Laura Kyrönlahti & Minna Virtanen KRISTITTYNÄ NUORENA NEPALISSA JA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laura Kyrönlahti & Minna Virtanen KRISTITTYNÄ NUORENA NEPALISSA JA SUOMESSA"

Transkriptio

1 Laura Kyrönlahti & Minna Virtanen KRISTITTYNÄ NUORENA NEPALISSA JA SUOMESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Huhtikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Humanistinen ja kasvatusala, Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Aika Huhtikuu 2009 Tekijä/tekijät Laura Kyrönlahti Minna Virtanen Työn nimi Kristittynä nuorena Nepalissa ja Suomessa Työn ohjaaja KT Reetta Leppälä tai TT Vesa Nuorva Sivumäärä 59 Työ käsittelee nuoren kristityn elämää Nepalissa ja Suomessa. Työssä selvitetään eroavaisuuksia nuorten uskonnollisuudessa sekä ympäristön asenteissa nuorta kohtaan. Nepalissa uskonnollinen ympäristö on selvästi avoimempi kuin Suomessa, mikä johtuu hindulaisesta kulttuurista. Toisaalta nepalilaiset kristityt kohtaavat myös enemmän konkreettista syrjintää kuin suomalaiset. Työssä kerrotaan tutkijoiden havainnoista nepalilaisessa kulttuurissa. Näkökulmiksi on valittu kirkot, kristinuskon esiintyminen ja länsimaalaisiin suhtautuminen. Kirkot ovat tavallisissa taloissa eivätkä helposti havaittavissa. Länsimaalaisia pidetään rikkaina ja amerikkalaisina. Asiasana Hindulaisuus, kristityt, luterilaisuus, Nepal, nuoriso.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Humanities and Education, Ylivieska Degree programme Civic Activity and Youth Work Name of thesis Living as a young Christian in Nepal and Finland Instructor Ed.D Reetta Leppälä tai Dr Vesa Nuorva Supervisor Date April 2009 Author Laura Kyrönlahti Minna Virtanen Pages 59 This diploma work is about a life of young Christians in Nepal and Finland. The purpose of the Diploma work was to find out the differences in religiousness of young people and differences in the attitudes of the environment. In Nepal religion is part of everyday life and attitudes to religion are more open compared to Finland. The reason for that is the Hindu culture. On the other hand, Nepali Christians have to face more concrete discrimination than the Finnish. The diploma work presents the researchers observations in Nepali culture. Point of views are churches, prevalence of Christianity, and people s attitudes toward western people. Churches are located in normal houses and cannot be recognised well. Western people are considered rich and Americans. Key words Christians, Hinduism, Lutheran, Nepal, Young people.

4 ESIPUHE Suoritimme tutkimuksen Nepalissa Patanin kaupungissa, joka sijaitsee Kathmandun laaksossa pääkaupungin kupeessa. Suomalaiset haastateltavat olivat oululaisia nuoria. Suoritimme tutkimuksen syventävän harjoittelumme yhteydessä. Haluamme kiittää tutkimusyliopettaja Reetta Leppälää ja yliopettaja Vesa Nuorvaa ohjauksesta, tuesta ja kommenteista. Erityiskiitoksen haluamme esittää myös Ester Thapalle, joka tutustutti meidät Nepalin kulttuuriin, ja antoi meille valtavasti tietoa Nepalin kristityistä. Haluamme kiittää myös kaikkia jotka ovat lukeneet opinnäytetyötämme sen valmistumisen aikana. Luvut 2 ja 4 Nepalin kulttuurista, uskonnoista ja yhteiskunnasta, sekä luterilaisuudesta laati Laura Kyrönlahti. Luvut 3 ja 5 kristinuskosta Nepalissa ja nepalilaisten ja suomalaisten perhesuhteista sekä lapsuudesta ja nuoruudesta kirjoitti Minna Virtanen. Tutkimusosion ja analysoinnin teimme yhdessä.

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERUSTIETOA NEPALISTA Nepalilainen yhteiskunta Kastijako Väestöryhmät Nepalilainen kulttuuri Uskonto Nepalissa Hindulaisuus Buddhalaisuus KRISTINUSKO NEPALISSA Ensimmäiset lähetystyöntekijät Nepalissa Kristittynä Nepalissa ennen demokratian tuloa Kirkon kasvu Nepalissa Kristityt nykypäivänä Nepalin yhdistynyt lähetys SUOMALAINEN YHTEISKUNTA LUTERILAISUUDEN SILMIN Uskonpuhdistuksesta pietismiin Venäjän vallan aika Uskonnonvapauslain voimaan astuminen Uskonnollisuus sodanjälkeisessä Suomessa Luterilainen kirkko maallistuvassa Suomessa Luterilainen kirkko nyky-yhteiskunnassa Suomalaisten uskonnollisuus SOSIAALISET SUHTEET NEPALILAISESSA JA SUOMALAISESSA KULTTUURISSA Perhe Nepalissa Suku Avioliitto Perhe ja avioliitto Suomessa Lapset ja nuoret Nepalissa Lapset ja nuoret Suomessa TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät Haastattelu Havainnointi TULOKSET Kristittyjen nepalilaisten ja suomalaisten nuorten uskonnollisuus...42

6 7.2 Ystävien ja perheen asenteet kristittyyn nuoreen Ympäristön asenteet kristittyyn nuoreen Nepalissa ja Suomessa Havaintoja kristinuskosta ja kulttuurista Nepalissa Kristinusko Nepalissa Nepalilaisten suhtautuminen kristittyihin Kulttuurisidonnaisia piirteitä JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteiskuntarakenne Kulttuurierot Uskon näkyminen ihmisessä POHDINTA...56 LÄHTEET

7 7 1 JOHDANTO Monikulttuurisuus on nykyään esillä jokaisen suomalaisen elämässä jollain tapaa koko ajan. Tiedotusvälineet ovat täynnä uutisia maailmalta, eikä maapallo ole muutenkaan tunnu enää yhtä suurelta kuin ennen. Matkustaminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin ja internetin välityksellä saadaan paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. Myös Suomeen on vähitellen rantautunut paljon eri uskontojen ja kulttuurien edustajia. Jokainen meistä tuntee tai vähintäänkin tietää jonkun ulkomaalaista alkuperää olevan henkilön. Liitimme ulkomaanharjoittelun, jonka suoritimme Nepalissa osaksi opinnäytetyötämme. Opinnäytetyöllä haluamme tuoda uutta perspektiiviä kristittynä elämiseen. Haluamme avartaa omaa katsomustamme, mutta myös tuoda uusia näkökulmia opinnäytetyötämme lukeville. Kansainvälisyyskasvatus tulee olemaan osa työtämme tulevaisuudessa. Tutustumalla omakohtaisesti vieraaseen kulttuuriin voimme tuoda nuorille myös henkilökohtaisia kokemuksia ja antaa syvyyttä, jota kirjoista ei voi lukea. Kristittynä eläminen maassa, jossa valtaväestö edustaa jotain toista uskontoa, ei ole yhtä mutkatonta kuin luterilaisessa Suomessa. Kristityksi kääntyminen on valinta, josta voi joutua kärsimään joko henkisesti tai fyysisesti. Nepalissa suurin osa ihmisistä on hindulaisia, vaikka uskonnot sekoittuvatkin toisiinsa muodostuen tiiviiksi osaksi jokapäiväistä elämää. Kristityksi kääntynyt henkilö voi kärsiä ympäristön paheksunnasta, sillä useat uskonnolliset rituaalit kuuluvat nepalilaiseen arkeen. Käsittelemme opinnäytetyössämme kristinuskoa ja ihmisten uskonnollisuutta sekä Suomessa että Nepalissa. Tutkimusta varten haastattelimme viittä nepalilaista ja viittä suomalaista uskovaista nuorta, joiden avulla selvitimme ympäristön ja nuorten omia asenteita kristinuskoa ja kristittyjä kohtaan. Halusimme selvittää, millaista on elää kristittynä erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa.

8 8 2 PERUSTIETOA NEPALISTA 2.1 Nepalilainen yhteiskunta Nepal on Aasiassa, Himalajan etelärinteellä sijaitseva valtio. Rajanaapureinaan valtiolla on Kiina ja Intia. Maa on lähes kokonaan vuoristoa, ja muun muassa maailman korkein vuori Mount Everest sijaitsee Nepalissa. (Inside Guide 2000, 15; Kari 2001, 21; Kari 2004, 239.) Nepalin noin asukkaasta suurin osa asuu kylissä ympäri vaikeakulkuista vuoristoaluetta. Kaupungeissa, kuten maan pääkaupungissa Kathmandussa, asuu yhteensä vain noin 12% maan asukkaista. Kunnollisia teitä ja siltoja ei kannata rakentaa tulvien ja maanvyöryjen vuoksi, joten matkustaminen ei ole Nepalissa aivan yksinkertaista, ja tapahtuu useimmiten kävellen tai busseilla. Lisäksi kylien väliset etäisyydet saattavat olla hyvinkin pitkiä. Matkanteko saattaa kestää päivistä viikkoihin, mutta nepalilaisille se on normaalia arkea. Heille yhden päivän kävelymatkan päässä sijaitseva paikka on vielä lähellä. (Kari 2004, 239; Perkiö 2001, 12; 58; 60.) Nepal kuuluu maailman köyhimpien valtioiden joukkoon, ja sen bruttokansantuote on 250 Amerikan dollaria. Maa onkin hyvin riippuvainen kansainvälisestä talousavusta. Pääelinkeinona on maatalous, joka tuottaa vehnää, maissia, riisiä, hirssiä, sokeriruokoa, perunaa, juuttia ja lääkekasveja. Maaperä on tosin enimmäkseen karua ja vuoristoista, ja vain viidesosa maan kokonaispinta-alasta soveltuu viljelyyn. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani ja Intia, joiden kanssa kauppaa käydään mm. matoilla, tekstiileillä, vaatteilla ja taidekäsitöillä. (Kari 2004, 239; Thapa 2008, 14.) Tärkeänä tulonlähteenä voidaan pitää myös Gurkha-sotilaita, joita palkataan mm. Iso-Britannian armeijan palvelukseen (Kelly & Haber 2006, 57). Maolaississien lietsomien väkivaltaisuuksien takia Nepalissa on ollut eriasteisia levottomuuksia siitä asti, kun maolaisliike perustettiin virallisesti vuonna Liikkeen tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan suistaa pääministeri ja kuningas vallasta, ja perustaa tilalle oma valtio. Nepalin hallintojärjestelmän korruptoituneisuus ja päättäjien välinpitämätön suhtautuminen maaseudun kehittämiseen on taannut sen, että ihmisten luottamus demokratiaan on mennyt, mikä on puolestaan houkuttanut varsinkin kaikkein

9 9 köyhimpien kastien edustajia liittymään maolaisten riveihin taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan. (Perkiö 2001, 131.) Kastijako Nepalilainen yhteiskunta on etnisesti hyvin kirjava, monikielinen ja tiukasti jakautunut eri kasteihin. Maasta löytyy jopa noin yhdeksänkymmentä erilaista kastia ja etnistä kansallisuutta. Maan pääkieli on nepali, mutta todellisuudessa Nepalissa puhutaan yli seitsemääkymmentä eri kieltä (Laajalahti 2004a, 17; Thapa 2008, 14). Kastijaolla on hyvin suuri merkitys yksilön asemaan yhteiskunnassa. Vaikka kastilaitos virallisesti lakkautettiin jo yli 40 vuotta sitten, eletään Nepalissa edelleen hyvin pitkälle sen luomien sääntöjen mukaisesti. Jokaisella kastilla on omat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sääntönsä, joita ihmiset noudattavat tarkasti. Nämä säännöt koskevat pääasiassa moraalista käyttäytymistä, mutta määrittelevät tarkkaan myös muun muassa ihmisten välisen hierarkian ja keiden kanssa kukin ihminen voi olla tekemisissä, mitä kunkin kastin edustaja voi syödä sekä kuinka hänen tulee käyttäytyä omassa ympäristössään ja muiden kastien läsnä ollessa. (David 1998, ; Karvinen 2005b, 3.) Kastit voidaan luokitella neljään pääryhmään. Ylimpänä ovat brahmaanit, jotka ovat pappiskasti ja jotka toimivat melkein yksinomaan hengellisissä tehtävissä. Toiseksi ylin kasti on chhetrit eli soturit, joiden tehtävänä on yhteiskunnallisen järjestyksen suojeleminen. Kuninkaat ja poliittisesti korkeissa asemissa olevat ovat yleensä lähtöisin tästä kastista. Kolmas kastiryhmä on vaisya, jotka ovat maanviljelijöitä ja karjankasvattajia, sekä kauppiaita ja käsityöläisiä. Neljäntenä kastina oleva sudra, on erittäin kaukana ylemmistä kasteista. Tähän kastiin kuuluvat ihmiset toimivat kaikkein alhaisimmissa ammateissa ja heidän on palveltava ylempiä kasteja. Näiden neljän kastin, jotka jakautuvat lukuisiin alakasteihin, lisäksi on vielä kastittomien joukko. Heitä pidetään olentoina, joihin ei voi koskea ja harjoittavat epäpuhtaita ammatteja, kuten lakaisevat katuja, puhdistavat viemäreitä tai ovat kerjäläisiä tai varkaita. (Hattstein 2000, 11; Shrestha 2002, 92.) Saimme itsekin huomata, kuinka alakastisia ja kastittomia kohdellaan surutta huonosti, sillä he ovat hindulaisuuden mukaan ansainneet kohtalonsa syntyä huonoon asemaan. Siten ymmärrettynä kaltoin kohtelu on ainoastaan karman lain toteuttamista käytännössä ja täysin oikeutettua.

10 10 Kastijärjestelmä on keskeinen peruste ihmisiä ryhmitellessä. Koska jokainen syntyy tiettyyn kastiin, sen rinnalla kaikki muut, kuten esimerkiksi kieleen, asuinpaikkaan tai etnisyyteen perustuvat järjestelmät ovat toissijaisia ja keinotekoisia. Kastijärjestelmään puuttumista pidetään hyvin pahana rikkeenä ja se voi pahimmassa tapauksessa johtaa yhteisöstä erottamiseen, mikä on pahinta mitä nepalilaiselle voi tapahtua. (David 1998, ; Hattstein 2000, 11.) Väestöryhmät Nykyinen nepalilainen yhteiskunta voidaan karkeasti luokitella kolmeen eri väestöryhmään alkuperänsä perusteella, jotka edelleen jakautuvat useisiin kymmeniin heimoihin: Alkuperäisväestö, jota edustavat mm. newarit, sekä Tiibetistä ja Intiasta lähtöisin olevat kansat. Intian nepalilaiset asuttavat pääasiassa hedelmällisiä alankoja, jokilaaksoja sekä Tarain tasankoa. Tähän väestöryhmään kuuluvat heimot sekä alkuperäisväestöön kuuluvat newarit ovat osittain sekoittuneet toisiinsa. Näiden ryhmien yläkastisimmat ihmiset muodostavat Nepalin yhteiskunnan eliitin ja ovat luonnollisesti kaikkein parhaimmassa asemassa. Tiibetin nepalilaiset puolestaan elävät ylimmillä vuoristoalueilla. Useista eri heimoista, kuten esimerkiksi sherpoista koostuva väestöryhmä toimii pääasiassa maanviljelijöinä ja karjatilallisina, jotka paimentavat laumojaan hyvinkin korkealla sijaitsevalla karulla maastolla. (Shrestha 2002, 85; 87-88; 90.) Väestön suurella enemmistöllä, johon kuuluvat alati kasvavan keskiluokan, alempien kastien sekä erilaisten vuoristokansojen edustajat, on hyvin vähän yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, eivätkä he juurikaan saa ääntänsä kuuluviin päätöksentekoon liittyvissä tai muissakaan asioissa. (Karvinen 2005b, 3; Hossain 2002, 9-10.) 2.2 Nepalilainen kulttuuri Nepal on todellinen vastakohtien maa. Maassa on paljon köyhyyttä, kun taas toisaalta maassa asuu myös hyvin rikkaita ihmisiä. Lisäksi maa on täynnä hienoja temppeleitä, mutta silti suuret määrät ihmisiä joutuu asumaan hyvin köyhissä oloissa (Perkiö 2001, 18).

11 11 Nepalilaisten ihmisten arki pyörii lähes kokonaan työnteon ympärillä. Aamu alkaa kukonlaulun aikaan, ja illalla mennään nukkumaan vasta kun kaikki päivän askareet on suoritettu. Ihmiset pysyvät jatkuvasti kiireisinä, sillä elannon hankkiminen on kovan työn takana, eikä seuraava ateria ole välttämättä kaikille itsestäänselvyys. Nepalilaiset ovat pääasiassa hyvin köyhää kansaa, ja elävät kädestä suuhun. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vapaaaikaa periaatteessa ole lainkaan. (Perkiö 2001, 78; Shrestha 2002, 123.) Ihmiset rentoutuvat Nepalissa kokoontumalla yhteen sukulaisten, ystävien tai kylänväen kanssa yhteisille aterioille ja teehetkille. Ravintoloissa aterioivat lähinnä yläluokkalaiset perheet ja uusrikkaat, sillä suurimmalla osalla Nepalin väestöstä ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Ravintoloiden ja muiden huvipaikkojen sijaan kyläläiset patikoivat teehuoneille, joita löytyy jokaisesta kylästä, ja viivähtävät hetken teestä ja toisten seurasta nauttien, ennen kuin palaavat takaisin töiden pariin. (Shrestha 2002, 125.) Mekin näimme usein kaduilla kulkiessamme ihmisiä, lähinnä miehiä, istuskelemassa pienten teehuoneiden edustalla ja pelaamassa Nepalin kansallispeliä, Tiikereitä ja vuohia. Myös ollessamme vaeltamassa Annapurnan vuoristoalueella, pysähdyimme usein levähtämään teetuville, joita oli reitin varrella tasaiseen tahtiin. Nepalissa on hyvin paljon temppeleitä, jonne ihmiset kokoontuvat uhraamaan jumalille kalenterivuotta rytmittävien lukuisien eri uskonnollisten juhlien aikaan. Vuoden aikana vietetään yli 50 juhlaa, joten ei ole lainkaan turhaa sanottu, että Nepalissa joka toinen päivä on juhlapäivä. Lisäksi temppeleissä käydään säännöllisesti muinakin päivinä, erityisesti lauantaisin, joka on vapaapäivä, ja jolloin muun muassa kaikki virastot ovat suljettu. Temppeleitä löytyy joka paikasta, ja uhraamisen lisäksi ihmiset kokoontuvat niille tapaamaan sukulaisiaan ja tuttaviaan. (Inside Guide 2000, 85; Shrestha 2002, 125.) Juhlien ajankohdat määrittelee nepalilainen, kuun kiertoon perustuva kalenteri. Vuosi koostuu kahdesta osasta, valoisasta ja pimeästä ajanjaksosta. Yhteensä vuodessa on 12 kuukautta ja jokaisessa niissä on päivää. Uutta vuotta juhlitaan huhtikuussa. Tämän lisäksi nepalilaisilla on käytössään kolme muutakin kalenteria. Näitä ovat newarilainen vuosi, joka alkaa marraskuussa, ja tiibetiläinen kalenteri, jonka alku on helmikuussa, sekä länsimaissakin käytettävä gregoriaaninen kalenteri. (Tamrakar 2007, 10; Inside Guide 2000, 86.)

12 12 Nepalilainen ajantaju on aivan omaa luokkaansa. Yleisin sana Nepalin kielessä onkin hola, mikä tarkoittaa ehkä-sanaa. Koskaan ei voi ennalta tietää mitä päivän aikana tulee tapahtumaan, sillä suunnitelmat muuttuvat koko ajan, eikä mikään ole varmaa. Esimerkiksi kysyttäessä kuinka kauan kestää kävellä tiettyyn paikkaan, voi saada vastaukseksi ensin pari minuuttia, joka vaihtuu varmistettaessa kymmeneksi minuutiksi, ja joka todellisuudessa kestää lähes tunnin. (Perkiö 2001, 90; Thapa 2008, 266.) Saimme itsekin huomata, että päiväksi tehdyt suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan, ennen kuin olimme edes ehtineet ulos talosta. Aikataulujen mukaan eläville suomalaiselle oli aluksi vaikea hyväksyä, että asiat eivät mene aina alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta siihenkin tottui. Ruoalla on tärkeä sija nepalilaiseen kulttuuriin kuuluvassa yhteisöllisyydessä. Syödessä ja juodessa pitää aina ottaa mitä tarjotaan ja kaikkea pitää aina kohteliaisuussyistä maistaa. Ruokaillessa on oltava hyvin varuillaan, ettei saastuta ruokaa, sillä jo lautaseen koskettaessa ruoasta tulee epäpyhää. Jos ruoka saastuu, sitä ei voi enää syödä ja vaikka ruokailijat olisivat kuinka köyhiä tahansa, ruoka on pilalla ja se on heitettävä pois. Keittiö on hyvin tärkeä paikka nepalilaisille, eikä sinne ole vieraiden suotavaa mennä kuin kutsuttaessa. (Perkiö 2001, ) Paikalliset nepalilaiset kertoivat lisäksi meille, että yksin syömistä pidetään hyvin outona tapana. Nepalissa kukaan ei sulkeudu yksin syömään, vaan ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, jossa kaikki jaetaan toisten kesken. 2.3 Uskonto Nepalissa Noin 88 prosenttia Nepalin väestöstä edustaa hindulaisuutta. Buddhalaisia väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja islaminuskoisia noin neljä prosenttia. Tosiasiassa eri uskontojen kannatusta on vaikeaa laskea, sillä maan pääuskontoon hindulaisuuteen on sekoittunut kaikkia muita uskontoja buddhalaisuudesta ja paikallisista uskomuksista aina kristinuskoon saakka. (Inside Guide 2000, 55; Shrestha 2002, 97). Monet nepalilaiset palvovat kaiken varalta jokaista jumalaa, jota heille tarjotaan. Tällä tavoin halutaan varmistaa, että ovet paratiisiin, taivaaseen tai nirvanaan avautuvat elämän päätyttyä tässä ajassa, ja että jumalat pysyvät tyytyväisinä. (David 1998, 118; Perkiö 2001, 27).

13 Hindulaisuus Huolimatta uskontojen sekoittumisesta toisiinsa, suurin osa nepalilaisista kutsuu itseään hinduiksi (Inside Guide 2000, 55; Shrestha 2002, 97). Hindulaisuuden vaikuttavampia piirteitä ovat sen monimuotoisuus paitsi uskonnollisena, myös yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Tämän vuoksi hindulaisuutta on mahdotonta erottaa pelkäksi uskonnoksi. (Hattstein 2000, 6; David 1998, 115.) Monimuotoisuutta korostaa myös se, että hindulaisuudessa toteutuvat kaikki ihmiskunnan tuntemat tavat harjoittaa uskoa luonnonjumaluuksien palvonnasta ja polyteismistä aina filosofisesti vaateliaaseen monoteismiin saakka. Käytännössä hindut saavat siis päättää itse, mihin jumaliin uskovat. Valinnan varaakin on runsaasti, sillä kolmen pääjumalan, Brahman, Vishnun ja Shivan lisäksi palvottavana ovat heidän puolisonsa sekä useita pienempiä jumalia, kuten esimerkiksi Hanuman ja Ganesh. Lisäksi jokaisella kylällä on omat jumalansa. (David 1998, 118.) Jumalhahmoja on yhteensä useita tuhansia ja esimerkiksi eri juhlien aikaan uhrataan aina tietyille jumalille (Inside Guide 2000, 85). Uskontoa ei pidä koossa perustajahahmo (Shrestha 2002, 97) tai pyhät tekstit, vaan alati tapahtuva kehitys muinaisuudesta nykyhetkeen. Hindut kutsuvat itsekin uskontoaan ikuiseksi uskonnoksi, jonka piirissä on kaikkina aikoina ollut viisaita miehiä ja uskonnollisia opettajia, jotka ovat julistaneet kannattajilleen yhtä ja samaa oppia erilaisissa muodoissa. (Hattstein 2000, 6.) Hindulaisuuteen liittyy kolme erityispiirrettä. Ensinnäkin se on syntynyt eikä perustettu uskonto, kuten esimerkiksi kristinusko, ja on täysin intialainen ilmiö. Hindulaisuus ei ole levittänyt hengellistä sanomaansa muualla kuin oman kulttuuripiirinsä sisällä. Lähetystyötä hindut ovat tehneet vain Taka-Intiassa sekä Indonesiassa, eikä tavoitteena ole ollut käännyttää yksittäisiä sieluja, vaan enemmänkin hyväksyä kokonaisia heimoja uusiksi kasteiksi. Toki muun muassa jotkut yksittäiset pyhät miehet, kuten esimerkiksi Mahatma Gandhi, ovat pyrkineet myös tietoisesti vaikuttamaan hindulaisuudesta kiinnostuneiden matkailijoiden ajatteluun, mikä näkyi esimerkiksi ns. Intia-kuumeena ja luvuilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. (Hattstein 2000, 6-7; 21). Kolmantena erityispiirteenä hindulaisuuden kannattajat uskovat ikuiseen, alati uudistuvaan maailmaan, jonka uskotaan syntyvän ja tuhoutuvan koko ajan uudelleen maailmankausien

14 14 eli kalpien vaihtuessa. Sillä hetkellä olemassa oleva maailman kohtalo etenee aina saman kaavan mukaan syntymästä kuolemaan. Tämän vuoksi hindulaisuudessa ei ole selvärajaista oppia maailman synnystä tai kehityskulusta lopulliseen pelastukseen. Ilmestyksiä kokevan ja tulkitsevan keskushenkilön puuttuessa kaikki hindulaisuuden eri variaatiot ja ajattelun järjestelmät ovat keskenään samanarvoisia ja yhtä tosia. (Hattstein 2000, 6.) Koska yleisesti tunnustettuja oppeja ei ole, voi hinduksi tunnustautuva uskoa persoonattomaan universaaliin lakiin tai persoonalliseen luojajumalaan. Myös keinot pelastuksen saavuttamiseen ovat hyvin monenlaisia. Tosin vaikka vaihtelua onkin hyvin paljon, ei uskon sisältö ole täysin mielivaltainen, sillä vaihtelun pohjalla on muutamia peruskäsityksiä, joita jokainen hindulainen noudattaa. Maailmankaikkeus käsitetään kosmisen lain eli dharman alaiseksi järjestäytyneeksi kokonaisuudeksi, jonka määrittelemien sääntöjen ja roolien mukaan ihmiset elävät. Dharmaa edustaa maan päällä hyvin tiukka hierarkkinen kastijärjestelmä ja sen erityiset puhtaussäännöt avioliittojen solmimisesta aina yhteisiä aterioita koskeviin rajoituksiin saakka. (Hattstein 2000, 6; 11; Shrestha 2002, 98.) Myös jumalat ovat dharman alaisia, ja siten joutuvat ihmisten lailla alistumaan karmansa mukaisiin jälleensyntymisiin (Hattstein 2000, 20). Hindulaisuuden tärkeimmät pyhät tekstit ovat neljä vedakirjaa sekä niiden nuoremmat liitetekstit, brahmanat ja upanishadit. Kirjojen kerrotaan saaneen alkunsa yliluonnollisesti. Pyhät kirjat sisältävät kaikkien hindulaisten oppijärjestelmien perusdogmit, ja niitä pidetään lähteenä, johon sisältyy tieto siveellisestä maailmanjärjestyksestä, kaikkien elävien olentojen oikeuksista ja velvollisuuksista, tekojen seurauksista sekä kaikkialla vallitsevasta hierarkkisesta järjestyksestä. Kirjat ovat kirjoitettu sanskritilla ja jaetaan kahteen osaan. Shrutiin, jotka on saatu ilmestyksinä tuonpuoleisesta, sekä smiritiin, johon puolestaan kuuluu ihmisten laatimat ja perimätietona levinneet kirjoitukset (Hattstein 2000, 9). Hindulaisille pahin mahdollinen loukkaus on olla pitämättä vedakirjoja kaikkein korkeimpana auktoriteettina elämässä (David 1998, ). Hindulaiset uskovat karman lakiin, jonka mukaan jokaisen elävän olennon olemassaolo ja kohtalo ovat seurausta edellisessä elämässä tehdystä teoista. Hyvät teot johtavat samsaraan eli jälleensyntymiseen korkeamman kastin edustajaksi, kun taas pahojen tekojen seurauksena on jälleensyntyminen alempaan asemaan. Koska karman laki koskee kaikkia eläviä olentoja, on mahdollista syntyä seuraavassa elämässä myös kasviksi tai eläimeksi.

15 15 (Hattstein 2000, 12, Shrestha 2002, 98.) Tavoitteena on saavuttaa moksha, eli vapautua lopulta jälleensyntymisen kierrosta, jolloin elämä lopulta päättyy (Shrestha 2002, 99) Buddhalaisuus Nepalilaisista noin 7% tunnustautuvat buddhalaisiksi. Buddhalaisuus keskittyy korkeampaan vuoristoon, keski-tarain alueelle ja Kathmandun laaksoon, joissa buddhalaisia on keskimäärin enemmän kuin muualla maassa, kullakin alueella noin 10% väestöstä. Newareiden, eli Kathamandun laakson alkuperäisasukkaiden (Shrestha 2002, 86) ja tiibetinnepalilaisten keskuudessa buddhalaisuus on yleisintä. Samoin kuin hindulaiset käyvät buddhalaisten temppeleissä, myös buddhalaiset käyvät hindutemppeleissä, ja palvovat hindujumalia. Nämä kaksi Nepalin suurinta uskontoa ovatkin aina eläneet sovussa rinnakkain ilman konflikteja (Shrestha 2002, 97.) Buddhalaisuus perustuu Buddhan, syntymänimeltään Siddhãrtha Gautaman oppeihin. Perimätiedon mukaan Gautama oli nuori prinssi, joka halusi ratkaista elämään liittyvän arvoituksen, jätti ylellisen suojatun elämänsä ja lähti tunnettujen joogien oppiin (Hildén ). Hän vietti vuosia metsässä paastoten, itseään kiduttaen hindulaisten brahmiinien oppien mukaan. Hän kuitenkin oivalsi, ettei näiden harjoitteiden avulla saavuteta viisautta. Tarinan mukaan hän koki valaistumisen istuessaan ashvatthapuun alla, ja hänestä tuli Buddha. (Olcott 2006, 13, ) Buddhan oppien mukaan, ihmisen pitäisi koettaa hillitä himojaan, kehittää korkeampia kykyjään, ja sitä kautta voittaa viisautta. Tietämättömyydestä seuraa kärsimystä, koska arvostamme asioita jotka eivät sitä ansaitse, ja laiminlyömme arvokkaita asioita. Ihmisen tulisi elää tavalla josta seuraa onnea, ja mahdollisimman vähän kärsimystä itselle ja muille elollisille. Buddhalainen pyrkii sammuttamaan kaipauksen elämän nautintoihin seuraamalla Buddhan saarnaamaa ja opettamaa jaloa kahdeksankertaista tietä. Tähän tiehen kuuluu oikea usko, ajatus, puhe, toiminta, elinkeinot, pyrkimys, muisti ja itsekasvatus sekä ajatuksen keskittäminen. (Olcott 2006, ) Buddha tarkoittaa valaistunutta, herännyttä ja täydellisen viisauden omistamista. Buddha on sieluntila, jonka ihminen saavuttaa, kun hänen sielunsa on kehittynyt huippuunsa.

16 16 Buddhalaisen päämääränä on vapautua maallisen elämän ja jälleensyntymisen kurjuuksista, tietämättömyydestä, himoista ja haluista, ja saavuttaa nirvana, joka on täydellisen levon tila. (Olcott 2006, 13, 29, 33.)

17 17 3 KRISTINUSKO NEPALISSA 3.1 Ensimmäiset lähetystyöntekijät Nepalissa Ensimmäiset lähetystyöntekijät Nepalissa olivat Rooman katolisen kirkon Kapusiinimunkkeja. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat Nepalin laaksoon vuonna He olivat matkalla Tiibetiin, jossa heidän kirkkonsa lähetyselin oli päättänyt aloittaa lähetystyön. Matka Roomasta Kathmanduun kesti kolme vuotta, sillä matka täytyi taittaa kävellen, ja meriteitse laivalla. Kathmandu sijaitsi vuorten yli kulkevan pääreitin varrella, jossa he saattoivat levätä ja virkistyä, ennen kuin he jatkoivat matkaansa vuorten yli kohti Tiibetiä. (Lindell 1997, 3-5.) Tuohon aikaan Nepalilla tarkoitettiin Nepalin laaksoa eli nykyistä Kathmandun laaksoa. Tuolloin ei ollut vielä Nepalin kuningaskuntaa, vaan alueella oli paljon pieniä kuningaskuntia. Nepalin laaksossa oli kolme itsenäistä kuningaskuntaa, Kantipur, eli nykyinen Kathmandu, Lalitpur, ja Bhaktapur. Kun uusia lähetystyöntekijöitä saapui maahan, täytyi heidän anoa lupa kuninkaalta saadakseen jäädä. Lupa saatiin helposti, koska eurooppalaisista tulokkaista oli paljon hyötyä kuningaskunnalle, mutta kuninkaat saattoivat myös muutella ja peruuttaa lupia mielivaltaisesti luvulla kapusiinijärjestö lähetti yhteensä 20 retkikuntaa Nepaliin, joissa kussakin oli 2-6 jäsentä, ja yhdessä jopa kymmenen. Ensimmäinen Nepaliin suunnattu lähetys saapui 1715, mutta heidät häädettiin seitsemän vuotta myöhemmin epäiltynä vakoilusta ja kulkutautien levittämisestä. (Lindell 1997, ) Aktiivisia lähetystyöntekijöitä Nepalissa oli 54:n vuoden ajan vuoteen 1769 saakka. Munkit saivat jäädä laaksoon tietämyksensä, varallisuutensa ja lääkintätaitojensa ansioista. Munkit tekivät työtään kaikissa laakson kaupungeissa. Välillä oli myös vuosia, jolloin laaksossa ei ollut yhtään munkkia. Munkit saivat kutsuja myös muihin kuningaskuntiin. He olivat kuninkaiden suosiossa sillä he olivat hyödyksi koko yhteiskunnalle tietojensa ja varallisuutensa ansiosta. Työ ei kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta, vaikeuksia tuotti yhteydenpito, tavaratäydennykset, liikkuminen, ilmasto ja itse vuoristo. (Lindell 1997, 15 17, 28.)

18 18 Vieraat ja oudot ihmiset herättivät nepalilaisissa epäluuloja, sillä vaikeakulkuisen vuoristomaaston vuoksi ihmiset eivät matkustaneet paljoa, eivätkä pitkiä matkoja. Munkit herättivät paljon epäilyksiä, sillä he eivät selvästi olleet aasialaisia, vaan jostain hyvin kaukaa saapuneita. Munkit, joilla oli lääketieteellistä tietämystä ja osaamista, toivat mukanaan lääkkeitä ja hoitivat ihmisiä ilmaiseksi. Munkit opettivat ihmisiä, ja auttoivat myös poistamaan taikauskoa. Vuosien saatossa he myös kastoivat ihmisiä, erityisesti lapsia, ja vihkivät yhdeksän kristillistä avioliittoa. 80 aikuisen tiedettiin kääntyneen kristityiksi. (Lindell 1997, 8, 10, 23 24, 27.) Munkit lähtivät lopullisesti Kathmandusta vuonna Gurkha-armeija oli ryhtynyt sotaan yhdistääkseen pienet kaupunkivaltiot yhdeksi isoksi valtakunnaksi. Gurkhat ajautuivat sotaan Intiaa miehittävien brittien kanssa Kathmandun kuninkaan pyydettyä briteiltä apua laakson pelastamiseksi Gurkha-armeijalta. Eurooppalaisia munkkeja epäiltiin ulkomaalaisten vakoilijoiksi. Britit eivät koskaan päässeet laaksoon saakka, ja Gurkhat valloittivat laakson kuningaskunnat. He ottivat pois kristittyjen vuokramaat, eikä heille jäänyt elantomahdollisuuksia. Munkkeja ja kristittyjä pahoinpideltiin ja vihattiin, ja heihin suhtauduttiin hyvin epäluuloisesti. Kapusiinimunkit päättivät ahtaaksi käyneen tilanteenvuoksi lähteä maasta, koska he eivät voineet enää jatkaa työtään. 60 kristittyä ja maassa olleet munkit jättivät Kathmandun laakson, ja lähtivät vuorten yli Intiaan. (Lindell 1997, ) Kun Nepalin vuoristokansa näki, kuinka ulkomaalaiset toimivat Hindustaanissa, eli nykyisessä Intiassa, heidän epäluulon ja ystävällisyyden sekainen käytös ulkomaalaisia kohtaan kylmeni entisestään. He katsoivat parhaaksi tavaksi puolustautua sulkemalla maan rajat kaikilta ulkomaalaisilta. Tämä kielto koski myös kauppiaita, tiedemiehiä, valtion virkamiehiä sekä lähetystyöntekijöitä. Se esti myös uuden tiedon ja kehityksen tulon maahan, ja niin Nepal jäi kehityksessä keski-aikaiselle tasolle. (Lindell 1997, ) 3.2 Kristittynä Nepalissa ennen demokratian tuloa Niin kauan, kuin Nepalin rajat olivat suljetut, oli maassa käytännöllisesti katsoen mahdotonta elää kristittynä. Raamatun, ja muun kristillisen kirjallisuuden käyttö ja myynti oli kiellettyä. Kristityt eivät saaneet asua maassa, riippumatta siitä, olivatko he intialaisia,

19 19 nepalilaisia tai lähetystyöntekijöitä. Ainoa poikkeus oli brittien lähetystön jäsenet. Tämä sulkeutunut aikakausi kesti 150 vuotta. (Lindell 1997, 42.) Lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen kertoi Pia Perkiön kirjassa kristittyjen vaiheista Nepalissa ennen demokratian tuloa. Virallisesti kristittyjä ei ollut olemassa, sillä uskonnon vaihtaminen oli kiellettyä. Jotkut olivat salaa kristittyjä, eivätkä uskaltaneet ottaa kastetta ja sitä kautta liittyä seurakuntaan, koska pelkäsivät sukulaistensa reaktioita. Ennen demokratian tuloa maahan, kasteella käymisestä saattoi joutua vankilaan. Kaikesta huolimatta kristittyjä oli, ja heidän määränsä kasvoi. (Perkiö 2001, 28.) Kirjavainen kertoi meille, ettei Nepalissa ole koskaan kuollut yhtään kristittyä uskonsa vuoksi. Ainoita poikkeuksia ovat olleet tiibetiläiset, joiden keskuudessa kristityiksi kääntyneitä on kadonnut luvulla yksipuolue järjestelmä alkoi muuttua monipuoluedemokratiaksi, ja poliittinen murrosvaihe oli hyvin väkivaltainen. Kaikki kristinuskoon viittaava täytyi poistaa näkyvistä. Kotikokouksien pitäminen oli kiellettyä, mutta jumalanpalveluksia sai pitää. Kristinuskoon kääntyneistä kerättiin listoja, ja kristityiksi osoitettuja ihmisiä vietiin kuulusteluihin. Kuulusteluissa heitä pahoinpideltiin, painostettiin, ja häväistiin. Suurin osa kielsi uskonsa, mutta harvat sinnikkään tunnustivat olevansa kristittyjä. (Perkiö 2001, ) Kristityksi kääntymisestä joutui hyvin usein kärsimään. Suku ja perhe kääntävät helposti selkänsä kristityksi kääntyneelle sukulaiselle. Jos ihminen oli kylänsä ensimmäinen kristitty, joutui hän yleensä kärsimään koko yhteisön vastustusta. Monet joutuivat uskonsa vuoksi vankilaan. Toiset kielsivät uskonsa, antoivat Raamattunsa valtiolle, ja palasivat hindulaisuuteen, mutta oli myös vahvoja ja rohkeita seurakuntia, jotka eivät luopuneet uskostaan. Lujasta uskosta kertoo tapaus, jossa eräs kristitty mies joutui vankilaan, mutta jatkoi evankeliointia muiden vankien keskuudessa. (Perkiö 2001, ) Kristityksi kääntymisestä sai vuoden vankeutta, mutta evankelioinnista saattoi saada jopa kuuden vuoden vankeusrangaistuksen (Perkiö 2001, 28). Nepalilaisen ystävämme mukaan edelleenkään monissa seurakunnissa ei kasteta alaikäisiä, sillä kasteella käymisestä saattoi seurata aiemmin ongelmia, ja evankeliumista kastetulle kertoneelle vankeusrangaistus. Kun kasteella käyneet olivat täysi-ikäisiä, olivat he vastuussa itsestään. Kirjavainen kertoi

20 20 Perkiön kirjassa myös uskomattomasta syytteiden raukeamisesta. Kolme miestä vapautui oikeudessa ilman rangaistusta sanottuaan, ettei ihminen voi toista kristityksi käännyttää, ainoastaan Pyhä Henki voi. Nepalilaiset kristityt eivät tunnu pelkäävän mitään, ja tärkeää on vain elää ja lopulta kuolla Herran omana. He eivät pelkää kuolemaa, vaan vievät sanaa rohkeasti eteenpäin. (Perkiö 2001, 56.) 3.3 Kirkon kasvu Nepalissa Vuonna 1990 Nepalista tuli demokratia, ja se oli myös käänteentekevä vuosi nepalilaisille kristityille. Ennen tuota vuotta oli kristityksi kääntyminen ollut laitonta edellisten 30 vuoden ajan. Demokratian tulon myötä seurakunnat alkoivat kasvaa hyvin nopeasti. Myös kirkkojen määrä lisääntyi valtavasti, ja vuoteen 2003 asemansa vakiinnuttaneista kirkoista 2/3 oli perustettu vuoden 1990 jälkeen. (Khadka 2003, 3-4, 27.) Vuonna 2001 Kathmandun laaksossa oli noin kristittyä, ja lähes 200 kirkkoa (Maharjan, Pedney, Joseph 2002) (Khadka 2003, 2). Seurakuntien koot ovat hyvin vaihtelevia. Pienimmissä seurakunnissa on vain muutamia kymmeniä jäseniä, ja suurimpien ja vanhimpien kirkkojen jäsenmäärä on Yli 1000 jäsenen seurakuntia Kathmandun laaksossa on vain kolme. Ensimmäisen protestanttikirkon Nepalissa perustivat Intiasta tulleet lähetystyöntekijät vuonna (Khadka 2003, 29 32, ) 1990-luvun lopussa kristittyjen määrä kasvoi Nepalissa nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Khadka uskoo kokonaisvaltaisen evankeliointi työn olevan yksi merkittävä syy kirkon nopeaan kasvuun Kathmandussa. Evankelioinnin lisäksi pastorit tekevät myös erilaista sosiaalityötä, kuten antavat englannin kielen tunteja ja vierailevat ihmisten kodeissa. Useissa seurakunnissa on myös sosiaalityöntekijöitä, joista suurin osa on liittynyt kirkkoon demokratian tulon jälkeen. Koska kristinuskoon kääntyminen ennen demokratiaa oli laitonta, ei kristillinen sosiaalityö tullut sitä ennen kysymykseen. Uudet ihmiset löytävät tiensä kirkkoon yleensä jonkun tavallisen kristityn seurassa. Myös lähes kaikki sosiaalityöntekijät olivat huomanneet uusien ihmisten liittyvän seurakuntaan heidän työnsä kautta. (Khadka 2003, 2-3, ) Helluntailaisen Ristin Voitto- lehden mukaan

21 21 uskoontulo saa toisinaan sysäyksen vaikean sairauden parannuttua kristityn rukouksen kautta (Ahonen 2007). 3.4 Kristityt nykypäivänä Vuonna 1977 Nepalissa oli noin 700 kristittyä. 30 vuotta myöhemmin kristittyjen määrä oli jo arviolta , mikä kertoo myös kirkon nopeasta kasvusta. (Simonen 2007.) Kristittyjen määrä lisääntyy yhä, ja meidän vieraillessamme Nepalissa, kristityt ystävämme arvioivat kristittyjä olevan jo yli miljoona. Alle puolet kristityistä kuuluu katolilaiseen kirkkoon, ja loput ovat protestantteja. Protestantit ovat pääosin tunnustuksettomia, eivätkä lue kuuluvansa mihinkään tiettyyn ryhmään kuten baptisteihin tai helluntailaisiin. (Simonen 2007.) Kirkkoihin tulee erityisesti nuoria ihmisiä jotka etsivät uutta toivoa elämäänsä köyhän ja epävakaan yhteiskunnan keskellä. Tomi Kuosmasen mukaan kirkon kasvu on nyt nopeaa, ja esimerkiksi Assemblies of God perustaa vuosittain 40 uutta seurakuntaa. Robin Baidhyan kertoo, että nuoria turhauttaa Nepalin sekava yhteiskunnallinen tilanne, jonka keskellä kristinusko tuo heille toivon muutoksesta. Näin maan kehitystä nakertavilla konflikteilla ja vallankumouksilla voikin olla suotuisa vaikutus kirkon kasvuun. Myös monipuolinen harrastustoiminta vetää nuoria seurakuntiin. Kristinuskoa ja sen leviämistä vastustaa eniten maan muslimiväestö. (Ahonen 2007.) Nepalissa kirkko on yhä rekisteröimätön organisaatio (Khadka 2003, 3). Huomasimme, ettei kirkon toiminta ole myöskään kovin järjestäytynyttä, vaan samalla asuinalueella saattoi hyvinkin olla monia pieniä kirkkoja lähekkäin. Kirkot eivät ole Nepalissa lähetystyön tulosta, vaan useat kirkot ovat syntyneet, kun ulkomailla opiskelemassa olleet nepalilaiset ovat kääntyneet kristityiksi, ja kotimaahan palattuaan perustaneet seurakuntia. Nepalissa ulkomaalaiset lähetystyöntekijät tekevät kehitystyötä, ja paikalliset kristityt evankelioivat. (Simonen 2007.) Vaikka evankeliointia on tehty Nepalissa jo 50 vuoden ajan, ei suurin osa kylien asukkaista ole kuullut vielä ilosanomaa. Myös kulttuuriset paineet tekevät kristityksi kääntymisen vaikeaksi yhä tänäkin päivänä. (Khadka 2003, 8-9.)

22 22 K.B. Rokaya kertoo Lähetyssanomien haastattelussa monien nepalilaisten kristittyjen hylkäävän siviilityönsä, ja omistavan elämänsä evankelioinnille. Rokaya moittii kristittyjä siitä, etteivät he kääntymisen jälkeen piittaa enää lähimmäisistään tai kulttuuristaan, vaan omistautuvat keskiluokkaiseen elämäänsä ulkomaisen tuen varassa. Rokayan mukaan ulkomaalaisilla on vääriä käsityksiä kristittyjen vainoista, sillä seurakunnat lähettävät vääriä tietoja ulkomaille saadakseen rahaa. (Simonen 2007.) 3.5 Nepalin yhdistynyt lähetys Nepalin yhdistynyt lähetys syntyi Intian lähetystyöstä, ja kaikki järjestön ensimmäiset työntekijät olivat työskennelleet aluksi Intiassa (Lindell 1997, ) kahdeksan Nepalissa toimivaa lähetysjärjestöä eri maista ja uskontokunnista yhdisti voimansa, ja Nepalin yhdistynyt lähetys (United Mission to Nepal) oli perustettu. Nykyään Yhdistyneessä lähetyksessä on 27 eri järjestöä 16:sta eri maasta. Suomen lähetysseura on yksi näistä järjestöistä, ja se liittyi yhteisöön (Laajalahti 2004b, 11.) Nepalissa haluttiin välttää virheet, joita oli tehty muissa lähetyskohteissa, muun muassa Intiassa. Ongelmia oli syntynyt eri uskontokuntiin kuuluvien lähetysjärjestöjen yhteistoiminnan puutteesta, kilpailusta ja omistushalusta. Intiassa työskennelleen, ja Nepalin puolesta rukoilleet ihmiset näkivät järjestön rukousvastauksena ja Jumalan viitoittamana tienä, jota myöten evankeliumi vietäisiin Nepaliin. Tämä ajatus yhdisti lähetyksen työntekijät vahvasti yhteen. (Lindell 1997, ) Nepalin yhdistyneen lähetyksen työ oli aluksi terveydenhuoltoa. Järjestö perusti sairaaloita ja äitiysklinikan. Pian järjestö perusti myös tyttökoulun, ja aloitti laajamittaisen hankkeen Gorkhan läänissä, johon kuului sairaanhoidon ja koulutuksen lisäksi myös maanviljelystä ja karjanhoitoa. Yhdistynyt lähetys on rakentanut Nepaliin myös vesivoimalan, joka luovutettiin Nepalin valtiolle sen valmistuttua. Tulevaisuudessa Yhdistynyt lähetys aikoo toimia eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamisen hyväksi, ja luoda rauhaa ja sovintoa. (Laajalahti 2004b, 11.) Yhdistyneen lähetyksen periaatteisiin on kuulunut alusta lähtien ajatus, että oleskelu maassa on vain lyhytaikaista. Heidän työhönsä kuuluu myös nepalilaisten koulutus, joka

23 23 mahdollistaa projektien ja laitosten jättämisen nepalilaisille, kun työ on sopivassa vaiheessa. Näin maa ei jää riippuvaiseksi ulkomaalaisten avusta. (Lindell 1997, 179.) Tapasimme kyllä lähetyksen suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet Nepalissa usean kymmenen vuoden ajan. He eivät olleet toimineet samoissa projekteissa koko aikaa, vaan aloittaneet uuden, kun työ saatiin toimimaan nepalilaisin voimin. Eräs Nepalin yhdistyneen lähetyksen erityinen piirre on, ettei se ole lainkaan perustanut seurakuntia. Nepalin seurakunta on kasvanut omin neuvoin, ja se on riippumaton yhdistyneestä lähetyksestä, ja muista lähetysjärjestöistä. Näin monista eri kirkkokunnista koostuvan lähetyksen ei ole tarvinnut ottaa kantaa teologisiin kysymyksiin, mikä on toiminut myös koossa pitävänä voimana eri näkemyksiä omaavien ihmisten välillä. Kaikki lähetystyöntekijät Nepalissa ovat Yhdistyneen lähetyksen palveluksessa, eivätkä suoranaisesti edusta omaa lähetysjärjestöään. (Lindell 1997, )

24 24 4 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA LUTERILAISUUDEN SILMIN 4.1 Uskonpuhdistuksesta pietismiin Ruotsissa aloitetun reformaation myötä myös Suomeen ulottui uskonpuhdistus 1500-luvun alkupuolella. Näin luterilaisuudesta tuli pian valtionuskonto, jota jokaisen tuli harjoittaa maasta karkottamisen uhalla. Kristinuskoa opeteltiin ulkoa ja erityisesti 1700-luvulta alkaen Suomen kansaa opetettiin lukemaan kodeissa, kiertokouluissa sekä joillain alueilla kiinteissä pitäjän kouluissa. Karttuneet taidot tarkastettiin kinkereillä. Kansa pidettiin kovassa kurissa mitä erilaisimpien rangaistusten uhalla, ja jokaisen suomalaisen tuli muun muassa osata katekismus ulkoa, mikäli he halusivat päästä osallisiksi sakramenteista ja avioliitosta. (Heino 1997, 15 16; Ketola 2008, 60; Rossi 1999, 17, 24.) Kristilliseen elämäntapaan alkoi tulla uusia muotoja 1700-luvun lopulla, kun ympäri maata alkoi syntyä pietistisiä vaikutteita saaneita herätyksiä. Pietismi, joka korosti näennäisen uskonnollisuuden sijaan henkilökohtaista uskoa ja syvempää hengellistä elämää, kiinnosti aluksi lähinnä yläluokkaa. Nälänhätä ja isovihaan johtaneet taistelut Venäjää vastaan saivat pietismin leviämään myös muun väestön keskuuteen. Herätykseen tulleet ihmiset kokoontuivat yhteen rukoilemaan, laulamaan, lukemaan hengellistä kirjallisuutta ja julistamaan evankeliumia. Katekismuksen ulkoa opetellun tiedon sijaan keskeiseksi kristinuskossa nousi henkilökohtainen usko Jumalaan. (Ketola 2008, 60; Rossi 1999, 19.) Pietististen herätysten pohjalta syntyivät myöhemmin perinteiset herätysliikkeet. Kirkolliset johtajat vastustivat pietismiä ja kansanherätyksiä, joten vuonna 1726 säädettiin maallikoiden omat kotiseurat ja yksityiset hartaudet kieltävä laki. Kiellon avulla kirkko pystyi pitämään herätykset valvonnassaan ja siten säilyttämään ajan periaatteiden mukaisen uskonnollisen yhtenäisyyden, jota pidettiin yhteiskuntarauhan perustana. (Rossi 1999, 20.) Pietismin kanssa yhtä aikaa levinneet valistusaatteet nousivat esille erityisesti sivistyneistön keskuudessa. Vaatimukset ajattelunvapaudesta sekä suvaitsevaisuudesta olivat pinnalla, ja ihmiset halusivat tuoda esille omat mielipiteensä oltuaan vuosisatoja kirkollisessa valvonnassa. Yksi tunnetuimmista suomalaisista valistusajattelijoista oli

25 25 Andreas Chydenius, jonka ansioiksi voidaan lukea muun muassa painovapauden saaminen sekä kuningas Kustaa III:n kanssa yhteistyössä vuonna 1781 julkaistu uskonnonvapausasetus, joka salli uskonnonharjoitusoikeuden kristillisiin kirkkoihin kuuluville maahanmuuttajille, joita pääasiassa olivat katoliset. (Rossi 1999, ) 4.2 Venäjän vallan aika Kirkon ja valtion välinen liitto säilyi hyvin tiiviinä myös sen jälkeen, kun Suomesta tuli vuonna 1809 autonominen suurruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Luterilaisen kirkon päämieheksi tuli Venäjän keisari, joka suostui säilyttämään luterilaisuuden Suomen hallitsevana uskontona. Uutta hallitsijaa kunnioitettiin ja valtionkirkko säilyi aluksi ennallaan, tavoitteena säilyttää yhteiskuntarauha.(heino 1997, 16; Rossi 1999, 24.) Tultaessa 1850-luvulle alkoivat osa kansanryhmittymistä vaatia sekä yhteiskunnallista että uskonnollista vapautta. Kirkon omissa piireissä alkoi herätysliikkeiden rinnalle ilmestyä kirkollisia yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä, kuten esimerkiksi ulkolähetystyöhön keskittyvä Suomen Lähetysseura. Muun Euroopan tavoin myös Suomessa heräsi nationalismi eli kansallisuusaate, mikä näkyi muun muassa kiinnostuksena oman maan historiaan, luontoon ja kansaan. Suuri osa luterilaisen kirkon papistosta suhtautui nationalismiin myönteisesti, vaikka aluksi suomalaisuusliike kritisoikin pietististä herätyskristillisyyttä sen hurmahenkisyyden vuoksi. Vuosisadan edetessä kansallisuusaatteen kannattajat alkoivat kuitenkin pitää körttiläisyyttä suomalaisuuden henkisenä ja hengellisenä voimannäytteenä. Vastavuoroisesti papisto tuki kansallisia, yhteiskunnallisia ja kirkollisia arvoja korostavaa suomalaisuusliikettä. Tämän myötä kirkon piirissä työskentelevät alkoivat hahmottaa kirkon tärkeimmäksi tehtäväksi juuri kansan ja yhteiskunnan palvelemisen, ja luterilainen kirkko haluttiin mieltää kansankirkoksi. (Rossi 1999, ) Samaan aikaan nationalismin kanssa saapui Suomeen myös liberalismi eli vapaamielisyys. Euroopassa tämä aate oli jo noussut yhdeksi tärkeimmistä sen ajan aatesuuntauksista. Liberalismi korosti talouselämän ja erityisesti yksilön vapautta, joka yhteiskunnallisessa mielessä tarkoitti esimerkiksi sanan- ja uskonnonvapautta. Liberalismi oli omalta osaltaan murentamassa kirkon ja valtion keskinäistä liittoa, sillä kaikkein valveutuneimmat papit

26 26 alkoivat pitää itseään enemmän kirkon kuin yhteiskunnan palvelijoina. Luterilaisen kirkon papisto alkoi kohdistaa kiinnostuksensa kirkon toiminnan tehostamiseen sekä vapaampaan seurakuntaelämään, jolloin maallikoillakin olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kirkon toimintaan. Uusien aatteiden nostattamat uudistuspaineet alkoivat näkyä lainsäädännöllisissä muutoksissa luvulla kunnan ja seurakunnan hallinto erotettiin toisistaan, jolloin muun muassa köyhäinhoito ja kansakoulujärjestelmän synnyttyä myös lasten opetus siirtyivät pääasiassa kunnan vastuulle. Samojen uudistusten myötä Luterilainen kirkko sai vuonna 1869 ensimmäisen ainoastaan kirkkoa koskevan kirkkolain. Aikaisemmin kirkkolaki oli ollut tiiviissä yhteydessä valtion lakiin. (Rossi 1999, 25.) Aina 1800-luvun loppupuolelle asti jokaisen suomalaisen oli kuuluttava joko luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Luterilaisen kirkon asema kansankirkkona alkoi kuitenkin horjua 1880-luvulla, kun uusien aatteiden kannattajat kyseenalaistivat kirkon perinteisen auktoriteetin ja suomalaiskansallisen sitoutumisen, tiedon ja uskon sopusoinnun, papiston henkisen kyvykkyyden sekä kristillisen moraalin ajanmukaisuuden. Kristinuskoa vastaan hyökättiin erityisesti uuden luonnontieteellisen tutkimuksen ja kehitysopin nimissä. Lisäksi naisasialiike, raittiusliike sekä kirjallisuuden realismi koettiin hyvin radikaaleina ja uskonnonvastaisina perinteistä ajattelua edustavien piireissä. Uusien aatteiden tuomat haasteet koettiin kirkossa hyvin ongelmallisiksi. Kirkon horjuvaa asemaa ei myöskään helpottanut yhtään se, että uusien aatteiden edustajat pyrkivät vapautumaan luterilaisen valtionkirkon holhoavaksi pakkovallaksi kokemastaan vaikutuspiiristä. (Heino 1997, 16; Ketola 2008, 61; Rossi 1999, 26; Kristinuskon historia 2000, 142.) 4.3 Uskonnonvapauslain voimaan astuminen Samaan aikaan kirkkoa arvosteltiin myös voimistuvan vapaakirkollisen liikkeen ja muiden uusien kristillisten suuntien piiristä. Angloamerikkalaisperäistä uskonnollisuutta oli alkanut esiintyä Suomessa jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja baptismin ja metodismin kaltaiset protestanttiset suuntaukset kiinnostivat varsinkin ruotsinkielistä sivistyneistöä. Vuonna 1889 säädettiin lopulta eriuskolaislaki, joka laillisti muiden protestanttisten kirkkokuntien toiminnan ja niihin liittymisen. Metodistit ja baptistit olivat ensimmäiset tämän lain myötä uskonnollisiksi yhdyskunniksi järjestäytyneet kirkkokunnat. Vuonna 1919 voimaan astuneen itsenäisen Suomen hallitusmuodon mukaan valtio oli uskonnollisesti

27 27 sitoutumaton, mikä takasi kansalaisille vapauden harjoittaa uskontoa sekä antoi täydet kansalaisoikeudet riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan hän kuului, vai oliko kuulumatta mihinkään.(heino 1997, 16; Ketola 2008, 61.) Vuonna 1923 tuli vuorostaan voimaan uskonnonvapauslaki, joka antoi suomalaisille vapauden erota evankelis-luterilaisesta kirkosta tai muusta uskonnollisesta yhteisöstä ilman velvollisuutta liittyä kirkkoon tai minkäänlaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lakia valmisteltaessa kirkossa pelättiin, että uskonnonvapauslaki synnyttäisi suuren eroamisaallon. Pelot osoittautuivat kuitenkin aiheettomiksi, sillä lain astuttua voimaan ensimmäisenä vuonna ainoastaan suomalaista erosi kirkosta, ja heistäkin suurin osa liittyi heti johonkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vuoteen 1930-luvulle tultaessa kirkosta eronneiden määrä oli (Heino 1997, 16; Ketola 2008, 61; Rossi 1999, 30.) 4.4 Uskonnollisuus sodanjälkeisessä Suomessa Vielä toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeisinä vuosina oli Suomessa hyvin voimakkaana arvona "koti, uskonto ja isänmaa -aate. Sotien vuoksi kansa pelkäsi maan itsenäisyyden puolesta, ja kirkosta haettiin henkistä turvaa. Jo ennen sotia ja luvuilla oli Suomessa esiintynyt angloamerikkalaistyyppisiä evankelioimisliikkeitä, ja sotien jälkeen nämä herätykset voimistuivat entisestään. Tämän seurauksena syntyi muun muassa kaksi viidesläistä herätysliikettä, Kansan raamattuseura sekä Suomen raamattuopisto. Vaikka arvostus kirkkoa kohtaan nousi, eivät kirkkorakennukset todellisuudessa kuitenkaan täyttyneet aikaisempaa enempää luterilaisen valtakirkon toiveista huolimatta. Yhtenä syynä tähän oli Suomen muuttunut sisäpolitiikka. Useat papit olivat sotavuosina harjoittaneet oikeistopolitiikkaa, eikä sotien jälkeen vahvistunut äärivasemmisto antanut tämän unohtua, vaan pyrki järjestelmällisesti heikentämään uskonnon asemaa yhteiskunnassamme. Uskonkiistoja käytiin muun muassa oppivelvollisuuskoulun tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta. (Helander 1999, 55; Rossi 1999, 30; Saarikoski, Mäenpää & Sarantola-Weiss 2004, 200.) Suomalainen yhteiskunta alkoi maallistua sotien jälkeen luvulle tultaessa uskonnollisuutta ylläpitänyt pelko uuden sodan syttymisestä alkoi purkaantua, ja yhteiskunnan muutokset olivat sen jälkeen nopeita. Elinkeinoelämän rakennemuutokset ja

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali

kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali Miksi uskonnoista on hyvä tietää? Maailmamme on monikulttuurinen Uskonto on olennainen osa kulttuuria USKONNOLLINEN LUKUTAITO eli uskonnon merkityksen tiedostaminen

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa Mystiikka ERILAISIA USKOMISIA Monta tapaa uskoa Mystiikka on uskonnon harjoittamisen muoto, jota on kaikissa uskonnoissa. Sen tavoitteena on saavuttaa suora kosketus siihen viimeiseen, absoluuttiseen todellisuuteen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

LUTERILAINEN LÄHETYSTYÖ ALKOI 300 VUOTTA SITTEN TRANKEBARISSA

LUTERILAINEN LÄHETYSTYÖ ALKOI 300 VUOTTA SITTEN TRANKEBARISSA 1 LUTERILAINEN LÄHETYSTYÖ ALKOI 300 VUOTTA SITTEN TRANKEBARISSA Kuluvan vuoden heinäkuun 9. päivänä tulee kuluneeksi 300 vuotta ensimmäisten luterilaisten lähetystyöntekijöiden saapumisesta Intiaan. Bartholomaeus

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Raamattu tavoittaa kansat powerpointin tekstit

Raamattu tavoittaa kansat powerpointin tekstit 1 Raamattu tavoittaa kansat powerpointin tekstit Dia 1 Sanan voimaa Intiassa Raamattu tavoittaa kansat Suomen Pipliaseura (SPS) on yksi evankelis-luterilaisen kirkkomme seitsemästä lähetysjärjestöstä.

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Hindulaisuus sukellus tyystin toisenlaiseen todellisuuteen

Hindulaisuus sukellus tyystin toisenlaiseen todellisuuteen Hindulaisuus sukellus tyystin toisenlaiseen todellisuuteen Hindulaisuus on kannattajamäärältään maailman kolmanneksi suurin uskonto, mutta silti meille länsimaalaisille aika vieras. Se ei kovin paljoa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TAOLAISUUS. Ihminen on osa luontoa

TAOLAISUUS. Ihminen on osa luontoa TAOLAISUUS Ihminen on osa luontoa Historia Taolaisuus syntyi useina erilaisina liikkeinä 100-luvulla jaa. Sen varsinainen alkuaika on hämärän peitossa. Taolaisuuden varhaisin ja yleisesti käyttämä teksti

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot