Rehtorin tervehdys 3 I KASVASTUS- JA OPETUSTYÖN TAVOITTEET JA ARVOPERUSTA

Transkriptio

1 SISÄLLYS Rehtorin tervehdys 3 I KASVASTUS- JA OPETUSTYÖN TAVOITTEET JA ARVOPERUSTA 1. Opiskelu Muurolan lukiossa 4 2. Muurolan lukion järjestyssäännöt 5 3. Koulun ja kodin välinen yhteistyö 6 4. Tutorit 6 5. Oppilaskunta 6 6. Poissaolot 6 II OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 1. Arvioinnin perusteet 8 2. Kurssisuorituksen arviointi pois koeviikoista kohti jatkuvaa arviointia 8 3. Uusintakoe 8 4. Hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen 8 5. Hylätyn kurssin uusiminen 8 6.Opintojen etenemisen seuranta 8 7. Opintojen hyväksi lukeminen 9 8. Oppimäärän vaihtaminen matematiikassa 9 9. Itsenäisen opiskelun periaatteet Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 9 12.Lukion oppimäärän suoritus Lukion todistukset 9 14 Tietostrategia Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 11 III SUORITUSOHJEET 1. Suunnittele ja seuraa opiskeluasi Opiskeluaika Kurssit ja oppimäärät Ohjeita kurssin suorittamiseen 12 IV KURSSITARJONTA 13 V HENKILÖKUNTA 20 VI OPISKELIJATERVEYDENHOITO 20 VII KOULUKURAATTORI 21 VIII OPPIKIRJALUETTELO LUKUVUODELLE IX TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT LUKUVUONNA X YLIOPPILASKIRJOITUSKET

2 REHTORIN TERVEHDYS Muurolan lukio on epäilemättä tunnetuin Lapin lukioista. Onhan sen olemassaolon oikeutuksesta väännetty kättä jo vuosikaudet sekä mediassa että Rovaniemen poliittisissa päätöksentekoelimissä. Vahvat voimat ovat toistuvasti yrittäneet lakkauttaa lukiomme siinä onnistumatta. Muurolan lukion erityiset ansiot on lopulta alettu tunnustaa julkisuudessakin, kun lukioiden niissä ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailuissa (STT), joissa lopultakin on otettu huomioon ylioppilaaksi kirjoittaneiden lähtötaso, lukiomme on rankattu jo kaksissa kirjoituksissa Lapin parhaiden lukioiden joukkoon - ja viime keväänä jopa kuudenneksi parhaaksi koko Suomessa. Muurolan lukion erityislaatu on yhtäältä sen koossa. Pienessä koulussa ja pääsääntöisesti pienissä ryhmissä lähes kaikki oppivat tuntemaan toisensa. Oppilaiden ja henkilöstön välille syntyy luontevasti välittömät ja toimivat suhteet ja lukiossa vallitsee yhteisöllinen me-henki. Toisaalta, Muurolan lukion perinteenä on jo pitkään ollut heikoimmistakin huolehtiminen. Kaveria ei jätetä henki on ollut leimaa antavaa lukiomme toiminnassa uskon, että näin on jatkossakin. On tärkeää ymmärtää, että lukio-opiskelu vaatii jo aika tavalla paneutumista, työn tekoa. Laiskotteluun ei ole varaa, jos aikoo menestyä. On niin ikään tärkeä muistaa, että mahdollisten oppimisvaikeuksien ilmetessä ei tarvitse jäädä yksin. Silloinkin me koko lukion henkilöstö olemme valmiita auttamaan. Lähesty rohkeasti opettajaa, ryhmänohjaajaa, koulusihteeriä, opoa, erityisopettajaa, apulaisrehtoria tai rehtoria heti, jos joskus tuntuu, että kivi alkaa hiertää kengässä. Olen vakuuttunut, että saat apua ja tukea. Ehkä merkittävimpänä uudistuksena verrattuna Rovaseudun muihin lukioihin poistimme koeviikot Muurolan lukiossa jo lukuvuodeksi Koeviikkojen vuoksi kurssin opetukseen jäävä aika oli jopa yli 20 % kurssin oppimäärään varattua opetusaikaa pienempi. Koeviikkojen vuoksi lukioita leimasikin yleensä kiire, kun kurssien oppisisältöjä ei koeviikon vuoksi ehditty käydä rauhassa läpi. Koeviikottomuus merkitsee myös arvioinnissa painotuseroja aikaisempaan. Jatkuva arviointi korostuu. Koeviikottomuus ei merkitse tietenkään kokeettomuutta. Edelleen lukiossammekin on kokeitakin, mutta ne eivät kaikki ajoitu kurssin viimeiselle viikolle eivätkä ne kaikki ole koko kurssin oppisisältöä mittaavia. Kotitehtävien tekeminen, tuntityöskentely, erilaiset tutkielmat ja esseet ovat merkittävässä asemassa kurssiarvosanaa annettaessa. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi vuodesta 2016 alkaen. Muutoinkin lukiokoulutuksessakin ollaan kovaa vauhtia ottamassa isojakin askeleita kohti tietotekniikan opetuskäyttöä. Tänä lukuvuonna lukio-opintonsa meillä aloittavat saavat haltuunsa tablettitietokoneet, ja niiden käyttöä aletaan vähitellen soveltaa opiskelussa. Rovaniemellä on jo viime keväänä iso askel kohti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, kun kaikille oppilaille ja opettajille mahdollistettiin Google Apps For Education oppimisympäristön käyttöönotto. Syksyn aikana opiskelijat saavat perehdytystä myös tämän sovelluksen käytössä. Meillä kaikilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä, on jokaisella tärkeä rooli hyvin toimivan ja hyvähenkisen lukioyhteisön luomisessa ja ylläpitämisessä. Uskon, että lukuvuodesta tulee antoisa lukuvuosi monien uusien asioiden ja haasteiden merkeissä. Menestyksellistä lukuvuotta Reino Eero, rehtori 3

3 I KASVASTUS- JA OPETUSTYÖN TAVOITTEET JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tavoitteet on asetettu lukiolaissa seuraavasti: Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (LL 2 ) Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista, eurooppalaista ja lappilaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukiokoulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan pohjoista identiteettiä ja samalla tukea globaalin vastuuntunnon kehittymistä. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan yksilöllistä luovuutta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion toimintakulttuurin tulee tukea avoimuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Lukion arvoperustaa syventävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 1. Opiskelu Muurolan lukiossa Muurolan lukio on laajan yleissivistyksen tarjoava oppilaitos, joka kasvattaa nuorten tiedollisia ja taidollisia kykyjä, kehittää heidän tasapainoista minäkuvaansa sekä vastuutaan yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Lukiomme tukee opiskelijoiden kasvua humaaneiksi, luoviksi, suvaitseviksi ja sosiaalisiksi ihmisiksi. Lukion arjessa yhteistoiminnallisuus näkyy erilaisten teemapäivien, juhlien ja tapahtumien järjestämisessä. Muurolan lukiota kehitetään yleissivistävänä, valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon johtavana ja jatko-opintoihin valmentavana oppilaitoksena, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. 4

4 Pienenä oppilaitoksena Muurolan lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja toisten huomioon ottaminen. Muurolan lukiossa tavoitteenasettelun priorisointi nousee lukiolaista, jossa todetaan mm: lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea nuoren kasvua hyväksi ihmiseksi. Lukiomme korostaa hyvien tapojen merkitystä elämässä menestymiselle. Hyvin toimiva yhteisö ymmärtää, että ilman yhteisiä pelisääntöjä mikään yhteisö ei voi hyvin eikä voi toimia menestyksellisesti. 2. Muurolan lukion järjestyssäännöt Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (Lukiolaki 25 ) Järjestyssäännöt Muurolan lukion järjestyssäännöt ja niiden pohjalle laaditut yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat voimassa koulupäivän ajan ja koulualueella. Koulupäivä alkaa, kun jollakin ryhmällä alkaa opetus ja päättyy päivän viimeisen ryhmän opetuksen päätyttyä. Koulualueeksi katsotaan Tottohallin, nelostien, Tervaskannontien ja rivitalojen edustalta kulkevan tien rajaama alue. 1 Pidä kiinni aikatauluista 2 Anna toisille työrauha 3 Pidä koulualue siistinä ja turvallisena 4 Muista, että päihteet eivät kuulu kouluun eivätkä koulualueelle 5 Muista, että tupakointi koulualueella on myös laissa kielletty 6 Muista hyvät käytöstavat 7 Älä kiusaa 8 Noudata myös erikseen annettuja muita ohjeita Muut ohjeet Oppitunnit: Oppitunneille mennessä jätetään päällysvaatteet naulakkoon. Oppitunneilla pidetään esillä päätelaitteita (kännykkä, tablettitietokone, läppäri yms.) vain, jos opettaja antaa siihen erikseen luvan. Välitunnit: Opiskelijat voivat viettää välituntejaan sekä aulatiloissa että oppilaskunnan tilassa (kirjasto). Aulatiloissa olevilla sohvilla ei makoilla. Oppilaskunnan tilassa olevilla sohvilla voi pienet nokosetkin ottaa. Lattioilla ja rapuissa istuminen ei ole sivistynyttä käytöstä. Tupakointi: Jos opiskelijan (18 vuotta täyttäneen) on koulupäivän aikana päästävä tupakalle, tulee tupakoinnin tapahtua nelostien toisella puolen roskaamatta kuitenkaan tien reunaa. Muistathan, että tupakkatuotteiden (myös nuuska luetaan tupakkatuotteisiin) hallussapitokin on kielletty alle 18-vuotiailta ja tupakointi koulualueella myös 18 vuotta täyttäneiltä. 5

5 Yleinen asennoituminen ja käyttäytyminen: Ole positiivinen Ole aktiivinen Kysy ja kyseenalaista rohkeasti Kannusta ja tue muita Ole kohtelias erityisesti koulussamme vierailevia kohtaan (avaa ovia, opasta yms.) Huomioi toiset mm. välttämällä voimakkaiden hajusteiden käyttöä Huomioi pukeutumisessa sopivaisuuden rajat Vältä julkista intiimiä kanssakäymistä kahdenkeskisyys olkoon vain kahdenkeskistä 3. Koulun ja kodin välinen yhteistyö Koulun kasvatus- ja opetustyössä tiivis yhteistyö huoltajien kanssa on hyvin tärkeää. Lukion ja kotien välinen yhteistyö perustuu avoimeen kanssakäymiseen. Lukio tiedottaa ajankohtaisista asioista, huoltajiin pidetään yhteyttä ja lisäksi järjestetään vanhempainiltoja. Tärkeä ja tehokas yhteydenpitoväline on Wilma-ohjelma. Jokainen opiskelija ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja saa koulusihteeriltä henkilökohtaiset kirjautumistunnukset Wilmaan. Wilman kautta pääsee näkemään työjärjestykset, erilaiset lukiossa laaditut tiedotteet, lukemaan ja kirjoittamaan viestejä. Sen kautta ilmoitetaan myös selvitykset mahdollisten poissaolojen syistä. 4. Tutorit Lukion tutoreina toimivat lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Tutorit ovat lukiomme opiskelijoita, jotka perehdyttävät lukion aloittavia Muurolan lukioon ja lukio-opintoihin. Heidän tehtävänä on omien kokemustensa pohjalta opastaa ja neuvoa opiskeluun ja koulun käytäntöihin liittyvissä asioissa. Tutoreiden erityisenä tehtävänä on syyslukukaudella ajaa sisään uudet opiskelijat. Tulevat tutorit koulutetaan ensimmäisen vuosikurssin niistä opiskelijoista, jotka tehtävään ilmaisevat halukkuutensa. 5. Oppilaskunta Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaskunnan yleiskokouksessa valitaan hallituksen jäsenet. Opettajien edustajana toimii ohjaava opettaja. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää yhteisiä tilaisuuksia, tapahtumia, teemapäiviä ja osallistua koko kouluyhteisön kehittämiseen ja yhteishengen luomiseen. Oppilaskuntaa on myös kuultava päätettäessä heidän opiskelunsa kannalta merkittävistä ja oleellisista asioista. 6

6 6. Poissaolot Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. (LL 25 ) Opiskelijan täytyy selvittää kaikki poissaolonsa ennen kuin kurssi voidaan arvioida. Poissaoloselvitys on esitettävä Wilmassa, josta ryhmänohjaajat näkevät poissaolon syyn. Luvattomat poissaolot joutuu aina korvaamaan. Myös runsaista sairauspoissaoloista tulee seuraamuksena lisätehtäviä. Lukio-opiskelu on pääosin tiivistä ja poissaolot vaikeuttavat opiskelua ja kursseista suoriutumista. Runsaat poissaolot johtavat aina ilmoitukseen opiskeluhuoltoryhmälle. Jos opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, niin hänen on ilmoitettava asiasta joko ryhmänohjaajalle tai apulaisrehtorille saadakseen luvan lähteä kotiin. Jos opiskelija sairastuu koepäivänä tai uusintakoepäivänä, niin sairastumisesta on ilmoitettava heti aamulla joko koulusihteerille tai apulaisrehtorille. Luvattomia poissaoloja ei sallita. Sairauspoissaolot on selvitettävä mahdollisimman pian. Etukäteen tiedossa olevaan poissaolotarpeeseen on haettava lupa apulaisrehtorilta. Seuraamukset poissaoloista: Jos opiskelija on ollut poissa kurssilta neljä tuntia, antaa opettaja tälle lisätehtäviä, jotka tulee olla suoritettuna seuraavan jakson alussa kahden viikon kuluessa. Jokaisesta seuraavasta yksittäisestä poissaolosta seuraa korvaustehtäviä, jotka on palautettava opettajan ilmoittamaan päivään mennessä. Jos opiskelijalle tulee kahdeksas poissaolo yksittäiseltä kurssilta, voi kyseisen kurssin opettaja päättää kurssin keskeyttämisestä. Jos opettaja päätyy keskeyttämään opiskelijalta kurssin, tulee tälle tarjota mahdollisuutta kurssin itsenäiseen suorittamiseen. II OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 1. Arvioinnin perusteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. 2. Kurssisuorituksen arviointi pois koeviikoista kohti jatkuvaa arviointia Muurolan lukiossa kokeiltiin lukuvuonna koeviikottomuutta. Kokemuksen valossa jatkamme edelleen ilman varsinaisia koeviikkoja. Kokemusten pohjalta olemme kuitenkin 7

7 tätä kirjoitettaessa edelleen kehittämässä arviointiamme, niin että opiskelijantyömäärä pysyy kohtuullisena. Syksyllä 2014 perustettu Pro Lukio yhdistys toteaa keväällä 2013 julkaisemassaan Kannanotossa lukiouudistukseen, että lukioiden koekeskeisyyttä ja työskentelyn lyhytjänteisyyttä on vähennettävä. Kannanotossa todetaan myös, että lukion aikana nykyisin pelkästään erilaisiin kokeisiin ja niiden valmistelutunteihin käytettävien työpäivien määrää vähennetään (nyt noin 20 % työpäivistä). Koeviikkoja kohtaan on esitetty laaja kritiikkiä ja noin kymmenessä Suomen lukiossa koeviikkojärjestelmä onkin jo lakkautettu. Muurolan lukiossa koeviikottomuus merkitsee mm. sitä, että kurssien arviointi on jatkuvaa. Valtakunnallisissa lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan arvioinnista mm: Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Koeviikottomuudesta huolimatta on selvää, että monilla kursseilla kirjalliset näytöt painottuvat jakson loppupuolelle. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että kirjallisten kokeidenkin jälkeenkin kurssin mahdollisesti vielä jatkuessa on opiskelijalla mahdollisuus osoittaa tuntityöskentelyllä ja kotitehtävien tekemisellä aktiivisuutta sekä osaamista ja näin vielä vaikuttaa lopulliseen kurssiarvosanaan. 3. Uusintakoe. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää kokeesta pois ilman pätevää syytä, katsotaan koekerta käytetyksi. Uusintakokeeseen osallistuvan on oltava normaalisti mukana kyseisen päivän oppitunneilla. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen). Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S=suoritettu), hylätty (H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Opetussuunnitelman ainekohtaisissa kurssiselosteissa määritetään kunkin kurssin arviointitapa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. 4. Hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen Opiskelijalla on oikeus uusia hyväksytty kurssi yhden kerran opetukseen osallistumalla tai itsenäisesti opiskellen. Arvosanoista parempi jää voimaan. Hyväksyttyä kurssia voi korottaa kokeeseen osallistumalla syksyn sekä kevään viimeisenä uusintakoepäivänä. 8

8 5. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voi uusia kolmella eri tavalla: osallistumalla opetukseen osallistumalla kurssikokeisiin, kun kurssi on tarjolla osallistumalla uusintakuulusteluun erikseen ilmoitettavana ajankohtana Pelkillä kokeilla tai uusintakuulustelulla opiskelija voi yrittää kurssin suoritusta vain kerran ja pääsääntöisesti saman lukuvuoden aikana tai viimeistään seuraavan elokuun uusintapäivänä. Pääsäännöstä voidaan poiketa rehtorin tai apulaisrehtorin luvalla. Jos suoritus ei ole hyväksytty, hänen on osallistuttava uudelleen kurssin opetukseen, kun kurssi on tarjolla. 6. Opintojen etenemisen seuranta Opiskelijan etenemistä tulee seurata. Hylätyt kurssisuoritukset eivät kuitenkaan estä opiskelijaa jatkamasta oppiaineen opiskelua. Opiskelijan, jolle on kertynyt kaksi hylättyä suoritusta saman oppiaineen kursseista, tulee hakea henkilökohtaista ohjausta aineen opettajalta, ryhmänohjaajalta tai opinto-ohjaajalta. Hänen on tehtävä suunnitelma hylättyjen arvosanojen korottamiseksi. 7. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään, hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja kyseisten oppiaineiden oppimäärien yhteydessä määritellyllä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. 8. Oppimäärän vaihtaminen matematiikassa Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA16 MAB1, MAA3 MAB2, MAA4 MAB3, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. 9. Itsenäisen opiskelun periaatteet 9

9 Yhteiskunnan nopeat muutokset edellyttävät halua ja taitoa asettaa itselleen tavoitteita sekä taitoa tarkkailla ja ohjata omaa opiskeluaan. Näitä taitoja ei saavuteta ilman harjoittelua. Opiskelijan tarpeiden mukaan ohjattu ja ohjeistettu itsenäinen opiskelu on keino harjoittaa niitä opiskelutaitoja, joita opiskelija jatko-opinnoissaan ja myöhemmässä elämässään tarvitsee. Itsenäinen opiskelu voi koskea kokonaista kurssia, lyhyempää opiskelukokonaisuutta tai niiden osia. Jokaisen lukiolaisen olisi hyvä lukioaikanaan suorittaa osa opinnoistaan itsenäisesti. Kurssin itsenäinen opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja vastuullista työntekoa. Siitä on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Kurssin itsenäiseen opiskeluun opiskelijan on haettava oikeus erillisellä lomakkeella. Yhdessä ryhmänohjaajan kanssa aineenopettaja arvioi opiskelijan edellytyksiä kurssin itsenäiseen opiskeluun. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu sekä sovittuja opiskelutehtäviä että kurssikoe. Sovitusta aikataulusta on pidettävä kiinni. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. 10. Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistusta varten kunkin oppiaineen oppimäärä arvostellaan ottaen huomioon opiskelijan opinto-ohjelmaansa valitsemat suoritetut pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti. 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelija arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä erillisellä korotuskuulustelulla opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat 11. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin määritellään kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättötodistukseen suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellai- 10

10 sista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 12. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opintoohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 13. Lukion todistukset Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen koko lukion oppimäärän suorittamista. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. 14. Tietostrategia Tieto- ja viestintätekniikan strategia tarkoittaa kokonaisvaltaista suunnitelmaa tieto- ja viestintätekniikan ja sen sovellusten käytöstä opettajan ja opiskelijoiden työvälineenä, oppimisen välineenä ja opetuksen integroinnissa. Tieto- ja viestintästrategiaa tullaan syyslukukauden 2015 aikana muokkaamaan silmällä pitäen erityisesti 2016 alkavaa ylioppilaskirjoitusten sähkoistämistä. 15. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Yhteiskunnan muutokset ja lukion sisällä huomatut muutostarpeet vaikuttavat siihen, että toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Lukion on arvioitava toimintaansa ja tehtävä tarvittavia muutoksia. Arvioinnin kohteet valitaan sekä lukion omista että koulutuksen järjestäjän arviointitarpeista. Lukioiden itsearvioinnin ja koulutuksen järjestäjän arviointiperusteiden tulee tukea toisiaan. Keskeisiä arvioitavia asioita ovat esimerkiksi opetussuunnitelma ja sen toteutuminen, toimintakulttuuri ja johtaminen, opetukseen liittyvät käytännön järjestelyt, resurssien riittävyys sekä henkilöstön jaksaminen, hyvinvointi ja kehittäminen. Arviointiin osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät: rehtori, opettajat, opiskelijat ja muu koulun henkilökunta sekä huoltajat. Arvioinnin kautta saadaan tietoa lukion toimivuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. III SUORITUSOHJEET 1. Suunnittele ja seuraa omaa opiskeluasi 11

11 Suunnittele opiskelusi koko lukioajaksi omien tavoitteittesi mukaan. Opinto-ohjelmasi käsittää oppiaineittesi kaikki pakolliset kurssit, vähintään kymmenen syventävää kurssia sekä soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Muista, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Suunnittele myös jokaisen opintovuoden opiskelu ottaen huomioon koko lukioajalle tekemäsi suunnitelma. Opo, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat auttavat sinua. Opintojen edetessä voit tarkistaa, arvioida ja muuttaa opinto-ohjelmaasi koulun säännösten mukaan. Jos haluat lyhentää tai pidentää opiskeluaikaasi neuvottele siitä opinto-ohjaajien kanssa. 2. Opiskeluaika Opiskeluaika luokattomassa lukiossa on kolme, mutta enintään neljä vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskeluajan pidennystä terveydellisistä tai muista erityissyistä enintään viiteen vuoteen (LL 24). Opintotukea voi saada KELA:lta neljän vuoden säännöllistä opiskelua varten. Siksi jaksolla on oltava vähintään 4 kurssia. Rehtori voi myöntää luvan pienempään kurssimäärään jaksoa kohti sairauden tai ylioppilaskirjoitusten hajauttamisen vuoksi. Ensimmäisen vuoden opiskelija tekee itselleen opintosuunnitelman koko lukiota varten. Sitä on mahdollisuus tarkistaa ja tehdä siihen muutoksia opiskelun aikana. 3. Kurssit ja oppimäärät Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja tai koulu-/kuntakohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Lukion päättötodistusta varten opiskelijan kokonaiskurssimäärän pitää olla vähintään 75 kurssia. Kursseista on pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Muista kuin valtakunnallisista kursseista luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit Opiskelija voi valita kursseja oman koulun tai muiden lukioiden kurssitarjottimista. Kursseja voi valita myös muista oppilaitoksista. Kurssien hyväksyttävyys pitää selvittää ennen niille ilmoittautumista. Rehtori vahvistaa ne laskettavaksi mukaan kokonaiskurssimäärään. Rehtori voi vahvistaa lukio-opinnoiksi harkintansa mukaan myös joitakin harrastuksiin liittyviä opintoja. Opiskelijat valitsevat seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelman keväällä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat valitsevat ensimmäisen vuoden opinto-ohjelmansa syksyllä ensimmäisen jakson aikana. Opiskelijat syöttävät itse valintansa ja niiden muutokset valintaohjelmaan. 4. Ohjeita kurssin suorittamiseen suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestykseen liittyvät poikkeukset ja rajaukset on mainittu kurssioppaassa oppiaineiden kurssien esittelyn yhteydessä. Kurssin ensimmäisellä oppitunnilla on opiskelijan oltava paikalla. Tällöin sovitaan mm. kurssin työskentelytavoista ja arviointiperusteista. Ellei opiskelija ole läsnä, hänellä ei ole oikeutta tulla kurssille ilman hyväksyttävää selitystä. Kurssilla tarvittavat oppikirjat on oltava mukana tunnilla jo jakson alussa. Kielten kirjojen oltava puhtaat (tehtäväosat täyttämättä). 12

12 Opiskelija ei saa keskeyttää aloittamaansa kurssia. Mikäli kurssi jää arvostelematta liiallisten poissaolojen takia, tulee jaksotodistukseen O-merkintä. Alle 18-vuotiaiden huoltajille lähetetään tieto keskeytyneestä kurssista. Asia otetaan esille myös opiskelijahuoltotyöryhmässä. Opiskelijalle on jäätävä keskeyttämisen jälkeenkin jaksoon 4 kurssia. Kurssin poisjättö. Jos opiskelija jättää valitsemansa kurssin pois luvatta tai keskeyttää sen opiskelun, on seurauksena rehtorin ja ryhmänohjaajan puhuttelu. IV KURSSITARJONTA Tässä oppaassa on lueteltu lukiossa tarjolla olevat kurssit. Tarkemmat kurssikuvaukset löydät erikseen jaetusta Muurolan lukion kurssioppaasta. Kaikkia kurssiluettelossa mainittuja kursseja ei Muurolan lukiossa välttämättä voida annetun resurssin puitteissa toteuttaa. Jos kiinnostusta sellaista kurssia kohtaan, joka ei ole työjärjestyksessä, ilmenee riittävästi, kannattaa ottaa yhteyttä rehtoriin. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI02 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI05 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI08 Tekstitaitojen syventäminen ÄI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kuntakohtaiset soveltavat kurssit ÄI10 Kehity kirjoittajana ÄI 13 Ilmaisutaito TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI ( B1 ) RUB01 Koulu ja vapaa-aika RUB02 Arkielämää Pohjoismaissa RUB03 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB04 Elämää yhdessä ja erikseen RUB05 Elinympäristömme RUB06 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB07 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 13

13 Kuntakohtaiset soveltavat kurssit RUB08 Ruotsin abikertauskurssi RUB13 Ruotsin johdantokurssi VIERAAT KIELET, ENGLANTI ( A1 ) ENA01 Nuori ja hänen maailmansa ENA02 Viestintä ja vapaa-aika ENA03 Opiskelu ja työ ENA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA05 Kulttuuri ENA06 Tiede, talous ja tekniikka ENA07 Luonto ja kestävä kehitys ENA08 Puhu ja ymmärrä paremmin Kuntakohtaiset soveltavat kurssit ENA09 Englannin kertauskurssi ENA11 Englannin johdantokurssi ENA12 Kielioppi kuntoon, kirjoitelmat kommunikoiviksi VIERAS KIELI, VENÄJÄ (B3) VEB301 VEB302 VEB303 Hyvää päivää, hauska tutustua Näin asiat hoituvat Vapaa-aika ja harrastukset MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MAA16 Pitkän matematiikan aloituskurssi MAA01 Funktiot ja yhtälöt MAA02 Polynomifunktiot MAA03 Geometria MAA04 Analyyttinen geometria MAA05 Vektorit MAA06 Todennäköisyys ja tilastot MAA07 Derivaatta MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta MAA11 Lukuteoria ja logiikka MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 14

14 Kuntakohtaiset syventävät kurssit MAA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ MAB01 Lausekkeet ja yhtälöt MAB02 Geometria MAB03 Matemaattisia malleja I MAB04 Matemaattinen analyysi MAB05 Tilastot ja todennäköisyys MAB06 Matemaattisia malleja II MAB07 Talousmatematiikka MAB08 Matemaattisia malleja III Kuntakohtaiset syventävät kurssit MAB09 Lyhyen matematiikan kertauskurssi MAB10 Tilastomatematiikan jatkokurssi BIOLOGIA BI01 Eliömaailma BI02 Solu ja perinnöllisyys BI03 Ympäristöekologia BI04 Ihmisen biologia BI05 Bioteknologia Kuntakohtaiset syventävät kurssit (BI06R Biologian kertauskurssi) MAANTIEDE GE01 Sininen planeetta GE02 Yhteinen maailma GE03 Riskien maailma GE04 Aluetutkimus Kuntakohtaiset syventävät kurssit (GE05R Maantieteen kertauskurssi) 15

15 FYSIIKKA Pakollinen kurssi FY01 Fysiikka luonnontieteenä FY02 Lämpö FY03 Aallot FY04 Liikkeen lait FY05 Pyöriminen ja gravitaatio FY06 Sähkö FY07 Sähkömagnetismi FY08 Aine ja säteily Kuntakohtaiset syventävät kurssit FY09 Fysiikan kertauskurssi KEMIA Pakollinen kurssi KE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE02 Kemian mikromaailma KE03 Reaktiot ja energia KE04 Metallit ja materiaalit KE05 Reaktiot ja tasapaino Kuntakohtaiset syventävät kurssit KE06 Kemian kertauskurssi KE07 Kemian työkurssi USKONTO, EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO UE01 Uskonnon luonne ja merkitys UE02 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE03 Ihmisen elämä ja etiikka UE04 Uskontojen maailmat UE05 Mihin suomalainen uskoo? 16

16 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET01 Hyvä elämä ET02 Maailmankuva ET03 Yksilö ja yhteisö (ET04 Kulttuuriperintö ja identiteetti) (ET05 Maailman selittäminen katsomusperinteissä) FILOSOFIA Pakollinen kurssi FI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI02 Filosofinen etiikka FI03 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI04 Yhteiskuntafilosofia HISTORIA HI01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI02 Eurooppalainen ihminen HI03 Kansainväliset suhteet HI04 Suomen historian käännekohtia HI05 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI06 Kulttuurien kohtaaminen Kuntakohtaiset soveltavat kurssit HI07R Historian kertauskurssi (kaikki reaaliaineet) YHTEISKUNTAOPPI YH01 Yhteiskuntatieto YH02 Taloustieto YH03 Kansalaisen lakitieto YH04 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 17

17 PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi PS01 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus PS02 Ihmisen psyykkinen kehitys PS03 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS04 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS05 Persoonallisuus ja mielenterveys Kuntakohtaiset syventävät kurssit PS07 Sosiaalipsykologia MUSIIKKI MU01 Musiikki ja minä MU02 Moniääninen Suomi KUVATAIDE KU01 Minä, kuva ja kulttuuri KU02 Ympäristö, paikka ja tila KU03 Media ja kuvien viestit KU04 Taiteen kuvista omiin kuviin KU05 Nykytaiteen työpaja KU06 Kuvataiteen lukiodiplomi Kuntakohtaiset soveltavat kurssit KU06 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi KU07 Tämän vuoden taide LIIKUNTA LI01 Taitoa ja kuntoa LI02 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI03 Virkisty liikunnasta LI04 Yhdessä liikkuen LI05 Kuntoliikuntaa kaikille 18

18 TERVEYSTIETO Pakollinen kurssi TE01 Terveyden perusteet TE02 Nuoret, terveys ja arkielämä TE03 Terveys ja tutkimus OPINTO-OHJAUS Pakollinen kurssi OP01 Koulutus, työ ja tulevaisuus OP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kunta- ja koulukohtaiset kurssit OPO4 Lukio-opintoihin perehdyttävä kurssi OP05 Tutor-kurssi OP06 Oppilaskunta 19

19 V HENKILÖKUNTA Eero Reino Granroth Niina Försti Ville Haukka Natalia Karinen Saila Karvonen Heidi Matinmikko Seija Määttä Teija Palkinen Petri Pernu Terhi Pirttimaa Maria Saraniemi Taru Veikkolainen Petri Vuolli Anu Väihkönen Viljo rehtori venäjä musiikki ja kuvataide matematiikka, fysiikka maantieto, biologia terveydenhoitaja englanti, ruotsi koulusihteeri liikunta (sijaisena Annu Tyyskänen) liikunta ja terveystieto kemia, matematiikka äidinkieli ja kirjallisuus apulaisrehtori, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, elämänkatsomustieto opinto-ohjaus, psykologia, uskonto kiinteistönhoitaja Ryhmänohjaajat 15A Anu Vuolli 14A Petri Veikkolainen 13A Saila Karinen 12A Anu Vuolli VI OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhoitaja tavattavissa maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja keskiviikkoisin Voit tavoitella terveydenhoitajaa myös puhelimitse: Heidi Karvonen, puh , tai sähköpostitse, Opiskelijaterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveitä elämäntapoja ja luo perustaa aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kiireellisissä sairastapauksissa voit asioida päivystysaikoina ilman ajanvarausta kaupungin yhteisessä Opiskelijoiden terveydenhuollon toimipisteessä osoitteessa: Kansankatu 8, II kerros, ma pe klo Huom! Älä kuitenkaan asioi päivystyksessä ainoastaan poissaolo-todistuksen vuoksi! Terveydenhoitaja on vaitiolovelvollinen kaikissa kotona, koulussa ja kaveripiirissä ilmenevissä ongelmissa. Terveydenhoitaja antaa seksuaaliterveys- ja raskaudenehkäisyneuvontaa. Raskaudenehkäisyn aloituspakkauksen saa terveydenhoitajalta. (ehkäisypillerit ja ehkäisyrengas. Opiskelijaterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito. Kun opiskelija sairastuu kesken koulupäivän tai tapaturman sattuessa, koulu huolehtii ensiavusta. Vanhemmilla on vastuu opiskelijan jatkohoidosta ja saattamisesta jatkohoitoon. 20

20 Lukiossa 2.vuosiluokalla opiskeleville suoritetaan terveystarkastus kevätlukukaudella, tarkastus sisältää tarvittaessa kutsuntatarkastuksen. Tarkastuksessa oppilas täyttää kyselykaavakkeen, jonka pohjalta keskustellaan esille tulevista asioista. Samalla suoritetaan erilaisia tutkimuksia, kuten näkö, kuulo, verenpaine ja hemoglobiini. Muille opiskelijoille suoritetaan terveystarkastukset tarpeen mukaan ja opiskelija pääsee aina halutessaan terveydenhoitajan vastaanotolle. Hammaslääkärikäynneistä opiskelija huolehtii itse, ajanvaraus Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen hammaslääkäripalveluihin p VII KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee ja ohjaa opiskeluun, ihmissuhteisiin ja elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori on mukana koulun opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelija ja huoltaja voivat myös ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin. Kuraattorin yhteystiedot löytyvät syksyllä koulun nettisivuilta/ilmoitustaululta. VIII OPPIKIRJALUETTELO LUKUVUODELLE ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kurssit 1-9 Oppikirja: Särmä, Otava (myös e-kirja käy) Työkirja: Särmä 1-9 RUOTSI Kurssit 1-7 Oppikirja: Magnet 1-7, Wsoy Kurssi 13 Oppikirja: Framsteg, Otava ENGLANTI Kurssit 1-8 Oppikirja: Profiles 1-8, SanomaPro Kurssi 11 Oppikirja: Take off, Otava MATEMATIIKKA LYHYT Kurssit 1-8 Oppikirjat (myös e-kirjat käyvät) : SanomaPro Lyhyt matikka 1, Lausekkeet ja yhtälöt Lyhyt matikka 2, Geometria 21

21 Lyhyt matikka 3, Matemaattisia malleja I Lyhyt matikka 4, Matemaattinen analyysi Lyhyt matikka 5, Tilastot ja todennäköisyys Lyhyt matikka 6, Matemaattisia malleja II Lyhyt matikka 7, Talousmatematiikka Lyhyt matikka 8, Matemaattisia malleja III Yo Lyhyt matematiikka (SanomaPro) MATEMATIIKKA PITKÄ Kurssit 1-13 Oppikirjat: Pyramidi 1-10, Pyramidi 12-13, SanomaPro (myös e-kirja käy) Kurssi 14 Oppikirja: Yo Pitkä matematiikka (SanomaPro) Kurssi 11 Oppikirja: Lukion Calculus 6 Kurssi 16 Pyramidi 1 (myös e-kirja käy) FYSIIKKA Kurssit 1-8 Oppikirjat: Physica 1-8, SanomaPro Kurssi 9: Yo Fysiikka (SanomaPro) KEMIA Kurssit 1-5 Oppikirjat: Reaktio 1-5, SanomaPro (myös e-kirjat käyvät) Kurssi 6: Yo Kemia (SanomaPro) Matematiikka, fysiikka ja kemia: MAOL taulukot, OTAVA (myös e-kirja käy) MAANTIETO Kurssit 1-4 Oppikirjat: Geos 1-4, Wsoy, uusin painos (myös e-kirja käy) BIOLOGIA Kurssit 1-5 Oppikirjat: Bios 1-5, Wsoy, uusin painos (myös e-kirjat käyvät) USKONTO Kurssit 1-5 Oppikirjat: Silta 1-5, Wsoy (kurssit 1-3 myös e-kirjoina) HISTORIA Kurssit 1-6 Oppikirjat: FORUM I V, FORUM VI, Otava 22

22 YHTEISKUNTAOPPI Kurssit 1-2, 4 Oppikirjat: Forum 1 Uusi yhteiskuntatieto, Otava Forum 2 Uusi taloustieto, Otava Forum 4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni, Otava Kurssi 3 Oppikirja: Jokaisen oikeustieto, SanomaPro PSYKOLOGIA Kurssit 1-5 Oppikirjat: Mielen maailma 1-5, Wsoy (kurssit 1-3 myös e-kirjoina) Kurssi 7 Oppikirja: Sosiaalipsykologia, Wsoy FILOSOFIA Kurssit 1-4 Oppikirjat: SanomaPron Filo-sarja, (myös e-kirjat) Filo 1, Johdatus filosofiseen ajatteluun Filo 2, Filosofinen etiikka Filo 3, Tiedon ja todellisuuden filosofia Filo 4, Yhteiskuntafilosofia VENÄJÄ Kurssit 1-3 Oppikirjat: Kafe Piter 1, Finn Lectura ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Kurssit 1-3 Oppikirjat: Dialogi hyvästä elämästä, SanomaPro Dialogi tiedosta ja maailmankuvista, SanomaPro Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä, SanomaPro TERVEYSTIETO Kurssit 1-3 Oppikirjat: TE1 Lukion syke 1. Terveyden perusteet (Edita) (tai Uusi Lukion Dynamo 1 (Tammi) TE2 Uusi Lukion Dynamo 2 (Tammi) TE3 Uusi Lukion Dynamo 3 (Tammi) 23

23 IX TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT LUKUVUONNA Syyslukukausi ke ti Kevätlukukausi to la Yhteensä Abiturienttien koulutyö päättyy to Opintomatka ajankohta myöhemmin Syysloma ma pe Joululoma ke ke Talviloma ma pe Pääsiäisloma pe ma Vapaapäivä pe Jaksot 1. jakso ke su jakso ma ti jakso ke ti jakso ti ma jakso ti la X YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilastutkinto Suomessa 24

24 Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan ylioppilaskirjoitukset järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin samanaikaisesti koko maassa. 2. Ylioppilastutkinnon kokeet Ylioppilastutkintoon sisältyy neljä pakollista koetta, joista kaikille pakollinen koe on 1. Äidinkielen koe Seuraavista neljästä kokeesta opiskelija valitsee itselleen kolme muuta pakollista koetta. 2. Toisen kotimaisen kielen koe 3. Vieraan kielen koe 4. Matematiikan koe 5. Reaaliaineen koe Opiskelija voi pakollisten kokeiden lisäksi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Opiskelija saa valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa hänen on suoritettava vaativampi koe. Kokeeseen ilmoittautuminen Kokelaan on ilmoittauduttava tutkintoon kirjallisesti lukion rehtorin hyväksymää lomaketta käyttäen koulun ilmoittamaa aikataulua noudattaen. Kevään ja syksyn kirjoituksiin on ilmoittauduttava erikseen. Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana. Osallistumisoikeus Opiskelija saa osallistua jonkin tutkintoaineen kokeeseen suoritettuaan vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän ilman erityisen painavaa syytä on jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Yksityiskohtaisemmat ohjeet kerrotaan ylioppilaskokelaille jaettavassa oppaassa. Syksyn 2015 koepäivät 25

25 Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame, esseekoe 26

26 Kevään 2016 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke pe ma ke ke pe 1.4. ma 4.4. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame 27

27 28