JYVÄSKYLÄN STEINERKOULU STEINERKOULUSTA JYVÄSIÄ OPINTO- OPAS. jyväskylän steinerkoulu

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN STEINERKOULU JYVÄSIÄ STEINERKOULUSTA OPINTO- OPAS steinerkoulu

2 KOULUN YHTEYSTIEDOT: Jyväskylän steinerkoulu Keskikatu 17, Jyväskylä Toimisto Iina Chrons: Tuula Koljonen: Opettajakunnan toimihenkilöt: Opettajat Opiskelijan arviointi Opiskelijan arviointi perustuu hänen työprosessiinsa oppitunneilla, opetetun aineksen kirjalliseen, itsenäiseen työstämiseen ja sen tuloksiin sekä opetetusta aineksesta järjestettyihin kuulusteluihin tai kokeisiin. Arvioinnin tapoja ovat kirjallinen lausunto, kirjallinen ja suullinen palaute, arviointikeskustelut sekä opiskelijoiden että huoltajien kanssa, numeroarviointi ja opiskelijan suorittama itsearviointi. Arvioinnista annetaan tietoa sekä opiskelijoille että heidän vanhemmilleen. Puheenjohtaja Rehtori Jaana Juka Helena Heikkilä Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Apulaisrehtori Sihteeri Postiosoite: 2 Paula Keskinen paulakeskinen@jklsteinerkoulu.fi Arja Toivanen arjatoivanen@jklsteinerkoulu.fi Jyväskylän steinerkoulu Keskikatu 17, Jyväskylä steinerkoulu@jklsteinerkoulu.fi Laskutusosoite: Verkkolaskuosoite: Välittäjätunnus: DABAFIHH Arvioinnin uusiminen ja oikaisu (LA 13) Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 3

3 4 Kirjallinen lausunto Lukuvuoden päätteeksi opiskelija saa kirjallisen lausunnon, joka sisältää kuvauksen hänen edistymisestään opinnoissa. Nuorisovaiheessa (luokat 9 12) huomioidaan lausunnossa opiskelijan edistyminen suhteessa hänen omiin mahdollisuuksiinsa sekä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Lausunto annetaan kaikista aineista, joita opiskelija on opiskellut. Kirjallinen ja suullinen palaute sekä arviointikeskustelut Opiskelija saa jatkuvaa palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti koulutyön luonnollisena osana. Jatkuva palaute on olennainen osa opiskelijan arviointia. Opiskelijan kirjallisista suorituksista opettaja antaa vapaamuotoisen kirjallisen palautteen, jossa hän voi opastaa opiskelijan työskentelyä. Kirjalliset suoritukset arvioidaan suhteessa opiskelijan kulloisiinkin mahdollisuuksiin. Opettajat järjestävät luokilla 9 12 säännöllisesti palautetilaisuuksia, joissa keskustellaan yksittäisen opiskelijan edistymisestä ja kartoitetaan hänen kokonaistilanteensa ja työn suuntaamisen tarvetta. Näissä palautetilaisuuksissa huolehditaan siitä, että opiskelija saa realistisen kuvan edistymisestään suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Arviointikeskusteluja käydään opettajien, opiskelijoiden ja huoltajien kesken aina, kun siihen ilmenee tarvetta. Aloitteentekijänä voi olla näistä jokainen. Itsearviointi Itsearviointi voi alkaa kehitysvaiheessa, jossa ajattelu- ja arvostelukyky heräävät. Välttämätöntä se on nuorisovaiheessa, jolloin kehityksen painopiste on näissä kyvyissä. Opiskelijoita kannustetaan ja totutetaan itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on toisaalta realistisen minäkuvan ja toisaalta kouluyhteisön toiminnan kehittäminen. Numeroarviointi ja päättötodistukset Arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen määräyksiä. 9. luokan oppilas saa keväällä perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan päättötodistuksen tai keskeyttäessään opinnot steinerkoulussa erotodistuksen. 12. luokan opiskelija saa steinerkoulun päättötodistuksen suoritettuaan steinerkoulun oppimäärän ja 13. luokan opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion oppimäärän ja ylioppilastodistuksen suoritettuaan ylioppilastutkinnon. Opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lukiolakiin ja asetukseen. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (LL 25). Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista (LL 23). Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorit- 5

4 tanut oppimäärää tässä ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksensa ei ole jatkaa opintoja (LL 24). Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi (LL 26). Päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista, opiskelusta pidättämistä tai lukiolain 28 :n säätämää etua tai oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallintooikeudelta siten kuin hallinnonkäyttölaissa säädetään. Päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, lukiolain 13 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä, muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista sekä lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan katsomista eronneeksi lukiosta, haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallinnonkäyttölaissa säädetään. Aluehallintoviraston antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallinnonkäyttölaissa säädetään. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saatettu opiskelijalle tai hänen huoltajalleen tiedoksi. (LL 34) Opiskelijan koulumatkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävän tuen ja opintotuen hakemista koskevaa tietoa saa koululta ja KELA:n toimistosta. 6 Opetussuunnitelma Jyväskylän steinerkoulun opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisluvassa edellytetyn steinerpedagogisen erityistehtävän mukainen ja noudattaa myös valtakunnallisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita. Lukiovaiheen opinnot muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä, koulun omista soveltavista sekä koulun erityistehtävän mukaisista kaikille yhteisistä opinnoista. Lukio-opinnot on mahdollista suorittaa 3-4 vuodessa. Vähennysoikeus Kun opiskelija suorittaa koulun erityistehtävän mukaiset opinnot, hänellä on niin halutessaan oikeus vähentää kahdeksan pakollista kurssia eri aineista kuitenkin niin, että puolet kyseisen aineen pakollisista kursseista tulee suoritetuiksi hyväksytysti. Vähennysoikeutta ei voi käyttää sellaisissa aineissa, joissa opiskelija aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Jaksojen suorittaminen Ainetta opetetaan joko jaksoina tai viikkotunteina. Jaksoina opetettavia aineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja yhteiskuntaoppi, taidetieto, matematiikka, geometriapiirustus, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, psykologia, filosofia, käsityö ja kotitalous. Viikkotunteina opetettavia aineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka (jaksojen lisäksi), ruotsi, englanti, saksa, uskonto tai elämänkatsomustieto, musiikki, kuvataide, liikunta, eurytmia, valinnainen käsityö, ranska, venäjä tai joku muu kieli. Työkirja- tai muut tehtävät Työkirja sekä muut tehtävät (esim. aineet ja referaatit) tulee palauttaa joko jakson päättyessä tai viimeistään viikon kuluessa tästä jakson opettajalle. Töiden viivästyminen vaikuttaa arviointiin. Opettaja määrää tällöin palauttamisen aikataulun. 7

5 Koe Jakson päättyessä pidetään koe, kuulustelu tai valmistetaan muu tehtävä. Koe on mahdollista suorittaa tämän jälkeen yhteensä kolme kertaa: kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävänä uusintakoepäivänä ja kerran kesän uusintakoepäivänä. Uusintakoepäivät ilmoitetaan lukuvuoden alkaessa. tävin. Jos poissaoloja on yli 30 %, koko jakso on suoritettava uudelleen. Kun poissaolon syynä on pitkäaikainen sairaus, poissaolosta tulee esittää lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen nojalla opiskelijalla on oikeus saada tukiopetusta ja korvaavia tehtäviä. Poissaolot on selvitettävä Wilmaan viipymättä. Selvittämättömistä poissaoloista ja opintojen laiminlyönnistä voi seurata kirjallinen varoitus. Poissaoloja seurataan oppilashuolto- ja opiskelijahuoltoryhmässä. 8 Uusintakoe Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen koetta kirjallisesti erillisellä lomakkeella. Kokeeseen ilman syytä saapumatta jättäminen tai vastaamatta jättäminen katsotaan yhdeksi suoritukseksi. Uusintakoepäivät KESÄN UUSINTA- KOEPÄIVÄ ON TORSTAINA KLO SYYSLUKUKAUSI 2014 KEVÄTLUKUKAUSI 2015 TO klo TO klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Muutokset mahdollisia! klo Poissaolot Opiskelu perustuu jatkuvaan läsnäoloon tunneilla. Yli 10 %:n poissaolot tulee korvata opettajan antamin teh- Opetusmateriaalit ja maksut Perusopetus on maksutonta, eikä oppilailta peritä erillisiä materiaalimaksuja, ellei oppilas tee esim. käsityössä tai kuvataiteessa sellaista työtä, jonka materiaalit ylittävät ns. normaalit oppilaskohtaiset kustannukset. Lukiovaiheen opiskelijat maksavat kaikki käytettävät materiaalit itse. He voivat ostaa opettajien ohjeiden mukaisesti materiaaleja koulun toimiston yhteydessä olevasta materiaalimyynnistä TIISTAISIN ja TORSTAISIN ja Kaikki valkoiset jaksovihkot ostetaan koululta. Kirjat ja muut materiaalit voi hankkia opettajien ohjeiden mukaisesti kirjakaupasta. Materiaalimyynnistä haetut materiaalit sekä kopio-, kuvataideopintojen ja käsityön kulut laskutetaan huoltajilta. Oppilaan- ja opiskelunohjaus ja ammatinvalinta Opiskelijalle annetaan sekä luokittaista että henkilökohtaista ohjausta. Ohjaukseen osallistuvat kaikki aineenopettajat, luokanohjaaja, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa erityisopettaja. Kukin opettaja ohjaa opettamansa aineen opiskelutekniikkaa, kuten vihkotyötä ja ajankäytön suunnittelua 9

6 sekä motivoi opiskelijoita säännölliseen, tavoitteelliseen opiskeluun. Aineenopettajat ja erityisopettaja antavat myös tukiopetusta tarpeen mukaan. Viikoittaisilla luokanohjaajan tunneilla saa yleistä ohjausta opintojen suunnittelun tueksi. Jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja työharjoitteluihin liittyvistä kysymyksistä saa tietoa opinto-ohjaajalta. Opiskelijoita ohjataan myös itsenäiseen tiedonhankintaan internetin avulla. Ammatinvalintaan liittyvissä erityiskysymyksissä opiskelija voi olla yhteydessä esimerkiksi terveydenhuoltoon tai ammatinvalintapsykologiin. Ohjaukseen liittyviä tunteja pidetään sekä luokkamuotoisena että jokaiselle henkilökohtaisesti. Jatko-opintoihin liittyvää yhteistyötä tehdään toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa mm. osallistumalla näiden järjestämiin vierailupäiviin. Koululle voidaan myös kutsua vierailijoita eri oppilaitoksista tai työpaikoilta. Opiskelijan tulee olla myös itse aloitteellinen, jos kysymyksiä tai ongelmia ilmenee. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Ritva Tuumanen on tavattavissa koululla ilman ajanvarausta ma pe klo ja , ensiaputilanteissa muulloinkin. Muina aikoina vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan kautta. Puh Sähköpostiosoite: 10 Oppilashuolto ja opiskelijahuolto Koulun opiskeluhuolto on järjestetty seuraavasti: 9. luokan oppilaat kuuluvat vielä oppilashuollon piiriin. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori ja erityisopettajat sekä terveydenhoitaja, luokanohjaaja tai muut oppilasta opettavat opettajat tapauskohtaisesti. Lisäksi palavereihin voi osallistua, huoltaja, oppilas, terveydenhoitaja tai muita oppilaan asioita hoitavia asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Lukion opiskelijat kuuluvat opiskelijahuollon piiriin. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja sekä luokanohjaaja, huoltaja, opiskelija, muita opiskelijaa opettavia opettajia tai hänen asioitaan hoitavia asiantuntijoita tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja tapaavat yksittäisiä opiskelijoita säännöllisesti viikoittain sopimuksen mukaan. Jyväskylän kaupunki on nimennyt koululle omat henkilöt hoitamaan koulun kuraattori- ja psykologipalveluita, joiden käyttö koordinoidaan oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmien kautta. Oppiaineiden keskeiset sisällöt 9. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Tutustutaan suomen kielen kehitykseen ja kielemme ominaispiirteisiin. Kerrataan kielioppi pääpiirteissään. Tutustutaan kirjallisuuden alkuvaiheisiin ja romantiikan kirjallisuuteen sekä estetiikan perusteisiin. Syvennetään tyylilajien tuntemusta 11

7 ja kehitetään taiteellista tyylitajua. Kirjoitetaan ja luetaan monipuolisesti erilaisia tekstejä. Keskusteluharjoituksia ja puheilmaisua. Ruotsi (B1-kieli) Peruskielioppi kerrataan selkeinä kokonaisuuksina. Lukemistona novelleja, lehtiartikkeleja, runoutta. Sanavaraston systemaattista kartuttamista aihepiireittäin. Suullista ja kirjallista omaa tuottamista sekä kuullunymmärtämistä harjoitellaan läpi koko vuoden. Englannin kieli (A1-kieli) Käsitellään erisisältöisiä tekstejä monipuolisesti, painottaen pääkohtien toistamista kohdekielellä niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kerrataan peruskielioppi edellisinä vuosina opittua ainesta täydentäen. Laajennetaan sanavarastoa mm. työelämän ja hyvinvoinnin aihealueilta. Harjoitellaan kirjoitelman kirjoittamista kohdekielellä. Saksan kieli (A2-kieli) Kerrataan ja syvennetään peruskielitaitoa, niin että oppilaalle muodostuu kokonaiskäsitys kielen erityispiirteistä ja saksankielisistä maista. Harjoitellaan säännöllisesti arkipäiväisiä puhetilanteita. Seurataan ajankohtaisia kulttuuritapahtumia saksankielisissä maissa ja keskustellaan niistä. Luetaan ja tulkitaan monipuolisesti erilaisia tekstejä sekä kaunokirjallisuutta. Peruskielioppi käydään läpi selkeinä kokonaisuuksina, ja opittuja taitoja hyödynnetään entistä enemmän omassa kirjoittamisessa. Kuullun- ymmärtämisharjoitukset täydentävät opiskelua ja kasvattavat kielitaitoa oleellisesti. Ranskan kieli (B2-kieli) 12 Valinnaisen kielen tunneilla keskitytään jokapäiväisiin kielenkäyttötilanteisiin. Esittäytyminen, tervehtiminen, kaupassa asiointi, ruokailutilanteet sekä matkailuun tarvittavat perustaidot tulevat tutuiksi käytännön harjoituksissa. Painotetaan rohkeaa ääntämistä ja puheilmaisua. Tutustutaan ranskalaiseen tapa- ja toimintakulttuuriin vaihtelevin työtavoin. Sanastoa kartutetaan erilaisten tekstien parissa. Opitaan kieliopin alkeet ja harjoitellaan kirjallista viestimistä. Hyödynnetään muissa kielissä hankittuja taitoja. Matematiikka Käsitellään paikkajärjestelmiä, kombinatoriikan ja todennäköisyyslaskennan alkeita. Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä; harjoitellaan polynomien kertolaskua, jakamista tekijöihin ja rationaalilausekkeiden laskutoimituksia. Käsitellään ensimmäisen asteen yhtälön, yhtälöparin, epäyhtälön ja vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Geometriassa kerrataan ja laajennetaan tasogeometriaa; käsitellään kolmion kulmien summa, kulmien ja sivujen suuruussuhteet, ala, yhteneväisyys, yhdenmuotoisuus, sivujen verrannollisuus ja Pythagoraan lause. Tutustutaan trigonometrian alkeisiin. Lasketaan pinta-ala- ja tilavuuslaskuja. Käsitellään funktio-opin alkeita. Biologia Jatketaan ihmisen elimistön rakenteen ja toimintojen tarkastelua. Kerrataan ja syvennetään aikaisempina vuosina opittuja tietoja liikuntaelimistöstä, keskushermostosta ja aisteista. Jaksolla tutustutaan myös ekologian perusteisiin, ekosysteemiin ja erilaisten tekijöiden vaikutukseen ekosysteemissä. Ekoleiri sisältyy biologian opetukseen oleellisesti syventäen ekologian osuutta. Maantieto Jakson aiheena on maapallon kivikehä, sen rakenne ja liikkeet. Tarkastellaan maapallon pinnanmuotoja ja vuoristorakennetta. Käsitellään sisäsyntyisiä tapahtumia maapallolla (esimerkiksi maanjäristykset) sekä ulkosyntyisiä, maan pintaa kuluttavia luonnontapahtumia. 13

8 Fysiikka Kerrataan ja laajennetaan lämpöopin, mekaniikan, sähköopin ja akustiikan perusilmiöiden tuntemusta. Opetus painottuu lämpöopin käsittelyyn. Tutkitaan lämpövoimaan ja sähkömagneettisuuteen perustuvia laitteita ja koneita. Tutustutaan atomi- ja ydinfysiikkaan. Kemia Käsitellään orgaanisen kemian perusilmiöitä ja ympäristökemian alkeita. Pääpaino on kasvien tuottamissa aineissa: alkoholit, eetterit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, esterit. Alkuaineissa käsitellään hiili, vety ja happi. Tutustutaan yleisimpiin huume- ja päihdeaineisiin sekä niiden vaikutuksiin. Tutustutaan kemian historiaan ja atomiteoriaan. Terveystieto Terveystiedon tunneilla syvennetään vuosiluokilla 7-8 opittuja tietoja ja taitoja. Perehdytään oman kehon oireiden tulkintaan sekä ihmisen elämänkaareen syntymästä kuolemaan. Tutustutaan paikallisiin terveyden huoltopalveluihin ja vieraillaan esimerkiksi perhe-suunnitteluneuvolassa sekä opetellaan ensiaputaitoja. Evankelis-luterilainen uskonto Opiskellaan kristillistä elämää Suomessa sekä historiallisin että nykypäivään sijoittuvin esimerkein. Vertaillaan erilaisia tapoja olla kristitty. Pohditaan kysymystä hyvästä ja pahasta. Elämänkatsomustieto 14 Käsitellään kokonaisuuksia kehittäen taitoja ilmaista omaa elämänkatsomusta. Käsitellään arkipäivän tilanteiden eettisiä mahdollisuuksia Opetuksessa käsitellään vastuun kantamista itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnan rakentamisesta ja luonnosta. Opetellaan arvioimaan tieteiden ja tekniikan vaikutusta ihmisen elämäntapaan. Historia Syvennetään uuden ajan tuntemusta syy seuraus-suhteita etsimällä. Valtiollisen ja yksilöllisen itsemääräämisoikeuden kehittyminen kulkee jakson punaisena lankana. Kurssi painottuu 1900-lukuun ja Suomen historiaan. Yhteiskuntaoppi Tarkastellaan yksilöä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Opitaan tuntemaan elämän eri osa-alueita ja niiden yhteisiä pelisääntöjä. Painotetaan nuorten ja Suomen kannalta merkittäviä asioita. Musiikki Opetellaan ymmärtämään ja esittämään erityylisiä musiikkiteoksia. Opiskellaan teosten perusrakenteita ja musiikin historian virtauksia. Osallistutaan yläluokkien kuoroon ja orkesteriin. Taitoja kehitetään aktiivisesti harjoitellen laulu- ja improvisointiharjoituksia tehden. Kuvataide Harjoitellaan kuvaamaan valon ja varjon liikkeitä eri esineiden pinnoilla. Kappaleet pyritään hahmottamaan valo- ja varjopintoina ilman ääriviivoja. Työskennellään lähinnä mustalla, valkoisella ja harmaan eri asteilla. Muovailussa tutustutaan erilaisiin muotoihin ja niiden väliin jääviin tiloihin. Käsitellään kuvataidetta eri aikakausien ilmentäjänä. Yksittäiset teokset nostavat esiin ihmisen ainutlaatuisuuden historian syy seuraus-suhteiden rinnalla. Käsityö Tehdään erilaisia taonta- ja pakotustöitä. Perehdytään 15

9 raudan historiaan, metallien ominaisuuksiin, työvälineisiin ja työstötapoihin sekä niihin liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin. Tekstiilikäsityön jaksossa tutustutaan monipuolisesti huovutukseen. Lampaan villasta valmistetaan erilaisia käyttötekstiilejä vaatetukseen tai sisustukseen. Jakson aikana painotetaan omaa suunnittelua ja toteutusta. Liikunta Liikuntatunneilla toimitaan reilusti ryhmässä toiset huomioon ottaen ja monipuolisesti liikkuen. Jatketaan perustaitojen kehittämistä kohti monipuolisia taitoja. Opitaan huoltamaan lihaksistoa ja koko kehoa. Eri lajit vaihtuvat vuodenaikojen ja mahdollisuuksien mukaan. Kotitalous Kotitaloustunneilla tehdään ruoanvalmistukseen ja leivontaan liittyviä töitä. Tunneille niveltyy luontevasti myös kodinhoidon ja siivouksen, ravitsemuksen, elintarviketuntemuksen, ergonomian, ympäristökasvatuksen, tapakasvatuksen kuluttajakasvatuksen sisältöjä. Pääpainopisteet 9. luokalla ovat käytännön työtaitojen kartuttamisen lisäksi ravitsemuksen perusteissa, työn suunnittelussa ja ergonomiassa, keittiön puhtaanapidossa ja energian säästämisessä. Valinnainen käsityö Tekstiilityössä perehdytään kankaanpainantaan ja huovutukseen. Tekninen käsityö painottuu puun ja metallin työstöön. Ekologian leiri Ekologian leirillä syvennetään 9. luokan biologian jaksolla opiskeltuja asioita ekosysteemeistä ja perehdytään tarkemmin johonkin ekosysteemiin, esimerkiksi Lapin tai saariston luontoon. Leirillä harjoitellaan havainnointia ja yksinkertaisten biologisten tutkimusmenetelmien käyttöä. 16 Lukiokoulutus luokat Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (pakollinen, 10. lk.) Kurssilla syvennetään opiskelijoiden tekstikäsitystä tarkastelemalla erilaisia tekstejä eri näkökulmista. Tarkennetaan opiskelijan omaa viestijäkuvaa. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (pakollinen, 10. lk.) Kurssilla eritellään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä syvennetään tekstilajituntemusta. Tutustutaan tekstin tekemisen prosessiin ja suunnitellaan ja laaditaan erilaisia asiatekstejä. Lisäksi harjoitellaan informatiivisen puheenvuoron rakentamista, kohdentamista, havainnollista esittämistä ja arviointia. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen, luokat 10-11) Kurssilla syvennetään opiskelijoiden käsitystä kaunokirjallisuudesta sekä kielen taiteellisesta tehtävästä ja kulttuurisesta merkityksestä. Proosa, lyriikka ja draama kirjallisuudenlajeina. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (pakollinen, 11. lk.) Kurssilla tarkastellaan kieltä ja siihen kätkeytyvää vallankäyttöä. Tutkitaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä ja perehdytään väittelyyn ja argumentointiin. Samat teemat toistuvat sekä suullisissa että kirjallisissa harjoituksissa eri tavoin. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (pakollinen, 11. lk.) Tarkastellaan tekstejä ja niiden tyyliä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tutustutaan maailmankirjallisuuden aikakausiin ja tyylisuuntiin. Kurssilla laaditaan pohdiskeleva teksti, jonka aiheen voi kytkeä Kehitysteema kirjallisuudessa -kurssiin (ÄI10). 17

10 ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen, 12. lk.) Kurssilla perehdytään suomen kieleen ja suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yksilön ja yhteiskunnan kannalta. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (syventävä, luokat 11-12) Kurssilla monipuolistetaan erilaisia puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja. Harjoitellaan sekä ryhmäviestintä- että esiintymistaitoja monipuolisesti ja opiskelijoiden tarpeesta lähtien. Puhumisen lisäksi voidaan myös kirjoittaa puheviestintään liittyvistä aiheista ja laatia mm. pöytäkirja tai hakemus. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (syventävä, 12. lk.) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssilla kerrataan tekstityyppejä ja -lajeja, tekstianalyysin käsitteitä, tekstin rakentamista ja kielenhuoltoa. Kurssi perehdyttää ylioppilaskokeen tekstitaidon kokeeseen. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (syventävä, 12. lk.) Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään sekä otsikko- että aineistopohjaisen kirjoittamisen taitoja. Kurssi perehdyttää erityisesti ylioppilastutkinnon esseekokeeseen. Ruotsin kieli (B1-kieli) RUB1 Koulu ja vapaa-aika (pakollinen, 10. lk.) Kurssin aikana käsitellään kouluun, opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä tekstejä, joiden tarkoituksena on laajentaa sanavarastoa. Lisäksi tehdään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Kielioppiasioina käsitellään numeraaleja, adverbeja ja konjunktioita. Oppimateriaali: Galleri Grammatik, Galleri 1, Ruotsin keskeinen sanasto osin 18 RUB2 Arkielämää pohjoismaissa (pakollinen, 10. lk.) Tutustutaan elämään eri pohjoismaissa. Luetaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tekstejä sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoitellaan kaikkia kielen eri osa-alueita. Kieliopissa kerrataan ja syvennetään verbiopin hallintaa. Oppimateriaali: Galleri Grammatik, Galleri 2, Ruotsin keskeinen sanasto osin RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (pakollinen, luokat 10-11) Kurssin aikana tutustutaan Pohjoismaihin ja niiden elinolosuhteisiin sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Materiaalina lehtiartikkeleita, matkakertomuksia, kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä. Harjoittelua kielen eri osa-alueilla. Kielioppiasioina lauseoppi ja pronominit. Oppimateriaali: Galleri Grammatik.Galleri 3, Ruotsin keskeinen sanasto osin RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (pakollinen, 11. lk.) Tutustutaan eri kulttuureihin eri elämänaloilla. Materiaalina elämäkertoja, uutisia, kaunokirjallisuutta. Kielioppiasioina substantiivit, adjektiivit, prepositiot. Oppimateriaali: Galleri Grammatik,Galleri 4, Ruotsin keskeinen sanasto osin RUB5 Elinympäristömme (pakollinen, 12. lk.) Kurssilla tutustutaan sanastoon, joka käsittelee joukkotiedotusvälineitä, ympäristökysymyksiä ja liikennettä. Kurssin aikana tutustutaan pohjoismaalaiseen sanomalehdistöön. Tekstimateriaalina paljon lehtiartikkeleita, asiatekstejä ympäristöstä, liikenteestä jne. Keskustelun pohjana kantaaottavia artikkeleita ja aiheita. Kielioppi keskittyy kieliopin hienouksiin, esim. partisiipit, tietyn sanaluokan muuntuminen uudeksi sanaluokaksi, adverbit, konjunktiot jne. Jatketaan oppikirjojen Ruotsin keskeinen sanasto ja Galleri Grammatik käsittelyä. RUB7 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (syventävä, luokat 12-13) Tutustutaan pohjoismaalaisiin kulttuuripersooniin ja heidän teoksiinsa tai aikaansaannoksiinsa tekstien ja 19

11 kuunteluiden avulla. Opitaan kertomaan henkilöstä hänen elämäkertansa oleelliset tiedot suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi on uudistettujen perusteiden mukainen suullisen kielitaidon kurssi. Oppikirjana Galleri 7. RUB9 Suullisen kielitaidon harjoittelua (kuultua ja puhuttua) (soveltava, lk.) Kurssi on koulun oma soveltava kurssi. Kuullunymmärtämistä harjoitellaan mahdollisimman paljon erilaisten tekstien ja äänitteiden avulla. Keskusteluharjoituksia, esitelmiä, sanaleikkejä ja -pelejä suullisen kielitaidon kehittämiseksi. RUA9 Tekstitaitojen syventäminen I (soveltava, luokat 10-11) Laajennetaan sanavarastoa ja kehitetään tekstinlukutaitoja aiempaa vaativampien tekstien avulla. Aiheet valitaan ajankohtaisten uutisten ja kurssilaisten mielenkiinnon mukaan. Teksteiksi pyritään valitsemaan sellaisia aiheita, joita muuten ei käsitellä yhteisillä kursseilla. Esim. avaruus, ihmissuhteet, pohjoismainen historia jne. RUA11 Tekstitaidon syventäminen III (soveltava, luokat 12-13) Jatketaan edelleen vaativampien tekstien lukemista sanavarastoa ja sanontojen hallintaa kehittäen. Kiinnitetään erityistä huomiota ruotsin pitkän oppimäärän ylioppilaskokeen vaatimuksiin. Oppikirjana Dags framtider 6-7. Englannin kieli (A-kieli) ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (pakollinen, 10. lk.) Kurssilla perehdytään lukion kielenoppimiseen ja työtapoihin. Kieliopista työstetään pääosin verbioppi, tekstien avulla käydään läpi arkipäivän tilanteita sekä niihin liittyvää sanastoa. Suullisissa ja kirjallisissa harjoituksissa opetellaan lähinnä mielipiteen ilmaisua. Oppimateriaali: Open road 1 20 ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (pakollinen, 10. lk.) Kurssilla perehdytään substantiivien ja pronominien hallintaan ja jatketaan sanavaraston laajentamista eri tavoin. Tekstityössä tutustutaan kieleen eri viestimissä ja opitaan erilaisia viestintästrategioita. Luettua opetellaan myös tiivistämään äidinkielellä sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppimateriaali: Open road 2 ENA3 Opiskelu ja työ (pakollinen, 10. lk.) Opiskellaan erilaisten tekstien ja tilannetehtävien avulla muodollisten tilanteiden vaatimaa kieltä, aihepiireinä opiskelu ja työelämä. Opiskelijat tekevät itsenäisen suullisen esityksen valitsemastaan ammatista. Kieliopista käydään läpi adjektiivit, adverbit ja prepositiot. Sanavarastoa laajennetaan tekstimateriaalin sanaston avulla. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen, 12. lk.) Tutustutaan englanninkielisten maiden nykypäivään kielen ja yhteiskunnallisten aiheiden kautta. Kieliopista työstetään sananmuodostusta ja erilaisia fraasirakenteita uusina asioina. Tekstityössä harjoitellaan raportointia. Suullinen työ koostuu erilaisista keskusteluharjoituksista. ENA5 Kulttuuri (pakollinen, 11. lk.) Tutustutaan englanninkielisen kielialueen kulttuuriin eri lähteitä hyväksikäyttäen. Opiskelijat lukevat kurssin aikana englanninkielisen romaanin ja tekevät kattavan kirjoitelman valitsemastaan kulttuuriaiheesta tai -henkilöstä. Kieliopista työstetään lauseoppi, sanavaraston laajennus tapahtuu lähinnä itsenäisesti, omien tuotosten parissa. ENA6 Tiede, talous, tekniikka (pakollinen, 12. lk.) Tutustutaan em. alojen nykytilaan etenkin sanastoon erilaisten tekstilähteiden kautta. Kielioppirakenteita kerrataan tarpeen mukaan, uutena rakenne- ja sanastoasiana käsitellään idiomit. Keskitytään tyyliseikkoihin ja kielen ominaispiirteisiin kirjoitus- ja puheharjoituksissa. 21

12 Saksan kieli (B2-kieli) SAB2 5 Kulttuuri (syventävä, luokat 10-12) Tutustutaan saksalaisen kielialueen kulttuuriin esimerkiksi elokuvan, kuvataiteen ja musiikin avulla. Opiskelijat voivat valita käsiteltäviä aiheita myös oman kiinnostuksensa mukaan. Luetaan kaunokirjallisuutta ja mediatekstejä. Harjoitellaan mielipiteenilmaisua keskustellen sekä kirjallisesti. Kielioppikirjana TIPP. SAB2 6 Yhteinen maapallomme (syventävä, luokat 10-12) Käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia tapahtumia ja pohditaan globalisaatioon liittyviä asioita etenkin nuoren ihmisen kannalta. Seurataan saksankielistä mediauutisointia. Painotetaan tekstinlukutaitoja ja laajennetaan aihepiiriin liittyvää sanastoa. Opitaan kirjoittamaan asiatekstejä. Kurssiin sisältyy myös itsenäistä työskentelyä. Kielioppikirjana TIPP. Ranskan kieli (B3-kieli) RAB3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua! (syventävä, 10. lk.) Tutustutaan kieleen ja kulttuuriin käytännönläheisesti Opitaan esittely, tervehtiminen sekä jokapäiväiseen asiointiin sekä matkailuun liittyviä vuorovaikutustaitoja. Painotetaan ääntämistä sekä suullista ilmaisua. Luetaan helppoja tekstejä sekä harjoitellaan kieliopin alkeet. RAB3 2 Näin asiat hoituvat (syventävä, 10. lk.) Laajennetaan kielenkäyttötilanteita ja kartutetaan sanavarastoa. Lisätään kirjoitusharjoituksia pienimuotoisten viestinnällisten tehtävien avulla. Tutustutaan ranskalaiseen tapa- ja toimintakulttuuriin mahdollisimman elävästi. Otetaan selvää jo hieman pidemmistäkin teksteistä. Matematiikka (lyhyt) MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (pakollinen, 10. lk.) Käsitellään algebrallisia lausekkeita. Ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä graafisesti ja algebrallisesti. Käsitellään toisen asteen polynomifunktioita ja yhtälöiden ratkaisemista. MAB2 Geometria (pakollinen, 10. lk.) Kerrataan ja laajennetaan geometrian perusteita. Käsitellään kolmioiden yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lause ja suorakulmaisen kolmion trigonometriaa. Määritetään kuvioiden ja kappaleiden pintaaloja ja tilavuuksia. Trigonometriaa laajennetaan yleisiin kolmioihin. Käsitellään analyyttisen geometrian ja vektorilaskennan perusteita. MAB3 Matemaattisia malleja (pakollinen, 11. lk.) Laajennetaan lineaaristen ja eksponentiaalisten funktioiden käsittelyä. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä. Käsitellään käänteisfunktiot. MAB4 Matemaattinen analyysi (pakollinen, 12. lk.) Kerrataan polynomifunktioiden nollakohdat ja ratkaistaan epäyhtälöitä. Opitaan käyttämään darivaattaa funktion kasvun ja vähenemisen sekä ääriarvojen tutkimisessa MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (pakollinen, luokat 10-12) Tutkitaan ja tulkitaan erilaisia aineistoja tilastollisten tunnuslukujen ja graafisten esitysten avulla. Tutustutaan myös todennäköisyyden käsitteeseen, laskulakeihin ja todennäköisyysjakaumiin. MAB7 Talousmatematiikka (syventävä, luokat 10-12) Käsitellään korko, koronkorko, diskontto, lainat, todellinen korkokanta, indeksit, valuuttakurssit ja verotus. Lasketaan aiheisiin liittyviä käytännön harjoituksia

13 Matematiikka (pitkä) MAA1 Funktiot ja yhtälöt (pakollinen, 10. lk.) MAA2 Polynomifunktiot (pakollinen, 10. lk.) MAA3 Geometria (pakollinen, 11. lk.) MAA4 Analyyttinen geometria (pakollinen, 11. lk.) MAA5 Vektorit (pakollinen, lk.) MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (pakollinen, 12. lk.) MAA7 Derivaatta (pakollinen, 12. lk.) MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (pakollinen, 12. lk.) MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (pakollinen, 12. lk.) MAA10 Integraalit (pakollinen, 12. lk.) Biologia BI2 Solu ja perinnöllisyys (pakollinen, luokat 10-12) Jaksolla syvennetään solubiologian tietämystä: opiskellaan solun rakennetta ja toimintaa. Lisäksi tutustutaan geneettiseen informaatioon ja käsitellään perinnöllisyyden perusteita, mm. erilaisia periytymistapoja. Maantiede GE2 Yhteinen maailma (pakollinen, luokat 10-12) Jaksolla perehdytään kulttuurimaantieteeseen. Käsitellään maapallon luonnonoloja ja -varoja elinkeinoelämän perustana. Tarkastellaan elinkeinoihin ja kehitykseen liittyviä maailmanlaajuisia ongelmia ekologiselta kannalta. Fysiikka FY1 Fysiikka luonnontieteenä (pakollinen, luokat 10-12) Käsitellään aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta ja perusvuorovaikutuksia sekä energiaperiaatetta sekä perusvuorovaikutukset. Perehdytään sähköopin, magnetismin sekä atomi- ja ydinfysiikan perusilmiöihin. Kemia KE7 Alkuaineet (erityistehtävän mukainen, luokat 10-12) Laajennetaan alkuaineiden ominaisuuksien ja yhdisteiden tuntemusta prosessien tarkastelun pohjalta. Käsitellään jaksollinen järjestelmä. Evankelis-luterilainen uskonto UE1 Uskonnon luonne ja merkitys (pakollinen, luokat 10-12) Tutkitaan uskonnon perusteita ja luodaan katsaus tärkeimpiin maailmanuskontoihin. Syvennytään länsimaisen kulttuurin peruskir jan, Raamatun maailmaan. Elämänkatsomustieto ET-kurssit Sovitaan opiskelijan kanssa

14 Filosofia FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (pakollinen, luokat 10-12) Käsitellään perusteltua ajattelua kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta, filosofian historiasta ja oppijoiden omasta ajattelusta käsin. Filosofiset perinteet liitetään kulloiseenkin historialliseen ympäristöön. Näin oppija saa realistisia rakennuspuita myös omille pohdinnoille. Historia HI2 Eurooppalainen ihminen (pakollinen, luokat 10-12) Yhtäläisyyksiä ja eroja, syvennytään tuhannen vuoden ajanjaksoon nimeltä keskiaika. Etsitään syitä antiikin maailman hajoamiseen. Tarkastellaan eurooppalaisten kulttuurien Tutkitaan uuden ajan alun historiallisia muutoksia ja niiden syitä. kehityksen ongelmien ja mahdollisuuksien ymmärtäminen, tutkimusmenetelmiin tutustuminen sekä kiinnostuminen osallisuudesta omaan ja yhteiskunnan elämään. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (syventävä) Kurssin tarkoitus on auttaa ymmärtämään ihmisen tiedostamiseen johtavaa toimintaa. Kurssilla tutustutaan kognitiivisiin perusprosesseihin, havainnointiin ja ilmiöiden ymmärtämiseen tutkimustulosten ja omien havaintojen kautta vireystilan vaihteluun ja säätelyyn sekä nukkumisen ja unen merkitykseen elämänlaadulle hermoston rakenteeseen, hermosoluun ja hermoverkkoihin sekä toimintaan ja yhteyksiin, joita niillä on psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöihin ja vaurioihin alustavasti kuntoutukseen sekä oppimiseen ja elämään vaikeuksista huolimatta kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimukseen ja sovelluksiin. Yhteiskuntaoppi YH2 Taloustieto (pakollinen, luokat 10-12) Tutustutaan talouteen yhteiskunnan osa-alueena ja tarkastellaan suomalaista oikeusjärjestelmää. Psykologia PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys (syventävä) Tavoitteena on oppia ymmärtämään omaa kehityshistoriaa ja jatkuvaa muuttumista sekä sitä kautta ympäristön ihmisten elämäntilanteita ja toimintaa. Keskeistä on ihmisen havainnoinnin, ymmärtämisen ja häntä koskevan pohdinnan opettelu, kehitysteorioiden tuntemus ja tiedon alustava soveltaminen, elämänkaaren kattavan kehityksen tarkastelu, 26 Musiikki MU1 Musiikki ja minä (pakollinen, luokat 10-11) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Yhdessä musisoinnin lisäksi kurssilla pohditaan oman musiikkisuhteen kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, tutustutaan opiskelijoiden omaan sekä paikalliseen musiikkielämään. Ohjelmistossa huomioidaan opiskelijoiden erilainen lähtötaso ja suuntautuminen, niin että kaikkien on mahdollista osallistua soittotehtäviin ja tutustua itselle vieraampiin musiikin tyylilajeihin. MU2 Moniääninen Suomi (pakollinen, 12. lk.) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan 27

15 suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Ohjelmisto sisältää monipuolisesti populaari-, taide- ja perinnemusiikkia keskiajalta tähän päivään. Tutustumalla erilaisiin musiikkityyleihin opiskelija oppii ymmärtämään tyylien kehitystä ja olennaisia piirteitä sekä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Kuvataide KU1 Minä, kuva ja kulttuuri (pakollinen, 12. lk.) Opetuksen pääpaino on väreissä. Syvennetään kuultomaalauksen taitoja ja tehdään taidejäljennöksiä eri tekniikoin. Harjoitellaan luonnon ja maiseman kuvaamista. Muovailujaksolla kehitetään esteettistä näkemystä ja tyylitajua. Tutustutaan kuvaviestintään ja siinä sarjakuvaan ja mainoskuviin. KU6 Taidehistoria (erityistehtävän mukainen, luokat 10-11) Kurssilla tutustutaan kuvataiteen historian vaiheisiin valikoiden. Tavoitteena on oppia tunnistamaan keskeiset taidetyylit 1600-luvulta nykypäivään. Tutustutaan myös kuulto- ja kuivamaalaustekniikoihin ja kehitetään omaa ilmaisua perehtymällä esim. itämaisten kulttuurien perinteisiin maalaustyyleihin. KU7 Muoto ja tila taiteena (erityistehtävän mukainen, 12. lk.) Syvennetään plastisten muotojen tuntemusta ja perehdytään saven ominaisuuksiin. Opetellaan muotoilemaan orgaaninen, täysin kolmiulotteinen kappale, esim. ihmisen päätä kuvaava patsas. Tutustutaan myös rakennustaiteen perusteisiin alustavasti. Eurytmia 28 EU1 Johdantoa eurytmiaan (erityistehtävän mukainen, luokat 10-11) Tutustutaan harjoitellen sävel- ja äänne-eurytmian perusliikkeisiin: vokaalit, konsonantit, dramaattiset eleet, sävelet, tahti, rytmi ja melodia. Opittua sovelletaan pieneen taiteelliseen kokonaisuuteen. Liikunta LI1 Taitoa ja kuntoa (pakollinen, luokat 10-11) Kurssilla pyritään edistämään, mittaamaan ja arvioimaan omaa fyysistä kuntoa, tutustutaan lihashuoltoon ja rentoutukseen sekä harrastetaan monipuolisesti ulko- ja sisäliikuntaa sekä tutustutaan uuteen liikuntalajiin tai -muotoon. LI3 Virkisty liikunnasta (syventävä, luokat 10-11) Kurssin tavoitteena on lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten myötä. Paikallisista olosuhteista riippuen kurssi sisältää esimerkiksi melontaa, retkeilyä ja tanssia. LI5 Kuntoliikunta (syventävä, 12. lk.) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä säännöllisen liikunnan merkityksen oivaltaminen LI6 Liikuntaa steinerkoulussa (erityistehtävän mukainen, 12. lk.) Tehdään katsaus aiempien vuosien liikunnan opetukseen ja opiskelijoilla on mahdollisuus ohjata muita opiskelijoita itselleen tutussa lajissa sovittuna ajankohtana. Terveystieto TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä (syventävä) Kurssilla syvennetään tietämystä arkielämän terveystottumuksista ja selviytymiskeinoista sekä jatketaan terveystietojen ja -taitojen syventämistä. Kurssilla käsitellään 29

16 esimerkiksi mielenterveyttä ja jaksamista, mielihyvän syntyprosessia sekä ruoan terveydellistä, kulttuurillista ja yhteiskunnallista merkitystä sekä painonhallintaa ja syömishäiriöitä. TE3 Terveys ja tutkimus (syventävä) Kurssin tavoitteena on oppia näkemään ja ymmärtämään terveyteen ja sairauteen vaikuttavia historiallisia tekijöitä ja tutustua niiden kehityslinjoihin. Opiskelijat tekevät itsenäisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen, jonka aiheen he valitsevat itse ja esittelevät tutkimuksensa muille opiskelijoille. Kurssilla tutustutaan myös terveydenhoitoon järjestelmänä sekä kansalaisten asemaan terveydenhuollossa. Käsityö huomiota työsuorituksen pitkäjänteisyyteen ja tarkkuuteen sekä kädentaidon ja esteettisen tajun yhdistymiseen. Kurssilla voidaan toteuttaa myös vaihtoehtoisesti esim. paperivalaisimen suunnittelu ja valmistus. Valinnainen käsityö (soveltavat kurssit) KT7 Metallin työstö KT8 Puun työstö KT9 Erityistekniikat KT10 Kankaanpainanta KT1 Koruja ja pienesineitä metallista (erityistehtävän mukainen, 10. lk.) Kurssilla tutustutaan suomalaiseen taideteollisuuteen ja toteutetaan muokkaavilla menetelmillä metallisia pienesineitä (esim. koruja). Kurssilla tutkitaan myös metallien kemiallisen värjäykseen liittyviä lainalaisuuksia. KT2 Tekstiiliteknologia ja kudonta (erityistehtävän mukainen, luokat 10-11) Kurssilla tutustutaan tekstiilikuituihin, niiden ominaisuuksiin ja käyttöalueisiin tekstiiliteollisuudessa sekä langan valmistukseen kuituraaka-aineesta langaksi. Lisäksi suunnitellaan ja valmistetaan pienimuotoinen tekstiili, joka toteutetaan kangaspuilla kutoen. KT4 Paperista tuotteeksi (erityistehtävän mukainen, luokat 11-12) Tutustutaan erilaisin harjoituksin kirjansidontamateriaaleihin ja niiden ominaisuuksiin. Suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia kirjansidontatöitä esim. kirjoja ja kansioita perustekniikoin. Kirjansidonnassa kiinnitetään erityistä 30 KT11 Värjäys KT12 Ompelu KT13 Huovutus KT14 Erityistekniikat KT15 Tekstiilituote KT16 Kovat materiaalit Harjoittelut, leirit ja matkat Maanmittaus (erityistehtävän mukainen, lk.) Käsitellään kartografian perusteita sekä tutustutaan käytännössä maanmittaukseen ja kartan piirtämiseen mittaustulosten perusteella. 31

17 Maatalousharjoittelu, 2 viikkoa (10. lk.) Opiskelijat työskentelevät esimerkiksi maatiloilla, maatilamatkailutiloilla tai puutarha- ja marjatiloilla. Tarkoituksena on tutustua maatalouteen elinkeinona sekä osallistua mahdollisimman paljon tilojen tavalliseen päivärytmiin. Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan itse. Harjoittelusta pidetään työpäiväkirjaa sekä pieni suullinen esittely. Teollisuusharjoittelu, 2 viikkoa (järjestetään lv ) Opiskelijat työskentelevät eri teollisuuden aloilla, itse valitsemissaan työpaikoissa. Harjoittelussa opetellaan myös tärkeitä tulevan työelämän pelisääntöjä. Harjoittelusta joko pidetään työpäiväkirjaa tai laaditaan raportti sekä pieni suullinen esittely.. Sosiaalialan harjoittelu, 1 viikko (12. lk.) Opiskelijat työskentelevät itse valitsemissaan työpaikoissa. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi päiväkodit, vanhainkodit ja vanhusten palvelutalot, sairaalat sekä terveydenhuollon työpaikat. Harjoittelusta laaditaan raportti sekä pidetään pieni suullinen esittely. Kulttuurimatka (12. lk.) Noin viikon kestävä 12. luokan kulttuurimatka tehdään yleensä ulkomaille, johonkin vieraaseen kulttuuriin. Tarkoituksena on tutustua eri taiteen aloihin (kuvataide, musiikki, teatteri, arkkitehtuuri). Kulttuurimatka rahoitetaan pääosin oppilaiden talkoovoimin keräämillä varoilla sekä koulun johtokunnan myöntämällä avustuksella. Osan matkakustannuksista oppilaat maksavat itse. Päättötyö Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa 12. luokalla joko käytännöllisen, taiteellisen tai teoreettisen päättötyön valitsemastaan aiheesta. Käytännölliseen työhön kuuluu myös kirjallinen osuus, käytettyjen menetelmien kuvaaminen, työpäiväkirjan pito ja työn suullinen esittely. Päättötyöllä on ohjaaja ja koulun opettajakunnasta valittu valvoja. Laajuus 2 kurssia luokka 13. luokan aikana opiskellaan pääasiassa syventäviä kursseja niissä oppiaineissa, joissa valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Tavoitteena on saavuttaa lukion päättötodistukseen vaadittava oppimäärä. Jokaisen opiskelijan työjärjestys muotoutuu hänen henkilökohtaisten valintojensa mukaan. Opiskelijan maksettavaksi tulevat kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta aiheutuvat maksut, joiden suuruuden määrää Ylioppilastutkintolautakunta. 13. luokan opintotuki on haettava uudelleen. Tuen saamisen edellytyksenä on riittävä määrä opintoja lukukaudessa (2 ylioppilastutkintoa tai 10 kurssia). Opiskelijoilla on edelleen oikeus koulumatkatukeen. Kouluterveydenhoito on edelleen koulussa ja hammashuolto oman asuinalueen hammashoitolassa. Ylioppilastutkintoon voi osallistua, kun on suorittanut kaikki kyseisen oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeiden kysymykset perustuvat pakollisten ja syventävien kurssien sisältöihin. Ylioppilastutkinto valmistuu, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti neljä pakollista koetta. Äidinkieli on ylioppilastutkinnossa kaikille pakollinen koe. Lisäksi kokelaan tulee valita kolme pakollista koetta seuraavista aineista: ruotsi, matematiikka, vieras kieli ja yksi reaalikoe. Lisäksi kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Tutkinnon suorittamisen voi hajauttaa siten, että suorittaa kokeita kolmena perättäisenä suorituskertana. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa ja hyväksytyn kerran. Tutkinnon valmistuttua opiskelija voi osallistua vielä lisäkokeisiin korottaakseen arvosanojaan tai täydentääkseen tutkintoaan uusilla arvosanoilla. Ylioppilastutkintotodistuksen voi saada vain, jos kaikki lukion oppimäärään vaadittavat opinnot on suoritettu. Lisätietoa ylioppilastutkinnosta ja siihen liittyvistä määräyksistä on osoitteessa 33

18 YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULU Syksy 2014 Kevät 2015 Kuullunymmärtämiskokeet ma 8.9. vieraskieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja) ti 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, ruotsi A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/ italia) Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, esseekoe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä 34 Kirjallinen koe to 5.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, ruotsi A- ja B-taso ti vieraskieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja) ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/ italia) Kirjalliset kokeet ma 9.3. äidinkieli, esseekoe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä syksy 8. JA 9. JA 9. IP 10. JA 10. IP 11. JA 11. IP 12. JA 12. IP 33 MA KE hh BI ml HI2 ma KT2 ah HI2 ma HI2 ma 34 mhl AI3 mh KT2 RU maat. maat. AI7 mh ah 4t AI7 mh pk 4t 36 ekoleiri ekoleiri harj. harj AI mh AI3 mh MA HI2 ma KT2 ah HI2 ma 2t HI2 ma 38 mhl 2t KU nk t AI3 mh 40 HI ma MA mhl FY1 hh 2t FY1 hh FY1hh FY FY hh FI1 ma FI1 ma FI1 ma mhl AI mh HI ma BI ml MAB5 mhl MAB5 mhl MAB5 mhl kevät 8. JA 9. JA 9. IP 10. JA 10. IP 11. JA 11. IP 12. JA 12. IP 2 KT1 ph t RU pk RU pk t t 4 5 BI ml AI7 mh AI7 mh MAB7 AI1 MAB7 2t MAB7 2t 6 HI ma AI mh mhl mh 4t mhl mhl MA mhl KE7 KE7 KE7 12 YH ma hh hh hh 13 AI KT KT ah 6t ah 6t GE ml AI mh 6t KE mhl FY hh MU3 yv MU3 yv MU3 yv maanmittaus maanmittaus kultt.matka sos.alan harj. JAKSOJÄRJESTYS

19