Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

2 Sisällysluettelo 2 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Yhteystiedot 03 Opettajakunnan terveiset 04 Opiskelijahuolto 05 Oppilaskunta esittäytyy 06 Yleistietoa steinerkoulusta 07 Opintojen rakenne 08 Opintojen arviointi 08 Opinnoissa eteneminen 08 Kurssien arviointi 08 Poissaolot 10 Uusintakuulustelut 10 Erityisjärjestelyt 10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 10 Opiskelijan velvollisuudet 10 Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti 11 Äidinkieli ja kirjallisuus 12 Ruotsi (B1) 19 Englanti(A1) 22 Saksa (A2) 25 Espanja (B3) 27 Matematiikka, pitkä 29 Matematiikka, lyhyt 33 Biologia 35 Maantiede 40 Fysiikka 44 Kemia 48 Terveystieto 50 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto 53 Ortodoksinen uskonto 55 Kristiyhteisön uskonto 56 Elämänkatsomustieto 59 Filosofia 63 Historia 65 Yhteiskuntaoppi 68 Psykologia 71 Musiikki 75 Kuvataide 77 Käsityö 81 Liikunta 84 Eurytmia 86 Opinto-ohjaus 88 Arkkitehtuuri 89 Teknologia 89 Työharjoittelu 89 Päättötyö 90 Kulttuurimatka 90 Aktiivisuus 91 Liitteet: Lukion kurssisuunnitelma Erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit Luokkien tuntijako Kurssikirjaluettelo Päättötyön aikataulu ja opiskelijan ohjeet Järjestyssäännöt Poissaoloseuranta Työ- ja loma-ajat Uusintakuulustelupäivät

3 Yhteystiedot Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukio Muotialantie 79 81, TAMPERE Opettajien sähköpostiosoitteet: Rehtorit (03) Vuosirehtori Maria Kaunisvesi (lukion asiat) Lukion opettajat (03) Opinto-ohjaaja Heli Arminen Terveydenhoitaja Koulupsykologi Koulukuraattori Tuija Nevala Kiinteistönhoitaja Hannu Piipponen Vahtimestari Tapani Koskinen Toimisto, keskus (koulun työaikoina ma pe klo ) (03) Faksi (03) Luokanvalvojat lukuvuonna A Bergman Miia 10. B Tuores Lasse 11. A Müller Hannele 11. B Laaksonen Saara 12. A Lamberg Jenni 12. B Heikkala Eija 3 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Aineenopettajat ja lukiossa opetettavat aineet Aaltonen Ilkka Liikunta Arminen Heli Opinto-ohjaus, terveystieto, maatalous- ja maanmittausleiri Berg Sanna Matematiikka, kemia, teknologia Bergman Miia Matematiikka, kemia, luokanvalvoja 10. A Heikkala Eija Ruotsi, luokanvalvoja 12. B Huida Juha Historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto Hyrkkönen Petra Tekstiilityöt Hytönen Mirjami / sija. Saura Hanna Biologia, maantiede, terveystieto Järveläinen Emma Psykologia Kaunisvesi Maria Vuosirehtori, äidinkieli ja kirjallisuus Kuisma Marja-Liisa Tekstiilityöt Kvist Sirpa Eurytmia Laaksonen Saara Fysiikka, kemia, matematiikka, luokanvalvoja 11. B Lamberg Jenni Englanti, liikunta, luokanvalvoja 12. A Larimo Jukka-Pekka Eurytmia Leikkanen Antti Äidinkieli ja kirjallisuus Luhtalo Pirjo Espanja Hatanpää Panu Tekninen työ, kuvanveisto Müller Hannele Saksa, luokanvalvoja 11. A Salmela Jukka Musiikki Suurla Marja Kuvataide, filosofia, elämänkatsomustieto Tiusanen Marja-Leena Eurytmia Sannamo Sakari Kirjansidonta Tuores Lasse Englanti, luokanvalvoja 10.B Viitanen Marja-Leena Ranska Toimitus: Heikkala Eija ja Kaunisvesi Maria Taitto: Ryhänen Kaisa Maalaukset ja piirrokset: oppilastöitä Valokuvat: koulun arkisto

4 Hyvä lukiolainen, Meillä on ilo toivottaa Sinut tervetulleeksi opiskelemaan Tampereen Rudolf Steiner lukioon! Lukiomme on varsin pieni, meillä on noin 140 opiskelijaa ja noin 20 opettajaa. Tämän koemme rikkaudeksi, sillä vähitellen opimme kaikki tuntemaan toisemme. Päämääränämme on ihmisen ehyt kokonaiskasvu. Tähän pyrimme kehittämällä tiedollisia taitoja ja tarjoamaan taiteellisia elämyksiä sekä käytännöllisiä ja sosiaalisia taitoja. Ohjenuorana meillä on Rudolf Steinerin ihmiskuva ja pedagoginen toimintamalli ajattele, koe ja tee itse. Tämä kulkee Opetushallituksen lukiokoulutukselle asettamien tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden rinnalla tukien yksilön oppimis- ja kasvuprosessia. Lukiossamme on tarjolla 187 kurssia, joista valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä yleissivistäviä kursseja on yhteensä 136. Näiden lisäksi tarjoamme yli 50 soveltavaa kurssia, joista noin 30 on erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Nämä ns. erkko-kurssit ovat steinerpedagogiikan peruskiviä. Jotkut aineet, kuten eurytmia, ovat sellaisia, joita et kohtaa muissa lukioissa. Myös muut soveltavat kurssit kehittävät opiskelijan taitoja taiteellisesti tai käytännönläheisesti. Hankkimalla taitoja elämän eri osa-alueilta monipuolistat ajatus- ja kokemusmaailmaasi. Lukiomme on luokkamuotoinen. Se tarkoittaa, että kuljet yhdessä opiskelijaryhmäsi mukana seuraavat 3-4 vuotta. Myös sama luokanvalvoja pyrkii kulkemaan rinnallasi koko lukioajan. Koemme nämä tärkeiksi osiksi sosiaalisen taidon kehittymisessä. 4 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Lukiolaisena tulet ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta opiskelustasi. Onnistuminen opinnoissa vaatii positiivisen asenteen lisäksi sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja monesti paljonkin työtä. Tie ei aina tule olemaan helppo. Tukenasi tällä matkalla ovat aineenopettajat. Heidän työnsä on neuvoa ja ohjata sinua, mutta he eivät tee töitä puolestasi, vaan sinä itse olet oman itsesi voimavara, johon sinun on opittava luottamaan. Hyvät opiskelutavat helpottavat asioiden sujumista. Harjaannuta ja kehitä niitä. Etsi omat tapasi oppia niitäkin aineita, jotka koet haastaviksi! Alla olevista ohjeista on monille opiskelijoille hyötyä: Vältä poissaoloja. Ole tehokas ja aktiivinen oppitunneilla, tee muistiinpanoja, kuuntele, mieti, kysele. Tee kotitehtävät päivittäin, keskity, mieti asioiden suhteita, ratko ongelmia, pidä lyhyitä lepotaukoja mikäli tehtävää on paljon. Tee itsellesi aikataulu, johon sisältyvät opiskelu ja harrastukset. Pidä kiinni siitä. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja karsi tarvittaessa loppupäästä. Näillä sanoin haluamme toivottaa Sinulle menestystä opinnoissasi Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukiossa! Lukion opettajakunta

5 OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollon tehtävänä on osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden auttamiseksi. Opiskelijahuoltoon kuuluvat mm. kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja työskentelee kaiken sen parissa, mikä liittyy opiskeluun ja opintojen etenemiseen yläluokilla. Työtä ovat esimerkiksi kurssivalinnoissa ohjaaminen, niiden etenemisen seuraaminen, opiskelutekniikoiden opettaminen ja jatko-opiskelupaikkojen haussa avustaminen. Opinto-ohjaaja on yhteydessä kaupungin muihin oppilaanohjaajiin niin peruskoulu- kuin lukioasteellakin ja toimii tiiviissä yhteistyössä koulumme kuraattorin, psykologin, erityisopettajien ja luokanvalvojien kanssa. Lisäksi opinto-ohjaaja on koulumme yhteyshenkilö vaihto-opintokysymyksissä. Opinto-ohjaaja Heli Arminen puh. (03) tai Kouluterveydenhoitaja Vastaanotto toimii Huringin vanhassa päärakennuksessa, 2. krs ja vastaanottoajat: ma to klo , perjantaisin Kouluterveydenhoitaja Mira Rajakallio puh Koululääkäri Koululääkärin vastaanotto on tiistaisin klo Koululääkäri suorittaa terveystarkastukset ja ammatinvalintaan liittyvät tarkastukset. Yhteydenotot terveydenhoitajan kautta. 5 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Hammashuolto Hammashuolto tapahtuu kunkin opiskelijan osoitteen mukaisessa lähimmässä hammashoitolassa. Ulkopaikkakuntalaisilla on myös oikeus halutessaan Tampereen hammashuollon palveluihin. Ajanvaraus Tampereen kaupungin keskitetystä hammashuollosta: puh. (03) (ma pe klo 8 17). Lisätietoja Tampereen kaupungin internetsivuilta osoitteesta: terveyspalvelut/hammashoito Koulupsykologi Koulupsykologilta voi saada keskustelu- ja tutkimusapua koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologi Emma Järveläinen. Yhteystiedot: tampereensteinerkoulu.fi, puh (ke pe). Koulukuraattori Koulukuraattorityö on koulun sosiaalityötä. Työ on yhteistyötä sekä vuorovaikutusta opiskelijoiden, vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Työn tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista. Opiskelijat tulevat koulukuraattorin luokse omasta aloitteestaan tai opettajan, vanhemman, opiskelijahuoltoryhmän tai koulun ulkopuolisen tahon aloitteesta. Koulukuraattori Tuija Nevala (ti pe)

6 6 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Oppilaskuntatoiminta Koulussamme toimii aktiivisesti oppilaskunnan hallitus, joka koostuu luokkien 9 12 edustajista. Lukuvuoden alussa jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi henkilöä, jotka sitten edustavat kyseistä luokkaa hallituksessa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa sovittuna ajankohtana. Lisäksi pyrimme noin kerran kuukaudessa pitämään pidennetyn kokouksen, jossa syvennymme paremmin sen hetken ajankohtaisiin asioihin. Oppilaskunnan hallitus tekee yhteistyötä oppilaskunnan, opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa, pyrkien lisäämään yleistä hyvinvointia koulussa. Tätä voi olla esimerkiksi teemapäivien, tapahtumien tai juhlien järjestäminen. Hallituksella on myös oikeus, ja velvollisuus, välittää oppilaskunnan mielipiteitä koulua ja opetusta koskevista asioista opettajakunnalle. Lisäksi hallitus tekee yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten järjestöjen, kuten Suomen lukiolaisten liiton ja Tampereen nuorisofoorumin kanssa. Oppilaskunnan hallitus kaudella : Heikkilä Merri 12. lk, puheenjohtaja Mikkolainen Rebekka 11. B, varapuheenjohtaja Parviainen Laura 11. A, sihteeri Räty Juho 9. B, rahastonhoitaja Räty Hulda 11. B Haikarainen Ciia 11. A Valkama Aino 10. A Koskinen Akseli 10. A Hynninen Lee 9. B Jakala Elias 9. A Vuokola Petteri 9. A

7 Yleistietoa steinerkoulusta Tampereen Rudolf Steiner -koulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu ja opetus on suunniteltu etenemään ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta kahdenteentoista luokkaan samassa ryhmässä. Koulu toimii opetusministeriön myöntämän opetuksenjärjestämisluvan mukaisesti, erityistehtävänään steinerpedagoginen lukiokoulutus. Opetus pyrkii tasapainoisesti huomioimaan paitsi tiedollisen, myös taiteellisen, toiminnallisen, moraalisen ja sosiaalisen kasvatuksen. Steinerpedagogisen yhtenäiskoulun jälkeen on halukkailla mahdollisuus osallistua ylioppilaskirjoituksiin valmistelevalle luokalle. Lukion päättötodistuksen saamiseksi vaadittavat kurssit on mahdollista suorittaa 12.luokan loppuun mennessä luokkien opetuksen perustana on steinerpedagogiikka. Ylioppilasluokalla kursseja voi vielä täydentää. Lukion ja ylioppilaskirjoituksen suorittaminen koulussamme antaa samat jatko-opintokelpoisuudet kuin niiden suorittaminen muissa kouluissa. Lukion päättötodistuksella voi pyrkiä ammattikorkeakouluihin sekä ammattikoulun yo-linjoille. Ylioppilastodistuksella voi pyrkiä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Steinerkoulun 10.luokan hyväksytystä suorittamisesta saa lisäpisteitä ammatilliseen perustutkintoon pyrittäessä. Opintojen rakenne Valtakunnallisen koululainsäädännön muutosten vuoksi steinerkouluissa on siirtymävaihe menossa lukiovaiheen luokkien ( ) opetuksen uudelleenjärjestämiseksi. Opiskelijoille tämä ilmenee erityisesti opetuksen muuttumisena kurssimuotoiseksi ja valinnaisuuden lisääntymisenä opetuksen oppisisällöissä luokan (lukiota vastaavat) opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä, soveltavista ja erityisen koulutustehtävän mukaisista kursseista. Valtakunnalliset pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia ja niiden kurssimäärä on tarkasti määritelty. Steinerkoulun erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit tukevat erityisesti koulun oman pedagogiikan toteutumista. Niitä on hyvä valita vähintään kuusi kurssia lukuvuotta kohti, sillä lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää kahdeksantoista erityisen koulutustehtävän mukaisen kurssin suorittamista. Syventävistä kursseista valinnat suoritetaan lukiolain mukaisesti; niitä tulee suorittaa vähintään kymmenen. Lisäksi opiskelija voi valita muita kursseja haluamansa määrän. Muutoksen seurauksena vertailu muiden lukioiden oppisuoritusten kanssa helpottuu ja yhtenäistyy, ajatellen vaikkapa jatko-opintoja. 7 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Lukion oppimäärän suorittaminen sisältää vähintään 75 kurssia. Kurssi on keskimäärin 38 tuntia, joka vastaa tällä hetkellä käytössä olevaa jaksoa tai yhtä viikkotuntia lukuvuoden ajan. Kurssivalinnat ovat sitovia. Kurssin keskeyttäminen on mahdollista opettajakunnalta haettavalla kirjallisella erityisluvalla. Kurssivalinnat on mahdollista tarkistaa vuosittain. Pakollisten kurssien määrä on kurssia, riippuen matematiikan valinnoista. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien määrä on 29, joista on suoritettava vähintään 18 kurssia. Osa kursseista on kaikille yhteisiä ja osa on valinnaisia. Nämä suorittamalla opiskelija saa vähennysoikeuden 8 pakolliseen kurssiin (yhdessä aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa yksilöllisesti laadittavaan suunnitelmaan perustuen!). Vähennysoikeuksia ei kuitenkaan voi käyttää niissä oppiaineissa, joita opiskelija aikoo kirjoittaa pakollisina ylioppilaskirjoituksissa. Jatko-opintomahdollisuuksien ja ylioppilaskirjoitusten vuoksi vähennyksiä ei suositella oppilaille, joilla ei ole erityisiä oppimisvaikeuksia kyseisessä oppiaineessa. Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat kurssit (13.luokalla) ovat syventäviä tai soveltavia kursseja opiskelijan valinnan mukaan. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen luokkien aikana. Nämä kurssit tähtäävät erityisesti ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Soveltavat kurssit ovat vapaasti valittavia ja niiden määrää ei ole määritelty. Soveltava kurssia ovat luonteeltaan eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja,

8 muita koulukohtaisia kursseja, tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavat kurssit mahdollistavat koulukohtaisia painotuksia opetuksessa. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Monet koulumme ylioppilasluokan soveltavien kurssien sisällöt ovat ylioppilaskirjoitusten avuksi suunniteltuja pakollisten ja syventävien kurssien kertausta. Soveltavien kurssien suoritukset lisätään kyseisen aineen kurssimäärään ja niistä saattaa olla hyötyä jatko-opintoihin haettaessa. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan (lisätietoja ko. aineen opettajalta.) Kurssivalintoja tarkistetaan ja suunnitellaan uudelleen vuosittain oppilaan tai huoltajien pyynnöstä. Opintoja koskevia kysymyksiä kannattaa esittää pienimmänkin aiheen vuoksi. Kysymyksiin vastaavat ja eteenpäin ohjaavat kaikki aineenopettajat ja opinto-ohjaaja. On suositeltavaa pyrkiä valitsemaan kursseja riittävästi kuin liian vähän mm. jatko-opintoja ajatellen. Lukiota vastaavan kurssimäärän suorittamisen vähimmäismäärä on 75 kurssia. Ylärajaa kurssien valinnalle ei ole, järjestettävät kurssit päätetään ilmoittautumisten perusteella. Opintojen arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arvioinnissa huomioidaan myös valtakunnalliset perusteet. Opinnoissa eteneminen 8 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Oppiaineen arvosanaa on mahdollisuus korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää paremmat. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosanalla arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: Kurssien lukumäärä oppiaineessa 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia samassa oppiaineessa muodostaa etenemisesteen, toisin sanoen tällöin vähintään toinen kursseista on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen opettajakunnan harkitsemalla tavalla. Kurssien arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin tehtäviin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan muiden tehtävien arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

9 Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavan itsenäisesti. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Muista syventävistä sekä soveltavista kursseista annetaan opettajan etukäteen ilmoittaman mukaan numeroarviointi tai kirjallinen sanallinen arviointi ja suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty ). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskusteluissa annettu palaute täydentävät ja täsmentävät numeroarvosanaa. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joista hän on suorittanut vain yhden kurssin (kemia, fysiikka, filosofia, psykologia ja terveystieto) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään täydennettäväksi kurssiksi (T = täydennettävä kurssi). Vaadittavat täydennykset on suoritettava seuraavan kalenterikuukauden aikana. Täydennettävä kurssi lasketaan kurssikertymään täydennyksen jälkeen. Kurssi, joka jatkuu yli lukuvuoden merkitään jatkavaksi kurssiksi (J = jatkava kurssi). Keskeytettyä kurssia (K = keskeytetty kurssi) ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan. Soveltavat kurssit voivat kuulua oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Soveltavat kurssit voivat myös vaikuttaa arviointiin lisänäyttönä. Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: läsnäolo oppitunneilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe mahdollisesti jaksovihon palauttaminen opettajalle 9 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Kurssin alussa opiskelijoille ilmoitetaan mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Muualla suoritetut lukio-opinnot voidaan soveltuvin osin lukea hyväksi lukion oppimäärään. Vihko ja muut tehtävät Oppilaat laativat käsiteltävistä ainekokonaisuuksista omatoimisesti työvihon useissa aineissa. Suoritusvaatimuksiin kuuluvat vihot ja tehtävät (esim. aineet ja referaatit) tulee palauttaa joko jakson päättyessä tai viimeistään viikon kuluessa tästä jakson opettajalle. Materiaalimaksut Opiskelijat maksavat syyslukukauden alussa 50 euron materiaalimaksun, joka kattaa osan tarvikekuluista (esim. monisteet, konseptit, osan vihoista, maalaus- ja piirustustarvikkeet, tekstiili- ja teknisten töiden materiaalit yms.). Lasku lähetetään opiskelijalle postitse. Kurssikoe/kertaus Jakson päättyessä pidetään yleensä kertaus. Hylätty kurssikertaus on mahdollista uusia uusintakuulusteluissa. Kurssikokeeseen osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksen sattuessa tulee esittää kyseiselle aineenopettajalle lääkärin/terveydenhoitajan todistus. Mikäli todistusta ei ole, tulee kurssi suorittaa uudelleen.

10 Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua oppitunneille. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai opettajakunta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Kaikkien tulee olla täsmällisesti paikalla oppituntien alkaessa. Ajoissa oleminen kertoo kunnioituksesta toisten ja omaakin työtä kohtaan. Myöhästely tunneilta häiritsee niin opettajan opetusta kuin muiden opiskelijoiden ja myöhästelijän oppimista. Toistuvat myöhästymiset (3 kertaa) tulkitaan yhdeksi poissaoloksi. Hyväksyttäviä poissaoloja ovat esim. opiskelijan sairaus tai etukäteen anotut vapaat. Koulun edustustehtävistä ja opintomatkoista aiheutuvia poissaoloja ei lasketa poissaoloiksi. Ne on ilmoitettava opettajalle etukäteen ja kurssin suorittamisesta sovitaan näissä tapauksissa erikseen kurssin opettajan kanssa. Luvan poissaoloon voi myöntää aineenopettaja oppitunneiltaan, luokanvalvoja 1 3 päiväksi ja sitä pidemmäksi ajaksi opettajakunta. Lupa poissaoloon anotaan kirjallisesti ja opiskelijan on esitettävä opintosuunnitelma poissaolon ajaksi. Jos poissaolotunteja on enemmän kuin viisi, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Kuitenkin jos opiskelijalla on esittää lääkärintodistus, kouluterveydenhoitajan lausunto tai muu hyväksyttävä syy, hän voi saada osallistumisoikeuden kurssikokeeseen aineenopettajan harkinnan perusteella. Sairauspoissaoloista on ilmoitettava luokanvalvojalle. Uusintakuulustelut 10 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Opiskelijalle varataan mahdollisuus korottaa arvosanaansa tai uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa. Korotusta voi yrittää vain yhden kerran. Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kirjallisesti erillisellä lomakkeella kyseiselle aineenopettajalle. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi, ellei opiskelijalla ole esittää lääkärin/terveydenhoitajan todistusta sairaudesta. Yhdessä koetilaisuudessa voi suorittaa enintään kaksi koetta. Kaikki uusintakuulustelut ovat torstaisin ja alkavat klo Syyslukukauden 2011 uusintakuulustelupäivät ovat: 25.8., 15.9., , ja Kevätlukukauden 2012 uusintakuulustelupäivät ovat: 19.1., 16.2., 15.3., 19.4., ja Kesän 2012 uusintakuulustelupäivä on 5.6., ja se alkaa poikkeuksellisesti klo Erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään vuosirehtorille. Opiskelijan velvollisuudet Opetuslainsäädännön mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen. Lisäksi hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Näitä lainsäädännön velvoitteita koulu täsmentää järjestyssäännöissä, jotka sitovat opiskelijoita.

11 Velvollisuus osallistua opetukseen tarkoittaa läsnäoloa oppitunneilla. Lukiota vastaavalla osalla opintoja voidaan edellyttää opiskeltaviksi myös itsenäisesti tai opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Hakemukset tulee tehdä etukäteen. Opiskelijan tulee osallistua koulutuksen järjestäjän ennalta ilmoittamalla tavalla järjestettyyn opetukseen. Oppilas tai opiskelija, joka on oppilaitoksen päätösvaltaa käyttävän elimen jäsen (esim. oppilaskunnan hallitus), on salassapitovelvollinen. Salassapitovelvollisuus koskee hänen mainitussa asemassaan saamia tietoja muiden opiskelijoiden tai henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Edelliset lainsäädännön kohdat merkitsevät, että opiskelijalla on oma vastuunsa opiskelustaan ja sen etenemisestä oman luokkayhteisönsä tahdissa. Tämä vastuu ja sen tuomat velvollisuudet edellyttävät, että opiskelija suorittaa hänelle annetut tehtävät, käyttäytyy asiallisesti tunneilla eikä ole ilman lupaa poissa. Opiskelijan kohdatessa vaikeuksia opinnoissaan tulee hänen välittömästi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan tai muihin asiaan liittyviin opettajiin tilanteen selvittämiseksi ja oikean käytännön löytämiseksi. Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti: Yo-kokelas on itse vastuussa siitä, että on perehtynyt ylioppilastutkintoon liittyviin määräyksiin ja kokeiden suoritusohjeisiin sekä noudattaa niitä. Yo-tutkinto on suoritettava korkeintaan kolmella peräkkäisellä kirjoituskerralla, esim. syksy kevät syksy. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Tutkintoon voi kuulua myös ylimääräisiä kokeita. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe (joko A-tason kielikoe, pitkän matematiikan koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe). Yksittäisen kokeen pakollisuutta/ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita kokeiden tason lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta (vähintään yksi vaativamman tason koe on kuitenkin suoritettava pakollisena). Kokelas voi yhdellä kerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokeisiin osallistuvalla kokelaalla on oltava kokeiden kirjallisten osan alkaessa osallistumisoikeus, eli kyseessä olevan oppiaineen pakolliset kurssit suoritettuina. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollista koetta uusittaessa sen tasoa voi vaihtaa (tutkintoon on silti kuuluttava ainakin yksi laajan tason pakollinen koe). Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritettua, koko tutkinto on aloitettava alusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti valitsemansa neljä pakollista koetta. Ylioppilastodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun yo-tutkinto on suoritettu. Vilpistä, sen yrityksestä ja tutkintojärjestyksen rikkomisesta voi seurata kaikkien ko. tutkintokerran kokeiden hylkääminen. 11 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas (Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä, sekä opetusministeriön alaisen ylioppilastutkintolautakunnan määräykset)

12 12 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas

13 Äidinkieli ja kirjallisuusus Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (10. luokalla) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. 13 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (10. luokalla) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

14 osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (10. luokalla) 14 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

15 ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (11. luokalla) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka 15 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (11. luokalla) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

16 oman tyylin hiontaa ja huoltoa ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (12. luokalla) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. 16 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (11. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat

17 esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen I (13. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa 17 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (12. luokalla) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

18 ÄI10 Tekstitaitojen syventäminen II (13. luokalla) Kurssi on jatkoa edelliselle kurssille ÄI8. ja keskeiset sisällöt ovat vastaavat kuin kurssilla ÄI8. Soveltavat kurssit ÄI11 Parsifal (11. luokalla) Erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kirjallisuus keskiajan ihmiskäsityksen ilmentäjänä: Eschenbachin Parsifal, ensimmäinen länsimainen kehityskertomus. Kurssin tavoitteena on teemojen, kerrontatapojen ja tyylin tarkastelu; perehtyminen keskiaikaiseen käsikirjoitusperinteeseen. Arviointi Parsifal-vihko ulkoisena ja sisällöllisenä kokonaisuutena; jatkuva seuranta oppitunneilla: keskustelu, kaikki kirjalliset tuotokset: erittelyä, synteesejä, pohdintaa ja tulkintoja. ÄI12 ja ÄI13 Draamakurssi (12. luokalla) 18 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Kaksi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. Keskeinen sisältö Opiskelijat valmistavat ja esittävät yhteistyönä kokoillan näytelmän.

19 ÄI14 Luova kirjoittaminen (11. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Luovan kirjoittamisen kurssilla tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia ja vahvistetaan omaa kirjallista ilmaisutapaa. Kurssityönään opiskelija laatii portfolion, johon kerätään kurssin aikana tehtyjä kirjoitusharjoituksia sekä yksi yhteisesti sovittava kirjoitustehtävä (esim. runoja, novelli, kolumni, pakina jne.). Kurssi sopii jokaiselle, joka haluaa kehittää kirjoittamistaitojaan. Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa. Mikäli kurssille on halukkaita enemmän kuin 15, valitaan opiskelijat ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävä koostuu lyhyestä perustelusta, miksi kurssille haluaa, ja pienestä kirjoitustehtävästä. Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty) sekä sanallinen arviointi. Ruotsi (B1) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen (B1.2) puhuminen (B1.1) luetun ymmärtäminen (B 1.2) ja kirjoittaminen (B 1.1). 19 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika (10. luokalla) Käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Aihepiireinä asuminen, opiskelu, vapaa-aika ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

20 RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (10. luokalla) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (11. luokalla) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Tutustutaan pohjoismaisiin merkittäviin kulttuurihenkilöihin. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (11. luokalla) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Mediasta ja kaunokirjallisuudesta poimintoja ja kannanottoja. Harjoitellaan artikkeleiden kirjoittamista. 20 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas RUB5 Elinympäristömme (12. luokalla) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin ( luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Puhekoe voidaan suorittaa myös 13. luokalla. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.

21 RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (13. luokalla) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Hiotaan kirjallista esitystä ja harjoitellaan suullista tuottamista valtakunnalliseen puhekokeeseen osallistumista varten. RUB10 Abikurssi ( luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. Soveltavat kurssit RUB8 Kulttuurikurssi; Svensk bildkonst (11. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tiedätkö ketkä ovat Anders Zorn, Carl Larsson, Ingmar Bergman tai Lukas Moodysson? Svensk bildkonst kurssilla tutustutaan kuvataiteen tai elokuvien kautta ruotsalaiseen historiaan ja kulttuuriin. Opitaan hahmottamaan kansallisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä erottamaan ruotsalaisen elämänmuodon ominaispiirteitä. Kurssilla vahvistetaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa. Lopputuotos on portfolio-työ. Kurssin tiimoilta pyritään järjestämään matka johonkin ruotsalaiseen ympäristöön, jossa voimme tutustua elävään taiteeseen. 21 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas RUB9 Kulttuurikurssi; Svensk litteratur (12. luokalla) Erityisen koulutustehtävän mukainen kurssi Syvennetään kieli- ja kulttuuritaitoja kirjallisuuden avulla. Luetaan, kuunnellaan ja väitellään. Lukemalla ruotsalaista kirjallisuutta opit ajattelemaan ja ilmaisemaan itseäsi sujuvammin ruotsin kielellä. Kaunokirjallisuuden ilmaisuvarasto on huomattavasti rikkaampaa kuin oppikirjojen kieli. RUB11 Kulttuurikurssi; Musik och lyrik (10. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tutustutaan ruotsinkieliseen musiikkiin ja lyriikkaan aina kansanmusiikista nykymusiikkiin. Kappaleiden kautta tutustutaan ruotsalaisuuden syvimpiin tuntoihin esim. onneen, iloon ja suruun. Samalla omaksutaan sujuvampaa ääntämistä ja lauseiden oikeaa painottamista. Kurssin lopputuotos on musiikkiesitys, joten kurssille toivotaan laulamisesta ja soittamisesta kiinnostuneita nuoria. Soittotaito ei ole edellytys, mutta tahto laulaa/juontaa on! Mikäli olet kiinnostunut vain soittamisesta sinulla on mahdollisuus kartuttaa kurssi aktiivisuuskurssilla.

22 RUB12 Tukikurssi (11. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden kahden ensimmäisen pakollisen kurssin arvosanat ovat 6 tai sitä alle. Yritetään löytää eri oppimiskeinoin kunkin opiskelijan oma tapa oppia parhaimmalla tavalla. Kurssi järjestetään syyslukukauden alussa. Englanti A1 Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon mukaiset tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen B2.1, puhuminen B2.1, luetun ymmärtäminen B2.1, kirjoittaminen B2.1. Kielitaidon kuvausasteikko on opetussuunnitelman liitteenä. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. 22 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (10. luokalla) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (10. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen Rudolf Steiner -lukion

Tampereen Rudolf Steiner -lukion Tampereen Rudolf Steiner -lukion opinto-opas 2010-2014 opiskelijan nimi 2 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna 2010-2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 02 Yhteystiedot 03 Rehtorin

Lisätiedot

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS 2012 2016 Sisällysluettelo Yhteystiedot 2 Yhteystiedot 03 Opettajakunnan terveiset 04 Opiskelijahuolto 05 Oppilaskunta esittäytyy 06 Yleistietoa steinerkoulusta

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu Lukion opinto opas Lahden Rudolf Steiner -koulu Lahden Rudolf Steiner koulu on yhtenäiskoulu, johon kuuluu myös lukio. Koulussa toteutetaan steinerpedagogista opetusta, jossa huomioidaan monipuolisesti

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lukion opinto-opas Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lahden Rudolf Steiner -koulun lukiolla on erityistehtävänään toteuttaa steinerpedagogista lukio-opetusta. Opetuksessa huomioidaan

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 23.10.2014

VANHEMPAINILTA 23.10.2014 VANHEMPAINILTA 23.10.2014 Porkkalan lukion kakkosten ja abien huoltajille Rehtori: Lukion toisen vuoden opinnot ja yo-tutkinto Opiskelijoiden kanssa syksyllä käsitellyt asiat Yo-tutkinto ja yo-kirjoitukset

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot