JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Sivu 400 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:05-15:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 400 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen Työllisyyskatsaus Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 405 Linjatien liiketontin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksyminen Joensuun kaupungin lausunto jätehuoltomääräysten uudistamisesta Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle 408 Lausunto luonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (poikkeamistoimivalta) Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Sosiaali- ja terveysjohtajan viran täyttäminen 23

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Lempiäinen Sari henkilöstöjohtaja läsnä klo Erola Jouni nuorisojohtaja läsnä klo Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Anssi Törmälä pöytäkirjan tarkastaja Ville Tahvanainen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 400 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 401 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Anssi Törmälän ja Ville Tahvanaisen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen KH 402 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettu na kuin korjausluettelo osoittaa. Korjausluetteloa ei tarvita. Jakelu Kaupunginvaltuusto

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Työllisyyskatsaus 782/ /2013 KH 403 Työllisyyskatsaus on esillä henkilöstö- ja työllisyysjaostossa Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen esittelee työllisyyskatsauksen kokouksessa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee katsauksen tiedoksi. Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen ja nuorisojohtaja Jouni Erola esittelivät asiaa kokouksessa.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 5651/ /2015 KRAKLK Asemakaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) kau pungin osan korttelia 168 sekä katualuetta. Asemakaavamuutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) kau pun gin osan kortteli 168 ja katualue. Tonttijaolla muodostuvat Joensuun kaupungin 30 kaupunginosan korttelin 168 tontti 4 korttelin 168 tontti 5 korttelin 168 tontti 6 Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Joensuun kaupungin aloitteesta kevääl lä Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Py hä se län kunnanvaltuustossa ( 45). Kaavamuutosalue sijaitsee Vuokkolassa Ham mas lah den taajaman alueella. Joensuun kaupunki omistaa kaa va muu tosalu een ja se on rakentamaton. Asemakaavamuutos koskee katualueen leventämistä jo rakennettua kevyen liiken teen väylää varten sekä korttelin 168 käyttötapamerkinnän muuttamista rivi ta lo jen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuemerkinnästä AR asuin pien ta lo jen korttelialuemerkintään AP. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa aikaisemmin raken ne tun kevyen liikenteen väylän osalta. Kevyen liikenteen väylä parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja se on rakennettu kesällä Käyt tö ta pa mer kinnän muutoksella on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa rakentamista ja no peut taa korttelin toteuttamista. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen/ JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalueen ase ma kaa va muu tok sen maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 27 :n mukaisesti jul ki ses ti nähtäville, sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia, esittää kaupunginhallitukselle, että se eh dot taa, et tä kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ham maslah den tien ja Vuokkolantien risteysalueen asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KH 404 Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus olivat maankäyttö- ja ra kennus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä , eikä niitä vastaan ole jätetty muistutuksia. Kaavaehdotusta ei muutettu nähtävilläolon jälkeen. Kaupunginjohtaja päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ham maslah den tien ja Vuokkolantien risteysalueen asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. Liitteet Liite 1 Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Liite 2 Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Jakelu Kaupunginvaltuusto

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Linjatien liiketontin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 5456/ /2015 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Pilkon (20) kaupunginosan kort te lin 2009 osaa, korttelia 2011, virkistys-, erityis- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu Joensuun kaupungin Pilkon (20) kaupunginosan kort te lei den 2009 ja 2010 osat, kortteli 2011, virkistys-, erityis- ja katualueita. Tonttijaolla muodostuvat korttelin 2009 tontti 9, korttelin 2010 tontti 6 ja kortte lin 2011 tontit 6 ja 7. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro Suunnittelualueella on voimassa neljä eri asemakaavaa vuosien vä liltä. Kortteli 2009 on osoitettu voimassa olevassa kaavassa liikerakennusten kortte li alu eek si, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). K-Citymarketin ton til la 5 on rakennusoikeutta k-m 2 ja kerrosluku on II. Korttelin 2011 tont ti 4 on tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennuksille (TK). Tont ti te hok kuu del la e = 0,4 muodostuu noin kahden hehtaarin tontille ra kennus oi keut ta noin k-m 2. Kerrosluku on II. Korttelissa 2011 on pieni yh dyskun ta tek nis tä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-tontti 1). Muut alueet ovat lähivirkistysaluetta (VL), suojaviheraluetta (EV) ja Linjatien ja Ont to lan tien katualueita. Kaavamuutosta valmistellaan Lidl Suomi Ky:n aloitteesta. Korttelissa 2011 on laa ja ra ken ta ma ton TK-tontti nro 4. Kaava sallii tontille rakennettavaksi enintään k-m 2 vähittäistavarakaupan liiketiloja. Hakijan tavoitteena on to teuttaa ton til le myymälä, joka ylittää kooltaan edellä mainitun k-m 2 :n suur yksi kön rajan. Tämä on mahdollista vain muut ta mal la tontin käyt tö tar koi tus lii kera ken nus ten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vä hit täis kau pan suur yk si kön (KM). Kaupungin tavoitteena on, että liikenteen li sään ty mi nen alueella voidaan hallita. Laa di tun Valtatien 9 Noljakan eri ta so liit ty mä alu een toimenpideselvitys (kaa vase los tuk sen liite 5) mukaan tarvitaan Linjatielle ja sen ulkopuolelle liikenteen suju voit ta mis ta parantavia toimia. Tämän johdosta Lin ja tiel le varataan tilaa ryh mitys kais toil le ja kiertoliittymälle mah dol lis ta maan vastakkaiset tonttiliittymät Lid lin ja K-Citymarketin tonteille. Kier to liit ty män vaatima tila otetaan pää asiassa viereisistä korttelialueista. Tämä edellyttää myös korttelin 2009 tontin 5 ot tamis ta mukaan kaavamuutokseen. Katualueet on rajattu siten, ettei Linjatielle tai Ont to lan tiel le jää pieniä van hem pien kaava-alueiden osia. Korttelia 2010 laa jenne taan uuden säh kö muun ta jan paikan muodostamiseksi (ET). Kaavamuutoksen päätavoitteeksi muodostuivat: - Kaavamuutoksen on oltava maakuntavaltuustossa hyväksytyn Maa kun ta kaa van 4. vaiheen mukainen.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Maaperäolosuhteiden johdosta korttelin 2011 rakentaminen on kannattavaa vain, jos rakentaminen tai muu maankäyttö on riittävän tehokasta li sään tyneis tä pe rus ta mis kus tan nuk sis ta huolimatta - Linjatien ja Onttolantien liikenteen olosuhteet vaikuttavat kaavaratkaisuun olen nai ses ti. Linjatielle varataan tila kiertoliittymälle ja lisäkaistoille. - K-Citymarketin alueella huomioidaan tontin vähäinen pieneneminen ja esite tyt ta voit teet lisärakentamisen mahdollistamisesta. - Alueen kunnallistekniset muutokset huomioidaan kaavassa. K-Citymarketin tontin rakennusoikeutta lisätään 500 k-m 2 korvaamaan alue mene tys tä ja esitettyyn tulevaan laajennustarpeeseen. Tontin uusi ko ko nais ra kennus oi keus olisi k-m 2. Korttelin 2011 TK-tontin nykyinen k-m2 raken nus oi keus laskee k-m 2 :iin tontin muuttuessa vähittäiskaupan suur yk siköl le tarkoitetuksi alueeksi (KM). Korttelialueiden rakennusoikeus las kee yhteen sä k-m 2 ja näiden pinta-ala pienenee yhteensä vajaa m 2. Asemakaava on kaavamuutosalueella Joensuun yleiskaava 2020:n ja maa kun takaa va hyväksytyn 4. vaiheen mukainen. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskuk sel ta (alueidenkäyttö ja luonnonvarat -vastuualue) ja Pohjois-Savon ELY-kes kuk sel ta (liikenne ja infra -vastuualue) sekä, mikäli sitä vastaan ei tehdä muistutuksia, esittää kaupunginhallitukselle, et tä se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Linjatien liike ton tin asemakaavan ja tonttijaon. KH 405 Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus olivat maankäyttö- ja ra kennus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä , eikä niitä vas taan ole jätetty muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus (alueidenkäyttö ja luon non va rat -vastuualue), Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri -vas tuu alue) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto antoivat lausuntonsa, eikä lausun nois sa ole huomautettavaa. Kaavaehdotusta ei muutettu nähtävilläolon jälkeen. Kaupunginjohtaja päätösehdotus:

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Linjatien liike ton tin asemakaavan ja tonttijaon. Liitteet Liite 3 Kaavaselostus Linjatien liiketontin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen Liite 4 Asemakaavakartta Linjatien liiketontin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen Liite 5 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Linjatien liiketontin asemakaavan muutos- ja tonttijakoehdotukseen. Liite 6 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto Linjatien liiketontin asemakaavan muutos- ja tonttijakoehdotukseen. Liite 7 Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton lausunto Linjatien liiketontin asemakaavan muutos- ja tonttijakoehdotukseen. Jakelu Kaupunginvaltuusto

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksyminen 316/ /2013 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee III kaupunginosan korttelin 38 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu III kaupunginosan korttelin 38 osa. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Asemakaavan muutos on käynnistetty maanomistajan hakemuksesta syksyllä Tontilla sijaitsee kaksi nelikerroksista asuin- ja liikerakennusta, joita yh distää toisiinsa matala yksikerroksinen liikerakennusosa. Peruskorjauksen tar peessa olevat rakennukset on ra ken net tu vuonna Joensuun kaupunki on ollut mukana valtakunnallisessa KLIKK- hankkeessa (Lähiöi den käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti). Hankkeessa on etsit ty to teut ta mis kel poi sia ratkaisuja luvuilla rakennettujen ker ros talo jen pe rus kor jaa mi seen. KLIKK- hankkeen kautta valmistui kaksi Oulun yli opiston ark ki teh tuu rin tiedekunnan diplomityötä Joensuun keskustaan, joista toisen työn koh tee na on ollut Kiinteistöosakeyhtiö Kirkkokatu 18. Kiinteistön omistajan tavoitteena on lisärakennusoikeus, jonka myynnillä yhtiö ra hoit taa olemassa olevan rakennuskannan peruskorjauksen. Li sä ra ken nus oikeu den sijoittamiseen tontilla on esitetty ratkaisumalli arkkitehti Petri Pet tersso nin KLIKK- hankkeeseen tehdyssä diplomityössä. Diplomityön pohjalta on laadit tu lisärakentamisen viitesuunnitelma (kaavaselostuksen liite 5). Asemakaavan muutosta ohjaa Joensuun kaupunginvaltuuston ( 175) hy väk sy mä keskustan osayleiskaava. Kaava on saanut lainvoiman Yleis kaa van tavoitteena on uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä nostaa tont ti te hok kuut ta ja kerroslukua. Osayleiskaavassa tavoitteellisena tont ti te hokkuu te na on 2,0 3,5. Suositeltava rakennusten kerrosluku on 6. Kirkkokatu 18 ase ma kaa van muutosehdotuksessa tonttitehokkuusluku on 2,4. Ra ken nus oi keus on 7830 k-m 2 ja kerrosluku 6. Asemakaavan muutos tukee keskustan osayleiskaavan tavoitteita. Kaa va rat kaisu täydentää keskustan kaupunkikuvaa tehokkaammalla ja tiiviimmällä kuuden ker rok sen pääsäännön mukaisella kaupunkirakenteella. Asemakaavan muu toksel la tavoitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ratkaisua, joka sopeutuu viereiseen, rakenteilla olevaan Koskikatu 9 uudisrakennukseen, ja täydentää torin etelälaidan rakennusten julkisivuriviä keskustaympäristöön sopivalla tavalla. Viitesuunnitelmassa (kaavaselostuksen liite 5) on säilytetty ja peruskorjattu olemas sa olevat rakennukset sekä sijoitettu tontin takaosaan kuusikerroksinen uu-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KRAKLK dis ra ken nus. Koskikadun puoleista rakennusta on korotettu kahdella ja Kirk koka dun puoleista rakennusmassaa yhdellä lisäkerroksella. Kaavaratkaisussa on huomioitu myös muut to teut ta mis vaih to eh dot. Viereiseltä ton til ta torin nurkalta alkanut kuuden kerroksen kor kui nen julkisivu jatkuu kaava rat kai sus sa edelleen Koskikadun vartta länteen. Sama kor keus lin ja määrittää myös Kirkkokadun puoleista tontin sivua. Kaavaratkaisu mahdollistaa yhtenäisen julkisivuseinämän muodostumisen toisaal ta Koskikadun mutta myös Kirkkokadun varteen korttelin 38 kohdalla. Kirkko ka dun omaleimainen nelirivinen koivubulevardi kadunpääteaiheineen säilyy. Kos ki ka dun puolella ruutukaavan monumentaalinen poikittaisakseli vahvistuu, kun taustaa muodostava eteläreuna korottuu. Kaavaratkaisu luo selvän jatkumon aiemmille korttelissa tapahtuneille ase makaa van muutoksille, jotka ovat nyt toteutusvaiheessa. Kaava jatkaa keskustan osa yleis kaa van mu kais ta kaupunkirakenteen toteutumista. Kaupunki tiivistyy ja täy den tyy. Asemakaavamuutokseen liittyvät maankäyttökorvaukset peritään maan omis tajal ta maankäyttösopimuksen mukaan. Sopimukset ovat kau pun ki ra ken ne lau takun nan päätettävinä ja ne allekirjoitetaan ennen kaavan viemistä valtuuston hyväk syt tä väk si. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan muutoksen maankäyttö- ja ra ken nusase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja Museovirastolta sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lau sunnois sa ei ole huo mau tet ta vaa, esittää kaupunginhallitukselle, et tä se ehdottaa, et tä kaupunginvaltuusto päät tää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kaavasta saatiin kak si lausuntoa. Muistutuksia ei jätetty. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausun nos saan, ettei sillä ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Toisen lausunnon jätti Museovirasto. Museovirasto korostaa, että kohde on kaupun ki ku val li ses ti ja arkkitehtonisesti tärkeä, vaikkei sillä olisikaan suojeluarvoja. Ole mas sa olevan rakennuskannan olisi selvemmin määritettävä täy den nys raken ta mi sen reunaehtoja. Kaavaratkaisun perusajatuksena on jättää suunnittelijalle riittävästi vapautta suun nit te luun. Samalla kaavassa on kuitenkin otettu huomioon kohteen kaupun ki ku val li ses ti merkittävä ja keskeinen sijainti. Kaava määrää, että kohde on mas soi tel ta va ja sommiteltava korkeatasoisesti. Julkisivumateriaalien on oltava ta sok kai ta ja kokonaisuuden on sovittava ympäristöön. Kaavaratkaisu sallii, että kaupunkikuva muuttuu ja elää. Muutos on tehtävä arvokkaalla tavalla. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää todeta, että annetut lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta, ja esit tää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen. KH 406 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Kirkkokatu 18 kanssa on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa ja sopimus on allekirjoitettu Kaupunginjohtaja päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen. Liitteet Liite 8 Kaavaselostus Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksymiseen Liite 9 Asemakaavakartta Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksymiseen Jakelu Kaupunginvaltuusto

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin lausunto jätehuoltomääräysten uudistamisesta Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle 3269/ /2014 KH 407 Joensuun alueellinen jätelautakunta on pyytänyt toimialueensa kunnilta lau suntoa jätehuoltomääräyksien uudistamisesta. Lausunto on pyydetty erikseen myös valvovina viranomaisina toimivilta kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sil ta. Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut asiasta oman lau sun tonsa kokouksessaan Kunnalliset jätehuoltomääräykset annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Määräykset koskevat mm. jätehuollon operatiivista järjestämistä, jätteiden la jitte lua ja keräämistä sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Määräyksissä annetaan jä te lain täytäntöönpanemiseksi paikallisista oloista johtuvia tarkentavia määräyk siä.jätehuoltomääräysten avulla halutaan estää jätteestä tai jätehuollosta ai heu tu vat ympäristö- ja terveyshaitat ja varmistaa kunnan jä te huol to jär jes telmän toimivuus. Voimassa olevat jätehuoltomääräykset on hyväksytty Tämän jälkeen on tullut voimaan useita jätelain ja ympäristönsuojelulain perusteella annettuja ase tuk sia, jotka on otettu nyt uusissa määräyksissä huomioon. Lausuntopyyntöaineistossa on mukana tiivistetty perustelumuistio, jossa on esitet ty määräysten perustelut ja muutokset voimassa oleviin määräyksiin. Jätehuoltomääräykset jakautuvat jätehuoltomääräysten yleiseen osaan ja yk sityis koh tai siin jätelain nojalla annettaviin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Yleisessä osassa on kerrottu selkeästi jätehuollon järjestämistä ohjaavasta lainsää dän nös tä ja siihen perustuvista käytännön järjestelyistä Joensuun alueellisen jä te lau ta kun nan toimialueella. Jätehuoltomääräyksillä ohjataan erityisesti kunnan järjestämisvastuulle kuu luvan jätehuollon järjestelyjä. Osittain määräykset koskevat myös muuta jä te huoltoa (ns. elinkeinotoiminnan jätehuolto), ja nämä määräysten pykälät on lue tel tu soveltamisalassa. Määräykset koskevat myös elinkeinotoimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta ai heutu van vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Lausunto Määräysten yleinen osa on selkeä ja kuvaa hyvin jätehuoltojärjestelmän, eri toimi joi den roolit, käytettävän terminologian sekä järjestelmän ohjaamiseen vaikut ta vat seikat. Varsinaisissa määräyksissä on otettu hyvin huomioon toiminnaltaan ja si jain niltaan erilaisten kiinteistöjen jätehuollon järjestäminen tarkoituksenmukaisesti se kä keräysjärjestelmien teknologinen kehitys. Määräyksillä ehkäistään ai em paa paremmin ns. vapaamatkustaminen sekä edistetään jä te lain mukaista etusijajärjestystä.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Jätehuollon järjestämisvaihtoehdot erityyppisille kiinteistöille kunnan järjes tä män jätteenkuljetuksen ja sekajätteen aluekeräyksen osalta Muutoksena vuoden 2012 jätehuoltomääräyksiin on, että taajamassa sijaitsevan va ki nai ses ti asutun kiinteistön jätehuolto tulee järjestää omaa tai kimppa-astiaa käyt täen (kiinteistöittäinen kuljetus). Sekajätteen aluekeräysverkosto varataan eri tyi ses ti sellaisten haja-asutusalueella sijaitsevien vapaa-ajan ja vakinaisten asun to jen käyttöön, jotka eivät pysty liittymään kiinteistöittäiseen jät teen kul jetuk seen kiinteistön sijainnin tai olosuhteiden vuoksi, tai joiden käyttö on niin satun nais ta, ettei oman jäteastian käyttö ole järkevää. Uusien määräysten mukaan jatkossa myös Joensuussa, kuten toimialueen muissa kunnissa, haja-asutusalueella sijaitsevan vakinaisen asuinkiinteistön haltija voi valita jätehuollon järjestämistavaksi aluekeräyspisteen käytön. Voimassa olevien määräysten mukaan Joensuussa ainoastaan vapaa-ajan kiin teis töil lä on mahdollisuus liittyä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Esitetty muutos on perusteltu ja yhdenmukaistaa toimialueen käytäntöjä. 7 Kiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) Uudet määräykset selkeyttävät kiinteistöjen yhteisiä jäteastioita (kimp pa-as tioita) koskevia määräyksiä. Annetut määräykset ovat selkeät ja määräyksissä on otettu hyvin huomioon haja-asutusalueiden pitkät välimatkat. Määräykset an tavat jatkossa mahdollisuuden tietyin edellytyksin muodostaa kimppa va paa-ajan ja vakinaisen asunnon kesken. Mahdollisuus kimppa-astian muo dos ta mi seen annetaan myös esimerkiksi tiekunnan osakkaille ilman välimatkaa kos ke vaa rajoitusta. Esitetyt muutokset määräyksiin ovat hyviä. 11 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin so vel tumat to mien jätteiden kuljettaminen Uudet aiempaa tarkemmat määräykset selventävät myös jokaisen jät teen tuotta jan omaa vastuuta kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen tai alue ke räys pistei siin soveltumattomien jätteiden käsittelystä ja kuljettamisesta asian mu kaiseen paikkaan. Tältä osin määräykset ovat hyvät. 3 luku Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöllä Suurimmat muutokset ja tarkennukset määräyksissä koskevat jätteiden la jit telua ja keräämistä kiinteistöllä (luku 3, :t). Tavoitteena on edistää jätteiden la jit te lua ja erilaisten jätejakeiden toimittamista oikeaan paikkaan. Jätteiden lajittelua ja keräämistä kiinteistöllä koskevia määräyksiä esitetään muu tet ta vak si mm. siten, että hyötyjätteiden lajittelua ja erilliskeräystä kiin teistöil lä tehostetaan. Voimassa olevat määräykset velvoittavat asuinkiinteistöjä ase ma kaa va-alueil la rivi- ja kerrostaloissa lajittelemaan erikseen ainoastaan biojät teen. Tuottajavastuun perusteella kerätään nykyisin erikseen paperia. Käytännössä useilla useamman asunnon kiinteistöillä on lisäksi järjestetty vapaaehtoisesti kar ton gin erilliske räys. Nyt lausunnolla olevissa määräyksissä velvoitetaan 5 tai useam man asuinhuoneiston kiinteistöjä järjestämään biojätteen lisäksi myös kar ton ki-, lasi- ja metallipakkausjätteen keräys.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Määräys aiheuttaa järjestelyjä kiinteistöjen jätehuollon tiloissa. Määräys on kuiten kin hyvä ja kannustaa lajitteluun helpottamalla kuntalaisten arkea, kun eril liske rät tä vät jakeet voidaan toimittaa kierrätykseen nykyistä helpommin. Lajittelun järjestämisestä ei ole odotettavissa kohtuuttomia muutoksia kiin teistö jen jätehuollon järjestämiseen. Määräys tulisi voimaan alkaen. Siir tymä ai ka on tarpeen kiinteistöjen jätehuollon tilojen ja kuljetusten jär jes tä mi sek si. Myös kierrätyskelpoinen muovijäte velvoitetaan lajittelemaan. Velvoite edel lyttää kuitenkin, että tuottajavastuun mukainen vastaanottopaikka on alueelle järjes tet ty. Tässä tuottajayhteisön toiminnalla on merkittävä vaikutus. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteesta on annettu määräyksiä myös muille kuin asuinkiinteistöille. Määräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon pii riin kuuluvia kiinteistöjä. 26 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastioiden hyväksyttäviä maksimi tyhjennysvälejä esitetään lyhennettäviksi. Jä te huol to vi ran omai sel le tehtävän ilmoituksen perusteella voidaan tyh jen nys väliä pidentää, mikäli määräyksissä esitetyt ehdot täyttyvät. Määräykset vähentävät pitkistä tyhjennysväleistä mahdollisesti syntyviä ym päris tö hait to ja, mutta antavat tapauskohtaisesti viranomaisen luvalla mah dol li suuden toimia kiinteistön ja asukkaiden kannalta järkevällä tavalla. Esitetty muu tos on perusteltu. 35 Jätteenkuljetuksen tietojen toimittaminen jätehuoltoviranomaiselle Määräyksissä esitetään, että jäteasetuksen 26 :n mukaiset tiedot jä te huol to viran omai sel le tulisi luovuttaa sähköisessä taulukkomuodossa. Jätelain perusteluissa (HE 199/2010 vp) on tarkennettu jätehuoltomääräysten an ta mis ta koskevaa lain 91 :ää. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan kun ta voisi määrätä velvollisuudesta antaa tietoja järjestämisvastuulleen kuu lu vas ta jätteestä. Määräyksillä voitaisiin myös täsmentää lain 39 :ssä säädettyjä jätteen kul jet ta jaan kohdistuvia tiedonantovelvollisuuksia, kuten sitä, milloin ja mis sä muodossa tiedot olisi annettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Tämän perusteella tietojen toimittamista sähköisessä muodossa voitaisiin edellyt tää. Myös Kuntaliitto on ohjeistanut, että sähköistä muotoa voidaan vaatia, mut ta tietyn ohjelmiston käyttöä ei voida edellyttää.tietojen toimittaminen säh köi ses sä muodossa on tätä päivää. 38 Lietteiden omatoiminen käsittely Jatkossa pienimuotoinen lietteiden omatoiminen käsittely on mahdollista määräyk sis sä annetuilla ehdoilla. Määräyksissä on otettu huomioon lain sää dän nös sä tapahtuneet muutokset. 40 Yleisötilaisuuksien jätehuolto

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Määräyksissä on velvoitettu, että yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on laa dit tava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisel le. Määräystä on syytä tarkistaa, jotta ei aiheuteta tarpeetonta byrokratiaa ti lanteis sa, joissa jätehuoltosuunnitelman laatiminen on ilmeisen tarpeetonta. Täl laisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi erilaiset konsertit tai luentotilaisuudet, joita järjes te tään niihin suunnitelluissa tiloissa kuten esimerkiksi Carelia-salissa. Määräysten muutoksista tiedottaminen Määräykset sisältävät erilaisia muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja vai kut tavat eri tavoin eri toimijoihin. Määräysten voimaan tulon yhteydessä on kiin nitettävä erityistä huomiota oikein kohdennettuun ja selkeään tiedottamiseen. Yritysvaikutusten arviointi Esillä olevat määräykset koskevat pääsääntöisesti kunnanvastuulle kuuluvien yh dys kun ta jät tei den käsittelyä, kuten aiemmatkin määräykset. Elin kei no toi mintaa koskevat määräykset on osoitettu aiempaa selkeämmin ja tämä hel pot taa jatkossa määräysten tulkintaa ja vähentää epätietoisuutta. Määräysten vaikutus yritysten toimintaan on varsin vähäinen. Yrittäjiä koskevat muu tok set aiheutuvat pääasiassa säädösmuutoksista, ei niitä tarkentavista jä tehuol to mää räyk sis tä. Säädösmuutokset vaikuttavat tulevaisuudessa jätteiden kä sit te lyyn ja jätevirtojen kuljetuksiin. Muutokset aiheutuvat tuottajavastuun ja eril lis ke rät tä vän jätteen lisääntymisestä. Hyötyjätteiden kuljetusten jär jes tä minen lisää jatkossa kuljetuspalveluiden kysyntää. Lyhytaikaisesti kiinteistöjen jätehuollon tilojen uudelleen järjestely ja jä te as tioiden uusiminen lisäävät palveluiden kysyntää alueella. Valmistelija: tekninen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä kirjoitetun lausuntonaan Joensuun seudun alueelliselle jätelautakunnalle jätehuoltomäärysten uudistamisesta. Jakelu Jns seudun alueellinen jäteltk

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Lausunto luonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (poikkeamistoimivalta) 6462/ /2015 KRAKLK Ympäristöministeriö on pyytänyt Joensuun kaupungin lausuntoa luonnoksesta hal li tuk sen esitykseksi eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muut ta mi ses ta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poik kea mis toi mi val ta siirrettäisiin kunnille. Alueellisen poikkeamisen so vel tamis alaa laajennettaisiin ja toimivalta siinäkin siirrettäisiin kunnille. Poikkeamisen edel ly tyk siin ei tulisi merkittäviä muutoksia. ELY-keskuksella säilyisi va li tus oikeus poikkeamispäätöksistä. Samalla kumottaisiin tarpeettomana ke ven net tyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3, joka koskee poik kea mis toi mi val taa (kokeilulaki, 1257/2010). Poikkeamismenettely on maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvä elementti, jolla tur va taan rakentamista ohjaavien säädösten ja kaavojen joustavuus. Poik keamis ta ei voi käyttää vaikutuksiltaan merkittäviin hankkeisiin. Menettely on kaavoi tuk seen nähden toissijainen. Poikkeamistoimivalta on nyt jaettu kuntien ja ELY-keskusten kesken. Valtaosan poik kea mi sis ta päättää kunta. ELY-keskusten ratkaistavia ovat poikkeamiset ase ma kaa van mukaisesta rakennusoikeudesta, rakennussuojelusta ja ra ken nuskiel los ta, joka on automaattisesti voimassa asemakaavan hyväksymisestä sen lain voi mai suu teen saakka (MRL 53.3 ). Lisäksi ELY-keskukset ratkaisevat poikkea mi set kiellosta rakentaa ranta-alueelle ilman MRL 72 tarkoittamaa oi keusvai kut teis ta kaavaa. Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaan poikkeamiset ratkaisee kau pun kira ken ne lau ta kun ta. Sama lautakunta antaa lausunnot poikkeamishakemuksista ELY-kes kuk sel le niissä tapauksissa, joissa ratkaisuvalta on ELY-keskuksen. Päätös val mis te lus ta vastaa kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu. Kaupun ki perii hakijalta maksun poikkeamispäätöksestä. Maksu myönteisestä päätök ses tä on nyt 495 euroa ja kielteisestä 250 euroa. ELY-keskuksen ratkaistessa asian kaupunki ei voi periä hakijalta maksua. Kaupungin tekemiä poik kea mispää tök siä on ollut viime aikoina vuosittain noin kpl. ELY-keskukselle annettuja lausuntoja poikkeamisasioista on viimeisten viiden vuo den aikana ollut noin 20 kpl vuodessa. Näistä karkeasti puolet on koskenut ran ta ra ken ta mis ta ja puolet rakennusoikeutta. Rakennuskieltoa ja ra ken nus suoje lua koskevia poikkeamishakemuksia on ollut yhteensä vain kolme vuosina Näiden merkitys on siis erittäin vähäinen. Alueellista poikkeamista asuin ra ken ta mi sen edistämiseksi (MRL ) ei ole sovellettu Joensuussa eikä tar vet ta ole toistaiseksi nähtävissä. Kyse on menettelystä, jossa kunta hakee usei ta kiinteistöjä koskevaa poikkeamista ensi sijassa asuintilojen lisäämiseksi ase ma kaa va-alu eel la. Helsingissä tätä on sovellettu kaksi kertaa. Kyse on siis har voin vastaan tulevasta tarpeesta. Kaupunki on valmistellut ELY-keskukselle menevät poikkeamislausunnot huo lelli ses ti. Näihin hakemuksiin sisältyy usein myös kaupungin ratkaisuvallassa olevia

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus poik kea mi sia, joita ELY-keskus ei voi ratkaista kaupungin kannan vastaisesti. Asian valmisteluun tarvittava työaika on likimain sama riippumatta siitä, val mistel laan ko poikkeamisasia päätettäväksi vai lausuntona poik kea mis ha ke muk sesta ELY-keskukselle. Koska lakimuutoksen toteuduttua kaikki päätökset olisivat kau pun gin vastuulla, olisi päätösten kaikinpuolinen lainmukaisuus varmistettava tar kem min kuin nyt ELY-keskukselle lausuntoa laadittaessa. Kaikkien poik keamis pää tös ten siirtyminen kaupungin ratkaistaviksi ei kuitenkaan vaikuttaisi mainit ta vas ti yhdyskuntasuunnittelun työmäärään eikä henkilömitoitukseen. Lu pamak su tu lo jen lisäys on pieni, noin euroa vuodessa. Lupamenettely lyhenee joitain kuukausia niissä tapauksissa, joissa ratkaisuvalta siir tyy kaupungille. Kaupunki ei ole järjestelmällisesti seurannut Pohjois-Karjalan ELY-kes kuk sen käsittelyaikoja. Pienen otannan perusteella aikaa kuluu 2-3 kuukaut ta kaupungin lausunnon antamisesta ELY-keskuksen päätökseen. Lu pa menet te ly lyhentyisi lakimuutoksen jälkeen tämän verran. Rakennushankkeeseen ryh ty vil le asialla on merkitystä tapauksissa, joissa ei ole ajoissa varauduttu lu pame net te lyyn tarvittavaan aikaan. Kaupungin lupakäsittely hakemuksen saa pumi ses ta lupapäätökseen kestää tavallisesti 2-3 viikkoa, jos hakemus ei ole puutteel li nen ja asia voidaan ratkaista myönteisesti. Tapauksissa, joissa hankkeen sisäl lös tä joudutaan neuvottelemaan hakijan kanssa tai joissa päädytään kiel teiseen päätösesitykseen, on käsittelyaika pitempi. Valitusaikaan lakimuutoksella ei olisi vaikutusta. Ratkaisuvallan siirtyessä kaupungille tultaisiin varmaan testaamaan sitä, muuttuu ko päätöksenteon linja. Linjan muuttamiseen ei ole perusteita, koska poikkea mi sen edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa (MRL 172 ). Edelleen säilyy tarve joh don mu kai sel le lupapolitiikalle, tarve hakijoiden tasapuoliselle kohtelulle ja kaa voi tuk sen ensisijaisuus rakentamisen ohjaamisessa. Muutoksen vaikutukset kau pun gin toimintaan tulevat olemaan pienet. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa edelle kirjoitetun lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus kunnal le maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. KH 408 Poikkeamistoimivallan siirtyessä kokonaisuudessaan kunnille on riskinä, että päätösten linjaukset tulevat vaihtelemaan paljonkin kunnittain. Näin käy osin väistämättä, koska päätöksiä tekevien viranomaisten määrä lisääntyy kertaheitolla monikymmenkertaiseksi. Kuntien resurssit, osaaminen ja toimintakulttuuri ovat hyvin erilaisia. Lopputuloksena voi olla, että kansalaisia kohdellaan luvanhakijoina eri tavalla maan eri osissa ja jopa naapurikunnissa, samasta laista riippumatta. Lain jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa olisi tarpeen miettiä keinoja, joilla varmistetaan, että poikkeamishakemusten ratkaisemisessa säilyy riittävä tasapuolisuus koko valtakunnassa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää antaa edelle kirjoitetun lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus kunnal le maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Liitteet Liite 10 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 :n kumoamisesta Liite 11 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 :n kumoamisesta Jakelu Ympäristöministeriö

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH 409 Pöytäkirjat: Kaupunkirakennelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Vanhusneuvosto Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöjohtaja Kaupunginsihteeri Tietohallintopäällikkö Tilakeskuksen johtaja Sisäilmatyöryhmän muistio Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveysjohtajan viran täyttäminen HETYJ Sosiaali- ja terveysjohtajan haku päättyi Virkaa haki viisi henkilöä: Juhani Junnilainen, Tero Oinonen, Eija Rieppo, Maija Val ta ja Anne Vinkanharju. Tiivistelmä ja hakijat ovat kokouksen asiakirjoissa. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se valitsee haastatteluryhmään kau pun ginjoh ta jan, henkilöstöjohtajan ja tuotantojohtajan. Kaupunginhallitus valitsee osal taan omat edustajat haastatteluryhmään. Esitetään, että kaupunginhallitus valitsee haastatteluun kutsuttavat. Laura Jormanainen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. KH 410 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita haastatteluryhmään kaupunginjohtajan, henkilöstöjohtajan ja tuo tan tojoh ta jan sekä valita omat edustajat haastatteluryhmään. Kaupunginhallitus päättää haastatteluun kutsuttavista hakijoista. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi haastatteluryhmään Markku Kauppisen, Tuija Huovisen ja Pentti Keskisalon Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kutsua hakijoista haastateltaviksi Eija Riepon ja Maija Valtan. Jakelu Henkilöstöyksikkö

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU Postiosoite: PL 59, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 34/ päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.