KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä helmikuu 2013 Työnumero KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Dennis Söderholm, Hannu Tikkanen, Matti Häkkilä, Heli Lehvola, Sonja Semeri, Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen, Veli-Pekka Alkula Raino Kukkonen Kemiönsaaren kunnassa olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arvio Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arvioitavat hankkeet Yleistä hankkeista Högsåra Nordanå Lövböle Gräsböle Misskärr Stusnäs Kasnäs Olofsgård Påvalsby 3 3. Linnustovaikutukset Vaikutusmekanismit Aineisto ja menetelmät Lintumuuton kuvaus Kemiönsaarilla Vaikutukset Törmäykset Muut mahdolliset vaikutukset (mm. muuttoreittien siirtyminen, ruokailulentojen siirtyminen) Lähteet vaikutukset lepakoihin Vaikutusmekanismit Menetelmät Hankealueiden erillisselvityksissä havaitut lepakkolajit Muut hankealueilla mahdollisesti esiintyvät lepakkolajit Lähteet Maisemavaikutukset Vaikutusmekanismit 22

4 5.2 Menetelmät Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä - kohteet Vaikutusarvio Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Toiminnan aikaiset vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Toiminnan aikaiset vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Toiminnan aikaiset vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin sekä -kohteisiin Yhteisvaikutusten vähentäminen Epävarmuustekijät Lähteet Meluvaikutukset Vaikutusmekanismit Menetelmät Ohjearvot Epävarmuustekijät Vaikutusarvio Päiväaika Yöaika Yhteisvaikutusten vähentäminen Lähteet Varjostusvaikutukset Vaikutusmekanismit Menetelmät Suunnitteluohjearvot Epävarmuustekijät Vaikutusarvio Yhteisvaikutusten vähentäminen Lähteet Sähköverkon välityskapasiteetti Tausta Menetelmät Kemiönsaaren sähköverkon nykytilanne ja kapasiteetti 55

5 8.3.1 Fingridin sähköasema Fortumin suurjännitteinen jakeluverkko Fingridin kantaverkko Tuulivoimahankkeiden aiheuttamat investoinnit sähköverkkoon Sähköverkkoon liittyminen Kemiönsaarella Hankekohtainen tarkastelu Gräsböle Nordanå Lövböle Olofsgård Misskärr Stusnäs Påvalsby Kasnäs Lähteet Johtopäätökset Linnustovaikutukset Vaikutukset lepakoihin Maisemavaikutukset Melu- ja välkevaikutukset Sähköverkon välityskapasiteetti 63

6 LIITTEET Liite 1 Maisemavaikutusalueet tuulivoimaloiden lähialueilla Liite 2 Maisemavaikutussektorit Liite 3 Maisemavaikutustaulukko Liite 4 Meluvaikutukset päivällä Liite 5 Meluvaikutukset yöllä Liite 6 Varjostusvaikutukset KARTTAMATERIAALI Maastotietokanta ja rasteritaustakartat Maanmittauslaitos

7 1 1. JOHDANTO Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta on päättänyt teettää yhteisvaikutusselvityksen kunnassa olevista tuulivoimahankkeista. Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan ja kokouspöytäkirjan perusteluissa todetaan, että: "Kemiönsaarella löytyy paljon kiinnostusta tuulivoimaa kohtaan. Kunnassa on tällä hetkellä aktiivisessa vaiheessa neljä tuulivoiman osayleiskaavaa sekä osa asemakaavaa, johon suunnitellaan tuulivoimaa. Lisäksi julkisuudessa on ollut puhetta vielä kahdesta muusta tuulivoimapuistosta. Jokaisessa kaavaprosessissa tutkitaan tuulivoiman vaikutuksia. Kaikkien kaavojen kohdalla tehdään ainakin seuraavat perusselvitykset: liito-oravaselvitys, muinaisjäännösinventointi, muuttolintuselvitys, selvitys pesivistä lintukannoista, kasvillisuusselvitys, lepakkoselvitys, maisemaselvitys ja havainnekuvat. Lisäksi kaavaselostuksessa selvitetään myös vaikutuksia moneen muuhun asiaan, kuten meluun, välkkeeseen, eläimistöön, virkistykseen sekä ihmisten elinoloihin ja terveyteen. Kunkin kaavan kohdalla selvitykset antavat kuvan tuulivoiman vaikutuksista kaavaalueelle ja lähiympäristöön. Koska käynnissä on näin monta tuulivoimakaavaa, ja lisää on mahdollisesti tulossa, tulee myös ajankohtaiseksi selvittää tuulivoimapuistojen, ja täten eri kaavojen, yhteisvaikutukset. Vaikkakin kunkin kaava-alueen tuulipuistojen vaikutukset on selvitetty perusteellisesti, eivät vaikutukset laajemmassa perspektiivissä välttämättä kuitenkaan ole kaikenkattavat. Tilanteen varmistamiseksi näiden yhteisvaikutuksista täytyy tehdä selvitys." Yhteisvaikutusselvitykseen on otettu mukaan kuusi osa-aluetta: vaikutukset linnustoon ja erityisesti muuttolinnustoon, vaikutukset lepakoihin, vaikutukset maisemaan, meluvaikutukset, välkevaikutukset ja vaikutukset sähkönsiirtokapasiteettiin. Nämä ovat sellaisia osa-alueita, joihin vaikuttaa useamman tuulivoimapuiston olemassaolo. Esimerkiksi vaikutukset kasvillisuuteen tai liito-oraviin ovat enemmän hankekohtaisia eikä näihin kohdistuvat vaikutukset ole yhteisiä muiden hankkeiden kanssa. Myös melu- ja välkevaikutukset ovat melko paikallisia, mutta kun osa hankkeista sijaitsee lähellä toisiaan, yhteisvaikutukset näiden kesken on tarkasteltu myös melun ja välkkeen osalta. Tässä yhteisvaikutusselvityksessä on käytetty lähtöaineistona tuulivoimahankkeista laadittuja erillisselvityksiä, maakuntaliiton selvityksiä sekä muilta toimijoilta saatua tietoa. Yhteisvaikutusselvityksen on toteuttanut Ramboll Finland Oy ja siihen ovat osallistuneet FM suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm (projektipäällikkö, paikkatiedot), FM biologi Hannu Tikkanen ja FM biologi Matti Häkkilä (linnustovaikutukset), FM biologi Heli Lehvola (lepakkovaikutukset), maisemaarkkitehti Sonja Semeri (maisemavaikutukset), insinööri (amk) Arttu Ruhanen ja insinööri (amk) Janne Ristolainen (melu- ja välkevaikutukset) sekä diplomi-insinööri Veli-Pekka Alkula (vaikutukset sähkönsiirron kapasiteettiin). Käännöksen ruotsiksi on tehnyt Marita Storsjö. Yhteisvaikutusselvitys perustuu niihin tietoihin tuulivoimahankkeista, jotka olivat saatavilla tammikuun 2013 loppuun mennessä. Selvityksestä on järjestetty viranomaispalaveri Turussa. Tätä selvitystä on mahdollista päivittää, mikäli hankkeista ilmenee uutta tietoa tai uusia hankkeita käynnistyy.

8 2 2. ARVIOITAVAT HANKKEET 2.1 Yleistä hankkeista Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan yleensä 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit kaivetaan noin 0,7 metrin syvyyteen ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen. Kaapelikaivannon leveys on noin 0,4 metriä. Niiltä osin kun kaapeli kulkee ohuen maanpeiton alueella, kaapelit sijoitetaan betonikaukaloon. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tiestössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevat metsäautotiet, joita parannetaan. 2.2 Högsåra Kemiönsaaressa on 3 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa Högsårassa. Via Wind Oy omistaa saarella kolme 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka on otettu käyttöön vuonna Tuulivoimaloiden tornin korkeus on 65 metriä ja roottorin halkaisija 72 metriä. Vuonna 2010 jokainen voimala tuotti keskimäärin noin MWh/a. 2.3 Nordanå Lövböle Nordanå Lövbölessä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 31 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Varsinais-Suomen Energia Oy. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä, roottorien halkaisija metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Hankealueelle sijoitettavan sähköaseman sijainnille on kaksi vaihtoehtoa. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4,5 kilometriä pitkällä 110 kv:n ilmajohdolla tai maakaapelilla. Ilmajohdolle on kaksi reittivaihtoehtoa. Viimeisimmät vaiheet hankkeessa oli ympäristövaikutusten arviointi ja osayleiskaavaluonnos, jotka esiteltiin marraskuussa Gräsböle Gräsbölessä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 5 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Lounaisvoima Oy. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä, roottorien halkaisija metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyisen 110 kv ilmajohdon viereen. Hankesuunnitelman mukaan rakennetaan 20 kv ilmajohto voimaloiden 1 ja 3 välillä, joko kokonaan tai osittain. Viimeisin vaihe hankkeessa oli osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo kesällä Hankkeen selvityksiä on täydennetty talvella 2012/ Misskärr Misskärrissä vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 9 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Taaleritehtaan Tuulipuisto I Ky. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 120 metriä, roottorien halkaisija 117 metriä ja voi-

9 3 maloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on 2,4 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyiselle Taalintehdas Kemiö 110 kv -voimalinjan viereen noin 4 km hankealueesta. Maakaapelireitille on eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto. Viimeisin vaihe hankkeessa oli osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo marraskuussa Stusnäs Stusnäsissa vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 5 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Saba Wind Oy Ab. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan 94 tai korkeintaan 124 metriä, roottorien halkaisija korkeintaan 113 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 3 MW. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköaseman sijainnista ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Hankkeesta on julkaistu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mutta kaavaluonnosta ei ole vielä esitetty. 2.7 Kasnäs Kasnäsissa vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 3 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Saba Wind Oy Ab. Voimaloiden napakorkeus ja roottorien halkaisija ei ole vielä tarkemmin suunniteltu. Tässä selvityksessä on oletettu, että voimaloiden napakorkeus in 120 metriä. Voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähkötehosta ei ole tarkempaa tietoa. Sähkönsiirto on oletettu tapahtuvan uudella merikaapelilla Kasnäsista Taalintehtaalle, mutta tarkempia suunnitelmia ei ole tehty. Hankkeesta on tehty kaavoituspäätös, mutta muuten hanke on alkuvaiheessa. 2.8 Olofsgård Olofsgårdin hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle noin 15 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen vetäjänä toimii Föreningen Konstsamfundet r.f. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 140 metriä, roottorien halkaisija 120 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 3 MW. Hanke sijoittuu Taalintehdas Kemiö-voimalinjan molemmin puolin, jonka viereen rakennetaan uusi sähköasema. Hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelmaa on tarkoitus julkaista keväällä Kaavoituspäätöstä ei ole tehty. 2.9 Påvalsby Påvalsbyhyn suunnitellaan osuuskuntamuotoinen tuulivoimaprojekti Ahvenanmaan esikuvien mukaisesti. Kemiönsaaren kunta toimii hankkeen koordinoijana. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 15 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto kahdessa vaiheessa (6+9 kpl). Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 3 3,6 MW. Hankkeesta ei ole vielä tehty kaavoituspäätöstä.

10 Kuva 2-1. Kartta Kemiönsaaren tuulivoimahankkeista. 4

11 5 3. LINNUSTOVAIKUTUKSET 3.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeilla on erilaisia vaikutuksia linnustoon. Näistä tärkeimpiä ovat törmäykset tuulivoimaloihin, elinympäristön muuttuminen rakentamistoimenpiteiden seurauksena ja muuttoreittien siirtyminen lintujen välttäessä tuulivoimapuistojen läheisyydessä lentämistä. Lintujen muutto ohjautuu usein selville maastosta erottuville johtolinjoille. Monet lajit pyrkivät välttämään suurten avoimien alueiden, kuten järven- ja merenselkien ylitystä. Petolinnut käyttävät muuttaessaan hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, joita ei vesistöjen ylle synny. Niinpä niiden muuttoreitit seuraavat usein vesistöreittejä ja rannikoita. Kun vielä osa lajeista käyttää muutolla suunnistaessaan selkeitä maamerkkejä, kuten jokia, järviä, harjujaksoja tai suuria peltoaukeita, voi lintujen muuttoliikenne sopivilla paikoilla olla hyvinkin runsasta. Suomessa tärkeimmät lintujen muuton johtolinjat sijaitsevat yleensä rannikolla. Meren äärellä, jossa tuuli on yleensä sisämaata voimakkaampaa, ovat edellytykset tuulivoiman hyödyntämiselle parhaat. Niinpä rannikkoalueille rakennettavien tuulivoimalaitosten linnustovaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Tuulivoiman eri lintulajeille aiheuttama haitta ja häiriö vaihtelee suuresti lajiryhmän mukaan. Esimerkiksi kurkien on todettu muuttaessaan halukkaasti väistävän tuulipuistoalueita, ja ne saattavat kiertää kauaksi erottuvat tuulivoimala-alueet jopa kilometrien etäisyydeltä. Toisaalta monet suuret petolinnut, kuten esimerkiksi merikotka, vaikuttaisivat olevan välinpitämättömiä tuulivoimalaitoksia kohtaan, ja mm. norjalaisissa tutkimuksissa tuulivoima-alueen läpi lentävän merikotkan riski törmätä tuulivoimalaitoksen roottoreihin on arvioitu korkeaksi (Bevanger ym. 2010). Osaltaan riski voi johtua siitä, että petolinnut käyttävät lentäessään hyväksi nousevia ilmavirtauksia, ja ne eivät kaarrellessaan ole erityisen ketteriä lentäjiä, mutta myös petolintujen saalistustaktiikkaa on esitetty korkean riskin osasyyksi. Saalistaessaan kotkat kaartelevat korkealla ja tarkkailevat alhaalla näkyvää liikettä. Tällöin edessä näkyvät tuulivoimalaitokset saattavat jäädä linnuilta ajoissa huomaamatta. Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten linnustovaikutusten ohella olla myös yhteisvaikutuksia, mikäli useita tuulivoimapuistoja sijoitetaan lähelle toisiaan tai samojen lintujen käyttämien muuttoreittien läheisyyteen. Mahdollisia vaikutusmekanismeja muuttolintujen osalta ovat tuulivoimapuistojen aiheuttamat kumulatiiviset törmäysriskit sekä tuulivoimala-alueiden vaikutukset lintujen muuton ohjautumiseen ja muuttoreitteihin. Mikäli lintu joutuu lentämään usean tuulivoimaalueen läpi, kertautuu myös törmäysriski. Suomessa lintujen pääasiallinen muuttosuunta on keväällä lounaasta koilliseen ja syksyllä päinvastoin. Tämän johdosta muutto pakkautuu etenkin syksyisin länsi- ja lounaisrannikolle ja siellä erityisesti lounaaseen suuntautuviin niemenkärkiin. Keväisin mereltä saapuvien lintujen muuttoputki on leveämpi, mutta esimerkiksi merenlahdet toimivat tärkeinä sisämaahan suuntautuvina johtolinjoina. Erityisesti varhain keväällä, jolloin maastossa on vielä lunta myös suuret peltoaukeat, joilta lumi yleensä sulaa ensimmäiseksi, houkuttelevat suuria lintumääriä ja ohjaavat myös niitten muuttoa. Muuttolintujen on esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaan lentoreittinsä siten, etteivät ne joudu turhaan lentämään tuulivoimaloiden lapojen välittömässä läheisyydessä (Desholm & Kahlert 2005, Petersen ym. 2006). Tästä syystä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen väistäessä niiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Muuttoreitti siirtyy luonnollisesti sitä enemmän, mitä suurempaa tuulipuistoa linnut joutuvat väistämään. Mikäli useita tuulipuistoja sijaitsee lähekkäin, joutuvat niitä väistävät linnut entistä kauemmaksi muuttoreitiltään. Vaikutukset voivat tällöin olla merkittäviä. Linnun harhautuessa normaalireitiltään voi sillä olla tavanomaista vähemmän lepäily- ja ruokailualueita, mikä saattaa vaikuttaa linnun kuntoon ja selviytymiseen. Toisaalta esimerkiksi petolintujen joutuessa väistämään hyville kaartelupaikoille rakennettuja tuulivoimalaitoksia, ne saattavat joutua lentämään aktiivisesti uutta kaartelupaikkaa etsien, mikä on linnuille normaalia kaarteluun ja liitoon perustuvaa muuttolentoa merkittävästi

12 6 rasittavampaa. Toisaalta väistöliikkeet pienentävät myös mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä takia hankkeiden aiheuttama kumulatiivinenkin törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Myös sähkösiirtoverkolla voi olla linnustovaikutuksia. Sähkölinjojen raivaus muuttaa elinympäristöjä, ja etenkin ilmajohtojen osalta vaikutus on pitkäaikainen. Ilmajohdot muodostavat myös merkittävän törmäysriskin linnuille. Etenkin kanalinnut ovat usein alttiimpia törmäämään ilmajohtoihin etenkin, jos ne sijaitsevat metsäisen ympäristön keskellä. Maajohtojen osalta vaikutukset aiheutuvat pääosin linjan perustamisen aikaisiin häiriöihin ja elinympäristömuutoksiin. 3.2 Aineisto ja menetelmät Tämän yhteisvaikutusarvion aineistona on käytetty sekä erillishankkeiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä, että lintuharrastajien Kemiönsaarella vuosina tekemiä havaintoja. Havainnot saatiin Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:ltä, ja yhteyshenkilönä toimi yhdistyksen aluevastaava Kalle Rainio. Kemiönsaari on tunnettu suurista lintumääristään varsinkin syysmuuton aikaan. Nykyisin kymmenet lintuharrastajat vierailevat alueella erityisesti petolintumuuttoa havainnoidakseen. Kemiönsaarella on havaittu myös lukuisia lintuharvinaisuuksia, mikä kertoo osaltaan alueen kautta muuttavien lintujen määrästä ja erityisesti havainnointiaktiivisuudesta. Alueen linnustollista arvoa arvioitaessa käytettiin myös Varsinais-Suomen Liiton teettämää yhteenvetoa: Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet. Faunatica Selvityksessä käytetyt erillishankkeiden yhteydessä tehdyt linnustoselvitykset: Gräsböle ja Nordanå-Lövböle Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistohankkeiden ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys Suomen Luontotieto Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys Luomen Luontotieto Misskärr Misskärrin tuulipuiston pesimälinnustoselvitys. Ramboll Oy Kemiönsaaren Misskärrin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Suomen Luontotieto Kasnäs Kasnäsin tuulivoimapuiston linnusto- ja kasvillisuusselvitys. Ramboll Oy Stusnäs Stusnäsin tuulivoimapuiston linnusto- ja kasvillisuusselvitys. Ramboll Oy Lintumuuton kuvaus Kemiönsaarilla Kemiönsaaren kautta kulkee merkittävä muuttoreitti, ja monien lajien määrät ovat vähintäänkin alueellisesti merkittävällä tasolla (TLY kirjall.). Erityisesti kurkia nähdään syksyisin runsaasti ja myös petolintujen muuttajamäärät ovat huomattavia. Merikotkia esiintyy alueella ympäri vuoden, ja parhaina päivinä saattaa yhdeltä havaintopaikalta nähdä yli 20 yksilöä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä perustuu useimpien lintujen taipumukseen välttää meren ylitystä ja lentää viimeiseen asti maa-alueiden yllä. Siten niiden muuttovirta pakkautuu niemenkärkiin ja vesistöreittien varrella. Tämä niin sanottu suppilovaikutus näkyy Kemiönsaarella erityisesti syksyllä, jolloin lounaaseen muuttavat linnut pakkautuvat mantereen jatkeena sijaitsevalle Kemiönsaarelle jatkaakseen joko meren yli Viroon tai saaristoa seuraillen kohti Ahvenan-

13 7 maata ja Ruotsia. Keväällä lintujen saapuessa leveänä rintamana meren yli, ei suppilovaikutusta ole niin selvästi havaittavissa, ja useimpien lajien muuttajamäärät ovat Kemiönsaarella selvästi pienempiä. Kuitenkin pitkälle sisämaahan ulottuvat merenlahdet ohjaavat jonkin verran muuttoa, ja esimerkiksi Varsinais-Suomen Liiton teettämän selvityksen mukaan (Faunatica 2012) Paimionja Halikonlahti ohjaavat ja keräävät muuttoa melko voimakkaasti. Havainnointipaikat Tiira-lintutietopalvelun havaintojen tallennusjärjestelmässä on runsaasti tietoja Kemiönsaarelta. Suosituin havainnointipaikka on Björkbodan suurehko peltoaukea Kemiönsaaren länsiosassa, Dragsfjärdin taajaman koillispuolella. Alueen keskellä on kukkula, josta on lähes esteetön näkyvyys joka suuntaan, joten paikka on muutontarkkailijoiden suosiossa. Björkbodassa on havainnoitu muuttoa kattavasti, etenkin syksyisin (vuosina syyskuussa keskimäärin 21 havaintopäivää, TLY kirjall.), mutta myös keväisin ja jonkin verran kesäisin. Laajan näkyvyyden ansiosta Björkbodasta käsin saadaan melko hyvä kuva myös laajemman alueen muuttovirroista ja muuton kulusta. Björkbodan alue on todettu maakunnallisesti erittäin tärkeäksi muuttoalueeksi ja muuton solmukohdaksi erityisesti syksyisin (TLY kirjall.). Lintujen muuttovirta kulkee tarkkailukukkulan molemmin puolin ja myös päältä. Siten muuttajamäärien suuruusluokka ja lajisto ovat hyvin tiedossa, ja syksyn summat antavat melko hyvän käsityksen myös todellisesta alueen kautta kulkevasta muutosta etenkin isokokoisten lajien osalta. Syysmuuton pääväylä kulkee Björkbodasta kohti Kasnäsin kärkeä, josta suuri osa linnuista jatkaa etelään tai kaakkoon kohti Viron rannikkoa. Toisaalta esimerkiksi suuri osa varpus- ja hiirihaukoista poistuvat Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, ja niiden päävirta kulkee usein Björkbodan kohdalla lounaaseen tai jopa länteen. Lövön kallio sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa, noin 6 kilometriä Kasnäsin pohjoispuolella. Alueelta on hyvä näkyvyys joka suuntaan, joten myös tämä paikka soveltuu muuton seurantaan. Etenkin petolintumuuttoa on paikalla seurattu jonkin verran, mutta havaintopäiviä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Björkbodassa. Alueen kautta kulkee kuitenkin merkittävä muuttoväylä, sillä monien lajien muuttovirta sumppuuntuu Kasnäsin kärkeen. Kuitenkin mm. hiirihaukan muuttovirta suuntautuu Lövön kohdalla enimmäkseen länteen. Seuraavassa on esitetty tarkemmin merkittävimpien lajien muuttoa Kemiönsaarella ja alueen merkitystä niiden muuton kannalta.

14 8 Kuva 3-1. Havainnointipaikat joiden tietoihin linnustoselvitys pääosin perustuu. Kurki Kurki on runsastunut Suomessa selvästi viime vuosikymmeninä, ja myös kurjen muuttajamäärät ovat selvässä kasvussa. Kun vielä 1990-luvulla suurimmat päiväsummat olivat enintään 5000 lintua, voi nykyisin sopivana muuttopäivänä nähdä selvästi yli muuttavaa kurkea. Kurkimuuton painopiste on aina ollut läntisessä Suomessa, sillä tärkeimmät lepäilyalueet sijaitsevat Pohjanmaalla, ja kurkien pääasiallinen muuttosuunta on suoraan etelään. Koska kurki suurikokoisena lajina käyttää hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, välttää se yleensä viimeiseen asti lentämistä meren yllä, jossa nousevia ilmavirtauksia ei juuri synny. Niinpä muutto, joka sisämaassa saattaa kulkea laajalla rintamalla, keskittyy lounaisella rannikolla niemenkärkiin ja suurille saarille ennen pakollista meren ylitystä. Kemiönsaarella kurkimuuttoa on seurattu enimmäkseen Björkbodan peltoaukealla. Kurkien syksyinen muuttoreitti vaihtelee jonkin verran vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaan siten, että kovalla lännenpuoleisella tuulella linnut painuvat kauemmaksi itää kun taas itätuuli painaa linnut länteen. Vuosittaiset muuttomäärät vaihtelevat siksi suuresti. Syksyjen muuttosummat vaihtelevat ja kurjen välillä. Parhaina muuttopäivinä on yhdeltä paikalta nähty tuhansia lintuja: yksilöä, , , ja Yli tuhannen linnun muuttopäiviä on ollut 13. Kurjen kevätmuutto jakaantuu usein useammille muuttopäiville kuin syksyllä, joten päiväsummat ovat yleensä syksyä pienempiä. Myös muuttoreitti on leveämpi, ja yleensä pääjoukot saapuvat Suomeen Turun ja Helsingin välisellä rannikkokaistaleella, yleensä kuitenkin Hangon itäpuolelta. Myös Kemiönsaaren kautta muuttaa joinain keväinä runsaasti kurkia. Björkbodassa kevätmuutto ei ole yhtä näyttävää kuin syysmuutto, mutta muilla Kemiönsaaren suosituilla muutontarkkailupaikoilla, Lövössä ja Galtarbynlahdella on havaittu hyviä muuttopäiviä myös keväisin, parhaana Lövön muuttavaa ja Galtarbyn 630 muuttavaa Kurjen osalta on huomattava, että laji on suurikokoinen ja erityisesti suuret parvet on sopivalta havaintopaikalta mahdollista nähdä hyvin kaukaa. Siten kaikki havaitut linnut eivät ole välttämättä muuttaneet havaintopaikan yli. Muuton pääväylä kulkee kuitenkin syksyisin Björkbodan peltojen yli kohti Kasnäsiä, josta kurjet jatkavat etelään kaakkoon kohti Viroa.

15 9 Merikotka Merikotka on Kemiönsaaren alueella nykyisin suhteellisen tavallinen näky. Laji pesii erityisesti pienillä, metsäisillä saarilla, mutta myös Kemiönsaaren pääsaarella on ainakin kaksi lajin reviiriä (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kaikkiaan Kemiönsaaren ympäristöstä (20 km:n säteellä tuulivoima-alueista) tunnetaan 21 asuttua merikotkareviiriä. Paikallisten, pesivien lintujen lisäksi alueella tavataan runsaasti kierteleviä, pesimättömiä lintuja, jotka liikkuvat laajalti eri puolella saarta, myös saaren sisäosissa. Esimerkiksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen mukaan vuosina alueella havaittiin huhti lokakuun aikana yli 10 linnun päiväsummia 63 päivänä. Merikotkan runsautta alueella kuvaa se, että jopa yli 20 linnun päiväsummia on laskettu useina päivinä saaren eri kolkissa. Suurimpia päiväsummia ovat esimerkiksi Björkbodassa nähty 28 lintua ja Lövössä laskettu 25 kiertelevää merikotkaa. Lisäksi talviaikaan Saaristomerellä talvehtii merkittävä määrä pohjoisen Venäjän merikotkakannasta, mutta etenkin kovina jäätalvina linnut keskittyvät liikkumaan enimmäkseen jäänreunan tuntumassa. Kuva 3-2. Merikotkien pesät (siniset pallot) tuulivoima-alueiden (vihreät neliöt) läheisyydessä.

16 10 Maakotka Maakotkan tärkein muuttoreitti Suomessa kulkee etelärannikkoa pitkin itään, Kaakkois-Suomen kautta Venäjän puolelle ja edelleen kaakkoon. Toinen tärkeä reitti kulkee Turun saariston ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Kemiönsaarella, kuten usein muuallakin, merikotkamäärät ovat selvästi suurempia kuin maakotkan. Kuitenkin parhaina syksyinä esimerkiksi Björkbodassa on laskettu merkittäviä määriä maakotkia, josta esimerkkinä syksyn muuttavaa. Maakotkan muuttajamäärät vaihtelevat kuitenkin vuosittain, ja esimerkiksi syksyllä 2012 havaittiin vain yksi maakotka. Lövössä määrät ovat olleet hieman pienempiä, mikä saattaa osin johtua vähäisemmästä havainnoinnista, mutta silti parhaana syksynä on havaittu 19 maakotkaa. Esimerkiksi vuonna 2012 todettiin Suomessa 245 asuttua maakotkareviiriä, joilta tavattiin 180 rengastusikäistä poikasta. Kun maakotkien vanhat linnut pysyttelevät ympäri vuoden reviirillään ja muuttomatkalle lähtevät vain nuoret ja suuri osa esiaikuisista linnuista, voidaan todeta Kemiönsaaren kautta muuttavan merkittävän osan maamme maakotkista (poikastuotannosta). Hiirihaukka Hiirihaukan tärkeimmät muuttoreitit Suomessa ovat syksyisin etelärannikko, jossa päämuuttosuunta on itä, ja lounaissaaristo, josta hiirihaukat lentävät Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Keväisin muutto jakaantuu yleensä useammalle päivälle kuin syksyllä, ja päiväkohtaiset summat ovat pienempiä. Lounaissaariston kautta muuttaa kuitenkin keväisinkin suuria määriä hiirihaukkoja. Hiirihaukan syysmuutto on vilkasta Björkbodassa, josta linnut suuntaavat yleensä lounaaseen tai länteen. Suurimmat määrät on havaittu syksyllä 2011, jolloin syksyn summa oli 911 hiirihaukkaa. Parhaina muuttopäivinä, , nähtiin 198 hiirihaukkaa ja hiirihaukkaa. Myös Lövön kallio on vilkkaan petoreitin varrella, ja paikalta laskettiin peräti 239 länteen muuttanutta hiirihaukkaa ja lisäksi 39 lajilleen määrittämätöntä Buteo-suvun haukkaa. Sinisuohaukka Muiden petolintujen tavoin myös sinisuohaukkoja nähdään Kemiönsaarella syksyisin selvästi kevättä enemmän. Viime vuosien parhaan syksyn, 2011, summa on Björkbodan osalta 188 muuttavaa sinisuohaukkaa, kun paras kevätsumma on Lövön 4 muuttavaa keväältä Parhaat päiväsummat ovat edellä mainituilla alueilla samaa suuruusluokkaa, sillä Björkbodan paras muutto on laskettu 31 muuttavaa ja Lövön laskettu 23 muuttavaa sinisuohaukkaa. Varpushaukka Varpushaukka on petolinnuistamme yksi selvimmin lounaaseen muuttavista lajeista. Etelärannikolla varpushaukkoja nähdään yleensä eniten Hankoniemellä, mutta myös lounaissaariston kautta muuttaa merkittäviä määriä varpushaukkoja. Erityisesti syysmuutto on alueella ajoittain vilkasta. Yli sadan linnun muuttopäiviä on mm. Björkbodassa viimeisen viiden vuoden aikana laskettu 16. Parhaat Kemiönsaarella havaitut muutot ovat Björkbodan 308 muuttavaa ja Lövön 191 muuttavaa. Syksyn kokonaismäärät kohoavat usein yli tuhanteen varpushaukkaan, ja 2011 havaittiin kaikkiaan muuttavaa lintua. Keväisin määrät ovat yleensä pienempiä, ja esimerkiksi Björkbodan paras kevätsumma on vuoden muuttavaa. Viimeisen viiden kevään paras päiväsumma on Galtarbynlahden 25 muuttavaa Todennäköisesti varpushaukkoja kuitenkin muuttaa alueen kautta enemmän myös keväisin. Muutto on kuitenkin ajoittunut pidemmälle jaksolle, ja toisaalta havainnointi ei ole keväisin yhtä kattavaa kuin syksyllä. Joutsenet Kemiönsaarella ei ole havaittu erityisen merkittäviä joutsenmuuttoja. Osaltaan syynä voi olla laulujoutsenen syysmuuttokauden kesto, sillä viime vuosina päämuutto on voinut tapahtua vasta joulukuussa, joskus jopa tammikuun alussa. Toisaalta kevätmuutto voi alkaa jo maaliskuun alussa. Siten muuttokausi ajoittuu suurelta osin aikoihin, jolloin kattavaa muutonseurantaa ei alueella

17 11 yleensä ole. Suurin joutsenmuutto on havaittu Lövön kalliolta , jolloin havaittiin 44 muuttavaa laulujoutsenta. Laulujoutsenia kuitenkin lepäilee Kemiönsaaren pelloilla kohtalaisen suuria määriä. Saaristossa yleisesti pesivät kyhmyjoutsenet ovat yleensä sidoksissa mereen, eivätkä ne juuri liiku saaren sisäosissa. Myöskään sisämaassa niitä ei juuri pesi, joten havainnot alueen kautta muuttavista joutsenista koskenevat kaikki laulujoutsenia. Havaintojen perusteella Kemiönsaaren kautta ei muuta merkittäviä määriä laulujoutsenia. Hanhet Kemiönsaari ei sijoitu metsähanhien päämuuttoreitille, sillä keväisin suurin osa hanhista saapuu Suomeen Selkämeren yli Satakuntaan ja Pohjanmaalle, minkä kautta muuttaa hanhea. Syksyisin hanhien muuttoreitti kulkee selvästi leveämmällä rintamalla, ja myös Kemiönsaarella nähdään ajoittain kohtalaista metsähanhimuuttoa. Parhaana muuttopäivänä, , Björkbodassa nähtiin 604 muuttavaa metsähanhea ja samalta syksyltä on myös suurin syyssumma, 631 muuttavaa. Viime vuosien toiseksi paras muutto on selvästi pienempi, 235 muuttavaa , eivätkä syyssummatkaan ole merkittäviä. Voidaankin todeta, että Kemiönsaari ei ole metsähanhen päämuuttoreitillä. Varsinaista merihanhimuuttoa ei useinkaan Suomessa nähdä, ja Kemiönsaaren merkitys merihanhille painottuu voimakkaasti merenlahdilla lepäilijöihin ja pelloilla ruokaileviin lintuihin. Koska merihanhien liikehdintä yöpymis- ja lepäilypaikkojen ja ruokailupeltojen välillä on päivittäistä, ja koska Sjölaxissa saattaa loppukesällä lepäillä tuhansia merihanhia, nähdään lajia yleisesti eri puolilla saarta etenkin loppukesän ja syksyn aikana. Suurimmat peltokerääntymät on laskettu Björkbodassa, jossa ruokaili 820 ja merihanhea. Muualla Kemiönsaarella kerääntymät ovat yleensä pienempiä, mutta niistä mainittakoon keväinen 32 kiertelevää lintua Galtarbynlahdella. Valkoposkihanhen levinneisyys on kahtiajakautunut. Siperiassa pesivien, arktisten valkoposkihanhien lisäksi Itämeren piirissä pesii nykyisin runsastuva valkoposkihanhipopulaatio. Näitä Saaristomerellä pesiviä valkoposkihanhia nähdään Kemiönsaarellakin enenevässä määrin etenkin syksyisin. Kuitenkin merkittävimmät muuttohavainnot Kemiönsaarella on tehty arktisten hanhien syksyisen päämuuton aikana, joka joinain syksyinä yltää myös Varsinais-Suomeen. Björkbodan paras muutto, muuttavaa valkoposkihanhea, laskettiin , ja ilmeisesti pääosin samat linnut nähtiin myös Lövössä, sillä siellä summa oli muuttavaa. Pelloilla arktiset hanhet lepäilevät suhteellisen harvoin, mutta syksyn 2012 aikana Suomessa havaittiin monin paikoin ennätysrunsaita peltokerääntymiä, joista Kemiönsaarikin sai osansa Björkbodassa lepäili 920 valkoposkihanhea ja vielä paikalla oli 900 paikallista lintua. Kovin merkittävässä roolissa Kemiönsaaren pellot eivät kuitenkaan valkoposkihanhen kannalta ole, ja päämuuttoreittikin kulkee yleensä selvästi idempänä. Valkoposkihanhien kevätmuutto on yleensä painottunut syysmuuttoa selvemmin Suomenlahdelle, ja vaikka esimerkiksi Paimionlahdella nähdään joinain loppukeväinä kohtalaista arktisten kuikkalintujen muuttoa, ei valkoposkihanhien massamuuttoa yleensä Varsinais-Suomessa keväisin nähdä. Kerääntymisalueet ja ruokailulennot Kemiönsaarella on useita lintujen kerääntymäalueita. Sjölax on matala merenlahti saaren itäosissa. Se kuuluu Natura suojeluohjelmaan (FI ) ja Natura tietolomakkeen mukaan Sjölax on Suomen todennäköisesti merkittävin merihanhien kerääntymisalue, jolla saattaa loppukesästä lepäillä jopa yli merihanhea, joskin viimeisen viiden vuoden suurin laskettu määrä on yksilöä vuodelta 2012 (TLY kirjall.). Hanhet tekevät päivittäin ruokailulentoja eri puolille saarta, pääosin kuitenkin suurille peltoaukeille, joista tärkeimpänä nousee esiin Björkbodan peltoalue, jossa on enimmillään laskettu 820 merihanhea Myös Dalkarbyträsketillä ja Trotbyssä on laskettu yli 500 linnun paikalliskerääntymiä. Merihanhia lentää siis suurin joukoin eri puolilla Kemiönsaarta sopivia ruokailupaikkoja etsien. Björkbodan pelloilla havaitaan myös merkittäviä määriä lepäileviä ja ruokailevia muuttolintuja. Edellä mainittujen merihanhien lisäksi alueella on viime vuosina kerääntynyt kohtalaisia määriä valkoposkihanhia, josta esimerkkinä havaitut 920 paikallista valkoposkihanhea. Myös

18 12 vähäisempiä määriä laulujoutsenia ruokailee pelloilla etenkin keväisin. Björkbodan pellot ovat tärkeä ruokailu- ja levähdyspaikka myös monille varpuslinnuille, kuten peipoille, kiuruille ja kirvisille. joita nähdään keväin syksyin satapäisiä parvia. Galtarbyviken on kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja reheväkasvuinen. Pesimälajistoa ei tunneta erityisen hyvin, mutta alueella pesii monipuolinen vesilintulajisto. Merihanhia nähdään alueella erityisesti syksyisin. Alueella on harrastettu jonkin verran muutonseurantaa, mutta ei niin kattavasti kuin esimerkiksi Björkbodassa, ja ainakin osin tästä johtuen muuttajamäärät ovat selvästi pienempiä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä, vertailu maakunnan muuhun tilanteeseen Kemiönsaaren sijainti lähellä manteretta ja sen ulottuminen ikään kuin mantereen jatkeena pitkälle lounaaseen vaikuttavat merkittävästi sen merkitykseen muuttolintujen muuttoreittinä erityisesti syksyisin. Keväällä Kemiönsaaren suuret peltoaukeat ovat ensimmäinen huomionarvoinen ruokailualue mereltä tuleville muuttolinnuille. Lisäksi kauas sisämaahan ulottuvat kapeat merenlahdet, Paimionlahti ja Halikonlahti, ohjaavat muuttoa erityisesti keväisin. Karttatarkastelussa Kemiönsaari sijoittuu näiden kahden johtolinjan väliin, mutta ne sijaitsevat niin lähellä, että käytännössä myös Kemiönsaaren yli kulkee vilkas muuttoreitti, jossa muuttaa monipuolista lajistoa painottuen kuitenkin erityisesti petolintuihin ja kurkiin sekä varpuslintuihin. Björkboda on havaintojen perusteella keskeisimpiä alueita lintujen muuton kannalta erityisesti syksyisin, sillä alueen kautta muuttavat sekä etelään ja lounaaseen suuntaava muuttovirta, että länteen suuntaava muuttovirta. Lisäksi alueella ruokailee runsaasti lintuja. Suppilovaikutuksen takia eteläisissä niemenkärjissä lintuja liikkuu muuttovirrassa nähden enemmän ja pienemmällä alueella kuin pohjoisempana, jossa muutto on hajanaisempaa. Kemiönsaarella muuttovirta kasaantuu erityisesti Björkbodaan ja siitä etelään kohti Kasnäsiä ulottuvalle alueelle. 3.4 Vaikutukset Törmäykset Arvio voimala-alueiden läpi lentävien lintujen määristä Eri voimala-alueiden läpi lentäneiden lintujen määrien arvioimiseksi laskettiin olemassa olevan tiedon pohjalta linnustotiheydet (yks./km) havaintopaikoilta. Luku kertoo suuruusluokan siitä kuinka paljon lintuja muuttaa keskimäärin kilometrin levyisen alueen läpi. Tarpeeksi kattavat aineistot tiheyden arvioimiseksi on saatavilla vain Nordanå Lövbölen hankkeesta sekä lintuharrastajien tiedoista Björkbodan havainnointipaikalta. Molemmat alueet sijaitsevat Kemiönsaaren kuntakeskuksen länsipuolella, joten lintumäärät kuvastavat lähinnä saaren länsiosan muuttovirtojen määriä. Nordanå Lövböle hankealueen tiheystieto on saatu jakamalla YVA-selostuksessa mainittu, alueen kautta muuttavien lintujen määrä alueen leveydellä. Björkbodan tietolähteenä on Turun lintutieteellisen yhdistyksen havaintoaineistot viideltä viime vuodelta. Havaittu määrä -sarakkeeseen on summattu lajeittain viiden viime vuoden aikana kirjatut kevään ja syksyn suurimmat kokonaismäärät. Linnustotiheydet on saatu arvioimalla lajikohtainen havaittavuus-% sekä havaittavuussäde. Havaittavuus-% kuvaa sitä kuinka suuri osa alueen ohi lentävistä linnuista on nähty tehdyillä havainnointiotannoilla. Havaittavuus vaihtelee lajeittain riippuen lähinnä muuttoajan pituudesta. Merikotkalla ja laulujoutsenella havaittavuus-% on pieni johtuen siitä että lajit muuttavat hyvin pitkällä aikavälillä, runsaasti myös havainnointipäivien ulkopuolella. Kurjen muuttoaika on vastaavasti lyhyt painottuen hyvin havainnoituihin massamuuttopäiviin. Teoreettinen muuttomäärä havainnointipaikalla kuvaa sitä kuinka paljon lintuja olisi voinut nähdä, mikäli havainnointi olisi ollut aukotonta. Havaittavuussäde kuvaa sen alueen laajuutta kuinka kaukaa laji voidaan havainnoida ja yksilömäärät on kirjattu ylös. Linnustotiheys on laskettu jakamalla teoreettinen muuttomäärä havaittavuussäteellä. Todellisuudessa hyvällä optiikalla lajit voidaan tunnistaa ja kirjata huomattavasti

19 13 kauempaankin, mikä nostaa tiheysarvoa. Toisaalta osa lähelläkin lentäneistä linnuista jää havaitsematta, mikä vastaavasti pienentää tiheysarvoa. Jäljempänä esitettävässä törmäysmallinnuksessa on käytetty em. eri aineistoista saatua, suurempaa tiheyslukua (lihavoituna taulukossa). Taulukko 3-1. Muuttajien määrät ja linnustotiheys Björkbodassa sekä linnustotiheys Nordanån ja Lövbölen alueella. Laji Havaittu määrä Arvioitu havaittavuus % Teoreettinen muuttomäärä havaintopaikalla Havaittavuussäde km Björkbodan linnustotiheys/km Linnustotiheys Nordanå ja Lövböle YVA laulujoutsen metsähanhi merihanhi valkoposkihanhi mehiläishaukka merikotka sinisuohaukka varpushaukka hiirihaukka piekana maakotka kurki Seuraavassa vaiheessa on linnustotiheyden perusteella arvioitu kaikkien tarkasteltujen tuulivoima-alueiden yli lentäneiden lintujen määrät käyttäen tutkimusikkunan leveytenä eri alueiden päämuuttosuuntaa vasten olevien leveyksien summaa (yht. 23 km) (Taulukko 3-2). Arviointiin liittyy useita epätarkkuuksia ja virhelähteitä, mistä johtuen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Merkittävä epätarkkuus on mm. se, että alueiden läpi lentävien määrät on laskettu samalla tiheysluvulla kaikilla alueilla. Todellisuudessa muuttomäärät saattavat vaihdella lajista riippuen huomattavastikin eri puolella saarta. Tästä syystä törmäysmääräarvioita ei esitetä aluekohtaisesti. Kokonaisarviomenetelmän katsottiin sopivan, koska voimala-alueita sijoittuu eri puolille saarta, mikä tasoittaa virheen määrää. Joillekin alueille luvut voivat olla liian matalia ja joillekin vastaavasti liian suuria. Kolmannessa vaiheessa on laskettu em. matemaattisella mallilla lintujen törmäysmäärät (Taulukko 3-2). Törmäysmallinnus Yleistä Törmäysvaikutusten arvioinnin tueksi on viime vuosien aikana lisäksi kehitetty useitakin erilaisia matemaattisia malleja, jotka mahdollistavat karkealla tasolla eri tuulipuistoalueiden aiheuttaman lintukuolleisuuden arvioinnin ja vertailun. Lintujen törmäysriskiä arvioitiin laskentamenetelmällä, jonka teoreettinen mallinnus on peräisin Lucas ym. (2007) teoksesta Birds and windfarms kappaleessa 15 esitetyn teorian mukaan (Band ym. 2007a). Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan maastohavaintojen ja todennäköisyyslaskelmien perusteella todennäköisyys, jolla tutkittava lintulaji kohtaa pyörivän tuulivoimalan. Laskelmassa huomioidaan tuulivoimala-alueen läpi riskikorkeudella lentävien lintujen määrät ja roottorien oletettu yhteispinta-ala. Toisessa vaiheessa lasketaan tuulivoimalan pyörivien lapojen läpi lentävän linnun todennäköisyys osua lapoihin. Osumatodennäköisyyteen vaikuttavat linnun nopeus, linnun koko, lentotapa, roottorin pyörimisnopeus, roottorin lavan pituus ja leveys, lapakulma ja lapojen lukumäärä.

20 14 Törmäysmallinnusten väistökertoimena on yleisesti käytetty 0,95 0,97, mikä tarkoittaa että % linnuista väistää tielleen osuvat tuulivoimalat ja vain 3 5 % linnuista lentää tuulivoimapuistoalueen läpi. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että todellisuudessa jopa % linnuista väistää roottoreita (mm. Desholm & Kahlert 2006, Scottish Natural Heritage 2010). Väistö perustuu suurimmilta osin siihen, että hyvissä sääolosuhteissa kookkaat tuulivoimalat näkyvät (mm. valkoinen väri ja lapojen vilkkuminen) varsin kauas ja linnuilla on siksi hyvät mahdollisuudet kiertää tuulivoimapuisto ja välttää törmäykset (Koistinen 2004, Scottish Naturel Heritage 2010). Taulukossa 3-2 on esitetty arvio törmäysmääristä, mikäli suunnittelualueelle sijoittuisi hankesuunnitelmien mukainen määrä voimaloita (90 kpl). Arvio on tehty havainnoinnin perusteella riskialttiimmille lajeille, jotka kokonsa ja lentokorkeutensa perustella todennäköisimmin joutuisivat kohtaamaan voimalat. Voimala-alueiden kautta lentävien määrän suuruusluokat laskettiin havaintoaineistoista arvioitujen keskimääräisten muuttolintutiheyksien avulla. Oletuksena laskennoissa on ollut, että voimalat sijoittuvat 50 %:sti toistensa suojaan (eivät lisää kohtaamispinta-alaa) ja voimalat toimivat 75 % käyttöasteella. Voimaloiden roottoreiden pituutena on käytetty 62,5 metriä. Taulukko 3-2. Arviot kaikkien alueiden läpi lentävien yhteismäärästä sekä voimaloiden törmäävien lintujen määristä. Laji Alueiden läpi lentävien määrä Riskikorkeudella lentäviä % Kohtaamisia ilman väistöä Väistö % Törmäyksiä Laulujoutsen , ,89 Metsähanhi , ,48 Merihanhi ,7 97 2,8 Merikotka , ,11 Varpushaukka , ,07 Hiirihaukka , ,36 Piekana , ,11 Kurki ,1 97 4,23 Sinisuohaukka ,26 Mehiläishaukka , ,3 Valkoposkihanhi , ,47 Populaatiovaikutuksista Taulukossa 3-3 on tarkasteltu lintupopulaatioihin kohdistuvaa riskiä. Tieto on vaikutusarvioinnin kannalta tärkeämpi kuin pelkkä kuolleisuusarvio. Tässä käytettiin Koistisen (2004) esittämää tapaa, jolla saadaan ennuste kuolleisuuden aiheuttamasta populaatiomuutoksesta. Pk = P(1 - r)k Missä P = alkuperäinen populaatio

21 15 Pk = populaatio k vuoden jälkeen k = aikajakson pituus vuosina r = vuosittainen kuolleiden osuus populaatiosta Populaatiokokona tässä on käytetty viimeisimmän lintuatlaksen arvioita koko Suomen pesivästä parimäärästä. Populaatiokoko on saatu kertomalla parimäärän minimiarvio kolmella. Oletuksena on siis että populaation yksilömäärä, mihin törmäyskuolleisuus kohdistuu muodostuu pesivistä pariskunnista ja yhdestä poikasesta. Populaatiotarkastelu on hyvin pelkistetty ja siihen liittyy merkittäviä oletuksia ja epävarmuuksia, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Merkittävin huomio tässä tarkastelussa on se, että populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit näyttäisivät kohdistuvat merikotkaan, johtuen niiden runsaasta esiintymisestä seudulla ja Suomen kannan pienestä koosta. Laskelman mukaan tuulivoiman aiheuttama vuosittainen lisäkuolleisuus merikotkalle olisi noin 0,6 %, mikä pienentäisi lajin kantoja Suomessa noin 6 % kymmenessä vuodessa, mikäli kannan koko muutoin pysyisi ennallaan. Kaikilla muilla lajeilla vaikutus on hyvin vähäinen ollen alle 0,2 %. Taulukko 3-3. Arviot törmäysten populaatiovaikutuksista. Laji Pareja Suomessa Törmäyksiä/v Populaatiokoko (yks.) r (vuosittain kuolleiden osuus) Populaatiokoko 10 v kuluttua P 10 (Muutos yks/ 10v) P 10 (Muutos %/ 10v) Laulujoutsen 0, , ,06 Metsähanhi 0, , ,09 Merihanhi 2, , ,19 Merikotka 6, , ,19 Varpushaukka 2, , ,11 Hiirihaukka 1, , ,13 Piekana 0, , ,07 Kurki 4, , ,05 Sinisuohaukka 0, , ,03 Mehiläishaukka 0, , ,05 Valkoposkihanhi 0, , ,05 Merikotka on monissa tutkimuksissa (esim. Rydell ym. 2011) arvioitu yhdeksi tuulivoimavaikutuksille herkimmistä lajeista. Laji on suurikokoisena suhteellisen hidas lentäjä ja käyttää lentäessään hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, ja on erityisesti kaarrellessaan altis törmäämään tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Ilmeisesti merikotka ei kykene erottamaan pyörivää roottoria tai ei pidä sitä vaarallisena. Merikotkaa ja sen käyttäytymistä tuulivoimapuistojen läheisyydessä on tutkittu erityisesti Norjassa, jossa Smølan saaren tuulipuiston ympäristössä pesiviä merikotkia on seurattu mm. satelliittilähettimien avulla vuosina (Bevanger ym. 2010). Tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan soveltaa Suomen merikotkiin, sillä todennäköisesti lintujen käyttäytyminen Suomen metsäisessä sisäsaaristossa on erilaista kuin Norjan länsirannikolla. Norjassa lintujen tiheyskin on huomattavasti suurempi kuin Suomessa, sillä 217 km 2 :n Smølassa ja sen lähiympäristössä on asuttua merikotkareviiriä, kun Kemiönsaarella, jonka maapinta-ala on noin 687 km 2, ja sen lähiympäristössä tunnetaan 21 merikotkareviiriä. Lisäksi Smølan saarella on vain yksi suurehko, 68:n myllyn tuulivoimapuisto, kun taas tässä raportissa pyritään arvioimaan useiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia. Kuitenkin tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vähintään suuntaa antavina.

22 16 Norjassa tehdyn tutkimuksen päätulos oli, että merikotkat eivät muuttaneet käyttäytymistä tuulipuistojen alueella. Ne eivät siten osanneet myöskään väistää tuulimyllyjen pyörivää roottoria, ja törmäyskuolemia todettiin neljän vuoden aikana kaikkiaan 39. Merikotkatörmäyksiä todettiin seurantajakson aikana 7,8 yks./vuosi, eli 0,11 yks/voimala/vuosi. Valtaosa törmäyksistä sattui vanhoille linnuille keväällä, eli aikana, jolloin ne lentävät aktiivisimmin kantaen pesässä oleville poikasille ruokaa. Siten tuulivoimapuiston vaikutukset olivat merkittäviä, ja vuosittainen kuolleisuus lisääntyi peräti 10 %. Vanhojen, lisääntyvien lintujen kuolleisuus vaikuttaa populaatiotasolla merkittävästi, etenkin kun niiden menehtyminen aiheuttaa välillisesti myös pesässä olevan poikasen kuoleman. Merikotka käyttää lentäessään hyväksi nousevia ilmavirtauksia, joita muodostuu esimerkiksi avoimien kallioiden yläpuolelle. Norjalaistutkimuksessa havaittiin kotkien käyttävän hyväksi myös tuulivoimayksikön viereen muodostuvaa turbulenssia, jolloin ne kaartelivat hyvin usein aivan tuulimyllyn vieressä, mikä tietysti lisää törmäysriskiä. Merikotkan reviiri on suuri, ja yleensä kahden asutun pesän välimatka on Suomessa vähintään viisi kilometriä. Linnut voivat siis liikkua pesimäaikaankin hyvin laajalla alueella. Norjalaistutkimuksessa merikotkien todettiin satelliittipaikannuksiin perustuen lintujen liikkuvan keskimäärin 15 kertaa päivässä, ja on todennäköistä, että mikäli saalista on niukasti tarjolla, joutuvat linnut etenkin pesimäaikana liikkumaan enemmän. On myös esitetty, että kotkat saalistaessaan kiinnittäisivät tarkkaavaisuutensa alas maahan, missä saalista on saatavilla, eivätkä erityisen aktiivisesti katselisi eteenpäin, ja siten ne voisivat ajautuessaan tuulivoimayksikön läheisyyteen huomaamattaan törmätä pyöriviin lapoihin. Nuoret linnut puolestaan liikkuvat ensimmäisien elinkuukausiensa aikana pääosin pesän lähistöllä, mutta saattavat myöhemmin, muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana, kierrellä hyvinkin laajalla alueella, jopa satojen kilometrien etäisyydellä. Siten hyvinkin laajan alueen tuulivoimapuistoilla voi olla yhteisvaikutuksia merikotkille. Merikotka on muuttolintu, joskin yleensä ainoastaan nuoret linnut muuttavat etelämmäksi ja pesivä pari viihtyy reviirillään ympäri vuoden, joskin saattaa laajentaa saalistusaluettaan etenkin kovina jäätalvina. Pohjois-Venäjällä, Vienanmeren ympäristössä pesivistä merikotkista myös vanhat linnut muuttavat pääsääntöisesti etelämmäksi, ja näitä Venäjän pesimäkannan lintuja talvehtii esimerkiksi Saaristomerellä. Siten Kemiönsaaren tuulivoimapuistojen vaikutukset voivat ulottua myös Suomen ulkopuolella pesiviin merikotkapopulaatioihin. Todellisuudessa kantojen muutokset eivät ole näin yksioikoisia kuin taulukko 3-3 osoittaa. Populaation elinvoimaisuuteen ja kokoon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Merikotkan pesimäkanta on vahvistunut Itämerellä etenkin 1990-luvulta lähtien. Pesimäkannan kehitys noudattaa Itämeren eri osissa hyvin samanlaista kaavaa (Herrman ym. 2011). Itämeren rantavaltioiden parimääräksi arvioitiin noin vuonna 2007, minkä jälkeen pesimäparien määrä on jatkanut kasvuaan. Suomessa todettiin vuonna 2010 lähes 370 pesimäreviiriä, kun kolme vuotta aiemmin jäätiin alle 300 reviirin (Stjernberg ym. 2011). Tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Suomen länsirannikolle, sillä suurin osa reviireistä sijoittuu Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Merenkurkun alueelle. Suomessa laji luetaan uhanalaisten lajien arvioinnissa edelleen vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010), kun kansainvälisessä arviossa merikotka on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Itämeren rantavaltioista eniten pesimäreviirejä on Puolassa ( , vuonna 2007) ja Ruotsissa (455) sekä Saksassa (295). Suomi on merikotkalle kuitenkin varsin merkittävä pesimäalue, sillä Itämeren rantavaltioiden pesimäreviireistä noin 13 prosenttia sijoittuu pääosin Suomen länsirannikolle (Nousiainen ja Tikkanen 2013). Skandinavian tärkein pesimäalue sijoittuu kuitenkin Atlantin rannoille, sillä Norjassa parimäärä on parintuhannen luokkaa. Mikäli merikotkan kanta kasvaisi samaa tahtia kuin viime vuosikymmeninä kuuden yksilön vuotuinen lisäkuolleisuus vain hieman hidastaisi kannan kasvua (Taulukko 3-4). Merikotkakannan voimakas runsastuminen tekee lajista populaatiotasolla kohtalaisen sietokykyisen lisäkuolleisuudelle. Suomen mittakaavassa kotkia pitäisi todennäköisesti menehtyä voimaloihin vuosittain useita kymmeniä ennen kuin kanta kääntyisi laskuun.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET:

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: - TÖRMÄYSMALLINNUS - MERIKOTKIEN PESIMÄTILANTEEN

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NÄRPES STAD Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava Planförslag / Kaavaehdotus Bilaga 3 / Liite 3 Fotomontage och synlighetsanalys

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Enercon E101 3MW. Napakorkeus: 135,4 m Lavan pituus: 50,5 m Roottorin halkaisija: 101 m Menetelmä:

Lisätiedot

MUISTIO. ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Kokous nro 3

MUISTIO. ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Kokous nro 3 MUISTIO Projekti Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava Aihe Viranomaisneuvottelu 2 Päivämäärä 2.12.2016 Aika 10:00 11:50 Paikka Kokoushuone Kotka (1.krs), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Fortum Power and Heat Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Havainnekuvat ja analyysikartat 4.1.2012 Kuva 1.

Lisätiedot

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettely KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE UPM-Kymmene Oyj (Otsotuuli Oy) suunnittelee Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 1 TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 2 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016 Kannen kuvat: Ville Suorsa. Muuttolintuja

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi. ja muita kokemuksia vaikutusten arvioinnista kuntakaavoituksessa

Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi. ja muita kokemuksia vaikutusten arvioinnista kuntakaavoituksessa Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi ja muita kokemuksia vaikutusten arvioinnista kuntakaavoituksessa Kaavojen vaikutusten arviointi miniseminaari 3.11.2016 Maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki)

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki) 17.2.2012 1 (5) Hikiä (Hausjärvi) Forssa 400+110 kv voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (2008) ja sen lisäselvityksen (2010) täydennysosa 2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto

Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto YVA 2005-2007 o VE1: 12-16 voimalaa lähempänä rantaa o VE2: I vaihe vaihtoehdon 1 voimalat ja II vaihe ulommas merelle 10-16 lisävoimalaa Jatkosuunnittelua 2008-2013

Lisätiedot

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 29.5.2016 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 LOVIISAN VANHAKYLÄN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointimenettely Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto 1.6.2015 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY SUUNNITELLUN HANKKEEN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Tuulipuisto Oy Kalajoki suunnittelee tuulivoimapuistoa

Lisätiedot

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 1 SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Tutkimus...

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3. Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari

Lisätiedot

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

116, TEKLTK 22.10.2014 17:00

116, TEKLTK 22.10.2014 17:00 116, TEKLTK 22.10.2014 17:00 ST: 1/2010 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: 117, TEKLTK 22.10.2014 17:00 ST: 2/2013 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely

PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee

Lisätiedot