TERVETULOA KOULUUN! KOULUTULOKKAIDEN OPAS. Opas vantaalaisten koulutulokkaiden koteihin. Tervetuloa kouluun

Transkriptio

1 2004 TERVETULOA KOULUUN! KOULUTULOKKAIDEN OPAS Tervetuloa kouluun Opas vantaalaisten koulutulokkaiden koteihin

2 Sisällysluettelo Koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus...5 Opetuksen tavoitteet... 5 Mihin kouluun?... 5 Kouluun tutustuminen... 6 Minkä ikäisenä kouluun?... 6 Mitä sinä tänään koulussa opit?...7 Opetussuunnitelma... 7 Oppiaineet...7 Arviointi...7 Kielten opetus...7 Oppilaan oman äidinkielen opetus/ hankitun kielitaidon opetus... 8 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus/ monikulttuurinen opetus...8 Uskontoa ja elämänkatsomustietoa... 8 Uinninopetus... 8 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 9 Yhteistyötä... 9 Koulun tukipalvelut Erityisopetus Koulukuraattorit...10 Koulupsykologit...10 Koulupsykologien koulut ja yhteistiedot Koululaisen luontaisetuja Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Kouluruokailu Koulukuljetus pitkämatkaisille Minne koulupäivän jälkeen? Iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta päiväkodeissa. 14 Asukaspuistot Vaihtoehtoja peruskoulun piirissä Haku helmikuussa Koko perusopetus englanniksi Alternative Education in Vantaa Kaivokselan koulun englanninkieliset luokat..16 Kaivoksela School English Stream Ruotsia kielikylpynä suomenkielisille Saksaa kielikylvyn tapaan Montessori-luokat Vantaan seudun steinerkoulu Liitteet Vantaan kaupunki Sivistystoimi 2003 Julkaisija: Sivistysvirasto, Asematie 6 A, Vantaa puh. neuvonta , faksi Toimitus: Terhi Unhola, viestintäpäällikkö, sivistysvirasto Piirrokset: 2002, Simonkallion koulu 2 B Taitto ja ulkoasu: Heidi Hölttä, julkaisusihteeri, sivistysvirasto 2 Tervetuloa kouluun 2004

3 Tervetuloa vantaalaiseen peruskouluun! Tervetuloa vantaalaiseen peruskouluun! Perusopetus on jokaisen lapsen oikeus. Lähikouluun ilmoittautumisesta alkaa koulutulokkaalle tärkeä elämänvaihe, jossa koti ja koulu yhteistyössä tukevat lasta oppimisessa ja kasvussa eteenpäin. Perusopetuslain 3 mukaan opetus kouluissa tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Ensimmäiselle luokalle tullessaan lapset ovat taidoiltaan ja tiedoiltaan hyvin erilaisia. Oppiminen on kuitenkin iloinen asia ja varsinkin alkuopetuksen aikana lapsella tulisi olla aikaa kehittyä taidoissaan ja tiedoissaan rauhallisesti ja varmasti eteenpäin. Vantaalla halutaan panostaan hyvään alkuopetukseen. Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat ja opetus toteutetaan kouluissa syksystä 2004 alkaen uusien opetussuunnitelmien mukaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on A ja O hyvälle koulutielle. Yhteisissä keskusteluissa huoltajien ja luokanopettajan kanssa voidaan pohtia mm. lapsen oppimista koulussa, pärjäämistä kaveripiirissä, selviytymistä koulumatkalla, lapsen iltapäivätoimintaa, kykyä tehdä kotitehtäviä sekä mahdollisuutta riittävään ruokailuun, liikuntaan ja uneen. Yhteisiä asioita on monia ja yhteistyö kannattaa lapsen kasvun tukemiseksi kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksin on mm. todettu, että oppimiskyvyn tärkeän perustan luo riittävä yöuni ja säännöllinen ruokailu. Jos lapsella kuitenkin on jatkuvia vaikeuksia oppimisessaan tai käyttäytymisessään, koulujen erityisopetus tukee häntä. Myös koulun oppilashuoltoryhmä tulee avuksi silloin, kun ongelmat vaativat monen ammattihenkilön apua. Vanhempien kannattaa olla myös itse aktiivisia, jos ongelmia ilmenee. Yhdessä koulun henkilökunnan kanssa voidaan etsiä lapselle parhaat ja soveltuvimmat tukitoimet. Huoltajalla on lain mukaan vastuu lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta. Yhtenäinen perusopetus kestää yhdeksän vuotta, erityistapauksissa yksitoista vuotta. Esiopetus ei kuulu oppivelvollisuuteen, vaikka monet vantaalaiset lapset ovatkin siihen päiväkodeissa tai koulussa osallistuneet. Lisäopetukseen kuuluu ns. kymppiluokka, jonka aikana voi nostaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja. Kouluissa opetus toteutetaan yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaan. Vantaalla 1-6 -luokkia käsittäviä kouluja kutsutaan alakouluiksi, 7-9 -luokkia käsittäviä kouluja yläkouluiksi ja 1-9 -luokkia käsittäviä kouluja yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi. Koulujen opetussuunnitelmissa määritellään oppimisen tavoitteet, sisällöt, oppilashuolto ja arviointi. Koulut voivat painottaa opetussuunnitelmaansa eri tavoin ja joissakin kouluissa toimii erikoisluokkia esim. musiikissa, kielissä ja liikunnassa. Kouluilla toimii myös kerhoja ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen osallistuvat erilaiset yhdistykset, järjestöt ja seurakunta. Vantaan kaupunki toimii perusopetuksen järjestäjänä lapsellesi. Hyvän oppimisen ja kouluviihtyvyyden ilmapiirin synnyttävät kuitenkin koulun henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat yhdessä. Tervetuloa kouluun! Kaisu Niskanen peruskoulutoimen johtaja Tervetuloa kouluun

4 Tervetuloa kouluun 2004 Peruskoulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna Syyslukukausi ke ti syysloma ke pe joululoma ke la Perusopetuslaki 2 Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Perusopetuslaki 628/ 1998 Kevätlukukausi ma la talviloma ma la (viikko 8) lomapäivä pe Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. ( /477) Sivistysviraston yhteystiedot Asematie 6 A, Vantaa puh. neuvonta faksi s-posti: etunimi@sukunimi.vantaa.fi Perusopetus yleensä ja kielten opetus Ulla Nurmi, puh Koulupsykologipalvelut Tuija Harakka, puh Oppilaan oman äidinkielen opetus/ hankitun kielitaidon ylläpito Rauni Karttunen, puh Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus/ monikulttuurinen opetus Arja Sarsama, puh Rauni Karttunen, puh Ulla Lappalainen, puh Kaija Markus, puh Erityisopetus Arja Sarsama, puh Tuija Harakka, puh Koulukuljetus Mirja Enqvist, puh Iltapäivätoiminta Mervi Luomaniemi, puh Kouluun ilmoittautuminen Koulutulokkaiden ilmoittautumispäivä on Kouluun ilmoittautumisen lomakkeet löytyvät tämän oppaan lopusta! Internetin linkkivinkkejä Vantaan kaupunki Suomen vanhempainliitto Opetushallitus Opetusministeriö Oppilaitosten kotisivuhakemisto (koko maa) ps. Vantaan kaupungin Internetsivut uudistuvat vuoden 2004 alkupuolella. 4 Tervetuloa kouluun 2004

5 Koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus! Jokaisella lapsella on oikeus saada perusopetusta. Toisaalta jokaisen lapsen on suoritettava oppivelvollisuutensa. Useimmiten nämä asiat yhdistyvät, sillä oppivelvollisuus on suoritettu, kun on saanut peruskoulun päättötodistuksen. Perusopetus on yhdeksänvuotinen Opetuksen tavoitteet Perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden (Valtioneuvoston asetus 1435/2001) mukaisesti opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi, joilla on terve itsetunto ja joista tulee kriittisesti ympäristöään arvioivia yhteiskunnan jäseniä. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on myös oppilaiden fyysisen, psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin vaaliminen sekä kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä sosiaalisten taitojen oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Mihin kouluun? Koulu, johon lapsi ilmoitetaan koulutulokkaiden ilmoittautumispäivänä , määräytyy asuinpaikan mukaan ja selviää tämän oppaan mukana lähetetystä kirjeestä. Jos kouluun ilmoittautuu ensiluokkalaisia enemmän kuin sinne voidaan sijoittaa, oppilasmäärää voidaan peruskoulutoimen johtajan päätöksellä tasata jonkin naapurikoulun kanssa. Jos huoltaja haluaa lapsensa käyvän jotakin muuta kuin oman oppilaaksiottoalueensa mukaista lähikoulua, hän voi hakea koulun vaihtoa. Tarvittava lomake on tämän oppaan liitteenä ja se on saatavissa myös Vantaan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Täytetyn lomakkeen voi tuoda tullessaan ilmoittautumiskouluun. Opetuslautakunta on hyväksynyt toissijaisen oppilaaksioton perusteet, joiden mukaan oppilaita valittaessa muuhun kuin asuinpaikan mukaiseen kouluun huomioon otettavia seikkoja ovat mm. vantaalaisuus, terveydentilaan ja koulumatkaan liittyvät syyt sekä oppilaan sisarusten koulunkäynti ao. koulussa. Opetuslautakunnan päätös toissijaisen oppilaaksioton perusteista on hakulomakkeen kääntöpuolella. Edellä mainitut valintaperusteet eivät ole voimassa valittaessa oppilaita esim. kielikylpyluokille, Montessori-opetukseen tai Vantaan kansainväliseen kouluun tai Kaivokselan englanninkielisille luokille. Päätöksen oppilaaksiotosta tekee haetun koulun rehtori. Oppaan liitteenä on lomake myös niille, jotka pyrkivät vieraskielisille luokille tai Montessori- opetukseen. Näistä luokista ja niille hakemisesta kerrotaan lisää sivulla 15. Koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus! Tervetuloa kouluun

6 Tervetuloa kouluun 2004 Jos oppilas otetaan muuhun kuin lähikouluun, asetetaan oppilaaksioton edellytykseksi, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuitenkin silloin, kun oppilaalla olisi oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen lähikouluun, hän säilyttää tämän oikeutensa siirtyessään toiseen vantaalaiseen kouluun. Lisäksi edellytetään, että koulukuljetuksen myöntämisperusteet matkan pituuden osalta täyttyvät myös tähän kouluun. Lisätietoja hakeutumisesta muuhun kuin ilmoittautumiskouluun saa lähikoulusta ja sivistysvirastosta, puh , , tai Koulujen yhteystiedot ilmenevät oppaan liitteenä olevasta koululuettelosta. Kouluun tutustuminen Kouluissa järjestetään huhti-toukokuussa tutustumispäiviä koulunsa aloittaville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Koulunvaihtopäätökset on pääosin tällöin tehty, joten nekin lapset, joille on haettu lupaa käydä muuta kuin lähikoulua, pääsevät tutustumaan juuri siihen kouluun, jossa elokuussa aloittavat opintiensä. Joissakin kouluissa järjestetään myös iltatilaisuuksia vanhemmille koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan koulukohtaisesti. Minkä ikäisenä kouluun? Perusopetuslainsäädännön mukaan lapsen oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alussa sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän ja kestää, jollei oppivelvollisuutta sitä ennen ole täytetty, kymmenen vuotta. Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytyksiä suoriutua opiskelusta. Vastaavien selvitysten perusteella kunta voi antaa lapselle luvan aloittaa peruskoulun säädettyä myöhemmin. Lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi oppivelvollisuus voi alkaa säädettyä aikaisemmin 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Näillä lapsilla oikeus maksuttomaan esiopetukseen alkaa jo 5- vuotiaana. Vantaalla tämän niin sanotun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otetaan muun muassa kuulo-, näkö-, liikunta- ja kehitysvammaisia lapsia sekä niitä, joilla on vaikeita kielenkehityksen häiriöitä (dysfasia). Kuusivuotiaana oppivelvollisuuden piiriin otetaan myös lapsia, jotka tarvitsevat mahdollisimman varhaista kuntoutusta välttyäkseen myöhemmin vaikeilta oppimisvaikeuksilta. Perusopetuksen aloittaminen poikkeuksellisesti tapahtuu aina huoltajan hakemuksesta. Hakemuksen tulee olla perusteltu ja sen tueksi tarvitaan aina asiantuntijan (psykologin, tarvittaessa lääkärin) lausunto lapsen kouluvalmiudesta ja edellytyksistä suoriutua opiskelusta. Psykologin lausunnon liitteenä tulee mahdollisuuksien mukaan olla lapsen päiväkodin tai muun esiopetuspaikan opettajan kirjallinen arviointi lapsen kouluvalmiudesta. Valmiita lomakkeita tätä varten saa koulupsykologeilta ja koulujen kanslioista. Koulupsykologien lisäksi kouluvalmiustutkimuksia tekevät myös perusterveydenhuollon psykologit, perheneuvolat ja sairaalat. Vanhempien, jotka kouluun ilmoittautumisajankohtana ovat vielä miettimässä muutosta lapsensa koulunaloittamiseen ja tutkimustahoa ei ole vielä sovittu, toivotaan ottavan yhteyttä lapsensa tulevan koulun koulupsykologiin mahdollisimman pian tilanteen selvittämiseksi. (psykologien yhteystiedot sivulla 11). Kuusivuotiaana ali-ikäisenä kouluun pyrkivien (=vuonna 1998 syntyneet) psykologiset tutkimukset ovat huoltajille maksullisia ja ne suoritetaan yksityisesti. Tutkimuksien suorittajista ja muista psykologiseen tutkimukseen liittyvistä järjestelyistä kuten kustannuksista, päiväkodin lausunnosta ym. voi tiedustella ko. koulun koulupsykologilta tai johtavalta koulupsykologilta. Koulunaloituksen myöhentämiseen ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvien kouluvalmiustutkimusten paikka ja aika sovitaan erikseen joko koulupsykologin tai ko. tutkimuspaikan kanssa. Lausuntojen ja muiden selvitysten perusteella peruskoulutoimen johtaja tekee hallinnollisen päätöksen koulunkäynnin poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta. Päätöksenteon yhteydessä ratkaistaan tarvittaessa koulunaloituksen myöhentämistä suositellun lapsen sijoittaminen koulutoimen esiluokalle tai sosiaalitoimen päiväkotiryhmään. Esiopetuspaikkojen järjestäminen tapahtuu alueellisesti. Lisäksi päätöksenteon yhteydessä päätetään muista tukipalveluista, kuten koulukuljetuksesta ja koulunkäyntiavustajasta. Lisätietoja: Johtava koulupsykologi Tuija Harakka, puh Tervetuloa kouluun 2004

7 Mitä sinä tänään koulussa opit? Peruskoulun tehtävänä on antaa kaikille oppilaille hyvät perustiedot ja -taidot jatko-opiskelua ja elämää varten. Peruskoulun kasvatuksen ja opetuksen päämääränä on edistää oppilaiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, tukea opiskeluvalmiuksia ja oppimaan oppimista sekä luoda edellytykset suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle oppilaiden yksilölliset erot huomioon ottaen. Mitä sinä tänään koulussa opit? Opetussuunnitelma Vantaalla on koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ne perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Vantaan opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Koulun opetussuunnitelman perustana ovat toiminta-ajatus ja arvot, jotka ohjaavat koulun opetus- ja kasvatustyötä. Opetussuunnitelmassaan koulut päättävät opetuksensa painotuksista, valinnaisaineista ja tuntien jakamisesta eri luokka-asteille. Syksystä 2003 lähtien koulujen 1-2 luokat ovat järjestäneet toimintansa uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Oppiaineet Peruskoulun oppiaineista on määrätty valtioneuvoston asetuksessa, samoin niiden vähimmäistuntimääristä. Useimmissa kouluissa oppiaineita ei merkitä alkuopetuksessa lukujärjestykseen, vaan siinä kerrotaan koulupäivän alkamis- ja loppumisajankohdat. Arviointi Oppilasarvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Lisäksi arvioinnin tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppimisprosessi, oppilaan oppiminen ja edistyminen oppimisen eri osa-alueilla, työskentely ja käyttäytyminen. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan kehitysvaihe ja yksilölliset oppimisen edellytykset. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Opetussuunnitelmassa on tiedot oppilasarvioinnista ja koulun arviointikäytänteistä, joissa oppilaan itsearvioinnilla on tärkeä osa. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Siksi oppilaita ohjataan itse arvioimaan omaa oppimistaan ja edistymistään jo ensimmäisestä luokasta alkaen. Myös vanhemmat voivat osallistua lapsensa ja koulun työn arviointiin. Oppilas saa lukuvuositodistuksen lukuvuoden päättyessä ja väliarvioinnin vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Arviointitietoja voidaan antaa todistuksissa, vapaamuotoisissa tiedotteissa, suullisesti esimerkiksi arviointikeskusteluissa ja oppilaan itsearviointina. Ensimmäisinä kouluvuosina arviointi on sanallista. Kielten opetus Opetuslautakunta hyväksyi Vantaalle uuden kieliohjelman syksyllä Sen mukaan ensimmäisen vieraan kielen (A-kieli) opiskelu alkaa viimeistään kolmannella luokalla. Vantaalla A- kielenä luetaan kaikissa kouluissa englantia. Alakoulussa voi opiskella A-kielen lisäksi myös vapaaehtoista A- kieltä. Vapaaehtoiseksi kieleksi voi valita espanjan, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Vapaaehtoisen kielen opiskelu alkaa neljänneltä luokalta. Lisäksi koulut voivat oman opetussuunnitelmansa mukaisesti tarjota ns. varhennettua kielenopetusta jo 1-2 luokkalaisille. Lisätietoja sivistysvirastosta: Ulla Nurmi, puh , tai osoitteesta Oppaan lopussa olevassa koululuettelosta näkee lukuvuonna toteutunut kielivalinta. (Vieraskielisistä luokista kerrotaan sivulla 15). Tervetuloa kouluun

8 Tervetuloa kouluun 2004 Oppilaan oman äidinkielen opetus/ hankitun kielitaidon ylläpito Vantaalla opetetaan opetushallituksen ohjeiden mukaisesti (kun se on mahdollista) kouluissa oppilaiden äidinkieltä tai kieltä, jonka oppilaat ovat oppineet esimerkiksi ulkomailla asuessaan. Jos lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai hän osaa jotain vierasta kieltä, hän voi osallistua tämän kielen opetukseen. Opetusta voidaan antaa tällöin kaksi tuntia viikossa, kun ryhmässä on vähintään neljä oppilasta. Opetusryhmässä voi olla oppilaita eri luokka-asteilta ja eri kouluista. Opetuksesta oppilaalle mahdollisesti aiheutuvista kuljetuskustannuksista vastaavat huoltajat. Ilmoittautumislomakkeita saa kouluista ja sivistysvirastosta. Lomakkeet jaetaan kouluissa kaikille oppilaille syyslukukauden alussa. Lisätietoja sivistysvirastosta: Rauni Karttunen, puh Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus/ monikulttuurinen opetus (Maahanmuuttajaoppilaat) Monissa Vantaan kouluissa on oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Vantaalla opetetaan n. 30 eri kieltä äidinkielenä. Suomi toisena kielenä -opetus on suomen kielen tärkeä osa-alue, koska lapsi, jonka äidinkieli ei ole suomi, oppii kielen rakenteen sen avulla. Alle neljä vuotta maassa olleet oppilaat voivat saada opetushallituksen ohjeiden mukaisesti erillisesti rahoitettavaa tukiopetusta opintojensa onnistumiseksi. Monikulttuuriseen valmistavaan esiopetukseen lapset voivat tulla ennen ensimmäistä kouluvuotta 6-vuotiaina. Maahan vasta saapuneet tai lapset, jotka eivät hallitse vielä suomen kieltä, aloittavat opintonsa valmistavassa tai valmistavassa esiopetuksessa, jossa heitä perehdytetään valmistautumaan perusopetukseen. Valmistavasta opetuksesta he siirtyvät ikätasoistensa perusopetusryhmiin. Seuraavissa alakouluissa ja yläkouluissa on valmistavaa- /esiopetusta: Alakoulut: Hakunilanrinne, Havukallio, Hevoshaka, Jokiniemi, Kimokuja, Kulomäki, Laajavuori, Leppäkorpi, Mikkola, Pallastunturintie, Uomarinne, Viertola. Yläkoulut: Tikkurila sekä Havukoski, Uomarinne ja yli 15- vuotiaille: Avoin Oppimiskeskus. Lisätietoja sivistysvirastosta: Arja Sarsama, puh Rauni Karttunen, puh Ulla Lappalainen, puh Kaija Markus, puh Uskontoa ja elämänkatsomustietoa Vantaalla uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän uskonnon opetukseen. Lisäksi oppilas, joka ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, voi huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua tähän opetukseen. Vähintään kolmelle (kaikista Vantaan perusopetuksen oppilaista) ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta. Samoin perustein uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Muihin Suomessa rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle oppilaalle järjestetään oman uskonnon opetusta, jos hänen huoltajansa sitä pyytää ja oppilaita on vähintään kolme. Tällaista opetusta on annettu Vantaalla katolilaisille ja islaminuskoisille ja buddhalaisille. Lisätietoja: Elämänkatsomustiedon ja evankelis-luterilaisen uskonnon opetus, Ulla Nurmi, puh Muut uskonnot, Arja Sarsama, puh Uinninopetus Ensimmäisen luokan oppilaille järjestetään kevätlukukaudella uinninopetusta viisi kertaa. Uintitunneilla leikitään, kokeillaan erilaisia kellumis-, liukumis- ja sukellusharjoitteita ja opetellaan uimista. Uinninopetusta annetaan kahdessa tasoryhmässä; pienen altaan opettelijat ja ison altaan harjoittelijat. Lapsen ei tarvitse osata uida tullessaan uintitunneille, mutta jos hän osaa uida koira- ja selkäuintia kymmenen metriä, hän voi halutessaan siirtyä ison altaan ryhmään. Uintitunneille tarvitaan mukaan uima-asu, pyyhe, istuinalusta saunaan, (peseytymisvälineet) ja herkkäsilmäisille myös uimalasit. Luokanopettaja viestittää kotiin uintituntien alkamisesta ja huolehtii lapsen liikkumisesta uimahalliin ja sieltä pois, sekä osallistuu valvontaan uintituntien aikana. Pidempimatkalaisille on järjestetty koululta bussikuljetus. Uimataidon ylläpitäminen Uinninopetus jatkuu toiselta luokalta aina neljänteen luokkaan asti. Tämä ei kuitenkaan riitä opitun uimataidon ylläpitämiseksi, vaan uimassa lapsen kanssa kannattaa käydä säännöllisesti. Kerran kuukaudessakin on riittävä määrä opitun uintitaidon ylläpitämiseksi. Uinninopetuksesta vastaavat liikuntapalveluiden uinninopettajat. Lisätietoja uintiasioista: Liikuntapalvelut liikuntasihteeri puh Martinlaakson uimahalli, uinninopettaja puh Myyrmäen uimahalli, uinninopettaja puh Hakunilan uimahalli, uinninopettaja puh Tervetuloa kouluun 2004

9 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajille annetaan vuosittain tietoa koulun opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä. Yhteistyötä Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Tämän onnistuminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta sekä roolien selkeyttä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajille annetaan vuosittain tietoa koulun opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä. Huoltajille järjestetään erilaisia mahdollisuuksia tutustua koulun toimintaan ja osallistua koulussa käytävään keskusteluun. Huoltajat voivat myös tulla kouluun seuraamaan opetusta. Asiasta on hyvä kuitenkin sopia etukäteen. Oppilaan huoltajat voivat aina ottaa yhteyttä opettajaan ja koulun rehtoriin halutessaan lisätietoja kouluun liittyvistä asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Kodin ja koulun yhteistyötä auttaa, jos koululla on ajan tasalla olevat yhteystiedot. Lapsen poissaolosta tulee ilmoittaa heti kouluun, samoin koululla on velvollisuus ilmoittaa huoltajille oppilaan luvattomasta poissaolosta. Mahdollisuuksia yhteistyöhön tarjoavat esim. vanhempainvartit, vanhempainillat, luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistykset sekä koulujen johtokunnat. Koulun johtokunta on lakisääteinen luottamushenkilöelin, joka osallistuu koulun kehittämiseen sekä tukee kodin ja koulun yhteistyötä. Johtokunta koostuu oppilaiden huoltajista, jotka opetuslautakunta valitsee valtuustokauden ajaksi vanhempainkokouksen tekemien ehdotusten pohjalta. Lisätietoja: Ulla Nurmi, puh , Lisätietoja koulun ja kodin yhteistyöstä löydät internetistä esimerkiksi Suomen vanhempainliiton kotisivuilta osoitteesta: Kodin ja koulun välinen yhteistyö Tervetuloa kouluun

10 Tervetuloa kouluun 2004 Koulun tukipalvelut Erityisopetus Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaan. (Perusopetuslaki 3 ) Oppilaille tulee antaa tuki- ja erityisopetusta tarvittaessa. (Perusopetuslaki 16, 17, 18 ) Erityisopetuksen opetuksellisten järjestelyjen tarkoituksena on taata oppilaalle oppivelvollisuuden suorittaminen hänen omien edellytystensä mukaisesti sekä mahdollisuus jatko-opintoihin. Erityisopetuksen avulla tuetaan lapsia ja nuoria, joilla on oppimistai koulunkäyntivaikeuksia tai jokin vamma, joka asettaa opiskelulle erityisvaatimuksia. Ennen kuin lapsi tai nuori siirretään erityisopetukseen, hänelle on järjestettävä koulussa erilaisia tukitoimia: opetuksen eriyttäminen, lisämateriaali ja -aika, tarvittava tulkkaus, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Näistä erilaisista tukitoimista neuvotellaan aina huoltajien kanssa oppilashuoltoryhmässä ja oppilaalle on syytä tehdä oppimisen tueksi oppimissuunnitelma. Osa-aikainen erityisopetus järjestetään erityisopettajan, oppilashuoltoryhmän ja luokanopettajan yhteisen suunnitelman mukaan. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistumisesta sovitaan aina vanhempien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia. Opetus tapahtuu pienryhmissä (joskus yksilöopetuksena) muutaman tunnin viikossa tai sovitun mittaisina jaksoina. Osa-aikaiseen erityisopetukseen ei tarvita hallinnollista erityisopetuspäätöstä. Kun erityistukea tarvitaan enemmän, oppilaalle tehdään hänelle tehtyjen selvitysten/tutkimusten perusteella erityisopetuspäätös ja henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Päätöstä valmisteltaessa sovitaan oppilaan opiskelupaikka ts. tapahtuuko opiskelu tuettuna yleisopetuksen yhteydessä vai erityisryhmässä tai - luokalla. Erityisopetuspäätös voidaan tehdä myös määräajaksi. HOJKSissa sovittuna määräaikana selvitetään oppilaan oppimisen tavoitteet ja oppimissuunnitelman jatko. Vantaalla on erilaisia joustavasti toimivia erityisopetuksen ryhmiä, joissa oppilas voi saada osittain ryhmämuotoista erityisopetusta ja osittain osallistua yleisopetukseen. Tämä määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetuksen tavoitteena on tarjota oppilaille opetusta, joka kehittää oppilaan oppimista ja persoonallisuuden monipuolistumista, oppilaan oppimisedellytyksiä ja valmiuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaalle saadaan tukea ja hänen tarpeitaan vastaavaa opetusta sitä paremmat mahdollisuudet oppilaalla on opiskelujen etenemisessä, onnistumisessa. Erityisopetuksen tietouden lisäämiseksi on Vantaalla panostettu konsultoivien erityisopettajien, koulupsykologien ja koulunkäyntiavustajien ja opettajien koulutukseen. Lisätietoja: Arja Sarsama, puh Tuija Harakka, puh Koulukuraattorit Koulukuraattori on sosiaalityöntekijä, jonka työalueena on koulu. Kuraattori auttaa oppilaita monenlaisissa elämän vaikeuksissa ja pyrkii myös ehkäisemään ennalta ongelmien syntyä. Koulukuraattoripalveluista vastaavat alueelliset sosiaali- ja terveyskeskukset. Koulut tiedottavat palveluista oppilaille ja huoltajille. Koulupsykologit Koulu on keskeinen vaikutusväylä lapsen elämässä. Lapsen itsetunto ja minäkäsitys rakentuu suurelta osin koulunkäynnin kautta. Kouluikään ajoittuu merkittäviä kehityksen herkkyyskausia. Siksi lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsen oppimisedellytysten parantaminen yhteistyössä kodin kanssa ovat haasteita kouluyhteisölle ja koulupsykologeille. Vantaan kaupungin sivistystoimessa työskentelee koulupsykologeja. He tukevat yhteistyössä koulun ja kodin kanssa lasten 10 Tervetuloa kouluun 2004

11 Koulun tukipalvelut mahdollisuuksia oppia ja edistyä edellytystensä mukaisesti. Oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi koulupsykologit tekevät koulunkäynnin alkuvaiheessa tiivistä yhteistyötä myös päiväkotien ja neuvoloiden kanssa. Oppilaiden vaikeudet koulussa voivat liittyä oppimiseen, sopeutumiseen, tunne-elämään tai koko luokan ryhmädynamiikkaan. Oppilaan vaikeuksien selvittely ja tukitoimenpiteiden suunnittelu tapahtuu aina yhteistyössä neuvotellen koulun rehtorin, opettajan, erityisopettajan, vanhempien, oppilaan sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten tutkimus- ja hoitopaikkojen kanssa. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä koulupsykologiin myös perhettä kohdanneissa kriisitilanteissa tai yleensä lapsen koulu- ja kasvatusasioissa. Varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin tehtäviin, vaan lapsi tai perhe ohjataan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden luo, esim. perheneuvolaan. Koulupsykologit tarjoavat sivistystoimelle ja kouluille myös erityispalveluja. Näitä ovat mm. työnohjauspalvelut (yksilöja ryhmätyönohjaus) ja kriisipalvelut. Yhteinen toimisto: Sivistysvirasto/ ao.koulupsykologi Asematie 6 A, Vantaa Puh Faksi Koulupsykologipalvelut kuuluvat perusopetuksen oppilaille. Toimipisteet ovat alakouluissa (1-6 luokat), erityiskouluissa sekä lukioissa. Epäselvissä tilanteissa koulupsykologipalvelujen järjestämisessä on yhteyshenkilönä johtava koulupsykologi. Koulupsykologien koulut ja yhteysnumerot: Tuija Harakka johtava koulupsykologi puh tuija.harakka@vantaa.fi Hakunilan alue Nina Reinikainen Hevoshaka, Itä-Hakkila puh , nina.reinikainen@vantaa.fi Minna Silander Hakunilanrinne, Kimokuja, Ylästö puh , minna.silander@vantaa.fi Teresia Åström Pallastunturintie, Rajakylä, Rekolanmäki puh , Korso-Koivukylän alue Anne Räty / Ilona Sippo Mikkola, Leppäkorpi puh , anne.raty@vantaa.fi Elina Piironen Havukallio, Rautkallio, Tarhapuisto, Rekola puh , Pia Tapala Vierumäki, Kulomäki, Hanala puh , pia.tapala@vantaa.fi Tikkurilan ja Korso- Koivukylän alue Piia Parkkola / Minna Salmi Ilola, Jokivarsi, Päiväkumpu puh , minna.salmi@vantaa.fi Päivi Kärki Simonkallio, Tikkurila, Vantaan kansainvälinen koulu puh , paivi.karki@vantaa.fi Pirkko-Liisa Laine konsultoiva kieli- ja kulttuuriryhmien psykologi puh , pirkko-liisa.laine@vantaa.fi Arto Harju Jokiniemi, Kuusikko, Jokiranta puh , arto.harju@vantaa.fi Martinlaakson alue Olli Tolvanen Laajavuori, Kivimäki, (Seutula/ konsultaatiokoulu) puh , olli.tolvanen@vantaa.fi Myyrmäen alue Merja Kekkonen Pähkinärinne, Rajatorppa, Varisto puh , merja.kekkonen@vantaa.fi Riitta Jurvansuu Uomarinne, Kivistö, Vantaankoski, puh riitta.jurvansuu@vantaa.fi Else Rautala Kaivoksela Tavattavissa pääsääntöisesti ti,ke,to puh , else.rautala@vantaa.fi Avoin Askisto, Tuomela, Viertola Ruotsinkieliset koulut Malin Ehrman puh , malin.ehrman@vantaa.fi Suomenkieliset lukiot Karin Vikstöm-Onnela puh Tikkurilan alue Maarit Eerikkilä Hiekkaharju, Pakkala, Veromies puh , maarit.eerikkila@vantaa.fi Lisäksi kouluilla työskentelee Nelli Filippenkova Kieli- ja kulttuuriryhmien perhetyöntekijä puh nelli.filippenkova@vantaa.fi Tervetuloa kouluun

12 Tervetuloa kouluun 2004 Koululaisen luontaisetuja Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys. Kouluterveydenhuollon tehtävät voidaan määritellä mm. seuraavasti: oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen seuraaminen, arviointi ja tukeminen yhdessä muiden kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden kanssa osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymien ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa osallistuminen kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden turvallisuuden valvonta ja edistäminen Kouluterveydenhuolto on luonteva jatko lastenneuvolapalveluille. Jokaisella koululla on ainakin osa-aikainen kouluterveydenhoitaja. Koululääkäripalvelujen saatavuus eri kouluilla vaihtelee. Ensimmäisen luokan oppilaille pyritään tekemään lääkärintarkastus ainakin niillä alueilla, joilla neuvolan 6-vuotistarkastukseen ei kuulu lääkärintarkastusta. Kouluterveydenhoitaja on terveydenhuollon edustaja oppilashuoltoryhmässä. Kouluterveydenhoitajalla tulisi olla ajantasaiset tiedot kaikista lapsen koulunkäyntiin vaikuttavista sairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutustoimenpiteistä. Oppilaan muualla saamista rokotuksista, rokotusten terveydellisistä esteistä tai terveydentilan muutoksista pyydetään ilmoittamaan aina kouluterveydenhoitajalle. Tapaturman sattuessa oppilas saa ensiavun koulussa ja tarvittaessa hänet toimitetaan lähimmälle terveysasemalle. Koulutapaturmien hoito terveyskeskuksessa on oppilaalle maksutonta. Kaupunki ei korvaa yksityisessä hoitolaitoksessa annettua hoitoa tai tehtyjä tutkimuksia. Sairasta lasta ei saa lähettää kouluun, vaan hänen hoitonsa järjestäminen kuuluu huoltajalle. Kouluterveydenhoitajalta voi tarvittaessa kysyä ohjeita. Huoltajan toivotaan aina ilmoittavan muuttuvista koti- ja työpuhelinnumeroista, jotta terveydenhoitaja saa tarvittaessa yhteyden. Oppaan mukana on lähetetty terveystietolomake palautuskuorineen. Lomake pyydetään täyttämään kotona etukäteen, sulkemaan palautuskuoreen ja tuomaan koulutulokkaiden ilmoittautumispäivänä kouluun, missä kuori toimitetaan edelleen kouluterveydenhoitajalle. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia, ja lapsen terveydentilaa koskeva tieto siirtyy koulun puolelle vain, jos huoltajat antavat siihen luvan. Yleensä on lapsen edun mukaista, että lapsen terveydentilaa koskevat tiedot ovat myös opettajan käytettävissä. Suun terveydenhuolto Terveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon kuuluvat suun ja hampaiden tutkimukset ja niiden perusteella annettava ehkäisevä hoito (kotihoidon neuvonta, fluorihoito yms.) sekä korjaava hoito (hampaiden paikkaukset, poistot yms.). Hoito tapahtuu koulun tai lähialueen hammashoitolassa. Kaikkien hoitoon osallistuvien 1-luokkalaisten suu ja hampaat tutkitaan ensimmäisen kouluvuoden aikana. Muilla luokilla hammashoitolaan kutsutaan tarpeen mukaan 1-2 vuoden välein, mutta kaikki kutsutaan ainakin 3-, 5, 7- ja 9-luokilla. Jos oppilaalla ilmenee hoidon tarvetta väliajoilla, hänelle voi keskitetyn ajanvarauksen kautta varata ajan oman koulun hammashoitolaan. Hammashoitolasta oppilaat ohjataan tarvittaessa oikomishoitoon. Oikojahammaslääkäri tutkii kaikkien oppilaiden purennan 3. luokalla. Hoitoon pääsyn perusteena ovat toiminnalliset purentavirheet, eivät kauneusvirheet. Hammastapaturmien ja 12 Tervetuloa kouluun 2004

13 särkyjen hoitopaikka on koulun hammashoitola tai lähin hammashoitola. Yhteyden saa keskitetyn ajanvarauksen kautta: puh (Länsi-Vantaa) ja (Itä-Vantaa) ma - to klo ja pe klo Varatun ajan voi peruuttaa myös faksilla: Länsi-Vantaa , Itä-Vantaa Päivystystietoja saa numerosta Lasten hampaiden kunto on huonontunut Hampaiden reikiintyminen on kasvamassa ja yhä pienemmällä joukolla on yhä enemmän reikiä. Toivoisimme sekä kodeilta että kouluilta terveellisten ruokailutottumusten korostamista kunnon ruokailu koulupäivän aikana ja terveelliset välipalat kotona. Suun hoito on jokaisen omatoimista hoitoa, josta lasten kohdalla myös vanhemmat ovat vastuussa. Kolme tärkeintä sääntöä on: 1. Ei makeisia ja sokerijuomia välipaloina. 2. Käytä ksylitolia pysäyttämään happohyökkäykset. 3. Harjaa hampaasi kaksi kertaa päivässä fluoritahnalla. Kouluruokailu Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena työpäivänä maksuton, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria. Ohjatun ruokailun yhteydessä opitaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä hyviä ruokailutapoja. Kouluateria sisältää pääruoan, johon kuuluu perunaa, riisiä tai pastaa. Lisäksi on salaattia ja leipää sekä kasviöljyä sisältävää ravintorasvaa. Ruokajuomana on rasvatonta maitoa tai rasvatonta piimää. Ruoka on tarjolla itsepalvelulinjastossa, josta oppilas ottaa itse haluamansa määrän ruokaa, jota voi hakea lisää. Koulutulokkaan pitäisi osata käyttää veistä ja haarukkaa, kuoria perunat sekä kantaa tarjotin pöytään. Ruokalista suunnitellaan vuodenajat huomioon ottaen erikseen syys- ja kevätlukukaudeksi. Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon oppilaiden palautteet mahdollisuuksien mukaan. Vuosittain järjestetään erilaisia teemapäiviä. Ruokalistat löytyvät hakusanalla ruokapalvelut osoitteesta Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota tai mikäli hänen ruokavalionsa on uskonnollisista tai eettisistä syistä johtuen rajoitettu, vanhempien tulee ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja toimittaa hänelle tarkat tiedot ruokavaliosta lomakkeella, jota saa koulusta. Kaikissa ruokailuun liittyvissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä koulukeittiön vastaavaan esimieheen. Koulukuljetus Perusopetuslain 6 :n mukaan oppilaalla on oikeus käydä asuinalueensa mukaista kunnan osoittamaa lähikoulua. Saman lain 32 :n mukaisesti, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Hallituksen esityksen mukaan esiopetuksen oppilaiden oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen tulee voimaan alkaen. Tämän johdosta opetus- lautakunnan hyväksymiä koulukuljetusperusteita tullaan tarkistamaan. Lautakunnan hyväksymät nykyiset perusteet ovat seuraavat: 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille maksuton koulukuljetus järjestetään, kun koulumatka on yli kolme kilometriä. Erityisopetuksessa olevien vuosiluokkien oppilaiden osalta kilometriraja on kaksi kilometriä ja vuosiluokkien oppilaiden osalta kolme kilometriä. Valmistavassa opetuksessa oleville, alle 10-vuotiaille oppilaille kuljetus järjestetään, kun koulumatka on yli kolme kilometriä ja yli 10-vuotiaille oppilaille, kun koulumatka on viisi kilometriä. Jos oppilas saa luvan käydä muuta kuin asuinpaikkansa mukaista lähikoulua, oppilaan koulumatkakustannuksista vastaa pääsääntöisesti huoltaja. Jos oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen asuinpaikkansa mukaiseen lähikouluun, hänellä on oikeus koulukuljetukseen julkista liikennettä käyttäen myös luvan mukaiseen toiseen vantaalaiseen kouluun, jos koulukuljetuksen myöntämisperusteet täyttyvät sekä omaan lähikouluun että luvan mukaiseen kouluun. Koulukuljetuksiin käytetään ensisijaisesti julkista liikennettä, jota varten lapsi saa koululaismatkakortin. Taksikuljetuksia järjestetään vain poikkeustapauksissa. Kuljetusta haetaan lomakkeella, jota on saatavilla kouluista, yhteispalvelupisteistä ja Internetistä osoitteesta Lisätietoja koulukuljetuksista: sivistysvirasto, Mirja Enqvist, puh Koululaisen luontaisetuja Tervetuloa kouluun

14 Tervetuloa kouluun 2004 Minne koulupäivän jälkeen? Iltapäivätoiminta Vantaalla on tällä hetkellä eri tahojen järjestämää iltapäivätoimintaa 62:ssa eri toimipisteessä. Kerhoja ovat järjestäneet mm. seurakunnat, vanhempainyhdistykset, eri järjestöt sekä yksityiset yrittäjät. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti koulujen tai seurakuntien tiloissa. Iltapäivätoimintaan osallistuvilta peritään kuukausimaksua, joka vaihtelee euron välillä. Liitteenä oppaan lopussa on luettelo lukuvuonna toimivista kerhoista yhteyshenkilöineen. Seurakuntien järjestämistä kerhoista voi tiedustella oman alueen seurakunnan lapsi- tai nuorisovastaavalta. Jos lähialueella ei ole iltapäivätoimintaa, voi toiminnan käynnistämiseksi kääntyä mm. oman koulun vanhempainyhdistyksen, jonkun paikallisen järjestön (urheiluseurat, Mannerheimin lastensuojelulii-ton paikallisyhdistys tms.) tai seurakunnan puoleen ja viritellä uusien kerhojen käynnistämistä yhteistuumin. Lisätietoja sivistysvirastosta: iltapäivätoiminnan koordinaattori, Mervi Luomaniemi, puh Yksittäisen kerhon asioista tai ilmoittautumisista kannattaa olla yhteydessä suoraan oman alueen kerhoon. Koululaisten iltapäivätoiminta päiväkodeissa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala järjestää rajoitetusti iltapäivätoimintaa ensimmäisten luokkien oppilaille. Etusijalle asetetaan ne, jotka tarvitsevat iltapäivätoimintaa erityisperustein. Iltapäivätoiminta sisältää leikkiä, askartelua, ulkoilua ja läksyjen tekoa. Lapset valitaan erikseen syys- ja kevätlukukausiksi. Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan keväällä. Hakulomakkeita ja lisätietoja toiminnasta saa päiväkodeista ja sosiaali- ja terveyskeskuksista, lomakkeita saa myös yhteispalvelupisteistä. Asukaspuistot Koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa myös kolmessa asukaspuistossa: Korsossa, Hakunilassa ja Martinlaaksossa. Toiminta on avointa ja sinne ei haeta erikseen. Lisätietoja päiväkodeista tai alueellisten sosiaali- ja terveyskeskusten päivähoitotoimistoista: Hakunila puh , , , Korso puh , , Koivukylä puh , , Martinlaakso tai Myyrmäki puh , , Tikkurila puh , , , Tervetuloa kouluun 2004

15 Vaihtoehtoja peruskoulun piirissä Vantaalla voi käydä koko peruskoulun myös englannin kielellä sekä Vantaan kansainvälisessä koulussa että Kaivokselan koulun english stream -opetuksessa. Ruotsia kielikylpynä voi opiskella Uomarinteen koulussa ja saksaa kielikylvyn tapaan Laajavuoren koulussa. Montessori-pedagogiikkaa sovelletaan Jokiniemen koulun montessoriluokilla ja Korsossa toimii yksityinen steinerkoulu. Haku helmikuussa Vieraskielisen opetuksen ja Montessori-opetuksen hakulomake palautetaan koulutulokkaiden ilmoittautumispäivänä siihen kouluun, johon lapsi on kutsuttu ilmoittautumaan ja suoraan haettuun kouluun viimeistään Koko perusopetus englanniksi Vantaan kansainvälinen koulu Hagelstamintie 1, Vantaa Rehtori Pirkko Majakangas puh Vantaan kansainvälinen koulu perustettiin tarjoamaan perusopetusta englanniksi sellaisille vantaalaisille oppilaille, joiden kotikieli on englanti tai joilla muuten on riittävä englannin kielen taito. Koulu on yhtenäinen peruskoulu (luokat 1-9). Ensimmäiselle luokalle voivat hakea vuonna 1997 syntyneet ja ne vuonna 1998 syntyneet lapset, joiden opiskeluvalmiudet on selvitetty psykologisin tutkimuksin. Psykologiset tutkimukset ovat maksullisia ja niitä tehdään yksityisesti. Tutkimuksen tekijöistä ja muista tutkimukseen liittyvistä järjestelyistä voi tiedustella: koulupsykologi Päivi Kärki, puh , , Syyslukukaudesta 2004 alkaen otamme oppilaiksi vain vantaalaisia lapsia. Opiskeluoikeus koulussamme säilyy niin kauan kun oppilas huoltajineen asuu Vantaalla kuitenkin siten, että tilapäisen ulkomailla asumisen jälkeen oppilas voi jatkaa koulussamme hänen palatessaan huoltajineen Vantaalle. Englanninkielisen opetuksen tavoitteena on kasvattaa taitavia ja oppimishaluisia oppilaita, jotka osaavat toimia kansainvälisessä ympäristössä ja selviytyä siinä englannin kielellä. Lisäksi tavoitteena on kaksikielisyys. Sen takia suomen kieltä opetetaan 3-5 tuntia viikossa. Opetussuunnitelman pohjana ovat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, joihin oman koulumme opetussuunnitelma pohjautuu. Tiede- ja taideopetus, joissa käytetään tutkivan oppimisen menetelmiä, tukevat kaikkea muuta oppimista. Yhdistämme opetuksessamme eri oppiaineita teemakokonaisuuksiksi, jolloin lapsilla on mahdollisuus kehittää omia vahvuuksiaan ja löytää oma oppimistyylinsä. Yhteistyö vanhempien ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa on meille tärkeää. Oppilasvalinta kielitestin perusteella Kaikkien oppilaitokseemme hakevien oppilaiden englannin kielen taito testataan. Oppilaspaikat täytetään kielitestin tuloksen mukaisessa paremmuusjärjestyksessä testin hyväksytysti suorittaneiden kesken. Kielitestit tehdään helmi-maaliskuussa. Lapset, jotka muuttavat Vantaalle ulkomailta tai muualta kevään kielitestin jälkeen, testataan erikseen ennen uuden lukuvuoden alkua. Oppilaitoksemme ensimmäiselle luokalle hakevien oppilaiden vanhemmat täyttävät lomakkeen, joka on tämän oppaan loppupuolella. Hakemus on samalla ilmoittautumislomake kielitestiin. Hakemuksen voi jättää joko oman asuinalueen kouluun tai tuoda oppilaitoksemme toimistoon ilmoittautumispäivänä. Kutsumme oppilaat kielitesteihin, kun testausaikataulu on selvillä. Minne koulupäivän jälkeen, Vaihtoehtoja peruskoulun piirissä Tervetuloa kouluun

16 Tervetuloa kouluun 2004 Alternative Education in Vantaa Foreign Language Teaching Teaching Content In English International School of Vantaa Hagelstamintie 1, Vantaa Principal Pirkko Majakangas Tel: International School of Vantaa was founded to provide schooling for those children whose home language is English or who have sufficient fluency in English to cope in the classroom. Our school is a unified comprehensive school (grades 1-9). Children born in 1997 may apply for entrance into the first grade. As a prerequisite for children born in 1998, the child s ability to study must be approved after a psychological examination. The examination in these cases is by private agreement and there is a fee. If you want to know more about the examiners or arrange-ments concerning the exami-nation, please contact school psychologist Päivi Kärki, tel , or paivi.karki@vantaa.fi. From the autumn term 2004 on the school will accept only children living in Vantaa. The right to study at our school continues as long as the pupil, with her/his guardian/s lives in Vantaa. Also, after a provisional/temporary stay abroad, a pupil can continue the studies at our school if s/he and her/his guardian/s return to Vantaa. The aim of teaching subject content in English is to produce competent, self-motivated students who can function in an international environment and cope in English. In addition, another goal is bilingualism. In order to achieve this, Finnish is taught 3-5 hours per week. The general frame-work of all the studies is determined by the National Board of Education with our school developing its own tailormade curriculum within these parameters. Central to the program of International School of Vantaa is science and art education. Both programs use inquirybased teaching methods. We incorporate many subject areas into thematic units, which give children an opportunity to build on their own strengths and learning styles. Parents and the community actively plan and work with the staff to provide a valueadded component to the school. Language Tests All children who apply to this program have their English skills tested. Children who have passed the entrance test are accepted in their ranked order. Tests are given during February-March of each year. After this testing period children who move from abroad or from other districts into Vantaa, will be tested before the beginning of the new school year. Apply for the language test and for enrollment to school using the enclosed application form. You can leave the application either at the school of your own district or you can bring it to our school office on registration day. The school will invite the children to the language test when the schedule has been finalized. Kaivokselan koulun englanninkieliset luokat kaksikielistä opetusta Kaivosvoudintie 10, 0l6l0 Vantaa Rehtori Hilkka Asteljoki puh , Kaivokselan koulun englanninkieliset luokat (English Stream) perustettiin vuonna Tällä hetkellä Kaivokselassa onkin kuusi ala-asteen englanninkielistä luokkaa, jotka ovat osa Vantaan peruskoululaitosta. Englanninkielisten luokkien tarkoituksena on tarjota vaihtoehto perheille, jotka ovat työnsä tai opiskelunsa vuoksi oleskelleet ulkomailla tai lähdössä ulkomaille. Kaivokselan luokkien tavoitteena on toimiva kaksikielisyys kuudennen luokan loppuun mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaat pystyvät työskentelemän sekä englannin että suomen kielellä. Useimmat oppiaineet opetetaan englannin kielellä. Koska vahva äidinkielen taito on vieraan kielen oppimisedellytys, opiskelemme avaintermit kahdella kielellä. Korostamme myös äidinkielen merkitystä ja siksi englanninkielisten luokkien oppilailla on peruskoulun normaali tuntimäärä (4-6 tuntia viikossa) suomea. Kaivokselan englanninkielisten luokkien oppilaat voivat jatkaa opiskeluaan Kilterin yläkoulun englanninkielisillä luokilla. Englanninkieliset luokkamme ovat saaneet vaikutteita opetukseensa mm. kalifornialaisesta Lawrence Hall of Science tiedekoulusta ja italialaisesta Reggio Emilia lähestymistavasta. Kolme tärkeintä painopistealuettamme ovat: englannin kielen opettaminen kokonaisvaltaisesti (whole language) ympäristö- ja luonnontieto (science) ja kuvataidekasvatus (Reggio Emilia). Kielellisen valmiuden arviointi Koulutulokkaille, jotka haluavat hakea Kaivokselan koulun englanninkielisille luokille, tehdään kielellisen valmiuden arviointi kahdella kielellä, suomenkielisille suomen kielellä ja englanninkielisille englannin kielellä. Arviointi toteutetaan helmi-maaliskuussa. Kaivokselan koulun englanninkielisille luokille ja kielellisen valmiuden arviointiin haetaan tämän oppaan loppuosassa olevalla lomakkeella samalla, kun ilmoittaudutaan oppioikeuskouluun. Kaivokselan koulu lähettää kutsun aikataulun valmistuttua. 16 Tervetuloa kouluun 2004

17 Kaivoksela School English Stream Bilingual teaching Kaivosvoudintie 10, 0l6l0 Vantaa Principal Hilkka Asteljoki Tel Kaivoksela School English Stream was founded in 1993 and consists at present of six primary classes located at Kaivoksela School. It is an official division of the Vantaa Public Schools. The purpose of the English Stream is to offer an English alternative to families who have been, or plan to work or study abroad. The goal of Kaivoksela English Stream is functional bilingualism by the end of the 6th grade, meaning that children will be able to work competently in both English and Finnish. Teaching of most subjects takes place in English. However, as a good command of the mother tongue is the prerequisite for learning a second language, we study key words in two languages. We emphasize the importance of the mother tongue and therefore the normal amount of Finnish language lessons (4-6 a week) is given also in our English Stream. Kilteri Junior High English classes will receive pupils from Kaivoksela English Stream. Kaivoksela English Stream is influenced by a variety of educational approaches, e.g. Lawrence Hall of Science of California and Reggio Emilia of Italy. Our three main points of emphasis are: teaching English as a whole language science and art (Reggio Emilia) Language readiness assessment All children who apply to this program are assessed in a language readiness evaluation given in two languages, in Finnish for the Finnish speaking chidren and in English for the English speaking children. Assessment will take place in February and March. Apply for the language readiness assessment and for enrollment to Kai- voksela English Stream with the enclosed application form. The school will invite the children to the assessment when the schedule has been finalized. Ruotsia kielikylpynä suomenkielisille Uomarinteen koulu, Uomarinne 2, Vantaa Rehtori Pekka Havanto, puh s-posti: pekka.havanto@vantaa.fi Uomarinteen koulun kielikylpyluokilla opetus annetaan ensimmäisinä kouluvuosina ruotsin kielellä, suomenkielellä tapahtuvaa äidinkielen opetusta lukuunottamatta. Äidinkielellä tapahtuvan opetuksen osuus lisääntyy vuosiluokittain, kunnes sen osuus on noin puolet kuudennella luokalla. Kylpyyn voivat osallistua vain täysin suomenkielisten kotien lapset. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Muilta osin noudatetaan samanlaista opetussuunnitelmaa kuin suomenkielisillä rinnakkaisluokilla. Minne koulupäivän jälkeen, Vaihtoehtoja peruskoulun piirissä Tervetuloa kouluun

18 Tervetuloa kouluun 2004 Kielikylpyluokka jatkaa opiskelua Myyrmäen yläkoulussa. Ensimmäiset kielikylpyläiset ovat nyt 9. luokalla. Yläkoulussa ruotsin kielellä opetetaan noin 25-30% oppiaineista. Oppiaineena ruotsin kieli alkaa 7. luokalla ja ruotsia opiskellaan 3 vuosiviikkotuntia luokilla Uomarinteen kielikylpyyn otetaan oppilaat ensisijaisesti Koskikujan päiväkodin kielikylpyryhmästä. Muutkin hakijat ovat tervetulleita. Päiväkodin käyminen ei ole välttämätöntä menestyksellisen kielikylvyn suorittamiseen, mutta se on toki suositeltavaa. Mikäli lisäoppilaita voidaan ottaa, ottamisjärjestyksen ratkaisee arpa. Hakulomake on tämän oppaan lopussa. Lomake tulee täyttää myös siinä tapauksessa, että oppilaan asuinpaikanmukainen koulu on Uomarinteen koulu. Lisätietoja: Rehtori Pekka Havanto, puh , opettaja Tiina Borgsten, puh Saksaa kielikylvyn -tapaan Laajavuoren koulu, Laajaniityntie 6, Vantaa Rehtori Sari Laurivuori-Toivola, puh kalle otetaan ensisijaisesti oppilaita, jotka siirtyvät Kivimäen päiväkodin kielikylpyryhmästä. Toisella sijalla ovat Laajavuoren koulun oppilaaksiottoalueen oppilaat. Jos näitä on pyrkijöinä enemmän kuin luokalle mahtuu, paikat arvotaan. Jos luokalla yhä on tilaa, loput paikat arvotaan muiden koulujen oppilaaksiottoa lueilta hakeneiden oppilaiden kesken. Hakulomake on tämän oppaan lopussa. Lomake tulee täyttää myös siinä tapauksessa, että oppilaan asuinpaikanmukainen koulu on Laajavuoren koulu. Montessori-luokat Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie Vantaa Rehtori Seppo Turkka, puh , Montessori-pedagogiikkaa soveltava opetus on ainejaotonta, kokonaisuuksiin perustuvaa. Kokonaisuuksien avulla pyritään herättämään kiinnostusta eri tiedonaloihin. Tärkeässä osassa ovat tieteet ja tutkiminen, oivaltava oppiminen ja luova ongelmanratkaisu. Jokiniemen koulussa toimiville Montessori-luokille otetaan ensisijaisesti Jokiniemen koulun alueella asuvia montessoritaustan omaavia koulutulokkaita, toiseksi muiden koulujen oppilaaksiottoalueilta tulevia montessoriesiopetuksessa olleita oppilaita. Koulunkäyntiluvan myöntämisen ehtona tällöin on, että huoltaja vastaa lapsen kuljetuksesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Vantaan seudun steinerkoulu Vantaan seudun steinerkoulu on perustettu vuonna Se sijaitsee pääradan varressa Vantaan Vallinojalla. Samaa yhtenäiskoulua voi käydä 1. luokalta ylioppilaaksi asti. Oppilaita on noin 260. Oppiminen tapahtuu tekemisen kautta usein taiteen ja tunteen avulla. Kahta vierasta kieltä opiskellaan 1. luokalta alkaen. Oppilaat otetaan ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisikäjärjestyksessä. Ilmoittautumislomakkeita ja esitteitä saa koulun kansliasta puh Lisätietoja: Satakielentie 5, Vantaa Vuosirehtori Salme Sulander puh steinerkoulu Laajavuoren koulun saksankielisissä luokissa opetetaan osa tunneista saksan kielellä kielikylpyperiaatteella. Opetuksen tavoitteena on aluksi opettaa ymmärtämään vierasta kieltä ja vähitellen rohkaista käyttämään sitä työskenneltäessä. Toiminnallisin menetelmin pyritään luomaan oppilaille positiivinen ja peloton asenne vierasta kieltä kohtaan. Pääasiassa luokilla noudatetaan suomenkielisten rinnakkaisluokkien opetussuunnitelmaa. Saksankieliselle luo 18 Tervetuloa kouluun 2004

19 VANTAAN KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI HAKEMUS koulunkäyntiluvan saamiseksi muussa kuin lähikoulussa TIEDOT OPPILAASTA Oppilaan nimi Henkilötunnus Kotikunta Jakeluosoite postinumero ja osoitetoimipaikka Huoltajan nimi Puhelin kotiin Puhelin työhön Jakeluosoite postinumero ja osoitetoimipaikka Huoltajan nimi Puhelin kotiin Puhelin työhön Jakeluosoite postinumero ja osoitetoimipaikka KOULU JA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Oppilaan lähikoulu / ilmoittautumiskoulu Koulu, johon oppilas hakee Hakemuksen perustelut Lukien pvm Luokka 1 Päiväys ja huoltajan allekirjoitus (11/03) Tämä lomake löytyy myös internetistä osoitteesta Tervetuloa kouluun 2004 KÄÄNNÄ 19

20 OHJEITA Huoltaja jättää hakemuksensa ilmoittautumistilaisuudessa ilmoittautumiskouluun tai siihen kouluun, jonka alueella hän asuu. Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Perusopetuslain 28 :n 1 momentin nojalla oppilaalla on oikeus käydä perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaa koulua. Edellä tarkoitettu lähikoulumäärittely on toteutettu siten, että peruskoululle on määritelty oppilaaksiottoalue. Joillain alueilla voi olla useampia kuin yksi opetuspiste. Jos kouluun ilmoittautuu ensiluokkalaisia enemmän kuin sinne voidaan sijoittaa, oppilasmäärää tasataan jonkin naapurikoulun kanssa ja tällöin tästä toisesta koulusta tulee lapsen lähikoulu. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin lähikouluunsa. Tällöin oppilaaksiotossa noudatetaan seuraavia opetuslautakunnan ( ) päättämiä perusteita: a) b) kouluun voidaan ottaa oppilaita enintään se määrä, mikä saadaan mahtumaan olemassa oleviin opetusryhmiin, oppilaat otetaan seuraavassa tärkeysjärjestyksessä 1) oppilas asuu Vantaalla 2) oppilaan terveydentilaan liittyvä syy 3) oppilaan sisarus käy asianomaista koulua 4) oppilaan koulumatkan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvä syy 5 ) s e l lais e n A1 -k ie len opis k e lu, j ot a e i v oi opi sk el 6 ) s e l lais e n A2 -k ie len opis k e lu, j ot a e i v oi opi sk el c) oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu kesken lukuvuoden toiselle oppilaaksiottoalueelle tai toiseen kuntaan, on oikeus käydä lukuvuoden loppuun siinä koulussa, jonka oppilaaksiottoalueella hän asui ennen asuinpaikkansa vaihtumista edellyttäen, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittuja valintaperusteita ei noudateta silloin, kun oppilaita valitaan sellaiseen opetukseen, jossa noudatetaan yhtä tai useampaa oppiainetta painottavaa opetussuunnitelmaa. Näitä valintaperusteita ei siten noudateta valittaessa oppilaita esimerkiksi musiikkiluokille, kielikylpyluokille ja englanninkieliseen opetukseen, joiden osalta on olemassa erikseen päätetyt valintaperusteet. KOULUKULJETUSPERUSTEET Pääsääntöisesti silloin kun oppilas otetaan vapaan hakeutumisen perusteella muuhun kuin omaan lähikouluunsa, huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Opetuslautakunnan päätöksen ( ) perusteella oppilaalla on oikeus koulukuljetukseen siirtyessään toiseen vantaalaiseen kouluun silloin, kun koulukuljetuksen myöntämisperusteet matkan pituuden perusteella täyttyvät sekä omaan lähikouluun että siihen kouluun, johon oppilas siirtyy. 20 Tervetuloa kouluun 2004