MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?"

Transkriptio

1 MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ? Koulujen arvopohja on nykyään hyvä Nykyisen opetussuunnitelmien perusteiden arvot ovat hyviä, ne pitäisi saada vain paremmin elämään. Perusopetuksen arvopohjaksi todetaan nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Nämä arvot ovat hyviä, mutta kaikki eivät valitettavasti ilmene käytännössä. Miten arvot saadaan "jalkautumaan". Olen ollut mukana tekemässä hienoja visioita ja strategioita ja niitä tarvitaan. Silti usein on jäänyt sellainen maku, että hienot ajatukset jäävät vain paperille, arkinen aherrus jatkuu muuttumatta. Nykyisten perusteiden arvopohja on kestävä ja edelleen ajankohtainen. Erityisesti nostaisin niistä esiin yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden, joiden soisi lisääntyvän nyky-yhteiskunnassa. Antiikin hyvyys, kauneus ja totuus kantavat edelleen. Kun tuntijakoa tarkastellaan niitä vasten, voidaan todeta, että perusopetukseen tarvitaan lisää henkisiä ja esteettisiä taitoja kykyjä vahvistavaa opetusta tiedollisen opetuksen sijaan. Suhde tietoon ja kriittinen ja looginen ajattelu nouskoon tiedon pänttäämisen sijaan. Nykyisen opetussuunnitelman arvot ovat edelleen tavoiteltavan arvoisia: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Empatia ja ekologia sisältyvät näihin. Keskeiset arvot toiminnan pohjana Koulun tarkoituksena on opettaa elämään, opettaa tuntemaan ja kunnioittamaan itseään, ympäristöään ja muita ihmisiä. Opetus on liikaa tiedonsiirtoon tähtäävää. Opetuksen didaktista ja pedagogista puolta on varaa kehittää huimasti. Monipuolinen asioiden prosessointi takaa tehokkaan oppimisen. Yhä on liikaa vain kateederilta opettamista. Sosiaalisten taitojen opettaminen on tärkeää ja tehokkainta liitettynä arvokasvatukseen. Opettajia tulisi entistä enemmän kannustaa yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, jotka uskaltavat ottaa kantaa asioihin omana itsenään asioita kyseenalaistaen. Opettajankoulutuksessa tulisi rohkaista tulevia opettajia tekemään työtä oman persoonan kautta, alansa asiantuntijoina, ei ohjaavien opettajien valmiita materiaaleja kopioiden. Arvokeskustelun ytimessä on opettajien arvopohja. Mitä opettaja arvostaa, niin hän opettaa. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa opettajan asema roolimallina on ja pysyy, siksi ei voida ohittaa arvokeskustelua ilman huomion kohdistamista itse opettajiin. Tietenkin opetussuunnitelma osaltaan tukee tätä opetustyötä ja ohjaa kasvatustyötä. Opettaja ei ensisijaisesti ole viihdyttäjä, vaan opettaja ja kasvattaja. Opettajilla ja kasvattajilla on monikulttuurisuuden luomisessa vastuullinen tehtävä toimia eräänlaisina kulttuurien välisen vuoropuhelun tulkkeina ja edistäjinä. Monikulttuurisessa

2 ympäristössä oppilaiden tiedollisten taitojen kartuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Ensin pitää tuntea oma kulttuuri ja historia pystyäkseen hyväksymään muut kulttuurit. Kasvatus suvaitsevaisuuteen lähtee siitä, että tunnustetaan ihmisten ja kulttuurien väliset erot. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa on keskeistä avointen asenteiden vaaliminen sekä tapojen ja arvojen monimuotoisuuden tunnustaminen. Ei meidän tarvitse hävetä omaa kulttuuriamme, meillä on hieno ja arvokas kulttuuriperinne, vaikkei sen historia kovin pitkä olekaan. Olkaamme siis sopivasti suvaitsevaisia, mutta pidetään kiinni omasta kulttuuristamme ja siihen muualta tulevat integroituvat ja oppivat suomalaisen tavan elää. Tuntimäärät ovat liian pieniä ja ryhmäkoot liian isoja. Opettajia on liian vähän. Koulu on jossain mielessä jo menettänyt oppilaat. Lapset eivät opi kokonaiskuvaa ihmisyydestä ja maailmasta. Kulttuuri on muutakin kuin isänmaallisuutta ja "pois-pakkoruotsi". Emme hahmota kokonaiskuvaa, jos aina takerrumme yksityiskohtiin. Solidaarisuus ei tarkoita vain suvaitsevaisuutta, vaan myös myötätuntoa ja ymmärrystä erilaisuudesta. Perusopetuksen arvojen olisi oltava niitä samoja, joiden mukaan rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja muutamme maailmaa, puolustamme ihmisoikeuksia. Kristilliset arvot eivät ole minulle läheisiä. Elämäntapakasvatus ja uskontojen opetus sopisi mielestäni paremmin kouluun kuin suppea ev.lut. maailmankatsomus. Jollain tavalla toivon meidän pääsevän irti itsekeskeisestä ja kaupallisesta ajattelutavasta; se tuntuu värittävän kaikkea ajattelua, valitettavasti. Koulun ja kaikkien aikuisten pitäisi opettaa lasta erottamaan hyvä pahasta, ja vielä opettaa niiden suhteellisuutta. Itse olen pohtinut kasvatuksen ja opetuksen tehtävää ja arvoja Theodore W. Adornon esittämän näkemyksen kautta: "Kasvatustieteen tärkein vaatimus on, että Auschwitz ei toistu". Eli siihen pitäisi kiinnittää huomiota, että emme kasvata ja opeta vain fiksuja ja osaavia insinöörejä ja sairaanhoitajia, vaan myös pohdimme taustalla olevia arvoja. Nykyisin vallalla olevilla talouden arvoihin perustuvalla ajattelulla ei pystytä ratkaisemaan suurempia ongelmia, joita voivat olla esimerkiksi ympäristön ongelmat tai rotujen väliset kiistat. Ihmisen kunnioittaminen sellaisena kuin hän on, on myös tärkeä lähtökohta koulun arvopohjalle. Oppilaille pitäisi olla enemmän aikaa kuunnella ja kannustaa heitä. Koulun pitäisi myös viestiä sitä, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin hyvät arvosanat. Nauraminen ja ilo ovat tervetulleita kouluun. Yritysmaailmasta tuttu kilpaileminen ei kuulu kouluun, vaan lasten ja nuorien on saatava rauhassa kasvaa, mieluummin asioita ajatellen ja pohtien kuin kilpaillen siitä, kuka saa kokeesta parhaimman arvosanan. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa pitäisi "egoisimin" painottaminen kanavoida niin, että yleinen välittäminen lisääntyy. Jos ei välitä itsestä niin ei toki välitä muistakaan, mutta se ei saa kääntyä niin, että välitetään vain itsestä, kuten nykyaikana. Empatia ja ekologia tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Kestävän elämäntavan, solidaarisuuden ja globaalin kumppanuuden pohja on tultava jo koulusta, sillä vanhempien rooli taistelussa kulutuskeskeistä elämäntapaa vastaan on muutoin mahdoton. Aktiivinen kansalaisuus olisi myös oltava vahvasti mukana, sillä lasten tulisi ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja myös vastuunsa yhteiskunnan jäseninä. Tulevaisuuden koulussa pitäisi ehdottomasti korostua myös kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisuus ja osallistuminen. Esimerkiksi oppilaskuntien roolin pitäisi näkyä ja kuulua paremmin. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivat oppilaskunnat voivat käytännön toiminnassa olla viihteen tuottajia. Sitäkin tarvitaan, mutta oppilaat voisivat olla mukana suuremmalla panoksella kaikessa koulun toiminnassa. Ja ovathan oppilaskunnassa toimivat oppilaat ilmeisesti jossain määrin tärkeitä koulun toiminnalle, vai kuinka? Opettajana en ole ikinä kokenut oppilaiden osallisuusmahdollisuuksien

3 lisäämistä minkäänlaisena uhkana opettajuudelleni, päinvastoin. Yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus pitäisi näkyä tulevissa opetussuunnitelmissa monitasoisina. Huoli yhteisöllisyyden katoamisesta yhteiskunnastamme ja koulusta pienoisyhteiskuntana siinä mukana. Suomessa on vallallaan yksilökulttuuri, missä korostuu yksilön irrallisuus, itseellisyys ja ainutkertaisuus - keskeisenä pidetään yksilön oikeutta toteuttaa itseään. Lisäksi olemme unohtaneet kuinka rauhoittua. Lasten ja nuorten maailma on muuttunut entistä hektisemmäksi ja pitää oppia myös hiljentymään. Suomalaisen peruskoulun tehtävä on opettaa oppilailleen isänmaanrakkautta, demokratiaa, luonnonsuojelua, kansainvälistä yhteistyövalmiutta sekä monia käytännön valmiuksia. Liikunnan merkitystä on painotettava entistä enemmän, koska data-aikana oppilaiden kunto on heikentynyt. Peruskoulun on opetettava ylpeyttä omasta maasta, kansasta ja kielestä. Olemme EU:n jäseninä osa Eurooppaa. Kaikki EU-maat korostavat opetuksessaan kansallista perintöä, oman kielen tärkeyttä ja omien arvojen säilymistä. Suomen peruskoulun tulee korostaa samoja asioita. Oheismateriaalin mukaan Suomen peruskoulu eroaa ainakin yhdessä suhteessa muista pohjoismaista ja monista EU-maista. Meillä ei ole aikaisin aloitettua englannin opetusta, kuten esim. muissa pohjoismaissa, vaan Suomessa englannin oppimista haittaa pakollinen ruotsinopetus. Pakollinen ruotsinopetus tulisi muuttaa vapaavalintaiseksi siten, että ruotsi on yksi valittavissa oleva kieli vieraiden kielten joukossa. Toiminta ja tutkiva ote eivät liene arvoja, mutta ajatuksena on että tulevaisuuden koulussa kasvatettaisiin kriittisiä toimijoita eikä passiivisia vastaanottajia (ja kuluttajia). Yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta olisi syytä avata. Nämä ovat arvoja, joita tulisi opettaa ja joita voidaan käsitellä kaikissa oppiaineissa erilaisten aiheiden ja työtapojen avulla. Nykykoululaiset tarvitsevat entistä konkreettisempia taitoja toisten kanssa toimeen tulemiseen. Opettajat käyttävät paljon aikaa päivittäin siihen, että he ratkovat erilaisia yhteisöllisyyteen tai vastuullisuuteen liittyviä oppilaiden ongelmia. Tämä opetustyön "harmaa" alue olisi saatava näkyväksi ja linjattua. Opetuksen tulisi sisältää kriittisen ajattelun opettamista. Oppilaiden tulisi oppia kunnioittamaan muiden maiden kulttuuria ja historiaa, mutta heidän tulisi myös oppia tajuamaan se, että esimerkiksi Karjala on ollut osa Suomea hallinnollisesti satojen vuosien ajan. Oppilaiden tulisi oppia työskentelemään päämäärien saavuttamiseksi, mutta heidän itsetuntoaan tulisi vahvistaa pettymyksien varalta. Koulussa tulisi oppia elämän kunnioittamisen periaate. Periaatteen tulisi kattaa monenlaiset ihmiset sekä kaikki eliöt. Asia on tarpeen omaksua siksi, että elämä perustuu yhteistyöhön. Ilman toisia lajeja emme pysy hengissä ja ilman ihmisten välistä yhteistyötä emme saa aikaan muuta kuin sotia. Elämän arvon havaitseminen herättää vastuun ympäristöstä. Kyky arvostaa elämää ja toimia sen mukaisesti tuo myös tunteen onnesta, mutta piittaamattomuus ja julmuus eivät tee ihmiselle hyvää.

4 Yksittäisten faktojen opettamisen tavoitteena saavuttaa tarvittava yleiskuva maailman ymmärtämiseksi. Esimerkiksi vähemmän vuosilukuja, enemmän syitä muutoksille (historiassa). Käytöstapojen opetusta ja moraalikasvatusta. Keskustelu kiusaamisesta koulussa ja kotona. Kiinnitetään huomiota, miten toisille puhutaan, ei kiroilla, eikä töksäytellä negatiivisia kommentteja. Katsomusaineiden, myös uskonnon opetus olisi säilytettävä, sillä oppilaat tarvitsevat välineitä arvottaakseen maailmaa, kasvaakseen moraalisiksi ja sivistyneiksi ihmiseksi yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Tämä on yksi suvaitsevaisuuden peruspilareja. Lapsi tai nuori ei kykene valitsemaan omaa arvomaailmaansa kuin valintamyymälän hyllyltä, vaan tarvitsee yhden katsomuksen, jonka tulisi olla kodin katsomus. Tarvitaan siis tradition siirtoa ja omien arvojen pohdintaa. Kristinusko nosti Euroopan historian saatossa edistykselliseksi mantereeksi. Kirkko vastasi sivistyksestä ja koulutuksesta. Nyt sama syy sopii eurooppalaisen yhteiskunnan oirehtimiseen ja pahoinvointiin - kristinusko. Nimittäin Euroopan maat ovat menettämässä kristillisen arvopohjan ja raha sekä itsekkyys ovat nousseet päällimmäisiksi. Asiat ovat liian hyvin Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä, joten perusarvot elämässä hukkuvat. Peruskoulusta alkaen kaiken opetuksen pitää perustua valistuksen ihanteille. Tästä syystä nykyisenkaltainen uskonnon opetus on käsittämätön jäänne pimeältä keskiajalta. Kaikille yhteinen uskontotieto sekä filosofian ja tieteellisen ajattelun perusteet voisivat muodostaa uuden uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaavan aineen pohjan. Toimintakulttuuri ja oppiaineet Kädentaidot ja muut taitoaineet ovat oiva keino lisätä kouluun enemmän oppilaiden huomioimista. Niissä ei ole kiire ja opettajalla on aikaa oppilaalle. Opetuksen ei pitäisi olla niin tulostavoitteista, ehkä jopa numeroarvostelusta pitäisi luopua? Ennen kaikkea taideaineiden tuntimäärää tulisi lisätä ja tanssi uudeksi opetusaineeksi. Tanssi nimittäin tuottaa empatiaa ja tervettä egoismia. Luovia aineita ja liikuntaa voitaisiin yhdistää lukuaineiden opetukseen. Esimerkiksi oppilaat voivat piirtää historian tapahtumia, eläimiä ja kasveja, opetella laulamaan erikielisiä lauluja ja pelaamaan urheilupelejä vaikka englanniksi. Yleisurheilun yhteydessä voisi olla enemmän voimistelua, venyttelyä ja rentoutumista. Joukkuepeleissä täytyy pitää huoli, että kaikki pääsevät pelaamaan ja ettei kentällä tapahdu syrjintää. Ruuanlaittoa, syötävien kasvien kasvattamista ja keräämistä luonnosta sekä kompostointia tulisi opettaa jo ala-asteikäisille. Tämän tapaisilla keinoilla saataisiin koulusta miellyttävämpi paikka oppilaille ja opettajille. Koulun tuntimäärää tulisi lisätä, jotta jäisi aikaa suurilta oppivaatimuksilta myös tutkimiselle (esim. fysiikka, matematiikka, musiikki, kuvaamataito). Yläluokilla voisi harkita pidempien TET-jaksojen käyttöä. Työelämän ja toisten aikuisten kanssa tekemisissä oleminen, vastuun kantaminen, ym. lakaisee monelta lapsellisia käyttäytymismalleja pois. Ne tahtovat tiivistyä suurissa yläkouluissa. Opiskelijan on hyvä itse huomata, kuinka muutkin

5 aikuiset kuin opettajat vaativat käytöstä, huolellisuutta, keskittymistä sekä ajoissa. Kiusaamista ei hyväksytä työpaikoillakaan. Kiusaamiseen on puututtava konkreettisemmin ja lujemmin kuin nyt. Ujojen on lupa olla ujoja ja herkkiä eli oppilaiden olisi opittava ymmärtämään toistensa persoonallisuuseroja. Työpaikkavierailuita ja ammatteihin tutustumista, erilaisiin ihmisryhmiin tutustumista. Median käytön mielekäs, kriittinen ja riittävä opetus koulun alkuvaiheesta alkaen. Peruskoulu on mennyt monessa suhteessa taaksepäin. Viikoittainen työaika oppilaan kanssa on vähentynyt huomattavasti. Viime laman jälkeen emme ole saaneet takaisin menetettyjä tunteja. Suuret ikäluokat, nykyiset päättäjät, saivat tältä firmalta hyvän satsauksen omaan tulevaisuuteensa: esimerkiksi vuonna vuosiluokan oppilas sai 32 h opetusta viikossa. Vuonna 1937 saatiin vastaavasti 37 tuntia. Nykyään 6.vuosiluokka saa 24 tuntia opetusta viikossa. Asiasta ei puhuta jostain syystä missään. Vapaus valita opiskeltavat kielet omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Myös ruotsi valinnaiseksi kieleksi, että taso saataisiin korkeaksi. Huonot oppilaat häiritsevät tunteja liikaa, jolloin ei voida edetä. Kieliä ei voi opiskella ilman motivaatiota ja motivaatiota ei synny pakottamalla. Kestävän kehityksen, hyvän ympäristön ja hyvän elämän edistämisen näkökulmasta tarvitaan mm. tutkivaa oppimista, yhteisöllistä tiedonrakentamista ja opettajien kehittymistä oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. Tarvitaan digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat kumulatiivisen yhteisöllisen tiedonrakentamisen. Tällöin kaikkea tietoa oletuksiaan myöten voidaan kommentoida ja siten testata sekä teoreettisesti että empiirisesti tieteellisen ajattelun mukaisesti. Tiede on ihmiskunnan suurin luotettavan, jatkuvasti itseään korjaavan tiedon luomisen ja oppimisen väline. Siten koulussa pitäisi arvostaa ja oppia tieteellisen ajattelun perusteet. Tiedonhaku ja jalostaminen, ryhmätöiden teko Ala-asteilla erityisesti vähemmän tietopainotteisuutta, painottaen välineaineiden hallintaa. Arvot, joita koulussa tulisi opettaa Toiset huomioonottavia ja ihmisiä kunnioittavia arvoja. Toisesta välittäminen - empatia Luonnosta välittäminen - ekologia Itsestä välittäminen - egoismi Toisesta välittäminen korostaisi lähimmäisvastuuta, suvaitsevaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ystävän auttamista, kehitysapua Luonnosta välittäminen sisältäisi isänmaanrakkauden lisäksi globaalin vastuun ilmastonmuutoksesta, luonnonvaroista sekä biodiversiteetistä.

6 Itsestä välittäminen on positiivista egoismia, terveydestä huolehtimista, itsensä kehittämistä, stressin keskellä lepäämistä, fyysisen kunnon ylläpitoa, tervettä itsetuntoa jne. Pedagoginen hyvinvointi - oppilas kokee opiskelun mielekkääksi Fyysinen hyvinvointi - oppilaan kunto kestää opiskelun Psyykkinen hyvinvointi - oppilaan pää kestää opiskelun Sosiaalinen hyvinvointi - oppilas kykenee opiskelemaan muiden kanssa Monikulttuurisuuden arvostaminen, moninaisuus, kriittisyys, toiminta, tutkiva ote. Oikean ja väärän erottaminen, sääntöjen noudattaminen ja auktoriteettien kunnioittaminen. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Tasa-arvoisuus Aitoon vuorovaikutukseen perustuvaa vastuullisuutta ja välittämistä. Kauneuden havaitseminen ja sen tuottaminen. Kriittinen ajattelu Antiikin perusarvot totuus, hyvyys ja kauneus ovat yhä tärkeitä. Perusarvot hyvyys, kauneus, totuus ovat kestäviä ja ne tulee konkretisoida. Kaikkien näiden arvojen opetus lähtee kodeista, mutta koulu voi vahvistaa niitä. Koulussa pitäisi lisätä itsepäisyyden arvostusta. Nykyään keskitytään liikaa opettajan johdolla toimimiseen, eivätkä oppilaat opi toimimaan itsenäisesti. Oppilaita pitäisi rohkaista ottamaan kantaa itseään koskeviin asioihin ja kyseenalaistamaan sekä laatimaan perusteluja olemassa oleville säännöille. Säännöt tuntuvat aina reilummilta, kun tietää niihin perustelun. Toisin sanoen oppilaalla pitäisi olla oikeus kieltäytyä opetuksesta ja etsiä sille vaihtoehtoja, jos ei ole tyytyväinen opetuksen laatuun. Nykyään tällaisessa tilanteessa oppilas vain alkaa kapinoida koulua vastaan, mikä heikentää muidenkin oppimistuloksia.

7 Koulun tulee ehdottomasti kannustaa itsenäisyyteen ja luovuuteen. Moni opettaja on aivan liian autoritaarinen ja tuhoaa luovuuden täydellisesti ja kiinnostuksen aineeseen, jota kyseinen opettaja opettaa. Oppimaan oppimisen taitoja ja ajattelutaitoja. Tulevaisuuden kansalaisten ei odoteta olevan tietopankkeja, vaan tiedon taitavia käsittelijöitä ja oman alansa asiantuntijoita. Tieto ei siirry vaan se on itse rakennettava. Myös lahjakkaiden oppilaiden huomiointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nythän monesti heikointa tuetaan ja taso luokissa madaltuu. Oppijan tulisi saada mahdollisuuksia yltää oman kapasiteettinsa ylärajoillekin, koska siitä syntyy into, motivaatio ja opiskeluun sitoutuminen. Totuudellisuuteen kasvattaminen on itsetuntemuksen lisäämistä. Uskonnon opetus ei opeta totuudellisuuteen, vaan opettaa teeskentelyä ja välinpitämättömyyttä. Totuudellisuuteen kasvattamisen varsinaisia opetusalueita on filosofia ja psykologia, jotka tukevat lapsen itseluottamuksen vahvistamista kaikessa koulutyössä. Hyvyyteen kasvaminen tapahtuu kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Lapsista tulisi kasvaa rohkeita, tulevaisuuteen ja omiin voimavaroihinsa luottavia aikuisia, jotka pystyvät ja uskaltavat keskustella asiallisesti ja kyseenalaistaa ilman tappelua. Heidän tulisi löytää omat vahvuutensa ja nautinnonalueensa, jotta he masentumatta jaksaisivat huolehtia yhteiskunnasta. Ihmissuhdekasvatus eli taidot elää toisten kanssa kunnioittaen toista on hän samanlainen tai erilainen kuin itse ja taito kunnioittaa ja pitää huolta omasta itsestään ja jaksamisestaan. Nykyinen hyvinvointimme perustuu tieteeseen ja teknologiaan. Yritystoimintaan ja tuotantoelämään, joka uusintaa meille jatkuvasti resurssit hyvään elämään, hyvään ympäristöön ja kestävämpään kehitykseen, tulisi koulussa olla hyvin myönteinen, mutta samalla jatkuvaan laadunparantamiseen pyrkivä myönteinen asennoituminen. Kestävän kulutuksen lisäksi kannattaa korostaa entistä enemmän myös kestävää tuotantoa ja sen luomisen perusteita. Luonnossa suurin osa aineista kiertää. Myrkyt toki koetetaan ottaa kierroista pois.

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta

½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta LAAJA-ALAINEN ALAINEN OSAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA ½-veson OPS-työpaja 01.10.2014 Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta L1 Ajattelu ja ajattelemaan oppiminen Oppilaan omien oppimistaitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ 1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot