Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/ /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/2011 11/2013. 2011-2013"

Transkriptio

1 Olet Media Guru RAPORTTI Projektin toteutusaika: 3/ / Koordinaattori Siru Sirén / Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto/ Aluetyön yksikkö

2 SISÄLLYS OLET MEDIA GURU TOIMINTAKUVAUS... 1 TAVOITTEET... 1 KOHDERYHMÄ... 2 TOTEUTUS Osa A: RYHMÄT... 2 Osa B: AVOIN TOIMINTA... 3 YHTEISTYÖ... 4 RAHOITUS... 4 PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI... 5 TILANTEET RYHMÄTYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ... 6 OSALLISTUJIEN OMAA ARVIOTA HANKKEESTA... 7 SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMA... 8 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMUKSIA... 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN MITÄ TULI TEHTYÄ JA MITEN KATSAUS TULEVAAN Liite Liite Liite

3 1 OLET MEDIA GURU TOIMINTAKUVAUS Taustana projektin aloittamiselle oli huoli nuorten aikuisten työttömyyden rajusta kasvusta. Asukas- ja kumppanuustalojen on tarkoitus toimia alueella myös työllistämispaikkoina samalla, kun tarjota alueen kaikille asukkaille yhteisiä tiloja kokoontumiseen ja vapaa-ajan viettämiseen. Asukastaloilla on myös merkittävä rooli sosiaalityön palvelupisteiden asiakasryhmätyön mahdollistajana. Luovan alan ihmisillä on usein muita aloja hankalampaa löytää työllistymismahdollisuuksia, ja projektin avulla saimme myös alueen omat voimavarat käyttöön. Aikaisemmin aikuisilla on ollut vähän mahdollisuuksia harrastaa matalan kynnyksen mediatoimintaa, joka olisi maksutonta ja vapaamuotoista. TAVOITTEET Kehittää nuorille aikuisille toiminnallisia menetelmiä, jotka heitä itseään kiinnostavat. Antaa asukkaille vaihtoehtoisia työkaluja toiminnallisuuteen. Kyetä kehittämään mielekkäitä vaihtoehtoja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea oman alan löytämisessä sekä työkokemusta media-alan työhön. Nuoret toivoivat ensisijaisesti toiminnallisia ratkaisuja ja järkevää tekemistä kuin keskusteluun perustuvia ryhmiä. Työllistävä sosiaalityö osana Aluetyön yksikön toimintaa (nuorten työllistäminen taloille projektin kautta), myös muualla kuin pohjoisella alueella Asukastalojen ja alueiden toiminnallisuuden lisääminen ja markkinointi. Nuorentaa asukastalojen profiilia Projektin tavoitteena on omalta osaltaan antaa nuorille aikaa sosiaalityön panoksen lisäksi, eli täten laajentaa palvelupisteiden toimintaa Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen niiltä osin, kun se liittyy projektiin Tavoitteena kaikessa toiminnassa oli yhteisöllisyyden lisääminen tukien heikoimpien osallistumismahdollisuuksia. Toimintaa ei tarkoitettu ainoastaan palvelupisteiden asiakkaille vaan ryhmätoimintaa pyrittiin integroimaan Helsinkiläisen aluetyön avoimeen toimintaan. Ideana oli, että opetus yhdistyy käytännön tasolla ryhmässä harjoitteluun, jolloin osallistujat voivat myös tukea toisiaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten käytännön toimintamahdollisuuksien tukeminen median avulla vaihtoehtoisen matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kehittäminen nuorille aikuisille työllistäminen aluetyön yksikön asukastaloihin asukastalojen profiilin nuorentaminen toimintojen ja markkinoinnin kautta tukea sosiaalityön palvelupisteiden työntekijöitä hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen projektin avulla

4 2 KOHDERYHMÄ Tavoitteena oli saada mukaan ensisijaisesti noin vuotiaita nuoria aikuisia, etusijalla kouluttamattomat nuoret, koulupudokkaat ja omaa alaa etsivät sosiaaliviraston palvelupisteiden asiakkaina olevat. Ei edellytetty työvoimatoimiston asiakkuutta eikä aikaisempaa koulutusta media-alalta. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuudet kaikille media-alasta kiinnostuneille. Lisäksi kohderyhmänä toimivat käytännössä kaikki projektin toiminta-alueen asukkaat Helsingissä, joille asukastalojen toiminta oli entuudestaan tuntematonta. TOTEUTUS Kolmen vuoden aikana projektityöskentelystä muodostui kaksi erilaista kokonaisuutta, joista toinen oli suljettu ryhmätoiminta ja toinen oli alueella tapahtuvaa alueellista toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Markkinointi tapahtui lähes koko Helsingin laajuisesti lähettämällä mainokset ja saatekirjeet sekä sähköisesti että postitse yhteistyökumppaneille, joilla oli kohderyhmän edustajia. Tiedotuksessa hyödynnettiin teknisesti Asukastalo Saunabaarin tiedottajaa. Ryhmätyöskentelyn osalta sosiaaliohjaaja kävi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tiimeissä esittelemässä toimintaa niissä toimipisteessä kausittain, joihin tuli kutsu osallistua. Osa A: RYHMÄT Näkyvimmiksi ja tavoitteellisimmaksi toiminnaksi projektissa muodostui sosiaaliohjaajan suunnittelema suljettu ryhmätoiminta. Yhteensä muodostui viisi erillistä ryhmää, joiden koko vaihteli 6 9 osallistujan välillä. Tapaamiset kokoonpanoissa olivat kolmen kuukauden ajanjaksoilla pääsääntöisesti kerran viikossa keskiviikkoina. Sosiaaliohjaaja toteutti työpajamuotoista ryhmätoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että suunnitelmat tarkentuivat ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Alussa sosiaaliohjaaja toteutti kaikille ryhmäläisille kyselylomakkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää taustoja ja toiveita työskentelyn suhteen. Ryhmän perusrunko: tutustuminen ja starttikysely valokuvaus ja kuvankäsittely retket paikallisten tapahtumien tuottaminen markkinointi päättäjäiset (Kuva: Signe Suvinõmm) Ryhmiin ohjautui pääasiassa sosiaaliviraston palvelupisteiden asiakkaita, kaikkialta Helsingistä. Prosessin läpikäyneistä osallistujista 32 eli 82%:n voidaan katsoa edenneen elämässä joko aloittamalla jonkin toimenpiteen tai jatkamalla edellisen parissa työskentelyä. Seitsemän ihmistä eli 18% osallistujista eivät edenneet toimenpidetasolla merkittävästi. Näistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin tulososiossa.

5 3 Ryhmissä olleiden ihmisten iät vaihtelivat syntymäiän mukaan vuosien 1960 ja 1994 välillä syntyneisiin. Osallistujien keski-ikä oli suunnilleen 25 vuotta, alle 30-vuotiaita eli suoraan kohderyhmään kuuluvia oli 72%. Naisia (53,9%) ja miehiä (46,1%) oli lähes yhtä paljon. Suurella osalla osallistujista oli opinnoissa peruskoulupohja, osa oli suorittanut toisen asteen tai korkeamman tutkinnon. Monella osallistujista oli haasteita arjen hallinnassaan joko fyysisistä, sosiaalisista tai mielenterveydellisistä syistä johtuen. Toteutuneita tapaamisia oli välillä viiden ryhmän aikana keskiviikkoisin yhteensä 66 kappaletta. Kokoonpanon keskiarvo oli 5,5 kertaa kohden. Suosituimpia työpajakertoja olivat opetukset Nuorten toimintakeskus Hapessa sekä retket eri media- alan toimipaikkoihin. Osa B: AVOIN TOIMINTA Alueella on nyt Maunula-Seuran ylläpitämän Mediapajan parannusten ansiosta uudenlaiset mahdollisuudet toteuttaa media-alaan ja tietotekniikkaan suuntautuvia kuuden osallistujan kursseja. Mediapaja tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden käyttää tietokonetta ja internetiä ilmaiseksi. Projektin aikana siellä on järjestetty muun muassa Suomenkielisen Työväenopiston toimesta mikrotupaa, ja projektin työllistetty on pitänyt avointa Photoshop -opetusta. Uutuutena laitteiston hyödyntämisessä on vapaaehtoinen, joka järjestää kerran viikossa avointa opetusta Mediapajalla senioreille liittyen tietokoneen peruskäyttöön ja neuvontaan. Projektin aikana järjestettiin paljon avointa toimintaa, joissa projekti oli mukana joko järjestävänä tahona, tuottajana tai yhteistyökumppanina. Ryhmäläiset ovat kausittain vaihdellen osallistuneet esimerkiksi Kuutamokävelyn taltiointiin yhteistyössä Lähityön kanssa, olleet vapaaehtoisten Rauman retkellä, ottaneet osaa Saunabaarin digikuvaryhmään, markkinoineet Curly ry:n workshoppia sekä pitäneet omia ylimääräisiä tapaamisiaan torstaitreenien muodossa. Lisäksi projekti osallistui kolmen vuoden aikana muun muassa alueellisten tapahtumien järjestämiseen (Suvaitseva Saunabaari, puistokonsertti, Maunula-päivät, Taiteiden yöt ja kausijuhlat), sekä viestinnän ja esitteiden kehittämiseen. Markkinointi, tuottaminen ja taittaminen toteutuivat monella tapaa uusien välineiden avulla. Yhtenä toteuttamisena toimi myös Kaupunginosaradioiden lähetyksiin osallistuminen.

6 4 markkinointi sosiaalityön palvelupisteille, julkisiin paikkoihin, yhteistyökumppaneille asiakasohjaus tapaamisella, puhelu, postitse, itsenäisesti ilmoittautuminen puhelimitse tai sähköpostilla suoraan sosiaaliohjaajalle suljettu ryhmä 3kk:n ajan suljettu työpajaryhmä, aihepiirinä media tulokset työ, opiskelu, harrastus, yhteistyökumppaneille Avoimia toimintoja: kursseja, tapahtumia, neuvontaa, viestintää YHTEISTYÖ Sosiaalityön- ja sosiaaliohjauksen yksiköt, Työ- ja elinkeinotoimistot, Suomenkielinen Työväenopisto, oppilaitokset, Aluetyön yksikkö, Nuorten toimintakeskus Happi (Nuorisoasiainkeskus), alan ammattilaiset, sponsorit, kirjastot, Voimalinja, Curly ry, Maunula-Seura, Lähiöprojekti, MeKans verkosto ja Kontupiste (Lasipalatsin Mediakeskus Oy) jne. Lisäksi alueellisessa Maunula-tiimissä ja Maunulan lähidemokratiahankkeessa projekti oli edustettuna sosiaaliohjaajan toimesta. RAHOITUS (Kuva S.S.) Projektin hallinnoinnista vastasi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Aluetyön yksikkö. Projektiin palkattu sosiaaliohjaaja tapasi säännöllisesti Aluetyön yksikön päällikköä ja toimistonhoitajaa, Lähiöprojektin edustajaa ja yhteistyökumppaneita. Ohjausryhmä kokoontui projektin koolle kutsumana neljä kertaa vuosien 2012 ja 2013 aikana. Olet Media Guru ohjausryhmä: Aluetyön yksikkö: Siru Sirén ja aluetyön päällikkö Lähiöprojekti: Tero Santaoja / Pirjo Ruotsalainen Nuorten toimintakeskus Happi: Vesa Jaakola Lasipalatsin Mediakeskus Oy: Jani Suonperä Curly ry: Jorma Pilke

7 5 PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI Arviointia toteutettiin kolmesta eri hyötynäkökulmasta, joista painopisteessä on välitön hyötyvaikutus ryhmään osallistuneissa. Laadullisen arvioinnin aineistoa kerättiin ryhmäläisiltä haastattelemalla projektiin liittyen ja keräämällä palautetta työpajoista (liitteet 1-2). Myös projektiin ohjanneilta työntekijöiltä sekä yhteistyökumppaneilta kerättiin kirjallisesti palautetta projektin onnistumisesta (liite 3). Lisäksi materiaalia toiminnoista kerättiin sosiaaliohjaajan havaintopäiväkirjaan. Projektille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ensisijaisena tavoitteena oli tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia luomalla käytännön toimintamahdollisuuksia median kautta. Projekti on vastannut marginaalisen joukon tarpeeseen ja onnistunut kohderyhmän tukemisessa. Olet Media Guru - projektin ansiosta pohjoisella Helsingin alueella on ensimmäistä kertaa matalan kynnyksen mediatoimintaa ryhmämuodossa, joka on avointa kaikille ja painottuu nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön. Tavoitteet toiminnallisuuden ja mielekkyyden suhteen ovat olleet toimivia ratkaisuja. Toiminta on ollut avointa kaikille mediasta kiinnostuneille ja on antanut mahdollisuuden yhteisöllisyyden tuntemuksiin. Osallistujien taidoilla ei ollut väliä, vaan yhdistävä tekijä antoi kaikille tilaa olla mukana. Toiminnan aikana syntyneestä keskustelusta kuului ryhmäläisiltä selkeästi se, että ryhmän tuki on ollut kevään aikana voimaannuttava kokemus. Toisena alatavoitteena oli työllistää projektiin osallistuvia. Nuoria aikuisia on projektin aikana työllistynyt asukastaloille ja sitä jatketaan edelleen Aluetyön yksikössä. Osalla ryhmäläisistä on suuntautunut muualle, mikä on ollut heidän tilanteessaan tarkoituksenmukaista. Työllistymispaikkoja on kehitetty siten, että nuorilla aikuisilla on mahdollisuus hakea niitä helpommin. Asukastalo Saunabaarilla on mahdollisuus työllistää palkkatuella vuosittain kaksi ihmistä tiedottajan tehtäviin. Olet Media Gurun aikana Asukastalo Saunabaarilla on ollut mukana nuorempia osallistujia ja alueella on ollut enemmän toimintaa mediaan ja tapahtumiin liittyen. Myös muilla asukastaloilla nuorten aikuisten osallistuminen toimintoihin on käynnistynyt hyvin ja tietoisuus aluetyöstä yleisesti on laajentunut pikkuhiljaa. Projekti toiminta on sosiaali- ja terveysviraston alaista ryhmätoimintaa, joten se täten laajentaa palvelupisteiden toimintaa, sillä asiakkaat tulevat pääosin palvelupisteiden kautta. Projektin kautta on pystytty tarjoamaan sosiaalityön panostusta ajan kanssa vapauttaen aikaa muuhun työskentelyyn palvelupisteillä. Projekti on ollut osaltaan rakentamassa uusia yhteistyökuvioita eri hallintokuntien välillä olemalla avoin taho, jonka tavoite on ollut sama kuin monella muulla toimijalla. Yhteinen tekijä helpottaa yhteistyön lisäämisessä.

8 6 TILANTEET RYHMÄTYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ Kolmen kuukauden jaksojen jälkeen ryhmäläisten tilanne oli kokonaisuutena seuraavanlainen: Kahdeksan (20%) ryhmäläisistä opiskeli. Näistä viisi henkilöä aloitti uutena opiskelijana pääasiassa media-alalla, kolme jatkoi edellisiä opintojaan. 12 (31%) ryhmäläistä liittyivät tavalla tai toisella työllistymisen tuen piiriin. Tässä työllistymisen tuella tarkoitetaan joko aloittavassa tai jatkavassa mielessä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuutta, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista tai ohjauspalveluiden työvoimasuunnittelijalle neuvomista. Kaksi osallistujista oli avoimilla työmarkkinoilla. Toinen heistä jatkoi osa-aikatyötään projektin päätyttyä ja toinen aloitti kesätyön. Toimenpiteistä kahdeksan eli 20% kohdistui suoraan joko palkkatuetun työsuhteen tai työkokeilun (entinen työelämävalmennus tai harjoittelu) aloittamiseen Aluetyön yksikössä. Näistä kolmen kohdalla oli kyse kahdesta toimenpiteestä, kun työkokeilu jatkui palkkatuettuna työnä. Työllistämispaikkoina toimivat Asukastalo Saunabaari, Oulunkylän Seurahuone ja Pihlajamäen lähiöasema. Kaksi ryhmäläistä ohjautui yhteistyökumppaneiden palveluiden piiriin, toinen aloitti työpajatoiminnan Mediakylpylässä ja toinen aloitti asiakkuuden Voimalinjassa. Muuhun kategoriaan liittyivät henkilöt, joilla toimenpiteen aloittaminen ei ollut mahdollista. Näistä toinen ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, mutta jatkoi ryhmässä käymistä uusintana. Toinen henkilö hakee itsenäisesti töitä avoimilta markkinoilta. Yhteensä neljällä henkilöllä eli 10%:lla yhteinen työskentely kolmen kuukauden aikana ei tuottanut tulosta. Heistä kaksi sairastuivat ja kahden kohdalla elämäntilanne on epäselvä.

9 7 OSALLISTUJIEN OMAA ARVIOTA HANKKEESTA Työpajoista kerätystä palautteesta huokuu yllättävän paljon oppiminen. Osallistujien mukaan ryhmässä oleminen on antanut heille uutta intoa hakea aktiviteetteja. He ovat saaneet tietoa, mistä muualta voi etsiä työpaikkoja. Tärkeitä taitoja ovat olleet verkostoituminen ja sosiaalisessa mediassa se, miten markkinoida itseään. Teknisesti he ovat oppineet omasta mielestään hyvin kirjoittamista, kuvankäsittelyn perusalkeita ja kameran käyttöä. Ryhmän aikana oppimista tapahtui myös tekijänoikeuksista, mediakasvatuksesta, nettisivuista, ilmaisohjelmista, Googlen monipuolisesta käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Huonoina puolina mainittiin ajoittain se, että toiminnallisuutta olisi voinut olla enemmän tai että tapaamisia olisi voinut olla useamman kerran viikossa. Muutoin työpajat vastasivat odotuksia, joita olivat yhdessä tekeminen, osallistuminen ja uuden oppiminen selkeimpinä elementteinä. Suhtautuminen oli positiivisen avointa. Eniten innostusta herättivät työpajat Nuorten toimintakeskus Hapessa ja retket, mikä näkyi myös osallistujamäärässä. löytyi erilaisia ilmaisia ohjelmia, joilla pystyy tekemään hommia selkeä ohjaus, ohjeita sai ja ne oli helppo ymmärtää hauskaa oli! olisi kiva ottaa uusiksi toisten kuvien katsominen. kuvausaiheet olivat hauskoja ja sopivan monipuolisia. Haastattelujen tulokset projektin toiminta-ajalta ovat samankaltaisia läpi prosessin: välittömimpiä ovat vaikutukset ryhmäläisten arkeen ja elämäntilanteeseen. Nykyhetkeä tarkastellessa nousivat positiiviset vaikutukset arjen hallintaan. Syitä käydä oli muun muassa turvallinen ryhmä, jossa pääsi tekemään juttuja omana itsenään. Heillä oli paikka jonne mennä. Ryhmäläiset kokivat, että saivat toiminnan aikana järkevää tekemistä ja vaihtelua arkeen, joka loi intoa ja halua tehdä enemmän. Sisältö, myös sosiaalisesti, tuli ilmi palautteesta, että ovat tavanneet ja tutustuneet uusiin ihmisiin. Päihteidenkäyttö vähentyi toiminnan aikana. Eniten osallistujat nimenomaan kokivat, että Olet Media Guru on aktivoinut heitä, tämä nousi esiin kaikissa haastatteluissa. He kokivat saaneensa uusia haasteita ja sen myötä kyselleet työmahdollisuuksista enemmän. Heitä kannusti ihmisten tapaaminen ja yhdessä tekeminen. Vertaistuki nousi koko ajan aikaisempaa enemmän esiin, ryhmästä löytyi voimaa ja tasa-arvon kokemuksia. Oli asiallista että ohjelman sisällöstä päätettiin osittain yhteistuumin. Yksi oppi toisaalta olemaan itselleen armollisempi, toisaalta oppi luottamaan enemmän itseensä ja laajensi elinpiiriään. Yhden kohdalla projektista oli suoraa taloudellista hyötyä, sillä hän oli sopinut

10 sosiaalityöntekijän kanssa, että toimeentulotuki huomioidaan projektin aikana vielä yksinasuvana elämäntilanteen muuttumisesta huolimatta. Haastatteluissa ilmennyt harvinainen negatiivinen puoli oli se, että yksi ryhmäläinen olisi kaivanut enemmän tekemistä arkeen. Yleisesti viimeisen kerran aikana kerättiin ryhmän kokonaisuudesta palautetta suullisesti. Kokoontumisen aikana käytiin läpi aikataulu ja kyseltiin onnistumisia ja kehittämisideoita. Erityistä kiitosta saivat retket sekä kuvankäsittelyyn ja sosiaaliseen mediaan liittyneet työpajat. Yhteydenpito ryhmäläisiin oli heidän mielestään toimivaa, tekstiviesti tavoitti kaikki ennen kokoontumisia. Ajankohta oli sopiva, palautetta tuli siitä, että olisi ollut vaikeaa toimia varhaisempaan aikaan päivästä. 8 SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMA Palautetta kerättiin kirjallisesti sähköpostilla työntekijöiltä, joiden kautta oli ohjautunut ryhmäläisiä mukaan projektiin. Suurimalla osalla heistä asiakasohjaus oli sovittu yhdessä tapaamisella asiakkaan kanssa, olivat lisäksi tulleet itsenäisesti mukaan ryhmään nähtyään mainoksen tai kaverin vinkin perusteella. Työntekijät kokivat projektin asiakkailleen hyödylliseksi. Jokaisen vastaukset heijastivat kannustavaa asennetta muutoksen suhteen. Omien sanojensa mukaan asiakkaat ovat saaneet säännöllisyyttä elämäänsä ja sisältöä viikkoon mielekkään tekemisen kautta. Onnistumisen kokemukset loivat uskoa asiakkaiden omien tekemisten mahdollisuuksiin, mikä johti itsetunnon kohoamiseen sekä innostuneisuuteen oman tulevaisuuden suhteen. Konkreettisia hyötyjä olivat työntekijöiden palautteiden pohjalta asiakkaiden työllistyminen tai opiskelun aloittaminen. Ammatillinen itsetunto vahvistui yhdellä osallistujista. Työntekijöiden mukaan projektin luontoiset täsmäkoulutukset vastaavat asiakkaiden tarpeisiin hyvin. Eritaustaisista tilanteista huolimatta työntekijät kokivat projektin hyödylliseksi myös omalle työlleen. Yhdelle oli hyvä tietää, että asiakkaalla on mielekästä tekemistä. Myös se, että tilanteen muuttuessa projektin työntekijä olisi ottanut yhteyttä, vaikutti helpottavalta seikalta. Yleisesti sanottuna vaikutukset olivat työntekijöille selvät: asiakas on kuntoutunut ja sitoutunut johonkin asiaan. Kaikki palautetta antaneet työntekijät aikoisivat jatkossakin ohjata asiakkaita mukaan projektiin. Asiakasohjaus koettiin kahdella eri tavalla. Toisaalta joustavuus ja asiakkaiden osallistumisen keinot olivat hyvinkin moninaista, toisaalta työntekijät kaipaisivat projektin sisällöistä enemmän tietoa. Ala on monelle työntekijälle vieras, joten yhden työntekijän mielestä olisi hyvä tietää enemmän. Hänen tapauksessaan asiakas osallistui nyt mukaan, vaikka projektia oli markkinoitu hänelle jo aikaisemmin. sain hänet vihdoinkin johonkin toimintaan pitkän ajan jälkeen olen voinut luottaa siihen, että asiakkaasta on otettu koppi

11 9 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMUKSIA Suurin osa työpajoista oli järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että opetusvastuu oli järjestöllä, alan ammattilaisella tai ulkopuolisella taholla. Työpajojen ohjaajat kokivat, että Olet Media Guru projektin kaltaiset tilaisuudet ovat hyvä tilaisuus oppia erilaisista ryhmistä. Oman osaamisen jakaminen ja omien ohjaajataitojen kehittäminen nousivat vahvasti esille. Palautteen perusteella he myös oppivat omien suunnitelmiensa joustavuutta, teknisten asioiden huomioimista ja uusiin tilanteisiin sopeutumista. Oli hyvä, että nuoria saadaan innostumaan mediahommista. Pääasiallisesti työpajojen ohjaajat kokivat suunnitteluvaiheen tiedonkulun onnistuneeksi. Yksi mainitsi, että lisätieto ryhmäläisistä olisi ollut kaivattua, toisaalta hän myös tiedosti, että ennakkotiedot olisivat saattaneet suunnata turhaan jonkunlaiseksi. Kehitysideat koskettivat lähinnä ohjaajien omien suunnitelmien valmisteluun ja ryhmän huomioimiseen opetustilanteessa. Osa projektin opetuksista toteutettiin Maunula-Seuran Mediapajalla, jonne vuonna 2011 hankittiin projektin rahoituksella uudet koneet. Olet Media Guru on ollut mukana järjestämässä tietotekniikkakoulutusta. Kurssit on koettu palautteen mukaan erittäin tarpeellisiksi ja Maunula-Seura toivoo lisää samankaltaista opetusta. Tietoteknisten laitteiden kehitys on ollut alueella erittäin tervetullutta, ja niiden päivityksiin toivottaisiin tukea. Mediapajalla on esimerkiksi vuoden 2013 tammi - elokuussa ollut 3337 kävijää, eli yli kolmesataa kävijää kuussa. Pientä tilaa käyttävät myös järjestöt, taloyhtiöt ja erilaiset alueen kehittämisryhmät kokous- ja ryhmätilana. Siellä tehdään myös Maunulan Sanomia, joka on paikallinen tiedotuslehti. Maunulan Mediapajalta saadun palautteen mukaan projektin järjestämisen myötä he ovat saaneet tiloihin lisää kävijöitä ja uusiakin ihmisiä tutustumaan toimintaan. He ovat voineet hyvin hyödyntää uusia koneita. Tiedonkulku on vastuuhenkilön mukaan ollut onnistunutta. He toivovat lisää vastaavanlaisia projekteja, esimerkiksi kurssitoiminnan järjestämiseen. Haasteena mainittiin nimenomaan paikallisten nuorten tavoittaminen ja mukaan saaminen. Tilan toimijoilla on tarkoitus panostaa viestinnän kehittämiseen. rentoa ja kivaa oli mukavaa porukkaa, tulkaa toistekin oikeasti hyödyllinen osallistujille ryhmä tuntuu olevan hyvin motivoitunut olemaan mukana

12 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN Seuraavaksi esitetyt ajatukset on koostettu kolmen vuoden toiminnan tulosten, kerätyn palautteen sekä swot-analyysin pohjalta. MITÄ TULI TEHTYÄ JA MITEN Projektin kaltaiselle ryhmämuotoiselle työskentelylle on selkeästi tilausta nuorten aikuisten joukossa ja työtapa on tässä mittakaavassa osoittautunut toimivaksi. Perusrunko toiminnoissa on osoittautunut toimivaksi (ryhmä ja avoimet toiminnot), niiden keskinäistä aikataulutusta tulee jatkossa miettiä tarkemmin käytännön tasolla. Ryhmätoiminnoissa etua oli siitä, että jaksotukset osuivat kevät ja syyskaudelle, joten pystyttiin huomioimaan yhteishakujen aikataulutukset sekä ohjaavien tahojen kesälomakaudet. Kesällä onkin sitten enemmän tapahtumia, jotka liittyvät avoimiin toimintoihin ja yleensä kurssit alkavat edellä mainittujen aikojen välimaastossa. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kolmen kuukauden ryhmäjakso on sopiva aika osallistumiselle. Tärkeää on ollut avoimuus toiminnassa. Tässä tapauksessa fokus oli media-alalla, joten median käyttö ja työvälineiden hyödyntäminen uudella tavalla on tuonut uudenlaista lisää toteutettavaan sosiaalialan työhön. Projekti on lisännyt nuorien harrastuneisuutta median suuntaan, osa sai uuden harrastuksen valokuvauksesta, opettanut ryhmätyöskentelyä, antanut mielekästä tekemistä päiviin ja rakennetta arkeen, kehittänyt media-osaamista teknisesti ja käsitteellisesti. Sosiaaliohjaajan tarjoama aika ja henkilökohtainen opastus ovat kantaneet ryhmäläisiä eteenpäin asioiden hoidossa. Projektin etuna onkin ollut puolikkaan työntekijän panostus ja se, että toiminta on ollut osana sosiaalista ja taloudellista tukea. Näin on ollut luontevaa pitää yhteyttä työntekijöihin, joiden kautta osallistujat ovat tulleet. Sosiaalityön palvelupisteiden kanssa tehtävä työ oli kannattavaa molemmin puolin. Kohderyhmä oli sosiaaliohjauksen ja toiminnan suunnittelun kannalta haastava, joten ihmisten taustat ja kokemukset piti ottaa huomioon. Tämänkin takia ryhmän kokoontumisiin yhdistettiin enemmän voimavaravalmennusta, sillä selkeästi tällainen marginaalinen kohderyhmä kaipaa tukea. Erityisesti projektin loppuvaiheen osalta korostettiin vertaistuen merkitystä ja kuntoutumista toiminnan kautta. Palautteen perusteella voidaan päätellä, että tämänkaltaisessa toiminnassa toimii se, että projektin ohjaaja on samaa ikäluokkaa kuin osallistujat. Näin luodaan toimintaa ikään kuin Nuorilta nuorille, joka madaltaa kynnystä tulla mukaan. Projektin avulla nuoret ovat hahmottaneet tulevaisuuttaan uusin silmin. Vaikka osallistujamäärät suljetuissa ryhmissä eivät ole olleet suuria, merkitykset yksilöiden kannalta ovat olleet erittäin positiivisia. Liittyminen Aluetyön yksikköön oli merkittävässä asemassa jatkotyöllistymisen kannalta, sillä asukastaloihin oli mahdollisuus räätälöidä suoraan paikkoja osallistuneille ja kontaktit olivat hyvät. Alueellisuus on ollut myös eduksi osallistuessa tapahtumiin ja yhteistyön kehittyminen on alkanut hyvin myös muualla kuin pohjoisessa. Projektin aikana on onnistuttu sekä työllistämään nuoria aluetyön yksikön sisällä, että auttamaan nuoria suuntaamaan tulevaisuuteen muun toiminnan kautta. Palvelupisteiden työtaakka on vähentynyt, kun projektiin ohjatut nuoret ovat saaneet voimavaroja ja motivaatiota. Voisi päätellä, että asiakasohjauksen sekä toiminnan joustavuus on ollut kannustava seikka kaikin puolin. Projekti kokonaisuudessaan on kehittynyt kolmen vuoden aikana toiminnaksi, jolle on tilausta. Tiedotusta on kehitetty enemmän asiakasohjauksen näkökulmaa ajatellen, myös ryhmäviestinnässä. Toiminnassa on kolmen vuoden aikana ollut jotain haasteitakin. Esimerkiksi alkuvaiheen toiminnan seuranta oli hieman heikompaa kuin loppuvaiheessa. Toiminnan toteuttaminen laajasti puolikkaan henkilön työpanoksella on johtanut siihen, että kaikkea suunniteltua ei ole ehditty toteuttaa. Tästä syystä avointen toimintojen laajuus on jäänyt toivottua heikommaksi. Tähän vaadittaisiin intensiivisempää yhteistyötä alueellisesti, mutta alueellinen kehitystyö on hidasta ja tapahtuu omalla painollaan. Tämän vuoksi osa yhteistyökuvioista on tässä vaiheessa vielä keskeneräisiä. Esimerkiksi alan ammattilaisten kallis hintataso edellyttää yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämistä resurssien ollessa pieniä toiminnan toteuttamiselle. Laitteet ovat kalliita.

13 Koko Helsinki on ollut organisaatiomuutoksen vaikutuksen alaisena useaan otteeseen eri sektoreilla kolmen vuoden aikana, mikä on heijastunut projektin toimintaan. Alkuvaiheessa oli muutamia hallinnollisia kuvioita, mutta erityisesti Sosiaali- ja terveysviraston yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden vaihteessa on tuonut omia haasteitaan muutokseen sopeutuessa. Kiire on ollut huomattava seikka sosiaalityön näkökulmasta katsottuna esimerkiksi asiakasohjausvaiheessa. Muutoksien myllerryksessä yhteyksien ylläpito sosiaalityön palvelupisteisiin on ollut vajavaista, osittain siksi, että aktiivisuus on ollut projektin vastuulla. Luonteva eteneminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä hallintokuntien välillä ja tämä edellyttää aikaa, jotta projekti voi laajentua. Aluetyön yksikön kannalta asukastaloissa kävijöiden iän nuorentuminen nuoriin aikuisiin on käynnistynyt hyvin, kun nuoret aikuiset saavat projektin kautta tietoa palveluista. Valtaosa projektiin suoraan tai välillisesti osallistuvista ei ole aikaisemmin tiennyt osasta Maunulan palveluista tai esimerkiksi Asukastalo Saunabaarin tarjoamista mahdollisuuksista. Haasteena onkin ollut se, että Maunulan alue ei houkuttele nuoria aikuisia, mihin projektilla pyritään osaltaan vaikuttamaan. Kohderyhmänä marginalisoituneita nuoria ei ole helppo sitouttaa pitkäjänteiseen työskentelyyn varsinkaan alussa, kun yhteistyökumppaneiden kanssa työskentely on alkuvaiheessa. 11 KATSAUS TULEVAAN Projektin avulla kehitettyä toimintamallia on mahdollista kehittää jatkossa sekä ryhmien jatkamisella että erityisesti avoimien toimintojen esille tuomisen korostamisella yhteistyökumppanien tuella. Yksi mahdollisuus olisi jalkauttaa toiminta osaksi sosiaalityön ryhmätoimintoja, jotta yhteys palvelupisteille säilyisi. Toimintaa on mahdollista laajentaa koskettamaan koko Helsingin aluetta kohderyhmän parissa, niin kuin käytännössä onkin jo tapahtunut. Yleensä projektit vaativat erityistä panostamista, valmiuksia ja suunnitelmallisuutta ensimmäisten vuosien aikana. Vaatii aikaa saada toiminnot osaksi Aluetyön yksikköä, ja projektin käynnistäminen alueellisesti katsottuna tehokkaasti on vielä kesken. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä erityisesti vastuunjakamisen suhteen voisi tiivistää ja suunnitelmia rakentaa yhdessä. Olet Media Guru ei tässä muodossaan ole vielä valmis pilotti, vaan sen kehittämistä tulisi jatkaa tulevaisuuden suomien mahdollisuuksien rajoissa. Edellä mainittujen välittömien tulosten lisäksi odotettavissa on positiivisia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia projektin jatkuessa. Projekti toteuttaa omalta osaltaan Lähiöprojektin toiminta-ajatusta vahvistaa kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä heidän omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Mediapajan kävijämäärät ovat nousseet ja palaute on ollut positiivista. Projektin kautta on ollut mahdollista vahvistaa yhteistyötä Maunula-Seuran kanssa. Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt ja halukkuutta tehdä yhteistyötä tämänkaltaisen toimintamallin kanssa selkeästi on erityisesti kolmannella sektorilla. Lisäksi työkokeiluun tai palkkatukeen jatkaneet projektin osallistujat ovat lisävoimavara asukastilojen tiedottamiseen ja markkinointiin, myös profiilin nuorentamisen kannalta. Asukastaloille on mahdollista houkutella enemmän nuoria aikuisia, kunhan on toimintoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Koska iso osa media-alan työskentelyä tapahtuu työvälineiden kautta, haasteena on löytää taho tai toimipaikka, josta löytyvät tekniset välineet valmiina. Myös vastuukysymykset laitteistojen ylläpidon, päivitysten ja huollon kannalta kannattaa selvittää, mikäli hankinnat ovat uusia. Selkein selvittelyn aihe on rahoituksen järjestäminen siten, että on mahdollista palkata projektin vetämiseen tarkoitettu henkilö ja mikä taho tai yksikkö voi ottaa vastuun tämänkaltaisesta toiminnasta tulevaisuudessa. Resurssien vähyys on todellinen uhka aikana, jolloin ennaltaehkäiseviin toimintoihin ei ole halukkuutta panostaa. Uhkana on juuri projektiluontoisuus ja toiminnan keskeytyminen, jos halukkaita tahoja ei löydy ottamaan vastaan toimintamallia.

14 12 Vahvuudet ryhmämuotoisen työtavan toimivuus avoimuus, median käyttö ja välineet ryhmätyöskentelyn jaksotus ja siihen liittyvä viestintä sosiaaliohjaajan mukana olo, joustavuus: aika ja henkilökohtaisuus prosessin eteneminen, tiedotuksen kehitys osana Aluetyön yksikköä osallistuminen tapahtumiin, yhteistyö Heikkoudet resurssien vähyys, seurannan ja arvioinnin välineet avointen toimintojen laajuus kehitystyö alueella hidasta yhteistyön keskeneräisyys alan ammattilaisten hintataso aktiivisuus sosiaaliohjaajan vastuulla, yhteys sosiaaliaseman palvelupisteisiin vajavaista jatkuvat muutokset organisaatiotasolla Mahdollisuudet yhteistyökuvioiden kehitys toiminnan laajentaminen kaupunkitasoiseksi toiminnan jatkaminen järjestöpohjalta jalkauttaminen sosiaalityöhön Uhat rahoituksen puute, projektin päättyminen laitteiston ylläpito ja vastuukysymykset projektiluontoisuus, keskeytyminen

15 13 Liite 1 PALAUTE TYÖPAJASTA Mitä odotuksia sinulla oli työpajan suhteen? Kuinka hyvin työpaja vastasi odotuksiasi? (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) Mikä työpajassa oli mielestäsi innostavaa? Mitä opit työpajassa? Mitä tekisit toisin? Muita terveisiä

16 14 Liite 2 OLET MEDIA GURU -HAASTATTELU HISTORIA elämä ennen projektia, kerro lyhyesti miksi olet työtön? oma arvio kauan? onko työnhaku voimassa? mistä olet viimeksi hakenut töitä? milloin? oletko joskus ollut työharjoittelussa Helsingin kaupungilla/muualla? onko sinulla B-lausuntoa lääkäriltä? missä asiakkuus on voimassa työntekijä? onko tukenut projektin aikana? onko toimeentulotukipäätös voimassa? miten päädyit mukaan projektiin? oletko milloin viimeksi hakenut yhteishaussa kouluun? NYKYPÄIVÄ onko projekti vaikuttanut arkeesi jotenkin? hyvät puolet huonot puolet mitkä syyt saavat sinut käymään ryhmässä? mitä käytännön taitoja sinulla on, jotka auttavat eteenpäin työllistymisessä? oletko jutellut työntekijäsi kanssa projektista? TULEVAISUUS mitä ajattelit tehdä projektin jälkeen? mitä suunnitelmissa?? onko media-ala sellainen, joka edelleen kiinnostaa? mitä aiot tehdä asian eteen? olisiko sinulla kiinnostusta/mahdollisuutta päästä työkokeiluun Helsingin kaupungille? saanko luvan olla yhteydessä työntekijääsi/aluetyön yksikköön projektiin liittyen?

17 15 Liite 3 Palaute OMG -projektille: 1. ryhmän ilmapiiri 2. ryhmäläisten taitotaso ennen/jälkeen pajan (oma arvio) 3. mitä hyötyä työpajan järjestämisestä on sinulle/teille? 4. mitä itse opit tilanteesta? 5. onko tiedonkulku ollut onnistunutta suunnitteluvaiheessa? 6. mitä kannattaisi tehdä toisin? 7. vapaa palaute

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi Auri Kaihlavirta 1.6.2011 1. Tapaaminen 1.6. klo 16-18 Varajohtajan terveiset Kurssin esittely Tavoite Läsnäolo Suoritustavat Esittäytyminen HOPS 1 Opintojen

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot