KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä helmikuu 2013 Työnumero KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Dennis Söderholm, Hannu Tikkanen, Matti Häkkilä, Heli Lehvola, Sonja Semeri, Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen, Veli-Pekka Alkula Raino Kukkonen Kemiönsaaren kunnassa olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arvio Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arvioitavat hankkeet Yleistä hankkeista Högsåra Nordanå Lövböle Gräsböle Misskärr Stusnäs Kasnäs Olofsgård Påvalsby 3 3. Linnustovaikutukset Vaikutusmekanismit Aineisto ja menetelmät Lintumuuton kuvaus Kemiönsaarilla Vaikutukset Törmäykset Muut mahdolliset vaikutukset (mm. muuttoreittien siirtyminen, ruokailulentojen siirtyminen) Lähteet vaikutukset lepakoihin Vaikutusmekanismit Menetelmät Hankealueiden erillisselvityksissä havaitut lepakkolajit Muut hankealueilla mahdollisesti esiintyvät lepakkolajit Lähteet Maisemavaikutukset Vaikutusmekanismit 22

4 5.2 Menetelmät Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä - kohteet Vaikutusarvio Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Toiminnan aikaiset vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Toiminnan aikaiset vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Toiminnan aikaiset vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin sekä -kohteisiin Yhteisvaikutusten vähentäminen Epävarmuustekijät Lähteet Meluvaikutukset Vaikutusmekanismit Menetelmät Ohjearvot Epävarmuustekijät Vaikutusarvio Päiväaika Yöaika Yhteisvaikutusten vähentäminen Lähteet Varjostusvaikutukset Vaikutusmekanismit Menetelmät Suunnitteluohjearvot Epävarmuustekijät Vaikutusarvio Yhteisvaikutusten vähentäminen Lähteet Sähköverkon välityskapasiteetti Tausta Menetelmät Kemiönsaaren sähköverkon nykytilanne ja kapasiteetti 55

5 8.3.1 Fingridin sähköasema Fortumin suurjännitteinen jakeluverkko Fingridin kantaverkko Tuulivoimahankkeiden aiheuttamat investoinnit sähköverkkoon Sähköverkkoon liittyminen Kemiönsaarella Hankekohtainen tarkastelu Gräsböle Nordanå Lövböle Olofsgård Misskärr Stusnäs Påvalsby Kasnäs Lähteet Johtopäätökset Linnustovaikutukset Vaikutukset lepakoihin Maisemavaikutukset Melu- ja välkevaikutukset Sähköverkon välityskapasiteetti 63

6 LIITTEET Liite 1 Maisemavaikutusalueet tuulivoimaloiden lähialueilla Liite 2 Maisemavaikutussektorit Liite 3 Maisemavaikutustaulukko Liite 4 Meluvaikutukset päivällä Liite 5 Meluvaikutukset yöllä Liite 6 Varjostusvaikutukset KARTTAMATERIAALI Maastotietokanta ja rasteritaustakartat Maanmittauslaitos

7 1 1. JOHDANTO Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta on päättänyt teettää yhteisvaikutusselvityksen kunnassa olevista tuulivoimahankkeista. Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan ja kokouspöytäkirjan perusteluissa todetaan, että: "Kemiönsaarella löytyy paljon kiinnostusta tuulivoimaa kohtaan. Kunnassa on tällä hetkellä aktiivisessa vaiheessa neljä tuulivoiman osayleiskaavaa sekä osa asemakaavaa, johon suunnitellaan tuulivoimaa. Lisäksi julkisuudessa on ollut puhetta vielä kahdesta muusta tuulivoimapuistosta. Jokaisessa kaavaprosessissa tutkitaan tuulivoiman vaikutuksia. Kaikkien kaavojen kohdalla tehdään ainakin seuraavat perusselvitykset: liito-oravaselvitys, muinaisjäännösinventointi, muuttolintuselvitys, selvitys pesivistä lintukannoista, kasvillisuusselvitys, lepakkoselvitys, maisemaselvitys ja havainnekuvat. Lisäksi kaavaselostuksessa selvitetään myös vaikutuksia moneen muuhun asiaan, kuten meluun, välkkeeseen, eläimistöön, virkistykseen sekä ihmisten elinoloihin ja terveyteen. Kunkin kaavan kohdalla selvitykset antavat kuvan tuulivoiman vaikutuksista kaavaalueelle ja lähiympäristöön. Koska käynnissä on näin monta tuulivoimakaavaa, ja lisää on mahdollisesti tulossa, tulee myös ajankohtaiseksi selvittää tuulivoimapuistojen, ja täten eri kaavojen, yhteisvaikutukset. Vaikkakin kunkin kaava-alueen tuulipuistojen vaikutukset on selvitetty perusteellisesti, eivät vaikutukset laajemmassa perspektiivissä välttämättä kuitenkaan ole kaikenkattavat. Tilanteen varmistamiseksi näiden yhteisvaikutuksista täytyy tehdä selvitys." Yhteisvaikutusselvitykseen on otettu mukaan kuusi osa-aluetta: vaikutukset linnustoon ja erityisesti muuttolinnustoon, vaikutukset lepakoihin, vaikutukset maisemaan, meluvaikutukset, välkevaikutukset ja vaikutukset sähkönsiirtokapasiteettiin. Nämä ovat sellaisia osa-alueita, joihin vaikuttaa useamman tuulivoimapuiston olemassaolo. Esimerkiksi vaikutukset kasvillisuuteen tai liito-oraviin ovat enemmän hankekohtaisia eikä näihin kohdistuvat vaikutukset ole yhteisiä muiden hankkeiden kanssa. Myös melu- ja välkevaikutukset ovat melko paikallisia, mutta kun osa hankkeista sijaitsee lähellä toisiaan, yhteisvaikutukset näiden kesken on tarkasteltu myös melun ja välkkeen osalta. Tässä yhteisvaikutusselvityksessä on käytetty lähtöaineistona tuulivoimahankkeista laadittuja erillisselvityksiä, maakuntaliiton selvityksiä sekä muilta toimijoilta saatua tietoa. Yhteisvaikutusselvityksen on toteuttanut Ramboll Finland Oy ja siihen ovat osallistuneet FM suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm (projektipäällikkö, paikkatiedot), FM biologi Hannu Tikkanen ja FM biologi Matti Häkkilä (linnustovaikutukset), FM biologi Heli Lehvola (lepakkovaikutukset), maisemaarkkitehti Sonja Semeri (maisemavaikutukset), insinööri (amk) Arttu Ruhanen ja insinööri (amk) Janne Ristolainen (melu- ja välkevaikutukset) sekä diplomi-insinööri Veli-Pekka Alkula (vaikutukset sähkönsiirron kapasiteettiin). Käännöksen ruotsiksi on tehnyt Marita Storsjö. Yhteisvaikutusselvitys perustuu niihin tietoihin tuulivoimahankkeista, jotka olivat saatavilla tammikuun 2013 loppuun mennessä. Selvityksestä on järjestetty viranomaispalaveri Turussa. Tätä selvitystä on mahdollista päivittää, mikäli hankkeista ilmenee uutta tietoa tai uusia hankkeita käynnistyy.

8 2 2. ARVIOITAVAT HANKKEET 2.1 Yleistä hankkeista Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan yleensä 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit kaivetaan noin 0,7 metrin syvyyteen ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen. Kaapelikaivannon leveys on noin 0,4 metriä. Niiltä osin kun kaapeli kulkee ohuen maanpeiton alueella, kaapelit sijoitetaan betonikaukaloon. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tiestössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevat metsäautotiet, joita parannetaan. 2.2 Högsåra Kemiönsaaressa on 3 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa Högsårassa. Via Wind Oy omistaa saarella kolme 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka on otettu käyttöön vuonna Tuulivoimaloiden tornin korkeus on 65 metriä ja roottorin halkaisija 72 metriä. Vuonna 2010 jokainen voimala tuotti keskimäärin noin MWh/a. 2.3 Nordanå Lövböle Nordanå Lövbölessä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 31 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Varsinais-Suomen Energia Oy. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä, roottorien halkaisija metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Hankealueelle sijoitettavan sähköaseman sijainnille on kaksi vaihtoehtoa. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4,5 kilometriä pitkällä 110 kv:n ilmajohdolla tai maakaapelilla. Ilmajohdolle on kaksi reittivaihtoehtoa. Viimeisimmät vaiheet hankkeessa oli ympäristövaikutusten arviointi ja osayleiskaavaluonnos, jotka esiteltiin marraskuussa Gräsböle Gräsbölessä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 5 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Lounaisvoima Oy. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä, roottorien halkaisija metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyisen 110 kv ilmajohdon viereen. Hankesuunnitelman mukaan rakennetaan 20 kv ilmajohto voimaloiden 1 ja 3 välillä, joko kokonaan tai osittain. Viimeisin vaihe hankkeessa oli osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo kesällä Hankkeen selvityksiä on täydennetty talvella 2012/ Misskärr Misskärrissä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 9 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Taaleritehtaan Tuulipuisto I Ky. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 120 metriä, roottorien halkaisija 117 metriä ja voi-

9 3 maloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on 2,4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyiselle Taalintehdas Kemiö 110 kv -voimalinjan viereen noin 4 km hankealueesta. Maakaapelireitille on eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto. Viimeisin vaihe hankkeessa oli osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo marraskuussa Stusnäs Stusnäsissa vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 5 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Saba Wind Oy Ab. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan 94 tai korkeintaan 124 metriä, roottorien halkaisija korkeintaan 113 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 3 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköaseman sijainnista ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Hankkeesta on julkaistu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mutta kaavaluonnosta ei ole vielä esitetty. 2.7 Kasnäs Kasnäsissa vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 3 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Saba Wind Oy Ab. Voimaloiden napakorkeus ja roottorien halkaisija ei ole vielä tarkemmin suunniteltu. Tässä selvityksessä on oletettu, että voimaloiden napakorkeus in 120 metriä. Voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähkötehosta ei ole tarkempaa tietoa. Sähkönsiirto on oletettu tapahtuvan uudella merikaapelilla Kasnäsista Taalintehtaalle, mutta tarkempia suunnitelmia ei ole tehty. Hankkeesta on tehty kaavoituspäätös, mutta muuten hanke on alkuvaiheessa. 2.8 Olofsgård Olofsgårdin hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle noin 15 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Föreningen Konstsamfundet r.f. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 140 metriä, roottorien halkaisija 120 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 3 MW. Hanke sijoittuu Taalintehdas Kemiö-voimalinjan molemmin puolin, jonka viereen rakennetaan uusi sähköasema. Hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelmaa on tarkoitus julkaista keväällä Kaavoituspäätöstä ei ole tehty. 2.9 Påvalsby Påvalsbyhyn suunnitellaan osuuskuntamuotoinen tuulivoimaprojekti Ahvenanmaan esikuvien mukaisesti. Kemiönsaaren kunta toimii hankkeen koordinoijana. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 15 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto kahdessa vaiheessa (6+9 kpl). Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 3 3,6 MW. Hankkeesta ei ole vielä tehty kaavoituspäätöstä.

10 Kuva 2-1. Kartta Kemiönsaaren tuulivoimahankkeista. 4

11 5 3. LINNUSTOVAIKUTUKSET 3.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeilla on erilaisia vaikutuksia linnustoon. Näistä tärkeimpiä ovat törmäykset tuulivoimaloihin, elinympäristön muuttuminen rakentamistoimenpiteiden seurauksena ja muuttoreittien siirtyminen lintujen välttäessä tuulivoimapuistojen läheisyydessä lentämistä. Lintujen muutto ohjautuu usein selville maastosta erottuville johtolinjoille. Monet lajit pyrkivät välttämään suurten avoimien alueiden, kuten järven- ja merenselkien ylitystä. Petolinnut käyttävät muuttaessaan hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, joita ei vesistöjen ylle synny. Niinpä niiden muuttoreitit seuraavat usein vesistöreittejä ja rannikoita. Kun vielä osa lajeista käyttää muutolla suunnistaessaan selkeitä maamerkkejä, kuten jokia, järviä, harjujaksoja tai suuria peltoaukeita, voi lintujen muuttoliikenne sopivilla paikoilla olla hyvinkin runsasta. Suomessa tärkeimmät lintujen muuton johtolinjat sijaitsevat yleensä rannikolla. Meren äärellä, jossa tuuli on yleensä sisämaata voimakkaampaa, ovat edellytykset tuulivoiman hyödyntämiselle parhaat. Niinpä rannikkoalueille rakennettavien tuulivoimalaitosten linnustovaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Tuulivoiman eri lintulajeille aiheuttama haitta ja häiriö vaihtelee suuresti lajiryhmän mukaan. Esimerkiksi kurkien on todettu muuttaessaan halukkaasti väistävän tuulipuistoalueita, ja ne saattavat kiertää kauaksi erottuvat tuulivoimala-alueet jopa kilometrien etäisyydeltä. Toisaalta monet suuret petolinnut, kuten esimerkiksi merikotka, vaikuttaisivat olevan välinpitämättömiä tuulivoimalaitoksia kohtaan, ja mm. norjalaisissa tutkimuksissa tuulivoima-alueen läpi lentävän merikotkan riski törmätä tuulivoimalaitoksen roottoreihin on arvioitu korkeaksi (Bevanger ym. 2010). Osaltaan riski voi johtua siitä, että petolinnut käyttävät lentäessään hyväksi nousevia ilmavirtauksia, ja ne eivät kaarrellessaan ole erityisen ketteriä lentäjiä, mutta myös petolintujen saalistustaktiikkaa on esitetty korkean riskin osasyyksi. Saalistaessaan kotkat kaartelevat korkealla ja tarkkailevat alhaalla näkyvää liikettä. Tällöin edessä näkyvät tuulivoimalaitokset saattavat jäädä linnuilta ajoissa huomaamatta. Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten linnustovaikutusten ohella olla myös yhteisvaikutuksia, mikäli useita tuulivoimapuistoja sijoitetaan lähelle toisiaan tai samojen lintujen käyttämien muuttoreittien läheisyyteen. Mahdollisia vaikutusmekanismeja muuttolintujen osalta ovat tuulivoimapuistojen aiheuttamat kumulatiiviset törmäysriskit sekä tuulivoimala-alueiden vaikutukset lintujen muuton ohjautumiseen ja muuttoreitteihin. Mikäli lintu joutuu lentämään usean tuulivoimaalueen läpi, kertautuu myös törmäysriski. Suomessa lintujen pääasiallinen muuttosuunta on keväällä lounaasta koilliseen ja syksyllä päinvastoin. Tämän johdosta muutto pakkautuu etenkin syksyisin länsi- ja lounaisrannikolle ja siellä erityisesti lounaaseen suuntautuviin niemenkärkiin. Keväisin mereltä saapuvien lintujen muuttoputki on leveämpi, mutta esimerkiksi merenlahdet toimivat tärkeinä sisämaahan suuntautuvina johtolinjoina. Erityisesti varhain keväällä, jolloin maastossa on vielä lunta myös suuret peltoaukeat, joilta lumi yleensä sulaa ensimmäiseksi, houkuttelevat suuria lintumääriä ja ohjaavat myös niitten muuttoa. Muuttolintujen on esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaan lentoreittinsä siten, etteivät ne joudu turhaan lentämään tuulivoimaloiden lapojen välittömässä läheisyydessä (Desholm & Kahlert 2005, Petersen ym. 2006). Tästä syystä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen väistäessä niiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Muuttoreitti siirtyy luonnollisesti sitä enemmän, mitä suurempaa tuulipuistoa linnut joutuvat väistämään. Mikäli useita tuulipuistoja sijaitsee lähekkäin, joutuvat niitä väistävät linnut entistä kauemmaksi muuttoreitiltään. Vaikutukset voivat tällöin olla merkittäviä. Linnun harhautuessa normaalireitiltään voi sillä olla tavanomaista vähemmän lepäily- ja ruokailualueita, mikä saattaa vaikuttaa linnun kuntoon ja selviytymiseen. Toisaalta esimerkiksi petolintujen joutuessa väistämään hyville kaartelupaikoille rakennettuja tuulivoimalaitoksia, ne saattavat joutua lentämään aktiivisesti uutta kaartelupaikkaa etsien, mikä on linnuille normaalia kaarteluun ja liitoon perustuvaa muuttolentoa merkittävästi

12 6 rasittavampaa. Toisaalta väistöliikkeet pienentävät myös mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä takia hankkeiden aiheuttama kumulatiivinenkin törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Myös sähkösiirtoverkolla voi olla linnustovaikutuksia. Sähkölinjojen raivaus muuttaa elinympäristöjä, ja etenkin ilmajohtojen osalta vaikutus on pitkäaikainen. Ilmajohdot muodostavat myös merkittävän törmäysriskin linnuille. Etenkin kanalinnut ovat usein alttiimpia törmäämään ilmajohtoihin etenkin, jos ne sijaitsevat metsäisen ympäristön keskellä. Maajohtojen osalta vaikutukset aiheutuvat pääosin linjan perustamisen aikaisiin häiriöihin ja elinympäristömuutoksiin. 3.2 Aineisto ja menetelmät Tämän yhteisvaikutusarvion aineistona on käytetty sekä erillishankkeiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä, että lintuharrastajien Kemiönsaarella vuosina tekemiä havaintoja. Havainnot saatiin Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:ltä, ja yhteyshenkilönä toimi yhdistyksen aluevastaava Kalle Rainio. Kemiönsaari on tunnettu suurista lintumääristään varsinkin syysmuuton aikaan. Nykyisin kymmenet lintuharrastajat vierailevat alueella erityisesti petolintumuuttoa havainnoidakseen. Kemiönsaarella on havaittu myös lukuisia lintuharvinaisuuksia, mikä kertoo osaltaan alueen kautta muuttavien lintujen määrästä ja erityisesti havainnointiaktiivisuudesta. Alueen linnustollista arvoa arvioitaessa käytettiin myös Varsinais-Suomen Liiton teettämää yhteenvetoa: Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet. Faunatica Selvityksessä käytetyt erillishankkeiden yhteydessä tehdyt linnustoselvitykset: Gräsböle ja Nordanå-Lövböle Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistohankkeiden ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys Suomen Luontotieto Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys Luomen Luontotieto Misskärr Misskärrin tuulipuiston pesimälinnustoselvitys. Ramboll Oy Kemiönsaaren Misskärrin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Suomen Luontotieto Kasnäs Kasnäsin tuulivoimapuiston linnusto- ja kasvillisuusselvitys. Ramboll Oy Stusnäs Stusnäsin tuulivoimapuiston linnusto- ja kasvillisuusselvitys. Ramboll Oy Lintumuuton kuvaus Kemiönsaarilla Kemiönsaaren kautta kulkee merkittävä muuttoreitti, ja monien lajien määrät ovat vähintäänkin alueellisesti merkittävällä tasolla (TLY kirjall.). Erityisesti kurkia nähdään syksyisin runsaasti ja myös petolintujen muuttajamäärät ovat huomattavia. Merikotkia esiintyy alueella ympäri vuoden, ja parhaina päivinä saattaa yhdeltä havaintopaikalta nähdä yli 20 yksilöä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä perustuu useimpien lintujen taipumukseen välttää meren ylitystä ja lentää viimeiseen asti maa-alueiden yllä. Siten niiden muuttovirta pakkautuu niemenkärkiin ja vesistöreittien varrella. Tämä niin sanottu suppilovaikutus näkyy Kemiönsaarella erityisesti syksyllä, jolloin lounaaseen muuttavat linnut pakkautuvat mantereen jatkeena sijaitsevalle Kemiönsaarelle jatkaakseen joko meren yli Viroon tai saaristoa seuraillen kohti Ahvenan-

13 7 maata ja Ruotsia. Keväällä lintujen saapuessa leveänä rintamana meren yli, ei suppilovaikutusta ole niin selvästi havaittavissa, ja useimpien lajien muuttajamäärät ovat Kemiönsaarella selvästi pienempiä. Kuitenkin pitkälle sisämaahan ulottuvat merenlahdet ohjaavat jonkin verran muuttoa, ja esimerkiksi Varsinais-Suomen Liiton teettämän selvityksen mukaan (Faunatica 2012) Paimionja Halikonlahti ohjaavat ja keräävät muuttoa melko voimakkaasti. Havainnointipaikat Tiira-lintutietopalvelun havaintojen tallennusjärjestelmässä on runsaasti tietoja Kemiönsaarelta. Suosituin havainnointipaikka on Björkbodan suurehko peltoaukea Kemiönsaaren länsiosassa, Dragsfjärdin taajaman koillispuolella. Alueen keskellä on kukkula, josta on lähes esteetön näkyvyys joka suuntaan, joten paikka on muutontarkkailijoiden suosiossa. Björkbodassa on havainnoitu muuttoa kattavasti, etenkin syksyisin (vuosina syyskuussa keskimäärin 21 havaintopäivää, TLY kirjall.), mutta myös keväisin ja jonkin verran kesäisin. Laajan näkyvyyden ansiosta Björkbodasta käsin saadaan melko hyvä kuva myös laajemman alueen muuttovirroista ja muuton kulusta. Björkbodan alue on todettu maakunnallisesti erittäin tärkeäksi muuttoalueeksi ja muuton solmukohdaksi erityisesti syksyisin (TLY kirjall.). Lintujen muuttovirta kulkee tarkkailukukkulan molemmin puolin ja myös päältä. Siten muuttajamäärien suuruusluokka ja lajisto ovat hyvin tiedossa, ja syksyn summat antavat melko hyvän käsityksen myös todellisesta alueen kautta kulkevasta muutosta etenkin isokokoisten lajien osalta. Syysmuuton pääväylä kulkee Björkbodasta kohti Kasnäsin kärkeä, josta suuri osa linnuista jatkaa etelään tai kaakkoon kohti Viron rannikkoa. Toisaalta esimerkiksi suuri osa varpus- ja hiirihaukoista poistuvat Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, ja niiden päävirta kulkee usein Björkbodan kohdalla lounaaseen tai jopa länteen. Lövön kallio sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa, noin 6 kilometriä Kasnäsin pohjoispuolella. Alueelta on hyvä näkyvyys joka suuntaan, joten myös tämä paikka soveltuu muuton seurantaan. Etenkin petolintumuuttoa on paikalla seurattu jonkin verran, mutta havaintopäiviä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Björkbodassa. Alueen kautta kulkee kuitenkin merkittävä muuttoväylä, sillä monien lajien muuttovirta sumppuuntuu Kasnäsin kärkeen. Kuitenkin mm. hiirihaukan muuttovirta suuntautuu Lövön kohdalla enimmäkseen länteen. Seuraavassa on esitetty tarkemmin merkittävimpien lajien muuttoa Kemiönsaarella ja alueen merkitystä niiden muuton kannalta.

14 8 Kuva 3-1. Havainnointipaikat joiden tietoihin linnustoselvitys pääosin perustuu. Kurki Kurki on runsastunut Suomessa selvästi viime vuosikymmeninä, ja myös kurjen muuttajamäärät ovat selvässä kasvussa. Kun vielä 1990-luvulla suurimmat päiväsummat olivat enintään 5000 lintua, voi nykyisin sopivana muuttopäivänä nähdä selvästi yli muuttavaa kurkea. Kurkimuuton painopiste on aina ollut läntisessä Suomessa, sillä tärkeimmät lepäilyalueet sijaitsevat Pohjanmaalla, ja kurkien pääasiallinen muuttosuunta on suoraan etelään. Koska kurki suurikokoisena lajina käyttää hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, välttää se yleensä viimeiseen asti lentämistä meren yllä, jossa nousevia ilmavirtauksia ei juuri synny. Niinpä muutto, joka sisämaassa saattaa kulkea laajalla rintamalla, keskittyy lounaisella rannikolla niemenkärkiin ja suurille saarille ennen pakollista meren ylitystä. Kemiönsaarella kurkimuuttoa on seurattu enimmäkseen Björkbodan peltoaukealla. Kurkien syksyinen muuttoreitti vaihtelee jonkin verran vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaan siten, että kovalla lännenpuoleisella tuulella linnut painuvat kauemmaksi itää kun taas itätuuli painaa linnut länteen. Vuosittaiset muuttomäärät vaihtelevat siksi suuresti. Syksyjen muuttosummat vaihtelevat ja kurjen välillä. Parhaina muuttopäivinä on yhdeltä paikalta nähty tuhansia lintuja: yksilöä, , , ja Yli tuhannen linnun muuttopäiviä on ollut 13. Kurjen kevätmuutto jakaantuu usein useammille muuttopäiville kuin syksyllä, joten päiväsummat ovat yleensä syksyä pienempiä. Myös muuttoreitti on leveämpi, ja yleensä pääjoukot saapuvat Suomeen Turun ja Helsingin välisellä rannikkokaistaleella, yleensä kuitenkin Hangon itäpuolelta. Myös Kemiönsaaren kautta muuttaa joinain keväinä runsaasti kurkia. Björkbodassa kevätmuutto ei ole yhtä näyttävää kuin syysmuutto, mutta muilla Kemiönsaaren suosituilla muutontarkkailupaikoilla, Lövössä ja Galtarbynlahdella on havaittu hyviä muuttopäiviä myös keväisin, parhaana Lövön muuttavaa ja Galtarbyn 630 muuttavaa Kurjen osalta on huomattava, että laji on suurikokoinen ja erityisesti suuret parvet on sopivalta havaintopaikalta mahdollista nähdä hyvin kaukaa. Siten kaikki havaitut linnut eivät ole välttämättä muuttaneet havaintopaikan yli. Muuton pääväylä kulkee kuitenkin syksyisin Björkbodan peltojen yli kohti Kasnäsiä, josta kurjet jatkavat etelään kaakkoon kohti Viroa.

15 9 Merikotka Merikotka on Kemiönsaaren alueella nykyisin suhteellisen tavallinen näky. Laji pesii erityisesti pienillä, metsäisillä saarilla, mutta myös Kemiönsaaren pääsaarella on ainakin kaksi lajin reviiriä (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kaikkiaan Kemiönsaaren ympäristöstä (20 km:n säteellä tuulivoima-alueista) tunnetaan 21 asuttua merikotkareviiriä. Paikallisten, pesivien lintujen lisäksi alueella tavataan runsaasti kierteleviä, pesimättömiä lintuja, jotka liikkuvat laajalti eri puolella saarta, myös saaren sisäosissa. Esimerkiksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen mukaan vuosina alueella havaittiin huhti lokakuun aikana yli 10 linnun päiväsummia 63 päivänä. Merikotkan runsautta alueella kuvaa se, että jopa yli 20 linnun päiväsummia on laskettu useina päivinä saaren eri kolkissa. Suurimpia päiväsummia ovat esimerkiksi Björkbodassa nähty 28 lintua ja Lövössä laskettu 25 kiertelevää merikotkaa. Lisäksi talviaikaan Saaristomerellä talvehtii merkittävä määrä pohjoisen Venäjän merikotkakannasta, mutta etenkin kovina jäätalvina linnut keskittyvät liikkumaan enimmäkseen jäänreunan tuntumassa. Kuva 3-2. Merikotkien pesät (siniset pallot) tuulivoima-alueiden (vihreät neliöt) läheisyydessä.

16 10 Maakotka Maakotkan tärkein muuttoreitti Suomessa kulkee etelärannikkoa pitkin itään, Kaakkois-Suomen kautta Venäjän puolelle ja edelleen kaakkoon. Toinen tärkeä reitti kulkee Turun saariston ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Kemiönsaarella, kuten usein muuallakin, merikotkamäärät ovat selvästi suurempia kuin maakotkan. Kuitenkin parhaina syksyinä esimerkiksi Björkbodassa on laskettu merkittäviä määriä maakotkia, josta esimerkkinä syksyn muuttavaa. Maakotkan muuttajamäärät vaihtelevat kuitenkin vuosittain, ja esimerkiksi syksyllä 2012 havaittiin vain yksi maakotka. Lövössä määrät ovat olleet hieman pienempiä, mikä saattaa osin johtua vähäisemmästä havainnoinnista, mutta silti parhaana syksynä on havaittu 19 maakotkaa. Esimerkiksi vuonna 2012 todettiin Suomessa 245 asuttua maakotkareviiriä, joilta tavattiin 180 rengastusikäistä poikasta. Kun maakotkien vanhat linnut pysyttelevät ympäri vuoden reviirillään ja muuttomatkalle lähtevät vain nuoret ja suuri osa esiaikuisista linnuista, voidaan todeta Kemiönsaaren kautta muuttavan merkittävän osan maamme maakotkista (poikastuotannosta). Hiirihaukka Hiirihaukan tärkeimmät muuttoreitit Suomessa ovat syksyisin etelärannikko, jossa päämuuttosuunta on itä, ja lounaissaaristo, josta hiirihaukat lentävät Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Keväisin muutto jakaantuu yleensä useammalle päivälle kuin syksyllä, ja päiväkohtaiset summat ovat pienempiä. Lounaissaariston kautta muuttaa kuitenkin keväisinkin suuria määriä hiirihaukkoja. Hiirihaukan syysmuutto on vilkasta Björkbodassa, josta linnut suuntaavat yleensä lounaaseen tai länteen. Suurimmat määrät on havaittu syksyllä 2011, jolloin syksyn summa oli 911 hiirihaukkaa. Parhaina muuttopäivinä, , nähtiin 198 hiirihaukkaa ja hiirihaukkaa. Myös Lövön kallio on vilkkaan petoreitin varrella, ja paikalta laskettiin peräti 239 länteen muuttanutta hiirihaukkaa ja lisäksi 39 lajilleen määrittämätöntä Buteo-suvun haukkaa. Sinisuohaukka Muiden petolintujen tavoin myös sinisuohaukkoja nähdään Kemiönsaarella syksyisin selvästi kevättä enemmän. Viime vuosien parhaan syksyn, 2011, summa on Björkbodan osalta 188 muuttavaa sinisuohaukkaa, kun paras kevätsumma on Lövön 4 muuttavaa keväältä Parhaat päiväsummat ovat edellä mainituilla alueilla samaa suuruusluokkaa, sillä Björkbodan paras muutto on laskettu 31 muuttavaa ja Lövön laskettu 23 muuttavaa sinisuohaukkaa. Varpushaukka Varpushaukka on petolinnuistamme yksi selvimmin lounaaseen muuttavista lajeista. Etelärannikolla varpushaukkoja nähdään yleensä eniten Hankoniemellä, mutta myös lounaissaariston kautta muuttaa merkittäviä määriä varpushaukkoja. Erityisesti syysmuutto on alueella ajoittain vilkasta. Yli sadan linnun muuttopäiviä on mm. Björkbodassa viimeisen viiden vuoden aikana laskettu 16. Parhaat Kemiönsaarella havaitut muutot ovat Björkbodan 308 muuttavaa ja Lövön 191 muuttavaa. Syksyn kokonaismäärät kohoavat usein yli tuhanteen varpushaukkaan, ja 2011 havaittiin kaikkiaan muuttavaa lintua. Keväisin määrät ovat yleensä pienempiä, ja esimerkiksi Björkbodan paras kevätsumma on vuoden muuttavaa. Viimeisen viiden kevään paras päiväsumma on Galtarbynlahden 25 muuttavaa Todennäköisesti varpushaukkoja kuitenkin muuttaa alueen kautta enemmän myös keväisin. Muutto on kuitenkin ajoittunut pidemmälle jaksolle, ja toisaalta havainnointi ei ole keväisin yhtä kattavaa kuin syksyllä. Joutsenet Kemiönsaarella ei ole havaittu erityisen merkittäviä joutsenmuuttoja. Osaltaan syynä voi olla laulujoutsenen syysmuuttokauden kesto, sillä viime vuosina päämuutto on voinut tapahtua vasta joulukuussa, joskus jopa tammikuun alussa. Toisaalta kevätmuutto voi alkaa jo maaliskuun alussa. Siten muuttokausi ajoittuu suurelta osin aikoihin, jolloin kattavaa muutonseurantaa ei alueella

17 11 yleensä ole. Suurin joutsenmuutto on havaittu Lövön kalliolta , jolloin havaittiin 44 muuttavaa laulujoutsenta. Laulujoutsenia kuitenkin lepäilee Kemiönsaaren pelloilla kohtalaisen suuria määriä. Saaristossa yleisesti pesivät kyhmyjoutsenet ovat yleensä sidoksissa mereen, eivätkä ne juuri liiku saaren sisäosissa. Myöskään sisämaassa niitä ei juuri pesi, joten havainnot alueen kautta muuttavista joutsenista koskenevat kaikki laulujoutsenia. Havaintojen perusteella Kemiönsaaren kautta ei muuta merkittäviä määriä laulujoutsenia. Hanhet Kemiönsaari ei sijoitu metsähanhien päämuuttoreitille, sillä keväisin suurin osa hanhista saapuu Suomeen Selkämeren yli Satakuntaan ja Pohjanmaalle, minkä kautta muuttaa hanhea. Syksyisin hanhien muuttoreitti kulkee selvästi leveämmällä rintamalla, ja myös Kemiönsaarella nähdään ajoittain kohtalaista metsähanhimuuttoa. Parhaana muuttopäivänä, , Björkbodassa nähtiin 604 muuttavaa metsähanhea ja samalta syksyltä on myös suurin syyssumma, 631 muuttavaa. Viime vuosien toiseksi paras muutto on selvästi pienempi, 235 muuttavaa , eivätkä syyssummatkaan ole merkittäviä. Voidaankin todeta, että Kemiönsaari ei ole metsähanhen päämuuttoreitillä. Varsinaista merihanhimuuttoa ei useinkaan Suomessa nähdä, ja Kemiönsaaren merkitys merihanhille painottuu voimakkaasti merenlahdilla lepäilijöihin ja pelloilla ruokaileviin lintuihin. Koska merihanhien liikehdintä yöpymis- ja lepäilypaikkojen ja ruokailupeltojen välillä on päivittäistä, ja koska Sjölaxissa saattaa loppukesällä lepäillä tuhansia merihanhia, nähdään lajia yleisesti eri puolilla saarta etenkin loppukesän ja syksyn aikana. Suurimmat peltokerääntymät on laskettu Björkbodassa, jossa ruokaili 820 ja merihanhea. Muualla Kemiönsaarella kerääntymät ovat yleensä pienempiä, mutta niistä mainittakoon keväinen 32 kiertelevää lintua Galtarbynlahdella. Valkoposkihanhen levinneisyys on kahtiajakautunut. Siperiassa pesivien, arktisten valkoposkihanhien lisäksi Itämeren piirissä pesii nykyisin runsastuva valkoposkihanhipopulaatio. Näitä Saaristomerellä pesiviä valkoposkihanhia nähdään Kemiönsaarellakin enenevässä määrin etenkin syksyisin. Kuitenkin merkittävimmät muuttohavainnot Kemiönsaarella on tehty arktisten hanhien syksyisen päämuuton aikana, joka joinain syksyinä yltää myös Varsinais-Suomeen. Björkbodan paras muutto, muuttavaa valkoposkihanhea, laskettiin , ja ilmeisesti pääosin samat linnut nähtiin myös Lövössä, sillä siellä summa oli muuttavaa. Pelloilla arktiset hanhet lepäilevät suhteellisen harvoin, mutta syksyn 2012 aikana Suomessa havaittiin monin paikoin ennätysrunsaita peltokerääntymiä, joista Kemiönsaarikin sai osansa Björkbodassa lepäili 920 valkoposkihanhea ja vielä paikalla oli 900 paikallista lintua. Kovin merkittävässä roolissa Kemiönsaaren pellot eivät kuitenkaan valkoposkihanhen kannalta ole, ja päämuuttoreittikin kulkee yleensä selvästi idempänä. Valkoposkihanhien kevätmuutto on yleensä painottunut syysmuuttoa selvemmin Suomenlahdelle, ja vaikka esimerkiksi Paimionlahdella nähdään joinain loppukeväinä kohtalaista arktisten kuikkalintujen muuttoa, ei valkoposkihanhien massamuuttoa yleensä Varsinais-Suomessa keväisin nähdä. Kerääntymisalueet ja ruokailulennot Kemiönsaarella on useita lintujen kerääntymäalueita. Sjölax on matala merenlahti saaren itäosissa. Se kuuluu Natura suojeluohjelmaan (FI ) ja Natura tietolomakkeen mukaan Sjölax on Suomen todennäköisesti merkittävin merihanhien kerääntymisalue, jolla saattaa loppukesästä lepäillä jopa yli merihanhea, joskin viimeisen viiden vuoden suurin laskettu määrä on yksilöä vuodelta 2012 (TLY kirjall.). Hanhet tekevät päivittäin ruokailulentoja eri puolille saarta, pääosin kuitenkin suurille peltoaukeille, joista tärkeimpänä nousee esiin Björkbodan peltoalue, jossa on enimmillään laskettu 820 merihanhea Myös Dalkarbyträsketillä ja Trotbyssä on laskettu yli 500 linnun paikalliskerääntymiä. Merihanhia lentää siis suurin joukoin eri puolilla Kemiönsaarta sopivia ruokailupaikkoja etsien. Björkbodan pelloilla havaitaan myös merkittäviä määriä lepäileviä ja ruokailevia muuttolintuja. Edellä mainittujen merihanhien lisäksi alueella on viime vuosina kerääntynyt kohtalaisia määriä valkoposkihanhia, josta esimerkkinä havaitut 920 paikallista valkoposkihanhea. Myös

18 12 vähäisempiä määriä laulujoutsenia ruokailee pelloilla etenkin keväisin. Björkbodan pellot ovat tärkeä ruokailu- ja levähdyspaikka myös monille varpuslinnuille, kuten peipoille, kiuruille ja kirvisille. joita nähdään keväin syksyin satapäisiä parvia. Galtarbyviken on kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja reheväkasvuinen. Pesimälajistoa ei tunneta erityisen hyvin, mutta alueella pesii monipuolinen vesilintulajisto. Merihanhia nähdään alueella erityisesti syksyisin. Alueella on harrastettu jonkin verran muutonseurantaa, mutta ei niin kattavasti kuin esimerkiksi Björkbodassa, ja ainakin osin tästä johtuen muuttajamäärät ovat selvästi pienempiä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä, vertailu maakunnan muuhun tilanteeseen Kemiönsaaren sijainti lähellä manteretta ja sen ulottuminen ikään kuin mantereen jatkeena pitkälle lounaaseen vaikuttavat merkittävästi sen merkitykseen muuttolintujen muuttoreittinä erityisesti syksyisin. Keväällä Kemiönsaaren suuret peltoaukeat ovat ensimmäinen huomionarvoinen ruokailualue mereltä tuleville muuttolinnuille. Lisäksi kauas sisämaahan ulottuvat kapeat merenlahdet, Paimionlahti ja Halikonlahti, ohjaavat muuttoa erityisesti keväisin. Karttatarkastelussa Kemiönsaari sijoittuu näiden kahden johtolinjan väliin, mutta ne sijaitsevat niin lähellä, että käytännössä myös Kemiönsaaren yli kulkee vilkas muuttoreitti, jossa muuttaa monipuolista lajistoa painottuen kuitenkin erityisesti petolintuihin ja kurkiin sekä varpuslintuihin. Björkboda on havaintojen perusteella keskeisimpiä alueita lintujen muuton kannalta erityisesti syksyisin, sillä alueen kautta muuttavat sekä etelään ja lounaaseen suuntaava muuttovirta, että länteen suuntaava muuttovirta. Lisäksi alueella ruokailee runsaasti lintuja. Suppilovaikutuksen takia eteläisissä niemenkärjissä lintuja liikkuu muuttovirrassa nähden enemmän ja pienemmällä alueella kuin pohjoisempana, jossa muutto on hajanaisempaa. Kemiönsaarella muuttovirta kasaantuu erityisesti Björkbodaan ja siitä etelään kohti Kasnäsiä ulottuvalle alueelle. 3.4 Vaikutukset Törmäykset Arvio voimala-alueiden läpi lentävien lintujen määristä Eri voimala-alueiden läpi lentäneiden lintujen määrien arvioimiseksi laskettiin olemassa olevan tiedon pohjalta linnustotiheydet (yks./km) havaintopaikoilta. Luku kertoo suuruusluokan siitä kuinka paljon lintuja muuttaa keskimäärin kilometrin levyisen alueen läpi. Tarpeeksi kattavat aineistot tiheyden arvioimiseksi on saatavilla vain Nordanå Lövbölen hankkeesta sekä lintuharrastajien tiedoista Björkbodan havainnointipaikalta. Molemmat alueet sijaitsevat Kemiönsaaren kuntakeskuksen länsipuolella, joten lintumäärät kuvastavat lähinnä saaren länsiosan muuttovirtojen määriä. Nordanå Lövböle hankealueen tiheystieto on saatu jakamalla YVA-selostuksessa mainittu, alueen kautta muuttavien lintujen määrä alueen leveydellä. Björkbodan tietolähteenä on Turun lintutieteellisen yhdistyksen havaintoaineistot viideltä viime vuodelta. Havaittu määrä -sarakkeeseen on summattu lajeittain viiden viime vuoden aikana kirjatut kevään ja syksyn suurimmat kokonaismäärät. Linnustotiheydet on saatu arvioimalla lajikohtainen havaittavuus-% sekä havaittavuussäde. Havaittavuus-% kuvaa sitä kuinka suuri osa alueen ohi lentävistä linnuista on nähty tehdyillä havainnointiotannoilla. Havaittavuus vaihtelee lajeittain riippuen lähinnä muuttoajan pituudesta. Merikotkalla ja laulujoutsenella havaittavuus-% on pieni johtuen siitä että lajit muuttavat hyvin pitkällä aikavälillä, runsaasti myös havainnointipäivien ulkopuolella. Kurjen muuttoaika on vastaavasti lyhyt painottuen hyvin havainnoituihin massamuuttopäiviin. Teoreettinen muuttomäärä havainnointipaikalla kuvaa sitä kuinka paljon lintuja olisi voinut nähdä, mikäli havainnointi olisi ollut aukotonta. Havaittavuussäde kuvaa sen alueen laajuutta kuinka kaukaa laji voidaan havainnoida ja yksilömäärät on kirjattu ylös. Linnustotiheys on laskettu jakamalla teoreettinen muuttomäärä havaittavuussäteellä. Todellisuudessa hyvällä optiikalla lajit voidaan tunnistaa ja kirjata huomattavasti

19 13 kauempaankin, mikä nostaa tiheysarvoa. Toisaalta osa lähelläkin lentäneistä linnuista jää havaitsematta, mikä vastaavasti pienentää tiheysarvoa. Jäljempänä esitettävässä törmäysmallinnuksessa on käytetty em. eri aineistoista saatua, suurempaa tiheyslukua (lihavoituna taulukossa). Taulukko 3-1. Muuttajien määrät ja linnustotiheys Björkbodassa sekä linnustotiheys Nordanån ja Lövbölen alueella. Laji Havaittu määrä Arvioitu havaittavuus % Teoreettinen muuttomäärä havaintopaikalla Havaittavuussäde km Björkbodan linnustotiheys/km Linnustotiheys Nordanå ja Lövböle YVA laulujoutsen metsähanhi merihanhi valkoposkihanhi mehiläishaukka merikotka sinisuohaukka varpushaukka hiirihaukka piekana maakotka kurki Seuraavassa vaiheessa on linnustotiheyden perusteella arvioitu kaikkien tarkasteltujen tuulivoima-alueiden yli lentäneiden lintujen määrät käyttäen tutkimusikkunan leveytenä eri alueiden päämuuttosuuntaa vasten olevien leveyksien summaa (yht. 23 km) (Taulukko 3-2). Arviointiin liittyy useita epätarkkuuksia ja virhelähteitä, mistä johtuen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Merkittävä epätarkkuus on mm. se, että alueiden läpi lentävien määrät on laskettu samalla tiheysluvulla kaikilla alueilla. Todellisuudessa muuttomäärät saattavat vaihdella lajista riippuen huomattavastikin eri puolella saarta. Tästä syystä törmäysmääräarvioita ei esitetä aluekohtaisesti. Kokonaisarviomenetelmän katsottiin sopivan, koska voimala-alueita sijoittuu eri puolille saarta, mikä tasoittaa virheen määrää. Joillekin alueille luvut voivat olla liian matalia ja joillekin vastaavasti liian suuria. Kolmannessa vaiheessa on laskettu em. matemaattisella mallilla lintujen törmäysmäärät (Taulukko 3-2). Törmäysmallinnus Yleistä Törmäysvaikutusten arvioinnin tueksi on viime vuosien aikana lisäksi kehitetty useitakin erilaisia matemaattisia malleja, jotka mahdollistavat karkealla tasolla eri tuulipuistoalueiden aiheuttaman lintukuolleisuuden arvioinnin ja vertailun. Lintujen törmäysriskiä arvioitiin laskentamenetelmällä, jonka teoreettinen mallinnus on peräisin Lucas ym. (2007) teoksesta Birds and windfarms kappaleessa 15 esitetyn teorian mukaan (Band ym. 2007a). Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan maastohavaintojen ja todennäköisyyslaskelmien perusteella todennäköisyys, jolla tutkittava lintulaji kohtaa pyörivän tuulivoimalan. Laskelmassa huomioidaan tuulivoimala-alueen läpi riskikorkeudella lentävien lintujen määrät ja roottorien oletettu yhteispinta-ala. Toisessa vaiheessa lasketaan tuulivoimalan pyörivien lapojen läpi lentävän linnun todennäköisyys osua lapoihin. Osumatodennäköisyyteen vaikuttavat linnun nopeus, linnun koko, lentotapa, roottorin pyörimisnopeus, roottorin lavan pituus ja leveys, lapakulma ja lapojen lukumäärä.

20 14 Törmäysmallinnusten väistökertoimena on yleisesti käytetty 0,95 0,97, mikä tarkoittaa että % linnuista väistää tielleen osuvat tuulivoimalat ja vain 3 5 % linnuista lentää tuulivoimapuistoalueen läpi. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että todellisuudessa jopa % linnuista väistää roottoreita (mm. Desholm & Kahlert 2006, Scottish Natural Heritage 2010). Väistö perustuu suurimmilta osin siihen, että hyvissä sääolosuhteissa kookkaat tuulivoimalat näkyvät (mm. valkoinen väri ja lapojen vilkkuminen) varsin kauas ja linnuilla on siksi hyvät mahdollisuudet kiertää tuulivoimapuisto ja välttää törmäykset (Koistinen 2004, Scottish Naturel Heritage 2010). Taulukossa 3-2 on esitetty arvio törmäysmääristä, mikäli suunnittelualueelle sijoittuisi hankesuunnitelmien mukainen määrä voimaloita (90 kpl). Arvio on tehty havainnoinnin perusteella riskialttiimmille lajeille, jotka kokonsa ja lentokorkeutensa perustella todennäköisimmin joutuisivat kohtaamaan voimalat. Voimala-alueiden kautta lentävien määrän suuruusluokat laskettiin havaintoaineistoista arvioitujen keskimääräisten muuttolintutiheyksien avulla. Oletuksena laskennoissa on ollut, että voimalat sijoittuvat 50 %:sti toistensa suojaan (eivät lisää kohtaamispinta-alaa) ja voimalat toimivat 75 % käyttöasteella. Voimaloiden roottoreiden pituutena on käytetty 62,5 metriä. Taulukko 3-2. Arviot kaikkien alueiden läpi lentävien yhteismäärästä sekä voimaloiden törmäävien lintujen määristä. Laji Alueiden läpi lentävien määrä Riskikorkeudella lentäviä % Kohtaamisia ilman väistöä Väistö % Törmäyksiä Laulujoutsen , ,89 Metsähanhi , ,48 Merihanhi ,7 97 2,8 Merikotka , ,11 Varpushaukka , ,07 Hiirihaukka , ,36 Piekana , ,11 Kurki ,1 97 4,23 Sinisuohaukka ,26 Mehiläishaukka , ,3 Valkoposkihanhi , ,47 Populaatiovaikutuksista Taulukossa 3-3 on tarkasteltu lintupopulaatioihin kohdistuvaa riskiä. Tieto on vaikutusarvioinnin kannalta tärkeämpi kuin pelkkä kuolleisuusarvio. Tässä käytettiin Koistisen (2004) esittämää tapaa, jolla saadaan ennuste kuolleisuuden aiheuttamasta populaatiomuutoksesta. Pk = P(1 - r)k Missä P = alkuperäinen populaatio

21 15 Pk = populaatio k vuoden jälkeen k = aikajakson pituus vuosina r = vuosittainen kuolleiden osuus populaatiosta Populaatiokokona tässä on käytetty viimeisimmän lintuatlaksen arvioita koko Suomen pesivästä parimäärästä. Populaatiokoko on saatu kertomalla parimäärän minimiarvio kolmella. Oletuksena on siis että populaation yksilömäärä, mihin törmäyskuolleisuus kohdistuu muodostuu pesivistä pariskunnista ja yhdestä poikasesta. Populaatiotarkastelu on hyvin pelkistetty ja siihen liittyy merkittäviä oletuksia ja epävarmuuksia, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Merkittävin huomio tässä tarkastelussa on se, että populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit näyttäisivät kohdistuvat merikotkaan, johtuen niiden runsaasta esiintymisestä seudulla ja Suomen kannan pienestä koosta. Laskelman mukaan tuulivoiman aiheuttama vuosittainen lisäkuolleisuus merikotkalle olisi noin 0,6 %, mikä pienentäisi lajin kantoja Suomessa noin 6 % kymmenessä vuodessa, mikäli kannan koko muutoin pysyisi ennallaan. Kaikilla muilla lajeilla vaikutus on hyvin vähäinen ollen alle 0,2 %. Taulukko 3-3. Arviot törmäysten populaatiovaikutuksista. Laji Pareja Suomessa Törmäyksiä/v Populaatiokoko (yks.) r (vuosittain kuolleiden osuus) Populaatiokoko 10 v kuluttua P 10 (Muutos yks/ 10v) P 10 (Muutos %/ 10v) Laulujoutsen 0, , ,06 Metsähanhi 0, , ,09 Merihanhi 2, , ,19 Merikotka 6, , ,19 Varpushaukka 2, , ,11 Hiirihaukka 1, , ,13 Piekana 0, , ,07 Kurki 4, , ,05 Sinisuohaukka 0, , ,03 Mehiläishaukka 0, , ,05 Valkoposkihanhi 0, , ,05 Merikotka on monissa tutkimuksissa (esim. Rydell ym. 2011) arvioitu yhdeksi tuulivoimavaikutuksille herkimmistä lajeista. Laji on suurikokoisena suhteellisen hidas lentäjä ja käyttää lentäessään hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, ja on erityisesti kaarrellessaan altis törmäämään tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Ilmeisesti merikotka ei kykene erottamaan pyörivää roottoria tai ei pidä sitä vaarallisena. Merikotkaa ja sen käyttäytymistä tuulivoimapuistojen läheisyydessä on tutkittu erityisesti Norjassa, jossa Smølan saaren tuulipuiston ympäristössä pesiviä merikotkia on seurattu mm. satelliittilähettimien avulla vuosina (Bevanger ym. 2010). Tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan soveltaa Suomen merikotkiin, sillä todennäköisesti lintujen käyttäytyminen Suomen metsäisessä sisäsaaristossa on erilaista kuin Norjan länsirannikolla. Norjassa lintujen tiheyskin on huomattavasti suurempi kuin Suomessa, sillä 217 km 2 :n Smølassa ja sen lähiympäristössä on asuttua merikotkareviiriä, kun Kemiönsaarella, jonka maapinta-ala on noin 687 km 2, ja sen lähiympäristössä tunnetaan 21 merikotkareviiriä. Lisäksi Smølan saarella on vain yksi suurehko, 68:n myllyn tuulivoimapuisto, kun taas tässä raportissa pyritään arvioimaan useiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia. Kuitenkin tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vähintään suuntaa antavina.

22 16 Norjassa tehdyn tutkimuksen päätulos oli, että merikotkat eivät muuttaneet käyttäytymistä tuulipuistojen alueella. Ne eivät siten osanneet myöskään väistää tuulimyllyjen pyörivää roottoria, ja törmäyskuolemia todettiin neljän vuoden aikana kaikkiaan 39. Merikotkatörmäyksiä todettiin seurantajakson aikana 7,8 yks./vuosi, eli 0,11 yks/voimala/vuosi. Valtaosa törmäyksistä sattui vanhoille linnuille keväällä, eli aikana, jolloin ne lentävät aktiivisimmin kantaen pesässä oleville poikasille ruokaa. Siten tuulivoimapuiston vaikutukset olivat merkittäviä, ja vuosittainen kuolleisuus lisääntyi peräti 10 %. Vanhojen, lisääntyvien lintujen kuolleisuus vaikuttaa populaatiotasolla merkittävästi, etenkin kun niiden menehtyminen aiheuttaa välillisesti myös pesässä olevan poikasen kuoleman. Merikotka käyttää lentäessään hyväksi nousevia ilmavirtauksia, joita muodostuu esimerkiksi avoimien kallioiden yläpuolelle. Norjalaistutkimuksessa havaittiin kotkien käyttävän hyväksi myös tuulivoimayksikön viereen muodostuvaa turbulenssia, jolloin ne kaartelivat hyvin usein aivan tuulimyllyn vieressä, mikä tietysti lisää törmäysriskiä. Merikotkan reviiri on suuri, ja yleensä kahden asutun pesän välimatka on Suomessa vähintään viisi kilometriä. Linnut voivat siis liikkua pesimäaikaankin hyvin laajalla alueella. Norjalaistutkimuksessa merikotkien todettiin satelliittipaikannuksiin perustuen lintujen liikkuvan keskimäärin 15 kertaa päivässä, ja on todennäköistä, että mikäli saalista on niukasti tarjolla, joutuvat linnut etenkin pesimäaikana liikkumaan enemmän. On myös esitetty, että kotkat saalistaessaan kiinnittäisivät tarkkaavaisuutensa alas maahan, missä saalista on saatavilla, eivätkä erityisen aktiivisesti katselisi eteenpäin, ja siten ne voisivat ajautuessaan tuulivoimayksikön läheisyyteen huomaamattaan törmätä pyöriviin lapoihin. Nuoret linnut puolestaan liikkuvat ensimmäisien elinkuukausiensa aikana pääosin pesän lähistöllä, mutta saattavat myöhemmin, muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana, kierrellä hyvinkin laajalla alueella, jopa satojen kilometrien etäisyydellä. Siten hyvinkin laajan alueen tuulivoimapuistoilla voi olla yhteisvaikutuksia merikotkille. Merikotka on muuttolintu, joskin yleensä ainoastaan nuoret linnut muuttavat etelämmäksi ja pesivä pari viihtyy reviirillään ympäri vuoden, joskin saattaa laajentaa saalistusaluettaan etenkin kovina jäätalvina. Pohjois-Venäjällä, Vienanmeren ympäristössä pesivistä merikotkista myös vanhat linnut muuttavat pääsääntöisesti etelämmäksi, ja näitä Venäjän pesimäkannan lintuja talvehtii esimerkiksi Saaristomerellä. Siten Kemiönsaaren tuulivoimapuistojen vaikutukset voivat ulottua myös Suomen ulkopuolella pesiviin merikotkapopulaatioihin. Todellisuudessa kantojen muutokset eivät ole näin yksioikoisia kuin taulukko 3-3 osoittaa. Populaation elinvoimaisuuteen ja kokoon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Merikotkan pesimäkanta on vahvistunut Itämerellä etenkin 1990-luvulta lähtien. Pesimäkannan kehitys noudattaa Itämeren eri osissa hyvin samanlaista kaavaa (Herrman ym. 2011). Itämeren rantavaltioiden parimääräksi arvioitiin noin vuonna 2007, minkä jälkeen pesimäparien määrä on jatkanut kasvuaan. Suomessa todettiin vuonna 2010 lähes 370 pesimäreviiriä, kun kolme vuotta aiemmin jäätiin alle 300 reviirin (Stjernberg ym. 2011). Tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Suomen länsirannikolle, sillä suurin osa reviireistä sijoittuu Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Merenkurkun alueelle. Suomessa laji luetaan uhanalaisten lajien arvioinnissa edelleen vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010), kun kansainvälisessä arviossa merikotka on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Itämeren rantavaltioista eniten pesimäreviirejä on Puolassa ( , vuonna 2007) ja Ruotsissa (455) sekä Saksassa (295). Suomi on merikotkalle kuitenkin varsin merkittävä pesimäalue, sillä Itämeren rantavaltioiden pesimäreviireistä noin 13 prosenttia sijoittuu pääosin Suomen länsirannikolle (Nousiainen ja Tikkanen 2013). Skandinavian tärkein pesimäalue sijoittuu kuitenkin Atlantin rannoille, sillä Norjassa parimäärä on parintuhannen luokkaa. Mikäli merikotkan kanta kasvaisi samaa tahtia kuin viime vuosikymmeninä kuuden yksilön vuotuinen lisäkuolleisuus vain hieman hidastaisi kannan kasvua (Taulukko 3-4). Merikotkakannan voimakas runsastuminen tekee lajista populaatiotasolla kohtalaisen sietokykyisen lisäkuolleisuudelle. Suomen mittakaavassa kotkia pitäisi todennäköisesti menehtyä voimaloihin vuosittain useita kymmeniä ennen kuin kanta kääntyisi laskuun.

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet

Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet Nordana -Lo vbo len tuulivoimahanke: Kuvasovitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2,4 MW ja/tai Enercon E101 3,0 MW Napakorkeus: 141m / 135,4 m Lavan pituus:

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012) BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA TUULIVOIMA-ALUEIDEN VAIKUTUKSET LIN- Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa NUSTOON Päivämäärä 10/07/2014 Laatija Hannu Tikkanen, Heikki Tuohimaa

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan

Lisätiedot

POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT

POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT POHJANMAAN LIITTO POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA- ALUEIDEN VAIKUTUKSET NATURA 2000 ALUEISIIN Hannu Tikkanen, Heikki Tuohimaa ja Harri Hölttä 2013 27.7.2013 Päivämäärä

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET:

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: - TÖRMÄYSMALLINNUS - MERIKOTKIEN PESIMÄTILANTEEN

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta

Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Keski-Suomi Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA 28.11.2013 KESELY/19//07.04/2013 07.01.10.01 07.04.02.00 ELY-2009-R-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Päätös ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimahanke

Soidinmäen tuulivoimahanke KESELY/14//07.04/2013 Keski-Suomi 17.1.2014 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Soidinmäen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

Humppilan Urjalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset linnustoon. 1. Johdanto. 2. Lähialueen hankkeet

Humppilan Urjalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset linnustoon. 1. Johdanto. 2. Lähialueen hankkeet HumppilanUrjalantuulivoimapuisto Tuulivoimahankkeidenyhteisvaikutuksetlinnustoon 1. Johdanto Humppilan Urjalan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa nostettiin esiin erityisesti

Lisätiedot

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2.4 MW. Napakorkeus: 141 m Lavan pituus: 58,5 m Roottorin halkaisija: 117 m Menetelmä:

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy LOPPURAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy LOPPURAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TuuliWatti Oy, Puhuri Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, wpdd Finland Oy, Fortum Power and Heat Oy, PVO Innopowerr Oy, Metsähallitus KALAJOKI RAAHE TUULIVOIMAPUISTOT muuttolinnustoon

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488 Pyhtään tuulivoimayleiskaavat 1 22) Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 11 Tarkastellut

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Lausunto Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA MUISTUTUSTEN VASTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21191 MUISTUTUSTEN VASTI Sisällysluettelo 1 Aino Tammela...

Lisätiedot

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ismo Nousiainen Lokakuu 2008 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1.Kristiinankaupungin

Lisätiedot