Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Hokes-hanke Haapavesi Psykologi Ulla Pakanen-Wallin Ohjaava opettaja Sanna Alila

Transkriptio

1 Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Hokes-hanke Haapavesi Psykologi Ulla Pakanen-Wallin Ohjaava opettaja Sanna Alila

2 Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kielissä Oppimisvaikeudet kielellisten vaikeuksien ja hahmottamisen näkökulmasta Psykologi Ulla Pakanen-Wallin

3 Hyvän oppimisen edellytykset Meltzer, 1996 Emotionaalinen perusta motivaatio käsitys itsestä oppijana Työskentelytaidot toiminnanohjaus ryhmätyötaidot Kognitiiviset perustaidot tarkkaavaisuus perustaitojen automatisoituminen Oppimisstrategiat

4 SOSIAALISET JA PSYYKKISET OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: lapsen tai muiden perheenjäsenten tunne-elämän ongelmat väkivalta perheessä sosiaaliset ongelmat perheessä jäsentymätön arki unen tai ravinnon puute toimintamallit tuen puute opetukseen liittyvät syyt

5 OPPIMISVAIKEUKSIEN OSA-ALUEITA: kielelliset vaikeudet hahmottamisvaikeudet muistin ongelmat tarkkaavaisuuden ongelmat

6 Siirtovaikutus Vieraan kielen oppimisvaikeuksia vaikea arvioida/kuntouttaa ilman että perehdytään vastaaviin äidinkielen taitoihin Esim. vieraan kielen lukemisvaikeudet saattavat juontaa suoraan äidinkielen lukemisvaikeuksista Tuki- ja kuntoutustoiminpiteet täytyy suunnitella niin, että ensin selvitetään vastaavat vaikeudet äidinkielessä

7 PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN LUOKITTELU OIREEN MUKAAN (Pirjo Korpilahti kirjassa Kommunikoinnin häiriöt ) artikulaatiohäiriöt viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus ( dysfasia ),( F 80) puheen sujuvuuden häiriöt puhe-elinten motoriikan häiriöt nasaliteetin häiriöt äänihäiriöt puhumattomuus kieliopillisen kehityksen häiriöt luki-häiriöt

8 OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS puheen tuottamisen vaikeudet puheen ymmärtämisen vaikeudet nimeämisvaikeudet sanavaraston niukkuus tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus oman toiminnan ohjaamisen vaikeus kielellisen tietoisuuden heikkous

9 OPPIMINEN JA KIELENKEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet aikakäsitteet vaikeita aritmeettiset vaikeudet rahankäyttöön liittyvät vaikeudet pelien sääntöjen oppiminen työlästä huumorin ymmärtämisen vaikeus oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus

10 PUHEEN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUDET AUDITIIVISEN HAVAINTOPROSESSIN ONGELMAT tarkkaavaisuus erottelukyky kielellinen työmuisti

11 SANASTON HALLINNAN ONGELMAT heikko sana- ja käsitevarasto uusien sanojen omaksuminen vaikeaa kertaus tärkeää lause- / asiakokonaisuuksien ymmärtäminen vaikeutuu

12 PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET YMM ÄRTÄMISEN VAIKEUS sanajärjestys, taivutetut sanat, sivulauseet, lauseenvastikkeet KIELELLISEN P ÄÄTTELYN VAIKEUDET jo muistissa olevan aineksen yhdistäminen tämänhetkiseen kielelliseen ainekseen PRAGMATIIKAN ONGELMAT vaikeus ymmärtää sanojen ja lauseiden takana ja rinnalla olevia elementtejä (mm. puhujan non-verbaali viestintä, tilanne, sanojen monimerkityksisyys ) Onpa täällä kylymä.

13 Bye bye baby, baby good bye! Osta osta vauva, vauva hyvä ostos! Give me break! Anna minulle jarru!

14 PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET SANAVARASTOPUUTTEET NIMEÄMISVAIKEUS / SANANLÖYTÄMISVAIKEUS vaikeus palauttaa mieleen sanoja hidasta tai epätarkkaa tai molempia taukoja, toistoja, takeltelua, epätarkkoja ilmaisuja, fraaseja semanttinen parafasia (harppu-urut, rusetti-tukka, majavaeläin ) literaalinen parafasia (tukka kukka, nuolee nielaa )

15

16 Hahmottaminen Aivojen kykyä ymmärtää näkemäämme ei tarkoin ymmärretä hahmottamiseen osallistuu valtava aivokapasiteetti 55 % aivokuoren pinta-alasta osallistuu hahmottamiseen monimutkainen ja laaja prosessi (vrt. auditoriset prosessit 3%) siihen miten aivot ymmärtää silmän tuoman viestin vaikuttaa: tieto taito aikaisemmat kokemus muistivarastot

17 Hahmottamisvaikeuksien syitä aivovauriot geneettiset poikkeavuudet ja kromosomipoikkeavuudet aivojen kehityshäiriöt yleisesti ajatellaan, että oikeaan hemisfääriin painottuva ongelma liittyisi hahmottamisvaikeuksiin (voi olla rakenteellinen, toiminnallinen tai ympäristön provosoima)

18 Ongelma-alueet aikuisilla ja lapsilla lapsilla: visuomotoriikka aikuisilla: visuaalisen attention vaikeudet avaruudellinen hahmottaminen agnosia visuaalinen tarkkaavaisuus ja yksityiskohtien havainnointi avaruudellisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen vaikeudet visuospatiaaliset vaikeudet avaruudellisten suhteiden hahmottaminen praktisten toimintojen vaikeudet

19 Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä Visuaalinen tarkkaavaisuus ja erottelu: tavarat helposti hukassa vaikea huomata visuaalisia merkkejä (esim. taulumerkinnät) vaikea löytää tietty ihminen väkijoukosta opetuksen seuraaminen taululta vaikeaa liikkuvien ärsykkeiden huomiointi vaikeaa

20 Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä suunnat, tila ja avaruudellinen hahmottaminen koulurakennus vaikea hallita kodin ulkopuolella vaikea liikkua ja koulumatkat vaikea oppia vaikeuksia taitoaineissa matematiikan vaikeudet liikunnan vaikeudet (oma motoriikka)

21 Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä Visuaalinen prosessointi ja strategiat pukeutuminen, laitteet yms. vaikeita monimutkaisen materiaalin jäsentäminen vaikeaa ongelmia matematiikassa monivaiheinen visuaalinen työskentely vaikeaa laajojen kokonaisuuksien hallinta vaikeaa (lukuaineet)

22 Vaikutukset oppimiseen: Ongelmia voi olla seuraavilla alueilla: kirjoittaminen matematiikka taitoaineet liikunta(ryhmäliikunta, pallopelit) sosiaaliset suhteet ajan hallinta kokonaisuuden/osien hahmottaminen itsearviointi

23 Apukeinoja luokkatyöskentelyyn Sijoittuminen luokassa Taulu selkeä, ei liikaa informaatiota Tietoa ei puhtaasti visuaalisessa muodossa Asioiden kielellistäminen Näönvaraisten tehtävien aukipuhuminen Kielellinen uudelleenjäsentäminen Toiminnanohjauksen tukeminen Kynätuen käyttö ja käsialakirjoituksesta vapauttaminen (visuomotoriikka) Tietokone kirjoittamisen apuvälineenä

24 Opiskelustrategioita: kielellinen uudelleenmuotoilu alleviivaus tiivistäminen kielelliset assosiaatiot ajatuskartat ei sovi, jos hahmottamisvaikeuksia

25

26 MITÄ MUISTI ON? Tietoinen mieleenpainaminen / tiedostamaton oppiminen? Säilyykö tieto muistijärjestelmässä lyhyen / pitkän aikaa? Muistettavan aineksen käsittelytapa Onko kyse tietojen, kokemusten vai taitojen muistamisesta

27 Mikä muisti on?

28 Työmuisti on tärkeä oppimisen ja ajattelun väline Työmuisti on suhteellisen lyhytkestoinen Tarpeellinen monissa oppimiseen liittyvissä asioissa: Lukemisessa Laskemisessa Luennon kuuntelemisessa Ajattelussa ja ongelmanratkaisussa Tiedon liittämisessä aiemmin opittuun

29 MIELEENPAINAMISTA VOIT TUKEA kytkemällä tietoa aikaisempaan tietoon ajattelemalla eroja ja yhtäläisyyksiä keksimällä uusia mielleyhtymiä liittämällä mukaan jokin tunnekokemus

30 Muisti ja kokonaiskapasiteetti Muisti on keskeinen ja kokonaisvaltainen tiedonkäsittelytaito. Sillä on kohtalaisen voimakas yhteys kokonaiskapasiteettiin Muistitehtävät antavat tietoa erilaisista yksilöllisistä tiedonkäsittelytaidoista. Esimerkiksi onko visuaalinen vai kielellinen muisti vahvempi kanava oppia asioita. Oppimisvaikeudet ovat usein liitoksissa heikentyneeseen suoriutumiseen työmuistiin liittyvissä tehtävissä

31 Työmuistin ongelmat ilmenevät luokassa: Oppimisessa hankaluuksia keskivertoa enemmän Ohjeiden seuraaminen vaikeaa Tehtävien aloittaminen, organisoiminen ja loppuun vieminen vaikeaa, häiriintyy helposti Paljon keskittymistä vaativat tehtävät hankalia Oman toiminnan arviointi vaikeaa Ongelmanratkaisutehtävät hankalia Eroavat hyperaktiivisista

32 Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti kuormittuu helposti Varmista, että oppilas tietää mitä tekee Toista ohjeet ainakin kerran Muistuta olennaisista asioista Pyydä oppilasta toistamaan ohjeet Helpota prosessia Esimerkiksi kirjoittamisessa käytä tuttuja sanoja, lyhyitä ja yksinkertaisia virkkeitä (SVO)

33 Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti kuormittuu helposti Anna ulkoisia muistivihjeitä Pilko monimutkaiset ohjeet pienemmiksi osiksi Anna ulkoisia muistivihjeitä eri osien muistamiseksi Self-help-strategiat Rohkaise kysymään apua Rohkaise käyttämään muistivihjeitä Kannusta jatkamaan pitkissä tehtävissä

34 Muistamisesta Toisto ja kertaaminen kaiken A ja O Aktiivinen työstäminen ja opettelu tärkeää Pidemmän aikavälin harjoittelu johtaa parempaan tulokseen kuin lyhyelle aikavälille toistojen kasaaminen

35 Muistamisesta Syvyys tai laatu tiedonprosessoinnissa vaikuttaa muistamiseen Jos tietoa prosessoidaan syvemmin, on tuloksena muistot, jotka ovat Laajempia Pitempikestoisempia Vahvempia

36 Muistista palauttaminen Muistiin tallentuu koko oppimistilanne. Mikä hyvänsä oppimistilanteeseen liittyvä asia voi palauttaa mieleen opitun asian Tiedonkäsittely prosessi erilainen oppimis- ja mieleenpalauttamistilanteissa Mieleenpainetun asian palauttaminen ei aina onnistu

37 Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja tukeminen vieraissa kielissä Opetuksen menetelmiä ja työtapoja oppimisvaikeuden kohtaamiseen vieraissa kielissä Ohjaava opettaja Sanna Alila

38 Tutkittua tietoa ja linjauksia Suora opettaminen Muististrategiat Luetun ymmärtämisen strategiat Merkittävät tekijät oppimista tuettaessa (Fornes 2000) Yhteisöllinen oppiminen inkluusiohengen mukaista Sama teema tehtävien ja läksyjen määrä vaihtelee, tehtävien variointi ja muokkaus, mikä on olennaista

39 Struktuurin merkitys Oppitunnin kulun ilmaiseminen helpottaa Oppilasta Opettajaa itseään Luokassa työskenteleviä muita aikuisia Oppitunnin rakenteen voi ilmaista kirjoittamalla ja tarvittaessa täydentää kuvilla, piirroksilla, valokuvilla, kopioilla kirjan kansista jne.

40 Eriyttämisen ulottuvuudet Opiskelun Laajuus Syvyys Etenemisnopeus Eriyttää voi Opetusmenetelmiä Oppiainesta Tehtäviä Oppimisen tulosten osoittamista Arviointia Oppimiseen tarvittavaa aikaa Nämä toimenpiteet eivät tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä

41 Opetussuunnitelman perusteissa Kielitaito, englanti Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.

42 Opsin perusteissa Kielitaito ruotsi toisena kielenä Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

43 Eriyttävät työtavat Keskeinen sanasto ja kielioppiasiat muodostavat oppisisällön rungon Yhteisölliset työtavat edistävät oppimisvaikeuksisten oppimista ja tuovat lahjakkaille vaihtelua yksinäiseen työskentelyyn; inkluusiotutkimukset puoltavat Eriytetyt oppimisaihiot verkko-oppimismateriaaleissa Helposta vaikeaan esim. sanakoekäytännöt ensin valitsemalla malleista ja sitten muistista Opittava asian taustoittaminen esim. sanaston silmäily ennen kappaleen kuuntelua Pilkkominen esim. jos opetellaan sanajärjestystä, on lauseen tarvittavat sanat irtolappuina

44 Erityisopetuksen menetelmien hyödyntäminen yleisopetuksen luokassa opetettavat asiat sopivasti haasteellisia ja hieman ponnistelua vaativia oppimisen riemu ja alisuoriutumisen ehkäisy monipuolinen tuki vieraan kielen oppimisessa mahdollisuus suulliseen tai toiminnalliseen taitojen ja osaamisen osoittamiseen visuaalinen oppimateriaali suomenkieliset lausuntaohjeet äänneasu ja kirjoitettu muoto korostetusti rinnakkain sormiaakkoset kuva-sana-pelit

45 Vieraan kielen opetuksessa huomioitavaa Käsitteiden sisällön ymmärtäminen myös omalla äidinkielellä voi olla vaikeaa - avuksi visualisointia, kuvia, selkokielistämistä, selittämistä toisin sanoin Oppimisvaikeuksista johtuen arviointia voidaan painottaa tiettyihin osa-alueisiin ja jokin osa-alue jättää pois arvioinnista, huom. Ns. Kohtuullistamispykälä Perusopetuslaki 16 Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla säädetyllä tavalla, on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi. ( /477)

46 Sovelletut oppimateriaalit Opetuksen toteuttamisessa on ratkaistava: Sama teema ja samat materiaalit vai sama teema ja eri materiaalit vai eri teema ja eri materiaalit Mistä oppilas hyötyy Huomioitava oppilaan oppimisvaikeuden vaikutus, moniammatillista yhteistyötä kannattaa hyödyntää

47 Keskeisen oppiaineksen huomioiminen eriyttämiskeinona oppiaineksen karsiminen kielen rakenteiden keskeisen aineksen painottaminen ja kertaaminen perussanasto yleiset ilmaukset Mahdollista toteuttaa yleisen tuen alueella

48 Oppisisältöön orientoituminen, sen omaksuminen ja mieleenpainaminen Ennakolta perehtyminen ja jälkikäteen kertaaminen tehostaa oppimista ja ennen kaikkea auttaa hyödyntämään varsinaisen oppitunnin oppisisällön omaksumista Voi olla tukiopetuksen avulla toteutettua Erityisopettajan kanssa toteutettu Koulunkäynnin ohjaajan kanssa toteutettua Työtavasta on hyvä muodostua lopulta oppilaan oma strategia, jolloin hän itsenäisesti etukäteen perehtyy ja jälkikäteen kertaa

49 Koejärjestelyt lisäaikaa teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuus avustaja tulkkipalvelut eriytetyt koe- ja oppimistehtävät suullinen koe kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti Port folio/opiskelusalkku arvioinnin osana

50 Vieraan kielen oppimisstrategiat muistin tukena (Kristiansen 1998) Liian valmiiksi muokatut tehtävät eivät johda kestomuistiin. Emme aina opi sitä mitä pyrimme oppimaan vaan opimme sitä mitä teemme. Syyn tai seurauksen liittäminen lauseeseen lisää muistamista. Miten kieltä tulisi harjoitella, että sitä oppii ymmärtämään, puhumaan ja kirjoittamaan

51 Tehtävien sopiva vaikeustaso Liian helpot tehtävät estävät oppijan oman ajattelutyön ja näin ollen estävät myös tehokkaan oppimisen Riittävän haasteelliset tehtävät vaativat oppilaan koko tarkkaavaisuuden tehtävän suoritusaikana Keskustelun ja tuottavan tekstin avulla Täydennys-, muunnos- ja monivalintatehtävien avulla ei opita tuottamaan vierasta kieltä

52 Tarkoituksenmukainen harjoittelu Käsiteltävän tekstin ymmärtäminen riittävästi Sanaston oppiminen omien tietorakenteiden pohjalta Sanaston, kieliopin ja kielen rakenteiden soveltaminen uusissa kielenkäyttötilanteissa siirtovaikutus elävän elämän viestintätehtäviin tukee asioiden mieleen painamista

53 Juuri opitun asian oma tuottaminen Oppilas työstää ja soveltaa opittavaa ainesta tuottamalla omaa viestintää Hyödynnetään työmuistia mielekkäällä tavalla Harjoitukset, joissa on hyödynnettävä opittuja sanoja ja rakenteita mahdollisimman monessa lauseessa ja laajemmassa viestinnässä Oppilas ei vain vastaa kysymyksiin, vaan tekee itse kysymyksiä Oppilas ei vain kirjoita dialogeihin puuttuvia sanoja, vaan kirjoittaa itse keskusteluja Pitemmän ja monipuolisemman lauseen muistijälkivaikutus on suurempi

54 Pienryhmätyöskentely oppimisvaikeuksisilla oppilailla (Kristiansen) Erityisesti tekstin ymmärtämisen ja tekstistä oppimisen tukena Kolmen hengen ryhmät Opittavaa tekstiä edetään kappale kerrallaan Oppilaat vuorotelle opettajana ja pyytävät tekemään kysymyksiä tekstistä lause lauseelta edeten Merkitysten selvennys esim. vaikea keskeinen käsite Kustakin kappaleesta tiivistelmä/ydinajatus lauseena Ennakoidaan seuraavan kappaleen sisältöä Toisten antama sosiaalinen tuki korostuu

55 Vieraan kielen opiskelu yhteistoiminnallisesti (Kujansivu 2002) Laaja-alainen työmuotojen kokonaisuus Pieni annos yhteistoiminnallisuutta jokaisella oppitunnilla vaihtelevin työmuodoin Hyvä aloittaa työrauha- ja käyttäytymisasioista: - toisen kuuntelu - toisen henkilön kanssa keskustelu - erilaisuuden hyväksyminen - jokaisen arvostaminen Tavoitteena jokaisen osallistuminen virheitä pelkäämättä

56 Yhteistoiminnallisuutta kohti Vaiheittain edeten Ensin työskennellään itse valitun parin kanssa Istumajärjestystä ja ryhmiä vaihdetaan säännöllisesti Oppilaiden tullessa hiukan tutummiksi opettajalle, opettaja muodostaa neljän hengen ryhmiä Yhteistoiminnallisuus mahdollistaa erilaisten oppimistyylien hyödyntämisen ja lahjakkuuslajien tunnistamisen

57 Toiminnalliset roolit tukevat yhteistoiminnallista työskentelyä Esim. seuraavat roolit riittävät prosessin tukemiseen Välinemestari: noutaa, palauttaa ja huolehtii materiaalin kaikille Tarkistaja: varmistaa, että kaikki ymmärtävät tehtävän, huolehtii kaikkien osallistumisesta ja pyytää tarvittaessa opettajan apua Kirjuri: Kirjaa yhteiset ajatukset ja päätökset, huolehtii aikataulusta sekä seuraa että kaikki kirjoittavat Kannustaja: Rohkaisee ryhmän jäseniä ja pitää huolta tehokkaasta ilmapiiristä Roolit vaihtuvat

58 Yhteistoiminnallisuutta käytännössä Kieliopin opettaminen ongelmanratkaisukeskeisesti > käytäntöön soveltaminen omia esimerkkejä keksien Tekstin oppimisessa monipuolisten työtapojen mahdollisuus > ymmärryksen kontrollointi sekä opettajajohtoisesti että yhdessä tehden Sanaston opettelussa pääpaino keskeisessä sanastossa > oppilaat tekevät toinen toisilleen sanakokeita (oppivat myös kokeita tehdessään) Kuullun ymmärtämistehtävissä oppilaat voivat antaa ymmärtämistä helpottavia vihjeitä toinen toisilleem Luetun ymmärtämisessä avainsanojen löytäminen yhteisesti Suullinen kielitaito: dialogit ja vuorovaikutteiset tilanteet Kirjoittaminen > yhteinen tuotos

59 Oppimaan oppimisen opettaminen Miten hyödynnän kirjasarjan materiaalia? Millä tavoin läksyt tehdään? Miten opiskelen uusia asioita? Mitkä seikat edistävät oppimista? Oppilaan ohjauksen laaja käsite Oppimisvaikeuden ylittäminen kompensoivin keinoin

60 Mitä opettaja voi tehdä (Sandberg) Käydä oppilaan kanssa kappaleen jo etukäteen Nauhoittaa oppilaalle kuunteluja ja läksyn sanoja Ohjeet yksi kerrallaan Liikkumismahdollisuus tunnilla Kielellä hassuttelu, kielioppitarinat Lisäaika kokeessa Mahdollisuus kirjoittaa tietokoneella Erilaisten oppimistyylien huomioiminen/arvostaminen Mitä varten kieltä opiskellaan ohjaa valintoja