NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohja KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET OPPIMISYMPÄRISTÖ NAANTALIN KOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIT OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN TUNTIJAKO NAANTALIN KAUPUNGIN TVT-STRATEGIA OPPIMISTAVOITTEET, OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET SEKÄ PÄÄTTÖARVIONNIN KRITEERIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY ERITYISEEN PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS ESIOPETUS OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen

3 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoiminta Naantalin kouluissa JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Joustava perusopetus OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS MAAHANMUUTTAJAT VALMISTAVA OPETUS SUOMI TOISENA KIELENÄ YLEINEN KIELITIETO JA KIELITAITO AIHEKOKONAISUUDET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET LIITE JOUSTAVA PERUSOPETUS YLÄKOULUSSA - JOPO LIITE KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET LUOKILLA NAANTALIN PERUSOPETUKSESSA LIITE KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET LUOKILLA NAANTALIN PERUSOPETUKSESSA LIITE TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE VALINNAISAINEET

4 LIITE KULTTUURIVÄYLÄ LIITE 8: LIIKUNTALUOKKA Tavoitteet Toiminta-ajatus Opiskelu liikuntaluokalla perustuu oppilaiden yksilölliseen kehittymiseen Liikuntalajit ja liikuntamuodot liikuntaluokalla Liikkumista tukevat opiskelumuodot Liikuntatuntien määrä liikuntaluokalla Liikuntaluokan oppilaiden valitseminen ja sillä opiskelevat oppilaat Liikuntaluokkatoiminnan toteuttajat LIITE 9: PERUSOPETUKSEN VALMISTAVA OPETUS Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Oppilaan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana

5 5 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on antaa yleissivistys, mahdollisuus oppivelvollisuuden suorittamiseen ja yhteiskunnan sivistyksellisen pääoman lisäämiseen sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen, itsetunnon kehittymiseen, valmius jatko-opintoihin ja osallistuvaan kansalaisuuteen demokraattisessa yhteiskunnassa. Perusopetuksen tulisi tukea oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokilla 1-2 tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Vuosiluokat 8 9 muodostavat opetuksen päättövaiheen, jolloin oppilasta myös ohjataan jatko-opintoihin ja kehitetään valmiuksia toimin yhteiskunnassa ja työelämässä. 1.1 Perusopetuksen toiminta-ajatus Lapsuus ja nuoruus ovat arvokkaita elämänvaiheita, jolloin oppilaalla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Perusopetus tukee oppilaan sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Oppilaalle annetaan välineitä selviytyä sekä kannustetaan aktiivisesti kehittämään itseään muuttuvassa elinympäristössä Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 1 Naantalin kaupungin peruskouluissa tarjottavan perusopetuksen arvopohjan muodostavat opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Naantalin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa arvoja tarkennetaan seuraavasti: Tasa-arvo sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen tarkoittaa pyrkimystä oppilaiden erilaisuuden kunnioittamiseen ja huomioonottamiseen kaikessa kasvatuksessa ja opetuksessa. Yksilöitä kohdellaan samoin periaattein riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, uskontokunnasta jne. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostetaan sekä jokaisen oppilaan omia oikeuksia ja velvollisuuksia että toisen huomioonottamista samoin periaattein. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen ilmenee opetuksessa vastuuna omasta ympäristöstä ja luonnon kunnioittamisena, luonnonvarojen järkevän käytön ymmärtämisenä ja kauniista luonnosta nauttimisena. Naantalin sijainti Itämeren rannalla osana herkkää saaristoluontoa luo sekä mahdollisuuden että velvollisuuden luontoa arvostavaan 1 Perusopetuslaki 14 ja 22

6 kasvatukseen. Naantalin ainutlaatuinen, ihmisen rakentama kulttuuriympäristö taas mahdollistaa ymmärtämään ja edistämään ihmisen toimintaa osana muuta luonnonympäristöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhteisöllisyys ja vastuullisuus tulevat esiin kasvatus- ja opetustyössä yhteisvastuun korostamisena, toistemme ymmärtämisenä ja erilaisuuden hyväksymisenä. Suhteessa itseen tavoitteena on rohkaista oppilaita toimimaan myönteisen aktiivisesti yhteisön jäseninä sekä kasvattaa heistä oma-aloitteisia, luovia ja itsetunnoltaan terveitä ihmisiä, jotka osaavat toimia lähimmäiset huomioiden erilaisissa tilanteissa. Jokaista oppilasta kannustetaan suhtautumaan myönteisesti omaan oppimiseensa ja ylläpitämään koulumotivaationsa. Omatoimisuuden ja työnteon opettelu ja niiden arvostaminen ovat myös keskeisiä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita. Suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan, tavoitteena on, että oppilaille kasvaa vastuu myös muista ihmisistä ja he osaavat toimia lähimmäiset huomioiden ja hyviä käytöstapoja noudattaen erilaisissa tilanteissa. Heidän tulee oppia suhtautumaan tasapainoisesti ympäröivään yhteiskuntaan. 1.2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Opetuksessa huomioidaan lapsen ikäkausi tarpeineen ja edellytyksineen. Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatko-opintoihin sekä kehittääkseen omaa tapaansa oppia. Oppilas kasvaa suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka osaa ottaa toiset huomioon. Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja käyttäytymisen merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta: kunnioittaa elämää, huolehtii lähiympäristöstään ja ymmärtää oman toimintansa merkityksen. Oppilaan valmiuksia (esim. luku- ja kirjoitustaito, sosiaaliset taidot) myöhempää oppimista ja työskentelyä varten kehitetään erityisesti alimmilla vuosiluokilla. 1.3 Oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koulun rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät ja työtavat. Työvälineet, materiaalit ja kirjastopalvelut tulee järjestää niin, että oppilas voi opiskella aktiivisesti ja itsenäisesti. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua tietoyhteiskunnan jäseneksi (tietokoneet, muu mediatekniikka ja tietoverkkojen käyttö mahdollisuuksien mukaan). Oppimisympäristön tulisi olla esteettisesti miellyttävä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä ja kasvua. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan oppimismotivaatiota, uteliaisuutta, aktiivisuutta, luovuutta, itseohjautuvuutta, omien tavoitteiden asettamista ja oman toiminnan arviointia. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ja se että otetaan huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat. Tavoitteena on, että oppimisympäristössä on avoin, myönteinen ja kiireetön ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä oppilaille että opettajalle. 6

7 7 -toimiva laitteisto -toimivat tilat -työrauha -sääntöjen noudattaminen OPETUSMENETEL- MÄT TOIMINTAILMAPIIRI VUOROVAIKUTUS -yksilöllinen työskentely - pari- ja ryhmätyöt - projektit -yhteistoiminnallisuus - kokeellisuus - toiminnallisuus - opintokäynnit - leikki osana oppimisprosessia - opetuksen eriyttäminen - erilaisten oppimistyylien huomioiminen TURVALLINEN MYÖNTEINEN KANNUSTAVA KIIREETÖN AVOIN - antaa mahdollisuuden oppimisympäristön suunnitteluun LUOTTAMUSTA JA VASTUUTA TUKEVA SILMÄT JA KORVAT AUKI - kodin ja koulun lähentäminen - tiedottaminen - yhteistyötahot 1.4 Naantalin koulujen toimintakulttuurit Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Koulun kaikki käytännöt tulisi rakentaa tukemaan kasvatus- ja opetustyön tavoitteita. Toimintakulttuuriin kuuluvat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintamallit, arvot, periaatteet, koulutyön laadun arvioinnin kriteerit ja myös oppituntien ulkopuolinen toiminta (juhlat, teemapäivät, erilaiset tapahtumat). Toimintakulttuurissa konkretisoituu kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Lietsalan koulun toimintakulttuuri Me Lietsalan koulussa työskentelevät kasvatamme yhdessä vanhempien kanssa oppilaistamme sosiaalisia, perustaidot ja tiedot hallitsevia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, jotka menestyvät myöhemmin opinnoissaan ja elämässään. Opetustyössä tavoitteenamme on kehittää oppilaita perusoppiaineissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Annamme perusopetusta kaikissa oppiaineissa vuosiluokilla 1 6. Opetustyössä kannustamme oppilaita omatoimiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn sekä löytämään tietoa erilaisista tietolähteistä (tietokirjat, internet ym.) ja kykyä erottaa sieltä tärkeät asiat. Pyrimme herättämään oppilaissa jatkuvan tiedonjanon. Oppimista tehostamme erilaisin ilmaisuleikein ja harjoittein oppitunneilla. Kasvatustavoitteena on hyvien käytöstapojen istuttaminen oppi-

8 laisiin, tasa-arvon ja toisen oppilaan koskemattomuuden kunnioittaminen sekä oppilaiden itsetunnon vahvistaminen. Kasvatamme oppilaita myös oman, toisen ja yhteiskunnan omaisuuden arvostamiseen ja suojelemiseen. Tärkeää on säilyttää kiinnostus ja oppimisen ilo. Painotamme ilmaisutaitoa kaikissa oppiaineissa vuosittain vaihtuvilla teemoilla. Järjestämme oppilaille mahdollisuuksia ilmaista itseään koulun eri tilaisuuksissa. Näitä ovat mm. yhteiset päivänavaukset, oppilaiden omat esiintymistilaisuudet ja teemanäyttelyt. Perinteisiksi ovat muodostuneet joulu- ja kevätjuhlat myös oppilaiden vanhemmille. Lietsalan koulussa tarjoamme oppilaillemme viihtyisän, turvallisen oppimisympäristön, jonka tunnelmalliset koulurakennukset palvelevat asianmukaisesti nykypäivän koulunkäyntiä. Pihapiirimme on toimiva ja virikkeellinen. Kaikessa kasvatustyössä pidämme tärkeänä kodin ja koulun yhteistyötä. Koulussamme on aktiivisesti toimiva vanhempainkerho, joka on vuosittain järjestänyt monipuolisia tapahtumia ja koonnut varoja oppilaiden opintoretki- ja virkistystoimintaan. Karvetin koulun toimintakulttuuri Opetamme ja kasvatamme oppilaita käyttäytymään hyvin, asennoitumaan elämään myönteisesti ja ottamaan huomioon erilaisia ihmisiä ympärillään. Tuemme yhteistyössä kotien kanssa oppilaiden kasvua itsetunnoltaan terveiksi ja vahvoiksi yksilöiksi. Ohjaamme oppilaita selviytymään sosiaalisesti jokapäiväisessä elämässä. Ohjaamme lasta oppimaan perustietoja ja taitoja yksilölliset edellytykset mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Oppiminen on prosessi, jossa oppilas oppii uusia asioita yhdistelemällä niitä aikaisempiin kokemuksiinsa ja vuorovaikutuksessa opettajaan ja oppilasryhmään Painotamme oppilaan itsenäistä työskentelyä ryhmätyötaitoja unohtamatta. Opetamme oppilasta suhtautumaan kriittisesti tietoon ja erottamaan olennaisia ja arvokkaita asioita epäolennaisista. Koulussamme järjestetään opetusta kommunikaatiovaikeuksisille lapsille. Opetus tapahtuu pääasiassa yleisopetuksen ryhmässä, niin sanotussa kotiluokassa, jossa on oppilaita enintään 20. Tarvittaessa oppilas voi opiskella erityisluokanopettajan pienryhmässä, jossa pyritään ottamaan huomioon kunkin lapsen erityistarpeet. Pyrimme takaamaan kaikille oppilaille turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön jokaisena koulupäivänä. Koululla on toimintaohjelma riita- ja kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja yhteinen toimintamalli mahdollisten kiusaamistapausten selvittämiseksi. Koulun juhlista ja erilaisista lukuvuosittain vaihtuvista teemoista päätetään työsuunnitelmassa. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä osa koulun toimintaa. Vanhempainyhdistys toimii koulussa aktiivisesti järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia oppilaille ja heidän perheilleen. Kultarannan koulun toimintakulttuuri Kultarannan koulun fyysinen oppimisympäristö Kultarannan koulun fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu itse koulurakennuksen lisäksi pihaalue sekä kotiseutukasvatukseen laaditun oppimissuunnitelman mukaiset lähiympäristön tutustumiskohteet. 8

9 Koulurakennus tarjoaa tilat kotiluokkien lisäksi erikseen varustetut tilat käsitöihin, liikuntaan kielten opiskeluun, erityisopetukseen ja musiikkiin. Opetustiloja käytetään joustavasti ja tehokkaasti ja luodaan opetukseen laatua ja mahdollisuuksia vaihteleviin työtapoihin. Tietotekniikan välineistö sijaitsee toistaiseksi kotiluokassa, mutta lukujärjestysteknisin ratkaisuin saadaan aikaiseksi kaikille oppilaille perusteiden oppimiseen tarvittava tietokoneiden käyttöaika. Opetusvälineiden varastoissa, tosin ahtaissa ja puutteellisissa, säilytetään materiaalit hyvässä järjestyksessä ja välineistöä uusitaan ja huolletaan resurssien mukaisesti. Koulualueen ulkopuolisiin kohteisiin siirryttäessä, korostuvat turvalliset liikennesäännöt ja turvallisuusohjeiden noudattaminen. Koulurakennuksessa sijaitsevaa kaupungin kirjaston sivutoimipistettä käytetään opetustyön ja lukuharrastuksen tukena ahkerasti sekä säännöllisesti. Iltapäiväkerho toimii koulun tiloissa omassa huonetilassaan, mutta voi koulupäivän jälkeen käyttää myös opetustiloja. Koulun pihapiirissä sijaitsevan päiväkodin ja erityisesti sen esikouluryhmän kanssa tehdään yhteistyötä, jonka muotoja voivat olla molemminpuoliset vierailut ja tilojen yhteiskäytöt. Työturvallisuuden toteutumista seurataan tarkasti ja henkilöstökokouksien yhteydessä kartoitetaan tilannetta koko koulun osalta. Kultarannan koulun psyykkinen oppimisympäristö Kultarannan koulun keskeiset kasvatustavoitteet painottuvat koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti olosuhteiden luomiseen, joissa lapsista kasvaa itsetunnoltaan vahvoja ja toiset hyväksyviä yksilöitä. Odotamme lasten ottavan vastuun itsestään, ystävistään ja ympäristöstään sekä löytämään ratkaisuja myönteisistä, yleisesti hyväksyttävistä arvoista. Koulupäivän rytmitystä joustavasti muuntelemalla voidaan luoda kiireettömyyttä ja vaihteleviin tilanteisiin sopivia opetusjärjestelyjä. Myönteisyys ja kiinnostus oppilaiden kohtaamisessa ovat omiaan luomaan pienen koulun lämpimän ilmapiirin. Kannustaminen ja oppilaan persoonallisen oppimistyylin tukeminen auttavat luomaan positiivisia kouluasenteita. Koko henkilöstön yhteistyö ja oppilashuolto kasvatustavoitteineen tukevat emotionaalisia rakenteita. Yhdysluokkien, kummioppilastoiminnan sekä koulussa järjestettävin juhlin ja teemapäivin vahvistetaan sosiaalisia rakenteita ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Turvallinen oppimisympäristö rakentuu ja kehittyy edellä mainituista tekijöistä, ja sen ylläpitämistä varten luotua toimintamallia kiusaamistilanteiden selvittämiseen samoin kuin koulun järjestyssääntöjä pidetään ajan tasalla. Kultarannan koulun toimintakulttuurissa korostuu henkilöstön tiivis yhteistyö. Opetushenkilöstö pienen lukumääränsä johdosta toimii useimmissa työ- ja suunnittelutehtävissä yhtenä asiantuntijatiiminä. Toimintaa ohjaavat yleisten normien lisäksi koulunjohtajan työnjohdollinen asema. Yleistä työpaikkakulttuuria ohjeistamaan on luotu Kultarannan koulun omat eettiset pelisäännöt: 1. Työyhteisön jäsenellä on oikeus informaatioon ja velvollisuus sen vastaanottamiseen. 2. Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen on yhteisissä kokouksissa sallittua. 3. Ei ole häpeä olla tietämätön saa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Työyhteisön jäsenellä on oikeus informaatioon ja velvollisuus sen vastaanottamiseen. 4. Yhteisön jäsen osallistuu ja sitoutuu kaikkeen yhdessä sovittuun. 9

10 5. Keskustelemme asioista avoimesti emmekä juorua toisistamme muiden selän takana. 6. Kunnioitamme toisiamme yhteisön jäseninä ja arvostamme toistemme tekemisiä. 7. Päätämme yhdessä yhteisistä asioista. Päätöksiä tehdessämme pidämme silmällä koko yhteisön etua. 8. Käytämme rakentavaa kritiikkiä. 9. Epäonnistumiset sallitaan, ja niistä pyritään ottamaan opiksi. 10. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Koulun kehittämistyöhön osallistuvat kaikki oman erikoisosaamisensa ja kiinnostuksensa ohjaamana. Koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa tarkennetaan kehittämisen osa-alueita ja niiden onnistumisen arviointia tapahtuu systemaattisesti. Työsuunnitelmassa esitetään myös koulun yhteistyösuunnitelma, kehittämissuunnitelma sekä tarkennukset oppilashuoltoon, erityisopetukseen ja opetuksen järjestämisen yleisiin asioihin. Kultarannan koulun toimintakulttuuria vahvistaa ja leimaa suunnitelmallisuus. Yhdessä laadittuja ohjeistoja noudatetaan ja päivitetään arviointitoiminnan mukaisesti. Niin ohjeistot kuin muutkin kaikkia koskevat dokumentit ovat esillä mm. ilmoitustauluilla ja verkkoasemilla. Kuparivuoren koulun toimintakulttuuri Koulumme fyysinen oppimisympäristö Kuparivuoren koulu on rakennuksena jo varsin vanha, mutta silti hyvässä kunnossa. Sisäilman laatua seurataan jatkuvasti ja luokat pidetään hyvässä kunnossa. Koulun pihasta on laadittu oppilaskunnan aloitteesta pihasuunnitelma yhteistyössä vanhempainyhdistyksen ja henkilökunnan kanssa. Pihasuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain viihtyisän kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Koulumme sijaitsee keskellä kaupunkia, joten liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä luonto ovat lähellä ja siksi jokapäiväisessä käytössä. Oppimisympäristömme tukee oppimista ja kasvua Vaikka koulumme on suuri, on yhteisöllisyys silti vahvaa. Kaikki aikuiset osallistuvat osaltaan kasvatustyöhön. Oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen ja oppilashuoltotyöryhmän on mahdollista osallistua koulumme viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamiseen. Vuorovaikutus Oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus on koulussamme tehty mahdollisimman helpoksi ja välittömäksi. Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva, myönteinen ja hyväksyvä oppimisilmapiiri kaikille koulussa työskenteleville lapsille ja aikuisille. Tärkeä osa koulun toimintaa on myös vuorovaikutus koulua ympäröivien sidosryhmien kanssa. Teemme kiinteää yhteistyötä Naantalin seurakunnan, nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä naantalilaisten yhdistysten ja seurojen kanssa. Koska koulullamme on kieliluokkia, niin myös kansainvälinen toiminta ystävyysvierailuineen ja yhteydenpitoineen on tärkeää. Tavoite Kuparivuoren koulun tavoitteena on antaa oppilaille sellaiset perustiedot ja taidot, joiden avulla oppilas pystyy hankkimaan itselleen myöhemmässä vaiheessa ammatin ja selviytyy elämässä yhteiskunnan tasapainoisena jäsenenä. 10 Arvot Arvoista painotetaan erityisesti oppilaan hyvää itsetuntoa ja yhteisön jäseneksi kasvamista, erilaisuuden hyväksymistä ja toisen huomioonottamista. Opetuksen lähtökohtana pidetään myös

11 oppilaan moraalikäsitystä; käsitystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin ja hyviä käytöstapoja. Koulun arvoissa korostuvat myös kansainvälisyys ja luonnon huomioiminen arkipäivän valinnoissa. Menetelmät Arvojen saavuttaminen koulussa tapahtuu seuraavilla menetelmillä: Käytetään vaihtelevasti erilaisia opetusmenetelmiä. Yhteistoiminnalliset työmenetelmät kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja. Opetusmenetelminä käytetään myös toiminnallisia ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä huomioiden jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Koulussa työskentelevien aikuisten tärkeänä tehtävänä on ohjata ja kasvattaa oppilaita arkipäivän tilanteissa toimimaan oikein noudattamalla hyviä tapoja ja toimimaan hyvien moraalikäsitysten mukaisesti. Oppilashuollon tulee toiminnallaan ennaltaehkäistä ja auttaa arvojen omaksumisessa ja puuttua yksittäisiin pulmatapauksiin. Integraatio ja joustava liikkuminen pienluokkien ja normaaliluokkien välillä antaa lapselle henkilökohtaisesti räätälöityä tukea kulloiseenkin tilanteeseen mukautuen ja lisää samalla erilaisuuden hyväksyntää koko kouluyhteisössä Vihreä lippu toiminta antaa virikkeitä luonnon ja ympäristöasioidenhuomioimiseen. Erilaiset tapakasvatus painotukset tietyillä aikaväleillä mahdollistavat hyvien tapojen omaksumista. Kielirikasteiset luokat ja natiivien vierailut antavat kaikille koulussa työskenteleville enemmän kokemuksia kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Koulussa toimivat pienryhmät ohjaavat meitä kaikkia suvaitsevaisuuteen. Oppilaalle järjestään tarvittaessa tukiopetusta ja muuta tukea tilapäisissä oppimispulmissa. Oppilaskerhot antavat myönteisiä virikkeitä oppilaiden iltapäivään, auttavat oikeiden työtapojen oppimisessa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Itsearvioinnilla arvioidaan tavoitteiden/arvojen saavuttamista. Kehittämistoimet ja hankkeet Vihreä lippu toiminta oppilaskuntatoiminta erilaisten oppijoiden joustava tukeminen ja huomioiminen kaverikerho ja läksykerho Koulun ulkopuolinen toiminta Koulumme ulkopuolista toimintaa ovat retket, leirikoulut, uimaopetus Raisiossa tai Turussa, jäähalleissa tapahtuva liikunnanopetus, tutustumiskäynnit Naantalin kulttuuriväylä suunnitelman mukaisesti ja työpaikkavierailut. Yhteistyö eri tahojen kanssa Koulu tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: vanhemmat, muut Naantalin koulut, Kuparivuoren koulun vanhempainyhdistys, päiväkodit, esikoulu, seurakunta, Ihalan ja Puolalan koulut, Naantalin kaupungin nuoriso ja liikuntatoimi sekä ympäristötoimi ja luontopolku-työryhmä, Naantalin terveyskeskus, lähiseudun luontokoulut, Varsinaissuomen Agendatoimisto ja Suomen ympäristökasvatuksen seura, Turun yliopisto, Naantalin kirjasto ja museo, Fortum, Naantalin vanhusten palvelutalot ja Naantalin poliisi ja palolaitos. Oppilashuolto Oppilashuolto pyrkii tukemaan koulun arkea niin, että koulu on turvallinen ja hyvä paikka opiskella ja tehdä työtä. Oppilashuollossa kiinnitetään huomiota sellaisiin asioihin, jotka ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä niin koko koulun kuin yksittäisen oppilaan kohdalla. Tämän 11

12 kaltaisia toimintoja ovat esimerkiksi terveellisiin elintapoihin, liikenneturvallisuuteen, välituntiturvallisuuteen ja kriisitilanteissa toimimiseen liittyvät ohjeet. Oppilashuollossa perehdytään yksittäisen oppilaan tilanteeseen silloin, kun oppilas tarvitsee apua oppimiseen liittyvissä tai muissa ongelmissa. Oppilashuoltotyöryhmässä annetaan pulmatilanteissa tukea ja apua myös opettajille. Oppilashuolto on moniammatillinen ryhmä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Erityisopetus Laaja-alainen (osa-aikainen) erityisopetus: Lapsella, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa tai jollakin muulla oppimisen osaalueella, on koulussamme mahdollista saada osa-aikaista erityisopetusta tarvitsemansa ajan. Opetus suunnitellaan yhdessä huoltajien ja luokanopettajan kanssa yksilölliseksi, jokaisen lapsen omaa kehitystä ja oppimista tukevaksi. Opetus tapahtuu yksilö- tai pienryhmäopetuksessa tai samanaikaisopetuksena pääasiassa oppilaan koulupäivän aikana. Pienryhmäopetus: Kuparivuoren koulussa toimii kaksi pienryhmää oppimisessaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Oppilaat noudattavat perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jota yksilöllistetään HOJKS:n avulla. Pienryhmä tarjoaa oppilaille sellaista opetusta, jossa hänen tapansa oppia voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon opetusmenetelmiä ja oppisisältöjä valittaessa. Oppilailla on mahdollisuus opiskella yksilöllisten taitojensa ja tilanteen mukaan integroituna yleisopetuksen ryhmissä. Pienryhmissä opiskelee myös yleisopetuksen luokkien oppilaita, jolla on tehostetun tuen tarve jossakin tietyssä oppiaineessa tai muita koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Kielirikasteinen opetus Kuparivuoren koulussa toimii kielirikasteinen opetus yksisarjaisena luokilla 1 6. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat koulussa arkipäivän englantia jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Opetus etenee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti ja oppituntien määrä on sama kuin rinnakkaisluokilla. Englannin kieltä voidaan käyttää soveltuvin osin kaikissa muissa oppiaineissa paitsi äidinkielessä. Opetuksen lähtökohtana on viikon tai jakson keskusaihe, jonka ympärille rakennetaan opetettava sanasto (keywords), rakenteet ja mahdolliset sanonnat. Pyritään rakentamaan ns. luokkarutiinisanasto, jota käytetään opetuksessa toistuvasti. Toistuvuus luo turvallisuutta ja osaamisen tunnetta opiskeltaessa vieraalla kielellä. Keskusaiheet liittyvät yleensä ympäristö- ja luonnontietoon. Aktiivisen sanavaraston lisäksi keskitytään kartuttamaan myös oppilaiden passiivista sanavarastoa (rich input). Tunneille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisia vieraita, koska kansainvälisyydellä on kielirikasteisessa opetuksessa tärkeä osa. Tavoitteet oppilas innostuu englannin kielen oppimisesta oppilas yrittää ymmärtää vieraskielisen viestin häiriintymättä siitä, ettei ymmärrä kaikkea oppilas rohkaistuu käyttämään englannin kielen taitoaan oppilas tutustuu vieraisiin kulttuureihin. Vihreä lippu toiminta Vihreä lippu on kansainvälinen Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran koordinoima ympäristökasvatusprojekti, jossa Kuparivuoren koulu on mukana. Sen avulla on tarkoitus saada ympäristönsuojelu ja -kasvatus sekä kestävä kehitys osaksi koko koulun arkipäivää ja oppilaiden henkilökohtaisia valintoja myös kotona. 12

13 13 Arviointi Koulumme arvioi oppilaiden käytöstä ja oppiainekohtaisia suorituksia sanallisella tai/ja numeerisella arviolla jouluna ja keväällä. Opettajat pitävät palautekeskusteluja vanhempien kanssa, joissa keskustellaan oppilaan edistymisestä. Sekä oppilaat että opettajat suorittavat pitkin vuotta itsearviointia. Taimon koulun toimintakulttuuri Taimon koulun toiminnan tavoitteena on rohkaista lapsia toimimaan myönteisen aktiivisesti yhteisön jäseninä. Oppilaille annetaan sellaiset tiedot, taidot ja koulunkäyntiasenteet, joita he tarvitsevat selviytyäkseen edellytystensä mukaisesti myöhemmissä opinnoissaan. Koulutyössä on tärkeällä sijalla jokaisen oppilaan yksilöllisten taitojen ja taipumusten huomioiminen ja kehittäminen. Joustavat opetusjärjestelyt auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Yhteisöllisyyteen kasvattamisessa korostetaan yhteisvastuuta, toistemme ymmärtämistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Taimon koulun opetus- ja kasvatustyö tukee ja auttaa kotien kasvatustyötä. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa koulun toimintaa. Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppimisprosessin yksilöllinen tukeminen. Taimon koulussa pyritään joustavasti ratkaisemaan oppilaiden tarpeet ja koulun vaatimusten yhteensovittaminen. Tavoitteena on välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuri. Taimon koulussa kaikilla oppilailla on kotiluokka, jossa opiskellaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Jokaisella oppilaalla on myös mahdollisuus saada tehostettua oppimisen tukea joustavasti ja yksilöllisesti. Taimon koulun erityisopetus on luonteva osa tehostettua oppimisen tukea. Painopiste on varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua, sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista. Kyseessä on siten koulun toimintamalli, jossa pyritään mahdollisimman monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti löytämään ratkaisuja silloin, kun tavallinen luokkaopetus ei tuota toivottuja tuloksia.

14 14 KOTILUOKKAOPETUS TEHOSTETTU OPPIMISEN TUKI eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tukiopetus lisäopetus avustaja OPPILAS -lukiopetus -pienryhmäopetus -puheopetus alkuopetusluokille OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ pj, rehtori, terv.hoitaja, kuraattori, sosiaalit., psykologi, erityisopettajat, luokanop. Maijamäen koulun toimintakulttuuri Maijamäen koulussa työskentelevät pyrkivät kasvattamaan oppilaistaan - yhdessä heidän vanhempiensa kanssa - yhteiskunta- ja jatko-opintokelpoisia nuoria ja samalla antavat heille elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Oleellista tämän tavoitteen saavuttamisessa on koulussa vallitseva opiskelua ja työntekoa sekä viihtymistä tukeva ilmapiiri. Tämä ilmapiiri syntyy, kun jokainen koulun jäsen, oppilas, opettaja tai muuhun henkilökuntaan kuuluva tuo siihen oman myönteisen panoksensa. Kodin ja koulun läheinen yhteistyö varmistaa tuloksen. Tässä työntekoa, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä arvostavassa ilmapiirissä uskomme koulun oppilaiden saavuttavan sellaisia tuloksia, joilla he menestyvät jatkossa. Oman värinsä koulun toimintakulttuuriin tuovat koulussa työskentelevät ja opiskelevat erilaiset ryhmät. Maijamäen luokista osa erikoistuu oman kiinnostuksensa mukaan. Koulussa toimii mm. luonnontieteitä ja matematiikkaa opetuksessaan painottava LUMA-luokka. Tälle luokalle valikoituu vain ko. aineista kiinnostuneita oppilaita. Kuparivuoren koulusta olemme saamassa vuosittain haastavana perintönä englannin kielirikasteisia luokkia. Nämä luokat saavat osan opetuksestaan englannin kielellä. Karvetin koulusta Maijamäkeen tulee dysfasia-oppilaita, joille riittävä erityisopetus ja sopiva integrointi yleisopetuksen ryhmiin edellyttävät henkilökunnalta herkkää vaistoa ja koulutuksen ylläpitäjältä riittäviä resursseja. Maijamäen koulussa toimii mukautetun opetuksen erityisluokka ja erityisluokka, joka on tarkoitettu koko perusopetuksen sellaisille oppilaille, joille perinteiset erityisopetuksen ryhmät eivät anna riittävää tukea koulutyössä. Lisäksi Maijamäki tarjoaa lisäopetusta, eli 10. -luokan niille peruskoulunsa jo päättäneille, jotka eivät ole saavuttaneet itselleen tyydyttävää jatko-opiskelupaikkaa tai jotka joille oma mielenkiinto suuntautuu alalle, jossa edellytetään korkeampaa ikää. Lisäopetuksessa oleellinen osa toimintaa on selvä kosketus työelämään. Siksi 10. -luokan oppilaat ovat viikottain kaksi päivää työharjoittelussa. Kaikkien edellä mainittujen luokkien lisäksi koulussa on aivan tavallisia perusopetuksen yläkoulun luokkia, jotka pyrkivät hyvään tulokseen. Tärkeä osa koulun toimintaa on elämään enemmän-, eli EE-työ. Sen tarkoituksena on tuottaa kaikille koulun ihmisille myönteisiä kokemuksia, mutta sillä on myös selkeästi ongelmia ennalta ehkäisevä merkitys. EE-työtä tehdään yhdessä koulun oppilashuollon kanssa. Kaikki koulun oppilaat pääsevät EE-toiminnan kohteeksi ja niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, on

15 tarjolla EE-kerhoja. Näissä on mahdollisuus opiskella, mutta myös tilaisuus kokea jotain sellaista myönteistä, johon asianomaisella ei muuten olisi mahdollisuutta. Tarkoituksena on vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen, mutta myös myönteisyyden ja ilon löytäminen arjesta. Koulun kokemuksen mukaan EE-toiminta on selkeästi poistanut syrjäytymisriskiä koulun tukea tarvitsevien oppilaiden joukossa. Maijamäen koulun kirkkaana tavoitteena on aina oppilaan etu. Koulu, sen henkilökunta ja kaikki koulun toiminnot pyrkivät takaamaan koulussa viihtymisen jokaisen kohdalla ja koulusta lähtevien oppilaiden menestyksen valitsemallaan uralla. Tätä menestystä koulu myös seuraa eräänä mittarina toimintansa tasosta. 15 Suopellon koulun toimintakulttuuri Suopellon koulun toimintakulttuuri perustuu neljään asiaan: vastuuseen, erilaisuuden hyväksymiseen, yhteistyökykyisyyteen sekä hyviin tapoihin. Näille kaikille pyritään löytämään koulun erilaisissa vuorovaikutus- ja toimintatilanteissa oppilaiden oppimista ja kokonaisvaltaista kasvua edistäviä toimintatapoja. Vastuu koulun toimintakulttuurissa näkyy siinä että, opetuksessa ja kasvatuksessa korostuu vastuullinen asenne oppilaan omaa koulutyötä sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä kohtaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen noudattamista, koulutehtävien tekemistä, saapumista ajoissa oppitunneille ja myönteistä suhtautumista koulutyöhön. Erilaisuuden hyväksyminen näkyy ja heijastuu oppilaiden välisissä vuorovaikutustilanteissa. Suvaitsevaisuutta erilaisia kulttuureita kohtaan tuodaan esille eri oppiaineiden oppisisällöissä, mutta myös esimerkiksi koulun arkea elävöittävillä teemapäivillä ja -viikoilla sekä vierailuilla tai vierailla. Näistä selvitetään vuosittaisessa työsuunnitelmassa sekä oppiaineiden koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yhteistyökykyisyyttä harjoitellaan erilaisissa koulun arkipäivän tilanteissa ja käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä oppitunneilla. Ryhmässä toimimisen taidot ja osallistuminen erilaisiin koulun yhteisiin tilaisuuksiin vahvistavat luontevalla oppilaan taitoa toimia osana ryhmää. Hyvien tapojen kunnioittaminen ja niiden mukaan toimiminen ovat elinehto, että koulu voi onnistua kasvatustehtävässään. Opetuksen painotuksen suuntautuessa oppilaiden viestintä- ja ilmaisutaitojen kehittämiseen yhdessä koulun hyvän fyysisen ympäristön kanssa antavat mahdollisuuden monipuoliselle ja avoimelle toimintakulttuurille. Toimintakulttuuria vahvistavat myös opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet, joista erityisesti viestintä ja mediataito, ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat korostuneessa asemassa koulun toimintakulttuuriin kuuluvissa tapahtumissa. Tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja opetuksen eheyttämistä on koulun henkilökunnan välinen yhteistyö, lähiseudun antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja koulun sidosryhmien välinen yhteistyö. Edellä esitetyt toimintakulttuurin kulmakivet tarkentuvat vuosittain esitettävässä koulun työsuunnitelmassa. Työsuunnitelmassa näkyy koulun toimintaa elävöittävien ja omaleimaisuutta

16 korostavien tapahtumien vastuuhenkilöt ja ajankohdat, tapahtumien tavoitteet sekä sidokset opetussuunnitelmaan. Rymättylän koulun toimintakulttuuri Rymättylän koulu pyrkii pitämään ovet avoinna ympäristöönsä ja sen ihmisiin. Yhteistyötä tehdään kaikkien sidosryhmien kanssa omassa kunnassa, naapurikunnissa sekä koko Euroopassa. Rymättylän koulussa annetaan opetusta luokilla 1-6. Lisäksi koulun yhteydessä toimii esiopetus. Rymättylän koulun yhteinen arvoperusta nousee Rymättylän koulun yhteisesti päätetyistä ja läpiviedyistä teemavuosista. Nämä ovat koulumme yhteiset arvot: kaikessa koulun toiminnassa pyritään parantamaan oppilaiden itsetuntoa kaikessa opetuksessa kehitetään oppilaiden tietojenhankkimistaitoja koulussamme painotetaan erityisesti oppilaiden sosiaalisia taitoja ja hyvien käytöstapojen noudattamista kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulumme toiminnassa koulussamme panostetaan koko koulun väen psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen koulumme kunnioittaa perinteitä sekä pyrkii vahvistamaan oppilaiden kotiseutuidentiteettiä Näihin arvoihin pyritään yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien avulla, mutta kuitenkin lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Opettaja voi valita itselleen sopivan opetusmenetelmän. Rymättylän koulu työpaikkana panostaa lisäksi yhdessä sovittuihin sääntöihin toisten arvojen suvaitsemiseen ja kunnioittamiseen avoimeen tiedonkulkuun sitoutumiseen yhteisiin päätöksiin tilan antamiseen persoonallisuudelle ja erilaisuudelle Ennaltaehkäisevä toiminta Rymättylän koulussa Oppilashuoltoon kuuluu oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Sen toimintaan osallistuvat koulun opettajakunta, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarpeen mukaan muita ammattihenkilöitä (esim. koululääkäri, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti jne.) ja oppilaiden vanhemmat/huoltajat. Yhteistyö esiopetuksen ja perheen kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, kun lapsella ilmenee fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia. Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Ohjaus annetaan opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Siihen ei varata erillisiä oppitunteja. Oppilaalle opetetaan tarkoituksenmukaista opiskelutekniikkaa ja vastuullista suhtautumista koulutyöhön ja tehtäviin. Oppilas totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan auttaa oppimisvaikeuksissa. Opiskeluvalmiuksien edistämisellä luodaan pohjaa elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumiselle. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoista kehittymistä. Rymättylän koulun turvallisuusvastaavana toimii tehtävään määrätty opettaja, joka vastaa mm. Rymättylän koulua koskevien suunnitelmien (pelastussuunnitelma, poikkeusolojen valmius- 16

17 suunnitelma ja kriisitoimintamalli) päivittämisestä sekä turvallisuusasioiden yleisestä koordinoinnista (mm. poistumisharjoitukset). Lisäksi Rymättylän koululle on laadittu päihteiden ennaltaehkäisemissuunnitelma. Merimaskun koulun toimintakulttuuri Merimaskun koulu antaa monipuolista suomalaista peruskouluopetusta vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja tukee oppilaiden kasvua. Koulutyössä painotetaan eri oppiaineita tai teemoja vuosittaisessa suunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Merimaskun koulussa noudatetaan vuosiluokkiin sidottua opetussuunnitelmaa. Opetus annetaan pääsääntöisesti ainejakoisena kaikilla luokilla 1-6. Vuosiluokilla 1 2 pyritään rakentamaan teemakokonaisuuksia ja integroimaan niitä muihin oppiaineisiin. Teemat voivat olla myös koulun yhteisiä tai koulun juhliin ja tapahtumiin liittyviä. Opettaja voi toteuttaa opetustaan myös suurempina projekteina. Alkuopetus on luonnollinen jatke esiopetukselle ja rakentuu sen perustalle. Ne muodostavat yhdessä oppimiskokemusten kokonaisuuden. Merimaskun koululla on hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä lähellä sijaitsevan esikoulun kanssa. Kehkeytyvät yhteiset toiminnot ja esikoulutyön tunteminen luovat edellytykset opetussuunnitelmassa kulkevaksi punaiseksi langaksi läpi esikoulu- ja perusopetusvuosien. Jokaiselle oppilaalle annetaan hänen oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Velkuan koulun toimintakulttuuri Velkuan koulun sijainti saaressa meri-, pelto- ja metsämaiseman ympäröimänä antaa hienot mahdollisuudet laajentaa oppimisympäristöä niissä aineissa, joissa se on luontevaa. Oppitunnit ja -tuokiot koulun lähiympäristössä ovat yksi tapa konkretisoida Velkuan koulun paikallistuntemukseen ja saaristotaitoihin ja -tietoihin liittyviä tavoitteita. Velkuan saaristokoulussa uskotaan, että saaristokulttuurin omaksuminen ja saaristoyhteisöön sitoutuminen auttavat yksilöitä jaksamaan nykyisessä yksilöllisyyttä ja jatkuvaa kilpailua edellyttävässä yhteiskunnassa. Elämykselliset saaristokokemukset ja uusien taitojen omaksuminen luovat uskoa omiin kykyihin ja kehittymismahdollisuuksiin. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät ja omat vahvuudet löytyvät itse tekemällä. Saaristotaitokasvatus voi myös osaltaan laajentaa pienen saaristokoulun oppilaiden sosiaalista verkostoa ja elinympäristöä. Saaristokulttuurin ja saaristotaitokasvatuksen pitämisessä luontevana ja kiinteänä osana Velkuan koulun opetussuunnitelmaa tavoitteena on synnyttää ja säilyttää lapsissa kunnioitus ja arvostus omaan kotiseutuun ja saaristolaisuuteen. Vanhat saaristolaisperinteet ja kenties jo hukkumassa olevat taidot sekä nykypäivän saaristolaisten arkielämä ovat molemmat tärkeitä tutustumisen kohteita. Sen lisäksi, että saaristoympäristöstä kumpuavat arvot ja mahdollisuudet heijastuvat mahdollisuuksien mukaan arkisessa koulutyöskentelyssä, lukuvuoden aikana järjestetään saaristotaitopäiviä, joiden aiheet liittyvät kulloiseenkin vuodenaikaan ja saaristolaisiin tapoihin, perinteisiin ja taitoihin. Teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen haastetaan mukaan myös muita aikuisia kuin koulun ja päiväkodin henkilökuntaa. Opiskelutiloja ajanmukaistetaan ja kunnostetaan tarpeen mukaan siten, että ne osaltaan mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineitä ja materiaaleja sekä koulun kirjakantaa päivitetään niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Osan opetuksesta toteutuessa etäopetuksena on luontevaa korostaa myös tavoitteita, jotka tähtäävät oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvät käytöstavat kertovat toisten ihmisten arvostamisesta ja huomioon ottamisesta. Tämän edellytyksenä on itsensä hyväksyminen ja arvostaminen eli terve itsetunto. Itseään arvostavan ihmisen ei tarvitse alistaa toista ihmistä eikä hän koe erilaisuutta uhkaksi itselleen. 17

18 Terveen itsetunnon kehittymistä pidetään Velkuan koulun kasvatustavoitteiden kulmakivenä. Osaltaan myös hyvien käytöstapojen omaksumisella on merkitystä lapsen persoonallisuuden kehittymisessä: käyttäytymisen hallinta antaa kokemuksia selviytymisestä, tilanteiden hallinnasta ja varmuudesta, jotka osaltaan tukevat itsensä arvostamista, itsetuntoa. Arvot, valmiudet ja taidot, jotka ylläpitävät ihmissuhteita ja edistävät terveyttä, ovat tukemassa kasvua joustavaan kanssakäymiseen kykeneviksi ja itseään terveesti arvostaviksi yksilöiksi. Tapakasvatusta pidetään alituisesti mukana seuraavana elementtinä niin oppituntitilanteissa, välitunnilla kuin myös koulun ulkopuolella tapahtuvissa opetus- ja kasvatustilanteissa. Tälläkin osa-alueella yhteistyötä ja yhteisymmärrykseen pyrkimistä vanhempien kanssa pidetään tärkeänä. Esille tulevista ilmiöistä, saavutuksista ja kompastuskivistä pyritään keskustelemaan avoimesti sekä yksittäisten vanhempien kanssa että tarpeen tullen myös yhteisissä tilaisuuksissa. Sen lisäksi, että terveys- ja tapakasvatuksen asiat ovat esillä arkisessa koulutyössä oppi- ja välituntien lomassa, tämän teema-alueen sisältöihin voidaan keskittyä myös erikseen lukuvuoden aikana. Aiheita käsitellään kullekin luokka-asteelle tarkoituksenmukaisella tavalla Oppituntien ja tuokioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on tarkastella sisältöjä konkreettisesti kunkin ikäisten lasten lähtökohdista. Lapsia aktivoidaan omaehtoiseen seurantaan, omien tottumustensa ja mielipiteidensä hahmottamiseen. Terveysasioita voidaan käsitellä myös eri oppiaineiden yhteydessä aihekokonaisuuksina. Velkuan koulussa opetus on joustavaa ja yksilöllistä. Pienessä koulussa eri-ikäiset oppilaat harjaantuvat toimimaan yhdessä. Opettajat, avustajat, oppilaat ja vanhemmat tulevat tutuiksi toisilleen ja erilaisten oppilaiden tarpeiden huomiointi on ihanteellisesti mahdollista. Pienissä luokissa oppimista haittaaviin tekijöihin voidaan puuttua nopeasti ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on kiinteää. Erityisoppilaat opiskelevat avustajien tukemina inklusiivisesti yleisopetuksen jo valmiiksi pienissä ryhmissä. 1.5 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne: virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista 18

19 edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukainen tavoitteista lähtevä opetuksen suunnittelu ja toteutus korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Oppimisympäristö tulee luoda sellaiseksi, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppimistapahtuman aikana itse aktiivisesti tehdä työtä oman oppimisensa hyväksi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä edellyttää vaihtelevien työtapojen ja monipuolisen oppimateriaalin ennakkoluulotonta kokeilua ja käyttöä. Sosiaalisia taitoja kehittävät toiminnalliset työtavat ja erilaiset projektityöskentelyt. Näissä myös aihekokonaisuuksien integroiminen oppiainesisältöihin mahdollistuu. 19

NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2014 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 6 1.1 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 6 1.1.1 Perusopetuksen arvopohja... 6 1.2 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti.

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti. 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.2 Perusopetuksen arvoperusta POSTIPUUN KOULUN ARVOPERUSTA Postipuun koulu on yhtenäiskoulu, joka palvelee lähikouluna Puustellinmäen ja Mäkkylän alueen oppilaita

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot