MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?"

Transkriptio

1 MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ? Koulujen arvopohja on nykyään hyvä Nykyisen opetussuunnitelmien perusteiden arvot ovat hyviä, ne pitäisi saada vain paremmin elämään. Perusopetuksen arvopohjaksi todetaan nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Nämä arvot ovat hyviä, mutta kaikki eivät valitettavasti ilmene käytännössä. Miten arvot saadaan "jalkautumaan". Olen ollut mukana tekemässä hienoja visioita ja strategioita ja niitä tarvitaan. Silti usein on jäänyt sellainen maku, että hienot ajatukset jäävät vain paperille, arkinen aherrus jatkuu muuttumatta. Nykyisten perusteiden arvopohja on kestävä ja edelleen ajankohtainen. Erityisesti nostaisin niistä esiin yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden, joiden soisi lisääntyvän nyky-yhteiskunnassa. Antiikin hyvyys, kauneus ja totuus kantavat edelleen. Kun tuntijakoa tarkastellaan niitä vasten, voidaan todeta, että perusopetukseen tarvitaan lisää henkisiä ja esteettisiä taitoja kykyjä vahvistavaa opetusta tiedollisen opetuksen sijaan. Suhde tietoon ja kriittinen ja looginen ajattelu nouskoon tiedon pänttäämisen sijaan. Nykyisen opetussuunnitelman arvot ovat edelleen tavoiteltavan arvoisia: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Empatia ja ekologia sisältyvät näihin. Keskeiset arvot toiminnan pohjana Koulun tarkoituksena on opettaa elämään, opettaa tuntemaan ja kunnioittamaan itseään, ympäristöään ja muita ihmisiä. Opetus on liikaa tiedonsiirtoon tähtäävää. Opetuksen didaktista ja pedagogista puolta on varaa kehittää huimasti. Monipuolinen asioiden prosessointi takaa tehokkaan oppimisen. Yhä on liikaa vain kateederilta opettamista. Sosiaalisten taitojen opettaminen on tärkeää ja tehokkainta liitettynä arvokasvatukseen. Opettajia tulisi entistä enemmän kannustaa yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, jotka uskaltavat ottaa kantaa asioihin omana itsenään asioita kyseenalaistaen. Opettajankoulutuksessa tulisi rohkaista tulevia opettajia tekemään työtä oman persoonan kautta, alansa asiantuntijoina, ei ohjaavien opettajien valmiita materiaaleja kopioiden. Arvokeskustelun ytimessä on opettajien arvopohja. Mitä opettaja arvostaa, niin hän opettaa. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa opettajan asema roolimallina on ja pysyy, siksi ei voida ohittaa arvokeskustelua ilman huomion kohdistamista itse opettajiin. Tietenkin opetussuunnitelma osaltaan tukee tätä opetustyötä ja ohjaa kasvatustyötä. Opettaja ei ensisijaisesti ole viihdyttäjä, vaan opettaja ja kasvattaja. Opettajilla ja kasvattajilla on monikulttuurisuuden luomisessa vastuullinen tehtävä toimia eräänlaisina kulttuurien välisen vuoropuhelun tulkkeina ja edistäjinä. Monikulttuurisessa

2 ympäristössä oppilaiden tiedollisten taitojen kartuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Ensin pitää tuntea oma kulttuuri ja historia pystyäkseen hyväksymään muut kulttuurit. Kasvatus suvaitsevaisuuteen lähtee siitä, että tunnustetaan ihmisten ja kulttuurien väliset erot. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa on keskeistä avointen asenteiden vaaliminen sekä tapojen ja arvojen monimuotoisuuden tunnustaminen. Ei meidän tarvitse hävetä omaa kulttuuriamme, meillä on hieno ja arvokas kulttuuriperinne, vaikkei sen historia kovin pitkä olekaan. Olkaamme siis sopivasti suvaitsevaisia, mutta pidetään kiinni omasta kulttuuristamme ja siihen muualta tulevat integroituvat ja oppivat suomalaisen tavan elää. Tuntimäärät ovat liian pieniä ja ryhmäkoot liian isoja. Opettajia on liian vähän. Koulu on jossain mielessä jo menettänyt oppilaat. Lapset eivät opi kokonaiskuvaa ihmisyydestä ja maailmasta. Kulttuuri on muutakin kuin isänmaallisuutta ja "pois-pakkoruotsi". Emme hahmota kokonaiskuvaa, jos aina takerrumme yksityiskohtiin. Solidaarisuus ei tarkoita vain suvaitsevaisuutta, vaan myös myötätuntoa ja ymmärrystä erilaisuudesta. Perusopetuksen arvojen olisi oltava niitä samoja, joiden mukaan rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja muutamme maailmaa, puolustamme ihmisoikeuksia. Kristilliset arvot eivät ole minulle läheisiä. Elämäntapakasvatus ja uskontojen opetus sopisi mielestäni paremmin kouluun kuin suppea ev.lut. maailmankatsomus. Jollain tavalla toivon meidän pääsevän irti itsekeskeisestä ja kaupallisesta ajattelutavasta; se tuntuu värittävän kaikkea ajattelua, valitettavasti. Koulun ja kaikkien aikuisten pitäisi opettaa lasta erottamaan hyvä pahasta, ja vielä opettaa niiden suhteellisuutta. Itse olen pohtinut kasvatuksen ja opetuksen tehtävää ja arvoja Theodore W. Adornon esittämän näkemyksen kautta: "Kasvatustieteen tärkein vaatimus on, että Auschwitz ei toistu". Eli siihen pitäisi kiinnittää huomiota, että emme kasvata ja opeta vain fiksuja ja osaavia insinöörejä ja sairaanhoitajia, vaan myös pohdimme taustalla olevia arvoja. Nykyisin vallalla olevilla talouden arvoihin perustuvalla ajattelulla ei pystytä ratkaisemaan suurempia ongelmia, joita voivat olla esimerkiksi ympäristön ongelmat tai rotujen väliset kiistat. Ihmisen kunnioittaminen sellaisena kuin hän on, on myös tärkeä lähtökohta koulun arvopohjalle. Oppilaille pitäisi olla enemmän aikaa kuunnella ja kannustaa heitä. Koulun pitäisi myös viestiä sitä, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin hyvät arvosanat. Nauraminen ja ilo ovat tervetulleita kouluun. Yritysmaailmasta tuttu kilpaileminen ei kuulu kouluun, vaan lasten ja nuorien on saatava rauhassa kasvaa, mieluummin asioita ajatellen ja pohtien kuin kilpaillen siitä, kuka saa kokeesta parhaimman arvosanan. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa pitäisi "egoisimin" painottaminen kanavoida niin, että yleinen välittäminen lisääntyy. Jos ei välitä itsestä niin ei toki välitä muistakaan, mutta se ei saa kääntyä niin, että välitetään vain itsestä, kuten nykyaikana. Empatia ja ekologia tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Kestävän elämäntavan, solidaarisuuden ja globaalin kumppanuuden pohja on tultava jo koulusta, sillä vanhempien rooli taistelussa kulutuskeskeistä elämäntapaa vastaan on muutoin mahdoton. Aktiivinen kansalaisuus olisi myös oltava vahvasti mukana, sillä lasten tulisi ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja myös vastuunsa yhteiskunnan jäseninä. Tulevaisuuden koulussa pitäisi ehdottomasti korostua myös kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisuus ja osallistuminen. Esimerkiksi oppilaskuntien roolin pitäisi näkyä ja kuulua paremmin. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivat oppilaskunnat voivat käytännön toiminnassa olla viihteen tuottajia. Sitäkin tarvitaan, mutta oppilaat voisivat olla mukana suuremmalla panoksella kaikessa koulun toiminnassa. Ja ovathan oppilaskunnassa toimivat oppilaat ilmeisesti jossain määrin tärkeitä koulun toiminnalle, vai kuinka? Opettajana en ole ikinä kokenut oppilaiden osallisuusmahdollisuuksien

3 lisäämistä minkäänlaisena uhkana opettajuudelleni, päinvastoin. Yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus pitäisi näkyä tulevissa opetussuunnitelmissa monitasoisina. Huoli yhteisöllisyyden katoamisesta yhteiskunnastamme ja koulusta pienoisyhteiskuntana siinä mukana. Suomessa on vallallaan yksilökulttuuri, missä korostuu yksilön irrallisuus, itseellisyys ja ainutkertaisuus - keskeisenä pidetään yksilön oikeutta toteuttaa itseään. Lisäksi olemme unohtaneet kuinka rauhoittua. Lasten ja nuorten maailma on muuttunut entistä hektisemmäksi ja pitää oppia myös hiljentymään. Suomalaisen peruskoulun tehtävä on opettaa oppilailleen isänmaanrakkautta, demokratiaa, luonnonsuojelua, kansainvälistä yhteistyövalmiutta sekä monia käytännön valmiuksia. Liikunnan merkitystä on painotettava entistä enemmän, koska data-aikana oppilaiden kunto on heikentynyt. Peruskoulun on opetettava ylpeyttä omasta maasta, kansasta ja kielestä. Olemme EU:n jäseninä osa Eurooppaa. Kaikki EU-maat korostavat opetuksessaan kansallista perintöä, oman kielen tärkeyttä ja omien arvojen säilymistä. Suomen peruskoulun tulee korostaa samoja asioita. Oheismateriaalin mukaan Suomen peruskoulu eroaa ainakin yhdessä suhteessa muista pohjoismaista ja monista EU-maista. Meillä ei ole aikaisin aloitettua englannin opetusta, kuten esim. muissa pohjoismaissa, vaan Suomessa englannin oppimista haittaa pakollinen ruotsinopetus. Pakollinen ruotsinopetus tulisi muuttaa vapaavalintaiseksi siten, että ruotsi on yksi valittavissa oleva kieli vieraiden kielten joukossa. Toiminta ja tutkiva ote eivät liene arvoja, mutta ajatuksena on että tulevaisuuden koulussa kasvatettaisiin kriittisiä toimijoita eikä passiivisia vastaanottajia (ja kuluttajia). Yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta olisi syytä avata. Nämä ovat arvoja, joita tulisi opettaa ja joita voidaan käsitellä kaikissa oppiaineissa erilaisten aiheiden ja työtapojen avulla. Nykykoululaiset tarvitsevat entistä konkreettisempia taitoja toisten kanssa toimeen tulemiseen. Opettajat käyttävät paljon aikaa päivittäin siihen, että he ratkovat erilaisia yhteisöllisyyteen tai vastuullisuuteen liittyviä oppilaiden ongelmia. Tämä opetustyön "harmaa" alue olisi saatava näkyväksi ja linjattua. Opetuksen tulisi sisältää kriittisen ajattelun opettamista. Oppilaiden tulisi oppia kunnioittamaan muiden maiden kulttuuria ja historiaa, mutta heidän tulisi myös oppia tajuamaan se, että esimerkiksi Karjala on ollut osa Suomea hallinnollisesti satojen vuosien ajan. Oppilaiden tulisi oppia työskentelemään päämäärien saavuttamiseksi, mutta heidän itsetuntoaan tulisi vahvistaa pettymyksien varalta. Koulussa tulisi oppia elämän kunnioittamisen periaate. Periaatteen tulisi kattaa monenlaiset ihmiset sekä kaikki eliöt. Asia on tarpeen omaksua siksi, että elämä perustuu yhteistyöhön. Ilman toisia lajeja emme pysy hengissä ja ilman ihmisten välistä yhteistyötä emme saa aikaan muuta kuin sotia. Elämän arvon havaitseminen herättää vastuun ympäristöstä. Kyky arvostaa elämää ja toimia sen mukaisesti tuo myös tunteen onnesta, mutta piittaamattomuus ja julmuus eivät tee ihmiselle hyvää.

4 Yksittäisten faktojen opettamisen tavoitteena saavuttaa tarvittava yleiskuva maailman ymmärtämiseksi. Esimerkiksi vähemmän vuosilukuja, enemmän syitä muutoksille (historiassa). Käytöstapojen opetusta ja moraalikasvatusta. Keskustelu kiusaamisesta koulussa ja kotona. Kiinnitetään huomiota, miten toisille puhutaan, ei kiroilla, eikä töksäytellä negatiivisia kommentteja. Katsomusaineiden, myös uskonnon opetus olisi säilytettävä, sillä oppilaat tarvitsevat välineitä arvottaakseen maailmaa, kasvaakseen moraalisiksi ja sivistyneiksi ihmiseksi yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Tämä on yksi suvaitsevaisuuden peruspilareja. Lapsi tai nuori ei kykene valitsemaan omaa arvomaailmaansa kuin valintamyymälän hyllyltä, vaan tarvitsee yhden katsomuksen, jonka tulisi olla kodin katsomus. Tarvitaan siis tradition siirtoa ja omien arvojen pohdintaa. Kristinusko nosti Euroopan historian saatossa edistykselliseksi mantereeksi. Kirkko vastasi sivistyksestä ja koulutuksesta. Nyt sama syy sopii eurooppalaisen yhteiskunnan oirehtimiseen ja pahoinvointiin - kristinusko. Nimittäin Euroopan maat ovat menettämässä kristillisen arvopohjan ja raha sekä itsekkyys ovat nousseet päällimmäisiksi. Asiat ovat liian hyvin Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä, joten perusarvot elämässä hukkuvat. Peruskoulusta alkaen kaiken opetuksen pitää perustua valistuksen ihanteille. Tästä syystä nykyisenkaltainen uskonnon opetus on käsittämätön jäänne pimeältä keskiajalta. Kaikille yhteinen uskontotieto sekä filosofian ja tieteellisen ajattelun perusteet voisivat muodostaa uuden uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaavan aineen pohjan. Toimintakulttuuri ja oppiaineet Kädentaidot ja muut taitoaineet ovat oiva keino lisätä kouluun enemmän oppilaiden huomioimista. Niissä ei ole kiire ja opettajalla on aikaa oppilaalle. Opetuksen ei pitäisi olla niin tulostavoitteista, ehkä jopa numeroarvostelusta pitäisi luopua? Ennen kaikkea taideaineiden tuntimäärää tulisi lisätä ja tanssi uudeksi opetusaineeksi. Tanssi nimittäin tuottaa empatiaa ja tervettä egoismia. Luovia aineita ja liikuntaa voitaisiin yhdistää lukuaineiden opetukseen. Esimerkiksi oppilaat voivat piirtää historian tapahtumia, eläimiä ja kasveja, opetella laulamaan erikielisiä lauluja ja pelaamaan urheilupelejä vaikka englanniksi. Yleisurheilun yhteydessä voisi olla enemmän voimistelua, venyttelyä ja rentoutumista. Joukkuepeleissä täytyy pitää huoli, että kaikki pääsevät pelaamaan ja ettei kentällä tapahdu syrjintää. Ruuanlaittoa, syötävien kasvien kasvattamista ja keräämistä luonnosta sekä kompostointia tulisi opettaa jo ala-asteikäisille. Tämän tapaisilla keinoilla saataisiin koulusta miellyttävämpi paikka oppilaille ja opettajille. Koulun tuntimäärää tulisi lisätä, jotta jäisi aikaa suurilta oppivaatimuksilta myös tutkimiselle (esim. fysiikka, matematiikka, musiikki, kuvaamataito). Yläluokilla voisi harkita pidempien TET-jaksojen käyttöä. Työelämän ja toisten aikuisten kanssa tekemisissä oleminen, vastuun kantaminen, ym. lakaisee monelta lapsellisia käyttäytymismalleja pois. Ne tahtovat tiivistyä suurissa yläkouluissa. Opiskelijan on hyvä itse huomata, kuinka muutkin

5 aikuiset kuin opettajat vaativat käytöstä, huolellisuutta, keskittymistä sekä ajoissa. Kiusaamista ei hyväksytä työpaikoillakaan. Kiusaamiseen on puututtava konkreettisemmin ja lujemmin kuin nyt. Ujojen on lupa olla ujoja ja herkkiä eli oppilaiden olisi opittava ymmärtämään toistensa persoonallisuuseroja. Työpaikkavierailuita ja ammatteihin tutustumista, erilaisiin ihmisryhmiin tutustumista. Median käytön mielekäs, kriittinen ja riittävä opetus koulun alkuvaiheesta alkaen. Peruskoulu on mennyt monessa suhteessa taaksepäin. Viikoittainen työaika oppilaan kanssa on vähentynyt huomattavasti. Viime laman jälkeen emme ole saaneet takaisin menetettyjä tunteja. Suuret ikäluokat, nykyiset päättäjät, saivat tältä firmalta hyvän satsauksen omaan tulevaisuuteensa: esimerkiksi vuonna vuosiluokan oppilas sai 32 h opetusta viikossa. Vuonna 1937 saatiin vastaavasti 37 tuntia. Nykyään 6.vuosiluokka saa 24 tuntia opetusta viikossa. Asiasta ei puhuta jostain syystä missään. Vapaus valita opiskeltavat kielet omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Myös ruotsi valinnaiseksi kieleksi, että taso saataisiin korkeaksi. Huonot oppilaat häiritsevät tunteja liikaa, jolloin ei voida edetä. Kieliä ei voi opiskella ilman motivaatiota ja motivaatiota ei synny pakottamalla. Kestävän kehityksen, hyvän ympäristön ja hyvän elämän edistämisen näkökulmasta tarvitaan mm. tutkivaa oppimista, yhteisöllistä tiedonrakentamista ja opettajien kehittymistä oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. Tarvitaan digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat kumulatiivisen yhteisöllisen tiedonrakentamisen. Tällöin kaikkea tietoa oletuksiaan myöten voidaan kommentoida ja siten testata sekä teoreettisesti että empiirisesti tieteellisen ajattelun mukaisesti. Tiede on ihmiskunnan suurin luotettavan, jatkuvasti itseään korjaavan tiedon luomisen ja oppimisen väline. Siten koulussa pitäisi arvostaa ja oppia tieteellisen ajattelun perusteet. Tiedonhaku ja jalostaminen, ryhmätöiden teko Ala-asteilla erityisesti vähemmän tietopainotteisuutta, painottaen välineaineiden hallintaa. Arvot, joita koulussa tulisi opettaa Toiset huomioonottavia ja ihmisiä kunnioittavia arvoja. Toisesta välittäminen - empatia Luonnosta välittäminen - ekologia Itsestä välittäminen - egoismi Toisesta välittäminen korostaisi lähimmäisvastuuta, suvaitsevaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ystävän auttamista, kehitysapua Luonnosta välittäminen sisältäisi isänmaanrakkauden lisäksi globaalin vastuun ilmastonmuutoksesta, luonnonvaroista sekä biodiversiteetistä.

6 Itsestä välittäminen on positiivista egoismia, terveydestä huolehtimista, itsensä kehittämistä, stressin keskellä lepäämistä, fyysisen kunnon ylläpitoa, tervettä itsetuntoa jne. Pedagoginen hyvinvointi - oppilas kokee opiskelun mielekkääksi Fyysinen hyvinvointi - oppilaan kunto kestää opiskelun Psyykkinen hyvinvointi - oppilaan pää kestää opiskelun Sosiaalinen hyvinvointi - oppilas kykenee opiskelemaan muiden kanssa Monikulttuurisuuden arvostaminen, moninaisuus, kriittisyys, toiminta, tutkiva ote. Oikean ja väärän erottaminen, sääntöjen noudattaminen ja auktoriteettien kunnioittaminen. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Tasa-arvoisuus Aitoon vuorovaikutukseen perustuvaa vastuullisuutta ja välittämistä. Kauneuden havaitseminen ja sen tuottaminen. Kriittinen ajattelu Antiikin perusarvot totuus, hyvyys ja kauneus ovat yhä tärkeitä. Perusarvot hyvyys, kauneus, totuus ovat kestäviä ja ne tulee konkretisoida. Kaikkien näiden arvojen opetus lähtee kodeista, mutta koulu voi vahvistaa niitä. Koulussa pitäisi lisätä itsepäisyyden arvostusta. Nykyään keskitytään liikaa opettajan johdolla toimimiseen, eivätkä oppilaat opi toimimaan itsenäisesti. Oppilaita pitäisi rohkaista ottamaan kantaa itseään koskeviin asioihin ja kyseenalaistamaan sekä laatimaan perusteluja olemassa oleville säännöille. Säännöt tuntuvat aina reilummilta, kun tietää niihin perustelun. Toisin sanoen oppilaalla pitäisi olla oikeus kieltäytyä opetuksesta ja etsiä sille vaihtoehtoja, jos ei ole tyytyväinen opetuksen laatuun. Nykyään tällaisessa tilanteessa oppilas vain alkaa kapinoida koulua vastaan, mikä heikentää muidenkin oppimistuloksia.

7 Koulun tulee ehdottomasti kannustaa itsenäisyyteen ja luovuuteen. Moni opettaja on aivan liian autoritaarinen ja tuhoaa luovuuden täydellisesti ja kiinnostuksen aineeseen, jota kyseinen opettaja opettaa. Oppimaan oppimisen taitoja ja ajattelutaitoja. Tulevaisuuden kansalaisten ei odoteta olevan tietopankkeja, vaan tiedon taitavia käsittelijöitä ja oman alansa asiantuntijoita. Tieto ei siirry vaan se on itse rakennettava. Myös lahjakkaiden oppilaiden huomiointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nythän monesti heikointa tuetaan ja taso luokissa madaltuu. Oppijan tulisi saada mahdollisuuksia yltää oman kapasiteettinsa ylärajoillekin, koska siitä syntyy into, motivaatio ja opiskeluun sitoutuminen. Totuudellisuuteen kasvattaminen on itsetuntemuksen lisäämistä. Uskonnon opetus ei opeta totuudellisuuteen, vaan opettaa teeskentelyä ja välinpitämättömyyttä. Totuudellisuuteen kasvattamisen varsinaisia opetusalueita on filosofia ja psykologia, jotka tukevat lapsen itseluottamuksen vahvistamista kaikessa koulutyössä. Hyvyyteen kasvaminen tapahtuu kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Lapsista tulisi kasvaa rohkeita, tulevaisuuteen ja omiin voimavaroihinsa luottavia aikuisia, jotka pystyvät ja uskaltavat keskustella asiallisesti ja kyseenalaistaa ilman tappelua. Heidän tulisi löytää omat vahvuutensa ja nautinnonalueensa, jotta he masentumatta jaksaisivat huolehtia yhteiskunnasta. Ihmissuhdekasvatus eli taidot elää toisten kanssa kunnioittaen toista on hän samanlainen tai erilainen kuin itse ja taito kunnioittaa ja pitää huolta omasta itsestään ja jaksamisestaan. Nykyinen hyvinvointimme perustuu tieteeseen ja teknologiaan. Yritystoimintaan ja tuotantoelämään, joka uusintaa meille jatkuvasti resurssit hyvään elämään, hyvään ympäristöön ja kestävämpään kehitykseen, tulisi koulussa olla hyvin myönteinen, mutta samalla jatkuvaan laadunparantamiseen pyrkivä myönteinen asennoituminen. Kestävän kulutuksen lisäksi kannattaa korostaa entistä enemmän myös kestävää tuotantoa ja sen luomisen perusteita. Luonnossa suurin osa aineista kiertää. Myrkyt toki koetetaan ottaa kierroista pois.

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta

Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta 1. a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Lapsi opiskelee koulussa oppiakseen perustietoja ja -taitoja elämää varten.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Koulun nimi: Salpausselän koulu

Koulun nimi: Salpausselän koulu Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus 7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot