MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ?"

Transkriptio

1 MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN PERUSOPETUKSEN TULISI RAKENTUA JA MITÄ ARVOJA KOULUN KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TULISI EDISTÄÄ? Koulujen arvopohja on nykyään hyvä Nykyisen opetussuunnitelmien perusteiden arvot ovat hyviä, ne pitäisi saada vain paremmin elämään. Perusopetuksen arvopohjaksi todetaan nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Nämä arvot ovat hyviä, mutta kaikki eivät valitettavasti ilmene käytännössä. Miten arvot saadaan "jalkautumaan". Olen ollut mukana tekemässä hienoja visioita ja strategioita ja niitä tarvitaan. Silti usein on jäänyt sellainen maku, että hienot ajatukset jäävät vain paperille, arkinen aherrus jatkuu muuttumatta. Nykyisten perusteiden arvopohja on kestävä ja edelleen ajankohtainen. Erityisesti nostaisin niistä esiin yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden, joiden soisi lisääntyvän nyky-yhteiskunnassa. Antiikin hyvyys, kauneus ja totuus kantavat edelleen. Kun tuntijakoa tarkastellaan niitä vasten, voidaan todeta, että perusopetukseen tarvitaan lisää henkisiä ja esteettisiä taitoja kykyjä vahvistavaa opetusta tiedollisen opetuksen sijaan. Suhde tietoon ja kriittinen ja looginen ajattelu nouskoon tiedon pänttäämisen sijaan. Nykyisen opetussuunnitelman arvot ovat edelleen tavoiteltavan arvoisia: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Empatia ja ekologia sisältyvät näihin. Keskeiset arvot toiminnan pohjana Koulun tarkoituksena on opettaa elämään, opettaa tuntemaan ja kunnioittamaan itseään, ympäristöään ja muita ihmisiä. Opetus on liikaa tiedonsiirtoon tähtäävää. Opetuksen didaktista ja pedagogista puolta on varaa kehittää huimasti. Monipuolinen asioiden prosessointi takaa tehokkaan oppimisen. Yhä on liikaa vain kateederilta opettamista. Sosiaalisten taitojen opettaminen on tärkeää ja tehokkainta liitettynä arvokasvatukseen. Opettajia tulisi entistä enemmän kannustaa yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, jotka uskaltavat ottaa kantaa asioihin omana itsenään asioita kyseenalaistaen. Opettajankoulutuksessa tulisi rohkaista tulevia opettajia tekemään työtä oman persoonan kautta, alansa asiantuntijoina, ei ohjaavien opettajien valmiita materiaaleja kopioiden. Arvokeskustelun ytimessä on opettajien arvopohja. Mitä opettaja arvostaa, niin hän opettaa. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa opettajan asema roolimallina on ja pysyy, siksi ei voida ohittaa arvokeskustelua ilman huomion kohdistamista itse opettajiin. Tietenkin opetussuunnitelma osaltaan tukee tätä opetustyötä ja ohjaa kasvatustyötä. Opettaja ei ensisijaisesti ole viihdyttäjä, vaan opettaja ja kasvattaja. Opettajilla ja kasvattajilla on monikulttuurisuuden luomisessa vastuullinen tehtävä toimia eräänlaisina kulttuurien välisen vuoropuhelun tulkkeina ja edistäjinä. Monikulttuurisessa

2 ympäristössä oppilaiden tiedollisten taitojen kartuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Ensin pitää tuntea oma kulttuuri ja historia pystyäkseen hyväksymään muut kulttuurit. Kasvatus suvaitsevaisuuteen lähtee siitä, että tunnustetaan ihmisten ja kulttuurien väliset erot. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa on keskeistä avointen asenteiden vaaliminen sekä tapojen ja arvojen monimuotoisuuden tunnustaminen. Ei meidän tarvitse hävetä omaa kulttuuriamme, meillä on hieno ja arvokas kulttuuriperinne, vaikkei sen historia kovin pitkä olekaan. Olkaamme siis sopivasti suvaitsevaisia, mutta pidetään kiinni omasta kulttuuristamme ja siihen muualta tulevat integroituvat ja oppivat suomalaisen tavan elää. Tuntimäärät ovat liian pieniä ja ryhmäkoot liian isoja. Opettajia on liian vähän. Koulu on jossain mielessä jo menettänyt oppilaat. Lapset eivät opi kokonaiskuvaa ihmisyydestä ja maailmasta. Kulttuuri on muutakin kuin isänmaallisuutta ja "pois-pakkoruotsi". Emme hahmota kokonaiskuvaa, jos aina takerrumme yksityiskohtiin. Solidaarisuus ei tarkoita vain suvaitsevaisuutta, vaan myös myötätuntoa ja ymmärrystä erilaisuudesta. Perusopetuksen arvojen olisi oltava niitä samoja, joiden mukaan rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja muutamme maailmaa, puolustamme ihmisoikeuksia. Kristilliset arvot eivät ole minulle läheisiä. Elämäntapakasvatus ja uskontojen opetus sopisi mielestäni paremmin kouluun kuin suppea ev.lut. maailmankatsomus. Jollain tavalla toivon meidän pääsevän irti itsekeskeisestä ja kaupallisesta ajattelutavasta; se tuntuu värittävän kaikkea ajattelua, valitettavasti. Koulun ja kaikkien aikuisten pitäisi opettaa lasta erottamaan hyvä pahasta, ja vielä opettaa niiden suhteellisuutta. Itse olen pohtinut kasvatuksen ja opetuksen tehtävää ja arvoja Theodore W. Adornon esittämän näkemyksen kautta: "Kasvatustieteen tärkein vaatimus on, että Auschwitz ei toistu". Eli siihen pitäisi kiinnittää huomiota, että emme kasvata ja opeta vain fiksuja ja osaavia insinöörejä ja sairaanhoitajia, vaan myös pohdimme taustalla olevia arvoja. Nykyisin vallalla olevilla talouden arvoihin perustuvalla ajattelulla ei pystytä ratkaisemaan suurempia ongelmia, joita voivat olla esimerkiksi ympäristön ongelmat tai rotujen väliset kiistat. Ihmisen kunnioittaminen sellaisena kuin hän on, on myös tärkeä lähtökohta koulun arvopohjalle. Oppilaille pitäisi olla enemmän aikaa kuunnella ja kannustaa heitä. Koulun pitäisi myös viestiä sitä, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin hyvät arvosanat. Nauraminen ja ilo ovat tervetulleita kouluun. Yritysmaailmasta tuttu kilpaileminen ei kuulu kouluun, vaan lasten ja nuorien on saatava rauhassa kasvaa, mieluummin asioita ajatellen ja pohtien kuin kilpaillen siitä, kuka saa kokeesta parhaimman arvosanan. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa pitäisi "egoisimin" painottaminen kanavoida niin, että yleinen välittäminen lisääntyy. Jos ei välitä itsestä niin ei toki välitä muistakaan, mutta se ei saa kääntyä niin, että välitetään vain itsestä, kuten nykyaikana. Empatia ja ekologia tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Kestävän elämäntavan, solidaarisuuden ja globaalin kumppanuuden pohja on tultava jo koulusta, sillä vanhempien rooli taistelussa kulutuskeskeistä elämäntapaa vastaan on muutoin mahdoton. Aktiivinen kansalaisuus olisi myös oltava vahvasti mukana, sillä lasten tulisi ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja myös vastuunsa yhteiskunnan jäseninä. Tulevaisuuden koulussa pitäisi ehdottomasti korostua myös kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisuus ja osallistuminen. Esimerkiksi oppilaskuntien roolin pitäisi näkyä ja kuulua paremmin. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivat oppilaskunnat voivat käytännön toiminnassa olla viihteen tuottajia. Sitäkin tarvitaan, mutta oppilaat voisivat olla mukana suuremmalla panoksella kaikessa koulun toiminnassa. Ja ovathan oppilaskunnassa toimivat oppilaat ilmeisesti jossain määrin tärkeitä koulun toiminnalle, vai kuinka? Opettajana en ole ikinä kokenut oppilaiden osallisuusmahdollisuuksien

3 lisäämistä minkäänlaisena uhkana opettajuudelleni, päinvastoin. Yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus pitäisi näkyä tulevissa opetussuunnitelmissa monitasoisina. Huoli yhteisöllisyyden katoamisesta yhteiskunnastamme ja koulusta pienoisyhteiskuntana siinä mukana. Suomessa on vallallaan yksilökulttuuri, missä korostuu yksilön irrallisuus, itseellisyys ja ainutkertaisuus - keskeisenä pidetään yksilön oikeutta toteuttaa itseään. Lisäksi olemme unohtaneet kuinka rauhoittua. Lasten ja nuorten maailma on muuttunut entistä hektisemmäksi ja pitää oppia myös hiljentymään. Suomalaisen peruskoulun tehtävä on opettaa oppilailleen isänmaanrakkautta, demokratiaa, luonnonsuojelua, kansainvälistä yhteistyövalmiutta sekä monia käytännön valmiuksia. Liikunnan merkitystä on painotettava entistä enemmän, koska data-aikana oppilaiden kunto on heikentynyt. Peruskoulun on opetettava ylpeyttä omasta maasta, kansasta ja kielestä. Olemme EU:n jäseninä osa Eurooppaa. Kaikki EU-maat korostavat opetuksessaan kansallista perintöä, oman kielen tärkeyttä ja omien arvojen säilymistä. Suomen peruskoulun tulee korostaa samoja asioita. Oheismateriaalin mukaan Suomen peruskoulu eroaa ainakin yhdessä suhteessa muista pohjoismaista ja monista EU-maista. Meillä ei ole aikaisin aloitettua englannin opetusta, kuten esim. muissa pohjoismaissa, vaan Suomessa englannin oppimista haittaa pakollinen ruotsinopetus. Pakollinen ruotsinopetus tulisi muuttaa vapaavalintaiseksi siten, että ruotsi on yksi valittavissa oleva kieli vieraiden kielten joukossa. Toiminta ja tutkiva ote eivät liene arvoja, mutta ajatuksena on että tulevaisuuden koulussa kasvatettaisiin kriittisiä toimijoita eikä passiivisia vastaanottajia (ja kuluttajia). Yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta olisi syytä avata. Nämä ovat arvoja, joita tulisi opettaa ja joita voidaan käsitellä kaikissa oppiaineissa erilaisten aiheiden ja työtapojen avulla. Nykykoululaiset tarvitsevat entistä konkreettisempia taitoja toisten kanssa toimeen tulemiseen. Opettajat käyttävät paljon aikaa päivittäin siihen, että he ratkovat erilaisia yhteisöllisyyteen tai vastuullisuuteen liittyviä oppilaiden ongelmia. Tämä opetustyön "harmaa" alue olisi saatava näkyväksi ja linjattua. Opetuksen tulisi sisältää kriittisen ajattelun opettamista. Oppilaiden tulisi oppia kunnioittamaan muiden maiden kulttuuria ja historiaa, mutta heidän tulisi myös oppia tajuamaan se, että esimerkiksi Karjala on ollut osa Suomea hallinnollisesti satojen vuosien ajan. Oppilaiden tulisi oppia työskentelemään päämäärien saavuttamiseksi, mutta heidän itsetuntoaan tulisi vahvistaa pettymyksien varalta. Koulussa tulisi oppia elämän kunnioittamisen periaate. Periaatteen tulisi kattaa monenlaiset ihmiset sekä kaikki eliöt. Asia on tarpeen omaksua siksi, että elämä perustuu yhteistyöhön. Ilman toisia lajeja emme pysy hengissä ja ilman ihmisten välistä yhteistyötä emme saa aikaan muuta kuin sotia. Elämän arvon havaitseminen herättää vastuun ympäristöstä. Kyky arvostaa elämää ja toimia sen mukaisesti tuo myös tunteen onnesta, mutta piittaamattomuus ja julmuus eivät tee ihmiselle hyvää.

4 Yksittäisten faktojen opettamisen tavoitteena saavuttaa tarvittava yleiskuva maailman ymmärtämiseksi. Esimerkiksi vähemmän vuosilukuja, enemmän syitä muutoksille (historiassa). Käytöstapojen opetusta ja moraalikasvatusta. Keskustelu kiusaamisesta koulussa ja kotona. Kiinnitetään huomiota, miten toisille puhutaan, ei kiroilla, eikä töksäytellä negatiivisia kommentteja. Katsomusaineiden, myös uskonnon opetus olisi säilytettävä, sillä oppilaat tarvitsevat välineitä arvottaakseen maailmaa, kasvaakseen moraalisiksi ja sivistyneiksi ihmiseksi yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Tämä on yksi suvaitsevaisuuden peruspilareja. Lapsi tai nuori ei kykene valitsemaan omaa arvomaailmaansa kuin valintamyymälän hyllyltä, vaan tarvitsee yhden katsomuksen, jonka tulisi olla kodin katsomus. Tarvitaan siis tradition siirtoa ja omien arvojen pohdintaa. Kristinusko nosti Euroopan historian saatossa edistykselliseksi mantereeksi. Kirkko vastasi sivistyksestä ja koulutuksesta. Nyt sama syy sopii eurooppalaisen yhteiskunnan oirehtimiseen ja pahoinvointiin - kristinusko. Nimittäin Euroopan maat ovat menettämässä kristillisen arvopohjan ja raha sekä itsekkyys ovat nousseet päällimmäisiksi. Asiat ovat liian hyvin Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä, joten perusarvot elämässä hukkuvat. Peruskoulusta alkaen kaiken opetuksen pitää perustua valistuksen ihanteille. Tästä syystä nykyisenkaltainen uskonnon opetus on käsittämätön jäänne pimeältä keskiajalta. Kaikille yhteinen uskontotieto sekä filosofian ja tieteellisen ajattelun perusteet voisivat muodostaa uuden uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaavan aineen pohjan. Toimintakulttuuri ja oppiaineet Kädentaidot ja muut taitoaineet ovat oiva keino lisätä kouluun enemmän oppilaiden huomioimista. Niissä ei ole kiire ja opettajalla on aikaa oppilaalle. Opetuksen ei pitäisi olla niin tulostavoitteista, ehkä jopa numeroarvostelusta pitäisi luopua? Ennen kaikkea taideaineiden tuntimäärää tulisi lisätä ja tanssi uudeksi opetusaineeksi. Tanssi nimittäin tuottaa empatiaa ja tervettä egoismia. Luovia aineita ja liikuntaa voitaisiin yhdistää lukuaineiden opetukseen. Esimerkiksi oppilaat voivat piirtää historian tapahtumia, eläimiä ja kasveja, opetella laulamaan erikielisiä lauluja ja pelaamaan urheilupelejä vaikka englanniksi. Yleisurheilun yhteydessä voisi olla enemmän voimistelua, venyttelyä ja rentoutumista. Joukkuepeleissä täytyy pitää huoli, että kaikki pääsevät pelaamaan ja ettei kentällä tapahdu syrjintää. Ruuanlaittoa, syötävien kasvien kasvattamista ja keräämistä luonnosta sekä kompostointia tulisi opettaa jo ala-asteikäisille. Tämän tapaisilla keinoilla saataisiin koulusta miellyttävämpi paikka oppilaille ja opettajille. Koulun tuntimäärää tulisi lisätä, jotta jäisi aikaa suurilta oppivaatimuksilta myös tutkimiselle (esim. fysiikka, matematiikka, musiikki, kuvaamataito). Yläluokilla voisi harkita pidempien TET-jaksojen käyttöä. Työelämän ja toisten aikuisten kanssa tekemisissä oleminen, vastuun kantaminen, ym. lakaisee monelta lapsellisia käyttäytymismalleja pois. Ne tahtovat tiivistyä suurissa yläkouluissa. Opiskelijan on hyvä itse huomata, kuinka muutkin

5 aikuiset kuin opettajat vaativat käytöstä, huolellisuutta, keskittymistä sekä ajoissa. Kiusaamista ei hyväksytä työpaikoillakaan. Kiusaamiseen on puututtava konkreettisemmin ja lujemmin kuin nyt. Ujojen on lupa olla ujoja ja herkkiä eli oppilaiden olisi opittava ymmärtämään toistensa persoonallisuuseroja. Työpaikkavierailuita ja ammatteihin tutustumista, erilaisiin ihmisryhmiin tutustumista. Median käytön mielekäs, kriittinen ja riittävä opetus koulun alkuvaiheesta alkaen. Peruskoulu on mennyt monessa suhteessa taaksepäin. Viikoittainen työaika oppilaan kanssa on vähentynyt huomattavasti. Viime laman jälkeen emme ole saaneet takaisin menetettyjä tunteja. Suuret ikäluokat, nykyiset päättäjät, saivat tältä firmalta hyvän satsauksen omaan tulevaisuuteensa: esimerkiksi vuonna vuosiluokan oppilas sai 32 h opetusta viikossa. Vuonna 1937 saatiin vastaavasti 37 tuntia. Nykyään 6.vuosiluokka saa 24 tuntia opetusta viikossa. Asiasta ei puhuta jostain syystä missään. Vapaus valita opiskeltavat kielet omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Myös ruotsi valinnaiseksi kieleksi, että taso saataisiin korkeaksi. Huonot oppilaat häiritsevät tunteja liikaa, jolloin ei voida edetä. Kieliä ei voi opiskella ilman motivaatiota ja motivaatiota ei synny pakottamalla. Kestävän kehityksen, hyvän ympäristön ja hyvän elämän edistämisen näkökulmasta tarvitaan mm. tutkivaa oppimista, yhteisöllistä tiedonrakentamista ja opettajien kehittymistä oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. Tarvitaan digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat kumulatiivisen yhteisöllisen tiedonrakentamisen. Tällöin kaikkea tietoa oletuksiaan myöten voidaan kommentoida ja siten testata sekä teoreettisesti että empiirisesti tieteellisen ajattelun mukaisesti. Tiede on ihmiskunnan suurin luotettavan, jatkuvasti itseään korjaavan tiedon luomisen ja oppimisen väline. Siten koulussa pitäisi arvostaa ja oppia tieteellisen ajattelun perusteet. Tiedonhaku ja jalostaminen, ryhmätöiden teko Ala-asteilla erityisesti vähemmän tietopainotteisuutta, painottaen välineaineiden hallintaa. Arvot, joita koulussa tulisi opettaa Toiset huomioonottavia ja ihmisiä kunnioittavia arvoja. Toisesta välittäminen - empatia Luonnosta välittäminen - ekologia Itsestä välittäminen - egoismi Toisesta välittäminen korostaisi lähimmäisvastuuta, suvaitsevaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ystävän auttamista, kehitysapua Luonnosta välittäminen sisältäisi isänmaanrakkauden lisäksi globaalin vastuun ilmastonmuutoksesta, luonnonvaroista sekä biodiversiteetistä.

6 Itsestä välittäminen on positiivista egoismia, terveydestä huolehtimista, itsensä kehittämistä, stressin keskellä lepäämistä, fyysisen kunnon ylläpitoa, tervettä itsetuntoa jne. Pedagoginen hyvinvointi - oppilas kokee opiskelun mielekkääksi Fyysinen hyvinvointi - oppilaan kunto kestää opiskelun Psyykkinen hyvinvointi - oppilaan pää kestää opiskelun Sosiaalinen hyvinvointi - oppilas kykenee opiskelemaan muiden kanssa Monikulttuurisuuden arvostaminen, moninaisuus, kriittisyys, toiminta, tutkiva ote. Oikean ja väärän erottaminen, sääntöjen noudattaminen ja auktoriteettien kunnioittaminen. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Tasa-arvoisuus Aitoon vuorovaikutukseen perustuvaa vastuullisuutta ja välittämistä. Kauneuden havaitseminen ja sen tuottaminen. Kriittinen ajattelu Antiikin perusarvot totuus, hyvyys ja kauneus ovat yhä tärkeitä. Perusarvot hyvyys, kauneus, totuus ovat kestäviä ja ne tulee konkretisoida. Kaikkien näiden arvojen opetus lähtee kodeista, mutta koulu voi vahvistaa niitä. Koulussa pitäisi lisätä itsepäisyyden arvostusta. Nykyään keskitytään liikaa opettajan johdolla toimimiseen, eivätkä oppilaat opi toimimaan itsenäisesti. Oppilaita pitäisi rohkaista ottamaan kantaa itseään koskeviin asioihin ja kyseenalaistamaan sekä laatimaan perusteluja olemassa oleville säännöille. Säännöt tuntuvat aina reilummilta, kun tietää niihin perustelun. Toisin sanoen oppilaalla pitäisi olla oikeus kieltäytyä opetuksesta ja etsiä sille vaihtoehtoja, jos ei ole tyytyväinen opetuksen laatuun. Nykyään tällaisessa tilanteessa oppilas vain alkaa kapinoida koulua vastaan, mikä heikentää muidenkin oppimistuloksia.

7 Koulun tulee ehdottomasti kannustaa itsenäisyyteen ja luovuuteen. Moni opettaja on aivan liian autoritaarinen ja tuhoaa luovuuden täydellisesti ja kiinnostuksen aineeseen, jota kyseinen opettaja opettaa. Oppimaan oppimisen taitoja ja ajattelutaitoja. Tulevaisuuden kansalaisten ei odoteta olevan tietopankkeja, vaan tiedon taitavia käsittelijöitä ja oman alansa asiantuntijoita. Tieto ei siirry vaan se on itse rakennettava. Myös lahjakkaiden oppilaiden huomiointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nythän monesti heikointa tuetaan ja taso luokissa madaltuu. Oppijan tulisi saada mahdollisuuksia yltää oman kapasiteettinsa ylärajoillekin, koska siitä syntyy into, motivaatio ja opiskeluun sitoutuminen. Totuudellisuuteen kasvattaminen on itsetuntemuksen lisäämistä. Uskonnon opetus ei opeta totuudellisuuteen, vaan opettaa teeskentelyä ja välinpitämättömyyttä. Totuudellisuuteen kasvattamisen varsinaisia opetusalueita on filosofia ja psykologia, jotka tukevat lapsen itseluottamuksen vahvistamista kaikessa koulutyössä. Hyvyyteen kasvaminen tapahtuu kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Lapsista tulisi kasvaa rohkeita, tulevaisuuteen ja omiin voimavaroihinsa luottavia aikuisia, jotka pystyvät ja uskaltavat keskustella asiallisesti ja kyseenalaistaa ilman tappelua. Heidän tulisi löytää omat vahvuutensa ja nautinnonalueensa, jotta he masentumatta jaksaisivat huolehtia yhteiskunnasta. Ihmissuhdekasvatus eli taidot elää toisten kanssa kunnioittaen toista on hän samanlainen tai erilainen kuin itse ja taito kunnioittaa ja pitää huolta omasta itsestään ja jaksamisestaan. Nykyinen hyvinvointimme perustuu tieteeseen ja teknologiaan. Yritystoimintaan ja tuotantoelämään, joka uusintaa meille jatkuvasti resurssit hyvään elämään, hyvään ympäristöön ja kestävämpään kehitykseen, tulisi koulussa olla hyvin myönteinen, mutta samalla jatkuvaan laadunparantamiseen pyrkivä myönteinen asennoituminen. Kestävän kulutuksen lisäksi kannattaa korostaa entistä enemmän myös kestävää tuotantoa ja sen luomisen perusteita. Luonnossa suurin osa aineista kiertää. Myrkyt toki koetetaan ottaa kierroista pois.

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Globaalikasvatusta aineenopettajille

Globaalikasvatusta aineenopettajille Globaalikasvatusta aineenopettajille Maailmankoulu Opettajien ja kasvattajien globaalikasvatuksen tukipalvelu Globaalikasvatuksen tehtävänä on Avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY Oppiaineen tehtävä Kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle. Kehittää oppilaiden kykyä käsitellä

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot