Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/ /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/2011 11/2013. 2011-2013"

Transkriptio

1 Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/ / Koordinaattori Siru Sirén / Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto/ Aluetyön yksikkö

2 SISÄLLYS OLET MEDIA GURU TOIMINTAKUVAUS... 1 TAVOITTEET... 1 KOHDERYHMÄ... 2 TOTEUTUS Osa A: RYHMÄT... 2 Osa B: AVOIN TOIMINTA... 3 YHTEISTYÖ... 4 RAHOITUS... 4 PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI... 5 TILANTEET RYHMÄTYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ... 6 OSALLISTUJIEN OMAA ARVIOTA HANKKEESTA... 7 SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMA... 8 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMUKSIA... 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN MITÄ TULI TEHTYÄ JA MITEN KATSAUS TULEVAAN Liite Liite Liite

3 1 OLET MEDIA GURU TOIMINTAKUVAUS Taustana projektin aloittamiselle oli huoli nuorten aikuisten työttömyyden rajusta kasvusta. Asukas- ja kumppanuustalojen on tarkoitus toimia alueella myös työllistämispaikkoina samalla, kun tarjota alueen kaikille asukkaille yhteisiä tiloja kokoontumiseen ja vapaa-ajan viettämiseen. Asukastaloilla on myös merkittävä rooli sosiaalityön palvelupisteiden asiakasryhmätyön mahdollistajana. Luovan alan ihmisillä on usein muita aloja hankalampaa löytää työllistymismahdollisuuksia, ja projektin avulla saimme myös alueen omat voimavarat käyttöön. Aikaisemmin aikuisilla on ollut vähän mahdollisuuksia harrastaa matalan kynnyksen mediatoimintaa, joka olisi maksutonta ja vapaamuotoista. TAVOITTEET Kehittää nuorille aikuisille toiminnallisia menetelmiä, jotka heitä itseään kiinnostavat. Antaa asukkaille vaihtoehtoisia työkaluja toiminnallisuuteen. Kyetä kehittämään mielekkäitä vaihtoehtoja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea oman alan löytämisessä sekä työkokemusta media-alan työhön. Nuoret toivoivat ensisijaisesti toiminnallisia ratkaisuja ja järkevää tekemistä kuin keskusteluun perustuvia ryhmiä. Työllistävä sosiaalityö osana Aluetyön yksikön toimintaa (nuorten työllistäminen taloille projektin kautta), myös muualla kuin pohjoisella alueella Asukastalojen ja alueiden toiminnallisuuden lisääminen ja markkinointi. Nuorentaa asukastalojen profiilia Projektin tavoitteena on omalta osaltaan antaa nuorille aikaa sosiaalityön panoksen lisäksi, eli täten laajentaa palvelupisteiden toimintaa Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen niiltä osin, kun se liittyy projektiin Tavoitteena kaikessa toiminnassa oli yhteisöllisyyden lisääminen tukien heikoimpien osallistumismahdollisuuksia. Toimintaa ei tarkoitettu ainoastaan palvelupisteiden asiakkaille vaan ryhmätoimintaa pyrittiin integroimaan Helsinkiläisen aluetyön avoimeen toimintaan. Ideana oli, että opetus yhdistyy käytännön tasolla ryhmässä harjoitteluun, jolloin osallistujat voivat myös tukea toisiaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten käytännön toimintamahdollisuuksien tukeminen median avulla vaihtoehtoisen matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kehittäminen nuorille aikuisille työllistäminen aluetyön yksikön asukastaloihin asukastalojen profiilin nuorentaminen toimintojen ja markkinoinnin kautta tukea sosiaalityön palvelupisteiden työntekijöitä hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen projektin avulla

4 2 KOHDERYHMÄ Tavoitteena oli saada mukaan ensisijaisesti noin vuotiaita nuoria aikuisia, etusijalla kouluttamattomat nuoret, koulupudokkaat ja omaa alaa etsivät sosiaaliviraston palvelupisteiden asiakkaina olevat. Ei edellytetty työvoimatoimiston asiakkuutta eikä aikaisempaa koulutusta media-alalta. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuudet kaikille media-alasta kiinnostuneille. Lisäksi kohderyhmänä toimivat käytännössä kaikki projektin toiminta-alueen asukkaat Helsingissä, joille asukastalojen toiminta oli entuudestaan tuntematonta. TOTEUTUS Kolmen vuoden aikana projektityöskentelystä muodostui kaksi erilaista kokonaisuutta, joista toinen oli suljettu ryhmätoiminta ja toinen oli alueella tapahtuvaa alueellista toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Markkinointi tapahtui lähes koko Helsingin laajuisesti lähettämällä mainokset ja saatekirjeet sekä sähköisesti että postitse yhteistyökumppaneille, joilla oli kohderyhmän edustajia. Tiedotuksessa hyödynnettiin teknisesti Asukastalo Saunabaarin tiedottajaa. Ryhmätyöskentelyn osalta sosiaaliohjaaja kävi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tiimeissä esittelemässä toimintaa niissä toimipisteessä kausittain, joihin tuli kutsu osallistua. Osa A: RYHMÄT Näkyvimmiksi ja tavoitteellisimmaksi toiminnaksi projektissa muodostui sosiaaliohjaajan suunnittelema suljettu ryhmätoiminta. Yhteensä muodostui viisi erillistä ryhmää, joiden koko vaihteli 6 9 osallistujan välillä. Tapaamiset kokoonpanoissa olivat kolmen kuukauden ajanjaksoilla pääsääntöisesti kerran viikossa keskiviikkoina. Sosiaaliohjaaja toteutti työpajamuotoista ryhmätoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että suunnitelmat tarkentuivat ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Alussa sosiaaliohjaaja toteutti kaikille ryhmäläisille kyselylomakkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää taustoja ja toiveita työskentelyn suhteen. Ryhmän perusrunko: tutustuminen ja starttikysely valokuvaus ja kuvankäsittely retket paikallisten tapahtumien tuottaminen markkinointi päättäjäiset (Kuva: Signe Suvinõmm) Ryhmiin ohjautui pääasiassa sosiaaliviraston palvelupisteiden asiakkaita, kaikkialta Helsingistä. Prosessin läpikäyneistä osallistujista 32 eli 82%:n voidaan katsoa edenneen elämässä joko aloittamalla jonkin toimenpiteen tai jatkamalla edellisen parissa työskentelyä. Seitsemän ihmistä eli 18% osallistujista eivät edenneet toimenpidetasolla merkittävästi. Näistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin tulososiossa.

5 3 Ryhmissä olleiden ihmisten iät vaihtelivat syntymäiän mukaan vuosien 1960 ja 1994 välillä syntyneisiin. Osallistujien keski-ikä oli suunnilleen 25 vuotta, alle 30-vuotiaita eli suoraan kohderyhmään kuuluvia oli 72%. Naisia (53,9%) ja miehiä (46,1%) oli lähes yhtä paljon. Suurella osalla osallistujista oli opinnoissa peruskoulupohja, osa oli suorittanut toisen asteen tai korkeamman tutkinnon. Monella osallistujista oli haasteita arjen hallinnassaan joko fyysisistä, sosiaalisista tai mielenterveydellisistä syistä johtuen. Toteutuneita tapaamisia oli välillä viiden ryhmän aikana keskiviikkoisin yhteensä 66 kappaletta. Kokoonpanon keskiarvo oli 5,5 kertaa kohden. Suosituimpia työpajakertoja olivat opetukset Nuorten toimintakeskus Hapessa sekä retket eri media- alan toimipaikkoihin. Osa B: AVOIN TOIMINTA Alueella on nyt Maunula-Seuran ylläpitämän Mediapajan parannusten ansiosta uudenlaiset mahdollisuudet toteuttaa media-alaan ja tietotekniikkaan suuntautuvia kuuden osallistujan kursseja. Mediapaja tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden käyttää tietokonetta ja internetiä ilmaiseksi. Projektin aikana siellä on järjestetty muun muassa Suomenkielisen Työväenopiston toimesta mikrotupaa, ja projektin työllistetty on pitänyt avointa Photoshop -opetusta. Uutuutena laitteiston hyödyntämisessä on vapaaehtoinen, joka järjestää kerran viikossa avointa opetusta Mediapajalla senioreille liittyen tietokoneen peruskäyttöön ja neuvontaan. Projektin aikana järjestettiin paljon avointa toimintaa, joissa projekti oli mukana joko järjestävänä tahona, tuottajana tai yhteistyökumppanina. Ryhmäläiset ovat kausittain vaihdellen osallistuneet esimerkiksi Kuutamokävelyn taltiointiin yhteistyössä Lähityön kanssa, olleet vapaaehtoisten Rauman retkellä, ottaneet osaa Saunabaarin digikuvaryhmään, markkinoineet Curly ry:n workshoppia sekä pitäneet omia ylimääräisiä tapaamisiaan torstaitreenien muodossa. Lisäksi projekti osallistui kolmen vuoden aikana muun muassa alueellisten tapahtumien järjestämiseen (Suvaitseva Saunabaari, puistokonsertti, Maunula-päivät, Taiteiden yöt ja kausijuhlat), sekä viestinnän ja esitteiden kehittämiseen. Markkinointi, tuottaminen ja taittaminen toteutuivat monella tapaa uusien välineiden avulla. Yhtenä toteuttamisena toimi myös Kaupunginosaradioiden lähetyksiin osallistuminen.

6 4 markkinointi sosiaalityön palvelupisteille, julkisiin paikkoihin, yhteistyökumppaneille asiakasohjaus tapaamisella, puhelu, postitse, itsenäisesti ilmoittautuminen puhelimitse tai sähköpostilla suoraan sosiaaliohjaajalle suljettu ryhmä 3kk:n ajan suljettu työpajaryhmä, aihepiirinä media tulokset työ, opiskelu, harrastus, yhteistyökumppaneille Avoimia toimintoja: kursseja, tapahtumia, neuvontaa, viestintää YHTEISTYÖ Sosiaalityön- ja sosiaaliohjauksen yksiköt, Työ- ja elinkeinotoimistot, Suomenkielinen Työväenopisto, oppilaitokset, Aluetyön yksikkö, Nuorten toimintakeskus Happi (Nuorisoasiainkeskus), alan ammattilaiset, sponsorit, kirjastot, Voimalinja, Curly ry, Maunula-Seura, Lähiöprojekti, MeKans verkosto ja Kontupiste (Lasipalatsin Mediakeskus Oy) jne. Lisäksi alueellisessa Maunula-tiimissä ja Maunulan lähidemokratiahankkeessa projekti oli edustettuna sosiaaliohjaajan toimesta. RAHOITUS (Kuva S.S.) Projektin hallinnoinnista vastasi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Aluetyön yksikkö. Projektiin palkattu sosiaaliohjaaja tapasi säännöllisesti Aluetyön yksikön päällikköä ja toimistonhoitajaa, Lähiöprojektin edustajaa ja yhteistyökumppaneita. Ohjausryhmä kokoontui projektin koolle kutsumana neljä kertaa vuosien 2012 ja 2013 aikana. Olet Media Guru ohjausryhmä: Aluetyön yksikkö: Siru Sirén ja aluetyön päällikkö Lähiöprojekti: Tero Santaoja / Pirjo Ruotsalainen Nuorten toimintakeskus Happi: Vesa Jaakola Lasipalatsin Mediakeskus Oy: Jani Suonperä Curly ry: Jorma Pilke

7 5 PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI Arviointia toteutettiin kolmesta eri hyötynäkökulmasta, joista painopisteessä on välitön hyötyvaikutus ryhmään osallistuneissa. Laadullisen arvioinnin aineistoa kerättiin ryhmäläisiltä haastattelemalla projektiin liittyen ja keräämällä palautetta työpajoista (liitteet 1-2). Myös projektiin ohjanneilta työntekijöiltä sekä yhteistyökumppaneilta kerättiin kirjallisesti palautetta projektin onnistumisesta (liite 3). Lisäksi materiaalia toiminnoista kerättiin sosiaaliohjaajan havaintopäiväkirjaan. Projektille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ensisijaisena tavoitteena oli tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia luomalla käytännön toimintamahdollisuuksia median kautta. Projekti on vastannut marginaalisen joukon tarpeeseen ja onnistunut kohderyhmän tukemisessa. Olet Media Guru - projektin ansiosta pohjoisella Helsingin alueella on ensimmäistä kertaa matalan kynnyksen mediatoimintaa ryhmämuodossa, joka on avointa kaikille ja painottuu nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön. Tavoitteet toiminnallisuuden ja mielekkyyden suhteen ovat olleet toimivia ratkaisuja. Toiminta on ollut avointa kaikille mediasta kiinnostuneille ja on antanut mahdollisuuden yhteisöllisyyden tuntemuksiin. Osallistujien taidoilla ei ollut väliä, vaan yhdistävä tekijä antoi kaikille tilaa olla mukana. Toiminnan aikana syntyneestä keskustelusta kuului ryhmäläisiltä selkeästi se, että ryhmän tuki on ollut kevään aikana voimaannuttava kokemus. Toisena alatavoitteena oli työllistää projektiin osallistuvia. Nuoria aikuisia on projektin aikana työllistynyt asukastaloille ja sitä jatketaan edelleen Aluetyön yksikössä. Osalla ryhmäläisistä on suuntautunut muualle, mikä on ollut heidän tilanteessaan tarkoituksenmukaista. Työllistymispaikkoja on kehitetty siten, että nuorilla aikuisilla on mahdollisuus hakea niitä helpommin. Asukastalo Saunabaarilla on mahdollisuus työllistää palkkatuella vuosittain kaksi ihmistä tiedottajan tehtäviin. Olet Media Gurun aikana Asukastalo Saunabaarilla on ollut mukana nuorempia osallistujia ja alueella on ollut enemmän toimintaa mediaan ja tapahtumiin liittyen. Myös muilla asukastaloilla nuorten aikuisten osallistuminen toimintoihin on käynnistynyt hyvin ja tietoisuus aluetyöstä yleisesti on laajentunut pikkuhiljaa. Projekti toiminta on sosiaali- ja terveysviraston alaista ryhmätoimintaa, joten se täten laajentaa palvelupisteiden toimintaa, sillä asiakkaat tulevat pääosin palvelupisteiden kautta. Projektin kautta on pystytty tarjoamaan sosiaalityön panostusta ajan kanssa vapauttaen aikaa muuhun työskentelyyn palvelupisteillä. Projekti on ollut osaltaan rakentamassa uusia yhteistyökuvioita eri hallintokuntien välillä olemalla avoin taho, jonka tavoite on ollut sama kuin monella muulla toimijalla. Yhteinen tekijä helpottaa yhteistyön lisäämisessä.

8 6 TILANTEET RYHMÄTYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ Kolmen kuukauden jaksojen jälkeen ryhmäläisten tilanne oli kokonaisuutena seuraavanlainen: Kahdeksan (20%) ryhmäläisistä opiskeli. Näistä viisi henkilöä aloitti uutena opiskelijana pääasiassa media-alalla, kolme jatkoi edellisiä opintojaan. 12 (31%) ryhmäläistä liittyivät tavalla tai toisella työllistymisen tuen piiriin. Tässä työllistymisen tuella tarkoitetaan joko aloittavassa tai jatkavassa mielessä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuutta, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista tai ohjauspalveluiden työvoimasuunnittelijalle neuvomista. Kaksi osallistujista oli avoimilla työmarkkinoilla. Toinen heistä jatkoi osa-aikatyötään projektin päätyttyä ja toinen aloitti kesätyön. Toimenpiteistä kahdeksan eli 20% kohdistui suoraan joko palkkatuetun työsuhteen tai työkokeilun (entinen työelämävalmennus tai harjoittelu) aloittamiseen Aluetyön yksikössä. Näistä kolmen kohdalla oli kyse kahdesta toimenpiteestä, kun työkokeilu jatkui palkkatuettuna työnä. Työllistämispaikkoina toimivat Asukastalo Saunabaari, Oulunkylän Seurahuone ja Pihlajamäen lähiöasema. Kaksi ryhmäläistä ohjautui yhteistyökumppaneiden palveluiden piiriin, toinen aloitti työpajatoiminnan Mediakylpylässä ja toinen aloitti asiakkuuden Voimalinjassa. Muuhun kategoriaan liittyivät henkilöt, joilla toimenpiteen aloittaminen ei ollut mahdollista. Näistä toinen ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, mutta jatkoi ryhmässä käymistä uusintana. Toinen henkilö hakee itsenäisesti töitä avoimilta markkinoilta. Yhteensä neljällä henkilöllä eli 10%:lla yhteinen työskentely kolmen kuukauden aikana ei tuottanut tulosta. Heistä kaksi sairastuivat ja kahden kohdalla elämäntilanne on epäselvä.

9 7 OSALLISTUJIEN OMAA ARVIOTA HANKKEESTA Työpajoista kerätystä palautteesta huokuu yllättävän paljon oppiminen. Osallistujien mukaan ryhmässä oleminen on antanut heille uutta intoa hakea aktiviteetteja. He ovat saaneet tietoa, mistä muualta voi etsiä työpaikkoja. Tärkeitä taitoja ovat olleet verkostoituminen ja sosiaalisessa mediassa se, miten markkinoida itseään. Teknisesti he ovat oppineet omasta mielestään hyvin kirjoittamista, kuvankäsittelyn perusalkeita ja kameran käyttöä. Ryhmän aikana oppimista tapahtui myös tekijänoikeuksista, mediakasvatuksesta, nettisivuista, ilmaisohjelmista, Googlen monipuolisesta käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Huonoina puolina mainittiin ajoittain se, että toiminnallisuutta olisi voinut olla enemmän tai että tapaamisia olisi voinut olla useamman kerran viikossa. Muutoin työpajat vastasivat odotuksia, joita olivat yhdessä tekeminen, osallistuminen ja uuden oppiminen selkeimpinä elementteinä. Suhtautuminen oli positiivisen avointa. Eniten innostusta herättivät työpajat Nuorten toimintakeskus Hapessa ja retket, mikä näkyi myös osallistujamäärässä. löytyi erilaisia ilmaisia ohjelmia, joilla pystyy tekemään hommia selkeä ohjaus, ohjeita sai ja ne oli helppo ymmärtää hauskaa oli! olisi kiva ottaa uusiksi toisten kuvien katsominen. kuvausaiheet olivat hauskoja ja sopivan monipuolisia. Haastattelujen tulokset projektin toiminta-ajalta ovat samankaltaisia läpi prosessin: välittömimpiä ovat vaikutukset ryhmäläisten arkeen ja elämäntilanteeseen. Nykyhetkeä tarkastellessa nousivat positiiviset vaikutukset arjen hallintaan. Syitä käydä oli muun muassa turvallinen ryhmä, jossa pääsi tekemään juttuja omana itsenään. Heillä oli paikka jonne mennä. Ryhmäläiset kokivat, että saivat toiminnan aikana järkevää tekemistä ja vaihtelua arkeen, joka loi intoa ja halua tehdä enemmän. Sisältö, myös sosiaalisesti, tuli ilmi palautteesta, että ovat tavanneet ja tutustuneet uusiin ihmisiin. Päihteidenkäyttö vähentyi toiminnan aikana. Eniten osallistujat nimenomaan kokivat, että Olet Media Guru on aktivoinut heitä, tämä nousi esiin kaikissa haastatteluissa. He kokivat saaneensa uusia haasteita ja sen myötä kyselleet työmahdollisuuksista enemmän. Heitä kannusti ihmisten tapaaminen ja yhdessä tekeminen. Vertaistuki nousi koko ajan aikaisempaa enemmän esiin, ryhmästä löytyi voimaa ja tasa-arvon kokemuksia. Oli asiallista että ohjelman sisällöstä päätettiin osittain yhteistuumin. Yksi oppi toisaalta olemaan itselleen armollisempi, toisaalta oppi luottamaan enemmän itseensä ja laajensi elinpiiriään. Yhden kohdalla projektista oli suoraa taloudellista hyötyä, sillä hän oli sopinut

10 sosiaalityöntekijän kanssa, että toimeentulotuki huomioidaan projektin aikana vielä yksinasuvana elämäntilanteen muuttumisesta huolimatta. Haastatteluissa ilmennyt harvinainen negatiivinen puoli oli se, että yksi ryhmäläinen olisi kaivanut enemmän tekemistä arkeen. Yleisesti viimeisen kerran aikana kerättiin ryhmän kokonaisuudesta palautetta suullisesti. Kokoontumisen aikana käytiin läpi aikataulu ja kyseltiin onnistumisia ja kehittämisideoita. Erityistä kiitosta saivat retket sekä kuvankäsittelyyn ja sosiaaliseen mediaan liittyneet työpajat. Yhteydenpito ryhmäläisiin oli heidän mielestään toimivaa, tekstiviesti tavoitti kaikki ennen kokoontumisia. Ajankohta oli sopiva, palautetta tuli siitä, että olisi ollut vaikeaa toimia varhaisempaan aikaan päivästä. 8 SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMA Palautetta kerättiin kirjallisesti sähköpostilla työntekijöiltä, joiden kautta oli ohjautunut ryhmäläisiä mukaan projektiin. Suurimalla osalla heistä asiakasohjaus oli sovittu yhdessä tapaamisella asiakkaan kanssa, olivat lisäksi tulleet itsenäisesti mukaan ryhmään nähtyään mainoksen tai kaverin vinkin perusteella. Työntekijät kokivat projektin asiakkailleen hyödylliseksi. Jokaisen vastaukset heijastivat kannustavaa asennetta muutoksen suhteen. Omien sanojensa mukaan asiakkaat ovat saaneet säännöllisyyttä elämäänsä ja sisältöä viikkoon mielekkään tekemisen kautta. Onnistumisen kokemukset loivat uskoa asiakkaiden omien tekemisten mahdollisuuksiin, mikä johti itsetunnon kohoamiseen sekä innostuneisuuteen oman tulevaisuuden suhteen. Konkreettisia hyötyjä olivat työntekijöiden palautteiden pohjalta asiakkaiden työllistyminen tai opiskelun aloittaminen. Ammatillinen itsetunto vahvistui yhdellä osallistujista. Työntekijöiden mukaan projektin luontoiset täsmäkoulutukset vastaavat asiakkaiden tarpeisiin hyvin. Eritaustaisista tilanteista huolimatta työntekijät kokivat projektin hyödylliseksi myös omalle työlleen. Yhdelle oli hyvä tietää, että asiakkaalla on mielekästä tekemistä. Myös se, että tilanteen muuttuessa projektin työntekijä olisi ottanut yhteyttä, vaikutti helpottavalta seikalta. Yleisesti sanottuna vaikutukset olivat työntekijöille selvät: asiakas on kuntoutunut ja sitoutunut johonkin asiaan. Kaikki palautetta antaneet työntekijät aikoisivat jatkossakin ohjata asiakkaita mukaan projektiin. Asiakasohjaus koettiin kahdella eri tavalla. Toisaalta joustavuus ja asiakkaiden osallistumisen keinot olivat hyvinkin moninaista, toisaalta työntekijät kaipaisivat projektin sisällöistä enemmän tietoa. Ala on monelle työntekijälle vieras, joten yhden työntekijän mielestä olisi hyvä tietää enemmän. Hänen tapauksessaan asiakas osallistui nyt mukaan, vaikka projektia oli markkinoitu hänelle jo aikaisemmin. sain hänet vihdoinkin johonkin toimintaan pitkän ajan jälkeen olen voinut luottaa siihen, että asiakkaasta on otettu koppi

11 9 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMUKSIA Suurin osa työpajoista oli järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että opetusvastuu oli järjestöllä, alan ammattilaisella tai ulkopuolisella taholla. Työpajojen ohjaajat kokivat, että Olet Media Guru projektin kaltaiset tilaisuudet ovat hyvä tilaisuus oppia erilaisista ryhmistä. Oman osaamisen jakaminen ja omien ohjaajataitojen kehittäminen nousivat vahvasti esille. Palautteen perusteella he myös oppivat omien suunnitelmiensa joustavuutta, teknisten asioiden huomioimista ja uusiin tilanteisiin sopeutumista. Oli hyvä, että nuoria saadaan innostumaan mediahommista. Pääasiallisesti työpajojen ohjaajat kokivat suunnitteluvaiheen tiedonkulun onnistuneeksi. Yksi mainitsi, että lisätieto ryhmäläisistä olisi ollut kaivattua, toisaalta hän myös tiedosti, että ennakkotiedot olisivat saattaneet suunnata turhaan jonkunlaiseksi. Kehitysideat koskettivat lähinnä ohjaajien omien suunnitelmien valmisteluun ja ryhmän huomioimiseen opetustilanteessa. Osa projektin opetuksista toteutettiin Maunula-Seuran Mediapajalla, jonne vuonna 2011 hankittiin projektin rahoituksella uudet koneet. Olet Media Guru on ollut mukana järjestämässä tietotekniikkakoulutusta. Kurssit on koettu palautteen mukaan erittäin tarpeellisiksi ja Maunula-Seura toivoo lisää samankaltaista opetusta. Tietoteknisten laitteiden kehitys on ollut alueella erittäin tervetullutta, ja niiden päivityksiin toivottaisiin tukea. Mediapajalla on esimerkiksi vuoden 2013 tammi - elokuussa ollut 3337 kävijää, eli yli kolmesataa kävijää kuussa. Pientä tilaa käyttävät myös järjestöt, taloyhtiöt ja erilaiset alueen kehittämisryhmät kokous- ja ryhmätilana. Siellä tehdään myös Maunulan Sanomia, joka on paikallinen tiedotuslehti. Maunulan Mediapajalta saadun palautteen mukaan projektin järjestämisen myötä he ovat saaneet tiloihin lisää kävijöitä ja uusiakin ihmisiä tutustumaan toimintaan. He ovat voineet hyvin hyödyntää uusia koneita. Tiedonkulku on vastuuhenkilön mukaan ollut onnistunutta. He toivovat lisää vastaavanlaisia projekteja, esimerkiksi kurssitoiminnan järjestämiseen. Haasteena mainittiin nimenomaan paikallisten nuorten tavoittaminen ja mukaan saaminen. Tilan toimijoilla on tarkoitus panostaa viestinnän kehittämiseen. rentoa ja kivaa oli mukavaa porukkaa, tulkaa toistekin oikeasti hyödyllinen osallistujille ryhmä tuntuu olevan hyvin motivoitunut olemaan mukana

12 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN Seuraavaksi esitetyt ajatukset on koostettu kolmen vuoden toiminnan tulosten, kerätyn palautteen sekä swot-analyysin pohjalta. MITÄ TULI TEHTYÄ JA MITEN Projektin kaltaiselle ryhmämuotoiselle työskentelylle on selkeästi tilausta nuorten aikuisten joukossa ja työtapa on tässä mittakaavassa osoittautunut toimivaksi. Perusrunko toiminnoissa on osoittautunut toimivaksi (ryhmä ja avoimet toiminnot), niiden keskinäistä aikataulutusta tulee jatkossa miettiä tarkemmin käytännön tasolla. Ryhmätoiminnoissa etua oli siitä, että jaksotukset osuivat kevät ja syyskaudelle, joten pystyttiin huomioimaan yhteishakujen aikataulutukset sekä ohjaavien tahojen kesälomakaudet. Kesällä onkin sitten enemmän tapahtumia, jotka liittyvät avoimiin toimintoihin ja yleensä kurssit alkavat edellä mainittujen aikojen välimaastossa. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kolmen kuukauden ryhmäjakso on sopiva aika osallistumiselle. Tärkeää on ollut avoimuus toiminnassa. Tässä tapauksessa fokus oli media-alalla, joten median käyttö ja työvälineiden hyödyntäminen uudella tavalla on tuonut uudenlaista lisää toteutettavaan sosiaalialan työhön. Projekti on lisännyt nuorien harrastuneisuutta median suuntaan, osa sai uuden harrastuksen valokuvauksesta, opettanut ryhmätyöskentelyä, antanut mielekästä tekemistä päiviin ja rakennetta arkeen, kehittänyt media-osaamista teknisesti ja käsitteellisesti. Sosiaaliohjaajan tarjoama aika ja henkilökohtainen opastus ovat kantaneet ryhmäläisiä eteenpäin asioiden hoidossa. Projektin etuna onkin ollut puolikkaan työntekijän panostus ja se, että toiminta on ollut osana sosiaalista ja taloudellista tukea. Näin on ollut luontevaa pitää yhteyttä työntekijöihin, joiden kautta osallistujat ovat tulleet. Sosiaalityön palvelupisteiden kanssa tehtävä työ oli kannattavaa molemmin puolin. Kohderyhmä oli sosiaaliohjauksen ja toiminnan suunnittelun kannalta haastava, joten ihmisten taustat ja kokemukset piti ottaa huomioon. Tämänkin takia ryhmän kokoontumisiin yhdistettiin enemmän voimavaravalmennusta, sillä selkeästi tällainen marginaalinen kohderyhmä kaipaa tukea. Erityisesti projektin loppuvaiheen osalta korostettiin vertaistuen merkitystä ja kuntoutumista toiminnan kautta. Palautteen perusteella voidaan päätellä, että tämänkaltaisessa toiminnassa toimii se, että projektin ohjaaja on samaa ikäluokkaa kuin osallistujat. Näin luodaan toimintaa ikään kuin Nuorilta nuorille, joka madaltaa kynnystä tulla mukaan. Projektin avulla nuoret ovat hahmottaneet tulevaisuuttaan uusin silmin. Vaikka osallistujamäärät suljetuissa ryhmissä eivät ole olleet suuria, merkitykset yksilöiden kannalta ovat olleet erittäin positiivisia. Liittyminen Aluetyön yksikköön oli merkittävässä asemassa jatkotyöllistymisen kannalta, sillä asukastaloihin oli mahdollisuus räätälöidä suoraan paikkoja osallistuneille ja kontaktit olivat hyvät. Alueellisuus on ollut myös eduksi osallistuessa tapahtumiin ja yhteistyön kehittyminen on alkanut hyvin myös muualla kuin pohjoisessa. Projektin aikana on onnistuttu sekä työllistämään nuoria aluetyön yksikön sisällä, että auttamaan nuoria suuntaamaan tulevaisuuteen muun toiminnan kautta. Palvelupisteiden työtaakka on vähentynyt, kun projektiin ohjatut nuoret ovat saaneet voimavaroja ja motivaatiota. Voisi päätellä, että asiakasohjauksen sekä toiminnan joustavuus on ollut kannustava seikka kaikin puolin. Projekti kokonaisuudessaan on kehittynyt kolmen vuoden aikana toiminnaksi, jolle on tilausta. Tiedotusta on kehitetty enemmän asiakasohjauksen näkökulmaa ajatellen, myös ryhmäviestinnässä. Toiminnassa on kolmen vuoden aikana ollut jotain haasteitakin. Esimerkiksi alkuvaiheen toiminnan seuranta oli hieman heikompaa kuin loppuvaiheessa. Toiminnan toteuttaminen laajasti puolikkaan henkilön työpanoksella on johtanut siihen, että kaikkea suunniteltua ei ole ehditty toteuttaa. Tästä syystä avointen toimintojen laajuus on jäänyt toivottua heikommaksi. Tähän vaadittaisiin intensiivisempää yhteistyötä alueellisesti, mutta alueellinen kehitystyö on hidasta ja tapahtuu omalla painollaan. Tämän vuoksi osa yhteistyökuvioista on tässä vaiheessa vielä keskeneräisiä. Esimerkiksi alan ammattilaisten kallis hintataso edellyttää yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämistä resurssien ollessa pieniä toiminnan toteuttamiselle. Laitteet ovat kalliita.

13 Koko Helsinki on ollut organisaatiomuutoksen vaikutuksen alaisena useaan otteeseen eri sektoreilla kolmen vuoden aikana, mikä on heijastunut projektin toimintaan. Alkuvaiheessa oli muutamia hallinnollisia kuvioita, mutta erityisesti Sosiaali- ja terveysviraston yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden vaihteessa on tuonut omia haasteitaan muutokseen sopeutuessa. Kiire on ollut huomattava seikka sosiaalityön näkökulmasta katsottuna esimerkiksi asiakasohjausvaiheessa. Muutoksien myllerryksessä yhteyksien ylläpito sosiaalityön palvelupisteisiin on ollut vajavaista, osittain siksi, että aktiivisuus on ollut projektin vastuulla. Luonteva eteneminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä hallintokuntien välillä ja tämä edellyttää aikaa, jotta projekti voi laajentua. Aluetyön yksikön kannalta asukastaloissa kävijöiden iän nuorentuminen nuoriin aikuisiin on käynnistynyt hyvin, kun nuoret aikuiset saavat projektin kautta tietoa palveluista. Valtaosa projektiin suoraan tai välillisesti osallistuvista ei ole aikaisemmin tiennyt osasta Maunulan palveluista tai esimerkiksi Asukastalo Saunabaarin tarjoamista mahdollisuuksista. Haasteena onkin ollut se, että Maunulan alue ei houkuttele nuoria aikuisia, mihin projektilla pyritään osaltaan vaikuttamaan. Kohderyhmänä marginalisoituneita nuoria ei ole helppo sitouttaa pitkäjänteiseen työskentelyyn varsinkaan alussa, kun yhteistyökumppaneiden kanssa työskentely on alkuvaiheessa. 11 KATSAUS TULEVAAN Projektin avulla kehitettyä toimintamallia on mahdollista kehittää jatkossa sekä ryhmien jatkamisella että erityisesti avoimien toimintojen esille tuomisen korostamisella yhteistyökumppanien tuella. Yksi mahdollisuus olisi jalkauttaa toiminta osaksi sosiaalityön ryhmätoimintoja, jotta yhteys palvelupisteille säilyisi. Toimintaa on mahdollista laajentaa koskettamaan koko Helsingin aluetta kohderyhmän parissa, niin kuin käytännössä onkin jo tapahtunut. Yleensä projektit vaativat erityistä panostamista, valmiuksia ja suunnitelmallisuutta ensimmäisten vuosien aikana. Vaatii aikaa saada toiminnot osaksi Aluetyön yksikköä, ja projektin käynnistäminen alueellisesti katsottuna tehokkaasti on vielä kesken. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä erityisesti vastuunjakamisen suhteen voisi tiivistää ja suunnitelmia rakentaa yhdessä. Olet Media Guru ei tässä muodossaan ole vielä valmis pilotti, vaan sen kehittämistä tulisi jatkaa tulevaisuuden suomien mahdollisuuksien rajoissa. Edellä mainittujen välittömien tulosten lisäksi odotettavissa on positiivisia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia projektin jatkuessa. Projekti toteuttaa omalta osaltaan Lähiöprojektin toiminta-ajatusta vahvistaa kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä heidän omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Mediapajan kävijämäärät ovat nousseet ja palaute on ollut positiivista. Projektin kautta on ollut mahdollista vahvistaa yhteistyötä Maunula-Seuran kanssa. Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt ja halukkuutta tehdä yhteistyötä tämänkaltaisen toimintamallin kanssa selkeästi on erityisesti kolmannella sektorilla. Lisäksi työkokeiluun tai palkkatukeen jatkaneet projektin osallistujat ovat lisävoimavara asukastilojen tiedottamiseen ja markkinointiin, myös profiilin nuorentamisen kannalta. Asukastaloille on mahdollista houkutella enemmän nuoria aikuisia, kunhan on toimintoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Koska iso osa media-alan työskentelyä tapahtuu työvälineiden kautta, haasteena on löytää taho tai toimipaikka, josta löytyvät tekniset välineet valmiina. Myös vastuukysymykset laitteistojen ylläpidon, päivitysten ja huollon kannalta kannattaa selvittää, mikäli hankinnat ovat uusia. Selkein selvittelyn aihe on rahoituksen järjestäminen siten, että on mahdollista palkata projektin vetämiseen tarkoitettu henkilö ja mikä taho tai yksikkö voi ottaa vastuun tämänkaltaisesta toiminnasta tulevaisuudessa. Resurssien vähyys on todellinen uhka aikana, jolloin ennaltaehkäiseviin toimintoihin ei ole halukkuutta panostaa. Uhkana on juuri projektiluontoisuus ja toiminnan keskeytyminen, jos halukkaita tahoja ei löydy ottamaan vastaan toimintamallia.

14 12 Vahvuudet ryhmämuotoisen työtavan toimivuus avoimuus, median käyttö ja välineet ryhmätyöskentelyn jaksotus ja siihen liittyvä viestintä sosiaaliohjaajan mukana olo, joustavuus: aika ja henkilökohtaisuus prosessin eteneminen, tiedotuksen kehitys osana Aluetyön yksikköä osallistuminen tapahtumiin, yhteistyö Heikkoudet resurssien vähyys, seurannan ja arvioinnin välineet avointen toimintojen laajuus kehitystyö alueella hidasta yhteistyön keskeneräisyys alan ammattilaisten hintataso aktiivisuus sosiaaliohjaajan vastuulla, yhteys sosiaaliaseman palvelupisteisiin vajavaista jatkuvat muutokset organisaatiotasolla Mahdollisuudet yhteistyökuvioiden kehitys toiminnan laajentaminen kaupunkitasoiseksi toiminnan jatkaminen järjestöpohjalta jalkauttaminen sosiaalityöhön Uhat rahoituksen puute, projektin päättyminen laitteiston ylläpito ja vastuukysymykset projektiluontoisuus, keskeytyminen

15 13 Liite 1 PALAUTE TYÖPAJASTA Mitä odotuksia sinulla oli työpajan suhteen? Kuinka hyvin työpaja vastasi odotuksiasi? (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) Mikä työpajassa oli mielestäsi innostavaa? Mitä opit työpajassa? Mitä tekisit toisin? Muita terveisiä

16 14 Liite 2 OLET MEDIA GURU -HAASTATTELU HISTORIA elämä ennen projektia, kerro lyhyesti miksi olet työtön? oma arvio kauan? onko työnhaku voimassa? mistä olet viimeksi hakenut töitä? milloin? oletko joskus ollut työharjoittelussa Helsingin kaupungilla/muualla? onko sinulla B-lausuntoa lääkäriltä? missä asiakkuus on voimassa työntekijä? onko tukenut projektin aikana? onko toimeentulotukipäätös voimassa? miten päädyit mukaan projektiin? oletko milloin viimeksi hakenut yhteishaussa kouluun? NYKYPÄIVÄ onko projekti vaikuttanut arkeesi jotenkin? hyvät puolet huonot puolet mitkä syyt saavat sinut käymään ryhmässä? mitä käytännön taitoja sinulla on, jotka auttavat eteenpäin työllistymisessä? oletko jutellut työntekijäsi kanssa projektista? TULEVAISUUS mitä ajattelit tehdä projektin jälkeen? mitä suunnitelmissa?? onko media-ala sellainen, joka edelleen kiinnostaa? mitä aiot tehdä asian eteen? olisiko sinulla kiinnostusta/mahdollisuutta päästä työkokeiluun Helsingin kaupungille? saanko luvan olla yhteydessä työntekijääsi/aluetyön yksikköön projektiin liittyen?

17 15 Liite 3 Palaute OMG -projektille: 1. ryhmän ilmapiiri 2. ryhmäläisten taitotaso ennen/jälkeen pajan (oma arvio) 3. mitä hyötyä työpajan järjestämisestä on sinulle/teille? 4. mitä itse opit tilanteesta? 5. onko tiedonkulku ollut onnistunutta suunnitteluvaiheessa? 6. mitä kannattaisi tehdä toisin? 7. vapaa palaute

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot