. Tulokset viittaavat siihen, että - glukaanit voivat toimia infektiotautien hoidossa terapeuttisena agenttina, joka moduloi suoraan immunopuolustusjärjestelmää. Vaikutusmekanismin fysiologinen tausta ei ole vielä selvillä. Arvioiden mukaan ravinnon kautta saadut glukaanimolekyylit kulkeutuvat verenkiertoon suolistokanavan epiteelissä sijaitsevien follikkeleihin liittyvien M-solujen kautta. M-solut ovat erikoistuneet makromolekyylien kuljettamiseen suolilumenista epiteelin päällä sijaitsevaan imukudokseen. On huomattava, että esim. sienistä eristetyillä terveysvaikutteisilla - glukaaneilla, lentinaanilla ja schizofyllaanilla ei ole immunopuolustusta stimuloivaa vaikusta oraalisesti annosteltuna, mikä saattaa johtua kauran glukaanin suuremmasta molekyylimassasta ja M-solujen erikoistumisesta nimenomaan makromolekyylien siirtämiseen sekä toisaalta kauran glukaanin korkeasta viskositeetista. Suolikanavan sisällön korkea viskositeetti voi hidastaa esim. ookystien kulkeutumista ja näin vaikuttaa ookystien määrään ulosteessa. On mahdollista, että kauran -glukaani indusoi elimistön puolustusjärjestelmää lisäämällä suoraan puolustukseen osallistuvien solujen tuotantoa. 5. KASVIHORMONIEN VAIKUTUKSET Lignaanit ovat heterogeeninen joukko fenyylipropaanidimeerejä, joita tavataan ligniinien yhteydessä kasvien soluseinissä. Erityisen runsaasti näitä yhdisteitä on viljatuotteissa, marjoissa, hedelmissä, pähkinöissä ja joissakin vihanneksissa. Yleensä yhdiste nimetään kasvin nimestä saadulla johdoksella ja resinoli-päätteellä, kuten männyn pinoresinoli. Biologisesti aktiivinen resinolin diglukosidi muuntuu ihmisen paksusuolessa anaerobisesti tiettyjen bakteerilajien metaboliassa ensin aglukoneiksi, edelleen enterodioliksi ja tämä hapettumalla enterolaktoniksi. Laktonit konvertoidaan viimein maksassa mm. glukuronideiksi ja sulfaateiksi, jotka erittyvät kehosta. Viljoissa yleisimpiä lignaaneja ovat sekoisolarikiresinolin diglykosidi ja matairesinoli, joista ensimmäisen on todettu in vivo - rottakokeissa hidastavan paksusuolensyövän puhkeamista ja in vitro estävän rintasyöpäsolujen migraatiota ja 9

9 kiinnittymistä eli mahdollisesti ehkäisevän etäpesäkkeiden muodostumista. Hiirikokeilla on todettu enterolaktonien kiihdyttävän koe-eläimiin keinotekoisesti siirrettyjen syöpäsolujen apoptoosinopeutta ja hidastavan syöpäsolujen jakaantumista syövän alkuvaiheessa. Vaikutus kuitenkin lakkasi, mikäli ruokavalioon lisättiin rasvoja. Todennäköisesti rasvat häiritsevät kuitumassan fermentoitumista suolistossa ja siten estävät enterolaktonien synteesin. Enterolaktoneilla ei myöskään havaittu vaikutusta aggressiivisesti kasvavaan syöpäsolukkoon. Useista kasvilajeista löydettyjen sekoisolarikiresinolin ja matairesinolin arveltiin aluksi olevan ainoita bioaktiivisia fytohormoneja, mutta näyttää siltä, että esim. viljoissa on suuri joukko muita resinoleja, jotka muuntuvat enterolaktoneiksi suolistossa. Näiden terveydellinen merkitys saattaa myös olla aiemmin löydettyjä resinoleja suurempi. Sekä enterodioli että enterolaktoni ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on matala affiniteetti estrogeenireseptoreihin. Enterolaktonien roolista hormoniriippuvaisten syöpien, kuten rinta- ja eturauhassyövän ehkäisijänä on epidemologista näyttöä. Poikkeuksellisen matalat veren enterolaktonipitoisuudet näyttävät olevan yhteydessä kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Myös plasman erittäin korkea laktonipitoisuus indikoi kohonnutta riskiä naisilla hieman ennen menopaussia. Kasviperäisten lignaanien prosessointi suolistossa eläinperäisiksi enterolaktoneiksi on verraten hidas prosessi; in vitro-kokeissa vain noin 7 % lignaaneista oli muuntunut enterolaktoniksi 48 h:ssa. Lisäksi ravinnon lignaanipitoisuus vaikuttaa suuresti prosessointinopeuteen. Edelleen suoliston mikrobien lajikirjon tulee olla kasviravintoon sopeutunutta ja bakteerien määrä suolistossa tulee olla riittävä. Kuorituissa jyvissä lignaanipitoisuus on selvästi kokojyvää alhaisempi. Enterolaktoni siirtyy vereen todennäköisesti diffuusion avulla korkeasta pitoisuudesta matalampaan. Toistaiseksi on ollut mahdotonta yksilöidä enterolaktonien vaikutusta ihmisten terveyteen kasviravinnon muiden komponenttien vaikutuksista. Selvää kuitenkin on, että runsaasti kasvikuituja nauttivilla ihmisillä muodostuu mikrobitoiminnan ansiosta runsaasti butyraattia ja enterolaktoneja sekä tapahtuu sappihappojen esteröitymistä, joiden kaikkien on osoitettu olevan yhteydessä alentuneeseen sairastumisriskiin monissa ns. elämäntapasairauksissa. Toistaiseksi nisäkkäiden metaboliassa lignaaneiksi muuttuvat yhdisteet toimivat suoliston mikrobiflooran lajikirjoa ja siten ihmisen elämäntapoja ja sairastumisriskiä kuvaavina biomarkkereina. 10

10 6. BUTYRAATIN VAIKUTUS Butyraatti on lyhytketjuinen rasvahappo, jota muodostuu paksusuolen mikrobien fermentoidessa kasvimassaa, joka sisältää ei-liukoisia kuituja. -glukaanin kaltaisella liukoisella kuidulla vastaava ominaisuus on selvästi heikompi. Erityisen selvästi suolikanavan butyraattipitoisuus nousee, jos kuiduista suuri osa on sulamatonta, - selluloosan tai arabinoksylaanin kaltaista kuitua. Molemmat yhdisteet liittyvät mekanismiltaan toistaiseksi osin tuntemattomaan paksusuolensyövältä suojaavaan tilaan. Korkea butyraattipitoisuus laskee suolen ph:ta, joka toisaalta laskee suolen seinämälle haitallisten sekundaaristen sappihappojen liukoisuutta ja toisaalta luo fermentoiville bakteereille soveliaan ph-ympäristön. Paksusuolensyövän muodostumisriski on korkein nimenomaan suolen loppuosassa lähellä peräsuolta. On mahdollista, että hitaammin sulava kuitu jakaa fermentointituotteena syntyvän butyraatin tehokkaammin suoliston loppupäähän ja näin antaa tehokkaamman suojan kuin jo aiemmin ruuansulatuskanavassa fermentoituva -glukaani. Paksusuolensyövälle on tyypillistä hajottavien matriksimetalloproteaasien (MMP) runsastuminen erityisesti syöpäsolukossa, mikä ilmeisesti edistää pahanlaatuisten solujen leviämistä tuhoamalla suolistokanavaa suojaavaa matriksia. Byturaatti aktivoi MMP:tä inhiboivat TIMP (tissue inhibitor matrix metalloprotease) entsyymit. Oikeanlaisia kuituja riittävästi sisältävä ravinto voi siten hidastaa jopa akuutissa vaiheessa olevan syövän leviämistä. Kuitupitoinen ravinto suosii asidofiilisiä bakteereita, kuten Bifidobacteriumja Lactobacillus-lajeja, joiden metaboliatuotteet ilmeisesti muodostavat happaman ympäristön. Useat karsinogeenisiä metaboliitteja tuottavat suolistobakteerit eivät kykene elämään runsaasti kasvisravintoa käyttävän eliön suolistossa. Liukenemattomien kuitujen paksusuolensyövältä suojaava vaikutus saattaa osin johtua myös kuidun laksatiivisesta vaikutuksesta, joka on sitä tehokkaampi mitä suurempi on kuidun partikkelikoko. Ravinnon kiertäessä mahdollisimman nopeasti ruuansulatuselimistön läpi paksusuolen epiteeli joutuu olemaan lyhyemmän aikaa kontaktissa jätemateriaalin sisältämien karsinogeenien kanssa. 7. KOKOJYVÄN ANTIOKSIDANTIT Ympäristön normaali taustasäteily hajottaa vesimolekyylejä hydroksyyliradikaaleiksi ja elimistön metabolia tuottaa happiradikaaleja. Vapaat radikaalit aiheuttavat DNA-vaurioita ja siten altistavat erilaisille syöville. Lipidien peroksidaatio on myös osin vapaista 11

11 radikaaleista johtuvaa. Ateroskleroosilla ja radikaaleilla on ilmeisesti yhteys. Elimistön omat entsyymit, kuten superoksididismutaasi, katalaasi ja glutationiperoksidaasi sitovat osan radikaaleista, mutta tärkeänä suojana toimivat myös ravinnosta saatavat antioksidantit. Viljoista on määritetty joukko antioksidatiivisia yhdisteitä. Vesiliukoisia ovat mm. kinnamiinihappo, bentsoehappo ja erilaiset flavonoidit. Rasvaliukoisia ovat mm. tokoferolit, tokotrienolit ja feruliinihapon alkyyliesterit ja pelkästään kaurasta tavattavat alkaloideihin kuuluvat avenatramidit. Nimenomaisesti kaurasta on lisäksi löydetty E-vitamiinia, fytaattia, fenolisia yhdisteitä, flavonoideja ja kasvisteroleja. Kokojyvätuotteet sisältävät erilaisia antioksidantteja joko saman verran tai hieman enemmän kuin yleisesti käytetyt hedelmät ja vihannekset. Viljan prosessointi näyttää lisäävän biosaatavien antioksidanttien osuutta. Viljoista rukiissa on eniten antioksidantteja, seuraavana tulevat ohra, punainen vehnä, valkoinen vehnä, kaura ja ruskea riisi. Jokaisella viljalajilla jyvän pintakerroksen poistaminen laskee antioksidanttipitoisuudet muutamaan kymmeneen prosenttiin kokojyvän vastaavasta. Puhtaista viljaleseistä puolestaan löydetään jopa 10 kertaa puhtaita endospermijauhoja korkeampia pitoisuuksia. Kauran kiillotusjätteen analysointi on paljastanut, että fenoliset antioksidantit, kuten -kumariinihappo ja ferulaatti sijaitsevat pääosin jyvän kuorikerroksessa, ts. tärkkelyspitoisuudella ja fenolisilla yhdisteillä on negatiivinen korrelaatio. Kolmea erilaista avenantramidia sen sijaan tavataan tasaisemmin myös endospermin pintakerroksista, joskin konsentraatio laskee jyvän keskiosiin päin. Bioaktiivisten yhdisteiden määrät viljoissa ovat kuitenkin melko vähäisiä, eikä niillä yksittäisinä komponentteina luultavasti ole ainakaan keskeistä roolia ihmisen ravitsemuksessa. Pääosa esim. antioksidanteista sijaitsee jyvän kuitupitoisimmissa pintakerroksissa, jolloin esim. jalostuksessa on järkevää keskittyä tuottamaan runsaskuituisempia lajikkeita. 7.1 Tokoferolit ja tokotrienolit E-vitamiini on kokoava yleistermi, jota käytettään molekyyleistä, joiden biologinen aktiivisuus ilmenee samalla tavalla kuin -tokoferolin. Kasveissa tavataan kahdeksan erilaista tokolia, jotka voidaan jakaa tokoferoleihin ja tokotrienoleihin. Päätyypit eroavat toisistaan lähinnä rengasrakenteen substituentteina olevien metyyliryhmien sijainnin ja lukumäärän suhteen. Biologinen aktiivisuus ja samalla tehokkuus antioksidantteina ovat tehokkainta niissä muodoissa, joissa substituentit ovat reaktiivisimpia ts. melko inertin 12

12 metyyliryhmän tilalla on pelkkä reaktiivinen vetyatomi. Kauran tokolit ovat lähinnä täysin metyloituneita -tokotrienoleja. Uudemman tutkimuksen mukaan kaikista Suomessa viljeltävistä viljoista löydettävät E-vitamiiniekvivalentit ovat lähinnä tokotrienoleja, kaurassa pääosin -tokotrienoli-3-molekyylejä. Tokotrienolit sijaitsevat pääosin endospermin subaleuronaalisessa kerroksessa, tokoferolit taas alkiossa. Absoluuttisina määrinä mitaten kaurassa on tokoferoleja ja tokotrienoleja toiseksi eniten kotimaisista viljoista (3,45 g/ g kp, käsittelemätön) ohran (4,8 g /g kp, käsittelemätön) jälkeen. Tokolien biologinen merkitys on kuitenkin vähäinen, sillä kuumakäsittely denaturoi pääosan molekyyleistä ja jäljelle jäävien muotojen tehokkuus E- vitamiiniekvivalenteiksi muutettuna on viljoista pienin (0,5 IU/ kg), kun vastaava arvo on vehnällä 2,7 IU/ kg, ohralla 0,8 IU/ kg ja rukiilla 5,1 IU/ kg. Käsittelemättömän viljan E- vitamiiniaktiivisuudet vaihtelevat välillä 4,7 IU/ kg (kaura) - 22,0 IU/ kg (ruis), mikä osoittaa viljatokolien olevan verraten labiileja yhdisteitä. Viljoja voidaan silti rajoitukset huomioiden pitää hyvinä ravintoaineina, sillä niistä tavataan lähinnä tokotrienoleja. Trienolien ja ferolien kasvava suhde indikoi antioksidatiivisuuden kasvua. 7.2 Fenolihapot Kauran jyvän fenoliset yhdisteet ovat lähinnä kumariini-, kafeiini- ja feruliinihappoja, jotka ovat pääosin esterisidoksin polysakkarideihin, proteiineihin tai soluseiniin sitoutuneita. Näiden yhdisteiden pitoisuudet vaihtelevat välillä 2,2-2,5 mg/ kg. Täysin elintarvikekäytön ulkopuolelle jäävä jyvän akanaosa sisältää erityisesti -kumaraattia, - hydroksibetsoehappoa ja vaniliinihappoa. Yhdisteiden pitoisuudet ovat endospermin fenolisten yhdisteiden pitoisuuksiin nähden n. 20 kertaiset. Flavonoideja viljoissa on ilmeisesti vain vähän. 7.3 Avenantramidit Rakenteellisesti avenantramidit ovat -kinnamyyliantranilaattialkaloideja ja niitä on kuvattu viittä eri tyyppiä (A E). Reaktiiviset substituentit ovat stabiileimmasta reaktiivisimpaan lueteltuna metoksi -, ja hydroksiryhmiä tai vetyioneja. Antramidit muodostuvat ilmeisesti hydrolysoitumalla mm. hiljattain löydetyistä hydroksi- ja metoksiavenalumiinihapon kaltaisista fenolihapoista jyvän endospermissä ja skutellumissa. Ruostesienillä ja sienten soluseinäkomponenteilla tehtyjen altistuskokeiden perusteella aventramidit lienevät fytoaleksiineja, joita kasvi tuottaa puolustautuakseen. 13

13 7.4 Fytaatti Viljojen siemenissä on runsaasti fytaattia eli myo-inositolin heksa-cis-fosfaattia, joka toimii sekä fosfaattiryhmien että kivennäisaineiden varastona. Fytaatti hajoaa oksidatiivisesti fosfaateiksi ja jäljelle jäävä vapaa myo-inositoliryhmä käytetään mm. pentoosi- ja uroniditähteiden synteesiin soluseinien rakennusaineeksi. Fytiinihappoa kauran jyvissä on 5,6 12,7 mg/ g. Aiemmin arveltiin fytaattiin sitoutuneiden rauta- magnesium- ja kalsiumionien olevan elimistön käytettävissä, mutta ainakin vehnällä saatujen tulosten mukaan fytaatin alkuaineiden biosaatavuus vaihtelee suuresti lajikkeesta riippuen. Monet pitävät viljojen fytiinihappoa ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavana yhdisteenä, sillä se kelatoi erittäin tehokkaasti esim. rautaa ja seleeniä. Kauran fytiinihappopitoisuus on korkea ja samalla jyvän fytaasiaktiivisuus on muihin viljoihin verrattuna erittäin matala. Kaurasta on eristetty fytaasia inhiboiva komponentti, josta toistaiseksi osataan sanoa, että se on todennäköisesti molekyylimassaltaan suuri ja tiukasti jyvän muihin kemiallisiin komponentteihin sitoutunut. Fytaasi-inhibiittorin vuoksi runsaasti kauraa nauttivat ihmiset saattavat kärsiä joidenkin mineraalien puutteesta. Ainakin kanoilla tehdyssä syöttökokeessa nimenomaan kaurakuidut heikensivät jossakin määrin ravintoon lisätyn raudan biosaatavuutta. Syyksi arveltiin nimenomaan kauran vehnää ja maissia suurempaa fytaattipitoisuutta. Esiteollisena aikana vilja kuorittiin ennen jauhamista huhmareessa vähäisessä vesimäärässä, mikä nostaa jyvien lämpötilaa ja kosteutta tasolle, jolla viljojen omat fytaasit aktivoituvat. Aiempia menetelmiä simuloivassa kokeessa havaittiin vehnän, ohran ja rukiin fytiinipitoisuuden laskevan %, mutta kauralla ainoastaan 8-26 %, mikä ilmeisesti johtuu kauran fytaasien matalasta optimilämpötilasta (37 C versus 55 C). Veden korvaaminen etikkapuskurilla tehosti fytaatin hajoamista. Tällöin jauhatuksen jälkeen fytaattipitoisuudet olivat kaikissa viljoissa alle 10 % alkuperäisestä. Rottakokeissa fytaatilla on todettu olevan syövän syntyä ehkäisevä tai hidastava vaikutus. Fytatti kykenee sitomaan divalentteja kationeja eli toimimaan antioksidanttina sekä katalysoimaan lipidien peroksidaatiota. Kumpaakaan ominaisuutta sinänsä ei ole vielä kyetty osoittamaan syöpäkasvaimiin vaikuttavaksi. Fytaatti kuitenkin hidastaa pahanlaatuisten solujen muodostumista ja lyhentää syöpäsolujen elinkaarta riippumatta siitä annostellaanko yhdiste ravintoon luonnollisessa muodossa vai puhdistettuna. Vaikutus on toistaiseksi osoitettu in vivo rottakokeissa paksusuolensyövällä 14

14 ja rintasyövällä. Konsentroidun yhdisteen teho on suurin luonnollisen fytiinihapon puuttuessa ravinnosta. Ihmisen terveyden kannalta todennäköisesti merkittävämpää on ravinnon sisältämien antioksidanttien kyky kelatoida soluille haitallisia happi- ja hydroksyyliradikaaleja kuin se, että fytaatti saattaa jossakin määrin kelatoida myös elimistön tarvitsemia alkuaineita. 8. VILJAN RAVINTEIDEN BIOSAATAVUUS JA PROTEIINIEN LAATU Proteiinien hyödyntämisasteella, biologisella arvolla ja typen sulavuudella on heikko tai kohtalainen negatiivinen korrelaatio (P < 0,05 0,01) ravinnon kokonaiskuitupitoisuuden ja liukoisen -glukaanipitoisuuden kanssa. Sen sijaan muut ravinnon laatua kuvaavat yleisen tason muuttujat (hiilihydraatti-, rasva-, proteiini-, tärkkelys- ja tuhkapitoisuus) eivät korreloi typen saatavuuden kanssa. Hieman yllättäen -glukaanipitoisuudella ja raakaproteiinin sulavuudella on selkeä positiivinen korrelaatio (P < 0,01 0,001) in vitro. Typen hyödyntämisaste mitataan varsinkin in vivo-kokeissa yleensä analysoimalla fekaalisen typen määrä ja vertaamalla sitä ravinnon typpipitoisuuteen. Runsaasti kuituja sisältävästä ravinnosta tällä menetelmällä saadut tulokset sisältävät todennäköisesti jonkinasteisen systemaattisen virheen, sillä kuitupitoinen ravinto lisää voimakkaasti suoliston mikrobiaktiivisuutta ja fekaalisen mikrobimassan määrää, jolloin ulosteen proteiinipitoisuus väistämättä kasvaa. Viljoista erityisesti rukiissa on runsaasti proteinaasi-inhibiittoreita, joiden katsotaan heikentävän viljojen ravitsemuksellista laatua. Ohran endospermissä trypsiiniinhibiittoreita on noin 50 % rukiin vastaavasta (2,9 IU/ g kp) ja kaurassa sekä vehnässä noin 10 % rukiin sisältämästä määrästä. Kauran alkiossa vastaava aktiivisuus on noin 1,1 IU/ g (kp). Rukiin alkiossa aktiivisuus on n. 10-kertainen, ohran n. yhdeksänkertainen ja vehnän n. kolminkertainen kauraan verrattuna. Kaurasta on löydetty yhdeksän erilaista kymotrypsiini- ja neljä trypsiini-inhibiittoria. Ihmisravitsemuksessa proteinaasiinhibiittoreilla ei luultavasti ole sanottavaa merkitystä, sillä osa inhibiittoreista denaturoituu ruuanvalmistuksen yhteydessä ja loput vatsahappojen vaikutuksesta. Kotieläimille inhibiittoreilla sen sijaan voi olla vaikutuksensa. 15

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde?

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Tuula Sontag-Strohm Elintarviketeknologia/ Viljateknologia ryhmä Helsingin yliopisto 29.10.2009 Monipuolinen kaura-seminaari MITÄ KAURAKUITU ON JA MISSÄ SITÄ ON? Kauran

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa

Lisätiedot

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA! bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

KIISTELTY D-VITAMIINI?

KIISTELTY D-VITAMIINI? KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

super-premium hypoallergisia proteiineja lohiöljy suolis- ton bakteerikantaa immuniteettiä maku tuoksu.

super-premium hypoallergisia proteiineja lohiöljy suolis- ton bakteerikantaa immuniteettiä maku tuoksu. Calibra kissan täysravinnot ovat super-premium luokan hypoallergisia kuivamuonia. Täysravinto on tasapainoitettu kissan parhaan ravitsemuksellisen hyödyn saamiseksi ja sulavuuden takaamiseksi. Ravinnoissa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riitta Törrönen Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu. Ateria 2015 3.11.2015

Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu. Ateria 2015 3.11.2015 Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu Ateria 2015 3.11.2015 Aihealueet Helsingin Mylly Oy Ajattelutavan muutos Miten saavuttaa kuiturikas ruokavalio Kotimainen vilja Kuitu Helsingin Mylly Oy 80-vuotias perheyritys,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä

Lisätiedot

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB ANTIOKSIDANTTI Aine, joka ehkäisee muiden aineiden hapettumisen hapettuen itse. Suojaavat mm. elimistön makromolekyylejä, kuten rasvahappoja, proteiineja ja nukleiinihappoja hapettumiselta. Riittävä saanti

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Technopolis: Business Breakfast, 30.1.2014 Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Marjukka Kolehmainen FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kliininen

Lisätiedot

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Raakaaineet Mesikaste Mesi Medestä hunajaksi mesi: 40 % sokereita, 60 % vettä -> pilaantuu herkästi mehiläinen kerää, haihduttaa vettä, lisää rauhaseritteitä,

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen

Lisätiedot

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Helposti sulava. Anti-Hairball

Helposti sulava. Anti-Hairball Ilman keinotekoisia, väri, maku tai säilöntäaineita. Virtsan ph 6,06,5 Iho & Turkki Huolellisesti valitut raakaaineet ja erikoisresepti takaavat täydellisen kalsiumin ja fosforin suhteen sekä madalletun

Lisätiedot

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 2.12.2009 TtM Jenni Lappi Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kuopion yliopisto Jenni.Lappi@uef.fi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Painonhallinta KVK:lla

Painonhallinta KVK:lla Painonhallinta KVK:lla Harri M. Hakkarainen LitM., LK, valmentaja KVK:n problematiikkaa Tehoharjoittelu lisääntyy kovat lajisuoritukset kovat loikat nopeus Tehoharjoittelu kuluttaa aiheuttaa soluvauriota

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot