Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille 2011-2016"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (10) 1 ( Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisema luonnoksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (kesu) kantavana sanomana on koko väestön koulutustason nosto ja koulutuksellisen tasa-arvon vahva edistäminen. Tavoitteet näiden suhteen ovat hyvin kunnianhimoisia ja haastavia, varsinkin kun hallitusohjelman yhteydessä on sovittu merkittävistä säästötoimista koulutussektorille. Suomi perustaa kansantaloutensa ja hyvinvointinsa korkean teknologian osaamiseen ja vientiin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että koulutuksessa ja tutkimuksessa olemme maailman kärkeä. Koulutuksen tasa-arvon osalta tämä näkyykin kesussa vahvasti, mutta kesun suurimpana puutteena on puutteellinen näkemys siitä, miten Suomi pärjää kansainvälisessä huippujen kilpailussa. Valtion säästöjen alla ainoa keino vahvistaa korkeakoulujen rahoitus on lisätä yksityistä rahoitusta, eikä kesu anna tähän ratkaisuja. Jotta kesu voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla tukena hallituskauden koulutus- ja tutkimuspolitiikalle se vaatii vielä paljon työtä. Omasta lausunnostaan TEK haluaa nostaa esiin erityisesti seuraavat kehittämiskohteet kesussa: Korkeakoulujärjestelmän rakenteellista kehittämistä on jatkettava suunnitelmallisesti ja päättäväisesti. Korkeakoulukenttämme sirpaloitumista on vähennettävä. Korkeakoulujen rahoitus on uudistettava ja siinä pitää huomioida kaikki korkeakoulun tehtävät. Rahoituksen tulee perustua laatuun ja sen parantamiseen vähintään 40 prosenttisesti. Korkeakouluille tulee taata nykyistä tehokkaammat keinot vahvistaa omaa rahoituspohjaansa. Tutkimukseen perustuva opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat yliopistojen perustehtäviä siinä missä tutkimuskin. Näiden kaikkien kolmen perustehtävän pitää näkyä kesussa, kun puhutaan yliopistoista ei pelkästään tutkimuksen. Työstä oppiminen - sen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee ottaa järjestelmällisesti mukaan korkeakoulujen opetuksen kehittämistyöhön niin peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin. Aikuiskoulutukseen tulee luoda malleja, jotka tukevat kansalaisten omaehtoista mahdollisuutta uudistaa osaamistaan niin lyhytkestoisessa kuin pitkäkestoisessakin koulutuksessa. Korkeakoulutettujen kehittämistarpeet on huomioitava nykyistä paremmin. Korkeakoulut ja tutkimus Korkeakoulut ja tutkimus luku antaa yliopistoista liian kapean kuvan. Luvussa suurimman painon yliopistojen tehtävistä saa tutkimus ja siihen perustuva koulutus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät lapsipuolen asemaan. TEKin mielestä koko luvun osalta tulisi nostaa vahvemmin esille yliopistojen roolia yhteiskunnassa sekä sen tärkeää tehtävää korkeimman tutkimukseen perustuvan opetuksen tarjoajana. Rakenteellista kehittämistä vauhditetaan TEK on samaa mieltä kesun kanssa siitä, että korkeakouluverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut. Tämän vuoksi on edelleen syytä jatkaa ja vauhdittaa korkeakoulukentän rakenteellista kehittämistä. Esitettyjen toimenpiteiden osalta TEK ottaa seuraavasti kantaa: 75: Ammattikorkeakoulujen uudistaminen esitetyllä tavalla on kannatettavaa.

2 LAUSUNTO 2 (10) 2 ( 76: TEK kannattaa ennakkoluulottomasti korkeakoulujen uudenlaisia toiminta- ja hallintorakenteita silloin kun ne palvelevat korkeakouluverkon alueellista kehittämistä huomioiden eri korkeakoulusektoreiden tehtävät. Tässä kohdassa on yliopistojen tehtävät määritelty aivan liian kapeasti, kun siinä painotetaan vain tieteellistä tutkimusta. Tältä osin kohtaa tulisikin muuttaa muotoon: Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa korkeinta opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 77: Tukipalvelujen ja opetusresurssien yhteiskäyttö on kannatettavaa. 78: Yliopistojen rahoitusmallia koskien kesussa huomioidaan vain tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. TEKin mielestä rahoituskriteereissä pitää näkyä kaikki kolme yliopiston perustehtävää, kuten toimenpiteessä 76. Tämän lisäksi olisi myös syytä määritellä, miten suurelta osin laatu vaikuttaa rahoitukseen. TEKin mielestä yliopistojen perusrahoituksesta 40 prosenttia tulisi perustua laadullisiin kriteereihin. Rahoitusmallissa tulisi myös läpinäkyvästi huomioida koulutuksen hinta ja esimerkiksi laiteintensiivisyys. Tältä osin TEKin mielestä Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli virke tulisi korvata seuraavilla virkkeillä: Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli otetaan käyttöön vuonna 2013 ja siihen sisällytetään tieteellisen tutkimuksen, siihen perustuvan opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laatuun ja laadun kehittämiseen perustuvia kriteereitä. Laadullisten elementtien perusteella jaetaan vähintään 40 prosenttia rahoituksesta. Rahoituksessa huomioidaan koulutuksen laiteintensiivisyys sekä vastaavat koulutuksen kustannuksia nostavat tekijät. 81: Yliopistokeskusten on oltava myös mukana rakenteellisessa kehittämisessä, eikä niille tule erikseen säätää erityistä turvaa, mikä vaikeuttaisi yliopistojen omaa rakenteellista kehittämistä. TEKin mielestä kohta on muutettava muotoon: Yliopistokeskuksilla on tiivis yhteys emoyliopistojen toimintaan. Niiden toiminta suunnataan korkeakoulujen osaamista täydentävään, alueita palvelevaan aikuiskoulutukseen ja tutkimustoimintaan. 82: Esitetyt keinot eivät ole riittäviä korkeakoululaitoksen rahoituspohjan turvaamiseksi, kun edessä ovat valtiontalouden säästöt ja toisaalta myöhemmin tulevat ikäluokkien vanhenemisesta johtuvat säästöpaineet. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä toimenpide: - Hallitus selvittää keinoja laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa mahdollistamalla koulutus- ja tutkimuspalveluiden myynti nykyistä joustavammin. Näiden kommenttien lisäksi TEKin mielestä otsikon alle tulisi lisätä kohta, jossa huomioidaan Aaltoyliopiston lisärahoitukseen tulevat säästöt. Jotta Aalto-yliopiston hyvin alkanut uudistyö ei lamaannu on nyt kesussa syytä tehdä sitovia päätöksiä siitä, miten lisärahoitus jatkuu tulevaisuudessa. Lisärahoitusta ei tule lakkauttaa kerralla ja jakaa kaikille yliopistoille tasaisesti, vaan siitä voidaan jatkossa tehdä kilpailtavaa rahoitusta, jolla voidaan tukea kansainvälisesti kilpailukykyisten yliopistojen toimintaa. Lisärahoituksen pienentyessä on perusteltua myös myöhentää sen päättymistä, jotta Aalto-yliopisto voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. TEK mielestä toimenpiteisiin pitää lisätä uusi kohta: Aalto-yliopistolle kohdennettua lisärahoitusta jatketaan siten, että lisärahoitus siirtyy kilpailtavaksi rahoitukseksi asteittain vuodesta 2020 alkaen. Rahoitus käytetään tulevaisuudessa edistämään yliopistollista tutkimusta ja opetusta valikoiduilla kansallisesti merkittävillä aloilla ja hankkeissa. Lisärahoituksella palkitaan osoitetusta huippulaadusta sekä osoitetaan sitä hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan kansallista strategista erityismerkitystä.

3 LAUSUNTO 3 (10) 3 ( Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Kesussa on nostettu esiin joitakin tekijöitä, jotka hidastavat korkeakouluopiskelua. Nämä kaikki asiat ovat kuitenkin opiskelijaan liittyviä ja TEKin näkemyksen mukaan opintoja hidastavat myös monet muut asiat. Tästä syystä opintoja hidastaviin tekijöihin tulisi nostaa seuraavat asiat: heikko pedagogiikka, pedagogisen johtamisen puutteellisuus sekä ylikuormitetut tutkintosisällöt. 85: TEKin mielestä on tärkeää, että kehitetään korkeakoulujärjestelmässä sisällä olevien joustavampia mahdollisuuksia liikkua toisiin korkeakouluihin tai toisille aloille. Täten ehdotetut uudistukset ovat kannatettavia. 86: TEKin mielestä tutkintojen suoritusaikojen ja suoritettujen opintopisteiden lisäksi on myös merkitystä sillä, mitä opiskelijat opiskelevat ja minkälaista opetusta he saavat. Ehdotamme, että rahoitukseen kytketään nykyistä tiivimmin myös: valmistuneiden määrällinen ja laadullinen työllistyminen ja oppimisen laatua mittaavat kriteerit Vuoden 2005 kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen aikaan kaikilla aloilla oli tarkoitus tehdä ydinainesanalyysit ja tarkastaa opintojen mitoitus. Nyt kun uudistuksesta on kulunut aikaa siten, että laskennallisesti uudessa järjestelmässä aloittaneet ovat valmistumisvaiheessa, on nähtävissä, että ainakin tekniikan alalla uudelleen mitoitus ei ole onnistunut, sillä tutkinnot ovat suurelta osin ylikuormittuneita opintopisteisiin verrattuna. Tämä osaltaan hidastaa myös työelämään siirtymistä. TEK mielestä toimenpiteisiin on lisättävä uusi kohta: Selvitetään tutkintojen mitoitusta korkeakouluissa, tutkintojen tavoitteita suhteessa tavoitevalmistumisaikoihin sekä sitä, miten ne käytännössä toteutuvat. Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja vaikuttavuutta Elinkeinoelämässä on kasvava tarve korkeakoulutetuille, joilla on syvää tutkimusosaamista, mutta tarpeeseen ei välttämättä aina tarvita laajuudeltaan tohtoritason koulutusta, vaan enemmän sovellusorientoitunutta ja käytännönläheistä tutkimusosaamista. TEKin mielestä toimenpiteisiin on lisättävä kohta: Kehitetään yliopistojen aikuiskoulutuksena tarjottava laaja osaamiskokonaisuus, jolla vastataan tohtorikoulutuksen lisäksi kasvaviin tarpeisiin tutkimusosaamiselle elinkeinoelämässä. Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja vaikuttavuutta Kesussa on tunnustettu se, että suomalainen tutkimusjärjestelmä on pirstoutunut ja sitä pitäisi kerätä yhteen. Samalla on kuitenkin nostettu ammattikorkeakoulujen tki-toiminta isosti esille. TEKin mielestä tällaisenaan kesu on epäselvä ja vaatii tarkennuksia, jotta tutkimusjärjestel-mässä voidaan tehdä järkeviä uudistuksia. Lähtökohta TEKin mielestä on se, että yliopistoissa tehtävä perustutkimus, jota rahoitetaan kokonaan julkisista varoista, ja siihen pohjautuva käyttäjälähtöinen perustutkimus (eng. use-inspired basic research) on se tutkimuksen alue, jossa valtionrahoituksen tukena on yksityistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan tulee sen sijaan olla käyttäjälähtöisestä soveltavaa tutkimusta (eng. use-inspired applied research) ja tällaisessa tutkimustoiminnassa julkinen panostus tulee lähinnä kuntien kautta, kun ne haluavat kehittää omaa aluettaan. Rahoitus on kuitenkin pääosin yksityistä. Tämän perusteella TEK esittää, että toimenpide 90 muutetaan muotoon: Perustutkimuksen ja käyttäjälähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan yliopistoissa, mihin kohdennetaan julkinen tutkimusrahoitus. Ammattikorkeakouluissa tehdään innovaatiotoimintaa ja tuotekehitystyötä alueen lähtökohdista lähtien ja sitä rahoitetaan yksityisellä rahoituksella ja tarpeen mukaan alueellisella rahoituksella.

4 LAUSUNTO 4 (10) 4 ( Tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen Kesun mukaan tutkimusinfrastruktuuri tiekartta päivitetään Tutkimus- ja innovaatio-neuvoston mukaan edellinen tiekartta, joka tehtiin vuonna 2009, on käytännössä jäänyt rahoittamatta ja toteuttamatta. Nyt kun uutta tiekarttaa valmistellaan on tärkeää saada tarvittaville uudistuksille myös resurssit kuntoon. Kansallinen infrastruktuuripolitiikka on ollut menestyksellistä, mutta nyt ei ole aika jäädä nauttimaan vanhasta menestyksestä vaan on oltava rohkeus investoida. Vanhentunut tutkimusinfrastruktuuri heikentää suomalaisen tieteen menestystä, joten uutta tiekarttaa tehdessä, ei voida tehdä vain toivomuslistaa vaan myös resurssien on löydyttävä. TEKin mielestä toimenpiteeseen 104 on lisättävä virke: Tiekartan toteuttamiseen varataan riittävät resurssit. Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana Hallitusohjelman mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu arvioidaan. Tänä keväänä ilmestyi kokeilun seurantaa ja arviointia tekevän työryhmän ensimmäinen väliraportti. Väliraportin mukaan maksukokeilu on lähtenyt vasta hiljalleen käyntiin ja valtaosa maksullisista ohjelmista aloittaa vuosina 2011 ja TEKin näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kokeilua halutaan arvioida tosissaan tällä hallituskaudella se tulee tehdä keväällä 2015, kun kokeilusta on saatavissa mahdollisimman paljon tietoa. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu arvioidaan keväällä Arvioinnin yhteydessä selvitetään muun muassa kokeilun vaikutukset hakijamääriin, korkeakoulujen maksullisten ohjelmien markkinointi ja sen vaikutukset hakijamääriin, stipendijärjestelmän toimivuus, kuinka moni hyväksytty ottaa paikan vastaan, opiskelijoiden opintomenestys ja sijoittuminen työmarkkinoille sekä tarpeet laajentaa kokeilua myös ensimmäisen syklin opintoihin. Maksukokeilun väliarvioinneissa tulee selvittää säädetyn lainsäädännön aiheuttamat ongelmat maksukokeilulle. Laadunarviointijärjestelmien tärkeimpänä tehtävänä on korkeakoulujen oman laadunarvioinnin kehittäminen ja opetuksen sekä tutkimuksen laadun nostaminen. Hallituksella on ohjelmansa mukaan halua edistää koulutusvientiä. Suomessa käytössä oleva auditointia ei aina tunnusteta laadun takeeksi kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä erityisesti koulutusvientiin liittyvissä ohjelmissa voi olla tarvetta käyttää koulutusohjelmakohtaista akkreditointia, joka on kansainvälisesti käytetympi. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide (vaihtoehtoisesti kohta sopii myös Koulutuksen arviointi ja ennakointi luvun alle): Vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen laadunarviointia eräänä keinona edistää koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Arvioidaan suomalaisen auditointiin perustuvan korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän uskottavuutta kansainvälisesti. Otetaan tarpeen mukaan käyttöön auditoinnin rinnalle akkreditointi erityisesti koulutusohjelmissa, joissa tavoitellaan voimakasta kansainvälistymistä. Aikuiskoulutus TEKin mielestä aikuiskoulutus osuus on pääosin hyvä ja kattava. Koulutustilin luominen on tulevaisuuteen suuntaava ratkaisu ja TEK toivoo, että sen valmistelussa huolehditaan, että siitä luodaan sellainen malli, jolla voidaan tulevaisuudessa kustantaa myös pitempikestoisen koulutuksen kustannuksia. Aikuiskoulutuksen tavoitteet korkealla On tärkeää, että aikuiskoulutukseen osallistumiselle on asetettu selkeät määrälliset tavoitteet. Asetetetut tavoitteet voisivat kuitenkin olla korkeampia. Kesussa todetaan, että Tilastokeskuksen mukaan 52 prosenttia on osallistunut koulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana ja tavoitteeksi

5 LAUSUNTO 5 (10) 5 ( vuodelle 2016 on asetettu 60 prosenttia. TEKin omien tutkimusten mukaan 64 prosenttia tekniikan akateemisista oli osallistunut täydennyskoulutukseen viimeisen puolen vuoden aikana. Työelämän muutosvauhdin vuoksi tämäkään osallistumistaso ei vaikuta riittävältä. TEKin mielestä osallistumistavoitetta voisikin nostaa 60 prosentista jonkin verran ylöspäin. Kesussa esitetty malli aikuiskoulutuksesta unohtaa merkittävimmän osuuden osaamisen kehittämisestä työelämästä eli työstä oppimisen. Aikuiskoulutuksen ei tule olla liian oppilaitoskeskeistä vaan siihen on sidottava kiinteästi mukaan työelämässä tapahtuva oppiminen ja kehittyminen. Vain näin voidaan varmistaa se, että koulutuksen tarjonta kohtaa kysynnän ja voi myös nostaa koulutukseen osallistumisastetta. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Kehitetään malleja tunnistaa ja tunnustaa työssä oppimista osana aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutuksen kehittämisen yhtenä haasteena on TEKin mielestä ollut sen jakaantuminen kahden ministeriön välillä. Kehittämistyössä on välillä selviä haasteita, kun OKM:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) intressit ja tavoitteet saattavat olla jopa vastakkaisia. Kesukaudella olisikin syytä tarkentaa OKM:n ja TEM:n välistä työnjakoa ja lisätä yhteistyötä ministeriöiden välillä. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Yhteistyö OKM:n ja TEM:in kesken tiivistetään aikuiskoulutuksen kehittämisessä niin, että työllisten ja työttömien ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet paranevat ja vastaavat nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Uraohjaus- ja neuvontapalveluiden tarve on koko ajan kasvamassa ja niiden kehittämiselle on selkeä tarve. Hyvin toimivilla palveluilla autetaan ihmisiä löytämään itselleen sopivaa ja tarpeellista aikuiskoulutusta. Moninaisten ohjaus- ja neuvontapalveluja kehittävien hankkeiden sijaan tarvitaan pysyvä valtakunnallinen rakenne, jossa voidaan käydä jatkuvaa vuoropuhelua eri ohjaus- ja neuvontapalveluja tarjoavien tahojen kesken. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Edistetään elinikäistä ohjausta ja sen kehittämistä ja toimeenpanoa yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken. Taataan, että siihen osallistuvat korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalvelut niin, että opinto-ohjaus ja uraohjaus tukevat toisiaan. Ne yhdessä auttavat opiskelijaa muodostamaan itselleen realistisia uraskenaarioita ja mahdollistavat näitä skenaarioita ja työllistymistä tukevan opintokokonaisuuden laatimista. Ohjauksen merkitys opiskelijan kesätyö- ja harjoittelujaksojen työelämäkokemusten purkamisessa ja hyödyntämisessä on myös keskeinen. Neuvonta- ja ohjaus tukevat keskeisellä tavalla kestävän työuran rakentamista ja työurien pidentymistä. Pitkän työuran aikana osaaminen kehittyy ja uudistuu. Tutkintojen suorittamisen lisäksi on kuitenkin vain vähän keinoja todentaa osaamisen ajanmukaisuus. TEKin mielestä voitaisiin kehittää toimintamalleja, jossa henkilö voisi katsastaa oman osaamisen ajanmukaisuuden ja osaamisen kehittämisen tarpeet suhteessa työmarkkinoiden kehittymiseen ja omiin uratoiveisiin. TEKin mielestä kohtaan on lisättävä seuraava toimenpide: Kehitetään toimintamallia aikuisväestön osaamisen katsastamiseksi säännöllisin väliajoin. Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan koulutustilillä Koulutustilimallin toteuttaminen on tärkeä askel kehitettäessä kysyntälähtöistä ja yksilöä palvelevaa aikuiskoulutusta. Kesun mukaan tiliä sovellettaisiin ensisijaisesti lyhytkestoiseen osallistumiseen osa-aikaiseen opiskeluun. TEKin mielestä on tärkeää, että toteutettava tilimalli on sovellettavissa myös kokoaikaiseen ja pidempikestoiseen koulutukseen. Tällöin se mahdollistaisi tilin hyödyntämisen myös työvoimapoliittisen koulutuksen välineenä sekä omaehtoisessa osaamisen uudistamisessa.

6 LAUSUNTO 6 (10) 6 ( On tärkeää, että sähköisessä sivistyskeskuksessa on tarjolla koko aikuiskoulutuskenttä. Jotta se kuitenkin palvelisi kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan tarjottavaan koulutukseen myös jonkinlaista laadunvalvontaa, sillä viranomaisten tarjoamana tieto voi kansalaisen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että se on korkealaatuista. Jos koulutus ei kuitenkin sitä ole, niin palvelun käytettävyys voi laskea kansalaisten silmissä. Yhtenä vaihtoehtona laadunarviointiin voisi olla se, että sivistyskeskuksessa olisi tarjottavan koulutuksen tiedoissa myös palaute koulutuksen laadusta. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista TEKin mielestä on erittäin tärkeä, että kesun mukaisesti korkeakoulut kehittävät täydennyskoulutusta laajoihin osaamiskokonaisuuksiin pohjautuen. Tältä osin TEK haluaa myös nostaa esiin sen, että näissä koulutuksissa tulisi työssä oppimista hyödyntää merkittävästi, sillä se mahdollistaa työnteon ja opiskelun järkevän limittämisen niin koulutettavan kuin työnantajankin näkökulmasta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden reflektoida omaa osaamistaan työtehtävien suhteen ja toisaalta antaa myös korkeakouluille viimeisintä tietoa työelämästä. Tästä syystä TEKin mielestä toimenpiteeseen 125 tulisi muokata seuraavasti Nämä kokonaisuudet hyödyntävät työssä oppimista sekä voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tällä hetkellä korkeakoulut eivät voi periä maksuja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutusta, vaan näiden koulutusten ainoa rahoituspohja on valtion rahoitus. Korkeakoulutuksen osalta tämä ei mahdollista tarpeeksi yksilöllisten ja ammatillista osaamista tuottavien koulutusten järjestämistä, sillä edes koulutusta saavien työnantajilla ei ole mahdollisuutta osallistua kustannuksiin, vaikka halua olisikin. TEKin mielestä tähän pitäisi saada muutos niin, että maksuja voitaisiin periä ja siten vahvistaa koulutuksen rahoituspohjaa. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Muutetaan lainsäädäntöä siten, että korkeakouluilla on mahdollisuus periä maksuja oppisopimustyyppisestä korkeakoulujen täydennyskoulutuksesta. Koulutusjärjestelmän rahoitustarpeiden jatkuvasti kasvaessa ja valtiontalouden kireässä tilanteessa korkeakoulujen rahoituspohjaa on välttämätöntä laajentaa. Nykyinen koulutuksen maksuttomuus aiheuttaa tilanteita, joissa korkeakoulut eivät voi hyödyntää osaamistaan ja kasvavaa täydennyskoulutuspalveluiden kysyntää. Kesussa sanotaan, että tutkintojen osia voitaisiin tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena. TEKin mielestä tämä on liian kapea rajaus ja voi pahimmillaan johtaa vain erilaisten kiertoteiden käyttöön, joten maksullisena täydennys-koulutuksena pitäisi olla mahdollista tarjota myös tutkintotavoitteista koulutusta. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään seuraava toimenpide: Selvitetään mahdollisuuksia koulutusjärjestelmän rahoitusperustan vahvistamiseen ja koulutusviennin kehittämiseen mahdollistamalla maksullinen tutkintotavoitteinen maisterikoulutus täydennyskoulutuksena myös EU- ja ETA-alueelta tuleville opiskelijoille. Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti Kesussa on mukana alakohtaisesti määritellyt aloittajatavoitteet vuodelle Näiden aloittajatavoitteiden perustana on ikäluokkien koon muutokset sekä toisaalta työmarkkinoiden muutokset, joita on arvioitu mm. keväällä julkaistussa OKM:n koulutustarpeita koskeneen työryhmän raportissa. On erittäin ikävää, että hallitusohjelmassa ei näy systemaattisen ennakointityön tuottamia työryhmätyön tuloksia. Olisi toivottavaa, että kun saadaan kasaan sinällään jo kunnianhimoisia ja kovia tavoitteita, niitä ei lähdettäisi repimään auki ilman asiaperusteita. Nyt jää täysin pimentoon se, että mitkä ovat ne perusteet jolla esimerkiksi tekniikan alan aloittajatavoitteita nostettiin huomattavasi jo aikaisemmin koviin tavoitteisiin verrattuna.

7 LAUSUNTO 7 (10) 7 ( Esitetyt aloittajatavoitteet tekniikan alalla ovat lähes 1500 paikkaa suuremmat kuin työryhmän optimistisimman työllisyyskehityksen mukainen tavoiteura. Liian korkea aloittajatavoite ei ole pelkästään ongelma tekniikan alan koulutukselle vaan se myös vaikuttaa esimerkiksi siihen, että sosiaali- ja terveyspuolella ei ole mahdollista kasvattaa aloittajatavoitteita riittävästi. Aloittajatavoitteiden vähentäminen ei välttämättä vähennä valmistuneiden määrää. Mikäli tekniikan alalla saataisiin yliopistoissa läpäisyaste nostettua 75 prosenttiin saataisiin lähes tavoiteltu tutkintotuotos jo alkuperäisillä työryhmän tavoitteilla. TEKin mielestä kesussa esitetyt aloittajatavoitteet tekniikan alan korkeakoulutuksessa ovat liian suuria. Yliopistokoulutuksessa järkevä aloittajamäärä olisi työryhmän esittämän tavoiteuran mukaisesti 3140 (kesun esitys: 3760). Ammattikorkeakoulutuksessa aloittajatavoitteen tulisi olla jopa hieman matalampi kuin tavoiteuran 6690, eikä kesun esittämä Suurena heikkoutena TEKin mielestä nykyisessä ennakointijärjestelmässä on se, että tarkastellaan vain nuorten aloittajapaikkoja. Tekniikan alalla merkittävä osa aloittavista opiskelijoista tulee muita kuin nuorille suunnattujen valintojen kautta. Koulutukseen tullaan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun yliopistollisen tutkinnon pohjalta suoraan maisteri-vaiheen opintoihin. Nämä valmistuvat opiskelijat, eivät näy koulutustarjonnan suunnittelussa, vaikka he kilpailevat toki samoista työpaikoista, kuin perinteistä väylää valmistuvatkin. Tulevaisuudessa määrällisiä ennakointijärjestelmiä on kehitettävä siten, että niissä huomioidaan kaikki alalla aloittavat uudet opiskelijat ei vain päähakujen kautta tulevat. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan Koulutusjärjestelmämme on suurien haasteiden edessä. Työmarkkinoiden murroksen myötä on selvää, että nuorena hankittu koulutus ei riitä koko työuran tarpeisiin. TEKin tutkimusten mukaan joka toisen tekniikan akateemisen työtehtävistä puolet on muuttunut kokonaan kahden viime vuoden aikana. Työntekijöiden on kehitettävä jatkuvasti osaamistaan työstä oppimalla sekä formaalin koulutuksen kautta. Jotta voisimme kehittää koulutusjärjestelmää siten, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla myös työmarkkinoita tarvitaan työmarkkinoiden paras tietämys koulutusjärjestelmän kehittämisen avuksi. Nykyisin työmarkkinajärjestöt ovat hyvin vaihtelevasti mukana kehittämistyössä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää, että tätä yhteistyötä on syytä syventää. TEK mielestä toimenpiteisiin pitäisi lisätä uusi kohta: Koulutusjärjestelmän kehittämistyöhön sitoutetaan entistä tiiviimmin mukaan työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt sekä alakohtaiseen kehittämiseen keskeiset ammattialakohtaiset järjestöt. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla on TEKin mielestä tärkeä linjaus. Korkeakoulutuksessa entistä tärkeämpää on hyödyntää opiskelunaikaista harjoittelua ja muuta työelämään osallistumista suunnitelmallisesti niin osana oppimista kuin opinto- ja uraohjauksen apuna. TEKin mielestä esitys 20 korkeakoulujen työelämäyhteyksistä on muutettava muotoon: Ammattialan työkokemuksen hankkiminen on keskeinen osa korkeakouluopintoja. Korkeakoulujen työelämäyhteyksiä parannetaan kehittämällä rahoitusperusteita ja malleja. Työstä oppimista hyödynnetään nykyistä laajemmin osana opintoja ja työskentelyjaksoille määritellään oppimistavoitteet. Tämän lisäksi opinto- ja uraohjausta kehitetään siten, että niissä hyödynnetään opiskelijan oman työuransa aikaista kokemusta. Ohjauksen avulla opiskelija voi edetä suunnitelmallisesti opinnoissaan ja hän tietää valintojensa vaikutuksista tulevaan työuraansa.

8 LAUSUNTO 8 (10) 8 ( Kansallinen kielistrategia kielivarannon laajentamiseksi TEKin mielestä on erittäin tärkeää lisätä muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua peruskoulussa ja lukiossa. Käytännön elämässä rajoittavana tekijänä on usein se, että kunnilla ei ole mahdollista tarjota alaluokilla muita vieraita kieliä kuin englannin kielen opiskelua. Olisi syytä selvittää mahdollisuudet erityisesti ensimmäisen vieraan kielen kielenopetuksen laajenta-miseksi. TEK mielestä toimenpiteisiin on lisättävä uusi kohta: Kansallisen kielistrategian määrittelyn yhteydessä selvitetään mahdollisuudet velvoittaa opetuksen tarjoajia tarjoamaan mahdollisuutta valita englannin tilalle jokin toinen vieras kieli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Perusopetus Tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Perusopetuksen tehtävänä on antaa jokaiselle oppilaalle eväitä oman tulevaisuuden rakentamiseen. Ensisijaisen tärkeää on luoda lapsille onnistumisen kokemuksia oppimisesta ja luoda näin perustaa myönteiselle asenteelle oppimista kohtaan. On tärkeää, että opetuksessa huomioidaan oppimisvaikeuksien lisäksi myös erilaiset lahjakkuudet. Kesussa määritellään lähtökohdat perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta (toimenpide 30). Nykyyhteiskunnassa teknologian ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito ja se tulisi myös huomioida uusituksessa. Tämän lisäksi TEKin mielestä tuntijaon rinnalla tärkeää on myös se, miten oppiaineita opetetaan. Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta tulisi uudista ilmiö-pohjaiseksi ja kokeelliseksi. TEK mielestä toimenpiteisiin pitää lisätä kaksi uutta kohtaa: Perusopetuksen on annettava vankka osaamisperusta elinikäiselle oppimiselle. Erittäin keskeistä on luoda myönteinen asenne oppimista kohtaan. Perusopetuksessa on kyettävä huomioimaan yksilölliset tarpeet niin tukiopetuksen kuin erityislahjakkuuksien vahvistamisen kautta. Kansalaisen perustaitoihin tietoyhteiskunnassa kuuluu teknologinen osaaminen ja ymmärrys siitä miten teknologialla voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Perusopetuksessa on luotava vankka perusta tälle osaamiselle. Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta kehitetään enemmän ilmiöpohjaiseksi ja kokeelliseksi parantaen siten oppimistuloksia. Opettajien täydennyskoulutukseen varattua rahoitusta suunnataan lisäämään valmiuksia innostavaan ja ilmiöpohjaiseen matemaattisluonnontieteelliseen opetukseen. Toisen asteen koulutus Joustavat opintopolut Toisen asteen koulutus jakaantuu lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Toimenpiteessä 52 esitetään, että molempia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Tämän jatkona on kuitenkin monia toimenpiteitä, joiden seurauksena tosiasiallisesti tutkinnot lähenevät. Lukiokoulutuksen tehtävänä on luoda perusteet ja valmiudet korkeakouluopiskeluun, kun taas ammatillinen koulutus antaa ammatin ja valmistaa työmarkkinoille. TEKin mielestä tämä on hyvä lähtökohta ja molempien tutkintoja pitää myös tosiasiallisesti kehittää omina tutkintoinaan. On hyvä, että tutkintoon voi sisällyttää osia myös toisaalta, mutta se ei saa olla kehitystyön lähtö-kohta tai tavoite. TEKin mielestä toimenpide 52 on muutettava muotoon: 52: Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Toiseen asteen yhteistyötä voidaan tehdä, kun se palvelee molemman koulutusmuodon tarpeita. Opiskelijoilla on mahdollisuus rakentaa joustavia opintopolkuja ja sisällyttää osa opinnoista yli tutkintorajojen.

9 LAUSUNTO 9 (10) 9 ( Lukiokoulutus Lukion rahoitusperusteet uudistetaan TEKin mielestä on tärkeää, että myös lukiokoulutuksen rahoituksessa huomioidaan opetuksen korkea laatu ja sen kehittäminen. Tuloksellisuusrahoituksen tuominen osaksi rahoitus-järjestelmää on siten kannatettavaa. Lukion tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen on oleellista perusopetuksen uudistamisen jälkeen. Koska lukiokoulutuksen on tarkoitus valmistaa korkeakouluopiskeluun on tavoitteita ja tuntijakoa uudistettaessa syytä huomioida myös se, miten aloituspaikat jakaantuvat korkea-asteella. Tekniikan alan korkeakoulutus on aloittajapaikkatavoitteiden osalta hyvinkin merkittävä osa korkeakoulutusta ja on tärkeää, että riittävällä osalla opiskelijoista on alan opiskeluun vaadittavan perustaidot. TEKin näkemyksen mukaan alan erityisenä haasteena on tarpeeksi vahvat pohjatiedot matemaattis-luonnontieteellisistä aineista hallitsevien hakijoiden määrä. Lukiokoulutuksen osalta tämä tarkoittaa lukion pitkän matematiikan hallintaa, jonka osaajia tarvitaan myös monen muun alan koulutuksessa. Pitkän matematiikan suorittajien määrä tulisikin saada nousuun ja lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden uudistaminen on tähän luonteva väline. Erityisesti kasvupotentiaali on tyttöjen rohkaisemisessa suorittamaan pitkää matematiikkaa. Tämä myös lisäisi tasa-arvoa, jos ja kun saataisiin naisten osuus tekniikan alan ammateissa kasvamaan. Yhtenä käyttökelpoisena keinona on matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen uudistaminen ilmiöpohjaiseksi, joka on jo aikaisemmin tässä lausunnossa nostettu esille. TEK mielestä toimenpiteisiin pitäisi lisätä uusi kohta: Pitka n matematiikan osaajia tarvitaan enemma n niin tekniikan kuin monen muunkin alan korkeakoulutuksessa. Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksen osalta selvitetään keinoja, joilla pitkän matematiikan suosio saadaan kasvamaan erityisesti tytöillä. Koulutuksen arviointi ja ennakointi Määrällistä ja laadullista ennakointia yhteen sovitetaan Kesussa on aivan oikein otettu esiin se, että määrällisestä ennakoinnin rinnalle on entistä vahvemmin nostettava laadullinen ennakointi. TEKin mielestä koulutusmäärien nyt pitäisi panostaa laadullisten osaamistarpeiden ennakointiin ja kehittää täydennyskoulutusjärjestelmää siten, että koulutetun työvoiman osaamista voidaan tarvittaessa suunnata nopeasti uudelleen. Peruskoulutuksella ei voida vastata nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, vaan ratkaisevassa asemassa on työvoiman systemaattinen osaamisen kehittäminen. Tästä syystä TEK esittää, että kohtaan lisätään laadullisen ennakoinnin tärkeyttä korostamaan toimenpide: Laadullista ennakointia kehitetään niin ala- ja klusteripohjaisesti sekä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen seuranta- ja palautejärjestelmiä kehitetään siten, että ne tukevat laadullista ennakointia. Tiivistetään yhteistyötä ennakointijärjestelmän kehittämisessä OKM:n ja TEM:in kesken. Ennakointia tehdään laajassa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, koulutuksenjärjestäjien ja tutkimuslaitosten kanssa. Suomi on aktiivisesti mukana EU skills panorama verkkopalvelun kehittämistyössä erityisesti osaamistarpeiden kehittymistä kuvaavassa osiossa. Opintotuki Opintotuen taso Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee paremmin täysipäiväistä opiskelu ja nopeampaa valmistumista. TEKin mielestä tavoite on periaatteessa hyvä, mutta vaatii tarkentamista. Täysipäiväisen opiskelun parempi tukeminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että se estäisi alalle järkevän työkoke-muksen hankkimisen. Järjestelmä on uudistettava siten,

10 LAUSUNTO 10 (10) ( että se huomioi opiskelijan nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet eikä aiheuta tuloloukkoja. Uudistuksen yhteydessä on syytä ottaa käyttöön houkuttumia, joiden avulla opiskelija voisi opiskella normaalia huomattavasti ripeämmin. Opintotukijärjestelmänuudistuksessa huomioidaan ammatillisen osaamisen kehittymistä edistävän mielekkään työkokemuksen hankkiminen. Uudistettu järjestelmä tukee suunnitelmallista osa-aikaista opiskelua. Uudistuksessa yhteydessä selvitetään mahdollisuus ns. tuplakuukausiin. Tällöin opiskelijat edetessään tavoiteaikaa huomattavasti nopeammin opinnoissaan voisi nostaa kahden kuukauden opintorahan ja lainan vastaavan määrän kuukaudessa, joka kuluttaisi myös kahden kuukauden tukikuukaudet. Helsingissä Heikki Kauppi toiminnanjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki yksikönjohtaja

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää 20.10. mennessä lausuntoa luonnoksesta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot