Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali. Rehtori Leena Laakso Apulaisrehtori Seppo Pukonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) 21101 Naantali. Rehtori Leena Laakso 050-5575 728. Apulaisrehtori Seppo Pukonen 050-4649 903"

Transkriptio

1

2 2

3 Tämän opinto-oppaan omistaa Hyvä lukiolainen, tervetuloa aloittamaan lukuvuotta Naantalin lukiossa! Kädessäsi on lukiomme uusin opinto-opas, josta löydät tarpeellista tietoa opintojesi suunnitteluun. Oppaassa on esitelty kaikki lukiossamme tarjottavat kurssit sisältöineen sekä opiskeluohjeet lukio-opintoihin. Alku-sivuilta löydät myös kattavan lukiosanaston, joka auttaa ymmärtämään lukio-opintojen saloja. Lukio-opinnoissa on tärkeää, että suunnittelet opintosi kokonaisvaltaisesti ja mietit, mitä vaikutuksia on ainevalinnoillasi ja niiden muutoksilla opintojesi kokonaisuuteen. Tässä apunasi koulussa ovat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Koulussa sinua varten ovat myös tutor-opiskelijat, koulusihteeri, apulaisrehtori ja rehtori ja tarvittaessa koottava opiskelijahuoltoryhmä. Ota siis rohkeasti yhteyttä ongelmatilanteissa. Näiden ajatusten myötä toivotan kaikille työn iloa ja antoisaa lukuvuotta ! Seppo Pukonen vs. rehtori PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali Rehtori Leena Laakso Apulaisrehtori Seppo Pukonen Opinto-ohjaaja Maarit Mäki Koulusihteeri Heidi Syvänen Opettajat

4 I LUKUVUODEN TYÖ JA LOMA-AJAT II LUKIOSANASTO III OPETTAJAT IV OPISKELIJAN OHJAUS V POISSAOLOT VI OPPIKIRJAT VII KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT LOMAKKEET VIII JAKSOT JA KOEVIIKOT IX PALAUTUSPÄIVÄT X UUSINTAKOKEET XI KURSSIN UUSIMINEN XII ITSENÄINEN SUORITUS XIII OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN XIV AINE- JA KURSSIVALINNAT JA NIIDEN MUUTOKSET XV MUUSSA OPPILAITOKSESSA SUORITETUT KURSSIT XVI ABITURIENTTIEN PRELIMINÄÄRIT XVII OPPIMÄÄRÄN KOKONAISARVIOINTI JA TENTIT XVIII YLIOPPILASKIRJOITUKSET XIX YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEISET TENTIT XX TIEDOTTAMINEN XXI TURVALLISUUSOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA XXII KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT XXIII KOULUN MUUT TOIMINTA XXIV TARJOTTAVAT KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus A-englanti Ruotsi A2-ruotsi B1-ruotsi Valinnaiset kielet B2- ja B3-saksa B2- ja B3-ranska B2- ja B3-espanja B3-venäjä Matematiikka Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia

5 9. Maantiede Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Terveystieto Liikunta Kuvataide Musiikki Opinto-ohjaus Tietotekniikka Draama ja teatteri Koulukohtaiset menetelmäkurssit Matkailu NYK100 - Naantalin yhteiskoulu 100 vuotta

6 6

7 7

8 8

9 9

10 Syyslukukausi ti ti syysloma to pe joululoma ke ke Kevätlukukausi to la talviloma ma su Oppituntien ajat päivänavaus klo 3. tunti klo 1. tunti klo 4. tunti klo 2. tunti klo 5. tunti klo ruokailu klo 6. tunti klo tiistai, torstai (2,5 h) - Tuntikiertokaavio Ma Ti Ke To Pe 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 6.tunti 10

11 abiturientti (abi) ainevalintakortti emoluola GAFE info-tv jakso jaksoarviointi jaksotiedote keskeytetty koeviikko kurssi kurssitarjotin lukiodiplomi lukiseula lukitodistus luottamusopiskelija matkailuopinnot mediateekki Lukion 3. vuosikurssin opiskelija. Lomake, jolle opiskelija tekee lukion opintosuunnitelman. Koulun 1. kerroksessa sijaitseva opiskelijoiden vapaa-ajanviettotila. Google Apps For Education. Sähköinen oppimisalusta, jota käytetään opiskelun yhtenä välineenä kursseilla sekä koulun sisäisessä tiedottamisessa. Koulun 2. kerroksen käytävällä ja ala-aulassa oleva tiedotemonitori. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jokaisen jakson arvosanat suoritetuista kursseista on nähtävissä sähköisesti Wilmassa viikon sisällä jakson päätyttyä. Huoltaja kuittaa Wilmassa nähdyksi. Joka jakson alussa GAFEssa julkaistava tiedote koulun tapahtumista kuluvan jakson aikana. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin keskeyttämisestä. Kurssi on suoritettava uudelleen (K). Jakson kuusi viimeistä koulupäivää, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet (yksi koe/päivä). Oppiaineen asiakokonaisuus, joka käsittää enimmillään 38 oppituntia. Suoritetaan pääsääntöisesti yhden jakson aikana. Kurssit jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Opiskelijan lukuvuoden kurssiohjelma, joka kertoo, missä jaksossa ja missä palkissa eri aineiden kursseja pidetään. Suoritus, jolla opiskelija voi osoittaa taiteellisen lahjakkuutensa kirjallisen ylioppilastutkinnon rinnalla kuvaamataidossa, musiikissa, liikunnassa ja draamassa. Lukemista ja kirjoittamista arvioiva, suuntaa antava testi, joka tehdään kaikille lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille ensimmäisen tai toisen jakson aikana. Testin tulosten perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle, joka tekee varsinaisen lukitestin. Jos opiskelijalla on lukivaikeus ja hän haluaa, että se otetaan opiskelussa ja yo-tutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia lukivaikeutta koskevat selvitykset. Lukilausunnot tarvitaan erityisjärjestelyjä varten kahdelta lausunnonantajalta, joista toisen on oltava erityislääkäri. Toinen lausunnonantaja voi olla erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Lisätietoja erityisopettajalta, rohjoilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Opiskelijat valitsevat ryhmänohjausryhmästä kaksi henkilöä, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita tarvittaessa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Lukio-opintojen osa, jossa voi suorittaa matkailupainotteisia opintoja. Opiskelijat valitaan haastattelujen perusteella. Koulun 2. kerroksessa sijaitseva opiskelijoiden vapaa-ajanviettotila. 11

12 opinto-opas Yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille talvella jaettava kirjanen, josta ilmenee mm. seuraavan vuoden kurssitarjonta (siis tämä kirjanen). Säilytä tämä huolella koko lukuvuoden ajan! opiskelijahuoltoryhmä Moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon voivat kuulua opiskelijan lisäksi esim. rehtori, opinto-ohjaaja, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, ryhmänohjaaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja huoltaja. Ryhmä kootaan aina tapauskohtaisesti. opiskelijakunta oppiainemessut palkki penkkarit poissaoloselvitys preliminääri preppaustunti reaaliaine rohjo rohjotunti suoritusmerkintä tentti tukiopetus tulojuhla Lukion kaikkien opiskelijoiden muodostama yhteisö, jonka tavoitteena on kouluviihtyvyyden parantaminen. Opiskelijakunta valitsee syksyllä kalenterivuodeksi keskuudestaan hallituksen hoitamaan käytännön asioita. Maaliskuussa järjestettävä seuraavan lukuvuoden valintoja ohjaava oppiaineiden esittelypäivä. Kurssin oppituntien pysyvä sijainti lukujärjestyksessä. Ks. edellinen sivu. Abiturienttien koulun päättäjäispäivä viikon 7 torstaina, mm. abishow ja penkkariajelu. Wilmassa huoltajan selityksellä kuitattu poissaolo. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava harjoituskoe. Tavallisimmin koetta edeltävänä päivänä pidettävä, kokeeseen valmentava pakollinen oppitunti klo Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto ovat reaaliaineita. Ryhmänohjaaja, joka mm. seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja, ja avustaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaajan pitämä tuokio, jonka ajankohta ilmoitetaan etukäteen. Läsnäolo pakollinen. Jaksoarviointiin tuleva merkintä soveltavan kurssin suorittamisesta, (S). Ylioppilaskokeita ennen tai niiden jälkeen pidettävä suullinen ja/tai kirjallinen koe, joka käsittää aineen koko oppimäärän ja jossa voi korottaa koko oppiaineen todistusarvosanaa. Opinnoissa on mahdollista saada tukiopetusta esim. sairauden aiheuttaman pitkän poissaolon jälkeen tai oppimisvaikeuksien hankaloittaessa opinnoissa edistymistä. Opiskelijan tulee itse esittää pyyntö opettajalle tukiopetuksesta. Luvan tukiopetuksen antamiseen antaa rehtori. Tutor-opiskelijoiden järjestämä tapahtuma 1. vsk:n opiskelijoille. tuntikiertokaavio Kertoo, milloin kunkin palkin oppitunnit pidetään. Ks. sivu 10. tutor täydennettävä Toisen vuosikurssin opiskelija, joka on lukion aloittajien tukena. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin täydentämisestä ennen kuin kurssi voidaan arvostella, (T). Kurssi on täydennettävä kahden seuraavan jakson aikana. 12

13 uusintakoe vanhempainyhdistys vanhojenpäivä viikkotiedote ViLLE Wilma Pääsääntöisesti uusintakoepäivänä suoritettava koe, jonka tarkoituksena on hylätyn kurssiarvosanan korottaminen. Opiskelijoiden huoltajista koostuva rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Penkkaripäivää seuraava päivä, jolloin toisen vuosikurssin opiskelijoista tulee koulun vanhimpia. Päivää juhlistetaan mm. vanhojentansseilla. Viikoittain GAFEssa, info-tv:ssä, koulun kotisivuilla ja joidenkin luokkien ovissa ilmestyvä tiedote, josta ilmenevät viikon tärkeimmät tapahtumat. Sähköinen koeympäristö. Opiskelijan käytössä oleva opintojen hallinto-ohjelma, josta opiskelija ja huoltaja näkevät omilla tunnuksillaan mm. opiskelijan lukujärjestykset, valinnat, suoritukset ja poissaolot. Wilman pikaviesti toimii tiedotuskanavana opiskelijan, opettajien ja huoltajien välillä. nimi opetettavat ohjaus- ryhmänohjausaineet ryhmä tila Aro Toini EA Astala Kalle FC, EA, PC 2A RA Havia Laila SC, EA Havia Timo HI, YH Hyvönen Petteri BA, BB, SC, MP 2B SA Korpela Kirsi LI, TE Kotilainen Jarkko UE, FF, ET 1A HI Laakso Leena, rehtori SC Lammela Päivi PS, TE, KM 3A PS Lehtimäki Sirkku MU Mäki Maarit OP Poukkula Päivi M, N, AT 1B EN Pukonen Seppo M, AT 1C MA1 Ranta Seija A 1D AI2 Ristolainen Jouni YH, HI 3D YH Salmenperä Karoliina M, N, KE 2B KE Seppälä Jaakko M, N, KE, AT 3C MA2 Tiitto Maija KU 2C KU Vuola Sanna A, DT 1E AI1 Virjonen Terhi FY 2D FY Väänänen Maarit VC Wahlsten Veijo LI Winberg-Nikkola MonikaBI, GE 3E BI Öhman Sofia BA, BB 2E RU Lisäksi lukiossa voi olla tuntiopettajia. Muutokset mahdollisia. Opettajien sähköpostiosoite on 13

14 Rehtori on koulun johtaja, joka päättää opiskelijan kouluun ottamisesta yhteisvalinnan perusteella, itsenäisistä ja korvaavista suorituksista ja siitä, voiko opiskelija sääntöjen mukaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Rehtorin apuna hallinnollisissa töissä on apulaisrehtori. Rehtori Leena Laakso, puh , apulaisrehtori Seppo Pukonen, puh Opinto-ohjaaja huolehtii opinto-ohjauksen tunneista ja opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjaaja Maarit Mäki, puh Ryhmänohjaaja on lähin aikuinen koulussa huolehtimassa tiedottamisesta, kurssien toteutumisen ja poissaolojen tarkistamisesta ja muista koulun arkeen ja juhlaan liittyvistä asioista. Aineenopettajat ohjaavat oman aineensa opiskelutekniikkaa ja ovat ensisijaisia neuvonantajia ja keskustelukumppaneita kyseisen aineen opiskeluun liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitaja huolehtii perusterveydenhoidosta ja ensiavusta koulussa. Hän kirjoittaa poissaolotodistuksen sairauden sattuessa ja järjestää terveystarkastuksia. Tavattavissa päivittäin terveydenhoitajan tiloissa. Kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Aarnio, puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koululääkärille varataan aika terveydenhoitajalta, puh Koulupsykologille varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan tai koulukuraattorin välityksellä. Koulupsykologi Mia Dufva puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulukuraattori ottaa vastaan kuraattorin huoneessa mediateekissä. Hänen vastaanotolleen varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, koulupsykologin tai opinto-ohjaajan kautta. Koulukuraattori Jusliina Leino puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Erityisopettaja auttaa lukitodistusten hankkimisessa ylioppilaskirjoituksia varten, ja hän voi antaa myös erityisopetusta, esimerkiksi lukiopetusta. Erityisopettaja ottaa vastaan äidinkielen käsikirjastossa yhtenä päivänä viikossa, lukion 2. kerroksessa. Erityisopettaja Jaana Hyövelä, ajanvaraukset puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulusihteeri huolehtii koulun erilaisista paperitöistä, opiskelijaluetteloista, osoitetiedoista sekä opinto- ja matkatukihakemuksista. Koulusihteeri Heidi Syvänen, puh Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka huolehtivat uusista opiskelijoista ja heidän tutustuttamisestaan kouluympäristöön. Tutorit valitaan ja koulutetaan keväällä. Lukio-opintojen alku Yhteisvalinnan jälkeen opiskelija täyttää yläkoulussa opinto-ohjaajan kanssa Naantalin lukion ainevalintakortin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kurssitarjotin, jossa on kaikkien viiden jakson ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut. Ilmoittautumisen yhteydessä kesäkuun puolivälissä opiskelija tarkistaa kurssivalinnat seuraavaksi lukuvuodeksi yhdessä lukion opinto-ohjaajan ja tutoropiskelijoiden kanssa. Kesällä jaetaan myös luettelo kirjoista, jotka opiskelijan tulee hankkia lukio-opintoja varten. Syksyllä koulun alkaessa opiskelijat tarkistavat lukujärjestykset uudelleen ryhmänohjauksessa, joka kestää koko ensimmäisen koulupäivän. Samalla tutorit esittelevät koulua ja auttavat uutta lukiolaista tutustumaan uuteen kouluun ja sen tapoihin. Koko ensimmäisen jakson ajan 14

15 ryhmänohjaajat pitävät ohjausta useamman kerran viikossa tutorien avustamina. Näillä tunneilla kerrotaan koulun tavoista, säännöistä, opiskelusta, koeviikosta yms. Näin syvennetään asioiden ymmärtämistä ja luodaan pohja hyvälle yhteistyölle. Jokainen ryhmänohjaaja haastattelee ryhmänsä opiskelijat ensimmäisen syksyn aikana. Kahden ensimmäisen jakson aikana on myös opinto-ohjauksen pakollisen kurssin kolmannes, jossa käsitellään ainevalintojen merkitystä ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. Kurssikertymän seuraaminen Ryhmänohjaajan kanssa tarkastetaan kurssikertymä, jotta kursseja olisi tarpeeksi koulun loppuvaiheessa. Kanslian eteisestä ja ryhmänohjaajalta saa vihreitä kurssinvaihtolomakkeita, joilla voi siirtää lukujärjestyksen kursseja toiseen jaksoon. Jos haluaa ottaa uuden aineen, luopua jostain aineesta tai vaihtaa tasoa, tulee kääntyä opinto-ohjaajan puoleen. Häneltä saa lomakkeen, johon vaaditaan huoltajien allekirjoitus ennen aineen vaihtoa. Jos jostakin kurssista tulee hylätty arvosana (4) tai jopa etenemiskielto kahden peräkkäisen nelosen takia, asiasta kannattaa keskustella ko. aineenopettajan kanssa, ja opinto-ohjaaja tarkastaa, voiko kurssin suorittaa uudestaan vielä samana vuonna. Seuraavan lukuvuoden valinnat Kevätlukukaudella täytetään uusi ainevalintakortti seuraavaksi lukuvuodeksi. Kevätlukukauden alussa järjestetään koulussa oppiainemessut, joilla opettajat kertovat seuraavan vuoden kurssitarjonnasta. Opinto-ohjaaja järjestää kaksi pienryhmäistuntoa jokaiselle opiskelijaryhmälle seuraavan vuoden ainevalinnoista. Ennen kesäloman alkua opiskelija saa seuraavan vuoden lukujärjestykset tarkastettavikseen. Lukiolaki, 5 luku, 25 : Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Kurssin opettaja merkitsee poissaolot kurssipäiväkirjaansa ja Wilmaan. Muusta kuin sairaudesta johtuvaan poissaoloon anotaan lupa etukäteen kirjallisesti. Jos poissaoloaika on 1-3 vrk, luvan myöntää ryhmänohjaaja. Pitempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori. Poissaoloon koeviikolla ei lupaa yleensä voida myöntää. Jos opiskelija on poissa opetuksesta, huoltaja kuittaa heti opiskelijan poissaolot Wilman kautta tai jos Wilma ei ole huoltajan käytössä, on opiskelijan heti kouluun palattuaan tuotava huoltajan (täysi-ikäisiltä opiskelijoilta vanhemman tai erityisestä syystä muun luotettavan henkilön) allekirjoittama poissaoloselvitys kaikista poissaoloistaan ja esitettävä se niiden kurssien opettajille, joiden kursseilla hän opiskelee. Huoltajan velvollisuus on myös ilmoittaa poissaolon syy. Koeviikon poissaolot on selvitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella. Mikäli ko. selvitystä ei ole esitetty tai poissaolojen syy ei ole hyväksyttävä, tämä vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. Jos opiskelija on kurssilta poissa enemmän kuin neljä (4) tuntia, hän menettää kurssin suoritusoikeuden ja kurssi on suoritettava uudelleen. Koeviikon preppaus- ja palautustunnit lasketaan normaaleiksi tunneiksi ja niillä läsnäolo on pakollinen. Neljää tuntia pidemmät poissaolot on selvitettävä mahdollisimman pian lääkärin tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella, mikäli opiskelija haluaa jatkaa kurssin suorittamista. Sairauden yllättäessä on soitettava terveydenhoitajalle, jos tarvitsee todistuksen poissaolostaan (puh ). 15

16 Opiskelijan on suoritettava kussakin jaksossa vähintään kaksi kurssia, paitsi sellaisen jakson aikana, jolloin hän osallistuu ylioppilaskirjoituksiin (poikkeamat sovittava rehtorin kanssa). Opiskelija, joka ei jakson aikana suorita yhtään kurssia, katsotaan koulusta eronneeksi. Oppikirjaluettelo on koulun verkkosivuilla ja sitä jaetaan opiskelijoille erikseen monisteena keväällä. Se on saatavissa myös koulun kansliasta, Naantalin kirjakauppa Birgitasta ja Raision Myllyn Suomalaisesta kirjakaupasta. Kirjakaupat myöntävät ennakkotilaajille alennuksia oppikirjojen hinnasta. Opiskelijakunnan hallitus järjestää käytettyjen kirjojen kierrätysmyyntiä koulussa. Oppikirjat tulee hankkia ajoissa ennen kurssin alkua. 1. Ainevalintakortti Kolme eri versiota: lukioon pyrkijöille (keltainen, jaetaan ja täytetään peruskoulun 9. luokalla, tämä versio on myös opinto-oppaan takasivulla), ykkösvuosikurssilaisille (punainen, täytetään 2. vuotta varten ensimmäisen lukuvuoden keväällä) ja pidemmälle ehtineille (vihreä, täytetään 2. vuoden/ tarvittaessa 3. vuoden keväällä). Opiskelija täyttää, huoltaja/opiskelija allekirjoittaa. 2. Henkilötietolomake Täytetään syksyllä koulun alkaessa. Valkoinen. Huoltajien allekirjoitus. 3. Loma-anomus Täytetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista. Verkkosivuilta, kansliasta tai ryhmänohjaajalta. Valkoinen. Huoltajan allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle 1-3 päivän lomat, rehtorille yli 3 päivän lomat. Lomat suositellaan ajoitettavan koulu loma-aikoihin. 4. Opetusryhmän vaihtoanomus Täytetään opetusryhmää vaihdettaessa. Vihreä. Ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Opiskelijan oma allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle. 5. Ainevalintojen muutosilmoitus Täytetään ainevalintojen muuttuessa kesken lukuvuoden. Keltainen. Opinto-ohjaajalta. Huoltajan allekirjoitus. Palautus opinto-ohjaajalle. 6. Sopimus itsenäisestä suorituksesta Ryhmänohjaajalta. Vaaleanpunainen. Palautus asianomaisen aineen opettajalle (ohjeet/ lausunto)/rehtorille (päätös). Opiskelijan oma allekirjoitus. 7. Anomus korvaavan suorituksen hyväksymisestä Täytetään muualla suoritettuja opintoja hyväksi luettaessa. Liitteeksi todistus suoritetuista opinnoista ja ao. aineen opettajan lausunto korvaavuudesta. Haetaan kansliasta. Punainen. Palautetaan asianomaisen aineen opettajalle. 8. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen Kurssin opettajalta tai kansliasta palautuspäivänä. Jätetään kanslian eteisessä olevaan postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä palautuspäivän jälkeen. Vihreä. 16

17 9. Ilmoittautuminen ylioppilaskokeisiin Uusijoille kansliasta. Jätetään henkilökohtaisesti rehtorille tai opinto-ohjaajalle. Muut ilmoittautuvat Wilman kautta sähköisesti. Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Yksi kurssi opiskellaan yleensä yhden jakson aikana, ja jokaisen kurssin opetusta on viisi tuntia viikossa. Pakolliset liikunta- ja osittain musiikkikurssit on mahdollisesti hajautettu useamman jakson ajalle. Lukuvuoden jaksot ovat seuraavat: 1. jakso (38 työpäivää) 2. jakso (38 työpäivää) 3. jakso (38 työpäivää) 4. jakso (37 työpäivää) 5. jakso (38 työpäivää) Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet. Kokeet pidetään aamupäivisin klo Koetilanteessa mobiililaitteita, ym. ylimääräisiä tavaroita säilytetään repussa luokkatilan etuosassa, pulpetille vain sallitut tarvikkeet, esim. konseptit, laskimet ja taulukkokirjat. Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo Tarvittaessa opiskelijalla on oikeus pidennettyyn koeaikaan (4 tuntia), josta tulee sopia etukäteen asianomaisen aineenopettajan kanssa. Tämän oikeuden saamiseksi tarvitaan lukitodistus tms. Ruokailun jälkeen alkaa seuraavan päivän kokeen pakollinen preppaus, jossa kerrataan kurssin tärkeimmät asiat koetta silmällä pitäen. Palautuspäivien aikana jaetaan edellisen jakson kokeet. Lisäksi opettajilla on opettajainkokous ja opiskelijoilla päivän ensimmäiset/viimeiset tunnit pidetään yleensä normaalisti lukujärjestysten mukaisesti. Palautuspäivät ovat 14.10, 9.12, 16.2, 20.4 sekä 3.6. Jos kurssin arvosanaksi tulee hylätty (4), opiskelijalla on oikeus uusia kurssikoe yhden kerran ilman, että hänen täytyy suorittaa kurssi uudestaan. Jos opiskelija on ollut hyväksyttävästä syystä poissa kokeesta, hän saa osallistua uusintaan. Hyväksyttävä poissaolon syy on esim. sairaus, ja siitä on tuotava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Selvitys on annettava kurssin opettajalle välittömästi, kun opiskelija palaa kouluun. Uusintakokeen voi suorittaa seuraavana uusintakoepäivänä tai viimeistään kahden seuraavan jakson uusintapäivinä. Kurssin täydentäminen (T-merkintä jaksotodistuksessa) tulee tehdä seuraavan kahden jakson aikana. Tämän jälkeen suorittamaton T-merkintä poistuu. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan vihreällä lomakkeella, joita saa kansliasta ja jotka jätetään kanslian eteisessä olevaan punaiseen postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä kokeiden palautuspäivän jälkeen. Matematiikan, kemian ja fysiikan uusintakokeita varten laskimet ja taulukkokirjat on tuotava koululle tarkistettavaksi koepäivänä klo mennessä. Ilmoittautuminen lasketaan aina yrityskerraksi. Uusintakokeet alkavat klo 15.30, ja ne pide- 17

18 tään seuraavina päivinä: , , 3.3., sekä (klo 9.00). Uusintakokeet pidetään yleensä 2. kerroksen luokissa. Hylätty kurssi, jonka suorittaminen ei ole uusintakuulustelussa onnistunut, suoritetaan uudestaan opetukseen osallistumalla. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Keskeytetty kurssi (K) on suoritettava uudelleen - erityisin perustein myös tekemällä lisäsuorituksia. Hyväksytyn kurssin saa uusia kerran. Suoritustapoja on kaksi: joko normaali kurssin uudelleen suorittaminen tai erityisin perustein itsenäinen suoritus. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti esimerkiksi nopeuttaakseen opiskeluvauhtiaan tai välttääkseen kurssien päällekkäisyyksiä. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava kyseisen aineen opettajan kanssa ja siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimuspaperin saa ryhmänohjaajalta, ja sopimuksen hyväksyy rehtori. Itsenäinen suoritus ei ole tarkoitettu hylätyn kurssin suoritustavaksi eikä pakollisten kurssien itsenäistä suoritusta suositella. Jos kurssi mahtuu lukujärjestykseen, ei itsenäistä suoritusta hyväksytä. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu yleensä kolme osaa: 1) kirjallisia tehtäviä tai tutkielma kurssiin liittyvästä aiheesta, 2) jatkuva viikoittainen ohjaus, joka kielissä on myös suullisen kielitaidon mittaustuokio ja 3) kurssikoe. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti myös Turun seudun etärenkaan verkkokursseina. Lisätietoja opinto-ohjaajalta ja netistä osoitteesta ja Wilman etusivulta tiedotteista. Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hyväksyttyjä suorituksia on oltava vähintään 2/3 ko. aineen pakollisten ja syventävien kurssien määrästä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Yli 4 tunnin selvittämättömistä poissaoloista aiheutuu keskeytysmerkintä (K). Keskeytettyjä tai täydennettäviä kursseja (K ja T merkinnät) ei loppuarvostelussa saa olla yhtään kappaletta. kurssimäärä hylättyjen kurssien maksimimäärä Seuraavan vuoden kurssivalinnat tehdään maaliskuussa, ja opiskelijat sijoitetaan tarkoituksenmukaisiin ryhmiin valintojen mukaan. Mikäli kurssilla on tilaa, voidaan opiskelija ottaa 18

19 kurssille, vaikkei hän olisikaan keväällä valinnut ko. kurssia. Etusija on ryhmään valmiiksi sijoitetuilla (ja pidemmälle opiskelleilla). Jos opiskelija haluaa vaihtaa sijoitusryhmäänsä, on hänen jätettävä kirjallinen muutosanomus viimeistään kolme viikkoa ennen ko. jakson alkua ryhmänohjaajalle. Ryhmänvaihtoanomuksen saa ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Jos ryhmä on täynnä, ei vaihtoa voi tehdä. Vaihtoja ei voi tehdä enää jakson alettua. Aloitettua kurssia ei voi jättää pois opinto-ohjelmastaan ts. aloitettu kurssi on käytävä loppuun. Poikkeustapauksessa aloitetun kurssin voi keskeyttää aineenopettajan ja opinto-ohjaajan luvalla perustellusta syystä. Opiskelijan, joka haluaa jättää pois opinto-ohjelmastaan jonkin aineen tai vaihtaa ainevalintojaan esim. pitkästä matematiikasta lyhyeen oppimäärään, on neuvoteltava asiasta opintoohjaajan kanssa, jolloin tarkistetaan kokonaiskurssimäärän riittävyys ja muutoksen mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Näihin muutoksiin vaaditaan huoltajan allekirjoitus. Muutokset hyväksyy rehtori. Lukion opiskelijalla on oikeus suorittaa lukion kursseja myös oman koulun ulkopuolella, esim. kesälukiossa tai vaihto-opiskelijavuotena ulkomailla. Suoritukset voidaan hyväksyä joko sellaisinaan tai osasuorituksina Naantalin lukion opinto-ohjelmaan. Korvaavista suorituksista on sovittava etukäteen rehtorin ja ko. aineen opettajan kanssa. Suorituksen jälkeen hyväksymisestä pyydetään kirjallinen päätös rehtorilta. Naantalin lukiolla on yhteistoimintaa Naantalin ammattiopiston kanssa. Opiskelijoille, jotka haluavat opiskella tutkintoa varten molemmissa oppilaitoksissa, laaditaan yksilöllinen opintoohjelma. Ennen kevään varsinaisia yo-kirjoituksia järjestetään abiturienttien viimeisen koeviikon yhteydessä yo-kirjoitusten tyyppiset kokeet matematiikassa, ruotsissa tai englannissa ja äidinkielessä. Osallistuminen on pakollista niille, joilla on ko. aineiden viimeinen kurssi menossa ja muillekin kirjoittajille hyvin suositeltavaa. Kun lukion oppimäärä kaikissa aineissa on suoritettu ja minimikurssimäärä 75 suoritettua kurssia on täynnä, annetaan opiskelijalle kunkin aineen kokonaisarviointi, joka perustuu valtakunnallisten kurssien kurssiarvosanojen keskiarvoon. Koulukohtaisia kursseja ei tähän keskiarvoon lasketa. Opettaja voi korottaa näin määräytyvää arvosanaa päättövaiheen opintomenestyksen perusteella enintään yhdellä numerolla. Ennen arvioinnin antamista opiskelija voi eräissä aineissa pyytää numeroarvioinnin sijasta suoritusmerkinnän antamista (ks. s. 21). Ennen kirjoituksia järjestetään abiturienteille suulliset tentit, jotka kannattaa suorittaa kirjoitettavissa aineissa. Kevään tentit pidetään ns. lukuloman aikana. Hyvä osaaminen voi vaikuttaa korottavasti oppimäärän kokonaisarvosanaan (=numeroon). Tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. 19

20 Lukion päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset, joissa on kirjoitettava neljä ainetta. Äidinkieli on kaikille ainut pakollinen aine, muut kolme ainetta voi valita seuraavista neljästä aineesta: toinen kotimainen kieli (ruotsi), yksi vieras kieli (yleensä englanti), matematiikka ja reaalikoe. Pakollisena on suoritettava vähintään yksi vaativampi A- tason koe. Reaalissa voi kirjoittaa yhdellä tutkintokerralla kaksi ainetta. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana (esim. syksy 2015, kevät 2016, syksy 2016). Lisäksi voi kirjoittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Kunkin kerran kirjoitusaineiden pakolliset kurssit on suoritettava ennen yo-tutkinnon kirjallisia kokeita. Lisäksi on hyvä muistaa, että yo-kokeet perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisesti määrättyihin syventäviin kursseihin. Syksyn kokeisiin ilmoittaudutaan viimeistään kesäkuun 5. päivään mennessä ja kevään kokeisiin mennessä (alustava tieto). Ilmoittautuminen kokeisiin on sitova. Vakavissa kirjoitusten ajalle osuneissa sairaustapauksissa kokelas voi anoa ilmoittautumisen mitätöintiä Ylioppilastutkintolautakunnalta. Syksyn 2015 ylioppilaskokeet: Kuullunymmärtämiskokeet: Kirjalliset kokeet: ma 7.9. toinen kotimainen kieli (ba, bb) ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) ke 9.9. lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma ps, ff, hi, fy, bi ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) pe toinen kotimainen kieli (ba, bb) ma äidinkieli, esseekoe ke matematiikka pe ue, et, yh, ke, ge, te ma lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) Kevään kokeet alkavat äidinkielen 1. kokeella viikolla 6, ja kielten kuuntelukokeet ovat viikolla 7. Kirjalliset kokeet ovat maaliskuussa. Lukion oppimäärän suorittaneilla on oikeus yo-kirjoitusten kirjallisten kokeitten jälkeen osallistua minkä tahansa aineen korotustenttiin lukuun ottamatta niitä aineita, jotka hän on tenttinyt ennen kirjoituksia. Oppimäärän loppuarvosana (= aineen numero) korottuu, mikäli tämän koko oppimäärää mittaavan korotustentin arvosana on parempi kuin helmikuun väliarvostelun arvosana. Tenttiin voi kuulua sekä kirjallinen että suullinen osa. Tenttiin ilmoittaudutaan kirjallisesti yo-kokeiden kirjallisen osan alkaessa Wilman kautta. 20

21 Rehtori kuuluttaa päivän uutiset n. klo 10.30, mikäli on kuulutettavia asioita. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, rehtori ja opiskelijakunnan hallitus käyttävät GAFE-portaalia, sähköpostia ja Wilman pikaviestejä tiedottamiseen. GAFE-portaalia, Wilman pikaviestejä ja koulun sähköpostia tulee lukea säännöllisesti ja tarvittaessa sähköposti on ohjattava sellaiseen osoitteeseen, jota luetaan säännöllisesti. Ohjeita tähän saa ryhmänohjaajilta. Lisäksi viikoittain ilmestyy koulun viikkotiedote, johon kootaan seuraavan viikon keskeisiä tapahtumia. GAFEportaalissa julkaistaan vähintään kerran jakson aikana koulun jaksotiedote. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa myös koulun info-tv:stä sekä koulun kotisivuilta (http://www.naantali.fi/koulut/ lukio). Ryhmänohjaajan tuokioita pidetään tarvittaessa jakson aikana. Rehtori ilmoittaa ajasta yleensä vähintään kahta päivää aikaisemmin. Jos koulukiinteistössä syttyy tulipalo (palokellon ääni ja kuulutus "kiinteistössä on palohälytys"): Ota poistumiskehotus vakavasti Harkitse, mitä otat mukaasi (lompakko, kännykkä, päällysvaatteet, jos ne ovat poistumistien varrella) Siirry välittömästi turvallista poistumistietä käyttäen ulos ja Teljentien kentälle. Jos kuulet yleisen vaaran merkkiäänen (nouseva ja laskeva jatkuva ääni) Siirry sisälle ja jää sisätiloihin Sulje ovet ja ikkunat Avaa radio (kännykässä) ja toimi sieltä tulevien ohjeiden mukaisesti Älä poistu sisätiloista ilman viranomaisten lupaa. Väkivallalla uhkaaminen Pyri aina pois päin uhasta tai uhkaajasta Poistu välittömästi koulukiinteistöstä ja siirry Kalevanniemen koulutaloon. Jos ulospääsy estyy, linnoittaudu esim. luokkaan kasaamalla raskaita esineitä oven eteen ja ilmoita kännykällä itsestäsi. Muista 112: poliisi, ambulanssi, palokunta 1. Koulualue ja kouluaika Koulualueena pidetään koulurakennusta, koulupihaa ja kaikkia niitä paikkoja, joissa opetusta järjestetään. Kouluajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen työpäivä tai muuten yhteisesti sovittu aika, kuten koulun matkat, retket ja juhlat. 21

22 2. Oppitunnit Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana tai muuna ilmoitettuna aikana. Jos opettajalle on tullut tunnille saapumiseen este, jota ei ole voitu ennalta ilmoittaa, on opiskelijoiden tiedusteltava sen tunnin ohjelma kansliasta tai opettajainhuoneesta. Oppitunneille tullaan kotitehtävät tehtyinä ja opiskeluvälineet mukana. Kaikille opiskelijoille on annettava työrauha. Matkapuhelinten viihdekäyttö on oppitunneilla kielletty. Kaikenlainen äänekäs toiminta, esimerkiksi musiikin häiritsevä soitto käytävällä, Emoluolassa tai Mediateekissa on kielletty oppituntien aikana. 3. Vahingot Kaikkea koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai koulusihteerille. Tapaturmasta on ilmoitettava viipymättä koulun terveydenhoitajalle ja kansliaan. 4. Poissaolot Poissaolo koulusta on sallittu vain pätevästä syystä. Opettaja voi antaa satunnaisen vapautuksen oppitunnistaan ja ryhmänohjaaja vapautuksen 1-3 päiväksi. Rehtori voi myöntää vapautuksen pidemmäksi ajaksi pätevästä syystä. Jos opiskelija joutuu yllättäen olemaan poissa useita päiviä, on hänen ilmoitettava siitä kolmen päivän kuluessa. Vanhemman tai terveydenhoitajan on kuitattava poissaolo Wilmaan välittömästi. Koulusta poissaolo ei vapauta koulutehtävistä. 5. Rangaistukset Opettaja voi poistaa häiriötä aiheuttavan opiskelijan ulos luokasta. Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Koulutuslautakunta voi erottaa opiskelijan määräajaksi. 6. Koulumatkat Turvallisen liikenteen vaatimukset pitää ottaa huomioon kaikissa tilanteissa, erityisesti koulumatkoilla. Opiskelijoiden omia kulkuneuvoja on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla. 7. Muuta Tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty koulun alueella. Päihteiden käyttö ja niiden tuominen kouluun on kielletty. Kaupallista mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää ilman rehtorin lupaa. Koulussa noudatetaan hyviä tapoja ja yhteisiä pelisääntöjä. Opiskelijakunta Opiskelijakunnan hallitus on lukion opiskelijoiden viihtyisyyden puolesta toimiva ryhmä koulun opiskelijoita, jotka toimivat koko opiskelijakunnan edustajina ja puolestapuhujina heitä koskevissa päätöksissä. Hallitukseen valitaan joka syksy halukkaista opiskelijoista, tarvittaessa vaaleilla, noin 10 ihmisen porukka. Hallituksen toimenkuvaan kuuluu rutiininomaisia juttuja, kuten jatkuva yhteydenpito opettajiin osallistumalla heidän viikkopalavereihinsa. Omissa kokouksissaan hallituksen jäsenet käyvät läpi ajankohtaisia asioita ja parannusehdotuksia. Toimintaan kuuluu myös yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa, mikä on hienoa, sillä hallituksen oma budjetti ei kaikkein isoimpiin tapahtumiin välttämättä yksin veny. Myös emoluolan automaattien tuotto kartuttaa opiskelijakunnan kassaa. 22

23 Hallituksen puuhat eivät kuitenkaan ole pelkkää kabineteissa pyörimistä tai norsunluutornissa valta-asemasta nautiskelua. Joka vuosi pyrkimyksenä on ainakin toteuttaa Naantalin lukion opiskelijoille tarkoitetut pikkujoulupippalot sekä keväällä ja syksyllä järjestettävä kirjatori. Kirjatorilla vanhoista koulukirjoistaan pääsee helposti eroon, ja tarvittavia koulukirjoja voi ostaa käytettyinä edulliseen hintaan. Hallitus myös koettaa yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestää koulupäivien keskelle tai ulkopuolelle erilaisia konsertteja ja esityksiä. Opiskelijakunnan toimintaa avustaa opiskelijakunnan ohjaajana toimiva opettaja Päivi Lammela. Luottamusopiskelijat Kunkin ryhmänohjausryhmän opiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi luottamusopiskelijaa, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita ja tarvittaessa avustavat ryhmänohjaajaa. Vanhempainyhdistys Naantalin lukion vanhempainyhdistys on rekisteröity vapaaehtoinen yhdistys, jonka toimintaan kaikki lukiolaisten vanhemmat voivat osallistua. Yhdistys edistää kodin ja koulun yhteistoimintaa. Yhdistys tukee opiskelijakunnan ja koulun toimintaa, ja sitä esitellään koulun vanhempainilloissa. Se ei peri jäsenmaksuja. Vanhempainyhdistyksen kokoukset ovat avoimia kaikille lukiolaisten vanhemmille. Yhdistys pitää yhteyttä postituslistallensa ilmoittautuneisiin vanhempiin. Vanhempainyhdistyksen pj. on Heli Kääriäinen-Färm. Oppiaineiden koodituksissa käytetään ylioppilaskokeiden ainelyhenteitä. Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit on eroteltu omiksi kokonaisuuksiksi otsikoilla. Koulukohtaiset kurssit on merkitty kurssinumeron perään K-kirjaimella, muut kurssit ovat valtakunnallisia. Kurssinimen perässä oleva (M)-merkintä tarkoittaa, että kurssi on mahdollista sisällyttää matkailuopintoihin ja (NYK100)-merkintä tarkoittaa, että kurssi kuuluu Naantalin yhteiskoulu 100- voutta kirjaprojektiin. A R V I O I N T I Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin (4-10). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S- suoritettu). Päättöarviointivaiheessa opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa on suorittanut vain yhden kurssin, valinnaisissa vieraissa kielissä enintään kaksi kurssia. Kesken olevan, täydennettävän suorituksen merkintä on T, keskeytetyn kurssin merkintä on K. Oppiaineiden kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka rakentaa opiskelijan omaa identiteettiä. Se opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Se ohjaa kaunokirjallisuuden tulkitsemiseen ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Tavoitteena on saavuttaa riittävät edellytykset jatko-opinnoille ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi ja soveltavissa kursseissa suoritusmerkintä. 23

24 P A K O L L I S E T K U R S S I T A1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Sisältö: Tekstilaji ja tekstityyppi. Referaatti ja kommentti. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. A2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Sisältö: Tekstin ja puheenvuoron rakentaminen. Aineiston kriittinen käyttö. A3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sisältö: Kirjallisuuden lajit, erittely ja tulkinta. A4. Tekstit ja vaikuttaminen Sisältö: Vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit. Vaikuttava kirjallisuus. Kantaa ottavat puheenvuorot ja keskustelut. A5. Teksti, tyyli ja konteksti Sisältö: Eri aikakausien tekstejä. Tyylin aineksia. Pohdiskelevan tekstin tuottaminen. A6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Sisältö: Suomalaisen kirjallisuuden keskeiset teokset ja teemat. Suomen kielen kehitys. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T A7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (M) Sisältö: Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi valmentaa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen suorittamiseen. Koe on Opetushallituksen tekemä äidinkielen suullisen kielitaidon koe. Kurssi ei sido kokeen suorittamiseen. Kokeen voi myös suorittaa, vaikka ei olisi käynytkään kurssia. Kokeen osina ovat puhe ja ryhmäkeskustelu. Tutkinnosta saa erillisen todistuksen. A8. Tekstitaitojen syventäminen Sisältö: Tekstityypit ja -lajit. Tekstianalyysi. Tekstin rakentaminen. Kielenhuoltoa. A9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Sisältö: Nykykirjallisuutta. Ajankohtaiset aiheet. Mediatekstit. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T A13K. Luovan kirjoittamisen kurssi Kokeile ja kehitä omia luovan kirjoittamisen taitojasi. Sisältö: Kaunokirjalliset tekstilajit ja tyylit. A14K. Mediakurssi Kokeile ja kehitä mediatekstien kirjoittamisen taitojasi. Sisältö: Lehden tekeminen. Blogin kirjoittaminen. Luova kirjoittaminen. Kaikkiin kursseihin kuuluu kirjallisuus, kulttuuri, kansainvälisyyskasvatus ja erilaiset ajankohtaiset materiaalit. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan tietoa myös englanninkielisistä lähteistä. Jokaiseen kurssiin kuuluu tietty jakso kielioppia. 24

25 Arvioinnissa otetaan aina huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet eli suullinen kielenkäyttö, tekstin ymmärtäminen, tekstin tuottaminen ja kuullun ymmärtäminen, mutta osa-alueiden painotus voi vaihdella kursseittain. Painotukset ja arvosanan perusteet selvitetään jokaisen kurssin alussa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. P A K O L L I S E T K U R S S I T EA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Painotetaan suullista kielitaitoa. Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet perusopetuksen päättöarviointiin englannissa arvosanan 10 aloittavat englannin opiskelunsa kurssista 2. Myös ne, jotka ovat saaneet kielirikasteisessa perusopetuksessa päättöarviointiin arvosanan 9 tai 10, aloittavat englannin opintonsa kurssista 2. EA2. Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssiin voi kuulua lyhyt suullinen esitys. EA3. Opiskelu ja työ Aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden, kuten työhakemuksen ja haastattelun, vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. EA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Kurssilla harjoitellaan ymmärtävää lukemista. Kurssilla voidaan pitää suullinen esitys. EA5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Kurssilla voidaan pitää suullinen esitys. Tutustutaan englanninkieliseen kirjallisuuteen lukemalla englanninkielinen kirja tai novelleja. EA6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan tiivistelmän laatimista. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T Ylioppilaskirjoitukset perustuvat kursseihin 1-8. EA8. Puhu ja ymmärrä paremmin (M, suoritetaan ennen kurssia EA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muilla kursseilla opeteltujen asioiden kertaaminen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan näyttöön kurssin aikana ja suulliseen kokeeseen, josta saa erillisen todistuksen. Kurssilla kerrataan myös ylioppilaskirjoituksiin. EA7. Luonto ja kestävä kehitys (suoritetaan kurssin EA8 jälkeen) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi on ylioppilaskirjoituksissa menestymisen 25

26 kannalta oleellinen. Englannin kirjoituksiin liittyvät perusteelliset ohjeet annetaan vain tällä kurssilla. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T EA9PK. Englannin suullinen kielitaito (½ kurssia) Kurssimerkinnän voi anomuksesta saada kesäkielikurssista. EA11K. Englannin sanasto ja tekstit Laajennetaan ja kerrataan sanastoa sekä paneudutaan sanastollisiin kompastuskiviin. Tarkoitus on oppia korjaamaan omia virheitä ja ymmärtämään vaikeitakin tekstejä paremman sanavaraston avulla. Kurssilla kirjoitetaan PALJON ja tehdään tylsiäkin tehtäviä, joten kurssin suorittaminen vaatii ehdottomasti kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Älä siis valitse tätä kurssia, jos et jaksa keskittyä, et siedä tylsyyttä, etkä osaa työskennellä asettamiesi tavoitteiden mukaan. Ennen tätä kurssia on suoritettava vähintään kolme englannin kurssia. EA12K. Englannin suullinen kielitaito (M) Voidaan myöntää opiskelijalle anomuksesta esim. vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Opiskelija kirjoittaa vaihdostaan englanninkielisen tiivistelmän. EA13PK. YO-valmennus (½kurssia) Kerrataan tekstiä, rakenteita ja kirjoittamista ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssi on nettikurssi. Älä siis valitse tätä kurssia, jos et pidä tietokoneella työskentelystä, etkä osaa työskennellä itsenäisesti. Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumis- ja suoritusohjeet tulevat Wilmaan elokuussa ja joulukuussa. Muiden kuin Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumisohjeet löytyvät etärenkaan sivuilta. Ruotsin kielen taito on Naantalin ja Turun seudulla olennainen perustaito palveluelinkeinoissa. Maakuntamme historia ja nykypäivä ovat hyvin vahvasti sidoksissa ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Suuri osa Naantalin ulkomaisista matkailijoista tulee Ruotsista, ja matkailualalla arvostetaan ruotsinkielen taitoa. Ruotsinkieliset oppilaitokset sekä Suomessa että Ruotsissa ovat aina houkutelleet osaa opiskelijoistamme jatko-opintoihin. Ruotsin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija lukiokurssien jälkeen selviytyy erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa ruotsin kielen käyttötilanteissa, on ylpeä pohjoismaisuudestaan ja tietää suomenruotsalaisen kulttuurin pääpiirteet. Ylioppilaskokeen voi suorittaa haluamansa tasolla, riippumatta kumpaa oppimäärää lukion aikana on opiskellut. Suositeltavaa on, että A-ruotsin koe suoritetaan vasta kolmannen vuosikurssin keväällä. A-ruotsin opetuksen tavoitteena on lähinnä laajemman sanavaraston kartuttaminen verrattuna B-ruotsiin. Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä, paitsi A-ruotsissa, jossa kurssi BA5 suoritetaan ennen kurssia BA4. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin kurssin eri laajuisen ruotsin oppimäärän mukaisesti, hänen on sovittava siitä opettajan kanssa. Siinä tapauksessa kurssit vastaavat toisiaan seuraavasti: A B

27 Oppimäärä: 6 (BA)/5 (BB) pakollista, 2 syventävää kurssia ja 2 soveltavaa kurssia. Arviointi: Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. Itsenäinen suoritus: Poikkeustapauksissa. Sovittava opettajan kanssa. P A K O L L I S E T K U R S S I T BA1. Arkielämää Pohjoismaissa Ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Painotetaan suullista ilmaisua. BA2. Ihmiset ympärillämme Elämäntyyli ja ihmissuhteet. Suullisen viestinnän lisäksi myös lyhyitä, viestinnällisiä kirjoitustehtäviä.. BA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri suhteessa muihin pohjoismaihin ja EU-maihin. Viestinnällisiä kirjoitustehtäviä eri tarkoituksiin. BA4. Elinympäristömme Luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita. BA5. Opiskelu ja työ Opiskelu ja työelämä, monikulttuurinen yhteiskunta. Harjoitellaan muodollista viestintää sekä kirjallisesti että suullisesti. BA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssin aikana valmistellaan ja esitellään laajahko tuotos. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BA7. Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien vaativien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BA8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T BA10K. YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullun ymmärtämistä ja kirjoittamista. 27

28 BA12K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Autenttiset tekstit ovat vaativia. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille. P A K O L L I S E T K U R S S I T BB1. Koulu ja vapaa-aika Koulunkäynti ja vapaa-aika. Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Painotetaan suullista ilmaisua ja ääntämistä. BB2. Arkielämää Pohjoismaissa Ihmissuhteet ja elämäntyylit. Lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. BB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kotimaa ja kotiseutu, suomenruotsalaisuus ja vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Eri pituisia viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. BB4. Elämää yhdessä ja erikseen Elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen. Kirjallista osaamista vankennetaan. BB5. Elinympäristömme Liikenne, ympäristö ja tiedotusvälineet. Hiotaan kirjallista ilmaisua. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BB6. Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T BB9K. YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista. 28

29 BB10K. Lukion aloituskurssi Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittuja asioita ja valmennetaan lukion ruotsin opintoihin. Suositellaan, jos peruskoulun ruotsin arvosana on 7 tai alle. BB11K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Tekstit ovat vaativia. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille. Servus, uusi tai "vanha" saksanopiskelija! Saksaa puhuu Euroopassa lähes sata miljoonaa ihmistä äidinkielenään, ja saksa on EU:n sisällä eniten puhuttu äidinkieli. Saksa on myös Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Niinpä voit olla varma siitä, että teet hyvän valinnan, jos aloitat tai jatkat saksan opiskelua. Saksan kielen taidosta tulet saamaan elämässäsi monenlaista iloa ja hyötyä, se saattaa avata sinulle odottamattomiakin ovia! Lukiossa saksan aloittavat suorittavat ensin kurssit SC01 ja SC02. Peruskoulussa saksaa lukeneet voivat aloittaa kurssista SC1. Suositellaan numerojärjestystä. Itsenäinen kurssin suorittaminen poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T SC01. Kun tavataan Äänteet, ääntäminen ja intonaatio. Tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, tiedustelu, neuvominen, palvelutilanteet. SC02. Matkoilla Loma ja matkailu. Terveisten ja kortin lähettäminen. Ruoan ostaminen, yöpyminen ja tiedusteleminen. SC1. Vapaa-aika ja harrastukset Jokapäiväiset tapahtumat, harrastukset, tienneuvominen, ostoksilla käynti ja tapaamisesta sopiminen. SC2. Meillä ja muualla Oma maa ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, lomanviettomahdollisuudet jne. SC3. Ennen ja nyt Elämä ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta. SC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Koulu ja myöhempi opiskelu, työelämä ja tulevaisuuden suunnitelmat. SC5. Kulttuuri Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. 29

30 SC6. Yhteinen maapallomme Oman maan ja kohdemaiden yhteiskunnan toiminta ja maapallon tila. SC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, tekniikka ja viestinnän eri muodot. Peruskieliopin systemaattinen kertaus. SC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja saksankielisessä kulttuurissa. Kieliopin kertaus jatkuu. Yo-harjoituksia. Ranskaa puhutaan laajalti maailmalla; Euroopassa, Kanadassa ja Afrikassa. Ranska on keskeinen kieli monilla liike-elämän, tieteen ja teknologian aloilla. Toisaalta ranskan taito avaa oven uuteen maailmaan, kulttuuriin ja elämyksiin. Kolmessa vuodessa saat itsellesi kielitaidon, josta on hyötyä työelämässä, matkustaessa, jatko-opinnoissa sekä iloa itselle. Jos aloitat ranskan lukiossa, suoritat ensin kurssit FC01 ja FC02. Mikäli olet lukenut ranskaa peruskoulussa, aloitat kurssista FC1, mutta voit myös tulla alkeiskursseille FC01 ja FC02, mikäli tunnet pohjasi olevan heikko. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus vain poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T FC01. Tutustutaan Ääntäminen. Tervehdykset, esittäytymiset, ostokset, lähiympäristö. FC02. Jokapäiväinen elämä Jokapäiväisiä tilanteita: matkustaminen, ravintolassa, säänilmaisuja. FC1. Vapaa-aika ja harrastukset Jokapäiväinen elämä, vapaa--ajan vietto ja harrastukset. Kerrataan peruskoulussa opittua. FC2. Meillä ja muualla Suomen ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. FC3. Ennen ja nyt Elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. FC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Koulunkäynti, myöhempi opiskelu ja työelämä. Omat toiveet ja suunnitelmat. FC5. Kulttuuri Ranskankielinen kulttuuri: kuvataide, musiikki, elokuva, muoti, ruokakulttuuri. FC6. Yhteinen maapallomme Suomen ja ranskankielisten yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset. 30

31 FC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, teknologia ja viestinnän eri muodot. Yo-harjoituksia. Kertausta ja syvennystä. FC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen Suomessa ja ranskankielisissä maissa. Yoharjoituksia. Kertausta ja syvennystä. Espanja on englannin jälkeen toiseksi eniten käytetty kieli maailmassa. Äidinkielenään sitä puhuu yli 400 miljoonaa ihmistä, edelle menevät vain kiina ja englanti. Espanjan kielen opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua heidän ajatusmaailmaansa, tapakulttuuriinsa ja historiaansa. Espanjalla on tärkeä asema matkailun, kulttuurin ja liike-elämän aloilla. Kolmessa vuodessa saat itsellesi kielitaidon, josta on hyötyä työelämässä, matkustaessa, jatkoopinnoissa sekä iloa itselle. Jos aloitat espanjan lukiossa, suoritat ensin kurssit PC01 ja PC02. Mikäli olet lukenut espanjaa peruskoulussa, aloitat kurssista PC1, mutta voit myös tulla alkeiskursseille PC01 ja PC02, mikäli tunnet pohjasi olevan heikko. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus vain poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T PC01. Hyvää päivää, hauska tutustua Ääntäminen. Tervehtiminen, esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. PC02. Näin asiat hoituvat Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kerrotaan perheestä, harrastuksista ja koulusta. PC1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja vapaa-ajan viettoon. PC2. Meillä ja muualla Aihepiirit käsittelevät oman ja espanjankielisten maiden ihmisiä, säätä, maantiedettä, nähtävyyksiä. PC3. Ennen ja nyt Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat myös esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. PC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Aihepiirit liittyvät opiskeluun, työelämään ja nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. PC5. Kulttuuri Aihepiirit käsittelevät espanjankielisten maiden teatteria, elokuvaa, kirjallisuutta, urheilua. PC6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman ja espanjankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät tekstit. 31

32 PC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, teknologia ja viestinnän eri muodot. Yo-harjoituksia. Kertausta ja syvennystä. PC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen Suomessa ja espanjankielisissä maissa. Yoharjoituksia. Kertausta ja syvennystä. Venäjän kielen merkitys käy yhä tärkeämmäksi. Kauppasuhteet Suomen ja Venäjän välillä vilkastuvat ja laajenevat kaiken aikaa. Venäjää hallitsevien suomalaisten määrän soisi kasvavan: vain henkilökohtaiset kontaktit ja lisääntynyt monipuolinen tietämys Venäjästä, sen kansalaisista ja rikkaasta kulttuurista pystyvät hälventämään ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, joita vieraisiin oloihin ja kulttuureihin, varsinkin Venäjään, kohdistuu. Erityisesti matkailussa venäjää hallitsevien tarve on lisääntynyt. Kannattaa pitää mielessä myös jatkoopintopaikat Venäjän korkeakouluissa. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T VC1. Hyvää päivää, hauska tutustua Tavoitteena ääntämisen, intonaation ja kirjaimiston oppiminen sekä tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. VC2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. (VC3. Vapaa-aika ja harrastukset) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa -ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. (VC4. Meillä ja muualla) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. (VC5. Ennen ja nyt) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. (VC6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. (VC7. Kulttuuri) (VC8. Yhteinen maapallomme) Kurssien aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 32

33 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T (VC9K. Kirjoita, kuuntele, puhu ja lue venäjää!) Harjoitellaan venäjäksi kirjoittamista, kuuntelemista, puhumista ja lukemista monipuolisen materiaalin pohjalta. Numeroarvostelu. (VC10K. Matkailuvenäjä I (M)) Tavoitteena oppia matkailijalle tarpeelliset perusfraasit ja painokirjaimet. Opitaan lukemaan kylttejä, osoitekilpiä ym. Käydään läpi tärkeimmät ravintola-, hotelli- ja seurustelufraasit. Suoritusmerkintä. (VC11K. Matkailuvenäjä II (M)) Tavoitteena oppia lisää matkailijalle tarpeellisia viestintäkeinoja. Syvennetään entisestään venäläistä tapa- ja kulttuuritietoutta. Suoritusmerkintä. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävien ja soveltavien kurssien kohdalla tulee mainittujen esitietojen olla suoritettu. Itsenäinen suoritus on mahdollinen. Mikäli opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen, kurssivastaavuudet ovat seuraavat: M: N: 1 1(*) Muut vastaavuudet tapauskohtaisesti. (*)M1 ja M2 yhdessä vastaavat kurssia N1. M1:n arvosanasta tulee N1:n arvosana. Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. P A K O L L I S E T K U R S S I T M1. Funktiot ja yhtälöt Prosenttilaskenta, ensimmäisen asteen yhtälö, verrannollisuus, potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi ja eksponenttifunktio. M2. Polynomifunktiot Polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, juurten lukumäärän tutkiminen, tekijöihin jakaminen ja polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. 33

34 M3. Geometria Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause. Ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria ja kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta -alojen ja tilavuuksien laskeminen. M4. Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen ja pisteen etäisyys suorasta. M5. Vektorit Vektoreiden perusominaisuudet, yhteen- ja vähennyslasku ja kertominen luvulla. Koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo ja suorat ja tasot avaruudessa. M6. Todennäköisyys ja tilastot Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt. Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma ja sen tunnusluvut. Diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, erityisesti normaalijakauma. M7. Derivaatta Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen sekä sovelluksia. Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö. M8. Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja yhtälöt, eksponenttifunktiot ja yhtälöt, logaritmifunktiot ja yhtälöt. Yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. M9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen ja derivaatat. Lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. M10. Integraalilaskenta Integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T M11. Lukuteoria ja logiikka Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause ja kvanttorit. Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. Esitiedot: M1-M5 M12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Symbolisen ja graafisen laskimen ominaisuuksia, numeerisia pinta-aloja, lukujonojen rajaarvoja ja funktioiden nollakohtia. Polynomien jakaminen. Muutosnopeus ja pinta-ala. Esitiedot: M1-M10 34

35 M13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen ja niiden yleisiä ominaisuuksia. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, sarjat sekä epäoleelliset integraalit. Esitiedot: M1-M10 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T M14K. Pitkän matematiikan kertauskurssi Pakollisten kurssien M1-M10 sisällöt. M15K. Talousmatematiikka (M) Matkailijan, kansalaisen ja yrityksen matematiikka. Kurssi sisältää yritysvierailuja. Asiasisällöllisesti sama kurssin N7-kanssa. Esitiedot: M1-M2 M16K. Matematiikan superiorkurssi Kurssi on tarkoitettu erittäin hyvin pitkän matematiikan opinnoissa menestyneille. Kurssin M12 keskeisimpien asioiden lisäksi käsitellään joitain perusoppiaineksen ulkopuolelle jääviä asiakokonaisuuksia sekä ylioppilaskokeiden vaikeimpia tehtäviä. Esitiedot: M1-M10 M17K. Lukiomatematiikan peruskurssi Peruskoulun matematiikan oppimäärän kertausta ja täydentämistä. Kurssi suoritetaan yläkoulussa. Lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit voidaan suorittaa kahdessa vuodessa, jolloin yokokeeseen osallistuminen on mahdollista kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. P A K O L L I S E T K U R S S I T N1. Lausekkeet ja yhtälöt Prosenttilaskenta, toisen asteen yhtälö, ongelmanratkaisu yhtälöitä ja kuvaajia käyttäen. N2. Geometria Tason ja avaruuden geometria, yhdenmuotoisuus, trigonometria, Pythagoraan lause. N3. Matemaattisia malleja I Lineaarinen funktio, eksponenttifunktio, logaritmifunktio. N4. Matemaattinen analyysi Derivaatta, funktion kasvaminen ja väheneminen, funktion suurin ja pienin arvo. N5. Tilastot ja todennäköisyys Todennäköisyys, tilastojen laadinta ja tutkiminen. N6. Matemaattisia malleja II Sisältö: Yhtälöryhmät, lineaarinen optimointi, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. 35

36 S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T N7. = M15K. Talousmatematiikka (M) Hinta, opintotuki, tuloverotus/perintöverotus, pitkäaikaiset lainat, korot, koronkorot, valuutat, indeksit. Asiasisältö sama M15-kurssin kanssa. Numeroarvostelu. Esitiedot: N1 - N3 N8. Matemaattisia malleja III Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Jaksolliset ilmiöt. Vektorilaskentaa. Numeroarvostelu. Esitiedot: N1 N6 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T N9K. Kertauskurssi Oppimäärän syventäminen, yo-kirjoituksiin valmistautuminen. Numeroarvostelu. Fysiikka on luonnontiede, jonka avulla pyritään ymmärtämään maailmankaikkeutta ja ihmistä sen osana. Fysiikan tietoja ja menetelmiä tarvitaan mm. uuden tekniikan kehittämisessä, lääketieteessä, materiaalitekniikassa, sekä energia- ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Muut luonnontieteet perustuvat pohjimmiltaan fysiikkaan. Suoritusjärjestys: Kurssi FY1 on suoritettava ennen muita. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavasta suoritusjärjestyksestä on keskusteltava opettajan kanssa. Poikkeus: tähtitieteen kurssin (FY10) esitiedot: FY1. Itsenäinen suoritus on mahdollinen lukuun ottamatta kurssia FY1. P A K O L L I N E N K U R S S I FY1. Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla tutustutaan fysikaalisiin ilmiöihin ja niihin liittyviin suureisiin sekä fysiikan kokeellisuuteen suorittamalla mittauksia, laatimalla graafisia esityksiä ja perehtymällä mittaustulosten tulkintaan. Aiheina ovat mm. aineen ja maailmankaikkeuden rakenne, säteily, energia ja voima. Kurssi on johdanto fysiikan maailmaan. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T FY2. Lämpö Kurssilla käsitellään aineen lämpöopillisia ominaisuuksia, kuten lämpötilaa, lämpölaajenemista, kaasujen tilanmuutoksia, olomuotojen muutoksia, lämpöenergiaa ja painetta sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Lisäksi perehdytään mekaanisen energian, työn, tehon ja hyötysuhteen käsitteisiin. 36

37 FY3. Aallot Kurssilla tutustutaan luonnon jaksollisiin ilmiöihin perehtymällä mekaaniseen värähtelyyn, ääneen ja sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen. Lisäksi käsitellään mm. valon käyttäytymistä peileissä ja linsseissä. FY4. Liikkeen lait Kurssilla käsitellään etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä, Newtonin lakeja sekä liikemäärän ja energian säilymislakien merkitystä fysiikassa. FY5. Pyöriminen ja gravitaatio Kurssilla syvennetään osaamista mekaniikassa, statiikassa ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallisessa hallinnassa. Aiheina ovat mm. pyörimisliike, ympyräliike, gravitaatio ja heittoliike. FY6. Sähkö Kurssilla opiskellaan sähköön liittyviä peruskäsitteitä, harjoitellaan jännitteen ja virran mittaamista, tutustutaan yksinkertaisiin virtapiireihin sekä komponenteista vastuksiin, kondensaattoreihin ja diodeihin. FY7. Sähkömagnetismi Kurssilla perehdytään magneettikenttiin ja hiukkasten käyttäytymiseen niissä, sekä sähkömagneettiseen induktioon ja sen sovelluksiin ja merkitykseen yhteiskunnassa. FY8. Aine ja säteily Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. sähkömagneettinen säteily, valosähköinen ilmiö, aineen dualistinen luonne, atomimallit, kvantittuminen, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus sekä ydinreaktiot. Tutustutaan fysiikan tuoreimpiin saavutuksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T FY9K. Fysiikan kertauskurssi Kurssilla opiskelija syventää ja yhdistelee aiemmilla kursseilla oppimiaan tietoja ja taitoja sekä hankkii vankan laskurutiinin. Tavoitteena on saavuttaa hyvä taso yo-kirjoituksissa. FY10K. Tähtitiede Kurssilla perehdytään aurinkokuntamme, linnunratamme ja koko maailmankaikkeuden rakenteeseen ja kehitykseen. Lisäksi tutustutaan mm. tähtien koostumukseen ja elinkaareen sekä tähtitieteellisen tiedon hankkimiseen. Teoriaopetuksen lisäksi tehdään observatoriovierailu ja opetellaan tähtitaivaan tuntemusta. Retkikustannukset n. 20. Jotta voit ymmärtää ympäristöäsi, sinun tulee osata kemiaa! Kemia on osa yleissivistystä. Tarvitset kemian perustietoja jokapäiväisessä elämässäsi ymmärtääksesi ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä asioita. Ensimmäinen kurssi KE1 on suoritettava ennen muita. Kurssit KE2-KE5 sekä syventävät kurssit on tarkoitettu lähinnä luonnontieteistä kiinnostuneille ja näitä jatko-opinnoissa tarvitseville. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. 37

38 P A K O L L I N E N K U R S S I KE1. Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssilla syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä. Lisäksi käsitellään orgaanisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä sekä niiden ominaisuuksia, reaktiotyyppejä ja sovelluksia. Tutustutaan aineiden luokitteluun sekä perehdytään kemian laskuihin ainemäärä - ja konsentraatiokäsitteiden avulla. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T KE2. Kemian mikromaailma Tutustutaan tarkemmin aineen rakenteeseen sekä rakenteen ja ominaisuuksien väliseen yhteyteen. Perehdytään elektroniverhoon syvällisemmin. Esitiedot: KE1 KE3. Reaktiot ja energia Opitaan kirjoittamaan reaktioyhtälöitä ja käsittelemään reaktioita matemaattisesti. Käsitellään kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä reaktion energiamuutoksia. Esitiedot: KE1, KE2 KE4. Metallit ja materiaalit Opitaan sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet kuten hapettuminen ja pelkistyminen sekä galvaaninen kenno ja elektrolyysi. Tutustutaan pääryhmien alkuaineisiin ja mm. teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin. Esitiedot: KE1-KE3 KE5. Reaktiot ja tasapaino Kurssilla syvennetään kemiallisen reaktion tuntemusta reaktiotasapainojen avulla. Käsitellään tasapainotilojen muodostumista ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia. Esitiedot: KE1 -KE4. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T KE6PK. Kemian ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla käydään läpi aikaisempien vuosien kemian ylioppilaskirjoitustehtäviä, tavoitteena saavuttaa hyvä valmius kemian ainereaalin vastaamiseen. KE7PK. Kemian työkurssi (½ kurssia) Harjoitustyöt tehdään kirjallisten työohjeiden mukaan. Töistä laaditaan työselostukset. KE8K. Ympäristökemia ja työelämä Kurssilla pääteema on vesi. Tutkitaan mm. veden kiertokulkua ja kulutusta. Kerätään ja analysoidaan vesinäytteitä. Tutustutaan juoma- sekä yhdyskuntajäteveden puhdistusprosesseihin sekä määritetään vesijalanjälkiä. Kurssilla tehdään tutustumisretki johonkin vedenpuhdistusta tekevään yritykseen. Lisäksi kurssiin sisällytetään päivän mittainen työelämään tutustuminen kemian alan osaajan rinnalla. Retkikustannukset n

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) 21101 Naantali. Rehtori Eija Mäenpää 044-7868571. Apulaisrehtori Seija Ranta 044-7334505

Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) 21101 Naantali. Rehtori Eija Mäenpää 044-7868571. Apulaisrehtori Seija Ranta 044-7334505 Tämän opinto-oppaan omistaa Hyvä lukiolainen, tervetuloa aloittamaan lukuvuotta 2015-2016 Naantalin lukiossa! Kädessäsi on lukiomme uusin opinto-opas, josta löydät tarpeellista tietoa opintojesi suunnitteluun.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) 21101 Naantali. Rehtori Leena Laakso 050-5575 728. Apulaisrehtori Seppo Pukonen 050-4649 903

Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) 21101 Naantali. Rehtori Leena Laakso 050-5575 728. Apulaisrehtori Seppo Pukonen 050-4649 903 2 Tämän opinto-oppaan omistaa Hyvä lukiolainen, tervetuloa aloittamaan lukuvuotta 2013-2014! Kädessäsi on Naantalin lukion opinto-opas, josta löydät tarpeellista tietoa opintojesi suunnitteluun. Oppaassa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8.

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ELOKUU pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa,

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

ELOKUU. to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8.

ELOKUU. to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8. ELOKUU to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8. ma 12.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa, ryhmänohjaukset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

to 3.9. lyhyen matematiikan preliminäärikoe pe 4.9. syksyllä kirjoitettavien yo-aineiden kurssien oltava kunnossa; ro-tuokio

to 3.9. lyhyen matematiikan preliminäärikoe pe 4.9. syksyllä kirjoitettavien yo-aineiden kurssien oltava kunnossa; ro-tuokio LUKUVUOSI 2015-2016 VKO 34 ma 17.8. opettajien VESO-päivä klo 9-15 ti 18.8. opiskelijat tulevat kouluun: 12-14-ryhmät klo 9.30 ja 15-ryhmät klo 10.00 ke 19.8. ilmaisun esittely to 20.8. kouluvalokuvaus

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13 Aikuislinjan lukuvuosikalenteri 1. jakso 18.8. 5.10. Päivä Pvm. Toiminta Ti 12.8. Uusien opiskelijoiden yleisinfo klo 18.00 Ke 13.8. Opinto-ohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita klo 12.00 18.00 To 14.8. Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Abien vanhempainilta 29.1.2013. Kauhajoen lukio

Abien vanhempainilta 29.1.2013. Kauhajoen lukio Abien vanhempainilta 29.1.2013 Kauhajoen lukio Opettajien esittäytyminen Rehtorin puheenvuoro Ylioppilaskirjoitukset (ryhmänohjaajat) Opinto-ohjaajan puheenvuoro Kyselytuokio Tammi- maaliskuun aikana:

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30 Tärkeitä termejä Perjantai 9.30-11.30 Oppitunti: 75 minuuttia 1. 8.00-9.15 2. 9.30-10.45 3. 4. oppitunti alkuosa klo 10.55 11.40 ruokailu klo 11.40 12.25 oppitunti jälkiosa klo 12.25 12.55 oppitunti klo

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2014 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Otteita teoksesta Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Jenni Kitinprami

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO Lukiossa suoritetaan kursseja, jotka lasketaan Hevosopiston kursseiksi. Jotta voit valmistua ammattiin, niin sinulla on oltava vähintään 26 hyväksytysti suoritettua kurssia

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 23.10.2014

VANHEMPAINILTA 23.10.2014 VANHEMPAINILTA 23.10.2014 Porkkalan lukion kakkosten ja abien huoltajille Rehtori: Lukion toisen vuoden opinnot ja yo-tutkinto Opiskelijoiden kanssa syksyllä käsitellyt asiat Yo-tutkinto ja yo-kirjoitukset

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 Kirjoituspäivät kevät 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! 1160 62+3 4 JOKAINEN LUKIOLAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus 1 Sisältö Äidinkieli ja kirjallisuus... 2 Vieraat kielet... 3 Englanti... 3 Espanja... 3 Ranska... 3 A-ruotsi... 4 B-ruotsi... 4 Saksa (A-kieli ja B3-kieli)... 4 Matematiikka... 6 Lyhyt matematiikka...

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 AURINKORANNIKON SUOMALAINEN KOULU 2 TERVETULOA LUKIOON 3 LUKUVUOSI 2007 2008 3.1 Työ- ja loma-ajat 3.2 Jaksot 3.3 Päivittäinen työaika 3.4 Tapahtumakalenterit

Lisätiedot

Tampereen kesäyliopisto- syksyn kirjoittajille. Kertauskurssin hinta LeLun abeille on 45

Tampereen kesäyliopisto- syksyn kirjoittajille. Kertauskurssin hinta LeLun abeille on 45 Kurssivalinnat 2016 Kurssivalinnat tehdään Wilman tarjottimeen (2016-17). Tarjotin tulee nettiin maaliskuun lopulla. Ainevalintoja ensi vuodelle tehdessä tulisi tietää, mitä kursseja kannattaisi valita,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Ryhmänohjaajan tuokio Kevään tapahtumia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus 19.4.2016 Toisen vuosikurssin vanhempainilta Yleisiä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio OPINTO-OPAS 2015 2016 Sonkajärven lukio 2 Sonkajärven lukio Lyseotie 3 74300 SONKAJÄRVI Rehtori Auli Halonen 040 543 6180 Koulusihteeri Tuula Kortelainen 040 675 0015 Opinto-ohjauksesta vastaava opettaja

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot