Koulutuslautakunta hyväksynyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuslautakunta hyväksynyt 10.5.2005 34"

Transkriptio

1 Koulutuslautakunta hyväksynyt

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KIELIOHJELMA NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET A-KIELI ENGLANTI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET TEKNINEN TYÖ TEKSITIILITYÖ KOTITALOUS KUVATAIDE TIETOTEKNIIKKA MAASEUTUYRITTÄJYYS ILMAISUTAITO JA VIESTINTÄ LIIKUNTA ENGLANNIN KIELI RUOTSIN KIELI SAKSAN KIELI (B2) MATEMATIIKKA

3 OPPILAANOHJAUS VALINNAISAINEIDEN OPETUS TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE JA TYÖSKENTELYLLE YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYT KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET TODISTUKSET TIETOSTRATEGIA TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN

4 JOHDANTO Opetushallitus on hyväksynyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 noudatettavaksi alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 :n mukaisesti. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön opetussuunnitelmassa päätettävän porrastuksen mukaisesti kaikilla luokka-asteilla viimeistään Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen mitä perusteissa on määrätty. Koska opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joita tulee noudattaa, niin opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelma on koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma. Se sisältää koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet ja myös keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmaan on kirjoitettu kaikki olennainen tieto koulun toiminnasta. Tervolan peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu valtakunnalliset säädökset ja paikalliset päätökset huomioon ottaen ja se voimaan tullessaan korvaa myös käytössä olevan vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen. 1 OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tulee välittää opetus- ja kasvatustyössään niitä arvoja, jotka edistävät oppilaan yksilöllisyyden vahvistumista ja tukevat yhteiskunnan kehittämistä. Arvoperusta rakentuu ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden periaatteille. Moniarvoisessa kansainvälistyvässä yhteiskunnassa eläminen edellyttää identiteetin selkeyttämistä kansallisen ja paikallisen kulttuuriperinteen pohjalta. Muuttuvassa maailmassa erityisesti elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyvät arvo- ja eettiset kysymykset ovat keskeisiä. Koulu selkeyttää yhteistyössä lähiyhteisöjensä kanssa omaa arvoperustaansa ottamalla huomioon ihmisen suhteen omaan itseensä ja toisiin, työhön, yhteiskuntaan, uskontoon, kulttuuriin ja luontoon. Arvoperustan määrittäminen luo edellytykset ohjata oppilaita heidän omia arvojaan ja niistä johtuvia tekojaan koskevaan eettiseen pohdintaan ja valintoihin. Arvoperusta näkyy siten opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisen koulutyön järjestämisessä. Perusopetuksen tehtävänä on perustietojen ja taitojen opettamisen lisäksi tukea oppilaan sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista sekä antaa valmiuksia aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnan positiivisena rakentajana. Sivistyksellä tässä yhteydessä tarkoitetaan tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja arvoihin perustuvaa kykyä vastata elämisen haasteisiin. Vuosiluokkien 1-2 eli alkuopetuksen tehtävänä on antaa välineet perusopetuksessa tapahtuvaa työskentelyä ja oppimista varten, kuten luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset valmiudet sekä oppimis- ja työskentelytaidot. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kokonaispersoonallisuutta kasvattamalla ja opettamalla heitä koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaan mahdollisimman monipuolisesti. Tervolan kunnan toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Kunnan toiminnan tavoitteena on viihtyisän asuinympäristön aikaan saaminen ja mahdollisimman hyvän palvelutason turvaaminen sekä noin 3700 asukkaan väestöpohjan säilyttäminen. Sivistystoimen päävastuualueen toiminta-ajatuksen mukaan sivistystoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja antaa valmiuksia muuttuviin elämäntilanteisiin kehittämällä ja ylläpitämällä viihtyvyyttä, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä vapaa-aikaan liittyviä palveluja.

5 Peruskoulutuksen toiminta-ajatuksen mukaan Tervolassa annetaan oppijan kehitysikä ja oppimisedellytykset huomioonottavaa, uusien opetussuunnitelmien edellyttämää hyvää perusopetusta alueellisesti lähikouluissa niin, etteivät lasten ja nuorten koulumatkat tule kohtuuttoman pitkiksi ja rasittaviksi eivätkä siten heikennä oppimisen edellytyksiä. Otetaan huomioon yhteiskunnan muuttuvat tarpeet ja mahdollisuudet. 5 Koulut voivat lisätä opetussuunnitelmaansa myös mahdollisen oman täydentävän arvopohjansa ja toiminta-ajatuksensa. 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Opetussuunnitelman perusteissa mainittujen perusopetuksen tehtävien lisäksi opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus niin kunnan, seutukunnan kuin koko maankin alueella. Perusopetuksen tavoitteena on, että oppijat omaksuvat edellytystensä mukaan opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot. Perustaitojen lisäksi oppija saa opiskeluun, ajatteluun, itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyökykyyn ja vastuullisuuteen liittyviä taitoja. Oppijoiden kasvua tuetaan saavuttamaan realistinen minäkäsitys, terve itsetunto sekä sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma nähdään opetuksen ja kasvattamisen olennaisena tavoitteena. 3 KIELIOHJELMA Kunnassa on yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kaikkia kouluja koskeva yhteinen kieliohjelma. Vuosiluokilla 3-9 opetetaan A1 -kielenä englantia. Vuosiluokilla 7-9 jatkuu kaikille yhteinen englannin kieli. B1 -kielen, ruotsin opetus alkaa vuosiluokalla 7. Vuosiluokilla 8 ja 9 voi opiskella B2 -kieltä, joka voi olla saksan, ranskan tai venäjän kieli.

6 4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO Tervolan koulutuslautakunta on hyväksynyt kunnan perusopetuksen tuntijaon Vuosiluokilla 1-6 annetaan opetusta 138 tuntia ja vuosiluokilla tuntia. Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Koulukohtaisista taito- ja taideaineista vuosiluokilla 1-6 sekä valinnaisaineista vuosiluokilla 7-9 päättää johtokunta. 6 AINEET Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- ja taideaine Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6)

7 5 OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET Perusopetuksen järjestämisestä vastaa kirkonkylän alueella Lapinniemen koulu, yhtenäinen peruskoulu, joka järjestää myös esiopetusta ja luokkamuotoista erityisopetusta Lapinniemen päiväkodin tiloissa. Kolmiopettajaisia kouluja ovat Kaisajoen, Louen ja Mattisen koulut sekä kaksiopettajaisia ovat Koivun ja Lehmikummun koulut. Koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa ja opetus- ja oppimisvälineet ja -materiaalit ovat asialliset ja ajanmukaiset. Jokaisella koululla on oma johtajansa ja johtokuntansa. Kouluille on laadittu omaa toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt, joissa on määritelty ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii. Koulun lukuvuosisuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa. Se kertoo, miten koulussa kyseisenä lukuvuonna aiotaan saavuttaa opetussuunnitelmassa mainitut ja kunnan taloussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 7 Turvallisen ja innostavan työskentely- ja oppimisilmapiirin luomiseen kiinnitetään erityistä huomiota, niin että se on avoin, kiireetön, rohkaiseva ja myönteinen. Oppimisympäristö ja pedagogiset järjestelyt toteutetaan niin, että ne mahdollistavat erilaiset oppimistavat ja erilaiset oppimisprosessit. Opetusmenetelmät valitaan tarkoituksenmukaisesti niin, että ne tukevat niin aktiivisen oppijan kuin tulevaisuuden työelämänkin tarpeita. Aktiivinen oppimiskäsitys ja siihen nojautuva yhteistoiminnallisuus ovat keskeisiä periaatteita työtapojen valinnassa. Aktiivisen oppimisen tunnuspiirteitä ovat mm. tiedon prosessointi, oppiminen oman toiminnan kautta, mahdollisuus kokeilla ja etsiä sekä oppimisen sosiaaliset elementit. Yhteistoiminnallisen oppimisen ominaisuuksia ovat positiivinen riippuvuus, lähivuorovaikutuksen lisääminen, yksilöllinen tulosvastuu, sosiaaliset taidot ja ryhmäprosessointi. Tarkemmat työtavat ilmenevät luvusta 7, jossa määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa. 6 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät moniin eri oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Tämä toteutuminen näkyy koulun arkipäivän toiminnassa sekä lukuvuosittain erikseen sovittavissa koko koulun yhteisissä vuositeemojen toteutuksessa. 1. Ihmisenä kasvaminen 0 Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on turvallinen kasvuympäristö, joka tukee yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon sekä yhteisöllisyyden kehitystä. Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana sekä toimimaan yhteisön jäsenenä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaiset yhteistoimintatavat

8 8 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään tervolalaista, lappilaista ja suomalaista sekä eurooppalaista ä, löytämään oma nsä sekä kehittämään valmiuksiaan toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Oppilas oppii oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään tervolalaisen, lappilaisen ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin sekä saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle oma kulttuuri, tervolalainen kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ihmisten välisen yhteistyön edellytykset kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä yhteistyössä tapakulttuurit 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. Oppilas oppii viestinnän perustaitoja, kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi sekä median käyttäjäksi mediakriittisyyttä sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden monipuolista käyttöä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö videokameran, digikameran ja tietokoneen käyttö, äänen nauhoitus 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuuri ja toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttavat oppilasta muodostamaan realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

9 9 Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä ja toimintaa yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta * Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan motivaatiota ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tervolan peruskoulut kasvattavat ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulussa opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys Tervolan peruskoulussa ja oppilaan omassa elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Opetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

10 Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä sekä kehittämään liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuutta 10 päihdyttävät ja huumausaineet onnettomuudet ja rikollisuus työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit kiusaaminen väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen 7. Ihminen ja teknologia = Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetus tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetus kehittää oppilaiden kykyä välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämisessä ja käytössä. Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet on merkitty eri oppiaineisiin joko symbolilla tai kirjallisesti. Niitä ovat ihmisenä kasvaminen (0), ja kansainvälisyys ( ), ( ), osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ( ), vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (*), turvallisuus ja liikenne ( ) sekä ihminen ja teknologia (=)

11 11 7 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma kieli. Kieli ilmentää kulttuuria ja kielellä siirretään kulttuuriperintöä. Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalista vuorovaikutusta luodaan kielen avulla. Kielen avulla rakennetaan identiteettiä ja sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita. Kieli on sekä oppimisen kohde että väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista ja kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Yhdysluokissa äidinkielen sisältöjä voidaan opiskella vuorokursseina opettajan harkinnan mukaan. Vuosiluokat 1-2 Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely draama, leikit, pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti kuuntelemaan keskustelemaan lukemaan ja kirjoittamaan ymmärtämään lukemaansa tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja kirjoittaessaan ottamaan vähitellen huomioon kielten sopimuksia ja sääntöjä medialukutaidon ja tietotekniikan alkeita kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta valitsemaan itselleen lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta 1. luokka Puhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu erilaisissa tilanteissa kerronta leikki draama sadut, kertomukset, runot, lorut esiintymiskokemukset Lukeminen 0 pien- ja suuraakkoset äänteet, tavut, sanat, lauseet runot, lorut, riimit lyhyet kertomukset pienet kirjat, sarjakuvat Kirjoittaminen oikea kynäote; silmän ja käden koordinaatio pienet ja suuret tekstauskirjaimet iso alkukirjain, lauseen lopetusmerkkeihin tutustuminen

12 12 sanavälit, sanan jakaminen eri riveille pienten tekstien tuottaminen Kirjallisuus 0 erilaisten tekstien kuunteleminen, lukeminen ja käsittely sadut, runot, lorut, riimit, kirjat, tietotekstit integroituna muihin oppiaineisiin kirjallisuuden analysointi; pidin/en pitänyt, päähenkilö, juoni satu - tosi luokkakirjaston käyttö 2. luokka Puhuminen ja kuunteleminen ensimmäisen luokan sisältöjä kerrataan ja laajennetaan Lukeminen 0 sujuva lukeminen ääneen ja äänettömästi ymmärtävä lukeminen Kirjoittaminen oikeinkirjoitus lausetasolla; omissa teksteissä isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit tyyppikirjaimet ja niillä kirjoittaminen sanelut, toistokirjoitukset kirjeen kirjoittaminen pienet ilmoitukset ja mainokset Kirjallisuus 0 laajennetaan ensimmäisen luokan sisältöjä siirrytään pitempiin teksteihin käytetään luokkakirjastoa pieniä kirja-arvosteluja kirjan sisällöstä kertominen muille Vuosiluokat 3-6 Mahdolliset työtavat 3. luokka opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely lukemisen ja kirjoittamisen monipuoliset harjoitukset draama, teatteri, kuunnelmat ja elokuvat leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö mediatyöpaja - video - kuunnelmat - luokkalehdet vierailut, vierailijat kirjasto, kirjallisuus Oppilas oppii kuuntelijan ja viestijän taitoja osallistuu keskusteluihin kehittää kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ymmärtää lukemansa oppii arvioimaan itseään lukijana osaa kirjoittaa käsialalla

13 13 oppii oikeinkirjoituksen perusasiat oppii rakentamaan erilaisia tekstejä harjoittelee kirjoittamista tietokoneella osaa hyödyntää aakkosia tiedonhaussa tutustuu erilaisiin tiedonhakukanaviin säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu erilaisiin teksteihin osaa valita itselleen sopivaa luettavaa osaa kertoa kirjasta Vuorovaikutustaidot ڤ kertomista oman mielipiteen ilmaisemista asiointia eri tilanteissa keskustelua ja kuuntelua ilmaisuharjoituksia; näytelmät, lausunta Tekstin ymmärtäminen silmäilevää, etsivää, asiatarkkaa ja päättelevää lukemista mielipiteen esittämistä luetusta pääasioiden löytäminen tekstistä ajatuskarttojen laatiminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialakirjoitus oikeinkirjoitus - lopetusmerkit - alkukirjain - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - yhdyssanat oman tekstin suunnittelu ja kirjoittaminen ajatuskartta otsikointi tietokoneella kirjoittamista Tiedonhallintataidot ڤ aakkostaminen tiedonhakukanavat pääasioiden löytäminen tekstistä mielipiteen / tosiasian erottaminen Kielen tehtävät ja rakenne sanojen ryhmittely ja taivutus sanaluokat: substantiivit, adjektiivit ja verbit puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 kotimainen kirjallisuus: kertomukset, runot, lastenkirjallisuus, kansanperinne lukemastaan kirjasta kertominen ja mielipiteen muodostaminen lukemastaan yhteistä / vapaavalintaista lukemista 4. luokka Oppilas kehittyy viestijänä pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon viestinnässään kehittää kerrontaansa ja ilmaisuaan rohkaistuu antamaan ja vastaanottamaan palautetta

14 14 tarkkailee ja arvioi itseään lukijana oppii pohtimaan ja ilmaisemaan tekstin herättämiä ajatuksia oppii luetun ja kuullun arviointia oppii tekemään päätelmiä luetun pohjalta laajentaa ja täsmentää sanavarastoaan kehittyy erilaisten tekstien laatijana oppii käyttämään kirjastoa oppii käyttämään eri tiedonhankintakanavia oppii havaitsemaan ympäristössään eri kielet ja antamaan niille arvoa osaa valita kiinnostavaa ja itselleen sopivaa kirjallisuutta oppii keskustelemaan lukemastaan oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä Vuorovaikutustaidot ڤ 0 kertomista ja selostamista oman mielipiteen esittämistä ja perustelemista kysymysten tekoa vuorovaikutuksessa puheenvuoroja palautteen antamista ja vastaanottamista Tekstinymmärtäminen sana- ja asiatarkkaa lukemista kysymysten esittämistä tiivistämistä keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua lukemisen strategiat Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen ٱ sanavarasto laajentaminen erilaiset tekstit myös tekstinkäsittelyohjelmalla oikeinkirjoituksessa - pilkku erottamassa lauseita perustapauksissa - oikeinkirjoitustaito varmistuu kirjoittaminen prosessina tekstin korjaaminen ja muokkaaminen ohjatusti ohjeen kirjoittaminen Tiedonhallintataidot ڤ = kirjaston käyttäminen erilaisten tietokirjojen käyttö tiedonhakuja tietoverkoissa kirjallisen esityksen laatiminen hankitun tiedon pohjalta Kielen tehtävä ja rakenne sanojen merkitys eri tekstiyhteyksissä adjektiivien vertailu sanaluokista lisää - verbin taivutus: persoonamuodot, myönteinen ja kielteinen muoto Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 pohjoismainen kirjallisuus itsensä kuvaileminen lukijana oman lukukokemuksen jakaminen keskustelemalla näytelmät keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: juoni, päähenkilö ja sivuhenkilö 5. luokka Oppilas

15 15 oppii käyttämään puheenvuoroa oppii tekemään päätelmiä kuullun perusteella osaa käyttää luetunymmärtämistä parantavia strategioita osaa yhdistää lukemansa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla osaa suunnitella ja tuottaa kronologisesti etenevää tekstiä ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstien jäsentämisessä hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa etsiä tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia tottuu käyttämään kirjastoa osaa hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan osaa ryhmitellä lauseita ja sanoja tutustuu elokuvan, teatterin tai muun median keinoin rakennettuun fiktioon osaa kuvailla itseään lukijana oppii laajentamaan lukemalla tietämystään saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Vuorovaikutustaidot ڤ keskustelupuheenvuorot päätelmien tekeminen ja arvioiminen kuullun perusteella suullisen esityksen pitäminen Tekstin ymmärtäminen väliotsikot päätelmien teko ja luetun arviointi kuullun ymmärtäminen sanaa, ääntä ja kuvaa sisältävien tekstien lukeminen tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstin vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 0 ٱ tukisanalistan laatiminen ja käyttö esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen kontaktin ottaminen yleisöön mielipiteen ilmaiseminen kirjoitustaito: - väliotsikko - kappalejako elävää ja persoonallista tekstiä kuvauksen kirjoittaminen kronologisesti etenevä teksti kirjoittaminen prosessina itsenäisesti mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen tietotekstin kirjoittaminen oikeinkirjoitus: - pilkku erottamassa lauseita Tiedonhallintataidot = ڤ tiedon merkityksen pohtiminen hakemiston käyttäminen kirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustuminen kirjallisen esityksen tekeminen hankitun tiedon pohjalta Kielen tehtävä ja rakenne puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu verbin persoona- ja aikamuodot subjekti, predikaatti, objekti sijamuodoista nominatiivi, genetiivi ja partitiivi

16 16 aktiivi ja passiivi puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailu Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 teatteri ja elokuva eurooppalainen kirjallisuus sarjakuva oman lukukokemuksen jakaminen kirjoittamalla 6. luokka Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana hyväksyy erilaisia vuorovaikutustapoja ja näkemyksiä kehittää tekstityyppien ja -lajien tuntemusta kehittää tulkitsevia ja arvioivia luku- ja kuuntelutaitoja oppii käyttämään monenlaisia tiedonlähteitä kehittää omia tekstejä monipuolisesti oppii tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään oppii kriittistä suhtautumista tietoon oppii tekemään esitystään suunnitelmallisesti ymmärtää, että kieli vaihtelee käyttäjän mukaan monipuolistaa lukuharrastustaan oppii tekemään vertailuja kirjan ja elokuvan välillä saa käsityksen median ja tekstien vaikutuksesta maailmankuvan muodostuksessa oppii suvaitsemaan eri kielten puhujia Vuorovaikutustaidot 0 ٱ tilannetajun kehittäminen menettely ristiriitatilanteessa (väittely) palautteen antaminen ja vastaanottaminen puhujana kehittyminen omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen asioiden hoitaminen Tekstin ymmärtäminen sopivan lukutavan valinta erilaisten tekstityyppien ymmärtävä lukeminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen murreteksti oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen Tiedonhallintataidot = tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden arviointi muistiinpanot lähdemerkintöjen opettelu Kielen tehtävät ja rakenne luokilla 3-5 opittujen kielioppiasioiden kertaaminen sijamuodoista lisää paikallissijat suomen kielen rakenteen vertailua muihin kieliin Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 * tietoa keskeisistä teoksista; Kalevalasta, kansanperinteestä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen

17 17 Vuosiluokat 7-9 Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely soveltuvien opetusvälineiden käyttö draama, pelit sanoma- ja aikakauslehdet kirjastovierailut vierailijat: kirjailijat, toimittajat, näyttelijät ym. Oppilas harrastaa lukemista saavuttaa monipuolisen lukutaidon oppii lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä ja tulkitsemaan niitä oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja kehittyy monipuoliseksi ja omaleimaiseksi tekstien tuottajaksi rohkenee tuomaan esille omia näkemyksiään ja perustelemaan niitä tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään kehittyy kommentoimaan rakentavasti toisten ajatuksia oppii monipuolisia vuorovaikutustaitoja puhujana ja kuuntelijana tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti puhetehtävissään oppii vertailemaan suomen kielen ominaisuuksia muihin kieliin tutustuu kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun 7. luokka Lukeminen ja kirjallisuus 0 mitä tieto on? erilaisia tiedon lähteitä tiedon arviointi koulu- ja lähikirjaston käyttö vierailu kirjastoon ja tutustuminen kirjaston pääluokitukseen tekstien jaottelu: fakta ja fiktio kirjallisuuden lajien jaottelu: epiikka, draama ja lyriikka kirjallisuuden termejä: aihe, päähenkilöt, sivuhenkilöt, miljöö, juoni perinteisen ja modernin runon vertailua nuortenkirjailijoita ja -kirjoja luetun nuortenkirjan esittely Paasilinna-monumenttiin tutustuminen Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - kertomuksen rakenne - kertomuksen lajit: seikkailu-, kauhu-, jännitys-, matka-, rakkaus- ja nykytarina - kuvaus ja dialogi kertomuksen osina - kerronnan keinot mm. ajan ilmaisu - näkökulmia - erilaisia kertojia - runo - kielen keinoja - omia runoja faktan tekstilajeja - aineistopohjaisen tekstin laatiminen - referointi eli tekstinkeskeisten asioiden erottaminen

18 18 yleiskielen käyttö - alkukirjaimet (vertailu muihin kieliin) - yhdyssanat - välimerkit - suora- ja epäsuora esitys Kielitieto kielen rakenne tekstin sidoksisuus: virke, lauseiden lajit ja lausetyypit ylä- ja alakäsitteet sanaluokkien syventävä käsittely sijamuotojen syventävä käsittely ajan ilmaus kielessä: tempukset Puheviestintä 0 esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelu - ääneen lukeminen - kirjan esittely - luetusta kirjasta tehdään muistiinpanot lukukortin tai -päiväkirjan avulla - haastattelu - draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - uutinen - sarjakuvien maailma - elokuvan ilmaisukeinoja - nuorten elokuva 8. luokka Lukeminen ja kirjallisuus 0 miksi kirjallisuutta luetaan - kirjallisuuden käsitteitä: epiikka, lyriikka ja draama - kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, kauhu-, ja scifikirjallisuus - novelli ja näytelmä kirjallisuuden lajeina - kirjallisuuden termeistä: kertoja, aihe, motiivi, teema, tapahtuma-aika ja -paikka, miljöö - vierailu kirjastoon Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - tyyliharjoituksia - novellin pohjalta kirjoitettu kertomus - novellin pohjalta kirjoitettu dialogi - runon keinoja kirjoituksessa: kielikuva, metafora, personifikaatio, äänteiden soinnuttelu faktan tekstilajeja - argumentoiva teksti: mielipidekirjoitus, arvostelu, laajahko aineistopohjainen kirjoitus - lukupäiväkirja yleiskielen käyttö - syventävä oikeinkirjoitus. alkukirjaimet, yhdyssanat ja välimerkit Kielitieto 0 verbien vaikutuskeinoja: modukset lauseen rakenne ja sen jäsenet Puheviestintä 0 esiintymistottumuksen ja ilmaisutaitojen harjoittelua - nonverbaalinen kehon kieli - perustelemisen taito - väittely - keskustelun taito - ilmaisu- ja draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - faktan ja fiktion rajankäynti uutisoinnissa

19 19 9. luokka - kuvan vaikutuskeinoja - mainosten kieltä - elokuva Titanic: fiktio faktan pohjalta Lukeminen ja kirjallisuus 0 kirjallisuustieto ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä - keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja: esim. Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Leino, Södergran, Jotuni, Sillanpää, Waltari, Saarikoski, Paasilinnat mm. - kirjallisuustutkielma suomalaisesta kirjailijasta - realismin ja modernismin piirteitä epiikassa ja lyriikassa - kansanperinteeseen ja Kalevalaan tutustumista - ulkomaisia klassikkoja: esim. Agatha Christie, Aleksei Tolstoi, H.C. Anderssen, Henrik Ibsen, Carl Mikael Bellman, August Strindberg, Dan Andersson, Nils Ferlin, Selma Lagerlöf, Astrid Lindgren, Evert Taube mm. tiedonhallintataidot - tutkielma kotimaisesta kirjailijasta, jossa on mukana kirjallisuuden termistön tuntemusta - tutkielmassa huomioidaan aiheen muotoilu, lähteiden käsittely sekä tutkielman kirjoittaminen Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - valinnaisesti runoja, satuja ja novelleja faktan tekstilajeja - sisältö ja rakenne: aikarakenne, vertailurakenne, luokittelurakenne ja pohdintarakenne - asiapitoinen kirjoitus jonkin rakenteen pohjalta - essee - kirjallisuustutkielma yleiskielen käyttö - puhutun ja kirjoitetun kielen eroja - vierassanat - lyhenteet Kielitieto 0 nominaalimuodot lauseenvastike suomen kielen kehitys suomen kielen peruspiirteet tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen suomen kielen eri-ikäiset kerrostumat kielikunnat suomi ja sen sukukielet kielen vaihtelu: murre- ja slangituntemusta Puheviestintä 0 vuorovaikutustaitojen harjoittelu - puhe - keskustelutaito, kokoustaito - kirjallisuustutkielman suullinen esittäminen - puhetilanteen analysointi- ja palauteharjoituksia - ilmaisu- ja draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - sanoma- ja aikakauslehtien syventävä tarkastelu - elokuvan ja kirjallisuuden vertailua - haastattelutekniikkaa; henkilöhaastattelu

20 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kaikille yhteisenä aineena ruotsin kieli aloitetaan 7. luokalla. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen opetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely pelit ja leikit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas saavuttaa suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan peruskielitaidon edistää kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä 7. luokka 8. luokka aihepiirit - minä itse ja perhe, tervehdykset, esittely - numerot, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet - värit, harrastukset, vapaa-aika, lähiympäristö kuullun ymmärtäminen - virkkeiden täydentäminen kuullun perusteella - suomenruotsin ja ruotsinruotsin erojen havaitseminen puhuminen - mallin perässä toistaminen, suulliset pariharjoitukset, kielipelit, leikit - kappaleen sisällöstä kertominen ruotsiksi/suomeksi kuvien tai apusanojen avulla - asiointi kioskilla, ravintolassa, postissa - ruokapöytäkeskustelut, mielipiteen ilmaisu luetun ymmärtäminen - tunnistamistehtävät, kysymyksiin vastaaminen, tekstin sisällön kertominen omin sanoin ruotsiksi kirjoittaminen - läksytekstin tai uusien sanojen kirjoittaminen vihkoon, sana- tai kuvavihjeistä kirjoittaminen, sanelutehtävät, aukkotehtävät, kysymysten laatiminen sekä niihin vastaaminen rakenteet - persoonapronominit, omistuspronominit, genetiivi - substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto, monikko - pronominialkuiset kysymykset, verbillä alkavat kysymykset - olla-verbien vara ja ha välinen ero, preesens, imperfektin tunnistaminen, apuverbit, kieltolauseet, päälauseen sanajärjestys, adjektiivin kolme muotoa, tavallisimmat prepositiot aihepiirit - nuoren arki kotona ja koulussa, ystävät, nuorisokulttuuri, musiikki aloitetaan Pohjoismaihin tutustuminen, matkustus, lomailu, juhlat 0 kuullun ymmärtäminen - edellisten lisäksi vaativammat kuuntelutekstit ja tehtävät puhuminen - edellisten lisäksi käytöstavat eri tilaisuuksissa; esim. juhlat, vierailut, tutustuminen luetun ymmärtäminen - edellisten lisäksi vaativammat tekstit, tekstin kertominen ruotsiksi kirjoittaminen - edellisten lisäksi annetusta aiheesta kirjoittaminen rakenteet - persoonapronominien objektimuodot, tämä, tuo, nämä, nuo, ingen, någon

21 21 9. luokka - imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, man-passiivi - järjestysluvut ja päiväykset - adverbi, rinnastuskonjunktiot aihepiirit - Pohjoismaihin tutustuminen jatkuu, monikulttuurisuus, erilaiset harrastukset, ympäristön suojelu, ammatinvalinta, unelmat, olotila 0 * kuullun ymmärtäminen - tekstit pitempiä ja vaativampia puhuminen - oman tuottamisen osuus kasvaa luetun ymmärtäminen - tekstien vaikeustaso kasvaa kirjoittaminen - oman tuottamisen osuus kasvaa koko ajan, tehtävät vaativampia rakenteet - aikaisempien rakenteiden kertausta, adjektiivien vertailu, konditionaali, infinitiivi, refleksiiviverbit, sivulauseen sanajärjestys, prepositioilmaukset

22 VIERAAT KIELET A-KIELI ENGLANTI Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely draama, leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ymmärtää arkielämää ja tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdemaan kulttuurin ja sen eroja suomalaiseen kulttuuriin. viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan arvioimaan omaa työskentelyään, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan 3. luokka Kuullunymmärtäminen 0 tavallisimpia sanoja ja fraaseja tervehdyksiä, nimiä, lukuja ja kehotuksia Puhuminen 0 yksinkertaisia kysymyksiä ja vastauksia aihepiirin perussanastoa ja vakioilmaisuja ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 tuttuja sanoja lyhyitä fraaseja ja niiden kuviin yhdistämistä tuntee kirjainjärjestelmän Kirjoittaminen numerot kirjaimin tuttuja sanoja ja fraaseja kielen kirjaimet henkilökohtaisia perustietoja

23 23 Rakenteet Monet rakenteet ovat samoja 3-4 luokka-asteille; 4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpien 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita. be-verbi have/has can/can`t myönteinen ja kielteinen imperatiivi yleispreesesns: I play, I don`t play; Do you play? My, your, his/her in, on, under, behind a/an säännöllinen monikko S-genetiivi kysymyssanoja 4. luokka Kuullunymmärtäminen 0 lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömiin tilanteisiin Puhuminen 0 henkilökohtaista perustietoa sisältäviä vuoropuheluita aihepiirin perussanastoa ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 nimiä, kylttejä yksinkertaisia itselle tuttuja tekstejä Kirjoittaminen lauseita ja fraaseja itsestä ja lähipiiristä 0 perussanojen ja sanontojen kirjoittaminen Rakenteet (4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita) edellisten kolmannen luokan rakenteiden lisäksi y 3. p: He plays our/your, their in front of, next to epäsäännöllinen monikko be going to 5. luokka Kuullunymmärtäminen 0 henkilökohtaisia kysymyksiä jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja * Puhuminen 0 lyhyt kertomus itsestä ja lähipiiristä vuoropuheluita ja palvelutilanteita lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmauksia ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 lyhyitä arkielämän viestejä rutiinitapahtumia yksinkertaisia ohjeita * postikortti, säätiedotuksia Kirjoittaminen yksinkertaiset viestit henkilötietoja, postikortit saneluja tavallisimmat omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin liittyvät sanat ja ilmaukset

24 24 Rakenteet edellisillä luokilla käsitellyn lisäksi artikkelit a/an, the analyyttisemmin yleispreesens, myönteinen, kielteinen, kysyvä kestopreesens preesensien erot kysymyslauseen sanajärjestys artikkelin käytön eroja: a/an, the persoonapronominien objektimuodot this/that these/those lyhyiden adjektiivien vertailu järjestyslukuja ja päiväyksiä There is There are... prepositioita imperfekti (alustavasti säännölliset verbit ja be) 6. luokka Kuullunymmärtäminen 0 tutun puheen ja keskustelun seuraamista lyhyitä itseä kiinnostavia keskusteluja ja viestejä ohjeita ja kuulutuksia Puhuminen 0 lähipiiristä kertominen palvelutilanteita ääntämisharjoituksia vuoropuhelun aloittaminen ja lopettaminen Luetun ymmärtäminen 0 ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä tekstin pääajatukset ja päättely kontekstin avulla Kirjoittaminen rutiininomaisia arkitilanteita henkilökohtaisia kirjeitä luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista rakenteiden kirjoittaminen Rakenteet imperfekti intensiivisesti adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät) kesto- ja yleispreesensin eroja apuverbit kysymyslauseen sanajärjestys myönteisen lauseen sanajärjestys (SPOTPA) alustavasti will/won`t Vuosiluokat 7-9 A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen opetus

25 25 yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely projektit draama, leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset yleistietoa sisältävästä puheesta tai tekstistä keskustelemaan vaativammistakin epävirallisista aiheista sekä kertomaan ja kirjoittamaan arkisista asioista tiedostamaan kielen tärkeimmät variantit tuntemaan englantilaisen kielialueen kulttuuria ja toimimaan sen odotusten mukaan käyttämään tehokkaita työtapoja hyödyntämään tietotekniikkaa arvioimaan kehittymistään ja työtapojaan sekä muuttamaan niitä tarkkailemaan kielitaitoaan ja korvaaman siinä esiintyviä puutteita eri keinoin 7. luokka 8. luokka 9. luokka aihepiirit: minä itse ja perhe, harrastukset, eläimet, lähiympäristö, englanninkieliset maat 0 kuullun ymmärtäminen: 3 6 -luokkien lisäksi lyhyet arkipäivän tilanteet puhuminen: ääneen lukeminen, ohjatut parikeskustelut, tien neuvominen ja kysyminen luetun ymmärtäminen: monipuoliset aihepiireihin liittyvät tekstit, jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvät viestit kirjoittaminen: lyhyet, yksinkertaiset viestit, kuvaukset, kertomukset, kirjeet, sähköpostiviestit rakenteet: 3-6 -luokkien kertaus, perfekti, pluskvamperfekti, futuuri, epäsäännölliset verbit, persoonapronominit ja niiden objektimuodot, possessiivipronominit, sanajärjestys, there is/are, prepositioita, kysymyslauseet aihepiirit: koulu, oppiaineet, ammatit, rakkaus, seurustelu, muoti, ystävyys, terveys, englanninkieliset maat 0 kuullun ymmärtäminen: monipuolisia tehtäviä kurssien aiheista puhuminen: pari- ja ryhmäkeskusteluja, mielipiteen tiedustelu ja ilmaiseminen, erilaisia asiointitilanteita, puhelinkeskustelu ja viestin jättäminen luetun ymmärtäminen: myös abstraktisempia aiheita kirjoittaminen: tiivistäminen sekä äidinkielellä että kohdekielellä, muita lyhyitä kirjoitustehtäviä rakenteet: substantiivien monikko, artikkelit ja niiden käyttö, I konditionaali sekä ehtolauseet, ingmuodot, konjunktioita, apuverbit, indefiniittipronominit, demonstratiivipronominit, adjektiivit ja adverbit, artikkelien käytön erikoistapaukset aihepiirit: koulutus, työpaikat, ammatinvalinta, eri kulttuurit, elokuva, musiikki 0 = kuullun ymmärtäminen: ohjeita, viestejä, haastattelu, työnhaku, monipuolisia tehtäviä kurssien aiheista puhuminen: kuten edellä (ks. kuullun ymmärtäminen), itsestä kertominen, esityksiä luetun ymmärtäminen: tuttujen aiheiden lisäksi myös haasteellisempia tekstejä monipuolisesti kurssien aiheista kirjoittaminen: itsenäisesti kirjoitettuja kertomuksia ja tarinoita, projekteja, ohjeita, viestejä, kohteliaat kirjeet, tiedustelut, työpaikkahakemus rakenteet: aikamuotojen kertaus, II konditionaali ja ehtolauseet, passiivi, epäsuora kysymys, infinitiivi ja to-sanan käyttö, paljoussanat

26 MATEMATIIKKA Vuosiluokat 1-2 Alkuopetuksen matematiikan tärkeimpiä tehtäviä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin oppiminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen pohjaksi. Mahdolliset työtavat leikit opetusvälineiden käyttö: kymmensauvat, helmitaulut, sataruudukot, numerokortit, paikkapohjat, nopat, noppapelit, palikat, kertolaskukortit, lukopelit, dominot, muistipelit, mittanaru, viivotin, tietokonepelit ja internet Oppilas oppii keskittymään ja kuuntelemaan oppii loogista päättelykykyä ja matemaattista ajattelua kehittää matemaattisten käsitteiden hallintaa kehittää taitoa mallintaa maailmaa matemaattisilla käsitteillä oppii perus- ja päässälaskutaitoa oppii tulkitsemaan yksinkertaisia graafisia esityksiä ja geometrisiä kuvioita oppii arviointi ja mittaamistaitoja oppii kellonajat kehittää ongelmanratkaisutaitoja saa mahdollisuuden kokeilla ja toimia leikinomaisesti saa myönteisiä elämyksiä liittää opiskeltavan asian arkielämään 1. luokka 2. luokka lukukäsite 0 - luonnolliset luvut lukujen lukeminen ja numeromerkintä - suuruusvertailu - lukumäärä, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus yhteen- ja vähennyslasku - yhteen- ja vähennyskäsitteet ja niiden laskeminen lukualueella vaihdannaisuus ja liitännäisyys - sovellus- ja arviointitehtäviä graafiset esitykset = - helppojen taulukoiden ja diagrammien laadintaa geometria = - kolmio, nelikulmio, ympyrä - pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio arviointi ja mittaaminen - viivottimen käyttö - senttimetrien mittaaminen viivottimella - metriin tutustuminen ja esineiden vertailua metrin pituuteen - kellonajoista tasa- ja puolituntien tunteminen - euron ja sentin tunteminen lukukäsite 0 - luonnolliset luvut lukujen lukeminen ja numeromerkintä

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot