NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohja KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET OPPIMISYMPÄRISTÖ NAANTALIN KOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIT OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN TUNTIJAKO NAANTALIN KAUPUNGIN TVT-STRATEGIA OPPIMISTAVOITTEET, OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET SEKÄ PÄÄTTÖARVIONNIN KRITEERIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY ERITYISEEN PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS ESIOPETUS OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen

3 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoiminta Naantalin kouluissa JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Joustava perusopetus OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS MAAHANMUUTTAJAT VALMISTAVA OPETUS SUOMI TOISENA KIELENÄ YLEINEN KIELITIETO JA KIELITAITO AIHEKOKONAISUUDET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET LIITE JOUSTAVA PERUSOPETUS YLÄKOULUSSA - JOPO LIITE KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET LUOKILLA NAANTALIN PERUSOPETUKSESSA LIITE KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET LUOKILLA NAANTALIN PERUSOPETUKSESSA LIITE TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE VALINNAISAINEET

4 LIITE KULTTUURIVÄYLÄ LIITE 8: LIIKUNTALUOKKA Tavoitteet Toiminta-ajatus Opiskelu liikuntaluokalla perustuu oppilaiden yksilölliseen kehittymiseen Liikuntalajit ja liikuntamuodot liikuntaluokalla Liikkumista tukevat opiskelumuodot Liikuntatuntien määrä liikuntaluokalla Liikuntaluokan oppilaiden valitseminen ja sillä opiskelevat oppilaat Liikuntaluokkatoiminnan toteuttajat LIITE 9: PERUSOPETUKSEN VALMISTAVA OPETUS Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Oppilaan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana

5 5 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on antaa yleissivistys, mahdollisuus oppivelvollisuuden suorittamiseen ja yhteiskunnan sivistyksellisen pääoman lisäämiseen sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen, itsetunnon kehittymiseen, valmius jatko-opintoihin ja osallistuvaan kansalaisuuteen demokraattisessa yhteiskunnassa. Perusopetuksen tulisi tukea oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokilla 1-2 tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Vuosiluokat 8 9 muodostavat opetuksen päättövaiheen, jolloin oppilasta myös ohjataan jatko-opintoihin ja kehitetään valmiuksia toimin yhteiskunnassa ja työelämässä. 1.1 Perusopetuksen toiminta-ajatus Lapsuus ja nuoruus ovat arvokkaita elämänvaiheita, jolloin oppilaalla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Perusopetus tukee oppilaan sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Oppilaalle annetaan välineitä selviytyä sekä kannustetaan aktiivisesti kehittämään itseään muuttuvassa elinympäristössä Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 1 Naantalin kaupungin peruskouluissa tarjottavan perusopetuksen arvopohjan muodostavat opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Naantalin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa arvoja tarkennetaan seuraavasti: Tasa-arvo sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen tarkoittaa pyrkimystä oppilaiden erilaisuuden kunnioittamiseen ja huomioonottamiseen kaikessa kasvatuksessa ja opetuksessa. Yksilöitä kohdellaan samoin periaattein riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, uskontokunnasta jne. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostetaan sekä jokaisen oppilaan omia oikeuksia ja velvollisuuksia että toisen huomioonottamista samoin periaattein. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen ilmenee opetuksessa vastuuna omasta ympäristöstä ja luonnon kunnioittamisena, luonnonvarojen järkevän käytön ymmärtämisenä ja kauniista luonnosta nauttimisena. Naantalin sijainti Itämeren rannalla osana herkkää saaristoluontoa luo sekä mahdollisuuden että velvollisuuden luontoa arvostavaan 1 Perusopetuslaki 14 ja 22

6 kasvatukseen. Naantalin ainutlaatuinen, ihmisen rakentama kulttuuriympäristö taas mahdollistaa ymmärtämään ja edistämään ihmisen toimintaa osana muuta luonnonympäristöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhteisöllisyys ja vastuullisuus tulevat esiin kasvatus- ja opetustyössä yhteisvastuun korostamisena, toistemme ymmärtämisenä ja erilaisuuden hyväksymisenä. Suhteessa itseen tavoitteena on rohkaista oppilaita toimimaan myönteisen aktiivisesti yhteisön jäseninä sekä kasvattaa heistä oma-aloitteisia, luovia ja itsetunnoltaan terveitä ihmisiä, jotka osaavat toimia lähimmäiset huomioiden erilaisissa tilanteissa. Jokaista oppilasta kannustetaan suhtautumaan myönteisesti omaan oppimiseensa ja ylläpitämään koulumotivaationsa. Omatoimisuuden ja työnteon opettelu ja niiden arvostaminen ovat myös keskeisiä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita. Suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan, tavoitteena on, että oppilaille kasvaa vastuu myös muista ihmisistä ja he osaavat toimia lähimmäiset huomioiden ja hyviä käytöstapoja noudattaen erilaisissa tilanteissa. Heidän tulee oppia suhtautumaan tasapainoisesti ympäröivään yhteiskuntaan. 1.2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Opetuksessa huomioidaan lapsen ikäkausi tarpeineen ja edellytyksineen. Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatko-opintoihin sekä kehittääkseen omaa tapaansa oppia. Oppilas kasvaa suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka osaa ottaa toiset huomioon. Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja käyttäytymisen merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta: kunnioittaa elämää, huolehtii lähiympäristöstään ja ymmärtää oman toimintansa merkityksen. Oppilaan valmiuksia (esim. luku- ja kirjoitustaito, sosiaaliset taidot) myöhempää oppimista ja työskentelyä varten kehitetään erityisesti alimmilla vuosiluokilla. 1.3 Oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koulun rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät ja työtavat. Työvälineet, materiaalit ja kirjastopalvelut tulee järjestää niin, että oppilas voi opiskella aktiivisesti ja itsenäisesti. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua tietoyhteiskunnan jäseneksi (tietokoneet, muu mediatekniikka ja tietoverkkojen käyttö mahdollisuuksien mukaan). Oppimisympäristön tulisi olla esteettisesti miellyttävä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä ja kasvua. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan oppimismotivaatiota, uteliaisuutta, aktiivisuutta, luovuutta, itseohjautuvuutta, omien tavoitteiden asettamista ja oman toiminnan arviointia. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ja se että otetaan huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat. Tavoitteena on, että oppimisympäristössä on avoin, myönteinen ja kiireetön ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä oppilaille että opettajalle. 6

7 7 -toimiva laitteisto -toimivat tilat -työrauha -sääntöjen noudattaminen OPETUSMENETEL- MÄT TOIMINTAILMAPIIRI VUOROVAIKUTUS -yksilöllinen työskentely - pari- ja ryhmätyöt - projektit -yhteistoiminnallisuus - kokeellisuus - toiminnallisuus - opintokäynnit - leikki osana oppimisprosessia - opetuksen eriyttäminen - erilaisten oppimistyylien huomioiminen TURVALLINEN MYÖNTEINEN KANNUSTAVA KIIREETÖN AVOIN - antaa mahdollisuuden oppimisympäristön suunnitteluun LUOTTAMUSTA JA VASTUUTA TUKEVA SILMÄT JA KORVAT AUKI - kodin ja koulun lähentäminen - tiedottaminen - yhteistyötahot 1.4 Naantalin koulujen toimintakulttuurit Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Koulun kaikki käytännöt tulisi rakentaa tukemaan kasvatus- ja opetustyön tavoitteita. Toimintakulttuuriin kuuluvat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintamallit, arvot, periaatteet, koulutyön laadun arvioinnin kriteerit ja myös oppituntien ulkopuolinen toiminta (juhlat, teemapäivät, erilaiset tapahtumat). Toimintakulttuurissa konkretisoituu kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Lietsalan koulun toimintakulttuuri Me Lietsalan koulussa työskentelevät kasvatamme yhdessä vanhempien kanssa oppilaistamme sosiaalisia, perustaidot ja tiedot hallitsevia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, jotka menestyvät myöhemmin opinnoissaan ja elämässään. Opetustyössä tavoitteenamme on kehittää oppilaita perusoppiaineissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Annamme perusopetusta kaikissa oppiaineissa vuosiluokilla 1 6. Opetustyössä kannustamme oppilaita omatoimiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn sekä löytämään tietoa erilaisista tietolähteistä (tietokirjat, internet ym.) ja kykyä erottaa sieltä tärkeät asiat. Pyrimme herättämään oppilaissa jatkuvan tiedonjanon. Oppimista tehostamme erilaisin ilmaisuleikein ja harjoittein oppitunneilla. Kasvatustavoitteena on hyvien käytöstapojen istuttaminen oppi-

8 laisiin, tasa-arvon ja toisen oppilaan koskemattomuuden kunnioittaminen sekä oppilaiden itsetunnon vahvistaminen. Kasvatamme oppilaita myös oman, toisen ja yhteiskunnan omaisuuden arvostamiseen ja suojelemiseen. Tärkeää on säilyttää kiinnostus ja oppimisen ilo. Painotamme ilmaisutaitoa kaikissa oppiaineissa vuosittain vaihtuvilla teemoilla. Järjestämme oppilaille mahdollisuuksia ilmaista itseään koulun eri tilaisuuksissa. Näitä ovat mm. yhteiset päivänavaukset, oppilaiden omat esiintymistilaisuudet ja teemanäyttelyt. Perinteisiksi ovat muodostuneet joulu- ja kevätjuhlat myös oppilaiden vanhemmille. Lietsalan koulussa tarjoamme oppilaillemme viihtyisän, turvallisen oppimisympäristön, jonka tunnelmalliset koulurakennukset palvelevat asianmukaisesti nykypäivän koulunkäyntiä. Pihapiirimme on toimiva ja virikkeellinen. Kaikessa kasvatustyössä pidämme tärkeänä kodin ja koulun yhteistyötä. Koulussamme on aktiivisesti toimiva vanhempainkerho, joka on vuosittain järjestänyt monipuolisia tapahtumia ja koonnut varoja oppilaiden opintoretki- ja virkistystoimintaan. Karvetin koulun toimintakulttuuri Opetamme ja kasvatamme oppilaita käyttäytymään hyvin, asennoitumaan elämään myönteisesti ja ottamaan huomioon erilaisia ihmisiä ympärillään. Tuemme yhteistyössä kotien kanssa oppilaiden kasvua itsetunnoltaan terveiksi ja vahvoiksi yksilöiksi. Ohjaamme oppilaita selviytymään sosiaalisesti jokapäiväisessä elämässä. Ohjaamme lasta oppimaan perustietoja ja taitoja yksilölliset edellytykset mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Oppiminen on prosessi, jossa oppilas oppii uusia asioita yhdistelemällä niitä aikaisempiin kokemuksiinsa ja vuorovaikutuksessa opettajaan ja oppilasryhmään Painotamme oppilaan itsenäistä työskentelyä ryhmätyötaitoja unohtamatta. Opetamme oppilasta suhtautumaan kriittisesti tietoon ja erottamaan olennaisia ja arvokkaita asioita epäolennaisista. Koulussamme järjestetään opetusta kommunikaatiovaikeuksisille lapsille. Opetus tapahtuu pääasiassa yleisopetuksen ryhmässä, niin sanotussa kotiluokassa, jossa on oppilaita enintään 20. Tarvittaessa oppilas voi opiskella erityisluokanopettajan pienryhmässä, jossa pyritään ottamaan huomioon kunkin lapsen erityistarpeet. Pyrimme takaamaan kaikille oppilaille turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön jokaisena koulupäivänä. Koululla on toimintaohjelma riita- ja kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja yhteinen toimintamalli mahdollisten kiusaamistapausten selvittämiseksi. Koulun juhlista ja erilaisista lukuvuosittain vaihtuvista teemoista päätetään työsuunnitelmassa. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä osa koulun toimintaa. Vanhempainyhdistys toimii koulussa aktiivisesti järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia oppilaille ja heidän perheilleen. Kultarannan koulun toimintakulttuuri Kultarannan koulun fyysinen oppimisympäristö Kultarannan koulun fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu itse koulurakennuksen lisäksi pihaalue sekä kotiseutukasvatukseen laaditun oppimissuunnitelman mukaiset lähiympäristön tutustumiskohteet. 8

9 Koulurakennus tarjoaa tilat kotiluokkien lisäksi erikseen varustetut tilat käsitöihin, liikuntaan kielten opiskeluun, erityisopetukseen ja musiikkiin. Opetustiloja käytetään joustavasti ja tehokkaasti ja luodaan opetukseen laatua ja mahdollisuuksia vaihteleviin työtapoihin. Tietotekniikan välineistö sijaitsee toistaiseksi kotiluokassa, mutta lukujärjestysteknisin ratkaisuin saadaan aikaiseksi kaikille oppilaille perusteiden oppimiseen tarvittava tietokoneiden käyttöaika. Opetusvälineiden varastoissa, tosin ahtaissa ja puutteellisissa, säilytetään materiaalit hyvässä järjestyksessä ja välineistöä uusitaan ja huolletaan resurssien mukaisesti. Koulualueen ulkopuolisiin kohteisiin siirryttäessä, korostuvat turvalliset liikennesäännöt ja turvallisuusohjeiden noudattaminen. Koulurakennuksessa sijaitsevaa kaupungin kirjaston sivutoimipistettä käytetään opetustyön ja lukuharrastuksen tukena ahkerasti sekä säännöllisesti. Iltapäiväkerho toimii koulun tiloissa omassa huonetilassaan, mutta voi koulupäivän jälkeen käyttää myös opetustiloja. Koulun pihapiirissä sijaitsevan päiväkodin ja erityisesti sen esikouluryhmän kanssa tehdään yhteistyötä, jonka muotoja voivat olla molemminpuoliset vierailut ja tilojen yhteiskäytöt. Työturvallisuuden toteutumista seurataan tarkasti ja henkilöstökokouksien yhteydessä kartoitetaan tilannetta koko koulun osalta. Kultarannan koulun psyykkinen oppimisympäristö Kultarannan koulun keskeiset kasvatustavoitteet painottuvat koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti olosuhteiden luomiseen, joissa lapsista kasvaa itsetunnoltaan vahvoja ja toiset hyväksyviä yksilöitä. Odotamme lasten ottavan vastuun itsestään, ystävistään ja ympäristöstään sekä löytämään ratkaisuja myönteisistä, yleisesti hyväksyttävistä arvoista. Koulupäivän rytmitystä joustavasti muuntelemalla voidaan luoda kiireettömyyttä ja vaihteleviin tilanteisiin sopivia opetusjärjestelyjä. Myönteisyys ja kiinnostus oppilaiden kohtaamisessa ovat omiaan luomaan pienen koulun lämpimän ilmapiirin. Kannustaminen ja oppilaan persoonallisen oppimistyylin tukeminen auttavat luomaan positiivisia kouluasenteita. Koko henkilöstön yhteistyö ja oppilashuolto kasvatustavoitteineen tukevat emotionaalisia rakenteita. Yhdysluokkien, kummioppilastoiminnan sekä koulussa järjestettävin juhlin ja teemapäivin vahvistetaan sosiaalisia rakenteita ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Turvallinen oppimisympäristö rakentuu ja kehittyy edellä mainituista tekijöistä, ja sen ylläpitämistä varten luotua toimintamallia kiusaamistilanteiden selvittämiseen samoin kuin koulun järjestyssääntöjä pidetään ajan tasalla. Kultarannan koulun toimintakulttuurissa korostuu henkilöstön tiivis yhteistyö. Opetushenkilöstö pienen lukumääränsä johdosta toimii useimmissa työ- ja suunnittelutehtävissä yhtenä asiantuntijatiiminä. Toimintaa ohjaavat yleisten normien lisäksi koulunjohtajan työnjohdollinen asema. Yleistä työpaikkakulttuuria ohjeistamaan on luotu Kultarannan koulun omat eettiset pelisäännöt: 1. Työyhteisön jäsenellä on oikeus informaatioon ja velvollisuus sen vastaanottamiseen. 2. Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen on yhteisissä kokouksissa sallittua. 3. Ei ole häpeä olla tietämätön saa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Työyhteisön jäsenellä on oikeus informaatioon ja velvollisuus sen vastaanottamiseen. 4. Yhteisön jäsen osallistuu ja sitoutuu kaikkeen yhdessä sovittuun. 9

10 5. Keskustelemme asioista avoimesti emmekä juorua toisistamme muiden selän takana. 6. Kunnioitamme toisiamme yhteisön jäseninä ja arvostamme toistemme tekemisiä. 7. Päätämme yhdessä yhteisistä asioista. Päätöksiä tehdessämme pidämme silmällä koko yhteisön etua. 8. Käytämme rakentavaa kritiikkiä. 9. Epäonnistumiset sallitaan, ja niistä pyritään ottamaan opiksi. 10. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Koulun kehittämistyöhön osallistuvat kaikki oman erikoisosaamisensa ja kiinnostuksensa ohjaamana. Koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa tarkennetaan kehittämisen osa-alueita ja niiden onnistumisen arviointia tapahtuu systemaattisesti. Työsuunnitelmassa esitetään myös koulun yhteistyösuunnitelma, kehittämissuunnitelma sekä tarkennukset oppilashuoltoon, erityisopetukseen ja opetuksen järjestämisen yleisiin asioihin. Kultarannan koulun toimintakulttuuria vahvistaa ja leimaa suunnitelmallisuus. Yhdessä laadittuja ohjeistoja noudatetaan ja päivitetään arviointitoiminnan mukaisesti. Niin ohjeistot kuin muutkin kaikkia koskevat dokumentit ovat esillä mm. ilmoitustauluilla ja verkkoasemilla. Kuparivuoren koulun toimintakulttuuri Koulumme fyysinen oppimisympäristö Kuparivuoren koulu on rakennuksena jo varsin vanha, mutta silti hyvässä kunnossa. Sisäilman laatua seurataan jatkuvasti ja luokat pidetään hyvässä kunnossa. Koulun pihasta on laadittu oppilaskunnan aloitteesta pihasuunnitelma yhteistyössä vanhempainyhdistyksen ja henkilökunnan kanssa. Pihasuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain viihtyisän kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Koulumme sijaitsee keskellä kaupunkia, joten liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä luonto ovat lähellä ja siksi jokapäiväisessä käytössä. Oppimisympäristömme tukee oppimista ja kasvua Vaikka koulumme on suuri, on yhteisöllisyys silti vahvaa. Kaikki aikuiset osallistuvat osaltaan kasvatustyöhön. Oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen ja oppilashuoltotyöryhmän on mahdollista osallistua koulumme viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamiseen. Vuorovaikutus Oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus on koulussamme tehty mahdollisimman helpoksi ja välittömäksi. Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva, myönteinen ja hyväksyvä oppimisilmapiiri kaikille koulussa työskenteleville lapsille ja aikuisille. Tärkeä osa koulun toimintaa on myös vuorovaikutus koulua ympäröivien sidosryhmien kanssa. Teemme kiinteää yhteistyötä Naantalin seurakunnan, nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä naantalilaisten yhdistysten ja seurojen kanssa. Koska koulullamme on kieliluokkia, niin myös kansainvälinen toiminta ystävyysvierailuineen ja yhteydenpitoineen on tärkeää. Tavoite Kuparivuoren koulun tavoitteena on antaa oppilaille sellaiset perustiedot ja taidot, joiden avulla oppilas pystyy hankkimaan itselleen myöhemmässä vaiheessa ammatin ja selviytyy elämässä yhteiskunnan tasapainoisena jäsenenä. 10 Arvot Arvoista painotetaan erityisesti oppilaan hyvää itsetuntoa ja yhteisön jäseneksi kasvamista, erilaisuuden hyväksymistä ja toisen huomioonottamista. Opetuksen lähtökohtana pidetään myös

11 oppilaan moraalikäsitystä; käsitystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin ja hyviä käytöstapoja. Koulun arvoissa korostuvat myös kansainvälisyys ja luonnon huomioiminen arkipäivän valinnoissa. Menetelmät Arvojen saavuttaminen koulussa tapahtuu seuraavilla menetelmillä: Käytetään vaihtelevasti erilaisia opetusmenetelmiä. Yhteistoiminnalliset työmenetelmät kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja. Opetusmenetelminä käytetään myös toiminnallisia ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä huomioiden jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Koulussa työskentelevien aikuisten tärkeänä tehtävänä on ohjata ja kasvattaa oppilaita arkipäivän tilanteissa toimimaan oikein noudattamalla hyviä tapoja ja toimimaan hyvien moraalikäsitysten mukaisesti. Oppilashuollon tulee toiminnallaan ennaltaehkäistä ja auttaa arvojen omaksumisessa ja puuttua yksittäisiin pulmatapauksiin. Integraatio ja joustava liikkuminen pienluokkien ja normaaliluokkien välillä antaa lapselle henkilökohtaisesti räätälöityä tukea kulloiseenkin tilanteeseen mukautuen ja lisää samalla erilaisuuden hyväksyntää koko kouluyhteisössä Vihreä lippu toiminta antaa virikkeitä luonnon ja ympäristöasioidenhuomioimiseen. Erilaiset tapakasvatus painotukset tietyillä aikaväleillä mahdollistavat hyvien tapojen omaksumista. Kielirikasteiset luokat ja natiivien vierailut antavat kaikille koulussa työskenteleville enemmän kokemuksia kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Koulussa toimivat pienryhmät ohjaavat meitä kaikkia suvaitsevaisuuteen. Oppilaalle järjestään tarvittaessa tukiopetusta ja muuta tukea tilapäisissä oppimispulmissa. Oppilaskerhot antavat myönteisiä virikkeitä oppilaiden iltapäivään, auttavat oikeiden työtapojen oppimisessa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Itsearvioinnilla arvioidaan tavoitteiden/arvojen saavuttamista. Kehittämistoimet ja hankkeet Vihreä lippu toiminta oppilaskuntatoiminta erilaisten oppijoiden joustava tukeminen ja huomioiminen kaverikerho ja läksykerho Koulun ulkopuolinen toiminta Koulumme ulkopuolista toimintaa ovat retket, leirikoulut, uimaopetus Raisiossa tai Turussa, jäähalleissa tapahtuva liikunnanopetus, tutustumiskäynnit Naantalin kulttuuriväylä suunnitelman mukaisesti ja työpaikkavierailut. Yhteistyö eri tahojen kanssa Koulu tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: vanhemmat, muut Naantalin koulut, Kuparivuoren koulun vanhempainyhdistys, päiväkodit, esikoulu, seurakunta, Ihalan ja Puolalan koulut, Naantalin kaupungin nuoriso ja liikuntatoimi sekä ympäristötoimi ja luontopolku-työryhmä, Naantalin terveyskeskus, lähiseudun luontokoulut, Varsinaissuomen Agendatoimisto ja Suomen ympäristökasvatuksen seura, Turun yliopisto, Naantalin kirjasto ja museo, Fortum, Naantalin vanhusten palvelutalot ja Naantalin poliisi ja palolaitos. Oppilashuolto Oppilashuolto pyrkii tukemaan koulun arkea niin, että koulu on turvallinen ja hyvä paikka opiskella ja tehdä työtä. Oppilashuollossa kiinnitetään huomiota sellaisiin asioihin, jotka ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä niin koko koulun kuin yksittäisen oppilaan kohdalla. Tämän 11

12 kaltaisia toimintoja ovat esimerkiksi terveellisiin elintapoihin, liikenneturvallisuuteen, välituntiturvallisuuteen ja kriisitilanteissa toimimiseen liittyvät ohjeet. Oppilashuollossa perehdytään yksittäisen oppilaan tilanteeseen silloin, kun oppilas tarvitsee apua oppimiseen liittyvissä tai muissa ongelmissa. Oppilashuoltotyöryhmässä annetaan pulmatilanteissa tukea ja apua myös opettajille. Oppilashuolto on moniammatillinen ryhmä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Erityisopetus Laaja-alainen (osa-aikainen) erityisopetus: Lapsella, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa tai jollakin muulla oppimisen osaalueella, on koulussamme mahdollista saada osa-aikaista erityisopetusta tarvitsemansa ajan. Opetus suunnitellaan yhdessä huoltajien ja luokanopettajan kanssa yksilölliseksi, jokaisen lapsen omaa kehitystä ja oppimista tukevaksi. Opetus tapahtuu yksilö- tai pienryhmäopetuksessa tai samanaikaisopetuksena pääasiassa oppilaan koulupäivän aikana. Pienryhmäopetus: Kuparivuoren koulussa toimii kaksi pienryhmää oppimisessaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Oppilaat noudattavat perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jota yksilöllistetään HOJKS:n avulla. Pienryhmä tarjoaa oppilaille sellaista opetusta, jossa hänen tapansa oppia voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon opetusmenetelmiä ja oppisisältöjä valittaessa. Oppilailla on mahdollisuus opiskella yksilöllisten taitojensa ja tilanteen mukaan integroituna yleisopetuksen ryhmissä. Pienryhmissä opiskelee myös yleisopetuksen luokkien oppilaita, jolla on tehostetun tuen tarve jossakin tietyssä oppiaineessa tai muita koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Kielirikasteinen opetus Kuparivuoren koulussa toimii kielirikasteinen opetus yksisarjaisena luokilla 1 6. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat koulussa arkipäivän englantia jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Opetus etenee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti ja oppituntien määrä on sama kuin rinnakkaisluokilla. Englannin kieltä voidaan käyttää soveltuvin osin kaikissa muissa oppiaineissa paitsi äidinkielessä. Opetuksen lähtökohtana on viikon tai jakson keskusaihe, jonka ympärille rakennetaan opetettava sanasto (keywords), rakenteet ja mahdolliset sanonnat. Pyritään rakentamaan ns. luokkarutiinisanasto, jota käytetään opetuksessa toistuvasti. Toistuvuus luo turvallisuutta ja osaamisen tunnetta opiskeltaessa vieraalla kielellä. Keskusaiheet liittyvät yleensä ympäristö- ja luonnontietoon. Aktiivisen sanavaraston lisäksi keskitytään kartuttamaan myös oppilaiden passiivista sanavarastoa (rich input). Tunneille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisia vieraita, koska kansainvälisyydellä on kielirikasteisessa opetuksessa tärkeä osa. Tavoitteet oppilas innostuu englannin kielen oppimisesta oppilas yrittää ymmärtää vieraskielisen viestin häiriintymättä siitä, ettei ymmärrä kaikkea oppilas rohkaistuu käyttämään englannin kielen taitoaan oppilas tutustuu vieraisiin kulttuureihin. Vihreä lippu toiminta Vihreä lippu on kansainvälinen Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran koordinoima ympäristökasvatusprojekti, jossa Kuparivuoren koulu on mukana. Sen avulla on tarkoitus saada ympäristönsuojelu ja -kasvatus sekä kestävä kehitys osaksi koko koulun arkipäivää ja oppilaiden henkilökohtaisia valintoja myös kotona. 12

13 13 Arviointi Koulumme arvioi oppilaiden käytöstä ja oppiainekohtaisia suorituksia sanallisella tai/ja numeerisella arviolla jouluna ja keväällä. Opettajat pitävät palautekeskusteluja vanhempien kanssa, joissa keskustellaan oppilaan edistymisestä. Sekä oppilaat että opettajat suorittavat pitkin vuotta itsearviointia. Taimon koulun toimintakulttuuri Taimon koulun toiminnan tavoitteena on rohkaista lapsia toimimaan myönteisen aktiivisesti yhteisön jäseninä. Oppilaille annetaan sellaiset tiedot, taidot ja koulunkäyntiasenteet, joita he tarvitsevat selviytyäkseen edellytystensä mukaisesti myöhemmissä opinnoissaan. Koulutyössä on tärkeällä sijalla jokaisen oppilaan yksilöllisten taitojen ja taipumusten huomioiminen ja kehittäminen. Joustavat opetusjärjestelyt auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Yhteisöllisyyteen kasvattamisessa korostetaan yhteisvastuuta, toistemme ymmärtämistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Taimon koulun opetus- ja kasvatustyö tukee ja auttaa kotien kasvatustyötä. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa koulun toimintaa. Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppimisprosessin yksilöllinen tukeminen. Taimon koulussa pyritään joustavasti ratkaisemaan oppilaiden tarpeet ja koulun vaatimusten yhteensovittaminen. Tavoitteena on välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuri. Taimon koulussa kaikilla oppilailla on kotiluokka, jossa opiskellaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Jokaisella oppilaalla on myös mahdollisuus saada tehostettua oppimisen tukea joustavasti ja yksilöllisesti. Taimon koulun erityisopetus on luonteva osa tehostettua oppimisen tukea. Painopiste on varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua, sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista. Kyseessä on siten koulun toimintamalli, jossa pyritään mahdollisimman monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti löytämään ratkaisuja silloin, kun tavallinen luokkaopetus ei tuota toivottuja tuloksia.

14 14 KOTILUOKKAOPETUS TEHOSTETTU OPPIMISEN TUKI eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tukiopetus lisäopetus avustaja OPPILAS -lukiopetus -pienryhmäopetus -puheopetus alkuopetusluokille OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ pj, rehtori, terv.hoitaja, kuraattori, sosiaalit., psykologi, erityisopettajat, luokanop. Maijamäen koulun toimintakulttuuri Maijamäen koulussa työskentelevät pyrkivät kasvattamaan oppilaistaan - yhdessä heidän vanhempiensa kanssa - yhteiskunta- ja jatko-opintokelpoisia nuoria ja samalla antavat heille elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Oleellista tämän tavoitteen saavuttamisessa on koulussa vallitseva opiskelua ja työntekoa sekä viihtymistä tukeva ilmapiiri. Tämä ilmapiiri syntyy, kun jokainen koulun jäsen, oppilas, opettaja tai muuhun henkilökuntaan kuuluva tuo siihen oman myönteisen panoksensa. Kodin ja koulun läheinen yhteistyö varmistaa tuloksen. Tässä työntekoa, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä arvostavassa ilmapiirissä uskomme koulun oppilaiden saavuttavan sellaisia tuloksia, joilla he menestyvät jatkossa. Oman värinsä koulun toimintakulttuuriin tuovat koulussa työskentelevät ja opiskelevat erilaiset ryhmät. Maijamäen luokista osa erikoistuu oman kiinnostuksensa mukaan. Koulussa toimii mm. luonnontieteitä ja matematiikkaa opetuksessaan painottava LUMA-luokka. Tälle luokalle valikoituu vain ko. aineista kiinnostuneita oppilaita. Kuparivuoren koulusta olemme saamassa vuosittain haastavana perintönä englannin kielirikasteisia luokkia. Nämä luokat saavat osan opetuksestaan englannin kielellä. Karvetin koulusta Maijamäkeen tulee dysfasia-oppilaita, joille riittävä erityisopetus ja sopiva integrointi yleisopetuksen ryhmiin edellyttävät henkilökunnalta herkkää vaistoa ja koulutuksen ylläpitäjältä riittäviä resursseja. Maijamäen koulussa toimii mukautetun opetuksen erityisluokka ja erityisluokka, joka on tarkoitettu koko perusopetuksen sellaisille oppilaille, joille perinteiset erityisopetuksen ryhmät eivät anna riittävää tukea koulutyössä. Lisäksi Maijamäki tarjoaa lisäopetusta, eli 10. -luokan niille peruskoulunsa jo päättäneille, jotka eivät ole saavuttaneet itselleen tyydyttävää jatko-opiskelupaikkaa tai jotka joille oma mielenkiinto suuntautuu alalle, jossa edellytetään korkeampaa ikää. Lisäopetuksessa oleellinen osa toimintaa on selvä kosketus työelämään. Siksi 10. -luokan oppilaat ovat viikottain kaksi päivää työharjoittelussa. Kaikkien edellä mainittujen luokkien lisäksi koulussa on aivan tavallisia perusopetuksen yläkoulun luokkia, jotka pyrkivät hyvään tulokseen. Tärkeä osa koulun toimintaa on elämään enemmän-, eli EE-työ. Sen tarkoituksena on tuottaa kaikille koulun ihmisille myönteisiä kokemuksia, mutta sillä on myös selkeästi ongelmia ennalta ehkäisevä merkitys. EE-työtä tehdään yhdessä koulun oppilashuollon kanssa. Kaikki koulun oppilaat pääsevät EE-toiminnan kohteeksi ja niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, on

15 tarjolla EE-kerhoja. Näissä on mahdollisuus opiskella, mutta myös tilaisuus kokea jotain sellaista myönteistä, johon asianomaisella ei muuten olisi mahdollisuutta. Tarkoituksena on vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen, mutta myös myönteisyyden ja ilon löytäminen arjesta. Koulun kokemuksen mukaan EE-toiminta on selkeästi poistanut syrjäytymisriskiä koulun tukea tarvitsevien oppilaiden joukossa. Maijamäen koulun kirkkaana tavoitteena on aina oppilaan etu. Koulu, sen henkilökunta ja kaikki koulun toiminnot pyrkivät takaamaan koulussa viihtymisen jokaisen kohdalla ja koulusta lähtevien oppilaiden menestyksen valitsemallaan uralla. Tätä menestystä koulu myös seuraa eräänä mittarina toimintansa tasosta. 15 Suopellon koulun toimintakulttuuri Suopellon koulun toimintakulttuuri perustuu neljään asiaan: vastuuseen, erilaisuuden hyväksymiseen, yhteistyökykyisyyteen sekä hyviin tapoihin. Näille kaikille pyritään löytämään koulun erilaisissa vuorovaikutus- ja toimintatilanteissa oppilaiden oppimista ja kokonaisvaltaista kasvua edistäviä toimintatapoja. Vastuu koulun toimintakulttuurissa näkyy siinä että, opetuksessa ja kasvatuksessa korostuu vastuullinen asenne oppilaan omaa koulutyötä sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä kohtaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen noudattamista, koulutehtävien tekemistä, saapumista ajoissa oppitunneille ja myönteistä suhtautumista koulutyöhön. Erilaisuuden hyväksyminen näkyy ja heijastuu oppilaiden välisissä vuorovaikutustilanteissa. Suvaitsevaisuutta erilaisia kulttuureita kohtaan tuodaan esille eri oppiaineiden oppisisällöissä, mutta myös esimerkiksi koulun arkea elävöittävillä teemapäivillä ja -viikoilla sekä vierailuilla tai vierailla. Näistä selvitetään vuosittaisessa työsuunnitelmassa sekä oppiaineiden koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yhteistyökykyisyyttä harjoitellaan erilaisissa koulun arkipäivän tilanteissa ja käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä oppitunneilla. Ryhmässä toimimisen taidot ja osallistuminen erilaisiin koulun yhteisiin tilaisuuksiin vahvistavat luontevalla oppilaan taitoa toimia osana ryhmää. Hyvien tapojen kunnioittaminen ja niiden mukaan toimiminen ovat elinehto, että koulu voi onnistua kasvatustehtävässään. Opetuksen painotuksen suuntautuessa oppilaiden viestintä- ja ilmaisutaitojen kehittämiseen yhdessä koulun hyvän fyysisen ympäristön kanssa antavat mahdollisuuden monipuoliselle ja avoimelle toimintakulttuurille. Toimintakulttuuria vahvistavat myös opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet, joista erityisesti viestintä ja mediataito, ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat korostuneessa asemassa koulun toimintakulttuuriin kuuluvissa tapahtumissa. Tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja opetuksen eheyttämistä on koulun henkilökunnan välinen yhteistyö, lähiseudun antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja koulun sidosryhmien välinen yhteistyö. Edellä esitetyt toimintakulttuurin kulmakivet tarkentuvat vuosittain esitettävässä koulun työsuunnitelmassa. Työsuunnitelmassa näkyy koulun toimintaa elävöittävien ja omaleimaisuutta

16 korostavien tapahtumien vastuuhenkilöt ja ajankohdat, tapahtumien tavoitteet sekä sidokset opetussuunnitelmaan. Rymättylän koulun toimintakulttuuri Rymättylän koulu pyrkii pitämään ovet avoinna ympäristöönsä ja sen ihmisiin. Yhteistyötä tehdään kaikkien sidosryhmien kanssa omassa kunnassa, naapurikunnissa sekä koko Euroopassa. Rymättylän koulussa annetaan opetusta luokilla 1-6. Lisäksi koulun yhteydessä toimii esiopetus. Rymättylän koulun yhteinen arvoperusta nousee Rymättylän koulun yhteisesti päätetyistä ja läpiviedyistä teemavuosista. Nämä ovat koulumme yhteiset arvot: kaikessa koulun toiminnassa pyritään parantamaan oppilaiden itsetuntoa kaikessa opetuksessa kehitetään oppilaiden tietojenhankkimistaitoja koulussamme painotetaan erityisesti oppilaiden sosiaalisia taitoja ja hyvien käytöstapojen noudattamista kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulumme toiminnassa koulussamme panostetaan koko koulun väen psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen koulumme kunnioittaa perinteitä sekä pyrkii vahvistamaan oppilaiden kotiseutuidentiteettiä Näihin arvoihin pyritään yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien avulla, mutta kuitenkin lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Opettaja voi valita itselleen sopivan opetusmenetelmän. Rymättylän koulu työpaikkana panostaa lisäksi yhdessä sovittuihin sääntöihin toisten arvojen suvaitsemiseen ja kunnioittamiseen avoimeen tiedonkulkuun sitoutumiseen yhteisiin päätöksiin tilan antamiseen persoonallisuudelle ja erilaisuudelle Ennaltaehkäisevä toiminta Rymättylän koulussa Oppilashuoltoon kuuluu oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Sen toimintaan osallistuvat koulun opettajakunta, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarpeen mukaan muita ammattihenkilöitä (esim. koululääkäri, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti jne.) ja oppilaiden vanhemmat/huoltajat. Yhteistyö esiopetuksen ja perheen kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, kun lapsella ilmenee fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia. Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Ohjaus annetaan opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Siihen ei varata erillisiä oppitunteja. Oppilaalle opetetaan tarkoituksenmukaista opiskelutekniikkaa ja vastuullista suhtautumista koulutyöhön ja tehtäviin. Oppilas totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan auttaa oppimisvaikeuksissa. Opiskeluvalmiuksien edistämisellä luodaan pohjaa elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumiselle. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoista kehittymistä. Rymättylän koulun turvallisuusvastaavana toimii tehtävään määrätty opettaja, joka vastaa mm. Rymättylän koulua koskevien suunnitelmien (pelastussuunnitelma, poikkeusolojen valmius- 16

17 suunnitelma ja kriisitoimintamalli) päivittämisestä sekä turvallisuusasioiden yleisestä koordinoinnista (mm. poistumisharjoitukset). Lisäksi Rymättylän koululle on laadittu päihteiden ennaltaehkäisemissuunnitelma. Merimaskun koulun toimintakulttuuri Merimaskun koulu antaa monipuolista suomalaista peruskouluopetusta vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja tukee oppilaiden kasvua. Koulutyössä painotetaan eri oppiaineita tai teemoja vuosittaisessa suunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Merimaskun koulussa noudatetaan vuosiluokkiin sidottua opetussuunnitelmaa. Opetus annetaan pääsääntöisesti ainejakoisena kaikilla luokilla 1-6. Vuosiluokilla 1 2 pyritään rakentamaan teemakokonaisuuksia ja integroimaan niitä muihin oppiaineisiin. Teemat voivat olla myös koulun yhteisiä tai koulun juhliin ja tapahtumiin liittyviä. Opettaja voi toteuttaa opetustaan myös suurempina projekteina. Alkuopetus on luonnollinen jatke esiopetukselle ja rakentuu sen perustalle. Ne muodostavat yhdessä oppimiskokemusten kokonaisuuden. Merimaskun koululla on hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä lähellä sijaitsevan esikoulun kanssa. Kehkeytyvät yhteiset toiminnot ja esikoulutyön tunteminen luovat edellytykset opetussuunnitelmassa kulkevaksi punaiseksi langaksi läpi esikoulu- ja perusopetusvuosien. Jokaiselle oppilaalle annetaan hänen oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Velkuan koulun toimintakulttuuri Velkuan koulun sijainti saaressa meri-, pelto- ja metsämaiseman ympäröimänä antaa hienot mahdollisuudet laajentaa oppimisympäristöä niissä aineissa, joissa se on luontevaa. Oppitunnit ja -tuokiot koulun lähiympäristössä ovat yksi tapa konkretisoida Velkuan koulun paikallistuntemukseen ja saaristotaitoihin ja -tietoihin liittyviä tavoitteita. Velkuan saaristokoulussa uskotaan, että saaristokulttuurin omaksuminen ja saaristoyhteisöön sitoutuminen auttavat yksilöitä jaksamaan nykyisessä yksilöllisyyttä ja jatkuvaa kilpailua edellyttävässä yhteiskunnassa. Elämykselliset saaristokokemukset ja uusien taitojen omaksuminen luovat uskoa omiin kykyihin ja kehittymismahdollisuuksiin. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät ja omat vahvuudet löytyvät itse tekemällä. Saaristotaitokasvatus voi myös osaltaan laajentaa pienen saaristokoulun oppilaiden sosiaalista verkostoa ja elinympäristöä. Saaristokulttuurin ja saaristotaitokasvatuksen pitämisessä luontevana ja kiinteänä osana Velkuan koulun opetussuunnitelmaa tavoitteena on synnyttää ja säilyttää lapsissa kunnioitus ja arvostus omaan kotiseutuun ja saaristolaisuuteen. Vanhat saaristolaisperinteet ja kenties jo hukkumassa olevat taidot sekä nykypäivän saaristolaisten arkielämä ovat molemmat tärkeitä tutustumisen kohteita. Sen lisäksi, että saaristoympäristöstä kumpuavat arvot ja mahdollisuudet heijastuvat mahdollisuuksien mukaan arkisessa koulutyöskentelyssä, lukuvuoden aikana järjestetään saaristotaitopäiviä, joiden aiheet liittyvät kulloiseenkin vuodenaikaan ja saaristolaisiin tapoihin, perinteisiin ja taitoihin. Teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen haastetaan mukaan myös muita aikuisia kuin koulun ja päiväkodin henkilökuntaa. Opiskelutiloja ajanmukaistetaan ja kunnostetaan tarpeen mukaan siten, että ne osaltaan mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineitä ja materiaaleja sekä koulun kirjakantaa päivitetään niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Osan opetuksesta toteutuessa etäopetuksena on luontevaa korostaa myös tavoitteita, jotka tähtäävät oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvät käytöstavat kertovat toisten ihmisten arvostamisesta ja huomioon ottamisesta. Tämän edellytyksenä on itsensä hyväksyminen ja arvostaminen eli terve itsetunto. Itseään arvostavan ihmisen ei tarvitse alistaa toista ihmistä eikä hän koe erilaisuutta uhkaksi itselleen. 17

18 Terveen itsetunnon kehittymistä pidetään Velkuan koulun kasvatustavoitteiden kulmakivenä. Osaltaan myös hyvien käytöstapojen omaksumisella on merkitystä lapsen persoonallisuuden kehittymisessä: käyttäytymisen hallinta antaa kokemuksia selviytymisestä, tilanteiden hallinnasta ja varmuudesta, jotka osaltaan tukevat itsensä arvostamista, itsetuntoa. Arvot, valmiudet ja taidot, jotka ylläpitävät ihmissuhteita ja edistävät terveyttä, ovat tukemassa kasvua joustavaan kanssakäymiseen kykeneviksi ja itseään terveesti arvostaviksi yksilöiksi. Tapakasvatusta pidetään alituisesti mukana seuraavana elementtinä niin oppituntitilanteissa, välitunnilla kuin myös koulun ulkopuolella tapahtuvissa opetus- ja kasvatustilanteissa. Tälläkin osa-alueella yhteistyötä ja yhteisymmärrykseen pyrkimistä vanhempien kanssa pidetään tärkeänä. Esille tulevista ilmiöistä, saavutuksista ja kompastuskivistä pyritään keskustelemaan avoimesti sekä yksittäisten vanhempien kanssa että tarpeen tullen myös yhteisissä tilaisuuksissa. Sen lisäksi, että terveys- ja tapakasvatuksen asiat ovat esillä arkisessa koulutyössä oppi- ja välituntien lomassa, tämän teema-alueen sisältöihin voidaan keskittyä myös erikseen lukuvuoden aikana. Aiheita käsitellään kullekin luokka-asteelle tarkoituksenmukaisella tavalla Oppituntien ja tuokioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on tarkastella sisältöjä konkreettisesti kunkin ikäisten lasten lähtökohdista. Lapsia aktivoidaan omaehtoiseen seurantaan, omien tottumustensa ja mielipiteidensä hahmottamiseen. Terveysasioita voidaan käsitellä myös eri oppiaineiden yhteydessä aihekokonaisuuksina. Velkuan koulussa opetus on joustavaa ja yksilöllistä. Pienessä koulussa eri-ikäiset oppilaat harjaantuvat toimimaan yhdessä. Opettajat, avustajat, oppilaat ja vanhemmat tulevat tutuiksi toisilleen ja erilaisten oppilaiden tarpeiden huomiointi on ihanteellisesti mahdollista. Pienissä luokissa oppimista haittaaviin tekijöihin voidaan puuttua nopeasti ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on kiinteää. Erityisoppilaat opiskelevat avustajien tukemina inklusiivisesti yleisopetuksen jo valmiiksi pienissä ryhmissä. 1.5 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne: virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista 18

19 edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukainen tavoitteista lähtevä opetuksen suunnittelu ja toteutus korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Oppimisympäristö tulee luoda sellaiseksi, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppimistapahtuman aikana itse aktiivisesti tehdä työtä oman oppimisensa hyväksi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä edellyttää vaihtelevien työtapojen ja monipuolisen oppimateriaalin ennakkoluulotonta kokeilua ja käyttöä. Sosiaalisia taitoja kehittävät toiminnalliset työtavat ja erilaiset projektityöskentelyt. Näissä myös aihekokonaisuuksien integroiminen oppiainesisältöihin mahdollistuu. 19