Opetushallituksen 2014 perusteiden mukainen PARIKKALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN TÄYDENNYS OPPILASHUOLLON OSALTA

Transkriptio

1 1 Opetushallituksen 2014 perusteiden mukainen PARIKKALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN TÄYDENNYS OPPILASHUOLLON OSALTA

2 Opetushallitus MÄÄRÄYS Perusopetuksen opetussuunnitelman DNRO 4/011/2014 perusteiden muutokset ja täydennykset oppilashuollon osalta 2 LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus2. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosi-aalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus6. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa.7 Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Op-pilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilas-huollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunni-telmallista arviointia.

3 3 Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksit-täistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuolto-ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppi-lashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hy-vinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittä-minen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppi-lashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapaus-kohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. PARIKKALA Oppilashuoltoryhmät 1) Ohjausryhmä Sekä Parikkalan kunnan perusopetuksen että Parikkalan lukion opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii Eksoten ja kuntien opetustoimen neuvottelukunta, jota kutsutaan Maakunnalliseksi opiskeluhuollon ohjausryhmäksi. Sen muodostavat Eksoten edustajat ja kuntien edustajat koko Eksoten alueelta. 2) Koulukohtainen oppilas/opiskeluhuoltoryhmä Kirjolan ja Saaren kouluissa sekä Parikkalan lukiossa on koulukohtaiset oppilas/opiskeluhuoltoryhmät. Koulukohtaisen oppilas/opiskeluhuollon ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori/koulunjohtaja. Jäseninä siihen kuuluvat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja(t) sekä opinto-ohjaaja (yläkoulussa ja lukiossa). Koulukohtainen oppilas/opiskeluhuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa.

4 4 3) Pedagoginen asiantuntijaryhmä Sekä Kirjolan että Saaren kouluissa on pedagogisen oppilashuollon asiantuntijaryhmä, joka huolehtii perusopetuslain mukaisesta pedagogisen tuen ja arvioinnin sekä 3-portaisen tuen järjestämisestä. Tuen päätökset kirjataan Wilman pedagogiseen järjestelmään ja erityisen tuen päätökset Dynastyyn. Pedagogisen oppilashuollon ryhmää johtaa rehtori/koulunjohtaja. Jäseninä siihen kuuluvat erityisopettaja(t), opinto-ohjaaja (yläkoulussa ja lukiossa) ja luokanopettaja/ luokanvalvoja ja/tai aineenopettaja. Pedagoginen asiantuntijaryhmä kokoontuu viikoittain. 4) Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä Yksittäisen oppilaan/opiskelijan hyvinvointia ja terveyttä (psyko-sosiaalista) koskevat asiat käsitellään oppilaan tai huoltajan suostumuksella tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Koulun asiantuntijaryhmän koollekutsujana toimii se opetushenkilöstön tai oppilashuoltopalvelujen työntekijä, joka huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen oppilashuollon tarpeita vastaavan tapauskohtaisen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön. Päätökset kirjataan ns. oppilashuoltokertomukseen (ei Wilmaan). Tiedot ovat salassa pidettäviä. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta oppilaan, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huolen havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi oppilaan kanssa, jonka suostumuksella otetaan kontakti huoltajaan, jonka kanssa mietitään asian ratkaisua huolen selvittämiseksi. Koollekutsuja esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryhmä tulee koostumaan. Ryhmässä on vain henkilöitä, jotka perustellusti liittyvät ko. tilanteen hoitamiseen. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa jatkossa ryhmän tavoitteellisesta toiminnasta, tarvittavista kirjaamisista yksilökohtaisen opiskeluhuollon kertomukseen, mahdollisten uusien jäsenien tai asiantuntijoiden mukaan kutsumisesta tai muista vastaavista ryhmän työjärjestykseen tai toimintaan liittyvistä seikoista. Mikäli mukaan kutsutaan oppilashuollon ulkopuolisia tahoja, tapahtuu tämä opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomus on kronologinen kertomus, joka muodostuu sarjasta yksilöllisen opiskeluhuollon erillisiä tapahtumia. Ryhmän jäsenet kirjaavat sinne osaltaan tiivistetysti sovitut ja suunnitellut asiat, joilla on merkitystä esiin nousseen huolen selvittämisen suhteen. Luku- ja kirjoitusoikeus annetaan vain niille henkilöille, jotka liittyvät tapauskohtaisen ryhmän toimintaan. Kertomus muodostaa sähköisen rekisterin, jonka ylläpitämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Rekisteri sijaitsee tietoturvallisessa suljetussa ympäristössä. Yksittäisen oppilaan yksilölliseen kertomukseen annetaan katseluoikeus erikseen opiskeluhuoltolain tulkinnasta säädettyjen ohjeiden mukaisesti. Tapauskohtaisten ryhmien käyttöoikeuksia hallinnoi rekisterinpitäjän eli opetuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö, jolla on

5 5 myös oikeus tarpeen mukaan avata oppilaan kertomus. Parikkalassa rekisteristä vastaa perusopetuksen yläkoulun laaja-alainen virassa toimiva erityisopettaja ja varahenkilönä toimii Kirjolan alakoulun laaja-alainen virassa toimiva erityisopettaja. Rekisteristä vastaava vastuuhenkilö ei voi olla ko. asiasta hallintopäätöksiä tekevä rehtori. Tarve avata kertomus saattaa muodostua esim. lainsäädännön kautta. Yksilöllisen opiskeluhuollon kertomukseen kirjattuja tietoja ei lähtökohtaisesti saa hyödyntää opetuksen järjestämiseksi, ellei lainsäädännössä toisin määrätä. yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. Monialainen, organisaatiorajat rikkova yhteistyö on keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisesti toteutettavassa oppilashuoltotyössä. Yhteistyövelvoite koskee kaikkia oppilashuollon palvelujen työntekijöitä. Psykososiaalisissa teemoissa korostuu erityisesti koulukuraattorin rooli, johon sisältyy lähtökohtaisesti keskeinen vastuu verkostomaisessa hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Koulukuraattori on systemaattisessa vuorovaikutusyhteydessä eri viranomaistahojen kanssa. Esiopetus Esiopetuksen oppilashuollon suunnittelu ja arviointi on osa Kirjolan ja Saaren koulun koulukohtaista oppilashuoltoryhmää ja perusopetuslain mukaisen pedagogisen tuen ja arvioinnin sekä 3-portaisen tuen järjestäminen kuuluu Kirjolan koulun ja Saaren koulun pedagogiselle oppilashuoltoryhmälle. Esiopetuksen oppimiseen liittyvät oppilashuoltoasiat käsitellään tarvittaessa ja ne ilmoitetaan etukäteen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajalle (rehtorille/koulunjohtajalle). Esiopetuksen oppilaiden yksilökohtaiset ja oppilaan psyko-sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään puolestaan asiantuntijaryhmässä, joka kootaan samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksessakin YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO PARIKKALA Oppilashuollon palaverien järjestäminen kunnassa, periaatteet, rakenteet sekä yleiset periaatteet Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä, Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö Yhteisöllinen oppilashuolto

6 6 Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan koulu-ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hy-vinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmis-taminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät koulu-yhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.20 Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tukemisessa Tukitoimet suunnitellaan pedagogisen arvion ja selvityksen pohjalta, jotka on laadittu yhteistyössä huoltajien ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen päätöksen tekee rehtori/koulunjohtaja em. asiakirjojen, psykologin lausunnon ja oppilashuoltoryhmän päätöksen pohjalta. Ennen päätöksen tekoa pyydetään huoltajalta lupa erityisen tuen antamiseen. tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Parasta tukea nuorelle päihteitä/huumeita vastaan on vanhempien ja koulun yhteinen näkemys päihteistä. Yhteisellä näkemyksellä tarkoitetaan sitä, että päihteiden käyttö, hallussapito tai niiden alaisena oleminen on ehdottomasti kiellettyä kouluissa ja koulun alueella. Tämä asia on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Päihteiden käytöstä voi esimerkiksi ilmoittaa nimettömänä kouluun tai suoraan oppilaan huoltajalle. Ensisijainen vastuu nuoren kasvattamisesta on kodeilla. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kasvattaa lapsensa päihteettömään elämään. Koulu tukee tätä kasvatusmallia. Tärkeätä on myös tietää miten toimitaan ongelmatilanteissa. jos päihteiden käytöstä ollaan huolissaan oppilasta rohkaistaan hakemaan apua oppilashuoltoryhmästä

7 7 oppilaan huoltajalle kerrotaan aina päihteiden käytöstä. Oppilaalla on mahdollisuus kertoa asiasta huoltajalle myös itse. menettelytavoista ja seurannasta sovitaan tapauskohtaisesti. oppilaalle kerrotaan mistä apua on saatavilla. toimintaohjeet jos oppilaan epäillään olevan päihtyneenä tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena koulussa oppilaan kanssa keskustellaan ja selvitetään tilannetta asiasta ilmoitetaan rehtorille ja koulukuraattorille oppilas toimitetaan terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen asiasta ilmoitetaan huoltajalle, joka noutaa oppilaan kotiin oppilashuoltoryhmä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen oppilashuoltoryhmä keskustelee jatkotoimista tupakka Tupakkalain 12 :n mukaan tupakointi on kielletty koulussa, koulun alueella ja koulumatkoilla. Jos joku tupakoi sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on tupakkalain perusteella kielletty, eikä kehotuksesta huolimatta lopeta tupakointia, saa hänet poistaa sisätilasta tai ulkoalueelta. toimenpiteet, kun oppilas tavoitetaan tupakoimasta 1. kerta: yhteys huoltajaan. Oppilas soittaa kotiin koulukuraattorin, rehtorin tai luokanvalvojan läsnä ollessa. 2. kerta: jälki-istuntoa (alakoululainen 1 t, yläkoululainen 2 t) 3. kerta tai toistuva tupakointi: palaveri, jossa mukana on oppilashuoltoryhmä, huoltaja ja oppilas. Jos tupakointi jatkuu vielä tämänkin jälkeen, tehdään yhteistyötä poliisin kanssa. Oppilaalle annetaan tupakkavalistusta. kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty Oppilas voidaan erottaa koulusta määräaikaisesti enintään 3 kk:n ajaksi (PoL 36 ) Opetuksen järjestäjän huolehdittava siitä, että oppilas ei erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta. Erottamispäätöksessä mainitaan, miten opetus järjestetään erottamisen aikana. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto (PoL 31a ). Jos oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut tai on ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, voidaan erottaminen panna täytäntöön heti. Asia päätettävä samalla kun tehdään erottamispäätös (PoL 36a ). Erottamispäätöksen tekee sivistyslautakunta rehtorin/koulunjohtajan esityksestä.

8 oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa 8 Perusopetuslakiuudistuksella on haluttu ehkäistä oppilaiden syrjäytymistä varmistamalla, ettei eri viranomaisten välisiä tietokatkoksia syntyisi käytännössä. Opetuksenjärjestäjällä on oikeus pyytää opetuksen järjestämiseksi välttämättömiä tietoja sosiaali- ja terveysviranomaisilta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Oppilashuollon yhteistyö on jatkumo päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun nivelvaiheisiin suunnitellun ohjelman mukaisesti. oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen Kaikki peruskoulun oppilaat kuuluvat kouluterveydenhoidon piiriin. Toimintaa säätelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin neuvolatoimen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma. Suun terveydenhuollon toimintaohjelmaan kuuluu laaja suun terveystarkastus 1, 5. ja 8. luokalla. Suuhygienisti pitää oppitunnin 7. luokalla. Joka 3. vuosi kouluterveydenhoitaja/koululääkäri osallistuvat kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksiin yhteistyössä opettajien, työterveyshuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon työterveyshuollon, työsuojelun, terveystarkastajien, oppilaitten ja huoltajien kanssa. Terveydenhoitaja on yhteyshenkilö kouluterveydenhuollon osalta. Terveydenhoitaja seuraa vuosittain sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Tarkkailtava ergonomiaa, sisäilmaa, pihoja, liikenneturvallisuutta, väkivalta-kriisitilanteita, päihteitä. Kouluterveyskyselyjen ja koulujen hyvinvointikyselyjen tulokset käydään läpi ja niiden pohjalta suunnitellaan toimenpiteitä. Laajoissa terveystarkastuksissa (1., 5. ja 8.lk) opettaja /luokanvalvoja täyttää kyselylomakkeen oppilaan koulunkäynnistä (oppiminen, tukimuodot, käyttäytyminen koulussa ja sosiaaliset suhteet). Opettajan arvioon tarvitaan kirjallinen lupa vanhemmilta/huoltajilta. Laajojen terveystarkastusten yhteydessä alakoulussa terveydenhoitaja tekee luokkayhteenvedon kyselykaavakkeiden pohjalta. tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen*

9 9 Tapaturmien ehkäisemiseksi koulussa on järjestyssäännöt ja niiden noudattamista valvovat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät. Opettaja käy läpi oppilaiden kanssa aineittain työtapakohtaiset riskit ja ohjeet turvallisen työskentelyn varmistamiseksi ja opettaja valvoo, että ohjeita noudatetaan. (liite) Luokissa on oltava tarpeelliset ensiapuvälineet ja riittävä alkusammutusvälineistö. Opettajat tarkastavat kouluvuoden alussa luokan varustetason ja ilmoittavat mahdollisista puutteista yksikön esimiehelle. Tapaturman sattuessa jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva on velvollinen antamaan oppilaalle ensiapua. Tapaturman paikalle ensimmäisenä saapuva opettaja tai henkilökunnan jäsen vastaa siitä, että oppilas saa ensiapua mahdollisimman pian ja että hänet saatetaan tarvittaessa hoitoon joko kouluterveydenhoitajalle tai vakavammissa tapauksissa terveyskeskukseen. Tapaturmasta ilmoitetaan heti huoltajille ja tehdään kirjallinen raportti. Mikäli oppilas sairastumisen johdosta ei kykene jatkamaan koulupäivää, opettaja voi laskea oppilaan kotiin ilmoitettuaan/varmistettuaan että huoltaja on kotona tai tämä antaa luvan oppilaan lähteä kotiin. Muutoin oppilas odottaa lepohuoneessa koulun loppumiseen saakka.

10 10 Kirjolan koulun poissaoloihin liittyvä uusi menettelyohje korvaa voimassaolevasta opetussuunnitelmasta (sivistysltk , päivitetty saakka) liitteen 15. PARIKKALAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAMALLI POISSOLOJEN LUVALLINEN SEURANNASSA SAIRASPOISSA LUVATON Huoltajat pyytävät ennen poissaoloa oppilaalle vapautusta koulutyöstä. Luokanvalvoja/luokan-op ettaja myöntää 1-3 päivän mittaiset ja apulaisjohtaja sitä pidemmät vapautukset koulunkäynnistä. Oppilaat/ huoltajat kysyvät ennen poissaoloa tehtävät, jotka oppilaalla on oltava suoritettuna kouluun palattuaan. Huoltaja on loman aikana vastuussa oppilaan opetuksesta. Huoltajat ilmoittavat kouluun oppilaan sairaspoissaolosta mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmantena päivänä. Huoltajat huolehtivat oppilaan kanssa koulutehtävistä tämän sairauden aikana. Oppilaalle annetaan tukiopetusta tarvittaessa. Kouluun/Wilmaan ei tule ilmoitusta poissaolosta. Luokanvalvoja/luokan-op ettaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin poissaolon selvittämiseksi. Luokanvalvoja/luokan-op ettaja käy kasvatus-keskustelun oppilaan kanssa poissaolon syistä. Seuraavan luvattoman poissaolon jälkeen Jos poissaoloja on paljon, asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä huoltajien läsnäollessa tai heidän luvallaan ja päätetään jatkotoimista.

11 11 Opettaja kirjaa kunkin oppilaan poissaolot Wilmaan. Luokanvalvoja/luokanopettaja tulostaa poissaolotilaston lukukauden lopussa. kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Koulussa tarjotaan täysipainoinen kouluateria sekä välipala kaikille yläkoulun oppilaille. Alakoulun 1. ja 2. luokan oppilaat, joiden koulu jatkuu joko oppitunnin tai odotusten takia klo 14:ään, saavat välipalan. Alakoulun oppilaat, joiden koulu jatkuu oppituntien, kuljetusodotusten tai koulun kerhojen takia klo 15:een saavat välipalan. Lukuvuoden alussa selvitetään oppilaiden erityisruokavaliot. koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulukuljetuksen piirissä olevat odotusoppilaat ovat aina valvonnassa. Tarpeen vaatiessa heidät saatetaan pysäkille. Liikennejärjestelyistä sekä kyydityksistä informoidaan vanhempia tarpeen mukaan eri tavoin. henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi Oppilashuollon järjestämistä koskeva suunnitelma kootaan koulun opetussuunnitelmakansioon. Kansio toimii perehdytyksen ja koulutuksen välineenä koulun henkilökunnalle ja jokainen allekirjoituksellaan vahvistaa tutustuneensa oppilashuollon ajankohtaiseen kansioon. Suunnitelman oppilaita koskevan osion tiedotuksesta hoitaa luokanvalvoja tai luokanopettaja. Oppilashuoltoasioiden tiedotus vanhemmille tai oppilaiden huoltajille tapahtuu vanhempainilloissa, vanhempaintapaamisessa ja/tai jakamalla oppilashuoltoa koskevaa materiaalia koululta oppilaiden mukana koteihin. Lisäksi oppilashuoltoasioista kootaan tarpeellinen tiedotepaketti koulujen kotisivuille. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä päivittää oppilashuoltoryhmien toimintaohjeet lukuvuosittain. Oppilashuollon järjestämistä koskevan suunnitelman käytäntöjen toteutumisen seurannan hoitaa yksikön esimies.

12 12 terveyden ja turvallisuuden edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä Parikkalan kunnan peruskoulussa terveyttä edistetään huolehtimalla ajanmukaisesta, omien edellytysten mukaisesta opetuksesta ja riittävästä tuesta, hyvinvointia ja osallisuutta edistävästä toimintakulttuurista ja ilmapiiristä, riittävästä ja monipuolisesta terveystiedon opetuksesta, toimivasta oppilashuollosta ja riittävistä ja oikea-aikaisista oppilashuollon palveluista poissaolojen seurannasta (ks.s.10) monipuolisesta ja riittävästä kouluruokailusta turvallisista koulukuljetuksista ja koulumatkoista kerhotoiminnasta (kerhotoiminnan laatukortit siv.ltk )(liitteet) kiusaamisen, väkivallan ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisystä sekä selvittämisestä ja lopettamisesta tarvittaessa ojentamis- ja kurinpitotoimin (Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta ja häirinnältä ks. s.) tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä ja ajanmukaisilla varautumisja kriisisuunnitelmilla (Pelastussuunnitelma ja Kriisisuunnitelma; liitteet) säännöllisellä fyysisten ja psyykkisten työolojen seurannalla (Riskikartoitus; liite) oppilashuollon yhteisöllinen toiminta ja tuki sekä osallisuuden vahvistaminen (Oppilaskuntatoiminta sekä ylä- että alakoulussa, tukioppilastoiminta yläkoulussa) yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa liitteenä oppilashuollon toimintasuunnitelman sisältö (toimintasuunnitelma liitetään koulun vuosittaiseen työsuunnitelmaan). oppimiseen liittyvä huolikortti (Wilmassa), jonka avulla opettaja ottaa oppilaan tai luokan oppimiseen liittyvän huolen puheeksi pedagogisessa oppilashuoltoryhmässä Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä huoltajan ja lapsen osallisuutta opetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Lapsen osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet. Lasten tulee ikätasonsa mukaisesti saada itse osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun ja saada kokemuksia osallisuudesta. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Huomiota kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten osallistumisen edistämiseen. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Oppilashuollon näkökulmasta keskeistä on löytää uudentyyppisiä lasten ja nuorten arkeen liittyviä yhteisöllisyyden muotoja yhteiskunnan muutosten myötä perinteisten muotojen väistyessä sekä edistää niitä hyvinvointia tukevaan suuntaan.

13 13 yhteisöllinen tuki; miten oppilashuolto vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintaa alakoulun tiimitunnit nivelvaiheiden saattaen vaihto perusopetuksen tasolta toiselle varhainen puuttuminen akuuteissa tilanteissa oppilaille ja vanhemmille tietoa oppilashuoltoryhmien toiminnasta opettajille tiedoksi oppilashuollon toimintamalli/ miten ja missä järjestyksessä asiat etenevät miten opettaja/luokanvalvoja voi siihen osallistua tuen lomakkeiden esittely koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti pari kertaa lukukaudessa ja pedagoginen asiantuntijaryhmä viikoittain ja tarvittaessa Nivelvaiheiden tuki Parikkalan kunnan koululaitoksessa 1. Nivelvaihe esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle Kouluvalmiuden ryhmätutkimus päiväkodeissa tammi helmikuussa erityisopettajat ja esikoulunopettajat toteuttavat; psykologi konsultoi tarvittaessa. Ennen kouluun tuloa Esikoulun päättyessä kasvunkansioiden mukana luovutetaan lasta koskevat asiapaperit koulun arkistoon. Esikoulunopettaja luovuttaa yllä mainitut asiakirjat luokanopettajalle ja erityisopettajalle yhteispalaverissa keväällä (saattaen vaihto). Palaverissa voi olla mukana myös koulukuraattori. Luokanopettaja käy keväällä tutustumassa päiväkodeissa esikoululaisiin Esikoulunopettajan ja luokanopettajan yhteistyö jatkuu ensimmäisen kouluvuoden aikana Esikoululaiset ja ensimmäisen luokan oppilaat tapaavat toisiaan mahdollisuuksien mukaan. Luokanopettaja ja esikoulunopettaja suunnittelevat yhdessä tapaamisten aihepiirit. Järjestetään yhteistyöpalaveri, jossa ovat läsnä luokanopettaja(t), erityisopettaja(t), esikoulunopettaja(t), koulukuraattori ja rehtori. Yhteistyö vanhempien kanssa keväällä Kirjolan koulu: Järjestetään vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille ja koulutulokkaat tutustuvat kouluun. Esikoulut lähettävät kutsut vanhemmille Saari: keväällä koulutulokkaat ja vanhemmat tutustuvat kouluun.

14 Yhteistyö vanhempien kanssa koulun alettua Syksyllä ennen syyslomaa vanhempainilta koululla (arvioidaan koulun alkua vanhempien kanssa) sekä vanhempainvarttien järjestäminen. Luokanopettaja ja erityisopettaja kutsuvat ja toteuttavat vanhempainillan. Kummitoiminta alakoulun 1. luokan oppilaille valitaan kummit ylempiluokkalaisten joukosta Nivelvaihe kuudennelta seitsemännelle luokalle Kaikkien kuudennen luokan oppilaiden luetun ymmärtäminen sekä matemaattiset taidot arvioidaan käytettävissä olevien testien avulla. Koulukuraattori haastattelee kuudennen luokan oppilaat. Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja vierailevat kevään aikana 6. luokilla tutustumassa tuleviin seitsemännen luokan oppilaisiin ja kertovat yläkoulusta. Samalla oppilaat täyttävät oppilaskortin sekä itsearviointilomakkeen. Myös luokanopettaja kertoo oppilaistaan. Saatujen tietojen pohjalta suunnitellaan tulevia ryhmäjakoja. Luokanopettajat ja alakoulun erityisopettaja sekä yläkoulun erityisopettaja, rehtori ja koulukuraattori kokoontuvat yhteiseen tiedonsiirtopalaveriin. Saatujen tietojen perusteella ryhmäjaot viimeistellään ja valmistellaan sujuvaa siirtymävaihetta. Tulevat seitsemännen luokan oppilaat tutustuvat yläkouluun kevään aikana erikseen järjestettävänä tutustumispäivänä sekä vanhemmille järjestetään vanhempainilta. Tuleville seitsemännen luokan oppilaille järjestetään ryhmäytyspäivä syksyllä pian koulun alettua. Tukioppilastoiminta. Vanhempainilta syksyllä. 3. Nivelvaihe perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä Yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa oppilaanohjaaja järjestää 8. ja 9. luokan oppilaille mahdollisuuden tutustua toisen asteen oppilaitoksiin. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille (toiminnallisen opetussuunnitelman mukaisesti etenevät) voidaan järjestää räätälöityjä tutustumiskäyntejä. Näissä tutustumisissa perusopetuksen puolelta tulee olla mukana erityisopettaja ja avustaja. Oppilaanohjaaja pitää yllä yhteyksiä toisen asteen oppilaitoksiin. Hän päivystää erikseen sovittuna ajankohtana koululla yhteisvalintatulosten saavuttua ja opastaa ilman opiskelupaikkaa jääneet täydennys- ja lisähakuun. Oppilaiden siirryttyä toisen asteen oppilaitoksiin koulu huolehtii siitä, että oppilaitokset saavat erityisen tuen piirissä olleen oppilaan opiskeluun liittyviä välttämättömiä tietoja. Muiden kun oppilaan opiskeluun liittyvien tietojen siirtämiseen tarvitaan huoltajilta tiedonsiirtolupa.

15 15 Uuden nuorisolain muutoksen myötä jokaisella kunnalla on velvollisuus järjestää etsivää nuorisotyötä. Etsivä nuorisotyö haluaa tavoittaa ne nuoret, jotka tarvitsevat tukea esim. työ- ja opiskelupaikan saamiseksi ja joilla on vaara syrjäytyä. Työ on luottamuksellista ja etsivillä on vaitiolovelvollisuus. Yhteyttä etsiviin voi ottaa nuori itse tai vanhemmat. Palvelu on ilmaista. yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Lapsen rinnalla kulkee useita aikuisia omien vanhempien lisäksi koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Lapsen kaikenpuolisen hyvinvoinnin perusedellytys ovat arjessa mukana elävät, hänestä aidosti iloitsevat ja huolehtivat aikuiset. Kaikilla lapsen kohtaavilla aikuisilla on merkitys lapsen elämään. Lapsen elämän saumakohdissa kuten päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä sekä peruskoulun jälkeen toisen asteen oppilaitokseen siirryttäessä on tärkeä turvata tiedonkulku lapsen ja nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista jatkuvan yhteistyön avulla. Ammattitaitoinen henkilöstö ja toimivat verkostot turvaavat, että lapsi, nuori ja perhe saa avun siltä ammattilaiselta, joka hänet kohtaa. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä (oppilashuoltoryhmässä). Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten tai yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. vanhempainillat vanhempainvartit (1., 3., 7. ja 9. luokalla) koulun tiedotuslehti syksyllä muut ajankohtaiset tiedotteet sähköposti, Wilma-ohjelma oppilashuoltoryhmä kouluterveydenhuolto koulukuraattori muut viranomaiset ehkäisevä työ lastensuojelullisesta näkökulmasta koordinointi ja kehittäminen Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Parikkalan kunnan koululaitoksessa 1. Laki

16 16 Perusopetuslain 29 :n mukaan kaikilla oppilailla on oikeus sekä fyysisiltä että psyykkisiltä puitteiltaan turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallinen oppimisympäristö on myös opettajien ja muun henkilökunnan laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan perusta. Puuttumisellaan kiusaamiseen ja väkivaltatilanteisiin sekä niiden ennaltaehkäisemisellä koulu luo turvallisen oppimisympäristön kaikille kouluyhteisön jäsenille. 2. Määrittely Kiusaaminen on vihamielistä käytöstä jolla aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä toiselle. Kiusaaja on kiusattua vahvemmassa asemassa ja kiusatun on vaikea syystä tai toisesta puolustautua. Kiusaaja ja kiusattu voi olla luokkatoveri, koulukaveri tai aikuinen (koulun henkilökuntaan kuuluva). Kiusaamisen muotoja: fyysinen: Töniminen, tavaroiden vieminen, tappelu, kiinnipitäminen, seksuaalinen häirintä. henkinen: Nimittely, ulkopuolelle jättäminen, pahan puhuminen, haukkuminen, verkko-/nettikiusaaminen 3. Kiusaamisen ennaltaehkäisy Koulukiusaamista ennaltaehkäistään parhaiten kun kehitetään yhteisöllisyyttä, me-henkeä ja vastuullista käytöstä. Tähän pyritään mm. KiVa-koulun toimintamallien avulla. Korostetaan, harjoitellaan ja vaaditaan hyviä käytöstapoja. Huonoon käytökseen puututaan. Opetuksessa pyritään käyttämään työtapoja, jotka kehittävät ja lisäävät yhteistyötä oppilaiden välillä. KiVa-tunnit 1. ja 4. luokalle, KiVa-teemat 7 9 luokalla. (ryhmäytymisleikit nivelvaiheissa, yhteiset tilaisuudet ja juhlat, vaihtuvat istumajärjestykset ja työparit tunneilla) Lisäksi huolehditaan riittävästä valvonnasta koulun eri tilanteissa (oppitunnit, välitunnit, juhlat, kilpailut). Koko koulun henkilökunta osallistuu valvontaan. 4. Kiusaamiseen puuttuminen Kuka tahansa havaitsee kiusaamista, puuttuu siihen heti. Jos kiusaaminen on hetkellistä (ei toistuvaa), käytetään koulun normaaleja menettelytapoja. Mikäli kiusaaminen on ollut toistuvaa, ilmoitus koulun KiVa-tiimille (koulukuraattori ja edustajat sekä ala- että yläkoulun puolelta). KiVa-tiimi tutkii, onko kiusaaminen ollut systemaattista ja kirjaa tapaukset ylös. KiVa-tiimi työskentelee aina pareittain. KiVa-tiimi haastattelee osapuolet ja parannusta tilanteeseen haetaan sopimalla yhteisestä toimintamallista siten, että osapuolet itse ehdottavat miten tilanteessa jatketaan. KiVa-tiimin toimintaohje: - vanhemmille tieto ensimmäisen haastattelun jälkeen - tilannetta seurataan

17 17 - jos kiusaaminen toistuu kutsutaan koolle rehtori, huoltajat, oppilashuoltoryhmä - koulun normaalit rangaistuskäytänteet otetaan käyttöön - jos koulun ja oppilashuollon toimenpiteet eivät auta, otetaan yhteyttä koulupoliisiin ja tarvittaviin viranomaistahoihin - opettajan tai rehtorin on ilmoitettava häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä tekijän että kohteen huoltajille 5. Milloin kiusaaminen on rikos? Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Lievä pahoinpitely: pahoinpitelyn kohteelle ei tarvitse välttämättä aiheutua ruumiinvammaa. Asianomistajarikos, josta pahoinpitelyn kohteeksi joutuvan opettajan on itse tehtävä rikosilmoitus poliisille ja vaadittava tekijälle rangaistusta. Lievä pahoinpitely on alkaen kuitenkin virallisen syytteen alainen rikos, jos teko on kohdistunut kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön. Koulu voi tehdä tällöin ilmoituksen. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jonka poliisi tutkii aina, vaikkei uhri tätä vaatisikaan. Myös koulu voi olla ilmoituksen tekijä. Laiton uhkaus voi olla myös kiusaamista. Se saattaa olla suullisesti, kirjeitse, tekstiviestein, sähköpostitse tai sosiaalisten medioitten kautta ilmaistua uhkailua. Uhkaus on asianomistajarikos. Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen ovat rangaistavia tekoja, jos ne täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Koulu informoi oppilaita ja vanhempia lukuvuoden alkaessa koulun toimintatavoista kiusaamistapauksissa. Luokanvalvoja informoi oppilaita ja vanhemmille tiedotetaan vanhempainilloissa tai tiedotteilla. Väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvältä oppilaalta voidaan evätä opetus enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi (PoL mom.). Rehtori tekee kotiuttamisesta päätöksen ja huoltaja vastaa oppilaan kotiintulosta. Mikäli huoltajaan ei saada yhteyttä, oppilas on valvotussa tilassa koulupäivän loppuun Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto

18 18 Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppi-lashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.22 Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti24. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan lähei-siä.25 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantun-tijoilta26. Suostumusta ei sen sijaan tarvita tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan, jotka tehdään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa2 PARIKKALA Yksittäistä oppilasta koskevat psykososiaaliset asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Ryhmän koollekutsujana toimii se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, joka huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen opiskeluhuollon tarpeita vastaavan tapauskohtaisen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta oppilaan, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huolen havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi oppilaan kanssa, jonka suostumuksella otetaan kontakti huoltajaan, jonka kanssa mietitään asian ratkaisua huolen selvittämiseksi. Koollekutsuja esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryhmä tulee koostumaan. oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa Oppilashuollollinen tuki on toimintaa, joka lisää oppilaan hyvää oppimista ja edistää hänen terveyttään ja hyvinvointiaan sekä estää syrjäytymistä.

19 19 Oppilashuollon tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman nopeasti, jotta pystytään laatimaan yksilölliset jatkotoimenpiteet. Oppilashuollollisia tehtäviä toteuttavat osaltaan kaikki opettajat omassa työssään ja kaikissa opetustilanteissa. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän nimenomaisella suostumuksellaan. Asiantuntijaryhmä kokoontuu tarvittaessa ja sen kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Oppilashuoltoryhmässä selvitetään oppilaan tilannetta moniammatillisesti ja perhekeskeisesti, arvioidaan yleisten tukitoimien riittävyyttä ja päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja mahdollisesta hoitoon ohjaamisesta. Muita jäseniä oppilashuoltoryhmässä voivat olla ne henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu: kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan opettaja tai luokanvalvoja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäynninohjaaja, yläluokilla ja lukiossa opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa koululääkäri, psykologi ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä Oppilashuollon asiantuntijaryhmä käsittelee oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavia ongelmia ja etsii yhteistyötahojen kanssa ratkaisuja ongelmiin. oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa Asiantuntijaryhmä selvittää oppilaan tilanteen ja ohjaa hänet tarvittavien terveydenhuoltopalvelujen piiriin. oppilashuollon yhteistyö eri toimijoiden kesken (koululääkäri, mielenterveyshoitaja, psykologi, perhetyöntekijä, sos.työntekijä) koulukuraattorin henkilökohtaiset keskustelut keskustelut vanhempien kanssa akuuteissa tilanteissa oppilashuollon asiantuntijaryhmässä käsitellään jo varhaisessa vaiheessa oppilasta koskeva huoli, esim. oppilaan jäädessä ryhmän ulkopuolelle kouluterveydenhoitajan haastattelu KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA (LIITETÄÄN LUKUVUODEN TOIMINTASUUNNITELMAAN)

20 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 20 Parikkalan kunnassa on esiopetuksen, perusopetuksen ja Parikkalan lukion yhteinen oppilashuoltosuunnitelma. Esiopetusta järjestetään Kirjolan koulussa, Saaren koulussa ja päiväkoti Laulujoutsenen yhteydessä. Terveydenhuoltolain (15,16,17 ) mukaan neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu oppilaiden erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Käytettävissä olevia opiskeluhuollon palveluita ovat kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, psykologipalvelut ostopalveluna, koulukuraattori ja tarpeen mukaan myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Esi- ja perusopetuksessa on käytössä oppimisen tukemisessa ns. kolmiportainen tuki. Tukimuodot ja avustajapalvelut perustuvat oppilaiden tarpeisiin. Esiopetuksessa ei ole erityisryhmiä, vaan tuki toteutetaan inkluusioperiaatteella kehittämällä erilaisia tukimuotoja esiopetuksen sisällä. Perusopetuksessa on käytettävissä pienryhmä (luokat 1-6), tukiluokka, resurssiopettaja, kielten pienryhmäopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Lukiossa ei ole erityisopettajan virkoja. Lukivaikeudet testaa yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja. Lukiossa on opinto-ohjaaja. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista sisällöistä. Kouluyhteisön aikuiset pyrkivät noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Vanhemmille annetaan tietoja lapsen kasvuun ja kehittymiseen liittyvistä asioista ja tukemisen mahdollisuuksista. Opiskeluhuollon yhteistyön kautta pyritään ehkäisemään ongelmien syitä sekä auttamaan syntyneiden pulmien ratkomisessa. Koulukuraattori tukee opettajia mm. luokan ilmapiiriin, kaverisuhteisiin ja yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Koulukohtainen opetussuunnitelma sisältää toimintaohjeet kouluyhteisössä ilmenevään kiusaamisen havainnointiin ja varhaiseen puuttumiseen (KiVa-koulu), päihdehäiriöihin tai muihin kouluyhteisössä ilmeneviin ongelmiin. Opiskeluhuoltosuunnitelmaa toteutetaan osana opetussuunnitelmia sekä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmaa.

21 21 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään kerran valtuustokaudessa ja se hyväksytetään Eksoten valtuustossa sekä kuntien valtuustoissa. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksittäistä oppilasta koskevat psykososiaaliset asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Ryhmän koollekutsujana toimii se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, joka huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen opiskeluhuollon tarpeita vastaavan tapauskohtaisen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta oppilaan, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huolen havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi oppilaan kanssa, jonka suostumuksella otetaan kontakti huoltajaan, jonka kanssa mietitään asian ratkaisua huolen selvittämiseksi. Koollekutsuja esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryhmä tulee koostumaan. oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa Oppilashuollollinen tuki on toimintaa, joka lisää oppilaan hyvää oppimista ja edistää hänen terveyttään ja hyvinvointiaan sekä estää syrjäytymistä. Oppilashuollon tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman nopeasti, jotta pystytään laatimaan yksilölliset jatkotoimenpiteet. Oppilashuollollisia tehtäviä toteuttavat osaltaan kaikki opettajat omassa työssään ja kaikissa opetustilanteissa. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän nimenomaisella suostumuksellaan. Asiantuntijaryhmä kokoontuu tarvittaessa ja sen kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Oppilashuoltoryhmässä selvitetään oppilaan tilannetta moniammatillisesti ja perhekeskeisesti, arvioidaan yleisten tukitoimien riittävyyttä ja päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja mahdollisesta hoitoon ohjaamisesta. Muita jäseniä oppilashuoltoryhmässä voivat olla ne henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu: kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan opettaja tai luokanvalvoja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäynninohjaaja, yläluokilla ja lukiossa opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa koululääkäri, psykologi ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.

22 tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä 22 Oppilashuollon asiantuntijaryhmä käsittelee oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavia ongelmia ja etsii yhteistyötahojen kanssa ratkaisuja ongelmiin. oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa Asiantuntijaryhmä selvittää oppilaan tilanteen ja ohjaa hänet tarvittavien terveydenhuoltopalvelujen piiriin. oppilashuollon yhteistyö eri toimijoiden kesken (koululääkäri, mielenterveyshoitaja, psykologi, perhetyöntekijä, sos.työntekijä) koulukuraattorin henkilökohtaiset keskustelut keskustelut vanhempien kanssa akuuteissa tilanteissa oppilashuollon asiantuntijaryhmässä käsitellään jo varhaisessa vaiheessa oppilasta koskeva huoli, esim. oppilaan jäädessä ryhmän ulkopuolelle kouluterveydenhoitajan haastattelu Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Lapsen rinnalla kulkee useita aikuisia omien vanhempien lisäksi koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Lapsen kaikenpuolisen hyvinvoinnin perusedellytys ovat arjessa mukana elävät, hänestä aidosti iloitsevat ja huolehtivat aikuiset. Kaikilla lapsen kohtaavilla aikuisilla on merkitys lapsen elämään. Lapsen elämän saumakohdissa kuten päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä sekä peruskoulun jälkeen toisen asteen oppilaitokseen siirryttäessä on tärkeä turvata tiedonkulku lapsen ja nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista jatkuvan yhteistyön avulla. Ammattitaitoinen henkilöstö ja toimivat verkostot turvaavat, että lapsi, nuori ja perhe saa avun siltä ammattilaiselta, joka hänet kohtaa. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä (oppilashuoltoryhmässä). Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten tai yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. vanhempainillat