LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009"

Transkriptio

1 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Poimintoja sisällöstä: Kutsu kansallismuseoon s. 5 Pohjois-Suomen Liikasia s. 6-8 Alman jäljillä s Postia Turkmenistanista s Pappisgeenejä Liikasille s Koko joukolla Kotkaan s. 19.

2 2 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 KEVÄTPÖRRIÄINEN Hanget häipyvät, järvet riisuvat jääpeitteensä, purot solisevat On kevät. Se merkitsee taas sitä, että on punnerrettava maailmalle Liikaslinkki, meidän oma Kevätpörriäinen. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, miten käy. Toivottavasti lehti syntyy, vaikka mökkisaunakin pitäisi peruskorjata. Olette tietysti tehneet omat arvionne lehdestämme, mutta aika harva on saattanut ajatuksiaan minulle saakka. Ei ole tullut risuja, mutta eipä ole juuri ruusujakaan tarvinnut vastaanottaa. Tulkitsen asian niin, että näinkin menettelee. Itse tunnen pahaa omaa tuntoa tuntemuksestani, että asian voisi tehdä paremminkin, mutta perheellisellä on kaikenlaista tekemistä ja siksi lehti jää viikko-ohjelmissa usein toiselle, jopa vain pistesijalle. Pirkko Liikasen ollessa toimitussihteerinä teimme suunnitelmia, mitä lehtiin pyritään saamaan ja mukavasti meni. Pyrimme kirjoittamaan Liikasille Liikasista ja heidän tekemisistään eri aloilla, sillä muita lehtiä meidän tapahtumat eivät aina kiinnosta. Ulkopuolelta olemme ottaneet sukulaisuuteen liittyvää, kuten tähänkin lehteen. Olemme keskittyneet kirjoittamaan positiivisista asioista ja toivomme, että ne kannustavat muitakin elämässä eteenpäin. Samaa suunnitelmaa olen pyrkinyt noudattamaan, mutta apua tarvittaisiin. Onko todella niin, ettei suvusta löydy asiansa osaavaa lehtiihmistä, joka ryhtyisi toimitussihteeriksi tekemään laadukkaampaa jäsenlehteä. On tätä aikaisemminkin kysytty, mutta tuloksetta. Onneksi on saatu sentään kirjoitusapua, ettei kaikki ole minun juttujani. Kiitos Helenalle, Ollille ja Marittalle. Mutta löytäkääpä se lehden tekijä! Lähettäkää ainakin uutisia, niin ei tarvitse kaikille erikseen kertoa. Artikkelit ovat tietysti plussaa. Kiitos teille, jotka olette näin tehneet. Kesällä tapaamme sitten Kotkassa. Ajankohta osuu Kotkan meripäivien yhteyteen, joten oheisohjelmaa riittää varmasti kaikille halukkaille. Olemme varanneet kokouspaikan hengelle, sillä uskomme, että tuo määrä ajaa Kotkaan. Pidän tapahtumaa koko perheelle sopivana, mutta jokainen tekee ratkaisunsa itse. Kutsun näet sivulta 19, joten katsopa sitä sitten. Majoitus kannattaa varata heti Hotelli Leikarista, jos aiot majoittua yhdessä muiden Liikasten kanssa. Leikarista olemme varanneet muutamia huoneita. Kokoukseen on meikäläisen mukava tulla, sillä hallituksella on hyviä uutisia. Jäsenmäärä on suurempi kuin koskaan. Tulosta paransi se, että toinen jäsenmaksukarhu tuotti nyt keväällä hyvän tuloksen ja vain kolme jätti jäsenmaksut maksamatta. Valitettavasti heidät joudutaan erottamaan, kun emme ole saaneet eroilmoitusta. Toinen positiivinen asia on sukututkimuksen eteneminen omin voimin vahvemmin kuin koskaan. Tässä näemme, miten harrastuksensa hallitsevat nuoret pystyvät samaan, mihin ammattilaiset ja jopa parempaankin. On kullan arvoista, että pari heistä eli Maarit ja Olli ovat hallituksessakin. Mitä jos minutkin korvattaisiin nyt uudella luudalla, joka lakaisee paremmin. Toivotan kaikille oikein hyvää kevättä ja tulevaa kesää. Tapaamisiin Kotkassa. Harri Liikanen LIIKASLINKKI Liikasten sukuseuran jäsenlehti Päätoimittaja Harri Liikanen Ensiksi oli valokopioitu tiedote. Sitten numerosta 2/1992 lähtien laitettiin tiedotteelle nimi Liikaslinkki, ja tehtiin se lehtimäiseksi valokopioksi. Numerosta 2/2003 lähtien tiedote on ollut digitaalisesti painettu ja oikean lehden näköinen. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, jos hyvin menee. Painos 240 kpl. Painopaikka Multiprint Oy, Helsinki. Toimitussihteerin paikka on avoinna. Kansikuvassa ilmakuva Reisjärveltä vanhasta Kumpulasta. Päärakennus purettiin 1972.

3 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ KUOLLEITA Seppo Suuronen s Kangasniemi k Mikkeli Kangasniemen sukuhaara Soini Lahikainen s Kangasniemi k Kangasniemi Kangasniemen sukuhaara Aila Liikanen s Johannes k Turku Johanneksen sukuhaara Sukuseura kunnioittaa vainajien muistoa ja ottaa osaa omaisten suruun. nen ja Uuno Kokkoniemen poika. Kangasniemen sukuhaara syntyi Vaasassa Eija ja Juha-Matti Savelalle tyttö, joka sai kasteessa nimekseen Pinja Erika. Juha-Matin vanhemmat ovat Aino ja Raimo Savela. Aino on Lahja ja Arvi Liikasen tytär. Kangasniemen sukuhaara. Sukuseura onnittelee vanhempia ja isovanhempia. VIHITTYJÄ Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä vihittiin Lahdessa avioliittoon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Kirsi Niemissalo ja tietopalvelusihteeri Teuvo Kupiainen. Pienimuotoista tapahtumaa olivat todistamassa Kirsin tytär Venla Niemissalo sekä Kirsin isä Keijo Ruusunen ja Teuvon äiti Raili Kupiainen. Perheelle saatiin melkein yhteinen nimi, kun Venla ja Teuvo säilyttivät omansa ja Kirsistä tuli Niemissalo- Kupiainen. Kirsi on äitinsä puolelta Liikasia, Kangasniemen sukuhaaraa. Sukuseura esittää lämpimät onnittelut! KUNNIAMERKKEJÄ SYNTYNEITÄ syntyi Saija ja Pasi Palorannalle poika, joka sai kasteessa nimekseen Leevi Jaakko Johannes, Pasin vanhemmat ovat Pirkko ja Päiviö Paloranta. Pirkko on Hilja, o.s. Liikanen ja Aimo Puurulan tytär. Kangasniemen sukuhaara syntyi Reisjärvellä Sanna ja Juha Kokkoniemen perheeseen kolmas lapsi, poika, joka sai kasteessa nimekseen Juuso Veli Viljami. Juhan vanhemmat ovat Tapio ja Irma Kokkoniemi. Tapio on Kerttu, o.s. Liika Johtava tietoasiantuntija Vesa Pekka Sakari Liikanen sai Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkin. Onnittelemme kunniamerkin saamisen johdosta. Menestystä jatkossakin. KEVÄÄN 2008 YLIOPPILAS Vuoden 2008 keväänä valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta Mia Kotiranta, o.s. Liikanen. Suorituksen arvoa nostaa tosiasia, että Mialla on perhe, johon kuuluu aviopuoliso Lasse ja kaksi lasta. Lisäksi hän toimii kampaamoalan yrittäjänä. Tällainen rautarouva löytyy Kangasniemen sukuhaarasta. Toimitus pahoittelee sitä, että väärän sukunimen taakse kätkeytynyt Liikanen tuli esille vasta nyt. Sukuseura esittää mitä parhaimmat onnittelut ja kannustaa jatkamaan. Kuvassa Leena ja Veikko Liikanen tyttärensä Mian ja vävynsä Lasse Kotirannan kanssa Ps. Kevään 2009 ylioppilaat julkistamme Liikaslinkissä 2/2009, vaikka joitakin nimiä on jo tiedossa. Pidetään jännitystä yllä.

4 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ UUSI TOHTORI Filosofian maisteri Elena Autio on väitellyt tohtoriksi Kuopion yliopistossa luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa soveltavasta lääketieteestä. Elena on syntynyt vuonna 1978 Pieksämäellä. Hän tuli ylioppilaaksi 1997 Mikkelin lyseosta. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Kuopion yliopistossa Hevostietokeskuksessa hän on ollut vuodesta Elenan vanhemmat ovat Pirjo o.s. Liikanen ja Antti Autio. Väitöstyön aiheena oli Loose Housing of Horses in a Cold Climate. Effects on Behaviour, Nutrition, Growth and Cold Resistance (Hevosten pihattokasvatus kylmässä ilmastossa. Vaikutukset käyttäytymiseen, ravinnontarpeeseen, kasvuun ja kylmänkestävyyteen) Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Saloniemi, Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jaakko Mononen, Kuopion yliopistosta. Väitöstiedotteessa todetaan seuraavaa: Hevosten kylmäpihattokasvatuksessa sekä hyvinvointia edistäviä että vaarantavia tekijöitä Kylmäpihatto on vaihtoehtoinen hevosten kasvatusmuoto perinteiselle karsinatallissa pidolle, joka rajoittaa hevosten liikkumismahdollisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Pihatossa hevosilla on sen sijaan vapaa kulkumahdollisuus kuivitettuun halliin ja ulkotarhaan. Kasvatusmuoto onkin yleistynyt Pohjoismaissa viime vuosikymmenen aikana. Hevosten osaamaton hoito kylmässä elinympäristössä on kuitenkin aiheuttanut huolta hevosten hyvinvoinnista ja herättänyt keskustelua kasvatusmuodon soveltuvuudesta olosuhteisiimme. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin pihaton soveltuvuutta hevosten talviajan kasvatusympäristöksi kylmässä ilmastossa. Pihattokasvatuksen todettiin toisaalta edistävän hevosten hyvinvointia, mutta myös suurentavan hyvinvointiongelmien riskiä. Väitöskirjatyössä tutkittiin kylmän elinympäristön vaikutuksia vieroitettujen varsojen käyttäytymiseen, ravinnontarpeeseen ja kasvuun. Lisäksi työssä selvitettiin varsojen sekä eri hevosrotujen kylmänkestävyyttä. Tutkimuksessa oli mukana 50 hevosta, jotka olivat rodultaan lämminveriravureita, puoliveriratsuja, suomenhevosia ja poneja. Hevosilla mahdollisuus käyttäytyä vapaasti, aktiivisuus silti vähäistä Pihatto tarjosi varsoille mahdollisuuden vapaampaan käyttäytymiseen ja sosiaalisiin kontakteihin ikätovereiden kanssa, mitkä ovat kiistatta hevosten hyvinvointia parantavia tekijöitä. Varsat eivät kuitenkaan hyödyntäneet pihaton tarjoamaa mahdollisuutta runsaaseen aktiivisuuteen pimeänä ja kylmänä vuodenaikana. Vastaavasti yöajan tallissa pidetyt varsat kompensoivat liikkumismahdollisuuden puutteen päästessään ulkotarhaan päiväksi. Pihatto ei siten täyttänyt tarkoitustaan varsoja aktivoivana kasvatusympäristönä. Kylmään sopeutumisessa rotukohtaisia eroja Varsat sopeutuivat kylmään elinympäristöön lisäämällä rehunkulutusta ja kehon lämmöneristystä, lepäämällä makuultaan toisiaan lämmittäen sekä käyttämällä pihattohallia säänsuojana. Varsat myös kasvoivat odotetusti, joten hevosia voidaan kasvattaa pihatossa pohjoisessa ilmastossa. Kylmänkestävyydessä oli rotukohtaisia eroja, minkä vuoksi pihattokasvatus soveltuu paremmin kylmäveri- ja ponirotuisille kuin lämminveri- ja puoliverirotuisille varsoille, joilla hyvinvointiongelmien riski on siten suurempi. Ruokinnassa huomioitava monia tekijöitä Varsojen rehunkulutus oli pihatossa suurta ja ravintoaineiden saannin säännöstely hankalaa. Vaikeudet johtuivat vapaasta karkearehuruokinnasta ja talven aikana tapahtuvista muutoksista sekä eläimissä että sääolosuhteissa. Erityisesti muutokset varsojen kylmään sopeutumisessa, kasvunopeudessa ja rehunkulutuksessa hankaloittivat ruokintaa. Varsat voivat siten altistua pihatossa epätasapainoiselle ruokinnalle, mikä voi vaikuttaa haitallisesti kasvuun ja kehitykseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka pihatto tarjoaa hevosille mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen, perinteinen karsinatallikasvatus riittävällä ulkoilumahdollisuudella on edelleen varteenotettava hevosten kasvatusvaihtoehto. Karsinatalli antaa hevosille mahdollisuuden levätä yöt lämpimässä ja siellä ruokinta on helpommin toteutettavissa ja säädeltävissä. Väitöskirjatyö tehtiin Hevostietokeskuksessa, joka on hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehittämisyksikkö. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Ylä-Savon ammattiopiston koulutilalla Kiuruvedellä. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkkoosoitteesta minta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: Elena Autio Suomen Hevostietokeskus ry p elena.autio@hevostietokeskus.fi Sukuseura liittyy onnittelijoiden kuoroon. Iha, haa, iha, haa!

5 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ myös Sub-kanavan netissä omissa Katajan marjat -webisodeissaan. JYRKI HALONEN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAKSI Jyrki Halonen. Kuva Reisjärvi- lehdestä VALELIIKANEN TELKKARISSA Muistatteko, kun Liikaslinkissä 1/2005 oli juttu Valeliikasista, stand up- koomikoista. Myöhemmin saimme kirjeenkin heiltä ja julkaisimme sen seuraavassa numerossa. Allekirjoittajana oli toimitusjohtaja Janne Kataja, toinen Valeliikasista. Nyt hän on ollut jo telkkarissakin. Viime talvena Janne oli juontamassa mm ohjelmaa Power of ten Moni varmaan näki ohjelman, mutta kuinka moni muisti, että juontaja oli vanha ystävämme. Hauska veikko tuo Janne olikin. Ulosanti oli sujuvaa ja puheen joukkoon mahtui naurettavia vitsejä. Pitäisiköhän meidän adoptoida tuo Janne Liikasten joukkoon? No joka tapauksessa toivotamme hänelle hyvää jatkoa hupityön parissa ja toivomme näkevämme hänet ruudussa myöhemminkin. MTV 3:n sivuilta löytyi kuva ja lisää tekstiä. Power of Tenin kuvauksiin saapuessaan Kataja on oma rento itsensä. Hän naurattaa kommenteillaan niin kuvausryhmää kuin kilpailijoitakin. Kuvauksissa mies joutuu kertomansa mukaan kuitenkin hillitsemään puheripuliaan. Minulle sanottiin, että tässä ohjelmassa hiljaisuuskin on välillä hyvä juttu. Mutta en osaa olla hiljaa. Jään koko ajan kiinni siitä, että pälpätän jotain yleisön kanssa, Kataja kertoo. Ohjelmassa liikkuvat isot rahat ja pääpotti on peräti euroa. On kivempi jännittää toisen kanssa, kun on oikeat rahat kyseessä. Toivoisin, että jokainen voittaisi sen euroa. Se on tämän ohjelman suola, Kataja kuvailee. On tylsää katsoa, kun joku lähtee kotiin kymmenen euron kanssa. Reisjärvellä on kunnallisvaalien jälkeen valittu valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Halonen, joka kuuluu Liikasten Kangasniemen sukuhaaraan. Jyrkin vanhemmat ovat Rauha ja Esko Halonen ja Rauhan äiti oli Anna Puurula o.s. Liikanen. Toivotamme Jyrkille onnea vaativassa tehtävässä. Reisjärvellä on pitkä perinne sille, että Liikaset ovat olleet aktiivisia vaikuttajia paikkakunnalla. On hienoa, että Jyrki jatkaa tätä perinnettä. Samalla toimitus kysyy, löytyykö muilta paikkakunnilta Liikasia, jotka on valittu kunnanvaltuustoon. Odotamme uutisia. MERKKIPÄIVÄLUETTE LO 2010 Liikaslinkkiin 2/2009 laitamme entiseen tapaan seuraavan vuoden eli vuoden 2010 merkkipäiväluettelon. Jos et halua nimeäsi siihen listaan, pyydämme ilmoittamaan siitä lokakuun loppuun mennessä Harri Liikaselle. Yhteystiedot ovat takasivulla. Jos haluat, voimme nimen yhteyteen laittaa maininnan Matkoilla, Ei vastaanottoa tms. Perjantai-illan uutuusohjelmaa Power of 10 -visailua juontava Janne Kataja löytää ainakin yhden eron aiemmin tähdittämäänsä Idols Extraan: Nyt mulla on hienommat vaatteet! Katajalla tuntuu olevan aina monta rautaa tulessa; on omaa ohjelmaa netti-tv:ssä, juontokeikkoja ja rooleja näytelmissä. Ennen Power of 10 -ohjelmaa mies on nähty muun muassa Idols Extra, Big Brother Extra ja Eilen, tässä ja nyt - sarjoissa. Ja seikkaileepa mies KUTSU KANSALLISMUSEOON Pääkaupungin paikallistapahtuma järjestetään tiistaina klo 15.00, joten pistäpä aika kalenteriin. Silloin menemme Kansallismuseoon tunnin opastetulle kierrokselle. Normaalinäyttelyn lisäksi voimme tutustua avautuvaan ikoninäyttelyyn. Käynnin jälkeen on mahdollisuus kahvitella kahviossa tai mennä syventävään käsittelyyn lähiravintolaan. Kaikki Liikaset ympäri Suomen ovat tervetulleita. Liput 4 euroa (10 tai yli henkilöä) tai 7 euroa (alle 10 henkilöä). Lapset alle 18 v ilmaiseksi. Ilmoittautumiset opas- ja kahvivarausta varten viimeistään 1.6. Harri Liikaselle. Ryhmään mahtuu 25 henkilöä. Yhteystiedot ovat takakannessa. Tervetuloa

6 6 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Olli Liikanen POHJOIS-SUOMEN LIIKASIA Seuraavassa tekstissä pyritään antamaan selvitys Oulun, Oulujoen, Oulunsalon, Haukiputaan, Iin, Kalajoen ja Muhoksen Liikasista. Useimpien kohdalla nimi Liikanen tulee asuintalon nimestä. Iissä talon nimi Liikanen tulee siitä, että talon perustaja asui Oulujoella talossa, jonka nimi oli Liikanen. Oulujoen Liikasessa asui vuoteen 1900 mennessä ainakin viisi perhettä, joiden jäsenet ottivat sukunimekseen Liikanen talon mukaan. Jos Liikasista on moneksi, myös monesta näyttää olevan Liikaseksi! Oulujoen talon Lappi tai Liikanen perustaja oli luvulla syntynyt Juho Matinpoika Liikanen. Juhon suku oli lähtöisin Pudasjärveltä, mutta suku ei kuulu Pudasjärven varsinaiseen Liikasen sukuun. Nimi on peräisin Liikasen talosta, jossa Juhon esi-isä Tuomas Pätsi asui 1700-luvun alussa. Lisäksi tekstissä on lueteltu Oulun seudulla asuneita Pudasjärven vanhaan Liikasen sukuun kuuluneita henkilöitä ja muutamia sukunimeä Liikanen käyttäneitä henkilöitä, joita ei ole saatu yhdistettyä muihin Liikasiin. Ii Oulun tuomioseurakunnassa syntyi merimies Kustu Bryggmanille (s ) ja tämän puolisolle Saara Kauppiselle (s ) poika Kaarle. Perhe muutti Oulun maaseurakuntaan eli Oulujoelle, jossa asuinpaikka oli Korpi-nimisen kylän Koskela-niminen talo. Talo oli aluksi merkitty kirkonkirjoihin 3. kinkeripiiriin. Kustu kuoli Koskelassa Kaarle avioitui Oulussa Maria Liisa Oravan (s ) kanssa. Heille syntyi 2 tytärtä, Kaisa Liisa (s Oulun maaseurakunnassa eli Oulujoella, k hermokuumeeseen Iissä) ja Maria (s Oulujoella, k punatautiin Iissä). Perhe muutti vuoden 1825 paikkeilla samassa kylässä olleeseen taloon, jonka nimi oli Lappi eli Liikanen. Kaarle otti sukunimekseen Liikanen talon mukaan. Kirkonkirjoihin on merkitty lisäksi isän alkuperäinen sukunimi Bryggman. Oulujoelta Kaarle muutti Iin Olhavan kylään 1834, johon perusti tilan nimeltä Liikanen tai Koskela. Lisänimi Koskela hävisi vähitellen talon nimestä. Kaarlen ja Maria Liisan tyttäret kuolivat alle 20-vuotiaina, ja Kaarle ja Maria Liisa asuivat kaksin Liikasessa, kunnes Maria kuoli Kaarle avioitui uudestaan Haukiputaalta 1856 Iihin muuttaneen Kreeta Kaisa Viinikankaan (s Kuusamossa, nimi oikeastaan on Viinikka) kanssa Avioliitto jäi lyhyeksi, sillä Kreeta Kaisa kuoli Kaarle avioitui kolmannen kerran Puoliso oli Ylikiimingissä syntynyt Amanda Siltakoski, joka muutti Iihin Oulusta Kaarlelle ja Amandalle syntyi neljä lasta, Kaarle , Johannes , Kustu ja Saara luvulla Liikasen talolle tuli uusi omistaja ja Kaarlesta perheineen tuli itsellisiä. Kaarle-isä kuoli Lapset muuttivat 1890-luvulla Amerikkaan. Liikasen talossa asui 1860-luvun lopusta alkaen Kaarle Juhonpoika Juopperi (s ) vaimonsa Kreeta Kustaava Kreetantytär Koppströmin (s ) kanssa. Kaarle oli syntynyt Olhavan kylän Kyröläisessä. Vaimo oli rippikirjan mukaan tullut Pudasjärveltä. Pari oli vihitty Kaarlella ja Kreetalla oli lapset Kaarle Pekka (s ), Juho (s ) ja Aukusti (s ). Perhe asui ennen Liikaseen muuttoa Honkalan talossa. Kaarle Pekka vihittiin Kreeta Jaakontytär Kokon (s ) ja Juho Kuivaniemeltä tulleen Kreeta Josefiina Pehkosen (s (?)) kanssa. Kaarle Juhonpoika Juopperi kuoli Liikasessa Puoliso, poika Aukusti ja poika Juho perheineen muutti Olhavan Kyngäsnimiseen taloon 1880-luvulla. Äiti Kreeta Kustaava kuoli Kynkäässä Aukustin sukunimenä on Kynkäässä Juopperi. Juholle ja Kreetalle syntyivät lapset Hilda Kustaava (s ), Ida (s , k ), Hilma Josefiina (s ), Aukusti (s ), Iida Emilia (s ), Juho Alarik (s ) ja Jenni Margareta (s ). Kirkonkirjoissa perheen mainitaan muuttaneen Amerikkaan. Isä Juhon kerrotaan kuolleen Pojista Kaarle Pekka muutti Olhavan kylän Vuornos-nimiseen taloon luvulla. Kaarle Pekalle ja Kreetavaimolle syntyi 7 lasta, joista eloon jäi vain yksi. Kaarle Pekka kuoli Vuornoksessa rintatautiin Lasten kuolinsyytä ei tiedetä, haudattujen luettelossa syyn kohdalle on merkitty kysymysmerkki. Lapset olivat: Juho Heikki (s , k ), Maria Kustaava (s ), Kaarle Pekka (s , k ), Jenni (s , k ), Ida (s , k ), Roosa (s , k ) ja Iida (s , k ). Aiemmin Iissä asui Pudasjärven sukuhaaraan kuuluneet kaksi Margeta Tuomaantytär Liikasta. Heistä toinen (s , k ) oli entisen sotilaan Johan Gallan puoliso. Toinen Margeta Liikanen s. ( ) oli piika, joka kuoli naimattomana ja lapsettomana 29- vuotiaana Tuomas Matinpoika Pätsin eli Liikasen jälkeläiset Oulussa ja Haukiputaalla 1700-luvun alussa Pudasjärvellä Jongun kylässä asui Olli Liikasen autioksi jääneellä tilalla Tuomas Matinpoika Liikanen tai Pätsi puolisonsa Anna Pekantytär Häyryläisen (k. n Oulujoella) kanssa. Heille syntyivät lapset Matti, s (Oulun rippikirjan mukaan) Tuomas, s Simo, s Tuomaksella ja Annalla saattoi olla myös tytär Priita (s ). Tuomas Liikanen kuoli Pudasjärvellä ilmeisesti n. 40-vuotiaana.

7 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ Vaimo Anna ja pojat Simo, Matti muuttivat Oulujoelle, jossa he asuivat ainakin vuosina Nikkilän talossa. Matti Tuomaanpoika Liikanen vihittiin Oulussa Margeta Iisakintytär Ervastin kanssa. Anna, Simo ja Matti puolisoineen muuttivat Paltamoon Jormuan kylään Paltamon rippikirjassa Simolla ja Anna-äidillä on ehtoollismerkintä vuodelta 1732, Matilla ei ole merkintöjä. Paltamosta perhekunta muutti takaisin Oulujoelle Nikkilään. Matti Liikanen ja Margeta asuivat aluksi Paltamosta palattuaan Nikkilässä, sitten Matin veljen Simon luona Turusessa ja lopuksi itsellisinä. Heidän lapsiaan olivat Tuomas, s Matti, s Kristiina, s Margeta, s Margeta, s Kaisa, s Ilmeisesti tyttäret ovat kuolleet nuorina, sillä heitä ei näy rippikirjoissa. Matti-isän syntymävuosi on Oulujoen rippikirjan mukaan 1689 ja Margeta-äidin Matti Tuomaanpoika Liikanen kuoli Oulujoella 1778 ja vaimo Margeta Matti Matinpoika Liikanen vihittiin vuonna 1730 syntyneen Liisan (sukunimeä ei mainita) kanssa. Heille syntyivät lapset Juho, s Priita, s Maria, s Anna Liisa, s. 1778, k Matti sokeutui ja kuoli lopulta pitäjänvaivaisena Juho Matinpoika Liikanen perusti luvulla talon LAPPI tai LIIKANEN. Juhon kanssa talossa asuivat siskot Priita ja Maria, isäpuoli Heikki Heikinpoika (s. 1735, k. 1792), äiti Liisa (s. 1730, k ) ja isänäiti Margeta. Juho avioitui Elisabet Wigstedtin (s , k ) kanssa Heidän lapsiaan olivat: Priita Liisa, s (avioton) Juho (Johannes) (s ) Anna Maria (s , k ). Juho Liikanen kuoli vuotiaana. Priita Liisa Liikaselle syntyivät pojat Mauri (Maurits) ja Juho Erkki Mauri sai 1838 ja 1848 sakot juopottelusta. Priita Liisa kuoli keuhkotautiin 43-vuotiaana Oulussa. Pojat olivat renkeinä Oulujoella. Merimieheksi ruvennut Juho Juhonpoika Liikanen vihittiin piika Maria Sofia Heikkisen, s , kanssa. Heille ei ehtinyt syntyä lapsia, sillä Maria Sofia kuoli hermokuumeeseen ja Juho viikkoa myöhemmin Juho Matinpoika Liikasen sisko Maria (s. 1773) vihittiin Alakiimingistä kotoisin oleva talonpoika Sakari Simonpoika Vilppulan kanssa. Maria muutti Alakiiminkiin 1799, jossa perheeseen syntyi poika Sakari. Juho Matinpoika Liikasen siskon Priitan (s , k ) puoliso oli Anton (Antonius tai Antti) Karvonen (s. n. 1739, k ), joka muutti Juhon taloon uudeksi isännäksi. Priitalle ja Antonille syntyivät lapset: Maria, s Kustaa, s Matti, s , k Antti, s Johan, s Ainakin pojat Antti ja Johan käyttivät sukunimenä Liikasta. Antti muutti äitinsä kanssa 1824 Haukiputaan Pohjois-Kellon kylään Pöllön taloon (nro 39). Hän avioitui leskiemäntä Maria Kallentytär Pöllön (s , isä Kalle Päkkilä) kanssa. Haukiputaalla Antin syntymävuodeksi on merkitty Antille ja Marialle syntyi 6 lasta, jotka kaikkikuolivat nuorina. Lapset olivat Susanna ( ), Antti ( ), Sofia ( ), Karoliina ( ), Saara Ulrika ( ) ja Oulussa kuollut Maria Loviisa ( ). Lasten syntymämerkinnöissä Antin sukunimeksi on merkitty talon mukaan Pöllö. Antti, Maria ja tytär Maria Loviisa muuttivat Ouluun 1834, jossa Antti kuoli Leskeksi jäänyt Maria vihittiin palovartija Tillgrenin kanssa Antin veli, merimies Johan Liikanen (s , k ) vihittiin Oulun kaupungissa Saara Huovisen (s , k ) kanssa. Heidän lapsiaan olivat Priita Liisa, s , k Maria, s Anna Kaisa, s Johan Abram, s , k Kreeta Sofia, s Johan Liikanen oli kirkonkirjojen mukaan huono sisäluvussa. Priita Liisaa sanotaan rippikirjoissa mielenvikaiseksi (vansinnig). Maria muutti Helsinkiin Myös Kreeta Sofia muutti kirkonkirjojen mukaan Helsinkiin , mutta hän palasi Ouluun. Hänelle syntyi avioton poika Alfred, joka kuoli Anna Kaisa muutti Pietariin Simo Tuomaanpoika Liikanen (s. 1708) vihittiin Oulussa Vappu Simontytär Turusen kanssa. Simo alkoi Turusen isännäksi ja otti nimekseen Turunen. Simon ja Vapun lapsia olivat Simo (s ), Juho (s ), Tuomas (s ), Priita (s ), Matti (s ),

8 8 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Anna (s ) Vappu (s ). Simon äiti Anna asui Turusessa, jossa hän kuoli vuoden 1743 paikkeilla. Simo muutti perheineen 1760-luvulla Haukiputaalle, jossa hänestä tuli Kellon kylässä olleen Kylmäniemen talon isäntä. Simo kuoli Haukiputaalla ja hänen vaimonsa Vappu Simon lapsista Haukiputaalla asuivat Simo, Priita, Matti ja Vappu. Juho, Tuomas ja Anna lienevät kuolleet nuorina. Tyttäret Priita ja Vappu muuttivat Ouluun 1780-luvulla. Pojista Matti esiintyy kirkonkirjoissa sukunimillä Kylmäniemi ja Liikanen. Hän avioitui Helena Antintyttären (s ) kanssa luvun alussa, ja parille syntyivät lapset Vappu, s , Simo, s , k tuhkarokkoon Matti, s , Antti, s , Kreeta, s , Anna Stiina, s , Malin (Magdalena), s Simo, s Myös Matin veli Simo esiintyy 1778 lapsensa Jaakon kastemerkinnässä nimellä Liikanen. Simon puoliso oli Kaisa Kallentytär (s. 1735). Simolle ja Kaisalle syntyi 8 lasta: Matti, s Malin, s Juho, s Margetha, kastettiin Simo, s , k Kaisa, s , k Simo, s Jaakko, s Jatkuu seuraavassa numerossa! VUODEN URHEILIJA 2008 Reisjärven kunta palkitsi Taneli Hylkilän viime itsenäisyyspäivänä valitsemalla hänet Vuoden Urheilijaksi 2008 Reisjärvellä. Taneli Hylkilä Reisjärvi -lehden kuvassa. JONILLA HAKU PÄÄLLÄ Joni Puurula oli viime talven pelaamassa jääkiekkoa Tanskassa AaB Ishockeyn maalivahtina, kuten kerroimme viime numerossa. Joukkue sijoittui sarjassa seitsemänneksi. Vuoden sopimus on ohi ja perhe on palannut Suomeen. Saadun tiedon mukaan uusi maalivahdin paikka on haussa. Onnea matkaan! 10,5 MILJOONAA US$ Riitta Liikanen on saanut Singaporesta kaksi pitkää kirjettä, joissa teksti on lähes sama. Toinen tuli elokuussa 2008 Michael Tongilta ja toinen tammikuussa 2009 John Lim Pohilta. Niissä he kertovat, että sijoittaja Anthony Liikanen on kuollut 1996 ja kas kummaa, myös Alfred Liikanen on kuollut Nyt he pyytävät apua, jotta rahat voitaisiin jakaa eikä ne menisi Singaporen hallitukselle. Riitta saisi 30 %:n siivun avusta. Riittaa he pitivät hyvänä apulaisena, koska hänellä on sama sukunimi kuin kuolleella. Vastauksen he pyysivät antamaan heti puhelimitse, sähköpostilla tai faksilla. Mitä teki Riitta? Hänelle tuo 30 % oli niin pieni raha, ettei hän vastannut. Sen sijaan hän toimitti miehensä kanssa kirjeet Liikaslinkin toimitukseen. Laitamme asian tähän siksi, että nämä kirjeet ovat huijausyrityksiä, joihin ei pidä lähteä mukaan. Seuraavaksi varmaan kysytään VISA-kortin numeroita tai pyydetään rahaa, jotta asia saadaan selväksi. Itse olen saanut vastaavantyyppisiä (mm arpajaisvoitto, perintö) sähköpostilla. Kerran soitin asiasta rikospoliisillekin, kun asia oli vielä aika uutta. Poliisille asia oli tuttu ja yleensä kirjeet tulevat Afrikasta. Siksi puhutaan, niin en uskalla laittaa n:llä alkavaa sanaa näkyviin, mutta puhutaan n------kirjeistä. Ps. Jos nyt kuitenkin tiedät, että Alfred ja/tai Anthony ovat sukulaisiasi, otapa yhteyttä. Eihän sitä tiedä, jos tämä ei olisikaan pilaa. ; - ) $$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

9 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ ALMAN JÄLJILLÄ Olen ollut Alman jäljillä lapsuudestani asti, vaikka en ole häntä koskaan tavannut. Alma kuoli vuonna 1957, minä synnyin Alma Liikanen on isomummoni, äitini Raija Ruususen (o.s. Liikanen) isänäiti ja pappani Niilo Liikasen äiti. Lapsuudessani ja myöhemminkin kuulin tarinoita Almasta ja pappani suvusta. Vierailen yhä edelleen hänen haudallaan Lahden läntisellä hautausmaalla. Samassa haudassa lepäävät myös pappani Niilo ja mummoni, Niilon vaimo, Elli. Kun muutama vuosi sitten kiinnostuin juuristani ja liityin Liikasten sukuseuraan, huomasin, että tiedän Almasta ja hänen suvustaan kuitenkin kovin vähän. Jo pikkutyttönä Alma kiehtoi mieltäni ja kiehtoo yhä. Alman ja suvun jäljille pääsee Kangasniemen sukuhaaran sukutaulusta numero 63. (Numerot voivat muuttua, kun saadaan lisää tietoja. Toim. huom.) Meitä Alman jälkeläisiä ei sukutauluissa vielä ole, mutta ehkä pian, sillä työ on tekeillä. Jotakin voin Almasta kertoa jo nyt. Alma oli Jeremias ja Anna Loviisa Liikasen kahdeksanlapsisen perheen nuorimmainen. Hän syntyi Kangasniemen Luusniemellä Tähtiniemessä. Kuvittelen, että Alma eli huolettoman ja onnellisen lapsuuden, nuorimmainen kun oli. Kun Alma oli 18- vuotias, hänen elämänsä suunta muuttui peruuttamattomasti: Alma alkoi odottaa lasta. Almasta tuli äiti, kun pappani Niilo syntyi Perhetapahtuma ei ollut pelkästään iloinen, sillä pappani syntyi aviottomana, eikä isästä ole vieläkään varmaa tietoa, arvailuja kylläkin. Almasta tuli siis yksinhuoltaja ja Niilosta Liikanen äitinsä mukaan. Alma sai vielä toisenkin pojan, Sulon, Sulon isänkään kanssa Alma ei avioitunut, joten Sulostakin tuli Liikanen. Alma itse pysyi Liikasena elämänsä loppuun asti. Alma siis kasvatti poikansa yksin. Niilo sai viisi lasta Ellinsä kanssa ja Sulo kolme Ainonsa kanssa. Meitä serkuksia, pikkuserkuksia ja heidän lapsiaan onkin sitten jo koko liuta. Almaa on helppo pitää hairahtaneena tyttönä ja suvun mustana lampaana. Minulle Alma on kuitenkin aina ollut sitkeä nainen, joka hoiti elämänsä ja poikansa kunnialla, vaikka se ei varmasti helppoa ollut. En tiedä, onko Alma saanut erehdyksensä perheeltään anteeksi. Sen tiedän, että isäni on käynyt Niilo- appensa kanssa Tähtiniemessä heinätöissä ja kalassa. Ehkä aika on parantanut haavoja. Viimeiset vuotensa Alma vietti Lahdessa poikansa Niilon perheen luona. Pappani rakentama talo Lahden Pyhättömässä ei enää ole suvulla. Se myytiin vuonna 1977 Niilon ja Ellin kuoltua. Lahden mummola ja papan talo on edelleen muistoissani yksi lapsuuteni rakkaimmista paikoista. Siellä asui mummon ja papan lisäksi serkkuni Pirjo enoni Anteron kanssa ja mummoni sisko Anna. Sukua oli muutenkin paikalla paljon, ovet olivat aina avoinna. Mummolassa oli usein mieluisana leikkikaverina serkkuni Petri, aina oli kesä ja sireenit tuoksuivat. Lahden seudun sukulaiset Luusniemen Tähtiniemen talon edustalla (vasemmalta oikealle): Teuvo Kupiainen, Kirsi Niemissalo-Kupiainen, Petri Liikanen, Maritta Liikanen, Helmi Liikanen, Nea Liikanen, Jutta Kritz, Venla Niemissalo Elokuun 31. päivä vuonna 2008 me jo keski-ikäistyneet serkukset lähdimme perheinemme Alman jäljille Kangasniemelle. Olimme molemmat, Petri ja minä, liittyneet sukuseuraan ja tavanneet Liikasia sukuseuran kokouksessa. Meitä serkuksia piti lähteä matkaan enemmänkin, mutta valitettavasti muut eivät päässeet mukaan. Sirkka-Liisa Kuusisto oli yhdyssiteemme Kangasniemelle, ja hän olikin nähnyt retkemme eteen paljon vaivaa. Sirkka-Liisalla ja meillä on yhteiset juuret. Yhdysside löytyy sukutaulusta numero 16 ja luvun taitteesta : Sirkka-Liisan esi-isä Joonas ja meidän esi-isämme Lauri olivat veljeksiä. Aluksi matkasimme Alman kotitilalle Tähtiniemeen. Sirkka-Liisa oli kutsunut paikalle myös muita Liikasia. Pihamaalla käyskenteli niin Joonaksen, Laurin kuin kolmannenkin veljeksen Tuomaksen jälkeläisiä. Talo on autiona, ja sisään emme päässeet, mutta tutkimme ympäristöä ja tutustuimme toisiimme.

10 10 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Tunnelma oli lämmin, ihan niin kuin pappani talossa Lahden mummolassa aikoinaan. Mielenkiinnolla tarkkailin Liikasten sukupiirteitä, ja kyllä vain niitä löytyi! Valitettavasti Tähtiniemen nykyinen isäntä ja lähin sukulaisemme Pentti Liikanen ei päässyt paikalle, sillä hänen tapaamistaan olin odottanut. Pentti Liikanen on Alman veljen Albin Liikasen poika, siis pappani serkku, hänen lapsensa äitini pikkuserkkuja. Toivottavasti vielä tapaamme! Seuraavaksi sukulaisjoukkomme siirtyi nauttimaan Liikalan talon vieraanvaraisuudesta. Talon isäntä Pentti Liikanen vaimonsa Eijan kanssa otti meidät ystävällisesti vastaan, ja saimme tutustua Liikalan komeasti entisöityyn taloon. Kahvipöydän ääressä tarinoimme suvusta ja vähän muustakin, katselimme valokuvia. Sirkka-Liisa oli sukutauluista selvittänyt sukuyhteyttämme, ja näin sukutaulut heräsivät eloon. Sukulaisretkemme lopuksi tutustuimme vielä Sirkka-Liisan opastuksella Kangasniemeen. Kävimme hautausmaalla tervehtimässä edesmenneitä sukulaisiamme ja ihastelimme Kangasniemen luonnonkauneutta Puulaveden rannalla perinnepuistossa. Matkamme Alman jäljille oli kaikin puolin antoisa, ja olemme serkkuni Petrin kanssa muistelleet sitä monesti hyvillä mielin. Kiitän kaikkien Lahden seudun sukulaisten puolesta niin Sirkka-Liisa Kuusistoa, Liikalan talon isäntäperhettä kuin kaikkia muitakin mukana olleita sukulaisia. Olette aina tervetulleita vieraaksemme Lahteen ja Hämeenkoskelle! Toivottavasti tapaamme teitä taas kesällä sukukokouksessa Kotkassa. Liikasia Tähtiniemen pihalla Luusniemessä (vasemmalta oikealle): Petri Liikanen, Maritta Liikanen, Sirkka-Liisa Kuusisto, Teuvo Kupiainen, Jukka Liikanen, Aino Liikanen, Tuula Saksa Liikasia kahvipöydässä Liikalassa (vasemmalta oikealle): Kirsi Niemissalo-Kupiainen, Sirkka-Liisa Kuusisto, Erkki Liikanen, Aino Liikanen, Maritta Liikanen, Petri Liikanen Kirsi Niemissalo-Kupiainen, Alma Liikasen pojan tyttären tytär Liikalan isäntäväki, Pentti ja Eija Kuvat: Kirsi Niemissalo-Kupiainen

11 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ Helena Allahwerdi, o.s. Liikanen Postia Turkmenistanista Miksi Turkmenistan? Toimin Helsinki Business Collegessa neuvonantajana ja olen EU:n Tempus-ohjelman Eurooppalais - Turkmenistalaisen Aikuiskoulutuskeskuksen (ETWZ) hankkeen arviointi- ja hallintoryhmässä. Hankkeen tavoitteena on perustaa Asgabadin Polyteknisen Instituutin yhteyteen öljy- ja kaasuteollisuuden työntekijöitä varten täydennyskoulutuskeskus, joka olisi valmiina Mukana ovat Saksa, Puola, Suomi ja Turkmenistan. Ilman tätä hanketta tuskin olisin koskaan eksynyt tähän maailman kolkkaan. Turkmenistanista oli vain hyvin vähän tietoa saatavilla. Ja ensimmäiseksi ongelmaksi muodostuikin kommunikaatio. Saksalaiset puhuivat lähinnä saksaa, puolalaiset puolaa, turkmenialaiset turkmeenia ja venäjää ja me suomalaiset suomea ja englantia. Koulumme vastuulle tuli ensisijassa ICT (kommunikaatiotaidot), liikeelämän taidot ja hankkeen prosessin arviointi. Asgabad puistojen ja suihkulähteiden valkoinen kaupunki Missä Turkmenistan sijaitsee? Turkmenistaniin matkustaminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä sitä varten tarvitaan kutsu opetusviranomaisilta. Kutsu tulee yleensä niin viime tingassa, että matkustamisesta on jo luovuttu. Kuulun niihin onnellisiin, jotka ovat nyt olleet kaksi kertaa Turkmenistanissa, että osaan ennakoida eteen tulevia ongelmia. Alussa Turkmenistan toi mieleen muutaman mielikuvan diktatuuri, islam ja öljy. Kun tulin viimeiseltä matkaltani Turkmenistanista Antti Halosen dokumenttia Pyhän kirjan varjo näytettiin elokuvateattereissa. Menin katsomaan sitä. Se ei ollut se Turkmenistan, jonka olin nähnyt vaan mediapoliittinen kannanotto, jossa Turkmenistan oli alistettu ainoastaan suuryhtiöiden riistaksi. Tällaisen dokumentin kohdalla pitääkin kysyä: Kenen puolella loppujen lopuksi dokumentin tekijät olivat? Turkmenistan on valtio Keski- Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Afganistan, Iran, Kazakstan ja Uzbekistan. Turkmenistanilla on lisäksi rantaviivaa Kaspianmerelle, muttei suoraa yhteyttä yhteenkään varsinaiseen mereen. Se myy kaasua Venäjälle ja suunnitelmissa on myös kaasu- ja öljyputki Kaspianmeren alta Eurooppaan asti. Historia Turkmenistan oli 500-luvulla persialaisen hallitsijasuvun alaisuudessa. Islam rantautui maahan 600-luvulla. Itse turkmeenit saapuivat vasta luvulla. Tšingis-kaani valtasi alueen 1200-luvulla. Ruhnaman mukaan aikakaudet ovat seuraavat: 1. Ogus Hanin aikakausi 5000 ekr 650 jkr 2. Gorgut Atan aikakausi 650 n Göröglyn aikakusi X XVII 4. Magtymgulyn aikakusi XVIII - XX Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 välillä, ja siitä tuli neuvostotasavalta Vuonna Tältä ajalta periytyy useita hallinnollisia rakenteita nykyiseen hallitsemistapaan. Länsimaalaisittain maassa on vieläkin raskas byrokratia ja johtamistapa, jota ulkomaalaisen on vaikea hahmottaa. Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi. Itsenäistä Turkmenistania hallitsi yli kaksikymmentä vuotta Saparmura Nijazov, joka tunnettiin omalaatuisena diktaattorina. Hän aloitti uransa Neuvostotasavallan kommunistisen puolueen johtajana 1985 ja oli maan presidentti vuodesta 1991 kuolemaansa 2006 asti. Turkmeenien isän, Türkmenbaşy, arvonimen ottanut Nijazov piti maassa absoluutista valtaa, eikä oppositiota hyväksytty. Presidentin ympärille on luotu henkilökultti, ja hänen kasvonsa löytyvät kaikkialta Turkmenistanista, seteleistä vodkapullojen etiketteihin. Mutta maansa ensimmäisenä presidenttinä hän antoi kansalleen pysyvän muistomerkin Ashgabadin rakentamisesta. Se on mielestäni yksi maailman kauneimpia pääkaupunkeja puistoineen, suihkulähteineen ja valkoisesta, maan omasta marmorista rakennetuista julkisista rakennuksista. Saparmurat Nijazovin elämän merkittäviä vaiheita ovat: isän kuolema toisessa maailmansodassa äidin ja veljien kuolema suuressa maanjäristyksessä 1948, poika jäi orvoksi 8- vuotiaana opinnot Neuvostoliitossa Turkmenistanin historia Ruhnaman kirjoittaminen ja julkaiseminen, vanhojen arvojen palauttaminen.

12 12 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Parlamentti julisti hänet 2002 elinikäiseksi presidentiksi. Nijazov kuoli 21. joulukuuta 2006 sydänkohtaukseen nimittämättä itselleen seuraajaa. Presidentti Saparmurat Nijazov rakensi Asgabadiin uskomattoman kauniin arkkitehtuurin ja kirjojensa Ruhnaman 1 ja 2 avulla hän levitti yhteistä, omaan kulttuuriin perustuvaa arvopohjaa. Hän asetti sekä julkiselle että yksityiselle kehitykselle selkeät tavoitteet. Ruhnaman viestit on kätketty allegorioihin, joita löytyvät kirjojen joka osasta. Saparmurat Nijazovin kuollessa varapääministeriksi nimitettiin Gurbanguly Berdimuhammedow, joka voitti presidentinvaalit helmikuussa Turkmenistan on jaettu viiteen maakuntaan (welayat, mon. welayatlar): 1 Ahalin maakunta Ahal Welayaty (pääkaupunki Ašgabat) 2 Balkanin maakunta Balkan Welayaty (pääkaupunki Nebitdag) 3 Dašhowuzin maakunta Dashhowuz Welayaty (ennen Tashauz, pääkaupunki Dašhowuz) 4 Lebapin maakunta Lebap Welayaty (Turkmenabat, entinen Charjew) 5 Maryn maakunta Mary Welayaty (Mary) Lisäksi pääkaupunki Asgabad muodostaa oman hallintoalueensa. Kukin maakunta esiintyy symbolina matoissa, patsaissa ja kaupungin julkikuvassa. Maantiede Kara Kumin autiomaa peittää 90 % Turkmenistanista. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma, ja Garagumin aavikko. Etelärajalla Kopetdagin vuorijono nousee 2912 metrin korkeuteen. Balkanvuoret ja Kugitang maan länsiosissa on toiset merkittävät vuoristot. Suuria jokia ovat Amu- Darja ja Hari Rud. Ilmasto on subtrooppinen mannerilmasto, jossa sademäärät jäävät vähäisiksi. Talvet ovat leudot ja kuivat, suurin osa sateesta saadaan tammikuun ja toukokuun välillä. Talous Puolet viljelykelpoisesta maasta on varattu puuvillan viljelyyn, jossa Turkmenistan on maailman kymmenenneksi suurin tuottaja. Maalla on myös maailman viidenneksi suurimmat maakaasuvarat ja huomattava öljyvaranto. Vuonna 1994 Venäjä kielsi Turkmenistanin kaasun viemistä maailmanmarkkinoille ja muiden IVY-maiden maksukyvyttömyys johtivat talouden kääntymiseen miinukselle. Venäjä uusi kaasusopimuksensa Turkmenistanin kanssa Turkmenistan on ottanut varovaisen suhtautumisen talousuudistuksiin, toivoen viennin pitävän yllä sen tehotonta taloutta. Talouden yksityistäminen on kesken. Turkmenistan on kärsinyt kuljetusreittien puutteesta, mutta samalla sen viennin arvo on noussut korkean öljyn hinnan ansiosta. Presidentti Nijazov on käyttänyt merkittävän osan maan tuloista valtion julkisen sektorin vahvistamiseen (upeat valkoiset kaupungit, asemakaavat ja julkiset rakennukset). Suuri osa kansaa kaupunkien ulkopuolella elää köyhyydessä. Kansalle on luvattu ilmainen vesi, sähkö ja kaasu, mutta katkot ovat yleisiä. Bruttokansantuote per capita arvioitiin v olevan 8900 dollaria, kun taas 60 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Yliopistoopettajan vuosipalkka on n dollaria. Leipä maksaa n manatia. Valuutta Turkmenistanin virallinen valuutta on manat. Sitä ei voi ostaa maan ulkopuolella. Sen epävirallinen kurssi oli 1 dollari= manatia maaliskuussa Turkmenistanissa jokainen ulkomaalainen on miljonääri. Väestöjakauma Etniset ryhmät: turkmeenit 77 %, uzbekit 9,2 %, venäläiset 6,7 %, kazakit 2 %, muut 5,1 % (1995). Turkmeenien osuus väestöstä on kasvanut nopeasti ja samalla venäläisten vähentynyt. Turkmeeneja oli 1989 väestönlaskennassa 72 % ja %. Kesällä 2003 presidentti Nijazov sanoi maassa olevan venäläistä, mikä on alle 2 % asukasluvusta. Uskonnot: islam 89 %, sunni muslimeja, ortodoksisuus 9 %, tuntematon 2 %. Islam ja ortodoksisuus ovat ainoat sallitut uskonnot. Kielet: turkmeeni 72 %, venäjä 12 %, uzbekki 9 %, muita 7 % (mukaan lukien balotši) Kulttuuri Turkmeenien ensimmäiset aakkoset syntyivät jo Oguzien hallitsijoiden aikaan. Aakkosiin kuului 38 kirjanta. Turkmeenin kieltä on perinteisesti kirjoitettu kyrillisillä tai arabian aakkosilla, mutta viime vuosina siinä on siirrytty laajennettuun latinalaiseen aakkostoon. Maalla on pitkä ja vaiheikas kulttuurihistoria. Turkmeenien kulttuuriin kuuluvat symboleina hevoset, matot, vaatteet ja korut, jo 5000 vuotta sitten viljellystä vehnästä leivottu leipä, hevoset ja kellertävät lampaat. Kansanmusiikilla on tärkeä merkitys kansan elämässä. Perhejärjestelmästä Neuvostoliiton aikana turkmeenien vanhat arvot rappeutuivat. Presidentti Sepermurat Nijazov palautti ne takaisin ja nosti perheen arvon yhteiskunnan ytimeen. Perhe on pyhä. Turkmeenit ovat yksiavioisia. Avioliitto solmitaan perheitten yhteisellä sopimuksella ja nuoripari voi seurustella keskenään ennen avioliittoa. Sulhanen tuo kosimisensa merkiksi vasta leivotun vehnäleivän morsiamensa kotiin. Jos se otetaan vastaan ja annetaan vastalahjaksi toinen leipä, kosinta on hyväksytty. Miniän suhde appivanhempiinsa on perinteisesti heitä kunnioittava. Hän sulkee suunsa ollessaan heidän kanssaan ja peittää suunsa konkreettisesti kankaalla. Nainen jättää kasvonsa vapaaksi, sillä ne ovat kuin heijastus Jumalan valosta.naiset ja tyttäret ovat kodin kukkia kuin ruusut puutarhassa. Naisella ja miehellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hallitsijalla Gorgut Atan mukaan. Niiden reviirit ovat yhteiskunnan ja kulttuurin eri alueilla. Naisella koti, miehellä koti ja yhteiskunta, hallitsijalla valtakunta. Sukupuoliroolit ovat selkeät ja vahvat. Miehen ja naisen perinteiset roolit ovat edelleen nähtävissä. Naimisissa oleva nainen peittää päänsä julkisuudessa. Naiset ja miehet asettuvat kokouksissa eri puolille istumaan.

13 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ Lapset ovat Jumalan lahja ja vanhemmilla on paljon velvollisuuksia heidän kasvattamisessaan. Jos perheessä on lapsia, nuorin poika perii vanhempansa. Aviopuolisot perivät toisensa. Avioero on mahdollista ja nainen saattaa jäädä aivan puille paljaille, jos mies ottaa eron. Lapset jäävät joissakin tapauksissa äidille. Islamin sharian mukaan isä vastaa lapsista kun poika täyttää seitsemän vuotta ja tyttö 12. Vieraanvaraisuuden kultti edellyttää lahjojen vaihtoa. Maanomistus Yksityinen ei voi omistaa maata, jonka omistaa valtio. Maata voi kuitenkin vuokrata valtiolta esimerkiksi 25 vuodeksi. Asuminen Sähkö, kaasu, suola ja vesi ovat kuluttajalle ilmaisia vuoteen 2039 asti. Työssäkäyvä henkilö voi lunastaa itselleen asunnon, jonka hän saa hallintaansa valtion tuella sen mukaan kuinka kauan hän on ollut töissä. 5 vuotta takaa 20% tuen valtiolta. Asuntojen hallintaoikeus periytyy perheen nuorimmalle pojalle, joka voi sen luovuttaa myös veljilleen. Suomi lahjoitti ns. Suomi taloja vuonna 1948 kun iso maanjäristys oli surmasi lähes Ashgabadin asukasta. Itse asiassa talot olivat osa sotakorvauksia, jotka Suomi maksoi Neuvostoliitolle, joka puolestaan lahjotti ne Turkmenistaniin maanjäristyksen jälkeen. Niitä kutsutaan edelleen Suomi-taloiksi. Kodeissa ei yleensä ole paljon huonekaluja. Ateriat syödään lattialla istuen. Lattiat on peitetty matoilla, samoin usein myös seinät. Ateria symboloi yhtenäisyyttä ja perheen jäsenten yhteyttä. Ahaltek hevonen Akhal-teke -hevosrotu on Turkmenistanin ylpeys ja kansallinen symboli. Hevonen lähes hävisi Neuvostoliiton aikana, jolloin niitä oli vain 2000 jäljellä. Hevosia käytetään lahjoina diplomaattisissa yhteyksissä ja muutamia on huutokaupattu varojen saamiseksi jalostusohjelmiin. Ahaltek- hevonen (kansainvälisemmässä muodossa Akhal-Teke, lausutaan "akall-teki") on hyvin kevytrakenteinen lämminverinen hevosrotu Turkmenistanista, jonka kansallistunnus tämä hevonen on. Ahaltek- hevonen on nimetty rotua kasvattaneen heimon mukaan. Ahaltek- hevosen arvellaan olevan peräisin ajalta eaa., ja sitä sanotaan yhdeksi maailman puhtaimmista hevosroduista Ahaltek- hevonen on useimmiten yhden ratsastajan hevonen, joka on luonteeltaan rohkea, vilkas ja aina valpas, mutta nämä hevoset tunnetaan myös itsepäisyydestään. Ratsastusominaisuuksiltaan ahaltek- hevonen on nopea ja kestävä. Maailmassa on tiettävästi noin ahaltek- hevosta, joista suurin osa Turkmenistanissa tai Venäjällä, mutta niitä on myös Saksassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomesta löytyy muutama yksilö. Aleksanteri Suuren kuuluisan Bukefalos- ratsun sanotaan olleen ahaltekhevonen. Itämaiset matot Turkmenistanissa valmistetuissa itämaisissa matoissa on samanlainen punainen kuvio kuin valtion lipussa. Punainen on pohjavärinä suurimmassa osassa turkmeenien mattoja. Erilaisilla värjäystavoilla on saatu erilaisia punaisia lähes ruskeasta vaaleanpunaiseen ja kirkkaanpunaiseen. Muita värejä olivat mm. sininen, vihreä, keltainen, värjäämätön luonnonvalkoinen, ruskea ja oranssi.maton hintaan vaikuttavat materiaali, solmutiheys, materiaalin ja värien laatu sekä taiteellinen sommittelu. Materiaalina voi olla villa, aito luonnonsilkki tai art-silkki eli viskoosi. Itämaisten mattojen hehkuva väri- ja kuviomaailma ovat ainutlaatuista siihen ei koskaan kyllästy. Aidot matot säilyttävät aina arvonsa. Vanhimmat itämaiset matot ovat satojen vuosien ikäisiä.

14 14 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Mattokauppaa toimittivat naiset. Jokainen nainen kuulemma osaa kutoa mattoa Turkmenistanissa. EU:n Tempus hankkeen Eurooppalais- Turkmenistanilaisen Täydennyskoulutuskeskuksen ETWZ:n toimijoita ryhmäkuvassa instituutin portailla. Helena alhaalla vasemmalla. Markkinat Joka sunnuntai Ashgabadin liepeillä on isot markkinat, josta voi löytää melkein mitä hyvänsä. Kaupantekoa hoitavat melkein aina naiset. Perinteisessä yrittäjyydessä naisella on erittäin tärkeä rooli. Hän valmistaa usein myytävät tuotteet, hinnoittelee ja myy ne. Torikauppaan kuuluu tinkiminen. Tieto ja tiede Turkmeenit korostavat tiedon merkitystä. Pitää ostata erottaa toisistaan tieto ja tietämättömyys, totuus ja valhe, hyvä ja paha, kunnioitettava työnteko ja työ, jota hallitsee kateus. Todellista tietoa on käytettävä yhteiskunnan kehittämiseen yhteiseksi hyväksi. Tieto vie ihmisen Jumalaa lähelle. Turkmen Polutechnic Institute (Turmeenien polytekninen instituutti) perustettiin 1963 osaksi Turkmeenien valtion yliopistoa. Instituutissa toimii 5 tiedekuntaa: Instituutissa opiskelee 1700 opiskelijaa tavoitteenaan insinöörin tutkinto, johon kuuluu 5 vuotta teoreettisia. opintoja ja 2 vuotta harjoittelua. Opiskeluun kuuluu osallistuminen kaupungin istutusten ja puiden kasteluun ja hoitoon + erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja urheilukilpailuihin. Kaikki opiskelijat osallistuvat englanninkielen opiskeluun ja ICT opetukseen. Maan ensimmäisen presidentti Saparmurat Niyazow asetti koulutuksen tavoitteeksi luoda Turkmenistanista taloudellisesti täysin itsenäinen valtio. JÄSENMAKSUT 2009 Lehden ja kokousasiakirjojen mukana olet saanut pankkisiirtolomakkeen jäsenmaksun maksamista varten, ellet kuulu niihin ryhmiin, joilta ei jäsenmaksua peritä tai jotka ovat maksaneet ainaisjäsenmaksun. Ilmaisjäseniä ovat kunniajäsenet sekä tänä vuonna 80 vuotta täyttävät ja vanhemmat, jos sukukokous asian hyväksyy. Toivomme, että maksat jäsenmaksun viimeistään eräpäivänä. Karhuaminen on erittäin ikävää ja aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja kustannuksiakin. Suuret kiitokset!

15 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ PAPPISGEENEJÄ LIIKASILLE Vuosia sitten etsimme Liikasten joukosta pappeja, joita olisimme halunneet käyttää juhlajumalanpalveluksissa sukupäivien yhteydessä. Yhtäkään ei löytynyt, vaikka tiesimme, että yhden sukupuun yhden oksan perimässä on geenejä Achreniuksen suvusta, jossa oli pappejakin. Tämä oksa syntyi USA:ssa, kun Otto Taavetinpoika Liikanen, s , avioitui Amanda Kumpumäen, s , kanssa Otto ja Amanda USA:ssa Avioliiton solmittuaan nuoripari halusi palata kotimaahan ja asettua asumaan Oton synnyinsijoille Mikkelin maalaiskuntaan. Amandan isä Gabriel (Kaaperi) Kumpumäki, entinen Achrenius, s , kuoli pian tammikuussa 1908 Reisjärvellä Amandan äidin, Kustaavan jäädessä leskeksi. Oton ja Amandan ollessa hautajaisissa Kustaavan kerrotaan ihastuneen vävyynsä niin, että oli pyytänyt nuortaparia jäämään taloon asumaan. Ratkaisu Reisjärvelle muuttamisesta tapahtui tuolloin hautajaisreissulla, ja muuttokirjatkin Mikkelistä ovat tulleet jo saman vuoden huhtikuussa. Reisjärven Kangaskylän Kumpumäkiniminen tila oli pieni, vain muutaman peltohehtaarin suuruinen, jonka he ostivat perikunnalta. Vuosien kuluessa Otto ja Amanda laajensivat tilaa raivaten ja kuokkien uutta viljelys- ja laidunmaata. Otto oli erikoisen innostunut uudisraivauksesta ihaillen Pohjanmaan lähes kivettömiä maita, joita oli helpompi raivata. (Katso kirjoitus Kumpumäki seuraavassa numerossa.) Lapsia syntyi Otto Edvard, Arvi, Jenni, joka kuoli lapsena, Elina, Esteri, Hilja, Uuno, Paavo, Kerttu ja Martta, joka on yhä elossa. Pappeja ei kuitenkaan näiden jälkeläisistä ole ainakaan vielä tullut. Täytynee vielä odottaa. Mistä sitten papit löytyvät? Mentäessä taaksepäin Gabrielista, voidaan todeta, että isä oli Reisjärven kirkkoväärti Johan Gabriel Achrenius, s ja hänen isä Reisjärven lukkari Johannes Achrenius, s Johanneksen isä oli Pyhäjärven lukkari Iisak, s ja hänen isä Someron kappalainen Simon Achrenius, s eli sieltä se ensimmäinen pappi löytyi. Iisakin veli Simon, s , oli Sievin kirkkoherra ja Abraham, s , Nousiaisten kirkkoherra. Jos mennään vielä taaksepäin, Simonin isä oli Grels Bertilinpoika, s. noin 1643, Uskelan Kirjolan talon isäntä ja hänen isä, noin 1620 syntynyt Bertil Matinpoika, jolta hän isännyyden peri. Reisjärven Achrenius-oksassa ei siis pappeja vielä ole, mutta muualta on löytynyt jo neljä. Kemissä on Maria Liikanen, jonka sukuhaara on vielä selvittämättä, Utajärvellä Timo Liikanen, joka on Pudasjärven Liikasia, ja äskettäin valmistuivat papeiksi Kangasniemen haaran Laurat, Laura Kaarto ja Laura Liikanen. Tunnetuin Achreniuksen suvun papeista on selvästi Abraham, jonka virsiä nykyisessä virsikirjassa ovat vielä virret 103, 153, 265 ja 390. Harri Raitis on kirjoittanut Hengelliseen Kuukausilehteen 2/2007 seuraavasti: ABRAHAM ACHRENI- UKSEN TIE RUKOILE- VAISUUSLIIKKEEN LAULUNTEKIJÄKSI Kun Abraham Achrenius tuli Nousiaisten kirkkoherraksi 1753, olivat värikkäästä elämästä takana ison vihan päivät metsässä, opinnot Daniel Jusleniuksen jalkojen juuressa, kotiopettajan työ Pyhtäällä, papin työ Pietarsaaressa ja Ähtävällä, puolison kuolema ja uuden avioliiton solmiminen ilman laillista vihkimistä, erottaminen virasta, mielipidepakolaisuus, puutteen vuodet ja vankilapapin työ Turun linnassa. Sopeutumaton hurjapää Puhdasoppinen opetus Turun akatemiassa herätti Someron papin pojan kapinan. Vain runouden opiskelu innosti ja kirjoittaminen viehätti. Runoilijanmainetta karttui, mutta jälkipolvilla ei ole käsitystä tuotannosta, sillä Achrenius poltti sen kokonaan koettuaan rajun hengellisen herätyksen. Turusta käsin levisivät Lars Ulstadiuksen oppilaiden yltiöpietistiset ja separatistiset ideat. Ne saivat huomattavan jalansijan Pohjanmaalla ja kun Achrenius asettui Ähtävälle vuonna 1736, hän aikansa pyristeltyään liittyi lopulta separatisteihin, jotka julistivat kirkon Baabeliksi ja pystyttivät valittujen seurakuntaa. Välirikko kirkon kanssa tapahtui helluntaina 1740, kun Achrenius saarnatessaan joutui hurmoksiin, hyppi saarnatuolissa ja huusi: "Herra Jeesus, säikäytä jumalattomien sydämet!" Pitäen itseään Ilmestyskirjan seitsemäntenä pasuunana hän erosi virasta ja omistautui kokonaan "siionilaisen" seurakunnan rakentamiseen. Seurasi tuomio ja muutto Ruotsiin, jossa hän liittyi jyrkkiin separatisteihin.

16 16 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 Paluu kirkkoon Kaikki ei valittujen joukossa ollut ihanaa hurmosta, vaan varsin lihalliset seikat määräsivät. Seurustelu Skeppsholmin kuuluisan pietistin Tollstadiuksen ja toisaalta herrnhutilaisten kanssa avarsivat näköaloja ja Achrenius pyrki takaisin pappisvirkaan. Hän tuli Turkuun, jossa joutui elämään tilapäistulojen varassa puutetta kärsien. Runoilijanlahjat olivat vielä muistissa ja miehestä ruvettiin puuhaamaan runouden professoria. Hän ei kuitenkaan innostunut, vaan ryhtyi vankilan papiksi. Kirjailija ja kansanjohtaja Nousiaisissa alkoi vimmattu kirjallinen työ, joka palveli Vakka -Suomesta leviävää kansanherätystä. Sen alkuun liittyi kalantilaisen paimentytön Liisa Eerikintyttären kokema äkillinen kääntymys, josta tieto levisi kylästä kylään ja pitäjästä pitäjään. Korostettiin parannuksen tärkeyttä ja viimeisen tuomion läheisyyttä. Achreniuksen kuuluisa arkkiveisu Lissabonin maanjäristyksestä kului säikähtäneen kansan käsissä. Nousiaisiin virtasi neuvon kysyjiä ja saarnan kuulijoita. Jumalanpalvelusten lisäksi pidettiin seuroja, joissa eniten veisattiin. Syynä oli julistustilaisuudet kieltävä konventikkeliplakaatti. Sen antoi kuningas aikanaan valtakunnan yhtenäisyyttä vaarantavien oppien leviämisen estämiseksi. Kielto ohjasi heränneiden yhteydenpitoa kirjallisiin muotoihin ja virsilauluun. Achreniuksen kynästä syntyi suuri määrä virsiä, joita painettiin arkeille ja joista hän lopulta kokosi ensimmäisen yhtenäisen kokoelman "Sionin Juhla-Wirret". Se ilmestyi 1769, samana vuonna jolloin runoilija kuoli. Virsirunouden suurmies Nykyisessä virsikirjassa on neljä Abraham Achreniuksen virttä vuosisatojen mittaan moneen kertaan muokattuina. Alkuperäisiä hänen tekstejään on laulettavissa Länsi-Suomen rukoilevaisten käyttämässä kokoelmassa "Halullisten sielujen hengelliset laulut". Sen monipuolista sävelaarteistoa voidaan pitää suomalaisen musiikin kivijalkana. Kokoelman toimittivat 1790 Pentti Jaakko Ignatius ja Abraham Achreniuksen poika Antti. Seuraavan vuosisadan aikana alkuperäiseen 26 virren kirjaan lisättiin arkkivirsiä, mm. Abraham Achreniuksen sepittämiä, niin, että virsiä 1900-luvun alussa oli 196. Heinäkuussa 2006 ilmestyi tästä kokoelmasta, Siionin virsistä ja Vanhasta virsikirjasta koottu kielellisesti uudistettu laulukirja "Armon lapset veisatkaa". Siinä kaikuu Abraham Achreniuksen ja muiden kansanherätysten laulajien väkevä perintö nykyihmiselle ymmärrettävin sanoin. HANNUN VAAKUNASTA VIELÄ Viime numerossa kerroimme Hannu Lehden Puhuvasta vaakunasta. Nyt voimme lisätä, että vaakuna on Suomen Heraldisessa Seurassa rekisteröity numerolla Liitteenä on kuva lopullisesta vaakunasta rekisteröintitodistuksineen. Vaakunaselitys kuuluu seuraavasti: Hopeisella kilvellä vihreä humalanlehti kärki alaspäin ja siinä kultainen ympyrä, jossa vihreä hannunvaakuna. Hannu kuuluu Mikkelin Asilan sukuhaaraan.

17 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ KUMPUMÄKI Tässä lehdessä on kerrottu Otto ja Amanda Liikasesta otsikon Pappisgeenejä Liikasille alla. Täydennyksenä kirjoitukseen julkaisemme Suomen maatilat kirjan osasta V vuodelta 1933 heidän kotitalon esittelyn. Talosta ja sen pihapiiristä on kuva lehtemme kannessa. Nykyään talon nimenä käytetään Kumpulaa, josta tiekin on saanut nimensä Kumpulantie. Asuinrakennus on purettu 1972 ja navetta myöhemmin, mutta aittarakennus, joka ei näy ilmakuvassa, on säilytetty. Puita ei mäellä ollut vielä Niitä istutti Otto Otonpoika, joka harrasti puutarhanhoitoa. Suomen maatilat- kirjassa on seuraava esittely: Kumpumäki, 34,5 km Haapajärven asemalta ja 146,5km Iisalmesta. Omistajat, Otto Liikanen v:sta 1908 ja puolisonsa Manta (o.s. Kumpula) v:sta Ollut emännän suvulla useita sukupolvia. Erotettu 4 tilaa, yht. 10 ha. Pinta-ala 158,55 ha, josta puutarhaa 0,1 peltoa 35 ha, luonnonniittyä 3, laidunta 4, metsämaata 106,45 ja joutomaata10 ha. Pellot osaksi viettäviä, osaksi tasaisia savi-, savimulta- ja suomutamaita; niistä on nyk. isäntä raivannut n. puolet. Vapaa viljelys. V oli 3 ha ruista, 3,5 kauraa, 1,25 ohraa, 0,5 perunaa, 0,55 juurikasveja, 22,2 heinää, 2 kesantoa ja 2 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten reunassa, maantien varrella, Kiljanjärven rannalla. Päärakennusta (6 huon.) lisätty lehmän navetta rakennettu kivestä 1926 sekä sikala, lampola ja vasikkanavetta puusta Navetassa vesijohto. Kotieläimiä 2 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 1 sika, 8 lammasta ja 6 kanaa. Karja ISK- rotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin sekä viljaa, teuraseläimiä, porunoita ja rehuja paikkakunnalle. Havumetsästä on myyty saha- ja paperipuita. Kaloja pyydetään omiksi tarpeiksi. Sähkövalo Reisjärven Saha ja Mylly Oy:ltä. Voimakoneena polttomoottori. Omistaja Kangaskylän osuuskassan hallituksen puheenjohtaja. RIIKKA PIPERTÄÄ Kumpula heinäkuussa Vanha aittarakennus taustalla ja uusi päärakennus oikealla. Koivu on kasvanut kansikuvan koivua suuremmaksi. Kuva Harri Liikanen Kangasniemen Kunnallislehdessä oli 2008 artikkeli tyttöbändi Piperistä otsikolla Piper rokkaa poikabändit suohon. Tekstistä kävi ilmi, että lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Riikka Liikanen on mukana tässä lukio-opiskelijoista kootussa yhtyeessä. Meitä tietysti kiinnostaa, kuka on tämä musikaalinen Liikanen. Toimitus ottaa vastaan selityksiä. Oheisessa kuvassa Riikka on oikealla. Muut ovat Elisa Pellinen, Veera Siiskonen ja Pilvi Hokkanen vasemmalta oikealle lueteltuna.

18 18 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2009 ESPOON KUVATAI- TEILIJAT 40 VUOTTA Espoon Kuvataiteilijat ry järjesti juhlanäyttelyn 40 vuotta kestäneen toimintansa kunniaksi Espoossa. Järjestössä aktiivisesti toimiva ja Vuoden 2008 Liikaseksi valittu Sirkka Laakkonen osallistui näyttelyyn. Näyttelystä ilmoitimme jäsenillemme sähköpostilla. Kuvassa Sirkka näyttelytyönsä äärellä. FACEBOOK JA LIIKA- SET Jarkko Liikanen Lohjalta on perustanut Facebook- verkkosivuille ryhmän Liikaset. Ehkä joku on sen sieltä löytänytkin. Sivuille pääsy edellyttää rekisteröitymistä. Katsoin siellä käytyä keskustelua ja olihan siellä jo jonkun Anun maininta, että lisää Liikasia löytyy osoitteessa Jarkko kysyi, voiko hän laittaa kotisivumme ryhmän kotisivuksi, mutta sen me olemme kieltäneet. Perusteena on se, että sivut ovat Liikasten sukuseuran, joka on rekisteröity yhdistys. Käykääpä katsomassa, mitä Liikaset Facebookissa porisevat. PUUKAASUVOIMA- LASTAKO IHMESAM- PO Reisjärvellä aloitetaan tänä keväänä sieviläisen keksijän Eero Kangasojan kehittämän puukaasuvoimalan osavalmistus ja kokoonpano. Hanketta varten on perustettu yritys GasEK Oy. Liikaslinkkiin uutinen on kelpuutettu siksi, että hallituksen puheenjohtajana ja yrityksen yhtenä osakkaana toimii Paavo Rossi, joka on Liikasia hänkin ja kuuluu jäseniimme. Toimittajalla oli tilaisuus käydä tutustumassa voimalaan sukukokouksen jälkeen ja se teki kyllä vaikutuksen. Kun otetaan huomioon öljyn hinnan nousu ja ympäristöongelmat, tällä voimalalla on edessä lupaava tulevaisuus. Esimerkiksi polttamalla reaktorissa tuhat tuntia sekapuuhaketta saadaan sähkölämmitteisen omakotitalon kaikki sähkö ja lämmitys vielä pariin naapuritaloonkin. Reisjärvi- lehdessä olleessa kuvassa Paavo näyttää, minne hake laitetaan. Toivotetaan onnea tälle sammolle. RÄSYMATTOROOPE Toimittajalle tuli postissa lehtileike ilmestyneestä Riihimäen seutu- lehdestä. Siinä oli artikkeli ja kuvia otsikkona Räsymatto pitää pintansa. Kun se minulle tuli, ajattelin, että siinä täytyy olla jotakin Liikasiin liittyvää. Lyhyen tarkastelun jälkeen kävi ilmi, että yhdessä kuvassa Roope Liikanen oli kangaspuiden äärellä. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, pureman hän oli saanut nuorten kutomakursseilla. Toivotamme Roopelle jatkuvaa innostusta tähän hyvään harrastukseen, ja nyt toivomme myös, että nämä toivotukset menevät jäsenten välityksellä perille ja joku kertoo toimitukselle, kuka on tämä Roope. Kerromme sen sitten seuraavassa lehdessä. POSITIIVISUUTTA SA- VOLAESITTAEN Naara itelles ennen kun muut kerkijää.

19 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ KOKO JOUKOLLA KOTKAAN Minä: Sano Kotkasta. Sinä: Kotkasta. Minä: Isäs käski potkasta. Ha, ha, haa. Muistat varmaan tällaisen lapsuusajan sanaleikin. Nyt ei kuitenkaan potkita ketään, vaan kaikki kutsutaan Kotkaan ( sukukokoukseen. Sukuseura ei ole siellä vielä ollut eli tutustuminen Suomen eri osiin jatkuu. Samalla voit osallistua Kotkan Meripäivien tilaisuuksiin. Katso Meripäivien kotisivut Kokouspaikka: Kotkan konserttitalo, Keskuskatu 33 eli aivan keskustassa ( Aika: lauantai OHJELMA Perjantai Ensimmäiset Liikaset saapuvat, seurustelevat ja yöpyvät Sukuhaarojen vastuuhenkilöiden neuvottelu Lauantai alkaen Tulokahvit, sukuhaarojen tapaamiset Sukuseuran ja sen kotisivujen esittely Lounas Sukukokous. Kokouksen alussa musiikkiesitys. (Huom! Muistathan ottaa mukaan kokousasiakirjat, jotka olet saanut lehden mukana.) Kokouskahvit Siirrytään Merikeskus Vellamoon kävellen Opastettu tutustuminen Merikeskus Vellamoon, jota on kovasti kehuttu. LIIKASKAUPPA Kokouspaikalla on myytävänä liikastuotteita. Valikoima on lueteltu toimintakertomuksessa ja nähtävänä kotisivuillamme. Voit varmistaa tavaran saamisen ottamalla yhteyttä Sirkka-Liisa Kuusistoon etukäteen. Yhteystiedot ovat takakannessa. MAJOITUS Olemme varanneet seitsemän kahden hengen huonetta Hotelli Leikarista 17./18.7 väliseksi yöksi. Varaus erikoishinnoin on voimassa asti, joten toimi heti. Huonetta tilatessa on mainittava Liikasten sukuseura. 1 hengen hotellihuone maksaa 80,- ja 2 hengen hotellihuone 50,-/hlö. Huonehintaan sisältyy aamiainen, sauna ja uima-altaan käyttö aamulla ja illalla. Jokainen varaa ja maksaa huoneen itse. Hotellin yhteystiedot ovat seuraavat: Hotelli Leikari, Haminantie 261, KOTKA, (05) , reception@hotellileikari.fi, Muita majoitusvaihtoehtoja löytyy Kotkan kotisivuilta. Esimerkiksi: Hotelli Merikotka, (05) , Sokos Hotelli Seurahuone, ja Hotelli Cumulus, (05) OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu 24,00 sisältää tulokahvit ja lounaan. Tutustuminen Merikeskukseen maksaa 8,-/hlö (ryhmähinta 6,-, jos vähintään 15), alle 18 v ilmaiseksi, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset 4,-. Jos tulee vain kokoukseen, osallistuminen on luonnollisesti ilmaista. Maksut peritään kokouspaikalla. Sukuseura maksaa kokoustilan vuokran ja välineet, kokouskahvit kokouksen jälkeen ja Merikeskuksen opastuksen. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset sihteeri Maarit Tillmanille viimeistään 6.7. Ilmoittautumiset ovat sitovia, koska joudumme maksamaan kuitenkin ilmoitetun henkilömäärän mukaan. Yhteystiedot ovat takakannessa. Suositellaan sähköpostin käyttöä AJO-OHJE

20 SUKUSEURAN HALLITUS Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri Liikanen, Rintinpolku 17, HELSINKI, (09) , , Varapuheenjohtaja (= sukuseuran varaesimies) Jaakko Liikanen, Puhaltajankatu 55, RIIHIMÄKI, (019) , , Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3, OUTOKUMPU, , Hankkija Sirkka-Liisa Kuusisto, Luusniementie 1236, LUUSNIEMI, , Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438, ANTTOLA, , Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 3, HELSINKI, , olli.liikanen@edu.hel.fi JÄSENSIHTEERI HALLITUKSEN ULKOPUOLELTA Riitta Tanner-Tuominen, Kalliopohjantie 5 B 24, TUUSULA, riitta.tanner-tuominen@suomi24.fi RAHASTONHOITAJA HALLITUKSEN ULKOPUOLELTA Matti Liikanen, Naavakatu 10, LAHTI, (03) , , (03) faksi, matti.liikanen@m-laskenta.inet.fi SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus JUVA: Annikki Liikanen, Kuhalammentie 2 a 4, Juva, (015) KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Kuusisto, katso hallitus KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, Kuusamo, , a.kultanen@luukku.com PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, Pudasjärvi, arto.liikanen@fortum.com REISJÄRVI: Sirkka Leppälä, Tuomikuja 3, Reisjärvi, (08) LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen, katso RAHASTONHOITAJA VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara) 1993 (Ri) Mirjam Piira, Mäntyharju, k (Mi) Annikki Liikanen, Juva 1995 (Ri) Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k (Ka) Erkki Liikanen, Bryssel 1997 (Ko) Heikki Liikanen, Joutsa, k (Ku) Hannes Savolainen, Kemijärvi 1999 (Jo) Erkki Liikanen, Tammela 2000 (Ri) Pirkko Liikanen, Espoo 2001 (Ka) Matti Liikanen, Lahti 2002 (Ku) Jaakko Liikanen, Riihimäki 2003 (Ka) Raimo Liikanen, Mikkeli 2004 (Mi) Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola) 2005 (Ka) Harri Liikanen, Helsinki 2006 (Ri) Pekka Saarenmaa, Kerava 2007 (Ka ) Sirkka-Liisa Kuusisto 2008 (Ri) Sirkka Laakkonen, Espoo 2009 (?) KUMMITYTTÖ Kummitytöksi nimitettiin 1990 lähes sukuseuran perustamispäivänä syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta PERINNEHENKILÖ Vapaustaistelija, luutnantti Herman Liikanen SUVUN VANHIN Vanhin elossa oleva Liikanen on Kerttu Liikanen o.s. Vuorisalo Helsingistä. Hän on syntynyt Helsingissä ja kuuluu Ristiinan sukuhaaraan. PANKKITILIN NUMERO Sampo Pankki INTERNET- KOTISIVU

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,

Lisätiedot

Hilja-mummin matkassa

Hilja-mummin matkassa Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k. Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 1. (#1) s. 1580 - k. 1663 vih.äiti Store [Riska] (#2) s. 1585 2. Margareta Matintytär Store (#444) s. 1618 - k. 22 Huhtikuuta 1695 2. Lauri Matinpoika Store (#440) s. 1621

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot