Tampereen Rudolf Steiner -lukion

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Rudolf Steiner -lukion"

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner -lukion opinto-opas opiskelijan nimi

2 2 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Sisällysluettelo Sisällysluettelo 02 Yhteystiedot 03 Rehtorin terveiset 04 Yleistietoa steinerkoulusta 05 Opintojen rakenne 05 Opintojen arviointi 06 Opinnoissa eteneminen 06 Kurssien arviointi 07 Poissaolot 08 Uusintakuulustelut 08 Erityisjärjestelyt 08 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 08 Opiskelijan velvollisuudet 08 Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti 09 Oppiaineet Äidinkieli ja kirjallisuus 10 Ruotsi (B1) 16 Englanti(A1) 18 Saksa (A2) 21 Espanja (B3) 23 Matematiikka, pitkä 24 Matematiikka, lyhyt 27 Biologia 29 Maantiede 34 Fysiikka 38 Kemia 41 Terveystieto 43 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto 47 Kristiyhteisön uskonto 48 Elämänkatsomustieto 51 Filosofia 54 Historia 56 Yhteiskuntaoppi 60 Psykologia 62 Musiikki 65 Kuvataide 67 Käsityö 70 Liikunta 72 Eurytmia 74 Opinto-ohjaus 76 Arkkitehtuuri 77 Teknologia 77 Työharjoittelu 78 Päättötyö 78 Kulttuurimatka 79 Liitteet: Erityistehtävän mukaiset kurssit Lukion kurssisuunnitelma Luokkien tuntijako Kurssikirjaluettelo Ainevalintakortti Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Järjestyssäännöt Poissaoloseuranta Yhteystiedot Tampereen Rudolf Steiner -lukio Muotialantie 79-81, TAMPERE Opettajien sähköpostiosoitteet: Rehtorit (03) Vuosirehtori Eija Heikkala (lukion asiat) Lukion opettajat (03) Opinto-ohjaaja Heli Arminen Terveydenhoitaja (03) Koulupsykologi Koulukuraattori Tuija Nevala Kiinteistönhoitaja Hannu Piipponen Vahtimestari Tapani Koskinen Toimisto, keskus (03) Faksi (03) Toimisto avoinna koulun työaikoina ma-pe klo Luokanvalvojat (03) A Hannele Müller 10.B Saara Laaksonen 11.A Jenni Lamberg 11.B Eija Heikkala 12. luokka Maria Kaunisvesi/Marja Suurla 13. luokka Marja-Leena Viitanen Aineenopettajat ja lukiossa opetettavat aineet: Aaltonen Ilkka Arminen Heli Berg Sanna Bergman Miia Heikkala Eija Huida Juha Hyrkkönen Petra Hytönen Mirjami Järveläinen Emma Kaunisvesi Maria Korkeamäki Mari Kuisma Marja-Liisa Kvist Sirpa Laaksonen Saara Lamberg Jenni Larimo Jukka-Pekka Luhtalo Pirjo Mothes Ilmarin Müller Hannele Salmela Jukka Suurla Marja Tiusanen Marja-Leena Tiusanen-Mothes Anna Tuores Lasse Viitanen Marja-Leena Liikunta Opinto-ohjaus, terveystieto, maatalous- ja maanmitausleiri Matematiikka (vanhempainvapaalla) Matematiikka, kemia, luokanvalvoja 9. A Vuosirehtori, ruotsi, luokanvalvoja 11. B Historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto Tekstiilityöt Biologia, maantiede, terveystieto (vanhempainvapaalla) Psykologia (vanhempainvapaalla) Äidinkieli ja kirjallisuus, luokanvalvoja 12. lk Matematiikka, fysiikka, teknologia (Sanna Bergin sijainen) Tekstiilityöt Eurytmia Fysiikka, kemia, matematiikka, luokanvalvoja 10. B Englanti, liikunta, luokanvalvoja 11. A Eurytmia Espanja Tekninen työ, kuvanveisto Saksa, luokanvalvoja 10. A Musiikki Kuvataide, filosofia, elämänkatsomustieto, luokanvalvoja 12. lk Eurytmia Tekninen työ, kirjansidonta Englanti, luokanvalvoja 9. B Yo-vastaava, Luokanvalvoja 13. lk 3 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

3 4 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Hyvä lukiolainen, Minulla on ilo toivottaa Sinut tervetulleeksi opiskelemaan Tampereen Rudolf Steiner lukioon! Lukiomme on varsin pieni, meillä on noin 140 opiskelijaa ja noin 20 opettajaa. Tämän koemme rikkaudeksi, sillä vähitellen opimme kaikki tuntemaan toisemme. Päämääränämme on ihmisen ehyt kokonaiskasvu. Tähän pyrimme kehittämällä tiedollisia taitoja ja tarjoamaan taiteellisia elämyksiä sekä käytännöllisiä ja sosiaalisia taitoja. Ohjenuorana meillä on Rudolf Steinerin ihmiskuva ja pedagoginen toimintamalli ajattele, koe ja tee itse. Tämä kulkee Opetushallituksen lukiokoulutukselle asettamien tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden rinnalla tukien yksilön oppimis- ja kasvuprosessia. Lukiossamme on tarjolla 187 kurssia, joista valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä yleissivistäviä kursseja on yhteensä 136. Näiden lisäksi tarjoamme yli 50 soveltavaa kurssia, joista noin 30 on erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Nämä ns. erkko-kurssit ovat steinerpedagogiikan peruskiviä. Jotkut aineet, kuten eurytmia, ovat sellaisia, joita et kohtaa muissa lukioissa. Myös muut soveltavat kurssit kehittävät opiskelijan taitoja taiteellisesti tai käytännönläheisesti. Hankkimalla taitoja elämän eri osa-alueilta monipuolistat ajatus- ja kokemusmaailmaasi. Lukiomme on luokkamuotoinen. Se tarkoittaa, että kuljet yhdessä opiskelijaryhmäsi mukana seuraavat 3-4 vuotta. Myös sama luokanvalvoja pyrkii kulkemaan rinnallasi koko lukioajan. Koemme nämä tärkeiksi osiksi sosiaalisen taidon kehittymisessä. Lukiolaisena tulet ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta opiskelustasi. Onnistuminen opinnoissa vaatii positiivisen asenteen lisäksi sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja monesti paljonkin työtä. Tie ei aina tule olemaan helppo. Tukenasi tällä matkalla ovat aineenopettajat. Heidän työnsä on neuvoa ja ohjata sinua, mutta he eivät tee töitä puolestasi, vaan sinä itse olet oman itsesi voimavara, johon sinun on opittava luottamaan. Hyvät opiskelutavat helpottavat asioiden sujumista. Harjaannuta ja kehitä niitä. Etsi omat tapasi oppia niitäkin aineita, jotka koet haastaviksi! Alla olevista ohjeista on monille opiskelijoille hyötyä: Vältä poissaoloja. Ole tehokas ja aktiivinen oppitunneilla, tee muistiinpanoja, kuuntele, mieti, kysele. Tee kotitehtävät päivittäin, keskity, mieti asioiden suhteita, ratko ongelmia, pidä lyhyitä lepotaukoja mikäli tehtävää on paljon. Tee itsellesi aikataulu, johon sisältyvät opiskelu ja harrastukset. Pidä kiinni siitä. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja karsi tarvittaessa loppupäästä. Näillä sanoin haluan koko opettajakunnan puolesta toivottaa Sinulle menestystä opinnoissasi Tampereen Rudolf Steiner -lukiossa! Eija Heikkala Yleistietoa steinerkoulusta Tampereen Rudolf Steiner koulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu ja opetus on suunniteltu etenemään ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta kahdenteentoista luokkaan samassa ryhmässä. Koulu toimii opetusministeriön myöntämän opetuksenjärjestämisluvan mukaisesti, erityistehtävänään steinerpedagoginen lukiokoulutus. Opetus pyrkii tasapainoisesti huomioimaan paitsi tiedollisen, myös taiteellisen, toiminnallisen, moraalisen ja sosiaalisen kasvatuksen. Steinerpedagogisen yhtenäiskoulun jälkeen on halukkailla mahdollisuus osallistua ylioppilaskirjoituksiin valmistelevalle luokalle. Lukion päättötodistuksen saamiseksi vaadittavat kurssit on mahdollista suorittaa 12.luokan loppuun mennessä luokkien opetuksen perustana on steinerpedagogiikka. Ylioppilasluokalla kursseja voi vielä täydentää. Lukion ja ylioppilaskirjoituksen suorittaminen koulussamme antaa samat jatko-opintokelpoisuudet kuin niiden suorittaminen muissa kouluissa. Lukion päättötodistuksella voi pyrkiä ammattikorkeakouluihin sekä ammattikoulun yo-linjoille. Ylioppilastodistuksella voi pyrkiä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Steinerkoulun 10.luokan hyväksytystä suorittamisesta saa lisäpisteitä ammatilliseen perustutkintoon pyrittäessä. Opintojen rakenne Valtakunnallisen koululainsäädännön muutosten vuoksi steinerkouluissa on siirtymävaihe menossa lukiovaiheen luokkien ( ) opetuksen uudelleenjärjestämiseksi. Opiskelijoille tämä ilmenee erityisesti opetuksen muuttumisena kurssimuotoiseksi ja valinnaisuuden lisääntymisenä opetuksen oppisisällöissä luokan (lukiota vastaavat) opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä, soveltavista ja erityisen koulutustehtävän mukaisista kursseista. Valtakunnalliset pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia ja niiden kurssimäärä on tarkasti määritelty. Steinerkoulun erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit tukevat erityisesti koulun oman pedagogiikan toteutumista. Niitä on hyvä valita vähintään kuusi kurssia lukuvuotta kohti, sillä lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää kahdeksantoista erityisen koulutustehtävän mukaisen kurssin suorittamista. Syventävistä kursseista valinnat suoritetaan lukiolain mukaisesti; niitä tulee suorittaa vähintään kymmenen. Lisäksi opiskelija voi valita muita kursseja haluamansa määrän. Muutoksen seurauksena vertailu muiden lukioiden oppisuoritusten kanssa helpottuu ja yhtenäistyy, ajatellen vaikkapa jatko-opintoja. Lukion oppimäärän suorittaminen sisältää vähintään 75 kurssia. Kurssi on keskimäärin 38 tuntia, joka vastaa tällä hetkellä käytössä olevaa jaksoa tai yhtä viikkotuntia lukuvuoden ajan. Kurssivalinnat ovat sitovia. Kurssin keskeyttäminen on mahdollista opettajakunnalta haettavalla kirjallisella erityisluvalla. Kurssivalinnat on mahdollista tarkistaa vuosittain. Pakollisten kurssien määrä on kurssia, riippuen matematiikan valinnoista. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien määrä on 29, joista on suoritettava vähintään 18 kurssia. Osa kursseista on kaikille yhteisiä ja osa on valinnaisia. Nämä suorittamalla opiskelija saa vähennysoikeuden 8 pakolliseen kurssiin (yhdessä aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa yksilöllisesti laadittavaan suunnitelmaan perustuen.) Jatko-opintomahdollisuuksien ja ylioppilaskirjoitusten vuoksi vähennyksiä ei suositella oppilaille, joilla ei ole erityisiä oppimisvaikeuksia kyseisessä oppiaineessa. Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat kurssit (13.luokka) ovat syventäviä tai soveltavia kursseja opiskelijan valinnan mukaan. 5 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

4 6 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen luokkien aikana. Nämä kurssit tähtäävät erityisesti ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Soveltavat kurssit ovat vapaasti valittavia ja niiden määrää ei ole määritelty. Soveltava kurssia ovat luonteeltaan eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja, tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavat kurssit mahdollistavat koulukohtaisia painotuksia opetuksessa. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Monet koulumme ylioppilasluokan soveltavien kurssien sisällöt ovat ylioppilaskirjoitusten avuksi suunniteltuja pakollisten ja syventävien kurssien kertausta. Soveltavien kurssien suoritukset lisätään kyseisen aineen kurssimäärään ja niistä saattaa olla hyötyä jatko-opintoihin haettaessa. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan (lisätietoja ko. aineen opettajalta.) Kurssivalintoja tarkistetaan ja suunnitellaan uudelleen vuosittain oppilaan tai huoltajien pyynnöstä. Opintoja koskevia kysymyksiä kannattaa esittää pienimmänkin aiheen vuoksi. Kysymyksiin vastaavat ja eteenpäin ohjaavat kaikki aineenopettajat ja opinto-ohjaaja. On suositeltavaa pyrkiä valitsemaan kursseja riittävästi kuin liian vähän mm. jatko-opintoja ajatellen. Lukiota vastaavan kurssimäärän suorittamisen vähimmäismäärä on 75 kurssia. Ylärajaa kurssien valinnalle ei ole, järjestettävät kurssit päätetään ilmoittautumisten perusteella. Opintojen arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arvioinnissa huomioidaan myös valtakunnalliset perusteet. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Oppiaineen arvosanaa on mahdollisuus korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää paremmat. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosanalla arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: Kurssien lukumäärä oppiaineessa 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia samassa oppiaineessa muodostaa etenemisesteen, toisin sanoen tällöin vähintään toinen kursseista on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen opettajakunnan harkitsemalla tavalla. Kurssien arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin tehtäviin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan muiden tehtävien arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavan itsenäisesti. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Liikunnasta ja terveystiedosta annetaan suoritusmerkintä tai oppilaan pyynnöstä numeroarviointi. Opinto-ohjauksesta annetaan vain suoritusmerkintä. Muista syventävistä sekä soveltavista kursseista annetaan opettajan etukäteen ilmoittaman mukaan numeroarviointi tai kirjallinen sanallinen arviointi ja suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskusteluissa annettu palaute täydentävät ja täsmentävät numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään täydennettäväksi kurssiksi (T = täydennettävä kurssi). Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan lukuvuoden aikana. Täydennettävä kurssi lasketaan kurssikertymään täydennyksen jälkeen. Kurssi, joka jatkuu yli lukuvuoden merkitään jatkavaksi kurssiksi (J=jatkava kurssi). Keskeytettyä kurssia (K = keskeytetty kurssi) ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan. Soveltavat kurssit voivat kuulua oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Soveltavat kurssit voivat myös vaikuttaa arviointiin lisänäyttönä. Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: läsnäolo oppitunneilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe mahdollisesti jaksovihon palauttaminen opettajalle Kurssin alussa opiskelijoille ilmoitetaan mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Muualla suoritetut lukio-opinnot voidaan soveltuvin osin lukea hyväksi lukion oppimäärään. Vihko ja muut tehtävät Oppilaat laativat käsiteltävistä ainekokonaisuuksista omatoimisesti työvihon useissa aineissa. Suoritusvaatimuksiin kuuluvat vihot ja tehtävät (esim. aineet ja referaatit) tulee palauttaa joko jakson päättyessä tai viimeistään viikon kuluessa tästä jakson opettajalle. Kurssikoe/kertaus Jakson päättyessä pidetään yleensä kertaus. Hylätty kurssikertaus on mahdollista uusia uusintakuulusteluissa. Kurssikokeeseen osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksen sattuessa tulee esittää kyseiselle aineenopettajalle lääkärin/terveydenhoitajan todistus. Mikäli todistusta ei ole, tulee kurssi suorittaa uudelleen. 7 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

5 8 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua oppitunneille. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai opettajakunta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Kaikkien tulee olla täsmällisesti paikalla oppituntien alkaessa. Ajoissa oleminen kertoo kunnioituksesta toisten ja omaakin työtä kohtaan. Myöhästely tunneilta häiritsee niin opettajan opetusta kuin muiden opiskelijoiden ja myöhästelijän oppimista. Toistuvat myöhästymiset (3 kertaa) tulkitaan yhdeksi poissaoloksi. Hyväksyttäviä poissaoloja ovat esim. opiskelijan sairaus tai etukäteen anotut vapaat. Koulun edustustehtävistä ja opintomatkoista aiheutuvia poissaoloja ei lasketa poissaoloiksi. Ne on ilmoitettava opettajalle etukäteen ja kurssin suorittamisesta sovitaan näissä tapauksissa erikseen kurssin opettajan kanssa. Luvan poissaoloon voi myöntää aineenopettaja oppitunneiltaan, luokanvalvoja 1-3 päiväksi ja sitä pidemmäksi ajaksi opettajakunta. Lupa poissaoloon anotaan kirjallisesti ja opiskelijan on esitettävä opintosuunnitelma poissaolon ajaksi. Jos poissaolotunteja on enemmän kuin viisi, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Kuitenkin jos opiskelijalla on esittää lääkärintodistus, kouluterveydenhoitajan lausunto tai muu hyväksyttävä syy, hän voi saada osallistumisoikeuden kurssikokeeseen aineenopettajan harkinnan perusteella. Sairauspoissaoloista on ilmoitettava luokanvalvojalle. Uusintakuulustelut Opiskelijalle varataan mahdollisuus korottaa arvosanaansa tai uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa. Korotusta voi yrittää vain yhden kerran. Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kirjallisesti erillisellä lomakkeella kyseiselle aineenopettajalle. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi, ellei opiskelijalla ole esittää lääkärin/terveydenhoitajan todistusta sairaudesta. Yhdessä koetilaisuudessa voi suorittaa enintään kaksi koetta. Kaikki uusintakuulustelut ovat torstaisin ja alkavat klo 16. Syyslukukauden 2010 uusintakuulustelupäivät ovat: 16.9., , , Kevään 2011 uusintakuulustelupäivät ovat: 20.1., 17.2., 17.3., 21.4., 5.5., Kesän 2011 uusintakuulustelupäivä on ja se alkaa poikkeuksellisesti klo Erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään vuosirehtorille. Opiskelijan velvollisuudet Opetuslainsäädännön mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen. Lisäksi hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Näitä lainsäädännön velvoitteita koulu täsmentää järjestyssäännöissä, jotka sitovat opiskelijoita. Velvollisuus osallistua opetukseen tarkoittaa läsnäoloa oppitunneilla. Lukiota vastaavalla osalla opintoja voidaan edellyttää opiskeltaviksi myös itsenäisesti tai opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Hakemukset tulee tehdä etukäteen. Opiskelijan tulee osallistua koulutuksen järjestäjän ennalta ilmoittamalla tavalla järjestettyyn opetukseen. Oppilas tai opiskelija, joka on oppilaitoksen päätösvaltaa käyttävän elimen jäsen (esim. oppilaskunnan hallitus), on salassapitovelvollinen. Salassapitovelvollisuus koskee hänen mainitussa asemassaan saamia tietoja muiden opiskelijoiden tai henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Edelliset lainsäädännön kohdat merkitsevät, että opiskelijalla on oma vastuunsa opiskelustaan ja sen etenemisestä oman luokkayhteisönsä tahdissa. Tämä vastuu ja sen tuomat velvollisuudet edellyttävät, että opiskelija suorittaa hänelle annetut tehtävät, käyttäytyy asiallisesti tunneilla eikä ole ilman lupaa poissa. Opiskelijan kohdatessa vaikeuksia opinnoissaan tulee hänen välittömästi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan tai muihin asiaan liittyviin opettajiin tilanteen selvittämiseksi ja oikean käytännön löytämiseksi. Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti: Yo-kokelas on itse vastuussa siitä, että on perehtynyt ylioppilastutkintoon liittyviin määräyksiin ja kokeiden suoritusohjeisiin sekä noudattaa niitä. Yo-tutkinto on suoritettava korkeintaan kolmella peräkkäisellä kirjoituskerralla, esim. syksy kevät syksy. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Tutkintoon voi kuulua myös ylimääräisiä kokeita. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe (joko A-tason kielikoe, pitkän matematiikan koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe). Yksittäisen kokeen pakollisuutta/ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita kokeiden tason lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta (vähintään yksi vaativamman tason koe on kuitenkin suoritettava pakollisena). Kokelas voi yhdellä kerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokeisiin osallistuvalla kokelaalla on oltava kokeiden kirjallisten osan alkaessa osallistumisoikeus, eli kyseessä olevan oppiaineen pakolliset kurssit suoritettuina. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollista koetta uusittaessa sen tasoa voi vaihtaa (tutkintoon on silti kuuluttava ainakin yksi laajan tason pakollinen koe). Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritettua, koko tutkinto on aloitettava alusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti valitsemansa neljä pakollista koetta. Ylioppilastodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun yo-tutkinto on suoritettu. Vilpistä, sen yrityksestä ja tutkintojärjestyksen rikkomisesta voi seurata kaikkien ko. tutkintokerran kokeiden hylkääminen. (Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä, sekä opetusministeriön alaisen ylioppilastutkintolautakunnan määräykset) 9 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

6 10 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (10. luokalla) Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kir- jallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syven-netään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkö-kulmasta. Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (10. luokalla) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (10. luokalla) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus 11 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

7 12 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (11. luokalla) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (11. luokalla) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (12. luokalla) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (11. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet 13 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

8 14 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen I (13. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (12. luokalla) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön ÄI10 Tekstitaitojen syventäminen II (13. luokalla) Kurssi on jatkoa edelliselle kurssille ÄI8. ja keskeiset sisällöt ovat vastaavat kuin kurssilla ÄI8. Soveltavat kurssit ÄI11 Parsifal (11. luokalla) (erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi) Kirjallisuus keskiajan ihmiskäsityksen ilmentäjänä: Eschenbachin Parsifal, ensimmäinen länsimainen kehityskertomus. Kurssin tavoitteena on teemojen, kerrontatapojen ja tyylin tarkastelu; perehtyminen keskiaikaiseen käsikirjoitusperinteeseen. Arviointi Parsifal-vihko ulkoisena ja sisällöllisenä kokonaisuutena; jatkuva seuranta oppitunneilla: keskustelu, kaikki kirjalliset tuotokset: erittelyä, synteesejä, pohdintaa ja tulkintoja. ÄI12 ja ÄI13 Draamakurssi (12. luokalla) (kaksi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia) ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. Keskeinen sisältö Opiskelijat valmistavat ja esittävät yhteistyönä kokoillan näytelmän. 15 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

9 16 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Ruotsi (B1) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tietoja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen (B1.2) puhuminen (B1.1) luetun ymmärtäminen (B 1.2) ja kirjoittaminen (B 1.1). Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika (10. luokalla) Käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Aihepiireinä asuminen, opiskelu, vapaa-aika ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (10. luokalla) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (11. luokalla) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Tutustutaan pohjoismaisiin merkittäviin kulttuurihenkilöihin. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (11. luokalla) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Mediasta ja kaunokirjallisuudesta poimintoja ja kannanottoja. Harjoitellaan artikkeleiden kirjoittamista. RUB5 Elinympäristömme (12. luokalla) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (12. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajan- kohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (13. luokalla) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Hiotaan kirjallista esitystä ja harjoitellaan suullista tuottamista valtakunnalliseen puhekokeeseen osallistumista varten. Soveltavat kurssit RUB8 Svensk bildkonst (11. luokalla) Tiedätkö ketä ovat Anders Zorn, Carl Larsson, Ingmar Bergman tai Lukas Moodysson? Svensk bildkonst kurssilla tutustutaan kuvataiteen tai elokuvien kautta ruotsalaiseen historiaan ja kulttuuriin. Opitaan hahmottamaan kansallisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä erottamaan ruotsalaisen elämänmuodon ominaispiirteitä. Kurssilla vahvistetaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa. Lopputuotos on portfolio-työ. 17 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

10 18 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna RUB9 Svensk litteratur (12. luokalla) Syvennetään kieli- ja kulttuuritaitoja kirjallisuuden avulla. Luetaan, kuunnellaan ja väitellään. Lukemalla ruotsalaista kirjallisuutta opit ajattelemaan ja ilmaisemaan itseäsi sujuvammin ruotsin kielellä. Kaunokirjallisuuden ilmaisuvarasto on huomattavasti rikkaampaa kuin oppikirjojen kieli. RUB10 Abikurssi (13. luokalla) Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. RUB11 Musik och lyrik (10. luokalla) Tutustutaan ruotsinkieliseen musiikkiin ja lyriikkaan aina kansanmusiikista nykymusiikkiin. Kappaleiden kautta tutustutaan ruotsalaisuuden syvimpiin tuntoihin esim. onneen, iloon ja suruun. Samalla omaksutaan sujuvampaa ääntämistä ja lauseiden oikeaa painottamista. Kurssin lopputuotos on musiikkiesitys, joten kurssille toivotaan laulamisesta ja soittamisesta kiinnostuneita nuoria. Soittotaito ei ole edellytys, mutta tahto laulaa on! Englanti (A1) Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon mukaiset tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen B2.1, puhuminen B2.1, luetun ymmärtäminen B2.1, kirjoittaminen B2.1. Kielitaidon kuvausasteikko on opetussuunnitelman liitteenä. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (10. luokalla) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (10. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA3 Opiskelu ja työ (11. luokalla) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (11. luokalla) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA5 Kulttuuri (12. luokalla) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka (12. luokalla) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys (13. luokalla) 19 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

11 20 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin (13. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. ENA12 Kirjallisuus (12. luokalla) (koulukohtainen syventävä kurssi) tutustuu kirjallisuuden eri tyylilajeihin, syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa. Sisältö Kurssilla luetaan kirjallisuusnäytteitä ja harjoitellaan kaunokirjallisen tekstin tuottamista ja tulkintaa sekä tutustutaan novelliin kirjallisuuslajina. Soveltavat kurssit ENA9 Suullisen taidon kurssi (10. luokalla) osaa viestiä englannin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla eri aihepiireistä. Sisältö Kurssin sisältöön voi kuulua esimerkiksi suullisia esityksiä etukäteen valmistelluista aiheista tai henkilöistä. Tehdään erilaisia keskusteluharjoituksia ja väittelyitä eri aihepiireistä. Kurssilla voidaan myös hyödyntää draamaa erilaisissa puheviestintätilanteissa. Lisäksi harjoitellaan ja pyritään edistämään puheen sujuvuutta ja ääntämistä. ENA10 ja ENA11 Shakespeare-draamakurssi (11. luokalla) (kaksi erityisen koulutustehtävänmukaista kurssia) ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin ja on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. kehittää englannin kielen suullista ilmaisua; ääntämistä, intonaatiota, puherytmiä yms. Sisältö Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat alkukielisen Shakespeare-näytelmän valmistus ja esitys tutustuminen Shakespearen ajan teatteriin ja ihmisen elämään keskiajan ja uuden ajan murrosvaiheessa tutustuminen Shakespearen kieleen: sanastoon, nykykielestä poikkeaviin rakenteisiin ja ääntämiseen Kurssiin voi sisältyä myös teatterikäyntejä ja asiantuntijavierailuja. Kurssi edellyttää myös omaehtoista harjoittelua kouluajan ulkopuolella. Saksa (A2) Syventävät kurssit Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen B1.1 B1.2, puhuminen B1.1, luetun ymmärtäminen B1.2 ja kirjoittaminen B1.1 B1.2 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. 21 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

12 22 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset kurssit SAA21 Nuori ja hänen maailmansa (10. luokalla) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. SAA22 Viestintä ja vapaa-aika (10.luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. SAA23 Opiskelu ja työ (11. luokalla) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. SAA24 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (11.luokalla) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA25 Kulttuuri (12. luokalla) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. SAA26 Tiede, talous ja tekniikka (12. luokalla) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA27 Luonto ja kestävä kehitys (13. luokalla) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. SAA28 Puhu ja ymmärrä paremmin (13. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Espanja (B3) Syventävät kurssit EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (10. luokalla) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. EAB32 Näin asiat hoituvat (10. luokalla) Kurssin aihepiirejä ovat oppilasta läheltä koskettavat asiat kuten eläimet, koulu ja urheilu. Kurssilla harjoitellaan myös kirjeen kirjoittamista, säästä puhumista sekä kellonaikoja. Lisäksi opitaan kysymään ja neuvomaan tietä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. EAB33 Ostoksilla (11. luokalla) Kurssin aihepiirejä ovat vaatteet ja ruoka sekä niiden ostaminen. Lisäksi harjoitellaan postin lähettämistä, opitaan tilaamaan ruokaa ravintolassa sekä kertomaan omasta asunnosta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 23 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

13 24 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna EAB34 Matkailu avartaa (11. luokalla) Matkan valmistelu ja matkustaminen ovat kurssin aiheina. Lisäksi opitaan kuvailemaan ihmisiä ja tapahtumia sekä asioimaan lentokentällä ja poliisiasemalla. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. EAB35 Suomi (12. luokalla) Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta espanjaksi. Asiointi apteekissa, kampaajalla ja jopa sairaalassa tulee tutuksi. Lisäksi aihepiireinä ovat mm. ihmiskeho, kesätyö sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. EAB36 Kirjoittaminen ja kulttuuri (12. luokalla) Kurssilla harjoitellaan kiitoskirjeen, huonevarauksen sekä työhakemuksen kirjoittamista. Teatteri- ja elokuvasanasto tulee myös tutuksi. Kurssilla harjoitellaan myös kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista viestintää sekä omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. EAB37 Ympäristö (13. luokalla) Kurssin aihepiirit liittyvät sanomalehdistöön, urheiluun, ympäristöongelmiin ja elämään maaseudulla. Lisäksi tutustutaan Argentiinan lähimenneisyyteen, Amerikan espanjankielisiin sekä baskeihin. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. EAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista. Matematiikka (pitkä oppimäärä) Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan jatko-opinnoissa erityisesti matemaattisluonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla. Menestyminen pitkässä matematiikassa edellyttää omaehtoista työskentelyä, säännöllistä kotitehtävien tekemistä ja kasvavaa harrastuneisuutta. Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt (10. luokalla) Johdatellaan opiskelija pitkän matematiikan työtapoihin. Tutustutaan lukujoukkoihin. Vahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemisen taitoja. Kerrataan murtolukujen laskutoimituksia sekä prosenttilaskentaa. Syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteen sekä laskusääntöjen ymmärtämistä. Uutena asiana tutustutaan yleiseen juureen ja murtopotenssiin. Funktio-opissa käsitellään erityisesti potenssi- ja eksponenttifunktioita. Kurssi suoritettu (pvm ja arvosana): MAA2 Polynomifunktiot (10. luokalla) Kurssilla kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Syvennetään edelleen funktioopin tietoja ja taitoja. Opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö. Tutustutaan korkeamman asteen polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan tietynlaisia korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Tutustutaan rationaalilausekkeiden käsittelyyn. MAA3 Geometria (11. luokalla) Tutustutaan kappaleiden yhdenmuotoisuuteen sekä lasketaan tasokuvioihin ja avaruuskappaleisiin liittyviä pituuksia, kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Opitaan käyttämään sekä suora- että vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Kehitetään taitoja tehdä geometrisista tilanteista täsmällisiä havaintoja ja johtopäätöksiä sekä luokitella ja perustella kuvioihin liittyviä ominaisuuksia. Harjaannutaan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa MAA4 Analyyttinen geometria (11. luokalla) Perehdytään analyyttiseen geometriaan luomalla yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Käsitellään janan pituus ja keskipiste, suoran suunta, suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus sekä pisteen etäisyys suorasta. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan kartioleikkausten yhtälöihin. Syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämystä sekä opitaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja epäyhtälöitä. MAA5 Vektorit (11. luokalla) Kurssilla tutustutaan vektorikäsitteeseen ja perehdytään vektorilaskennan perusteisiin. Opitaan tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla. Lisäksi perehdytään kaksi- ja kolmiulotteiseen koordinaatistoon: pisteet, etäisyydet ja kulmat. Käsitellään avaruuden suoria ja tasoja. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (10. luokalla) Kerrataan ja syvennetään klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden käsitteitä, niihin liittyviä laskusääntöjä ja sovelluksia. Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan sekä opitaan soveltamaan normaalijakaumaa. Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä. 25 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

14 26 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna MAA7 Derivaatta (12. luokalla) Tutustutaan rationaalifunktioon, -yhtälöön ja epäyhtälöön. Käsitellään raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja tutkitaan niiden keskeisiä ominaisuuksia sekä perehdytään erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja. Tutustutaan myös rationaalifunktion ja trigonometristen funktioiden derivointiin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (12. luokalla) Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin sekä niihin liittyviin yhtälöihin. Opetellaan tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla. Täydennetään derivoinnin osaamista yhdistetyn funktion derivaatalla ja perehdytään käänteisfunktion käsitteeseen. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (11. luokalla) Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovelluksissa. Tutustutaan lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Opitaan käsitteet rekursiivinen, aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summat. MAA10 Integraalilaskenta (12. luokalla) Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin sekä niiden määrittämiseen. Opetellaan alojen ja tilavuuksien laskemista integrointia käyttäen sekä tutustutaan muihinkin integraalilaskennan sovelluksiin. MAA11 Lukuteoria ja logiikka (13. luokalla) (Edellyttää kurssien MAA1 ja MAA2 sisältöjen hallintaa.) Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit ja suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (13.luokalla) (Edellyttää kurssin MAA7 sisältöjen hallintaa.) Absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala. Sovelluksia. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (13. luokalla) (Edellyttää kaikkien pakollisten kurssien sisältöjen hallintaa.) Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleiset ominaisuudet, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä sekä epäoleelliset integraalit. Sovelluksia. MAA14 Lukion pitkän matematiikan kertauskurssi (13.lk) Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen, soveltaen ja analysoiden lukion pitkän matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus ja käytetään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja monipuolisesti eri tilanteissa. Valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Soveltavat kurssit MAA15 Projektiivinen geometria (Jakautuu luokille /3 kurssia vuodessa.) Kurssilla opitaan kehitetään prosessuaalista ajatustaitoja sekä saadaan lisää avoimuutta ja liikkuvuutta ajatteluunsa. Harjaannutetaan avaruudellista hahmotuskykyä. Kurssilla konstruoidaan kartioleikkauksia eri menetelmin sekä tutkitaan monitahokkaita. Lisäksi tutustutaan perspektiivipiirustukseen ja Desarguesin lauseeseen. Harjoitellaan äärettömyyskäsitteen ja dualiteetin kuvallisia konstruktiotehtäviä. Matematiikka (lyhyt oppimäärä) Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa sekä jatko-opinnoissa. Tavoitteena on, että lyhyen oppimäärän matematiikan opiskelija osaa käyttää arkipäivän matematiikkaa. Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (10. luokalla) Tutustutaan matematiikan työtapoihin ja opitaan tulkitsemaan ja arvioimaan ratkaisujen oikeellisuutta. Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Opetellaan muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi ja vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen taitoja. Funktio-opissa käsitellään ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktion piirtämistä sekä opitaan tulkitsemaan kuvaajia. Lisäksi opitaan toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Tutustutaan suureiden väliseen lineaariseen riippuvuuteen ja verrannollisuuteen. MAB2 Geometria (10. luokalla) Käsitellään yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause sekä tehdään kuvioiden ja kappaleiden pinta-ala- ja tilavuuslaskuja. Käytetään koordinaatistoa apuna geometrisissa ongelmissa. MAB3 Matemaattisia malleja I (11. luokalla) Opitaan, miten reaalimaailman säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia voidaan kuvata matemaattisilla malleilla: käsitellään lineaarinen ja eksponentiaalinen malli. Laajennetaan funktio-oppia eksponentti- ja logaritmifunktioon. Opetellaan ratkaisemaan potenssiyhtälö sekä eksponenttiyhtälö logaritmin avulla. 27 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

15 28 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna MAB4 Matemaattinen analyysi (12. luokalla) Kerrataan polynomilaskentaa. Käsitellään derivaattaan liittyviä käsitteitä ja perehdytään erilaisiin yksinkertaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja. MAB5 Todennäköisyys ja tilastot (12. luokalla) Perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan. Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Tutustutaan normaalijakaumaan. MAB6 Matemaattisia malleja II (11. luokalla) Täydennetään algebrallisten yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan lineaarisiin optimointitehtäviin. Perehdytään lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Tutustutaan käsitteisiin aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summiin. Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka (13. luokalla) oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä. Kurssilla tehdään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä syvennetään prosenttikäsitettä. Tutustutaan lukujono- ja summamalleihin, jotka soveltuvat taloudellisiin tilanteisiin. Kurssin voi suorittaa lyhyen matematiikan opintojen loppupuolella. Kurssi soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille koulukohtaiseksi syventäväksi kurssiksi. MAB8 Matemaattisia malleja III (13. luokalla) Kurssilla käsitellään seuraavia asioita: trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani, tyyppiä f(x)=a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen ja muotoa f(x)=asin(bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite, vektoreiden peruslaskutoimitukset, komponenttiesitys ja skalaaritulo. Kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Kurssin voi suorittaa lyhyen matematiikan opintojen loppuvaiheessa. MAB9 Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi (13. luokalla) Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen ja soveltaen lukion lyhyen matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus. Valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Soveltavat kurssit MAA15 Projektiivinen geometria (Jakautuu luokille /3 kurssia vuodessa.) Katso kohdasta pitkä matematiikka, soveltavat kurssit. Kurssi sopii sekä pitkän että lyhyen matematiikan valinneille. Biologia Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma (10. luokalla) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. Biologia tieteenä Elämän ominaisuudet ja perusedellytykset Biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen Ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus Eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä Geneettinen monimuotoisuus Evoluutio elämän kehittyminen Elämän syntyvaiheet Lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat Lajien syntyminen ja häviäminen Nykyinen eliökunta Miten luonto toimii? Elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus Ekosysteemien rakenne ja toiminta Populaatioiden ominaisuudet Lajien väliset suhteet Eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys. BI2 Solu ja perinnöllisyys (11. luokalla) ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita 29 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

16 30 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet tietää, kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Solu elämän perusyksikkönä Miten soluja tutkitaan Erilaisia soluja Solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous Energian sitominen Energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen DNA:n rakenne ja toiminta Proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen Mitoosi ja sen merkitys Solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet Geenit ja alleelit Sukusolut ja niiden synty meioosissa Periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia (12. luokalla) osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ekologinen tutkimus Ekologisten peruskäsitteiden syventäminen Ekologisen tutkimuksen tehtävä Ympäristön laadun indikaattorit Oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys Biodiversiteetti luonnonvarana Eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu Biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet Aineiden kiertoon liittyvät ongelmat Paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus Pohjoiset metsät Suot Järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus Ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat Rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia Ekologisesti kestävä tuotanto Ympäristötekniikan mahdollisuudet BI4 Ihmisen biologia (13. luokalla) osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet Solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys 31 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

17 32 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Solujen vanheneminen ja kuolema Syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys Ruoansulatus ja ravitsemus Hengityselimistö ja hengityksen säätely Veri ja verenkierto Erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino Tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely Umpirauhaset ja hormonit Hermosto ja aistit Lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen Sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus Hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys Ihmisen evoluutio ja ihminen lajina Perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit Elimistön puolustusjärjestelmät Ihminen ja mikrobit Myrkylliset aineet ja mutageenit BI5 Bioteknologia (12. luokalla) syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina DNA:n, geenien ja genomien rakenne Entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta Geenin toiminta ja sen säätely Mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet Geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus Geenitutkimus lääketieteessä Geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys Bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen Bakteerien viljely ja käsittely Mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö BI6 Kertauskurssi (13. luokalla) Kerrataan lukion biologiaa. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Soveltavat kurssit BI7 Maatalousleiri (10. luokalla) Opiskelijat sijoitetaan maatalouden piiriin. He työskentelevät maatalouden eri osa-alueilla ajankohtaisten töiden edellyttämällä tavalla ja laativat leiriltä työselostuksen ja selvityksen leirikohteestaan talousyksikkönä. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat maatalouteen ja antaa siitä kokonaiskuva elinkeinona. 33 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

18 34 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Maantiede Pakolliset kurssit GE1 Maapallo luonnonmaantieteellisenä kokonaisuutena, Sininen planeetta (10. luokalla) osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? Maantiede luonnontieteenä Maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku Maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne Aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä Ilmakehän rakenne ja merkitys Tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä Veden kiertokulku luonnossa Sateiden synty ja jakautuminen Meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto Sää ja sen ennustaminen Lämpö- ja ilmastovyöhykkeet Ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne Endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet Kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus Ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla GE2 Yhteinen maailma, Talous ja kulttuurimaantiede (11. luokalla) osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät Lähestymistavat ja näkökulmat Maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat Paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus Väestönkehitys ja väestönkasvu Asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen Kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat Luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö Maatalouden muodot Metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia Raaka-aineet ja energialähteet Teollisuuden sijainti Kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus Liikennejärjestelmät Matkailu ja sen merkitys eri alueilla Maailmankauppa 35 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

19 36 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Alueellinen leviämisilmiö maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne Ytimet ja periferiat Maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa Keskukset ja vaikutusalueet Kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet Kehittyneisyyserot eri aluetasoilla Kansainvälinen yhteistyö Globalisaatio Syventävät kurssit GE3 Riskien ja mahdollisuuksien maailma (12. luokalla) tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet Avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit Luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet Luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen Mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin GE4 Aluetutkimus (13. luokalla) osaa kartografian perusteet tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet. Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot Paikkatietojärjestelmät Oma aluetutkimus GE5 Kertauskurssi (13. luokalla) Kertausta ja valmistautumista ylioppilaskokeeseen. Soveltavat kurssit GE6 Maanmittausleiri (10. luokkalla) (erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi) Kurssilla tutustutaan käytännössä maanmittaukseen ja kartan piirtämiseen mittaustulosten perusteella. 37 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

20 38 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna Fysiikka Pakolliset kurssit FY1 Fysiikka luonnontieteenä (10. luokalla) Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset Energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa Mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit FY2 Lämpö (11. luokalla) Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen Paine, hydrostaattinen paine Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia Energiavarat FY 3 Aallot (12. luokalla) Tämä kurssi on mahdollista suorittaa kurssin FY10 yhteydessä lisätehtävin! Harmoninen voima ja värähdysliike Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen Heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen Valo, peilit ja linssit Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikkeen lait (12. luokalla) Liikkeen mallit ja Newtonin lait Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate Värähdysliikkeen energia FY5 Pyöriminen ja gravitaatio (13. luokalla) Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike Pyörimisen liikeyhtälö Pyörimismäärän säilyminen Pyörimisliikkeen energia Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys Gravitaatio ja gravitaation alainen liike Heittoliike ja planeettojen liike Satelliitit ja niiden käyttö FY6 Sähkö (11. luokalla) Tämä kurssi on mahdollista suorittaa kurssin FY9 yhteydessä lisätehtävin! Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä Kondensaattori, kytkennät ja energia Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi FY7 Sähkömagnetismi (13. luokalla) Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä Induktiolaki ja Lentzin laki Induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio Energian siirto sähkövirran avulla Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin 39 Tampereen Rudolf Steiner lukion opinto-opas lukuvuonna

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS 2012 2016 Sisällysluettelo Yhteystiedot 2 Yhteystiedot 03 Opettajakunnan terveiset 04 Opiskelijahuolto 05 Oppilaskunta esittäytyy 06 Yleistietoa steinerkoulusta

Lisätiedot

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS 2011 2015 Sisällysluettelo 2 Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukion opinto-opas 2011 2015 Yhteystiedot 03 Opettajakunnan terveiset 04 Opiskelijahuolto

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu

Lukion opinto opas. Lahden Rudolf Steiner -koulu Lukion opinto opas Lahden Rudolf Steiner -koulu Lahden Rudolf Steiner koulu on yhtenäiskoulu, johon kuuluu myös lukio. Koulussa toteutetaan steinerpedagogista opetusta, jossa huomioidaan monipuolisesti

Lisätiedot

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset

Lukion opinto-opas. Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lukion opinto-opas Lahden Rudolf Steiner koulu Pieni lukio, isot kokemukset Lahden Rudolf Steiner -koulun lukiolla on erityistehtävänään toteuttaa steinerpedagogista lukio-opetusta. Opetuksessa huomioidaan

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET Kurssikuvaukset löytyvät myös verkosta www.kuninkaantie.espoo.fi 31.8.2012 Äidinkieli ja kirjallisuus... 3 Toinen kotimainen kieli... 8 Ruotsi A-oppimäärä... 8 Ruotsi

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN MÄÄRÄYS 11/011/2009 velvoittavana noudatettava 20.5.2009 Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 1.8.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin Lukiolaki (629/1998),

Lisätiedot

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 13 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 13 5.2 Aihekokonaisuudet 13 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Lisätiedot