Koulutuslautakunta hyväksynyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuslautakunta hyväksynyt 10.5.2005 34"

Transkriptio

1 Koulutuslautakunta hyväksynyt

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KIELIOHJELMA NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET A-KIELI ENGLANTI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET TEKNINEN TYÖ TEKSITIILITYÖ KOTITALOUS KUVATAIDE TIETOTEKNIIKKA MAASEUTUYRITTÄJYYS ILMAISUTAITO JA VIESTINTÄ LIIKUNTA ENGLANNIN KIELI RUOTSIN KIELI SAKSAN KIELI (B2) MATEMATIIKKA

3 OPPILAANOHJAUS VALINNAISAINEIDEN OPETUS TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE JA TYÖSKENTELYLLE YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYT KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET TODISTUKSET TIETOSTRATEGIA TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN

4 JOHDANTO Opetushallitus on hyväksynyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 noudatettavaksi alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 :n mukaisesti. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön opetussuunnitelmassa päätettävän porrastuksen mukaisesti kaikilla luokka-asteilla viimeistään Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen mitä perusteissa on määrätty. Koska opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joita tulee noudattaa, niin opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelma on koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma. Se sisältää koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet ja myös keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmaan on kirjoitettu kaikki olennainen tieto koulun toiminnasta. Tervolan peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu valtakunnalliset säädökset ja paikalliset päätökset huomioon ottaen ja se voimaan tullessaan korvaa myös käytössä olevan vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen. 1 OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tulee välittää opetus- ja kasvatustyössään niitä arvoja, jotka edistävät oppilaan yksilöllisyyden vahvistumista ja tukevat yhteiskunnan kehittämistä. Arvoperusta rakentuu ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden periaatteille. Moniarvoisessa kansainvälistyvässä yhteiskunnassa eläminen edellyttää identiteetin selkeyttämistä kansallisen ja paikallisen kulttuuriperinteen pohjalta. Muuttuvassa maailmassa erityisesti elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyvät arvo- ja eettiset kysymykset ovat keskeisiä. Koulu selkeyttää yhteistyössä lähiyhteisöjensä kanssa omaa arvoperustaansa ottamalla huomioon ihmisen suhteen omaan itseensä ja toisiin, työhön, yhteiskuntaan, uskontoon, kulttuuriin ja luontoon. Arvoperustan määrittäminen luo edellytykset ohjata oppilaita heidän omia arvojaan ja niistä johtuvia tekojaan koskevaan eettiseen pohdintaan ja valintoihin. Arvoperusta näkyy siten opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisen koulutyön järjestämisessä. Perusopetuksen tehtävänä on perustietojen ja taitojen opettamisen lisäksi tukea oppilaan sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista sekä antaa valmiuksia aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnan positiivisena rakentajana. Sivistyksellä tässä yhteydessä tarkoitetaan tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja arvoihin perustuvaa kykyä vastata elämisen haasteisiin. Vuosiluokkien 1-2 eli alkuopetuksen tehtävänä on antaa välineet perusopetuksessa tapahtuvaa työskentelyä ja oppimista varten, kuten luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset valmiudet sekä oppimis- ja työskentelytaidot. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kokonaispersoonallisuutta kasvattamalla ja opettamalla heitä koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaan mahdollisimman monipuolisesti. Tervolan kunnan toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Kunnan toiminnan tavoitteena on viihtyisän asuinympäristön aikaan saaminen ja mahdollisimman hyvän palvelutason turvaaminen sekä noin 3700 asukkaan väestöpohjan säilyttäminen. Sivistystoimen päävastuualueen toiminta-ajatuksen mukaan sivistystoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja antaa valmiuksia muuttuviin elämäntilanteisiin kehittämällä ja ylläpitämällä viihtyvyyttä, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä vapaa-aikaan liittyviä palveluja.

5 Peruskoulutuksen toiminta-ajatuksen mukaan Tervolassa annetaan oppijan kehitysikä ja oppimisedellytykset huomioonottavaa, uusien opetussuunnitelmien edellyttämää hyvää perusopetusta alueellisesti lähikouluissa niin, etteivät lasten ja nuorten koulumatkat tule kohtuuttoman pitkiksi ja rasittaviksi eivätkä siten heikennä oppimisen edellytyksiä. Otetaan huomioon yhteiskunnan muuttuvat tarpeet ja mahdollisuudet. 5 Koulut voivat lisätä opetussuunnitelmaansa myös mahdollisen oman täydentävän arvopohjansa ja toiminta-ajatuksensa. 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Opetussuunnitelman perusteissa mainittujen perusopetuksen tehtävien lisäksi opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus niin kunnan, seutukunnan kuin koko maankin alueella. Perusopetuksen tavoitteena on, että oppijat omaksuvat edellytystensä mukaan opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot. Perustaitojen lisäksi oppija saa opiskeluun, ajatteluun, itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyökykyyn ja vastuullisuuteen liittyviä taitoja. Oppijoiden kasvua tuetaan saavuttamaan realistinen minäkäsitys, terve itsetunto sekä sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma nähdään opetuksen ja kasvattamisen olennaisena tavoitteena. 3 KIELIOHJELMA Kunnassa on yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kaikkia kouluja koskeva yhteinen kieliohjelma. Vuosiluokilla 3-9 opetetaan A1 -kielenä englantia. Vuosiluokilla 7-9 jatkuu kaikille yhteinen englannin kieli. B1 -kielen, ruotsin opetus alkaa vuosiluokalla 7. Vuosiluokilla 8 ja 9 voi opiskella B2 -kieltä, joka voi olla saksan, ranskan tai venäjän kieli.

6 4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO Tervolan koulutuslautakunta on hyväksynyt kunnan perusopetuksen tuntijaon Vuosiluokilla 1-6 annetaan opetusta 138 tuntia ja vuosiluokilla tuntia. Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Koulukohtaisista taito- ja taideaineista vuosiluokilla 1-6 sekä valinnaisaineista vuosiluokilla 7-9 päättää johtokunta. 6 AINEET Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- ja taideaine Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6)

7 5 OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET Perusopetuksen järjestämisestä vastaa kirkonkylän alueella Lapinniemen koulu, yhtenäinen peruskoulu, joka järjestää myös esiopetusta ja luokkamuotoista erityisopetusta Lapinniemen päiväkodin tiloissa. Kolmiopettajaisia kouluja ovat Kaisajoen, Louen ja Mattisen koulut sekä kaksiopettajaisia ovat Koivun ja Lehmikummun koulut. Koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa ja opetus- ja oppimisvälineet ja -materiaalit ovat asialliset ja ajanmukaiset. Jokaisella koululla on oma johtajansa ja johtokuntansa. Kouluille on laadittu omaa toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt, joissa on määritelty ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii. Koulun lukuvuosisuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa. Se kertoo, miten koulussa kyseisenä lukuvuonna aiotaan saavuttaa opetussuunnitelmassa mainitut ja kunnan taloussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 7 Turvallisen ja innostavan työskentely- ja oppimisilmapiirin luomiseen kiinnitetään erityistä huomiota, niin että se on avoin, kiireetön, rohkaiseva ja myönteinen. Oppimisympäristö ja pedagogiset järjestelyt toteutetaan niin, että ne mahdollistavat erilaiset oppimistavat ja erilaiset oppimisprosessit. Opetusmenetelmät valitaan tarkoituksenmukaisesti niin, että ne tukevat niin aktiivisen oppijan kuin tulevaisuuden työelämänkin tarpeita. Aktiivinen oppimiskäsitys ja siihen nojautuva yhteistoiminnallisuus ovat keskeisiä periaatteita työtapojen valinnassa. Aktiivisen oppimisen tunnuspiirteitä ovat mm. tiedon prosessointi, oppiminen oman toiminnan kautta, mahdollisuus kokeilla ja etsiä sekä oppimisen sosiaaliset elementit. Yhteistoiminnallisen oppimisen ominaisuuksia ovat positiivinen riippuvuus, lähivuorovaikutuksen lisääminen, yksilöllinen tulosvastuu, sosiaaliset taidot ja ryhmäprosessointi. Tarkemmat työtavat ilmenevät luvusta 7, jossa määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa. 6 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät moniin eri oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Tämä toteutuminen näkyy koulun arkipäivän toiminnassa sekä lukuvuosittain erikseen sovittavissa koko koulun yhteisissä vuositeemojen toteutuksessa. 1. Ihmisenä kasvaminen 0 Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on turvallinen kasvuympäristö, joka tukee yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon sekä yhteisöllisyyden kehitystä. Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana sekä toimimaan yhteisön jäsenenä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaiset yhteistoimintatavat

8 8 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään tervolalaista, lappilaista ja suomalaista sekä eurooppalaista ä, löytämään oma nsä sekä kehittämään valmiuksiaan toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Oppilas oppii oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään tervolalaisen, lappilaisen ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin sekä saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle oma kulttuuri, tervolalainen kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ihmisten välisen yhteistyön edellytykset kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä yhteistyössä tapakulttuurit 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. Oppilas oppii viestinnän perustaitoja, kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi sekä median käyttäjäksi mediakriittisyyttä sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden monipuolista käyttöä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö videokameran, digikameran ja tietokoneen käyttö, äänen nauhoitus 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuuri ja toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttavat oppilasta muodostamaan realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

9 9 Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä ja toimintaa yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta * Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan motivaatiota ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tervolan peruskoulut kasvattavat ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulussa opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys Tervolan peruskoulussa ja oppilaan omassa elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Opetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

10 Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä sekä kehittämään liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuutta 10 päihdyttävät ja huumausaineet onnettomuudet ja rikollisuus työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit kiusaaminen väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen 7. Ihminen ja teknologia = Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetus tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetus kehittää oppilaiden kykyä välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämisessä ja käytössä. Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet on merkitty eri oppiaineisiin joko symbolilla tai kirjallisesti. Niitä ovat ihmisenä kasvaminen (0), ja kansainvälisyys ( ), ( ), osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ( ), vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (*), turvallisuus ja liikenne ( ) sekä ihminen ja teknologia (=)

11 11 7 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma kieli. Kieli ilmentää kulttuuria ja kielellä siirretään kulttuuriperintöä. Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalista vuorovaikutusta luodaan kielen avulla. Kielen avulla rakennetaan identiteettiä ja sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita. Kieli on sekä oppimisen kohde että väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista ja kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Yhdysluokissa äidinkielen sisältöjä voidaan opiskella vuorokursseina opettajan harkinnan mukaan. Vuosiluokat 1-2 Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely draama, leikit, pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti kuuntelemaan keskustelemaan lukemaan ja kirjoittamaan ymmärtämään lukemaansa tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja kirjoittaessaan ottamaan vähitellen huomioon kielten sopimuksia ja sääntöjä medialukutaidon ja tietotekniikan alkeita kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta valitsemaan itselleen lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta 1. luokka Puhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu erilaisissa tilanteissa kerronta leikki draama sadut, kertomukset, runot, lorut esiintymiskokemukset Lukeminen 0 pien- ja suuraakkoset äänteet, tavut, sanat, lauseet runot, lorut, riimit lyhyet kertomukset pienet kirjat, sarjakuvat Kirjoittaminen oikea kynäote; silmän ja käden koordinaatio pienet ja suuret tekstauskirjaimet iso alkukirjain, lauseen lopetusmerkkeihin tutustuminen

12 12 sanavälit, sanan jakaminen eri riveille pienten tekstien tuottaminen Kirjallisuus 0 erilaisten tekstien kuunteleminen, lukeminen ja käsittely sadut, runot, lorut, riimit, kirjat, tietotekstit integroituna muihin oppiaineisiin kirjallisuuden analysointi; pidin/en pitänyt, päähenkilö, juoni satu - tosi luokkakirjaston käyttö 2. luokka Puhuminen ja kuunteleminen ensimmäisen luokan sisältöjä kerrataan ja laajennetaan Lukeminen 0 sujuva lukeminen ääneen ja äänettömästi ymmärtävä lukeminen Kirjoittaminen oikeinkirjoitus lausetasolla; omissa teksteissä isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit tyyppikirjaimet ja niillä kirjoittaminen sanelut, toistokirjoitukset kirjeen kirjoittaminen pienet ilmoitukset ja mainokset Kirjallisuus 0 laajennetaan ensimmäisen luokan sisältöjä siirrytään pitempiin teksteihin käytetään luokkakirjastoa pieniä kirja-arvosteluja kirjan sisällöstä kertominen muille Vuosiluokat 3-6 Mahdolliset työtavat 3. luokka opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely lukemisen ja kirjoittamisen monipuoliset harjoitukset draama, teatteri, kuunnelmat ja elokuvat leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö mediatyöpaja - video - kuunnelmat - luokkalehdet vierailut, vierailijat kirjasto, kirjallisuus Oppilas oppii kuuntelijan ja viestijän taitoja osallistuu keskusteluihin kehittää kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ymmärtää lukemansa oppii arvioimaan itseään lukijana osaa kirjoittaa käsialalla

13 13 oppii oikeinkirjoituksen perusasiat oppii rakentamaan erilaisia tekstejä harjoittelee kirjoittamista tietokoneella osaa hyödyntää aakkosia tiedonhaussa tutustuu erilaisiin tiedonhakukanaviin säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu erilaisiin teksteihin osaa valita itselleen sopivaa luettavaa osaa kertoa kirjasta Vuorovaikutustaidot ڤ kertomista oman mielipiteen ilmaisemista asiointia eri tilanteissa keskustelua ja kuuntelua ilmaisuharjoituksia; näytelmät, lausunta Tekstin ymmärtäminen silmäilevää, etsivää, asiatarkkaa ja päättelevää lukemista mielipiteen esittämistä luetusta pääasioiden löytäminen tekstistä ajatuskarttojen laatiminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialakirjoitus oikeinkirjoitus - lopetusmerkit - alkukirjain - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - yhdyssanat oman tekstin suunnittelu ja kirjoittaminen ajatuskartta otsikointi tietokoneella kirjoittamista Tiedonhallintataidot ڤ aakkostaminen tiedonhakukanavat pääasioiden löytäminen tekstistä mielipiteen / tosiasian erottaminen Kielen tehtävät ja rakenne sanojen ryhmittely ja taivutus sanaluokat: substantiivit, adjektiivit ja verbit puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 kotimainen kirjallisuus: kertomukset, runot, lastenkirjallisuus, kansanperinne lukemastaan kirjasta kertominen ja mielipiteen muodostaminen lukemastaan yhteistä / vapaavalintaista lukemista 4. luokka Oppilas kehittyy viestijänä pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon viestinnässään kehittää kerrontaansa ja ilmaisuaan rohkaistuu antamaan ja vastaanottamaan palautetta

14 14 tarkkailee ja arvioi itseään lukijana oppii pohtimaan ja ilmaisemaan tekstin herättämiä ajatuksia oppii luetun ja kuullun arviointia oppii tekemään päätelmiä luetun pohjalta laajentaa ja täsmentää sanavarastoaan kehittyy erilaisten tekstien laatijana oppii käyttämään kirjastoa oppii käyttämään eri tiedonhankintakanavia oppii havaitsemaan ympäristössään eri kielet ja antamaan niille arvoa osaa valita kiinnostavaa ja itselleen sopivaa kirjallisuutta oppii keskustelemaan lukemastaan oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä Vuorovaikutustaidot ڤ 0 kertomista ja selostamista oman mielipiteen esittämistä ja perustelemista kysymysten tekoa vuorovaikutuksessa puheenvuoroja palautteen antamista ja vastaanottamista Tekstinymmärtäminen sana- ja asiatarkkaa lukemista kysymysten esittämistä tiivistämistä keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua lukemisen strategiat Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen ٱ sanavarasto laajentaminen erilaiset tekstit myös tekstinkäsittelyohjelmalla oikeinkirjoituksessa - pilkku erottamassa lauseita perustapauksissa - oikeinkirjoitustaito varmistuu kirjoittaminen prosessina tekstin korjaaminen ja muokkaaminen ohjatusti ohjeen kirjoittaminen Tiedonhallintataidot ڤ = kirjaston käyttäminen erilaisten tietokirjojen käyttö tiedonhakuja tietoverkoissa kirjallisen esityksen laatiminen hankitun tiedon pohjalta Kielen tehtävä ja rakenne sanojen merkitys eri tekstiyhteyksissä adjektiivien vertailu sanaluokista lisää - verbin taivutus: persoonamuodot, myönteinen ja kielteinen muoto Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 pohjoismainen kirjallisuus itsensä kuvaileminen lukijana oman lukukokemuksen jakaminen keskustelemalla näytelmät keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: juoni, päähenkilö ja sivuhenkilö 5. luokka Oppilas

15 15 oppii käyttämään puheenvuoroa oppii tekemään päätelmiä kuullun perusteella osaa käyttää luetunymmärtämistä parantavia strategioita osaa yhdistää lukemansa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla osaa suunnitella ja tuottaa kronologisesti etenevää tekstiä ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstien jäsentämisessä hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa etsiä tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia tottuu käyttämään kirjastoa osaa hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan osaa ryhmitellä lauseita ja sanoja tutustuu elokuvan, teatterin tai muun median keinoin rakennettuun fiktioon osaa kuvailla itseään lukijana oppii laajentamaan lukemalla tietämystään saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Vuorovaikutustaidot ڤ keskustelupuheenvuorot päätelmien tekeminen ja arvioiminen kuullun perusteella suullisen esityksen pitäminen Tekstin ymmärtäminen väliotsikot päätelmien teko ja luetun arviointi kuullun ymmärtäminen sanaa, ääntä ja kuvaa sisältävien tekstien lukeminen tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstin vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 0 ٱ tukisanalistan laatiminen ja käyttö esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen kontaktin ottaminen yleisöön mielipiteen ilmaiseminen kirjoitustaito: - väliotsikko - kappalejako elävää ja persoonallista tekstiä kuvauksen kirjoittaminen kronologisesti etenevä teksti kirjoittaminen prosessina itsenäisesti mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen tietotekstin kirjoittaminen oikeinkirjoitus: - pilkku erottamassa lauseita Tiedonhallintataidot = ڤ tiedon merkityksen pohtiminen hakemiston käyttäminen kirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustuminen kirjallisen esityksen tekeminen hankitun tiedon pohjalta Kielen tehtävä ja rakenne puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu verbin persoona- ja aikamuodot subjekti, predikaatti, objekti sijamuodoista nominatiivi, genetiivi ja partitiivi

16 16 aktiivi ja passiivi puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailu Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 teatteri ja elokuva eurooppalainen kirjallisuus sarjakuva oman lukukokemuksen jakaminen kirjoittamalla 6. luokka Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana hyväksyy erilaisia vuorovaikutustapoja ja näkemyksiä kehittää tekstityyppien ja -lajien tuntemusta kehittää tulkitsevia ja arvioivia luku- ja kuuntelutaitoja oppii käyttämään monenlaisia tiedonlähteitä kehittää omia tekstejä monipuolisesti oppii tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään oppii kriittistä suhtautumista tietoon oppii tekemään esitystään suunnitelmallisesti ymmärtää, että kieli vaihtelee käyttäjän mukaan monipuolistaa lukuharrastustaan oppii tekemään vertailuja kirjan ja elokuvan välillä saa käsityksen median ja tekstien vaikutuksesta maailmankuvan muodostuksessa oppii suvaitsemaan eri kielten puhujia Vuorovaikutustaidot 0 ٱ tilannetajun kehittäminen menettely ristiriitatilanteessa (väittely) palautteen antaminen ja vastaanottaminen puhujana kehittyminen omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen asioiden hoitaminen Tekstin ymmärtäminen sopivan lukutavan valinta erilaisten tekstityyppien ymmärtävä lukeminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen murreteksti oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen Tiedonhallintataidot = tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden arviointi muistiinpanot lähdemerkintöjen opettelu Kielen tehtävät ja rakenne luokilla 3-5 opittujen kielioppiasioiden kertaaminen sijamuodoista lisää paikallissijat suomen kielen rakenteen vertailua muihin kieliin Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 * tietoa keskeisistä teoksista; Kalevalasta, kansanperinteestä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen

17 17 Vuosiluokat 7-9 Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely soveltuvien opetusvälineiden käyttö draama, pelit sanoma- ja aikakauslehdet kirjastovierailut vierailijat: kirjailijat, toimittajat, näyttelijät ym. Oppilas harrastaa lukemista saavuttaa monipuolisen lukutaidon oppii lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä ja tulkitsemaan niitä oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja kehittyy monipuoliseksi ja omaleimaiseksi tekstien tuottajaksi rohkenee tuomaan esille omia näkemyksiään ja perustelemaan niitä tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään kehittyy kommentoimaan rakentavasti toisten ajatuksia oppii monipuolisia vuorovaikutustaitoja puhujana ja kuuntelijana tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti puhetehtävissään oppii vertailemaan suomen kielen ominaisuuksia muihin kieliin tutustuu kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun 7. luokka Lukeminen ja kirjallisuus 0 mitä tieto on? erilaisia tiedon lähteitä tiedon arviointi koulu- ja lähikirjaston käyttö vierailu kirjastoon ja tutustuminen kirjaston pääluokitukseen tekstien jaottelu: fakta ja fiktio kirjallisuuden lajien jaottelu: epiikka, draama ja lyriikka kirjallisuuden termejä: aihe, päähenkilöt, sivuhenkilöt, miljöö, juoni perinteisen ja modernin runon vertailua nuortenkirjailijoita ja -kirjoja luetun nuortenkirjan esittely Paasilinna-monumenttiin tutustuminen Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - kertomuksen rakenne - kertomuksen lajit: seikkailu-, kauhu-, jännitys-, matka-, rakkaus- ja nykytarina - kuvaus ja dialogi kertomuksen osina - kerronnan keinot mm. ajan ilmaisu - näkökulmia - erilaisia kertojia - runo - kielen keinoja - omia runoja faktan tekstilajeja - aineistopohjaisen tekstin laatiminen - referointi eli tekstinkeskeisten asioiden erottaminen

18 18 yleiskielen käyttö - alkukirjaimet (vertailu muihin kieliin) - yhdyssanat - välimerkit - suora- ja epäsuora esitys Kielitieto kielen rakenne tekstin sidoksisuus: virke, lauseiden lajit ja lausetyypit ylä- ja alakäsitteet sanaluokkien syventävä käsittely sijamuotojen syventävä käsittely ajan ilmaus kielessä: tempukset Puheviestintä 0 esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelu - ääneen lukeminen - kirjan esittely - luetusta kirjasta tehdään muistiinpanot lukukortin tai -päiväkirjan avulla - haastattelu - draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - uutinen - sarjakuvien maailma - elokuvan ilmaisukeinoja - nuorten elokuva 8. luokka Lukeminen ja kirjallisuus 0 miksi kirjallisuutta luetaan - kirjallisuuden käsitteitä: epiikka, lyriikka ja draama - kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, kauhu-, ja scifikirjallisuus - novelli ja näytelmä kirjallisuuden lajeina - kirjallisuuden termeistä: kertoja, aihe, motiivi, teema, tapahtuma-aika ja -paikka, miljöö - vierailu kirjastoon Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - tyyliharjoituksia - novellin pohjalta kirjoitettu kertomus - novellin pohjalta kirjoitettu dialogi - runon keinoja kirjoituksessa: kielikuva, metafora, personifikaatio, äänteiden soinnuttelu faktan tekstilajeja - argumentoiva teksti: mielipidekirjoitus, arvostelu, laajahko aineistopohjainen kirjoitus - lukupäiväkirja yleiskielen käyttö - syventävä oikeinkirjoitus. alkukirjaimet, yhdyssanat ja välimerkit Kielitieto 0 verbien vaikutuskeinoja: modukset lauseen rakenne ja sen jäsenet Puheviestintä 0 esiintymistottumuksen ja ilmaisutaitojen harjoittelua - nonverbaalinen kehon kieli - perustelemisen taito - väittely - keskustelun taito - ilmaisu- ja draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - faktan ja fiktion rajankäynti uutisoinnissa

19 19 9. luokka - kuvan vaikutuskeinoja - mainosten kieltä - elokuva Titanic: fiktio faktan pohjalta Lukeminen ja kirjallisuus 0 kirjallisuustieto ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä - keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja: esim. Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Leino, Södergran, Jotuni, Sillanpää, Waltari, Saarikoski, Paasilinnat mm. - kirjallisuustutkielma suomalaisesta kirjailijasta - realismin ja modernismin piirteitä epiikassa ja lyriikassa - kansanperinteeseen ja Kalevalaan tutustumista - ulkomaisia klassikkoja: esim. Agatha Christie, Aleksei Tolstoi, H.C. Anderssen, Henrik Ibsen, Carl Mikael Bellman, August Strindberg, Dan Andersson, Nils Ferlin, Selma Lagerlöf, Astrid Lindgren, Evert Taube mm. tiedonhallintataidot - tutkielma kotimaisesta kirjailijasta, jossa on mukana kirjallisuuden termistön tuntemusta - tutkielmassa huomioidaan aiheen muotoilu, lähteiden käsittely sekä tutkielman kirjoittaminen Kirjoittaminen 0 fiktion tekstilajeja - valinnaisesti runoja, satuja ja novelleja faktan tekstilajeja - sisältö ja rakenne: aikarakenne, vertailurakenne, luokittelurakenne ja pohdintarakenne - asiapitoinen kirjoitus jonkin rakenteen pohjalta - essee - kirjallisuustutkielma yleiskielen käyttö - puhutun ja kirjoitetun kielen eroja - vierassanat - lyhenteet Kielitieto 0 nominaalimuodot lauseenvastike suomen kielen kehitys suomen kielen peruspiirteet tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen suomen kielen eri-ikäiset kerrostumat kielikunnat suomi ja sen sukukielet kielen vaihtelu: murre- ja slangituntemusta Puheviestintä 0 vuorovaikutustaitojen harjoittelu - puhe - keskustelutaito, kokoustaito - kirjallisuustutkielman suullinen esittäminen - puhetilanteen analysointi- ja palauteharjoituksia - ilmaisu- ja draamaharjoituksia Viestintä ja mediataito = median tekstilajeja - sanoma- ja aikakauslehtien syventävä tarkastelu - elokuvan ja kirjallisuuden vertailua - haastattelutekniikkaa; henkilöhaastattelu

20 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kaikille yhteisenä aineena ruotsin kieli aloitetaan 7. luokalla. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen opetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely pelit ja leikit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas saavuttaa suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan peruskielitaidon edistää kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä 7. luokka 8. luokka aihepiirit - minä itse ja perhe, tervehdykset, esittely - numerot, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet - värit, harrastukset, vapaa-aika, lähiympäristö kuullun ymmärtäminen - virkkeiden täydentäminen kuullun perusteella - suomenruotsin ja ruotsinruotsin erojen havaitseminen puhuminen - mallin perässä toistaminen, suulliset pariharjoitukset, kielipelit, leikit - kappaleen sisällöstä kertominen ruotsiksi/suomeksi kuvien tai apusanojen avulla - asiointi kioskilla, ravintolassa, postissa - ruokapöytäkeskustelut, mielipiteen ilmaisu luetun ymmärtäminen - tunnistamistehtävät, kysymyksiin vastaaminen, tekstin sisällön kertominen omin sanoin ruotsiksi kirjoittaminen - läksytekstin tai uusien sanojen kirjoittaminen vihkoon, sana- tai kuvavihjeistä kirjoittaminen, sanelutehtävät, aukkotehtävät, kysymysten laatiminen sekä niihin vastaaminen rakenteet - persoonapronominit, omistuspronominit, genetiivi - substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto, monikko - pronominialkuiset kysymykset, verbillä alkavat kysymykset - olla-verbien vara ja ha välinen ero, preesens, imperfektin tunnistaminen, apuverbit, kieltolauseet, päälauseen sanajärjestys, adjektiivin kolme muotoa, tavallisimmat prepositiot aihepiirit - nuoren arki kotona ja koulussa, ystävät, nuorisokulttuuri, musiikki aloitetaan Pohjoismaihin tutustuminen, matkustus, lomailu, juhlat 0 kuullun ymmärtäminen - edellisten lisäksi vaativammat kuuntelutekstit ja tehtävät puhuminen - edellisten lisäksi käytöstavat eri tilaisuuksissa; esim. juhlat, vierailut, tutustuminen luetun ymmärtäminen - edellisten lisäksi vaativammat tekstit, tekstin kertominen ruotsiksi kirjoittaminen - edellisten lisäksi annetusta aiheesta kirjoittaminen rakenteet - persoonapronominien objektimuodot, tämä, tuo, nämä, nuo, ingen, någon

21 21 9. luokka - imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, man-passiivi - järjestysluvut ja päiväykset - adverbi, rinnastuskonjunktiot aihepiirit - Pohjoismaihin tutustuminen jatkuu, monikulttuurisuus, erilaiset harrastukset, ympäristön suojelu, ammatinvalinta, unelmat, olotila 0 * kuullun ymmärtäminen - tekstit pitempiä ja vaativampia puhuminen - oman tuottamisen osuus kasvaa luetun ymmärtäminen - tekstien vaikeustaso kasvaa kirjoittaminen - oman tuottamisen osuus kasvaa koko ajan, tehtävät vaativampia rakenteet - aikaisempien rakenteiden kertausta, adjektiivien vertailu, konditionaali, infinitiivi, refleksiiviverbit, sivulauseen sanajärjestys, prepositioilmaukset

22 VIERAAT KIELET A-KIELI ENGLANTI Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen keskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely draama, leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ymmärtää arkielämää ja tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdemaan kulttuurin ja sen eroja suomalaiseen kulttuuriin. viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan arvioimaan omaa työskentelyään, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan 3. luokka Kuullunymmärtäminen 0 tavallisimpia sanoja ja fraaseja tervehdyksiä, nimiä, lukuja ja kehotuksia Puhuminen 0 yksinkertaisia kysymyksiä ja vastauksia aihepiirin perussanastoa ja vakioilmaisuja ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 tuttuja sanoja lyhyitä fraaseja ja niiden kuviin yhdistämistä tuntee kirjainjärjestelmän Kirjoittaminen numerot kirjaimin tuttuja sanoja ja fraaseja kielen kirjaimet henkilökohtaisia perustietoja

23 23 Rakenteet Monet rakenteet ovat samoja 3-4 luokka-asteille; 4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpien 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita. be-verbi have/has can/can`t myönteinen ja kielteinen imperatiivi yleispreesesns: I play, I don`t play; Do you play? My, your, his/her in, on, under, behind a/an säännöllinen monikko S-genetiivi kysymyssanoja 4. luokka Kuullunymmärtäminen 0 lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömiin tilanteisiin Puhuminen 0 henkilökohtaista perustietoa sisältäviä vuoropuheluita aihepiirin perussanastoa ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 nimiä, kylttejä yksinkertaisia itselle tuttuja tekstejä Kirjoittaminen lauseita ja fraaseja itsestä ja lähipiiristä 0 perussanojen ja sanontojen kirjoittaminen Rakenteet (4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita) edellisten kolmannen luokan rakenteiden lisäksi y 3. p: He plays our/your, their in front of, next to epäsäännöllinen monikko be going to 5. luokka Kuullunymmärtäminen 0 henkilökohtaisia kysymyksiä jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja * Puhuminen 0 lyhyt kertomus itsestä ja lähipiiristä vuoropuheluita ja palvelutilanteita lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmauksia ääntämisharjoituksia Luetun ymmärtäminen 0 lyhyitä arkielämän viestejä rutiinitapahtumia yksinkertaisia ohjeita * postikortti, säätiedotuksia Kirjoittaminen yksinkertaiset viestit henkilötietoja, postikortit saneluja tavallisimmat omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin liittyvät sanat ja ilmaukset

24 24 Rakenteet edellisillä luokilla käsitellyn lisäksi artikkelit a/an, the analyyttisemmin yleispreesens, myönteinen, kielteinen, kysyvä kestopreesens preesensien erot kysymyslauseen sanajärjestys artikkelin käytön eroja: a/an, the persoonapronominien objektimuodot this/that these/those lyhyiden adjektiivien vertailu järjestyslukuja ja päiväyksiä There is There are... prepositioita imperfekti (alustavasti säännölliset verbit ja be) 6. luokka Kuullunymmärtäminen 0 tutun puheen ja keskustelun seuraamista lyhyitä itseä kiinnostavia keskusteluja ja viestejä ohjeita ja kuulutuksia Puhuminen 0 lähipiiristä kertominen palvelutilanteita ääntämisharjoituksia vuoropuhelun aloittaminen ja lopettaminen Luetun ymmärtäminen 0 ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä tekstin pääajatukset ja päättely kontekstin avulla Kirjoittaminen rutiininomaisia arkitilanteita henkilökohtaisia kirjeitä luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista rakenteiden kirjoittaminen Rakenteet imperfekti intensiivisesti adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät) kesto- ja yleispreesensin eroja apuverbit kysymyslauseen sanajärjestys myönteisen lauseen sanajärjestys (SPOTPA) alustavasti will/won`t Vuosiluokat 7-9 A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Mahdolliset työtavat opettajajohtoinen opetus

25 25 yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely projektit draama, leikit ja pelit soveltuvien opetusvälineiden käyttö Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset yleistietoa sisältävästä puheesta tai tekstistä keskustelemaan vaativammistakin epävirallisista aiheista sekä kertomaan ja kirjoittamaan arkisista asioista tiedostamaan kielen tärkeimmät variantit tuntemaan englantilaisen kielialueen kulttuuria ja toimimaan sen odotusten mukaan käyttämään tehokkaita työtapoja hyödyntämään tietotekniikkaa arvioimaan kehittymistään ja työtapojaan sekä muuttamaan niitä tarkkailemaan kielitaitoaan ja korvaaman siinä esiintyviä puutteita eri keinoin 7. luokka 8. luokka 9. luokka aihepiirit: minä itse ja perhe, harrastukset, eläimet, lähiympäristö, englanninkieliset maat 0 kuullun ymmärtäminen: 3 6 -luokkien lisäksi lyhyet arkipäivän tilanteet puhuminen: ääneen lukeminen, ohjatut parikeskustelut, tien neuvominen ja kysyminen luetun ymmärtäminen: monipuoliset aihepiireihin liittyvät tekstit, jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvät viestit kirjoittaminen: lyhyet, yksinkertaiset viestit, kuvaukset, kertomukset, kirjeet, sähköpostiviestit rakenteet: 3-6 -luokkien kertaus, perfekti, pluskvamperfekti, futuuri, epäsäännölliset verbit, persoonapronominit ja niiden objektimuodot, possessiivipronominit, sanajärjestys, there is/are, prepositioita, kysymyslauseet aihepiirit: koulu, oppiaineet, ammatit, rakkaus, seurustelu, muoti, ystävyys, terveys, englanninkieliset maat 0 kuullun ymmärtäminen: monipuolisia tehtäviä kurssien aiheista puhuminen: pari- ja ryhmäkeskusteluja, mielipiteen tiedustelu ja ilmaiseminen, erilaisia asiointitilanteita, puhelinkeskustelu ja viestin jättäminen luetun ymmärtäminen: myös abstraktisempia aiheita kirjoittaminen: tiivistäminen sekä äidinkielellä että kohdekielellä, muita lyhyitä kirjoitustehtäviä rakenteet: substantiivien monikko, artikkelit ja niiden käyttö, I konditionaali sekä ehtolauseet, ingmuodot, konjunktioita, apuverbit, indefiniittipronominit, demonstratiivipronominit, adjektiivit ja adverbit, artikkelien käytön erikoistapaukset aihepiirit: koulutus, työpaikat, ammatinvalinta, eri kulttuurit, elokuva, musiikki 0 = kuullun ymmärtäminen: ohjeita, viestejä, haastattelu, työnhaku, monipuolisia tehtäviä kurssien aiheista puhuminen: kuten edellä (ks. kuullun ymmärtäminen), itsestä kertominen, esityksiä luetun ymmärtäminen: tuttujen aiheiden lisäksi myös haasteellisempia tekstejä monipuolisesti kurssien aiheista kirjoittaminen: itsenäisesti kirjoitettuja kertomuksia ja tarinoita, projekteja, ohjeita, viestejä, kohteliaat kirjeet, tiedustelut, työpaikkahakemus rakenteet: aikamuotojen kertaus, II konditionaali ja ehtolauseet, passiivi, epäsuora kysymys, infinitiivi ja to-sanan käyttö, paljoussanat

26 MATEMATIIKKA Vuosiluokat 1-2 Alkuopetuksen matematiikan tärkeimpiä tehtäviä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin oppiminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen pohjaksi. Mahdolliset työtavat leikit opetusvälineiden käyttö: kymmensauvat, helmitaulut, sataruudukot, numerokortit, paikkapohjat, nopat, noppapelit, palikat, kertolaskukortit, lukopelit, dominot, muistipelit, mittanaru, viivotin, tietokonepelit ja internet Oppilas oppii keskittymään ja kuuntelemaan oppii loogista päättelykykyä ja matemaattista ajattelua kehittää matemaattisten käsitteiden hallintaa kehittää taitoa mallintaa maailmaa matemaattisilla käsitteillä oppii perus- ja päässälaskutaitoa oppii tulkitsemaan yksinkertaisia graafisia esityksiä ja geometrisiä kuvioita oppii arviointi ja mittaamistaitoja oppii kellonajat kehittää ongelmanratkaisutaitoja saa mahdollisuuden kokeilla ja toimia leikinomaisesti saa myönteisiä elämyksiä liittää opiskeltavan asian arkielämään 1. luokka 2. luokka lukukäsite 0 - luonnolliset luvut lukujen lukeminen ja numeromerkintä - suuruusvertailu - lukumäärä, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus yhteen- ja vähennyslasku - yhteen- ja vähennyskäsitteet ja niiden laskeminen lukualueella vaihdannaisuus ja liitännäisyys - sovellus- ja arviointitehtäviä graafiset esitykset = - helppojen taulukoiden ja diagrammien laadintaa geometria = - kolmio, nelikulmio, ympyrä - pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio arviointi ja mittaaminen - viivottimen käyttö - senttimetrien mittaaminen viivottimella - metriin tutustuminen ja esineiden vertailua metrin pituuteen - kellonajoista tasa- ja puolituntien tunteminen - euron ja sentin tunteminen lukukäsite 0 - luonnolliset luvut lukujen lukeminen ja numeromerkintä

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Koulutuslautakunta hyväksynyt

Koulutuslautakunta hyväksynyt Koulutuslautakunta hyväksynyt 10.5.2005 34 21.9.2009 59 24.10.2011 95 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 5 3 KIELIOHJELMA...

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1) Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot