Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (10) 1 ( Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisema luonnoksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (kesu) kantavana sanomana on koko väestön koulutustason nosto ja koulutuksellisen tasa-arvon vahva edistäminen. Tavoitteet näiden suhteen ovat hyvin kunnianhimoisia ja haastavia, varsinkin kun hallitusohjelman yhteydessä on sovittu merkittävistä säästötoimista koulutussektorille. Suomi perustaa kansantaloutensa ja hyvinvointinsa korkean teknologian osaamiseen ja vientiin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että koulutuksessa ja tutkimuksessa olemme maailman kärkeä. Koulutuksen tasa-arvon osalta tämä näkyykin kesussa vahvasti, mutta kesun suurimpana puutteena on puutteellinen näkemys siitä, miten Suomi pärjää kansainvälisessä huippujen kilpailussa. Valtion säästöjen alla ainoa keino vahvistaa korkeakoulujen rahoitus on lisätä yksityistä rahoitusta, eikä kesu anna tähän ratkaisuja. Jotta kesu voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla tukena hallituskauden koulutus- ja tutkimuspolitiikalle se vaatii vielä paljon työtä. Omasta lausunnostaan TEK haluaa nostaa esiin erityisesti seuraavat kehittämiskohteet kesussa: Korkeakoulujärjestelmän rakenteellista kehittämistä on jatkettava suunnitelmallisesti ja päättäväisesti. Korkeakoulukenttämme sirpaloitumista on vähennettävä. Korkeakoulujen rahoitus on uudistettava ja siinä pitää huomioida kaikki korkeakoulun tehtävät. Rahoituksen tulee perustua laatuun ja sen parantamiseen vähintään 40 prosenttisesti. Korkeakouluille tulee taata nykyistä tehokkaammat keinot vahvistaa omaa rahoituspohjaansa. Tutkimukseen perustuva opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat yliopistojen perustehtäviä siinä missä tutkimuskin. Näiden kaikkien kolmen perustehtävän pitää näkyä kesussa, kun puhutaan yliopistoista ei pelkästään tutkimuksen. Työstä oppiminen - sen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee ottaa järjestelmällisesti mukaan korkeakoulujen opetuksen kehittämistyöhön niin peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin. Aikuiskoulutukseen tulee luoda malleja, jotka tukevat kansalaisten omaehtoista mahdollisuutta uudistaa osaamistaan niin lyhytkestoisessa kuin pitkäkestoisessakin koulutuksessa. Korkeakoulutettujen kehittämistarpeet on huomioitava nykyistä paremmin. Korkeakoulut ja tutkimus Korkeakoulut ja tutkimus luku antaa yliopistoista liian kapean kuvan. Luvussa suurimman painon yliopistojen tehtävistä saa tutkimus ja siihen perustuva koulutus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät lapsipuolen asemaan. TEKin mielestä koko luvun osalta tulisi nostaa vahvemmin esille yliopistojen roolia yhteiskunnassa sekä sen tärkeää tehtävää korkeimman tutkimukseen perustuvan opetuksen tarjoajana. Rakenteellista kehittämistä vauhditetaan TEK on samaa mieltä kesun kanssa siitä, että korkeakouluverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut. Tämän vuoksi on edelleen syytä jatkaa ja vauhdittaa korkeakoulukentän rakenteellista kehittämistä. Esitettyjen toimenpiteiden osalta TEK ottaa seuraavasti kantaa: 75: Ammattikorkeakoulujen uudistaminen esitetyllä tavalla on kannatettavaa.

2 LAUSUNTO 2 (10) 2 ( 76: TEK kannattaa ennakkoluulottomasti korkeakoulujen uudenlaisia toiminta- ja hallintorakenteita silloin kun ne palvelevat korkeakouluverkon alueellista kehittämistä huomioiden eri korkeakoulusektoreiden tehtävät. Tässä kohdassa on yliopistojen tehtävät määritelty aivan liian kapeasti, kun siinä painotetaan vain tieteellistä tutkimusta. Tältä osin kohtaa tulisikin muuttaa muotoon: Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa korkeinta opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 77: Tukipalvelujen ja opetusresurssien yhteiskäyttö on kannatettavaa. 78: Yliopistojen rahoitusmallia koskien kesussa huomioidaan vain tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. TEKin mielestä rahoituskriteereissä pitää näkyä kaikki kolme yliopiston perustehtävää, kuten toimenpiteessä 76. Tämän lisäksi olisi myös syytä määritellä, miten suurelta osin laatu vaikuttaa rahoitukseen. TEKin mielestä yliopistojen perusrahoituksesta 40 prosenttia tulisi perustua laadullisiin kriteereihin. Rahoitusmallissa tulisi myös läpinäkyvästi huomioida koulutuksen hinta ja esimerkiksi laiteintensiivisyys. Tältä osin TEKin mielestä Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli virke tulisi korvata seuraavilla virkkeillä: Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli otetaan käyttöön vuonna 2013 ja siihen sisällytetään tieteellisen tutkimuksen, siihen perustuvan opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laatuun ja laadun kehittämiseen perustuvia kriteereitä. Laadullisten elementtien perusteella jaetaan vähintään 40 prosenttia rahoituksesta. Rahoituksessa huomioidaan koulutuksen laiteintensiivisyys sekä vastaavat koulutuksen kustannuksia nostavat tekijät. 81: Yliopistokeskusten on oltava myös mukana rakenteellisessa kehittämisessä, eikä niille tule erikseen säätää erityistä turvaa, mikä vaikeuttaisi yliopistojen omaa rakenteellista kehittämistä. TEKin mielestä kohta on muutettava muotoon: Yliopistokeskuksilla on tiivis yhteys emoyliopistojen toimintaan. Niiden toiminta suunnataan korkeakoulujen osaamista täydentävään, alueita palvelevaan aikuiskoulutukseen ja tutkimustoimintaan. 82: Esitetyt keinot eivät ole riittäviä korkeakoululaitoksen rahoituspohjan turvaamiseksi, kun edessä ovat valtiontalouden säästöt ja toisaalta myöhemmin tulevat ikäluokkien vanhenemisesta johtuvat säästöpaineet. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä toimenpide: - Hallitus selvittää keinoja laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa mahdollistamalla koulutus- ja tutkimuspalveluiden myynti nykyistä joustavammin. Näiden kommenttien lisäksi TEKin mielestä otsikon alle tulisi lisätä kohta, jossa huomioidaan Aaltoyliopiston lisärahoitukseen tulevat säästöt. Jotta Aalto-yliopiston hyvin alkanut uudistyö ei lamaannu on nyt kesussa syytä tehdä sitovia päätöksiä siitä, miten lisärahoitus jatkuu tulevaisuudessa. Lisärahoitusta ei tule lakkauttaa kerralla ja jakaa kaikille yliopistoille tasaisesti, vaan siitä voidaan jatkossa tehdä kilpailtavaa rahoitusta, jolla voidaan tukea kansainvälisesti kilpailukykyisten yliopistojen toimintaa. Lisärahoituksen pienentyessä on perusteltua myös myöhentää sen päättymistä, jotta Aalto-yliopisto voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. TEK mielestä toimenpiteisiin pitää lisätä uusi kohta: Aalto-yliopistolle kohdennettua lisärahoitusta jatketaan siten, että lisärahoitus siirtyy kilpailtavaksi rahoitukseksi asteittain vuodesta 2020 alkaen. Rahoitus käytetään tulevaisuudessa edistämään yliopistollista tutkimusta ja opetusta valikoiduilla kansallisesti merkittävillä aloilla ja hankkeissa. Lisärahoituksella palkitaan osoitetusta huippulaadusta sekä osoitetaan sitä hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan kansallista strategista erityismerkitystä.

3 LAUSUNTO 3 (10) 3 ( Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Kesussa on nostettu esiin joitakin tekijöitä, jotka hidastavat korkeakouluopiskelua. Nämä kaikki asiat ovat kuitenkin opiskelijaan liittyviä ja TEKin näkemyksen mukaan opintoja hidastavat myös monet muut asiat. Tästä syystä opintoja hidastaviin tekijöihin tulisi nostaa seuraavat asiat: heikko pedagogiikka, pedagogisen johtamisen puutteellisuus sekä ylikuormitetut tutkintosisällöt. 85: TEKin mielestä on tärkeää, että kehitetään korkeakoulujärjestelmässä sisällä olevien joustavampia mahdollisuuksia liikkua toisiin korkeakouluihin tai toisille aloille. Täten ehdotetut uudistukset ovat kannatettavia. 86: TEKin mielestä tutkintojen suoritusaikojen ja suoritettujen opintopisteiden lisäksi on myös merkitystä sillä, mitä opiskelijat opiskelevat ja minkälaista opetusta he saavat. Ehdotamme, että rahoitukseen kytketään nykyistä tiivimmin myös: valmistuneiden määrällinen ja laadullinen työllistyminen ja oppimisen laatua mittaavat kriteerit Vuoden 2005 kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen aikaan kaikilla aloilla oli tarkoitus tehdä ydinainesanalyysit ja tarkastaa opintojen mitoitus. Nyt kun uudistuksesta on kulunut aikaa siten, että laskennallisesti uudessa järjestelmässä aloittaneet ovat valmistumisvaiheessa, on nähtävissä, että ainakin tekniikan alalla uudelleen mitoitus ei ole onnistunut, sillä tutkinnot ovat suurelta osin ylikuormittuneita opintopisteisiin verrattuna. Tämä osaltaan hidastaa myös työelämään siirtymistä. TEK mielestä toimenpiteisiin on lisättävä uusi kohta: Selvitetään tutkintojen mitoitusta korkeakouluissa, tutkintojen tavoitteita suhteessa tavoitevalmistumisaikoihin sekä sitä, miten ne käytännössä toteutuvat. Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja vaikuttavuutta Elinkeinoelämässä on kasvava tarve korkeakoulutetuille, joilla on syvää tutkimusosaamista, mutta tarpeeseen ei välttämättä aina tarvita laajuudeltaan tohtoritason koulutusta, vaan enemmän sovellusorientoitunutta ja käytännönläheistä tutkimusosaamista. TEKin mielestä toimenpiteisiin on lisättävä kohta: Kehitetään yliopistojen aikuiskoulutuksena tarjottava laaja osaamiskokonaisuus, jolla vastataan tohtorikoulutuksen lisäksi kasvaviin tarpeisiin tutkimusosaamiselle elinkeinoelämässä. Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja vaikuttavuutta Kesussa on tunnustettu se, että suomalainen tutkimusjärjestelmä on pirstoutunut ja sitä pitäisi kerätä yhteen. Samalla on kuitenkin nostettu ammattikorkeakoulujen tki-toiminta isosti esille. TEKin mielestä tällaisenaan kesu on epäselvä ja vaatii tarkennuksia, jotta tutkimusjärjestel-mässä voidaan tehdä järkeviä uudistuksia. Lähtökohta TEKin mielestä on se, että yliopistoissa tehtävä perustutkimus, jota rahoitetaan kokonaan julkisista varoista, ja siihen pohjautuva käyttäjälähtöinen perustutkimus (eng. use-inspired basic research) on se tutkimuksen alue, jossa valtionrahoituksen tukena on yksityistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan tulee sen sijaan olla käyttäjälähtöisestä soveltavaa tutkimusta (eng. use-inspired applied research) ja tällaisessa tutkimustoiminnassa julkinen panostus tulee lähinnä kuntien kautta, kun ne haluavat kehittää omaa aluettaan. Rahoitus on kuitenkin pääosin yksityistä. Tämän perusteella TEK esittää, että toimenpide 90 muutetaan muotoon: Perustutkimuksen ja käyttäjälähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan yliopistoissa, mihin kohdennetaan julkinen tutkimusrahoitus. Ammattikorkeakouluissa tehdään innovaatiotoimintaa ja tuotekehitystyötä alueen lähtökohdista lähtien ja sitä rahoitetaan yksityisellä rahoituksella ja tarpeen mukaan alueellisella rahoituksella.

4 LAUSUNTO 4 (10) 4 ( Tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen Kesun mukaan tutkimusinfrastruktuuri tiekartta päivitetään Tutkimus- ja innovaatio-neuvoston mukaan edellinen tiekartta, joka tehtiin vuonna 2009, on käytännössä jäänyt rahoittamatta ja toteuttamatta. Nyt kun uutta tiekarttaa valmistellaan on tärkeää saada tarvittaville uudistuksille myös resurssit kuntoon. Kansallinen infrastruktuuripolitiikka on ollut menestyksellistä, mutta nyt ei ole aika jäädä nauttimaan vanhasta menestyksestä vaan on oltava rohkeus investoida. Vanhentunut tutkimusinfrastruktuuri heikentää suomalaisen tieteen menestystä, joten uutta tiekarttaa tehdessä, ei voida tehdä vain toivomuslistaa vaan myös resurssien on löydyttävä. TEKin mielestä toimenpiteeseen 104 on lisättävä virke: Tiekartan toteuttamiseen varataan riittävät resurssit. Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana Hallitusohjelman mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu arvioidaan. Tänä keväänä ilmestyi kokeilun seurantaa ja arviointia tekevän työryhmän ensimmäinen väliraportti. Väliraportin mukaan maksukokeilu on lähtenyt vasta hiljalleen käyntiin ja valtaosa maksullisista ohjelmista aloittaa vuosina 2011 ja TEKin näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kokeilua halutaan arvioida tosissaan tällä hallituskaudella se tulee tehdä keväällä 2015, kun kokeilusta on saatavissa mahdollisimman paljon tietoa. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu arvioidaan keväällä Arvioinnin yhteydessä selvitetään muun muassa kokeilun vaikutukset hakijamääriin, korkeakoulujen maksullisten ohjelmien markkinointi ja sen vaikutukset hakijamääriin, stipendijärjestelmän toimivuus, kuinka moni hyväksytty ottaa paikan vastaan, opiskelijoiden opintomenestys ja sijoittuminen työmarkkinoille sekä tarpeet laajentaa kokeilua myös ensimmäisen syklin opintoihin. Maksukokeilun väliarvioinneissa tulee selvittää säädetyn lainsäädännön aiheuttamat ongelmat maksukokeilulle. Laadunarviointijärjestelmien tärkeimpänä tehtävänä on korkeakoulujen oman laadunarvioinnin kehittäminen ja opetuksen sekä tutkimuksen laadun nostaminen. Hallituksella on ohjelmansa mukaan halua edistää koulutusvientiä. Suomessa käytössä oleva auditointia ei aina tunnusteta laadun takeeksi kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä erityisesti koulutusvientiin liittyvissä ohjelmissa voi olla tarvetta käyttää koulutusohjelmakohtaista akkreditointia, joka on kansainvälisesti käytetympi. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide (vaihtoehtoisesti kohta sopii myös Koulutuksen arviointi ja ennakointi luvun alle): Vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen laadunarviointia eräänä keinona edistää koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Arvioidaan suomalaisen auditointiin perustuvan korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän uskottavuutta kansainvälisesti. Otetaan tarpeen mukaan käyttöön auditoinnin rinnalle akkreditointi erityisesti koulutusohjelmissa, joissa tavoitellaan voimakasta kansainvälistymistä. Aikuiskoulutus TEKin mielestä aikuiskoulutus osuus on pääosin hyvä ja kattava. Koulutustilin luominen on tulevaisuuteen suuntaava ratkaisu ja TEK toivoo, että sen valmistelussa huolehditaan, että siitä luodaan sellainen malli, jolla voidaan tulevaisuudessa kustantaa myös pitempikestoisen koulutuksen kustannuksia. Aikuiskoulutuksen tavoitteet korkealla On tärkeää, että aikuiskoulutukseen osallistumiselle on asetettu selkeät määrälliset tavoitteet. Asetetetut tavoitteet voisivat kuitenkin olla korkeampia. Kesussa todetaan, että Tilastokeskuksen mukaan 52 prosenttia on osallistunut koulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana ja tavoitteeksi

5 LAUSUNTO 5 (10) 5 ( vuodelle 2016 on asetettu 60 prosenttia. TEKin omien tutkimusten mukaan 64 prosenttia tekniikan akateemisista oli osallistunut täydennyskoulutukseen viimeisen puolen vuoden aikana. Työelämän muutosvauhdin vuoksi tämäkään osallistumistaso ei vaikuta riittävältä. TEKin mielestä osallistumistavoitetta voisikin nostaa 60 prosentista jonkin verran ylöspäin. Kesussa esitetty malli aikuiskoulutuksesta unohtaa merkittävimmän osuuden osaamisen kehittämisestä työelämästä eli työstä oppimisen. Aikuiskoulutuksen ei tule olla liian oppilaitoskeskeistä vaan siihen on sidottava kiinteästi mukaan työelämässä tapahtuva oppiminen ja kehittyminen. Vain näin voidaan varmistaa se, että koulutuksen tarjonta kohtaa kysynnän ja voi myös nostaa koulutukseen osallistumisastetta. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Kehitetään malleja tunnistaa ja tunnustaa työssä oppimista osana aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutuksen kehittämisen yhtenä haasteena on TEKin mielestä ollut sen jakaantuminen kahden ministeriön välillä. Kehittämistyössä on välillä selviä haasteita, kun OKM:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) intressit ja tavoitteet saattavat olla jopa vastakkaisia. Kesukaudella olisikin syytä tarkentaa OKM:n ja TEM:n välistä työnjakoa ja lisätä yhteistyötä ministeriöiden välillä. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Yhteistyö OKM:n ja TEM:in kesken tiivistetään aikuiskoulutuksen kehittämisessä niin, että työllisten ja työttömien ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet paranevat ja vastaavat nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Uraohjaus- ja neuvontapalveluiden tarve on koko ajan kasvamassa ja niiden kehittämiselle on selkeä tarve. Hyvin toimivilla palveluilla autetaan ihmisiä löytämään itselleen sopivaa ja tarpeellista aikuiskoulutusta. Moninaisten ohjaus- ja neuvontapalveluja kehittävien hankkeiden sijaan tarvitaan pysyvä valtakunnallinen rakenne, jossa voidaan käydä jatkuvaa vuoropuhelua eri ohjaus- ja neuvontapalveluja tarjoavien tahojen kesken. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Edistetään elinikäistä ohjausta ja sen kehittämistä ja toimeenpanoa yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken. Taataan, että siihen osallistuvat korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalvelut niin, että opinto-ohjaus ja uraohjaus tukevat toisiaan. Ne yhdessä auttavat opiskelijaa muodostamaan itselleen realistisia uraskenaarioita ja mahdollistavat näitä skenaarioita ja työllistymistä tukevan opintokokonaisuuden laatimista. Ohjauksen merkitys opiskelijan kesätyö- ja harjoittelujaksojen työelämäkokemusten purkamisessa ja hyödyntämisessä on myös keskeinen. Neuvonta- ja ohjaus tukevat keskeisellä tavalla kestävän työuran rakentamista ja työurien pidentymistä. Pitkän työuran aikana osaaminen kehittyy ja uudistuu. Tutkintojen suorittamisen lisäksi on kuitenkin vain vähän keinoja todentaa osaamisen ajanmukaisuus. TEKin mielestä voitaisiin kehittää toimintamalleja, jossa henkilö voisi katsastaa oman osaamisen ajanmukaisuuden ja osaamisen kehittämisen tarpeet suhteessa työmarkkinoiden kehittymiseen ja omiin uratoiveisiin. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Kehitetään toimintamallia aikuisväestön osaamisen katsastamiseksi säännöllisin väliajoin. Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan koulutustilillä Koulutustilimallin toteuttaminen on tärkeä askel kehitettäessä kysyntälähtöistä ja yksilöä palvelevaa aikuiskoulutusta. Kesun mukaan tiliä sovellettaisiin ensisijaisesti lyhytkestoiseen osallistumiseen osa-aikaiseen opiskeluun. TEKin mielestä on tärkeää, että toteutettava tilimalli on sovellettavissa myös kokoaikaiseen ja pidempikestoiseen koulutukseen. Tällöin se mahdollistaisi tilin hyödyntämisen myös työvoimapoliittisen koulutuksen välineenä sekä omaehtoisessa osaamisen uudistamisessa.

6 LAUSUNTO 6 (10) 6 ( On tärkeää, että sähköisessä sivistyskeskuksessa on tarjolla koko aikuiskoulutuskenttä. Jotta se kuitenkin palvelisi kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan tarjottavaan koulutukseen myös jonkinlaista laadunvalvontaa, sillä viranomaisten tarjoamana tieto voi kansalaisen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että se on korkealaatuista. Jos koulutus ei kuitenkin sitä ole, niin palvelun käytettävyys voi laskea kansalaisten silmissä. Yhtenä vaihtoehtona laadunarviointiin voisi olla se, että sivistyskeskuksessa olisi tarjottavan koulutuksen tiedoissa myös palaute koulutuksen laadusta. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista TEKin mielestä on erittäin tärkeä, että kesun mukaisesti korkeakoulut kehittävät täydennyskoulutusta laajoihin osaamiskokonaisuuksiin pohjautuen. Tältä osin TEK haluaa myös nostaa esiin sen, että näissä koulutuksissa tulisi työssä oppimista hyödyntää merkittävästi, sillä se mahdollistaa työnteon ja opiskelun järkevän limittämisen niin koulutettavan kuin työnantajankin näkökulmasta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden reflektoida omaa osaamistaan työtehtävien suhteen ja toisaalta antaa myös korkeakouluille viimeisintä tietoa työelämästä. Tästä syystä TEKin mielestä toimenpiteeseen 125 tulisi muokata seuraavasti Nämä kokonaisuudet hyödyntävät työssä oppimista sekä voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tällä hetkellä korkeakoulut eivät voi periä maksuja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutusta, vaan näiden koulutusten ainoa rahoituspohja on valtion rahoitus. Korkeakoulutuksen osalta tämä ei mahdollista tarpeeksi yksilöllisten ja ammatillista osaamista tuottavien koulutusten järjestämistä, sillä edes koulutusta saavien työnantajilla ei ole mahdollisuutta osallistua kustannuksiin, vaikka halua olisikin. TEKin mielestä tähän pitäisi saada muutos niin, että maksuja voitaisiin periä ja siten vahvistaa koulutuksen rahoituspohjaa. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Muutetaan lainsäädäntöä siten, että korkeakouluilla on mahdollisuus periä maksuja oppisopimustyyppisestä korkeakoulujen täydennyskoulutuksesta. Koulutusjärjestelmän rahoitustarpeiden jatkuvasti kasvaessa ja valtiontalouden kireässä tilanteessa korkeakoulujen rahoituspohjaa on välttämätöntä laajentaa. Nykyinen koulutuksen maksuttomuus aiheuttaa tilanteita, joissa korkeakoulut eivät voi hyödyntää osaamistaan ja kasvavaa täydennyskoulutuspalveluiden kysyntää. Kesussa sanotaan, että tutkintojen osia voitaisiin tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena. TEKin mielestä tämä on liian kapea rajaus ja voi pahimmillaan johtaa vain erilaisten kiertoteiden käyttöön, joten maksullisena täydennys-koulutuksena pitäisi olla mahdollista tarjota myös tutkintotavoitteista koulutusta. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Selvitetään mahdollisuuksia koulutusjärjestelmän rahoitusperustan vahvistamiseen ja koulutusviennin kehittämiseen mahdollistamalla maksullinen tutkintotavoitteinen maisterikoulutus täydennyskoulutuksena myös EU- ja ETA-alueelta tuleville opiskelijoille. Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti Kesussa on mukana alakohtaisesti määritellyt aloittajatavoitteet vuodelle Näiden aloittajatavoitteiden perustana on ikäluokkien koon muutokset sekä toisaalta työmarkkinoiden muutokset, joita on arvioitu mm. keväällä julkaistussa OKM:n koulutustarpeita koskeneen työryhmän raportissa. On erittäin ikävää, että hallitusohjelmassa ei näy systemaattisen ennakointityön tuottamia työryhmätyön tuloksia. Olisi toivottavaa, että kun saadaan kasaan sinällään jo kunnianhimoisia ja kovia tavoitteita, niitä ei lähdettäisi repimään auki ilman asiaperusteita. Nyt jää täysin pimentoon se, että mitkä ovat ne perusteet jolla esimerkiksi tekniikan alan aloittajatavoitteita nostettiin huomattavasi jo aikaisemmin koviin tavoitteisiin verrattuna.

7 LAUSUNTO 7 (10) 7 ( Esitetyt aloittajatavoitteet tekniikan alalla ovat lähes 1500 paikkaa suuremmat kuin työryhmän optimistisimman työllisyyskehityksen mukainen tavoiteura. Liian korkea aloittajatavoite ei ole pelkästään ongelma tekniikan alan koulutukselle vaan se myös vaikuttaa esimerkiksi siihen, että sosiaali- ja terveyspuolella ei ole mahdollista kasvattaa aloittajatavoitteita riittävästi. Aloittajatavoitteiden vähentäminen ei välttämättä vähennä valmistuneiden määrää. Mikäli tekniikan alalla saataisiin yliopistoissa läpäisyaste nostettua 75 prosenttiin saataisiin lähes tavoiteltu tutkintotuotos jo alkuperäisillä työryhmän tavoitteilla. TEKin mielestä kesussa esitetyt aloittajatavoitteet tekniikan alan korkeakoulutuksessa ovat liian suuria. Yliopistokoulutuksessa järkevä aloittajamäärä olisi työryhmän esittämän tavoiteuran mukaisesti 3140 (kesun esitys: 3760). Ammattikorkeakoulutuksessa aloittajatavoitteen tulisi olla jopa hieman matalampi kuin tavoiteuran 6690, eikä kesun esittämä Suurena heikkoutena TEKin mielestä nykyisessä ennakointijärjestelmässä on se, että tarkastellaan vain nuorten aloittajapaikkoja. Tekniikan alalla merkittävä osa aloittavista opiskelijoista tulee muita kuin nuorille suunnattujen valintojen kautta. Koulutukseen tullaan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun yliopistollisen tutkinnon pohjalta suoraan maisteri-vaiheen opintoihin. Nämä valmistuvat opiskelijat, eivät näy koulutustarjonnan suunnittelussa, vaikka he kilpailevat toki samoista työpaikoista, kuin perinteistä väylää valmistuvatkin. Tulevaisuudessa määrällisiä ennakointijärjestelmiä on kehitettävä siten, että niissä huomioidaan kaikki alalla aloittavat uudet opiskelijat ei vain päähakujen kautta tulevat. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan Koulutusjärjestelmämme on suurien haasteiden edessä. Työmarkkinoiden murroksen myötä on selvää, että nuorena hankittu koulutus ei riitä koko työuran tarpeisiin. TEKin tutkimusten mukaan joka toisen tekniikan akateemisen työtehtävistä puolet on muuttunut kokonaan kahden viime vuoden aikana. Työntekijöiden on kehitettävä jatkuvasti osaamistaan työstä oppimalla sekä formaalin koulutuksen kautta. Jotta voisimme kehittää koulutusjärjestelmää siten, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla myös työmarkkinoita tarvitaan työmarkkinoiden paras tietämys koulutusjärjestelmän kehittämisen avuksi. Nykyisin työmarkkinajärjestöt ovat hyvin vaihtelevasti mukana kehittämistyössä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää, että tätä yhteistyötä on syytä syventää. TEK mielestä toimenpiteisiin pitäisi lisätä uusi kohta: Koulutusjärjestelmän kehittämistyöhön sitoutetaan entistä tiiviimmin mukaan työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt sekä alakohtaiseen kehittämiseen keskeiset ammattialakohtaiset järjestöt. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla on TEKin mielestä tärkeä linjaus. Korkeakoulutuksessa entistä tärkeämpää on hyödyntää opiskelunaikaista harjoittelua ja muuta työelämään osallistumista suunnitelmallisesti niin osana oppimista kuin opinto- ja uraohjauksen apuna. TEKin mielestä esitys 20 korkeakoulujen työelämäyhteyksistä on muutettava muotoon: Ammattialan työkokemuksen hankkiminen on keskeinen osa korkeakouluopintoja. Korkeakoulujen työelämäyhteyksiä parannetaan kehittämällä rahoitusperusteita ja malleja. Työstä oppimista hyödynnetään nykyistä laajemmin osana opintoja ja työskentelyjaksoille määritellään oppimistavoitteet. Tämän lisäksi opinto- ja uraohjausta kehitetään siten, että niissä hyödynnetään opiskelijan oman työuransa aikaista kokemusta. Ohjauksen avulla opiskelija voi edetä suunnitelmallisesti opinnoissaan ja hän tietää valintojensa vaikutuksista tulevaan työuraansa.

8 LAUSUNTO 8 (10) 8 ( Kansallinen kielistrategia kielivarannon laajentamiseksi TEKin mielestä on erittäin tärkeää lisätä muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua peruskoulussa ja lukiossa. Käytännön elämässä rajoittavana tekijänä on usein se, että kunnilla ei ole mahdollista tarjota alaluokilla muita vieraita kieliä kuin englannin kielen opiskelua. Olisi syytä selvittää mahdollisuudet erityisesti ensimmäisen vieraan kielen kielenopetuksen laajenta-miseksi. TEK mielestä toimenpiteisiin on lisättävä uusi kohta: Kansallisen kielistrategian määrittelyn yhteydessä selvitetään mahdollisuudet velvoittaa opetuksen tarjoajia tarjoamaan mahdollisuutta valita englannin tilalle jokin toinen vieras kieli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Perusopetus Tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Perusopetuksen tehtävänä on antaa jokaiselle oppilaalle eväitä oman tulevaisuuden rakentamiseen. Ensisijaisen tärkeää on luoda lapsille onnistumisen kokemuksia oppimisesta ja luoda näin perustaa myönteiselle asenteelle oppimista kohtaan. On tärkeää, että opetuksessa huomioidaan oppimisvaikeuksien lisäksi myös erilaiset lahjakkuudet. Kesussa määritellään lähtökohdat perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta (toimenpide 30). Nykyyhteiskunnassa teknologian ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito ja se tulisi myös huomioida uusituksessa. Tämän lisäksi TEKin mielestä tuntijaon rinnalla tärkeää on myös se, miten oppiaineita opetetaan. Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta tulisi uudista ilmiö-pohjaiseksi ja kokeelliseksi. TEK mielestä toimenpiteisiin pitää lisätä kaksi uutta kohtaa: Perusopetuksen on annettava vankka osaamisperusta elinikäiselle oppimiselle. Erittäin keskeistä on luoda myönteinen asenne oppimista kohtaan. Perusopetuksessa on kyettävä huomioimaan yksilölliset tarpeet niin tukiopetuksen kuin erityislahjakkuuksien vahvistamisen kautta. Kansalaisen perustaitoihin tietoyhteiskunnassa kuuluu teknologinen osaaminen ja ymmärrys siitä miten teknologialla voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Perusopetuksessa on luotava vankka perusta tälle osaamiselle. Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta kehitetään enemmän ilmiöpohjaiseksi ja kokeelliseksi parantaen siten oppimistuloksia. Opettajien täydennyskoulutukseen varattua rahoitusta suunnataan lisäämään valmiuksia innostavaan ja ilmiöpohjaiseen matemaattisluonnontieteelliseen opetukseen. Toisen asteen koulutus Joustavat opintopolut Toisen asteen koulutus jakaantuu lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Toimenpiteessä 52 esitetään, että molempia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Tämän jatkona on kuitenkin monia toimenpiteitä, joiden seurauksena tosiasiallisesti tutkinnot lähenevät. Lukiokoulutuksen tehtävänä on luoda perusteet ja valmiudet korkeakouluopiskeluun, kun taas ammatillinen koulutus antaa ammatin ja valmistaa työmarkkinoille. TEKin mielestä tämä on hyvä lähtökohta ja molempien tutkintoja pitää myös tosiasiallisesti kehittää omina tutkintoinaan. On hyvä, että tutkintoon voi sisällyttää osia myös toisaalta, mutta se ei saa olla kehitystyön lähtö-kohta tai tavoite. TEKin mielestä toimenpide 52 on muutettava muotoon: 52: Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Toiseen asteen yhteistyötä voidaan tehdä, kun se palvelee molemman koulutusmuodon tarpeita. Opiskelijoilla on mahdollisuus rakentaa joustavia opintopolkuja ja sisällyttää osa opinnoista yli tutkintorajojen.

9 LAUSUNTO 9 (10) 9 ( Lukiokoulutus Lukion rahoitusperusteet uudistetaan TEKin mielestä on tärkeää, että myös lukiokoulutuksen rahoituksessa huomioidaan opetuksen korkea laatu ja sen kehittäminen. Tuloksellisuusrahoituksen tuominen osaksi rahoitus-järjestelmää on siten kannatettavaa. Lukion tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen on oleellista perusopetuksen uudistamisen jälkeen. Koska lukiokoulutuksen on tarkoitus valmistaa korkeakouluopiskeluun on tavoitteita ja tuntijakoa uudistettaessa syytä huomioida myös se, miten aloituspaikat jakaantuvat korkea-asteella. Tekniikan alan korkeakoulutus on aloittajapaikkatavoitteiden osalta hyvinkin merkittävä osa korkeakoulutusta ja on tärkeää, että riittävällä osalla opiskelijoista on alan opiskeluun vaadittavan perustaidot. TEKin näkemyksen mukaan alan erityisenä haasteena on tarpeeksi vahvat pohjatiedot matemaattis-luonnontieteellisistä aineista hallitsevien hakijoiden määrä. Lukiokoulutuksen osalta tämä tarkoittaa lukion pitkän matematiikan hallintaa, jonka osaajia tarvitaan myös monen muun alan koulutuksessa. Pitkän matematiikan suorittajien määrä tulisikin saada nousuun ja lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden uudistaminen on tähän luonteva väline. Erityisesti kasvupotentiaali on tyttöjen rohkaisemisessa suorittamaan pitkää matematiikkaa. Tämä myös lisäisi tasa-arvoa, jos ja kun saataisiin naisten osuus tekniikan alan ammateissa kasvamaan. Yhtenä käyttökelpoisena keinona on matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen uudistaminen ilmiöpohjaiseksi, joka on jo aikaisemmin tässä lausunnossa nostettu esille. TEK mielestä toimenpiteisiin pitäisi lisätä uusi kohta: Pitka n matematiikan osaajia tarvitaan enemma n niin tekniikan kuin monen muunkin alan korkeakoulutuksessa. Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksen osalta selvitetään keinoja, joilla pitkän matematiikan suosio saadaan kasvamaan erityisesti tytöillä. Koulutuksen arviointi ja ennakointi Määrällistä ja laadullista ennakointia yhteen sovitetaan Kesussa on aivan oikein otettu esiin se, että määrällisestä ennakoinnin rinnalle on entistä vahvemmin nostettava laadullinen ennakointi. TEKin mielestä koulutusmäärien nyt pitäisi panostaa laadullisten osaamistarpeiden ennakointiin ja kehittää täydennyskoulutusjärjestelmää siten, että koulutetun työvoiman osaamista voidaan tarvittaessa suunnata nopeasti uudelleen. Peruskoulutuksella ei voida vastata nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, vaan ratkaisevassa asemassa on työvoiman systemaattinen osaamisen kehittäminen. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään laadullisen ennakoinnin tärkeyttä korostamaan toimenpide: Laadullista ennakointia kehitetään niin ala- ja klusteripohjaisesti sekä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen seuranta- ja palautejärjestelmiä kehitetään siten, että ne tukevat laadullista ennakointia. Tiivistetään yhteistyötä ennakointijärjestelmän kehittämisessä OKM:n ja TEM:in kesken. Ennakointia tehdään laajassa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, koulutuksenjärjestäjien ja tutkimuslaitosten kanssa. Suomi on aktiivisesti mukana EU skills panorama verkkopalvelun kehittämistyössä erityisesti osaamistarpeiden kehittymistä kuvaavassa osiossa. Opintotuki Opintotuen taso Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee paremmin täysipäiväistä opiskelu ja nopeampaa valmistumista. TEKin mielestä tavoite on periaatteessa hyvä, mutta vaatii tarkentamista. Täysipäiväisen opiskelun parempi tukeminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että se estäisi alalle järkevän työkoke-muksen hankkimisen. Järjestelmä on uudistettava siten,

10 LAUSUNTO 10 (10) ( että se huomioi opiskelijan nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet eikä aiheuta tuloloukkoja. Uudistuksen yhteydessä on syytä ottaa käyttöön houkuttumia, joiden avulla opiskelija voisi opiskella normaalia huomattavasti ripeämmin. Opintotukijärjestelmänuudistuksessa huomioidaan ammatillisen osaamisen kehittymistä edistävän mielekkään työkokemuksen hankkiminen. Uudistettu järjestelmä tukee suunnitelmallista osa-aikaista opiskelua. Uudistuksessa yhteydessä selvitetään mahdollisuus ns. tuplakuukausiin. Tällöin opiskelijat edetessään tavoiteaikaa huomattavasti nopeammin opinnoissaan voisi nostaa kahden kuukauden opintorahan ja lainan vastaavan määrän kuukaudessa, joka kuluttaisi myös kahden kuukauden tukikuukaudet. Helsingissä Heikki Kauppi toiminnanjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki yksikönjohtaja