VARKAUDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 VARKAUDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

2 Sisältö 1 VARKAUDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Miksi tarvitaan uusi opetussuunnitelma 1 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukion tehtävä ja toiminta-ajatus Arvoperusta ja toimintakulttuuri 4 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Varkauden lukion tieto- ja oppimiskäsitys 6 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 10 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Biologia Maantiede Kemia Uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi 111

3 5.16 Psykologia Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 139 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Kielten opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

4 1 1 VARKAUDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Miksi tarvitaan uusi opetussuunnitelma Edellinen OPS tehtiin voimakkaassa murrosvaiheessa. Murroksen kokeminen oli voimakasta ja suunnan löytäminen hapuilevaa. Ehkä siksi OPS:n perusteet olivat melko väljät ja sallivat. Nyt yhteiskunnan sopeutuminen jatkuvaan muutokseen globalisaatiohaasteineen ja tietotekniikan kehityksineen on tullut osaksi arkipäivää. Rohkeutemme yhteiskunnallisina toimijoina on kasvanut. Horisontaalinen yhteiskuntaverkostoituminen on voimakkaasti kehittynyt. Tämä vaatii yhteistoiminnallisuuden sisäistymistä oppimisessa. Postmodernissa yhteiskunnassa kansalainen rakentaa identiteettiään jatkuvan muutoksen maailmassa. Paikalliset ja kansalliset juuret on tiedostettu, ja eurooppalaisuus on etsinnässä. Käsitys tiedosta ja oppimisesta on syventynyt ja laajentunut. Tämä tarjoaa haasteen koulun opetus- ja oppimiskäytäntöjen kehittämiselle elinikäisen oppimisen pohjaksi. Lainsäädännössä on reagoitu uudistuneeseen toimintaympäristöön uudistamalla lukiolaki ( ) sekä asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta ( ). Opetuksen tavoitteet ovat säädöspohjaisia ja siten velvoittavia. Arvoperusta, toimintakulttuuri, tavoitteet ja aihekokonaisuudet on valtakunnallisesti määritelty. Opiskelijan ohjaus on saanut entistä keskeisemmän sijan. Näin uudet opetussuunnitelmat ovat entisiä vertailukelpoisempia ja opiskelijan oikeusturvan kannalta tasa-arvoisia. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukion tehtävä ja toiminta-ajatus Varkauden tulevaisuuden ja sen talousalueen perusta on globaalissa taloudessa, ja siksi asukkaiden (yksilöinä, kansalaisina ja työyhteisön jäseninä) toimintaympäristössä korostuvat sosiaaliset ja tekniset vuorovaikutustaidot. Optimismin tulevaisuuden suhteen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden on näyttävä koulun arjessa myös silloin, kun toimintaympäristön muutokset aiheuttavat turvattomuudentunnetta ja haittaavat tehokasta opiskelua. Monipuolinen osaaminen on menestyksen avain, mutta ei ihmisarvon mitta. Osaamisen ymmärrämme laajasti: Tiedollinen osaaminen lähtee informaatiosta ja etenee ymmärtämisen kautta soveltamiseen ja analysointiin. Sosiaalisessa osaamisessa edetään ryhmätyötaidoista yhteistoiminnallisuuden kautta ihmissuhdetaitoihin ja verkos-

5 toissa toimimiseen. Eettisen osaamisen lähtökohtana on osallistuminen yhteisten normien määrittelyyn ja niiden noudattamiseen, ja rakentavasti kriittisen asenteen kautta päästään tiedon ja tekojen eettiseen arviointiin. Esteettinen osaaminen kuuluu myös yleissivistykseen. Voidakseen ymmärtää ja rakentaa elämäänsä muuttuvassa maailmassa ihmisen on ymmärrettävä muutoksen syyt ja luonne sekä oma asemansa maailmassa. Ymmärrys edellyttää laajaa tieteen saavutuksiin perustuvaa yleissivistystä ja kykyä itselliseen teoreettiseen ajatteluun. Nykyaikainen yleissivistys on keskeiseltä osalta valmiutta hyödyntää lähes rajatonta informaatiotarjontaa oman oppimisensa lähteenä. Siinä koululta edellytetään valmiuksien luomista itsenäisiin ja kriittisiin valintoihin. Yleissivistys on laaja. Eettinen ja humaani ihminen tarvitsee rakennusaineita, mutta maailmankatsomuksen muotoutumiseen tarvitaan myös luonnontieteiden tuntemusta sekä niiden ja humanististen elementtien yhdistelemistä. Äidinkielen monipuolinen osaaminen on perusta viestintätaidoille. Vieraita kieliä ja matematiikkaa opiskelijat tarvitsevat niin jatko-opiskelussa, työelämässä kuin yhteiskunnassakin. Kuvallisten viestien ymmärtäminen ja tulkinta on myös entistä tärkeämpää. Yleissivistykseen sisältyvä eettinen elementti korostuu tulevaisuudessa. Opiskelijan oman väylän etsimiseksi on lukiolla valmius opiskelijan ohjaamiseen. Se on yksi Varkauden lukion painopistealueista. Varkauden lukion tehtävänä on antaa opiskelijalle tilaa kasvaa terveen itsetunnon omaaviksi paikalliset juurensa tunnistaviksi aktiivisiksi Suomen ja Euroopan unionin kansalaisiksi sekä rohkeiksi, suvaitseviksi ja vastuuntuntoisiksi osaajiksi globaaliin maailmaan. Varkauden lukiotoimi tarjoaa opiskelijalle laajan yleissivistyksen ja siten mahdollisuuden kasvaa elinikäisenä oppijana. Suurlukion monipuolisesta päivä-, ilta- ja etäkurssitarjonnasta voi opiskelija löytää itselleen omaa kasvuaan ja jatkoopintosuunnitelmiaan tukevan kokonaisuuden. Yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa on entistä paremmat mahdollisuudet tiivistää. Myös koulutuksen ja yrityselämän yhteistyön toimiminen on entistä keskeisempää työvoiman saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Varkauden lukio motivoi opiskelijoita. Verkostoituminen muihin toisen asteen oppilaitoksiin ja korkea-asteeseen auttaa opiskelijaa sisäistämään elinikäisen oppimisen merkityksen. Kansainväliset projektit kasvattavat verkostoja. Oppilaskunnan toiminta antaa mahdollisuuden harjoitella demokratiaa ja vaikuttamista käytännössä. Varkauden lukio on avoin, kannustava, viihtyisä ja aikaansa seuraava opiskeluympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskelijan monipuolisiin valintoihin. Kouluyhteisö asettaa tavoitteet yhdessä, ja tavoitteisiin sitoudutaan niin, että opiskelun ilo ja luovuus voivat säilyä. 2

6 3 Yhteiskunta Työelämä työelämä Jatko-opiskelu Muut Lukio Oppilaitokset Laaja-alainen yleissivistys Tiedot Taidot Valmiudet Itsetuntemus Koti Opiskelija Oheiskasvattajat Yhteiskunta Varkauden lukio on osa Varkauden kaupungin innovatiivista ja globaalia toimintaympäristöä, ja siksi lukio pitää yhteyksiä muihin toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitoksiin, Varkauden kaupunkiin ja yrityksiin. Toimintaympäristö pyritään pitämään ajanmukaisena ja teknologisesti korkeatasoisena. Kansainväliset yhteydet ja projektityöskentely avaavat ovia maailmaan. Ajankohtaisten asioiden käsittelyä voidaan syventää teemapäivillä, erilaisilla tempauksilla ja vierailuilla. Varkauden lukio sijaitsee Kuoppakankaan koulukeskuksessa. Lukion osana toimii myös aikuis- ja etälukio. Läheisyydessä sijaitsevat myös muut toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulun kampus. Tietoverkko ja paikalliset yritykset laajentavat toimintaympäristöä. Toimintaedellytyksiä lisäävät naapurissa sijaitsevat liikuntatalo ja urheilukenttä. Koulurakennus on ahdas, joten opiskelijoiden itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätöihin tarvitaan lisää tilaa.

7 4 2.2 Arvoperusta ja toimintakulttuuri Lukion opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on arvoperusta sanottu melko normatiivisesti. Siinä kerrottujen arvojen tulee ilmetä koulun arjessa, toimintakulttuurissa ja oppisisällöissä sekä opiskelutavoissa. Arvo-osaaminen on valmiutta ymmärtää omia tarpeitaan ja kykyä asettaa omia arvojaan ja arvostuksiaan tärkeysjärjestykseen. Siinä joutuu tietysti myös ottamaan huomioon muiden intressit, sillä kansalaisyhteiskunnassa kehityksen suunta määräytyy ihmisten itse esiin nostamien tarpeiden ja tavoitteiden myötä. Samalla ihmisiltä edellytetään aktiivisuutta mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Valmius näissä taidoissa on yksi keskeinen tekijä ihmisten välisessä tasa-arvossa. Varkauden lukiossa pyrkimys totuuteen on kriittistä pohdiskelua. Totuuden suhteellisuus vaihtelee aineittain. Rehellisyys merkitsee sekä itsensä että muiden kunnioittamista. Se on myös yhteistyön, kannustavan vuorovaikutuksen ja suvaitsevaisuuden pohja. Opettajan tilannetaju tuo inhimillisyyttä ja antaa mahdollisuuden erilaisille oppijoille. Ihmisoikeuksien ja elämän kunnioitus on lähtökohta, josta myös oikeudenmukaisuus kasvaa. Eettisyys ja dialogi antavat pohjaa maailman kohtaamiselle niin lähiympäristössä kuin laajemminkin. Arvototuutta lähestytään parhaiten vapaan ja järjestelmällisen keskustelun ja vuorovaikutuksen ilmapiirissä. Kun ihmiskäsitys on optimistinen, ajatellaan, että pedagogisen ajattelun avulla saadaan aikaan moraalista käyttäytymistä teoreettisen pohdiskelun ja käytännön toiminnan kautta. Moraalisen kasvatuksen näkökulmasta on myös tärkeää, miten siirtyminen moraalisista kokemuksista yksilölliseen vastuuseen onnistuu. Eettinen näkökulma on niin tärkeä, että voidaan sanoa kasvussa olevan kyse eettiseksi tulemisesta. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on ohjata opiskelijoita tulevaisuuden maailmaan, josta emme varmuudella tiedä, millainen se on. Maailmankuvamme on laajentunut uuden tiedon, globalisoitumisen ja verkostoitumisen myötä. Tulevaisuuden ihmiskäsityksen suhteen on paljon kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia. Varkauden lukiossa on avoin toimintakulttuuri, joka kannustaa kehittämään jaettuun johtajuuteen pohjaavaa oppivaa yhteisöä. Opiskelijat osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon koulun toimintoja kehitettäessä oppilaskunnan ja opiskeluryhmien kautta. Aktiivinen vanhempainyhdistys pitää yllä kodin ja koulun yhteistyötä ja tukee opiskelijoita lukion itsensä järjestämien vanhempainiltojen lisäksi. Yhdessä tekeminen kehittää koulun me-henkeä, joka lisää viihtyvyyttä. Se taas on tärkeä tekijä motivaatiossa. Vaikka lukiolaisen tunnetilaan ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin vain koulu, lukio pyrkii erilaisin pedagogisin ratkaisuin vahvistamaan opiskelijan positiivista käsitystä itsestään oppijana. Lukio on paitsi opiskeluympäristö myös nuoren turvallinen kehitysympäristö, ja siksi suotuisan kehityksen virikkeitä pyritään antamaan pedagogisin ratkaisuin myös ihmissuhdetaidoissa. Iloisen oppimisen ilmapiiriä tuetaan ohjaamalla opiskelijaa arvostamaan yleissivistystä ja kantamaan vastuuta omasta työstään. Opiskelijoiden ja opettajien yhteis-

8 toimintaan kannustetaan oppimishaluisen työilmapiirin ylläpitämiseksi. Sisäinen yrittäjyys opiskelussa valmentaa ja rohkaisee kohtaamaan uusia haasteita. Kansallista kulttuuriperintöä vaalitaan, arvioidaan ja uudistetaan huomioimalla kansallisia juhlapäiviä. Itsenäisyysjuhla on perinne, jossa myös ohjelmissa ja puheissa pohditaan itsenäisyyden merkitystä ennen ja omassa ajassamme. Koulun oman kulttuuriperinteen vaaliminen näkyy ylioppilasjuhlissa ja kevätjuhlissa sekä abiturienttien jättäessä koulun ja vanhojen ottaessa vastuun puhuen ja tanssien. Lukiossamme toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa omaa ja toisten työtä arvostaen ja kunnioittaen. Yhteistyö, neuvottelutahto, johdonmukaisuus ja sitoutuminen pitävät yllä avointa ja suvaitsevaista ilmapiiriä, jossa erilaisuus yhdessä sovittujen normien puitteissa on hyväksyttyä. Demokraattisessa ilmapiirissä on mahdollista siirtyä asteittain itsekontrolliin. Vaikka erilaisuutta arvostetaan mahdollistamalla erilaiset opetus- ja opiskelukäytännöt, muutosta sen itsensä vuoksi ihannoivan kulttuurin vaarat pyritään välttämään. Ihmisinä ja työyhteisön jäseninä tuotamme koko ajan toimintakulttuuriamme, ja siksi hyvät käytöstavat vahvistuvat arkisessa työssä. 5

9 6 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Varkauden lukion tieto- ja oppimiskäsitys Nopeasti kehittyvä tietoyhteiskunta asettaa koululle paineita ja haasteita tietoon liittyvän pedagogiikan suhteen. Kehittyvään tiedonkäsitykseen kuuluu dynaaminen muutosten lainalaisuuksia koskeva tieto, joka kehittyy tiedon teorioita luotaessa ja sovellettaessa, sekä tiedon ja sosiaalisen toiminnan yhdistävä aktiivisuus, joka pohjaa omaan kokemukseen ja ajatteluun. Käsitteenmuodostus vaikuttaa siihen, miten maailma koetaan ja hahmotetaan. Kriittisyys, joka liittyy sekä tiedon käsittelyyn että sen lähteisiin, on keino tiedon totuuden varmistamiseen. Tarvitaan perustelujen huolellista arvioimista, kriittistä keskustelua. Sekä moraalin että tiedon alueella arvioidaan asioita yleisten periaatteiden pohjalta ja käsitellään perusteluja tasapuolisesti. On tärkeää opettaa kokonaisuuksia ja huomata tiedon ja taidon välinen suhde. Tiedolliset arvostelmat edellyttävät järkiperäisiä periaatteita, oivallusta ja näkemystä. Informaatio sellaisenaan ei ole tietoa. Informaatiota voidaan välittää. Opettajan tehtävänä on tuoda kulttuurin sävyttämä tieto opiskelijan ulottuville. Tietoa ei kuitenkaan voida siirtää. Se edellyttää näkemystä ja asioiden ymmärtämistä. Tietoa syntyy, kun oppija työstää aivoissaan informaatiota konstruktioon, johon voidaan liittää myös arvolauselmia. Teknisen tiedon lisäksi lukio arvostaa jokapäiväistä elämäämme ja sosiaalis-historiallista tilannetta koskevaa pragmaattista tietoa sekä emansipatoorista tietoa, joka on tärkeää tulevaisuuden vaihtoehtoja etsittäessä. Kun opittu tieto automatisoituu, se vapauttaa tarkkaavaisuutta erillisistä osasuorituksista laajempien kokonaisuuksien hallintaa, ja tieto yleistyy. Opiskelija käsittelee tietoa aiempien tietojensa pohjalta opettajan antaman ohjauksen avulla sosiaalisessa oppimistilanteessa. Tähän kognitiiviseen toimintoon on varattava kylliksi aikaa. Käytännössä konstruktiivista oppimista ei ole mahdollista soveltaa kaikessa opetettavassa, sillä opiskelijalla ei ole sellaista laajaa teoreettista sivistystä ja käytännön kokemusta kuin opettajalla. Siksi metakognitiivisten rakenteiden luomisessa tarvitaan ehkä runsaastikin opettajan apua. Opiskelumotivaation kannalta se on tärkeää. Toisaalta joissakin asioissa on perinteinen oppimisteknologinen malli edelleen käyttökelpoinen. Tarvitaan automaatioiden muodostumista, että asiat voidaan ymmärtää. Tiedolla on todellista merkitystä silloin, kun oppija ymmärtää sen merkityksen itselleen. Opetus perustuu vapauden ja ohjauksen rytmittäiseen vaihteluun. Kun oppilas kiinnostuu aiheesta, hän haluaa lisää tietoa ja taitoa. Yksittäiskohtien hallintaan tarvitaan ohjausta, että opiskelija löytää asian kannalta keskeisen tiedon ja taidon. Yleistämisen vaiheessa ohjauksen tarve vähenee ja vapauden aste kasvaa. (Liite) Luokassa pyritään luomaan sellainen ilmapiiri ja valitsemaan sellaiset menetelmät, jotka auttavat oppimisen kannalta myönteisen tunnetilan syntymistä. Motivaatio, tuntemukset ja mielikuvat sitoutuvat aina osaksi opittavaa tietoa.

10 Parhaimmillaan oppiminen on tavoitteellista, tietoista työskentelyä omakohtaisesti koettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteeseen päästään parhaiten, kun opiskelu tapahtuu keskittyneesti ja tehtävään paneutuen. Tehtäväorientoitunut opiskelija pyrkii selviytymään opiskelutilanteesta ja jättää sillä kertaa muut asiat syrjään. Hän kokee tehtävän haastavaksi ja motivoivaksi. Opiskelija arvioi itse työnsä etenemistä, eivätkä epäonnistumiset masenna häntä kohtuuttomasti. Hän toimii itsenäisesti ratkaisuja ja uusia kysymyksiä tehden ja löytää näin opiskelulle loogisen mielekkyyden. Ihmisen älykästä toimintaa ei voida kuvata ainoastaan yksilöllisenä prosessina, vaan esimerkiksi asiantuntijoiden ja heidän tukenaan olevien erilaisten ajattelun työvälineiden muodostamien verkostojen osaamisena. Oppimisen sosiaalinen ulottuvuus painottuu tietoyhteiskunnassa. Tiedon hankkimisen ja arvioinnin prosessi on yksilöllistä toimintaa. Lisäksi se edellyttää kriittisen yhteisön tukea, jossa erilaiset näkökulmat ottavat mittaa toisistaan. Kasvatuksen päämääränä on kehittää valmiutta osallistua inhimilliseen toimintaan yhteistoiminnassa muiden kanssa. Opetuksellisilla toimenpiteillä opiskelijoissa synnytettävä oppimisprosessi ei ole kaikille samanlainen. Tulos riippuu niistä toimintakokonaisuuksista, joihin oppiminen kytkeytyy opiskelijan mielessä. Älykäs toiminta ja siihen liittyvä ajattelu- ja päättelyprosessit ovat luonteeltaan tilannesidonnaisia, eikä opiskelijan ole aina helppoa havaita yhteyttä koulussa käsiteltyjen asioiden ja koulun ulkopuolisten ongelmanratkaisutilanteiden välillä. Kaikille opiskelijoille on uuden tilanteen yhteydessä ominaista hapuilun vaihe. Vaikka uudet asiat sidotaankin aikaisempiin kokemuksiin, ne eivät heti jäsenny. Se, miten oppimistehtävään suuntaudutaan, vaikuttaa lopputulokseen. Omakohtaisella tavoitteiden tarkastelulla ja itsearvioinnilla voidaan jäsentää oppimisorientaation syntyä niin, että tulos on rohkaiseva ja uusia asiayhteyksiä jäsentävä. Oppimistulokset riippuvat yleisesti ottaen lukemiseen ja kirjoittamiseen käytetyistä strategioista tai yleisemmin tehtävään liittyvästä orientaatiosta, ja siksi opiskelijoille annetaan asteittain vastuuta perinteisesti opettajalle kuuluneista kysymisen ja selittämisen prosesseista sekä oppimistoiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja tulosten arvioinnista. Jaettu kontrolli onkin tyypillistä aktivoiville ja prosessipainotteisille opetusmenetelmille. (Liite 1) Varkauden lukion tieto- ja oppimiskäsitys Opetus pohjaa humanistiseen ihmiskäsitykseen. Tieto on dynaamista ja konstruktiivista, mutta myös realistinen oppimiskäsitys on tärkeä perustietojen opiskelussa. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallisuutta, vaikka korostetaankin yksilön omaa vastuuta opiskelunsa tavoitteista ja arvioinnista. Oppimaan oppiminen, omien kognitiivisten taitojen arviointi, itseohjautuvuus ja elinikäinen oppiminen ovat opiskelun tärkeitä päämääriä. Koska lukion aikana itsesäätelyn tasot vaihtelevat, ohjausta oppimisessa annetaan opiskelijan tarpeiden mukaan. 7

11 8 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukioopintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukioopiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.

12 9 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Varkauden lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka jäseninä toimivat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaajat, opettajajäsen, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Opiskelijahuoltoryhmän tavoitteena on edistää ja tukea nuoren opiskelua sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä ryhmänohjaajien kanssa. Tarvittaessa ryhmä konsultoi sosiaali- ja terveystoimen tai muiden yhteistyötahojen edustajia. Ryhmä kokoontuu kerran jaksossa. Opiskelijahuoltoryhmässä käsitellään mm. erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden asioita. Asioiden käsittelyyn pyydetään opiskelijan huoltajilta lupa. Opiskelijahuoltoryhmän kokouksista tehdään muistio, johon kirjataan yleiset kokouksen käsittelyssä olleet asiat ja yksittäisten opiskelijoiden osalta asian esille ottaja, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, jatkotoimista vastaava henkilö sekä mahdollisuuksien mukaan aikataulu. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa jatketaan perusopetuksessa aloitettua nuoren terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Kouluterveydenhoitajan keskeisiä tehtäviä ovat opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen koulun työolojen ja koulutyön turvallisuuden ja terveellisyyden seuraaminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osallistuminen. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori toimii opiskelijoiden psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä ja tukijana. Koulukuraattorin toimintaaluetta ovat tuki ja neuvonta mm. seuraavissa asioissa: opiskeluun liittyvät vaikeudet ihmissuhteisiin ja vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat taloudelliset asiat. Yksittäinen opiskelija voi käydä keskusteluja luottamuksellisesti koulukuraattorin kanssa. Koulukuraattori toimii yhteistyössä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien kanssa. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa opiskelijoita ja heidän huoltajiaan koulun ulkopuolisen yhteistyöverkoston hoidon tai tuen piiriin.

13 10 Kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori ovat opiskelijoiden, huoltajien ja opettajien tavattavissa Kuoppakankaan 7 9 koulun tiloissa. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja - asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden luvun 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla

14 kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. 11 Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

15 12 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2 Aihekokonaisuudet Varkauden lukion arvopohja, toimintakulttuuri sekä tieto- ja oppimiskäsitys tukevat opiskelijaa havainnoimaan ympäristöään monipuolisesti. Monet ilmiöt ylittävät oppiainerajat, mikä kannustaa itsenäiseen ajatteluun ja arviointiin. Tietojen ja taitojen hyödyntämisessä pyritään siihen, että opiskelija pystyy myös eettisesti arvioimaan niin omaa elämäänsä kuin maailmaa ympärillään. Ymmärtäminen on edellytys sille,

16 että ihminen pystyy myös toimimaan oikeina ja hyvinä pitämiensä päämäärien puolesta. Aihekokonaisuudet näkyvät lukion yhteisissä tavoitteissa ja eri oppiaineissa. Niiden opetussuunnitelmissa määritellään, miten eri aihekokonaisuuksia toteutetaan. Yleisesti näitä keskeisiä kasvatus- ja koulutustavoitteita toteutetaan monipuolisesti lukion muussa toiminnassa. Opiskelijoita rohkaistaan myös ajattelemaan ja toteuttamaan aihekokonaisuuksien periaatteita omassa elämässään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi päiväkirjan avulla, jolloin tietoja punnitaan suhteessa omaan elämään. Tällaista elämän oppimispäiväkirjaa voi tehostaa aiheesta tehtävällä tutkielmalla. Niistä muille kertominen kasvattaa opiskelijaa ja edistää siten aihekokonaisuuksien sisäistämistä. Myös oppimisen viestiminen muille on jo sinänsä useiden aihekokonaisuuksien toteuttamista. Soveltavia kursseja voi järjestää silloin, kun opiskelijoilla on erikoista mielenkiintoa johonkin aihekokonaisuuteen Aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys Lukio on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Opiskelija saa runsaasti vaikutteita kansalaisena toimimisesta paikallisella tasolla hoitaessaan omia asioitaan ja osallistuessaan järjestöjen toimintaan. Lukion eri oppiaineet auttavat opiskelijaa jäsentämään koettua tietoa sekä löytämään yhteydet laajempiin organisaatioihin ja elinkeinoelämän toimijoihin. Globaaliin vaikuttamiseen opiskelija törmää ainakin kuluttajana. Tavoitteena on, että opiskelijasta varttuu aloitekykyinen ja rohkea, asioista selvää ottava, vaikutuskeinot hallitseva ja vastuullisesti toimiva kansalainen. Niinpä koulumme tarjoaa mahdollisuutta osallistua mm. oppilaskunnan toimintaan, nuorisovaltuustoon, Euroopan unionin Comenius-ohjelmaan, EYP:hen ja ulkomailla tapahtuvaan leirikoulutoimintaan. Koulussamme pidetään yllä yhteyksiä yliopistoihin, korkeakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Yhteyksiä solmitaan paikallisiin yrityksiin, seurakuntiin ja valtakunnallisten järjestöjen paikallisyhdistyksiin. Vaihtoopiskelijatoimintaa jatketaan. Tehdään yhteistyötä esim. kansalaisopistojen, Keski- Savon musiikkiopiston ja urheiluseurojen kanssa. Oppimispäiväkirjan muotoinen työskentely sopii hyvin Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuuteen. Maailmankansalaisen kypsyyskoe tai muu vastaava suoritus auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa paikkaansa ja toimintamahdollisuuksiaan Hyvinvointi ja turvallisuus 13 Varkauden lukio on turvallinen työyhteisö. Hyvinvointiin kuuluu niin henkinen, sosiaalinen kuin fyysinenkin turvallisuus. Opiskelijat voivat ilmaista tietonsa, tunteensa ja näkemyksensä tarvitsematta pelätä naurunalaiseksi tulemista. Koulukiusaamisen ehkäisyyn kiinnitetään heti lukion alusta huomiota. Ryhmäjärjestelyillä ja opiskelutapojen vaihtelulla pyritään siihen, että jokainen voi tuntea itsensä osaksi kouluyhteisön toimintaa.

17 5.2.3 Kestävä kehitys Erilaisten oppijoiden tarpeet otetaan huomioon opetusjärjestelyissä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Terveydenhoitajan palvelut on saatava oppilasmäärää vastaavalle tasolle. Koulukuraattorin ja psykologin palvelut ovat tarvittaessa saatavissa. Lukion oma oppilashuoltotyöryhmä ja sen suunnitelma on keskeinen toimija kriisitilanteissa ja erityistä tukea tarvitsevien kanssa toimittaessa. Varkauden lukio kannustaa opiskelijoita terveisiin elämäntapoihin ja vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista niin pitkälle kuin se on mahdollista. Vaikeuksien keskelle ei kuitenkaan pidä jäädä yksin, vaan ammattiauttajien lisäksi toisten tukeminen koetaan arvokkaaksi. Ruokapalvelujen tason säilyttäminen vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Oppilaskunnan toiminta, vanhempainyhdistyksen tuki ja yleisen siisteyden ylläpitäminen lisäävät viihtyvyyttä. Lukiolaiset kunnioittavat toistensa työtä huolehtimalla työrauhasta sekä kantamalla vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Koulurakennus on ahdas, mutta se on asianmukaisessa kunnossa. Lukiolla on palo- ja pelastussuunnitelma, jota harjoitellaan käytännössä aika ajoin. Oppitunneilla on kiinnitettävä huomiota turvallisuusohjeiden noudattamiseen. Kestävä kehitys korostuu teollisuuden ja korkean teknologian Varkaudessa nimenomaan talouden ja ympäristön yhteensovittamisessa. Kaupungilla on aktiivinen kestävän kehityksen ohjelma. Lukio tekee yhteistyötä paitsi kaupungin myös yritysten kanssa. Opiskelijat voivat vierailla yrityksissä ja ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa, tutustua niiden kestävän kehityksen ohjelmiin tai opiskella siellä joitakin kurssien osia. Yrityksistä ja kaupungin organisaatiosta kutsutaan myös vierailijoita koululle. Ihmiskunnan historian aikana ihminen on suhtautunut eri tavoin ympäristöön ja sen hyödyntämiseen. Aineellisen elintason nousu on muuttanut ihmisen elämää ja tuonut mukanaan myös suuria ongelmia. Ne heijastuvat myös meidän elämäämme eettisinä ja turvallisuusongelmina. Näin toiminta globaalisti vahvistaa omaa elinympäristöämmekin. Ihmisen ympäristösuhde on kulttuurisidonnainen. Kestävän kehityksen arvojen avulla ihmisen on mahdollista omaksua luontoa kunnioittava elämänasenne ja korjata tehtyjä virheitä. Aihekokonaisuutta voi toteuttaa yhdessä aktiivisen kansalaisuuden sekä teknologian ja yrittämisen kanssa. Kestävän kehityksen aihekokonaisuudessa korostuu oppiaineiden välinen yhteistyö, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi projektitöinä. Niiden aiheina voivat olla energia tai ympäristömyrkyt yhtä hyvin kuin yhteiskunnalliset liikkeetkin. Kestävän kehityksen sisältyminen moniin oppiaineisiin ja niissä moniin kursseihin antaa mahdollisuudet projektitöiden ja teemapäivien suunnitteluun oman koulun siisteydestä maailman parantamiseen. Oman elämän päiväkirja soveltuu hyvin kestävän kehityksen opiskeluun. Siinä opiskelija voi peilata eri oppiaineissa saamiaan tietoja omaan elämäänsä. 14

18 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Opetussuunnitelman arvoperustan yhtenä lähtökohtana on, että opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden vaalia kulttuuriperintöä, arvioida ja uudistaa sitä. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus edellyttää, että opiskelija tietää, mitkä ovat yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ja miten ne tai niiden puute näkyvät arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Aihekokonaisuuden käsittelyn avulla opiskelijalle luodaan valmiuksia kulttuurien väliseen toimintaan ja kansainvälisessä yhteistyössä menestymiseen. Oman ja muiden kulttuurien tunteminen ja ymmärtäminen sekä niiden yhteisten ja erilaisten ulottuvuuksien löytäminen auttaa opiskelijaa omaksumaan suvaitsevan elämänasenteen. Ymmärtäminen ei kuitenkaan ole samaa kuin asian hyväksyminen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on ymmärtämisen ja hyväksymisen välisenä kriteerinä. Eri aineiden opetuksessa otetaan huomioon, että lukio on kulttuuriympäristö. Opiskelijoille opetetaan hyviä käytöstapoja ja niitä noudatetaan myös omassa kouluyhteisössä. Koulun omat traditiot tulevat esiin juhlissa ja muissa traditioissa. Omassa lukiossamme perinteitä ovat erityisesti Purpuri, penkinpainajaiset ja potkiaiset, Vanhojen tanssit ja Vanhojen päivä, itsenäisyysjuhla ja lakkiaisjuhla Teknologia ja yhteiskunta Varkaus on korkean teknologian kaupunki, joten teknologia tulee opiskelijoiden arkiympäristössä esiin niin tuotteiden suunnitteluna, valmistuksena kuin käyttönä. Yhteydet Kuopion yliopistoon tutustuttavat opiskelijat ympäristö- ja terveysteknologiaan, ammattikorkeakouluun sekä lähialueen yliopistoihin Varkauden prosessi- ja informaatioteknologian lisäksi. Teknologian kehitys pohjautuu paitsi korkeaan tietotaitoon myös innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Niiden merkityksen tulee korostua kaikkien aineiden opiskelussa, sillä se auttaa opiskelijoita ymmärtämään niitä vaatimuksia, joita yrityksissä tarvitaan. Kun opiskelussa korostetaan itseohjautuvuutta ja sisäistä yrittäjyyttä, opiskelijoita innostetaan samalla yrittäjyyteen muillakin kuin teknologian alueilla. Teknologia korostaa tiedon ja taidon yhteensovittamista, mutta opiskelijan on myös hyvä miettiä, ohjaako teknologia yhteiskuntaa vai yhteiskunta ja sen kulttuuri, arvot ja tarpeet teknologian kehitystä tai miten teknologian avulla voidaan ratkaista ympäristön ja viestinnän ongelmia. Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus on yhdysside muihin aihekokonaisuuksiin, varsinkin kestävään kehitykseen. Teknologian hyödyt ja rajoitukset eri elämän alueilla ilmenevät eri oppiaineissa. Opiskelijoiden on myös syytä miettiä, mihin ihminen tarvitsee ja käyttää teknologiaa jokapäiväisessä elämässään, jättävätkö kansalaiset arvopohdinnan teknologian kehittäjien tehtäväksi vai ohjaavatko itse valintojaan. On myös pohdittava, miten varmistetaan, että viestintäteknologian kehitys edistää kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota lukion päättävän nuoren valmiuksiin teknologiassa.

19 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukion yksi keskeisiä tehtäviä on opettaa opiskelija löytämään tietotulvasta elämän ja oman itsensä kannalta keskeinen tieto. Siksi viestintä- ja mediaosaamisessa korostuu perustietojen ja -taitojen arvostus. Mediakriittisyys edellyttää tietokäsityksen tarkastelua ja kehittämistä. Median kielen lukeminen, katsominen ja ymmärtäminen on yhdistettävä opiskelun arvopohjaan: totuuden, kauneuden ja oikean etsimiseen. Media on silloin opiskelun kohde. On tärkeää, että opiskelijoilla on kyky erottaa reaalimaailma virtuaalimaailmasta kuitenkaan fantasiamaailman merkitystä väheksymättä. Viestien tuottaminen edellyttää sekä kielellisiä että visuaalisia valmiuksia ja osaamista. Varkauden lukiossa korostetaan oman ilmaisun löytämistä ja omaa tuotantoa pelkän viihdeyhteiskunnan sijaan. Media on silloin oppimisen väline. Lukiolla on yhteyksiä mediamaailmaan niin, että opiskelijoille muodostuu käsitys viestien ja produktioiden tuottamisesta. Konstruktivismi tukee viestintä- ja mediaosaamista rakentamalla oppimista, tietoa ja totuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus pohtia median ja yhteiskunnan välistä suhdetta useiden oppiaineiden opiskelussa.

20 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Eri aihekokonaisuudet tulevat luontevasti esille ja niitä käsitellään oppiaineen sisältöjen yhteydessä, erityisesti erilaisissa puhe-, keskustelu- ja kirjoitustehtävissä. Aihekokonaisuuksista erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen tulevat esille kaikissa äidinkielen ja kirjallisuuden kursseissa. Aihekokonaisuuksista erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys niveltyy Tekstit ja vaikuttaminen -kurssiin.

21 18 Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan harrastuneisuus oppiaineen kurssisisällöissä. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kurssit 1 3 on suoritettava etenemisjärjestyksessä. Kurssien 4 6 suoritusjärjestys on vapaa.

22 19 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä Puhuminen ryhmäviestintä: vuorovaikutustaidot ryhmässä o pienryhmäkeskusteluja eri aiheista (esim. kirjallisuuskeskusteluja) oman viestijäkuvan pohtiminen kommentointiharjoituksia Kirjoittaminen oman viestijäkuvan pohtiminen referaatti kirja-analyysi tekstien erittelyharjoituksia

23 20 Kirjallisuus ja lukeminen tekstikäsityksen syventäminen o tekstilajit ja tekstityypit o erilaisten tekstien havainnointia eheyden ja ymmärrettävyyden kannalta luetaan kaksi kaunokirjallista teosta: toinen vapaavalintainen ja toinen yhteinen Mediaosaaminen mediatekstit ja mediakritiikki sisältyvät puhumisen, kirjoittamisen, kirjallisuuden ja lukemisen osa-alueisiin Arviointi arvosanaan vaikuttavat suulliset ja kirjalliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen kokeessa korostuvat tekstien erittelyyn liittyvät taidot 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Puhuminen informatiivinen puheenvuoro tiedonhankintastrategiat korostuvat puheenvuoron laadinnassa

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot