Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA. Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31. 3.1977 1.9.75-21.9.76. Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA. Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77"

Transkriptio

1

2 SIS~ISEEN K~YTTOON Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77 Tutkimuksen on suorittanut va1uuttapo1iittisen osaston tutkija Peter Nyberg aja11a Ju1kaistaan tiedonantona kaynnissa olevasta tutkimuksesta.

3 SISXLLYSLUETTELO 1. Johdanto. 2. Tyovoirnan tarjonnasta kayty keskustelu Suornessa. 3. Tyovoirnan tarjonnan kehitys Suornessa vuodesta Tyohonosallisturnisaste Maastamuutto Tyohonosallisturnisasteen ja rnaastarnuuton vaikutus tyovoiman tarj ontaan. 4. Tyovoirnan tarjontafunktio Tyohonosallistumisaste Maastamuutto. 5. Tyovoiman tarjonnan empiirinen tarkastelu Tyohonosallistumisaste Maastarnuutto Yhteenveto. 6. Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan tarjontaan Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan kysyntaan Valuuttapolitiikka ja rnaastarnuuton kehitys Valuuttapolitiikan vaikutus tyohonosallisturnisasteeseen Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan kokonaistarjontaan '. s Lahdeluettelo Liitteet

4 1. JOHDANTO Esilla olevassa tutkimuksessa selvitetaan valuuttapolitiikan' vaikutuksia tyovoiman tarjontaan Suomessa. Tarkoituksena on antaa valuuttapolitiikasta paattaville kuva siita, milia tavalla valuuttapoliittiset paatokset vaikuttavat tyovoiman tarjonnan tuotannolle ja sen kasvulle asettamiin rajoituksiin. Koska tyomarkkinoilla vallitseva tilanne sinansa vaikuttaa tyovoiman tarjontaan, joudutaan yhtaikaa kasittelem~an seka tyovoiman kysyntaa etta tarjontaa. Tutkimuksessa on taman vuoksi konstruoitu yksinkertainen tyovoiman kokonaistarjontaa selittava tarkastelukehikko, jossa tyovoiman kysynta esiintyy annettuna tekijana. Tarkastelun lopussa laajennetaan tarkastelukulmaa selvittamalla valuuttapolitiikan vaikutuksia myos tyovoiman kokonaiskysyntaan. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan tyovoiman kokonaistarjontaa ja -kysyntaa useasta syysta. Ensinnakaan kaytettavissa oleva aineisto, varsinkaan maastamuuton osalta, ei anna riittavia mahdollisuuksia yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Toiseksi esim. tyovoiman tarjonnan toimialoittainen kehitys on riippuvainen tyovoiman kysynnan toimialoittaisesta kehi.tyksesta. Kolmanneksi voidaan olettaa, etta tyovoiman kokonaistarjonnan muutokset sinansa jo antavat osviittoja siita, miten nopeasti tyomarkkinoiden osamarkkinoilla esiintyvat tasapainottomuusilmiot voidaan poistaa ainakin silta osin, kuin ne liittyvat tarjonnan riittamattomyyteen. Tarkasteltaessa mm. valuuttapolitiikan ja maastamuuton valisia yhteyksia on tutkimuksen kvantitatiivinen osa jouduttu suorittamaan vuosiaineiston avulla. Vaikkakin muuttolukuja viime aikoina on ilmoitettu jopa kuukausittain, on luotettavia tietoja aikaisemmilta vuosilta saatavissa vainvuositasolla. Taman vuoksi myos muut tyovoiman tarjonnan komponentit selvitettiin vuositasolla, mirka seurauksena tarjonnan hyvin lyhyen aikavalin sopeutumisilmiot jaivat tarkastelun ulkopuolelle.

5 2 Tutkimuksessa ovat etusijalla ty6voiman tarjonnan lyhyen aikav~lin sopeutumisilmi6t. Valuuttapolitiikan pitk~n aikav~lin vaikutuksia ty6voiman tarjontaan ei tarkastella kvantitatiivisesti, vaikkakin niihin liittyvi~ n~k6kohtia esitet~~n tutkimuksen 10 pussa. Tutkimuksen 1~ht6kohtana on olettamus, ett~ ty6voiman tarjonta p~~asiassa riippuu taloudellisista tekij6ist~. T~ma olettamus rnuodostaa yleens~ taloudellisen ty6rnarkkinateorian laht6kohdan. Sen perusteella on kehitetty useita hypoteeseja ja.rnalleja, joille on yhteista se, ett~ reaalipalkkataso seka vallitseva ty6l1isyystilanne selittavat tyovoirnan tarjonnan. Muiden selitt~jien vaikutus j~~ t~lloin taloudellisen tarkastelukehikon ulkopuolelle tai slsaltyy tarkemmin spesifioimattomalla tavalla mainittuihin taloudellisiin selitt~jiin silta osin, kuin niiden v~lilla esiintyy yhteyksia, joita teoriassa ei ole otettu huornioon. NiHn ollen saatuihin ernpiirisiin tuloksiin on syyta. suhtautua varauksin. Tutkimuksen toisessa luvussa k~sitell~an lyhyesti niit~ nak6kohtia, joita Suomessa on esitetty ty6voiman tarjontaan selittavista tekijoista ja etenkin valuuttapo1itiikan vaikutuksista ty6voirnan tarjontaan. Ko1rnannessa luvussa tarkastellaan ty6voiman tarjonnan kehitysta Suomessa uvu1la. Neljannessa luvussa kehitetaan yleisen ty6n~rkkinateorian pohjalta kehikko, joka mahdollistaa ty6voiman tarjonnan kvantitatiivisen tarkastelun. Viidennessa luvussa esitetaan tarkaste1un empiiriset tulokset. Kuudennessa luvussa k~sitellaan valuuttapolitiikan yleistaloudellisia vaikutuksia. Lopuksi arvioidaan esitettyjen tulosten pohjalta valuuttapolitiikan vaikutuksia ty6voiman kokonaistarjontaan. Seuraavassa lohkokaaviossa on esitetty taman tutkimuksen analyyttinen sisalt6 seka yhteydet koko tutkimusprojektin toiseen, valuuttapolitiikan toimialoittaisia vaikutuksia koskevaan osaan.

6 VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUS TY~VOIMAN TARJONTAAN Osa I: Valuuttapolitiikan vaikutus teollisuuden kannattavuuteen ja investointeihin KURSSIMUUTOKSET ~ I. PAAOMANTUONTI ~ I JOHTOP~AT~KSET Y- 00 kannattavuuden muutos ulkomaisten lainoj en toimialoittain jakauma ja ~erkitys toimialoittain I aikaisemmissa selvityksissa lasketut toimialojen tunnusluvut ~-~ I / (1 ) I // I JOHTOPAAT~KSET(~ I I makro- investointitoiminnan I tyollisyyden riippuvuus rllppuvuus kannattavuudestkannattavuudesta Osa II: Valuuttapolitiikan tasolla I / / I r:r================tr/1_. Ruotsin reaalinen palkkataso WU ja tyollisyystilanne VU Suomen reaalinen palkkataso w [! I..._...:._...:._] : t:c==========::j:j v1ikutus tyovoiman1tarjontaan I. I / I \V ~ r , tyovoiman kysynta ----~ L D = L + V D L = L(Q, w) maastamuutto Suomen Suomen tyottomyys ja Ruotsin valilla: E = E(V, u, vu, w U U, w) I '-.----_r ,.--j~ J tyovoiman tarjonta Suomessa L S = PN = L + U P = P(U, V, w) ~N = ~NO - E JOHTOPAAT~KSET (3) valuuttapolitiikan vaikutukset tyovoiman tarjontaan, valuuttapolitiikan valit~omien ja valillisten vaikutusten arviointi tyovoimaja paaomaresurssien osalta (osien I ja II yhteenveto)

7 3. TY~VOIMAN TARJONNASTA KAYTY KESKUSTELU SUOMESSA Tyovoimapo1itiikan painopiste sailyi uvun alkuvuosiin saakka tyovoiman kysyntaan kohdistuvissa toimenpiteissa seka tyottomien toimeentu1on turvaamisessa. Tama nakyy selvasti mm. tyovoimaha11innon tehtavanasettelussa (vrt. KORPELAINEN). Alkutuotannosta vapautuneet tyovoimaresurssit ovat viime vuosiin saakka riittaneet teo11isuuden ja varsinkin pa1ve1uelinkeinojen nopeasti lisaantyneen tyovoimatarpeen tyydyttamiseen. Varsinaisena ongelmana tyovoiman tarjontapuo1el1a esiintyivat 196o-1uvulla rakentee11iset tekijat, joita pyrittiin 1ieventamaan tehostetu11a koulutus- ja tyonva1ijtystoiminnal1a. Maastamuutto koettiin naissa oloissa yleista ja myos a1uee11ista tyottomyytta vahentavana i1miona ja oletettiin yleisesti, etta muuttovirta aikaa myoten kaantyisi painvastaiseen, kotimaista tyovoiman tarjontaa lisativaan suuntaan (OEeD/Suomi, s. 22). Kysymys tyovoiman kokonaistarjonnan kehityksesta ja riittavyydesta nousi etua1a11e vasta vuosina val1inneen korkeasuhdanteen aikana, jo11oin erai1la toimia1oi11a esiintyi pulaa kou1utetusta tyovoimasta ja avointen tyopaikkojen maara y1itti tyottomien tyonhakijoiden maaran maassa (PIHLAJA & HILTUNEN). Maastamuuton suhteen oli asennemuutos tapahtunut jo aikaisemmin eli uvun loppupuo1e11a esiintyneen mittavan maastamuuttoaa1lon yhteydessa. Suomen luonnollisen vaeston1isayksen a1ati aleneva suunta yhdessa jatkuvan maastamuuton ja korkeana sailyneen tyovoiman kysynnan kasvun kanssa tuki kasitysta, jonka mukaan Suomessa tu1isi uvun loppupuo1elta lahtien vallitsemaan tyovoimapu1a. Tama on viime vuosina 1isannyt kiinnostusta tyovoiman tarjontaan seka se11aisten ta1ouspo1iittisten toimenpiteiden etsimiseen, joi11a uhkaavaa tyovoimapu1aa voitaisiin 1ievittaa. Ede11a esitettya taustaa vasten on ymmarrettavaa, etta tyovoiman tarjontaa kasittelevia tutkirnuksia ja selvityksia on tehty vahan ennen ku1uvaa vuosikymrnenta. Sensijaan on uvun aikana va1 mistunut useita se1vityksia tyovoiman tarjonnan kehitysnakymista, joista tarkeimmat on tehty tyovoimaministerion, va1tioneuvoston kans1ian tai siirto1aisuusasiain neuvotte1ukunnan toimesta. Myos tutkimus1aitokset, etenkin ETLA ja TTT, ovat viime vuosina tehneet tahan onge1maan 1iittyvia se1vityksia.

8 Seuraavassa hahmotellaan tyovoiman tarjonnan k~hitykseen vaikuttavista tekijoista kaytya keskustelua Suomessa. 4. Tyovoiman kokonaistarjonnan kehitysta ovat Suomessa tutkineet etenkin viranomaiset. Tyovoimaministeriossa tehtyjen selvitysten mukaan (TY~VOIMAPOLIITTINEN OHJELMA) on tyovoiman tarjonnan kehitykseen 1960-luvun alusta lahtien vaikuttanut varsinlaaja ja moniulotteinen sosiaalinen, sosiaalipoliittinen ja taloudellinen muutosvaihe. Alkutuotannon ja sen tyollisyyden vaheneminen suhteessa muihin elinkeinoihin on muuttanut vaeston elinehtoja ja asenteita, mika kuvastuu mm. syntyvyyden alenemisena. Syntyvyyden alenemisen on mm. arveltu johtuvan naisten lisaantyneesta tyovoiman tarjonnasta etenkin maan teollistuneissa oaissa. Samanaikaisesti ovat koulutuksen laajentuminen ja koulutusajan pidentyminen johtaneet ennen kaikkea nuorten ikaluokkien tyovoiman tarjonnan vahenemiseen. Myos elaketurvan paraneminen on ilmeisesti vahentanyt tyovoiman tarjontaa varsinkin kehitysalueiden iakkaiden henkiloiden osalta. Myos tyokyvyttomyyselakkeella olevien maaran tasainen kasvu - minka vastaavasti voidaan olettaa riippuvan t~otantorakenteesta ja sen muutoksista - on vahentanyt tyovoiman tarjontaa. Edelleen tyovoiman tarjontaa ovat saattaneet vahentaa myos yha karjekkaampin~ esiintyvat tyovoiman tarjonnan ja kysynnan alueelliset ja ammatilliset tasapainottomuudet. Eraana osasyyna tahan rakenteelliseen epatasapainoon on mainittu se, etta viranomaisilla on ollut mahdollisuus puuttua vain tyovoiman tarjontatekijoihin eika heidan ole ollut mahdollista saadella tyovoiman kysynnan rakennetta (BERGMAN). Yleistaen voidaan siten aikaisempien tutkimustulosten perusteella olettaa, etta tyovoiman tarjonnan kehitys on maaraytynyt niiden, tekijoiden perusteella, jotka ovat johtaneet elinkeinorakenteen nopeaan muutokseen ja keskimaaraisen reaalisen toimeentulon nousuun Suomessa. Lyhyella aikavalilla on tyovoiman tarjonnassa havaittavissa suhdanteita ja tyovoiman kysyntaa myotailevaa aaltoilua. Varsinkin ~vuotiaat ja naiset reagoivat herkasti tyovoiman kysynnan

9 vaihteluihin. Tama on tulkittu siten, etta tyopaikan saantimahdollisuuksien ollessa huonot nama ryhmat eivat hakeudu tyomarkkinoille erityisen innokkaasti ja vastaavasti etta tyotilanteen parannuttua ne hakeutuvat suhteellisen aktiivisesti tyomarkkinoille (KAYTETTAVISSA OLEVIEN... s. 17f). 5. Edella kuvatun alueellisen ja taloudellisen rakennemuutoksen tyovoiman sisaisine muuttovirtoineen on myos todettu olevan yhteydessa maastamuuttoon. Varsinkin kehitysalueilla on suhdanteiden ja tyollisyyden vaihtelu suuri ja tyollisyystilanne korkeasuhdannevaiheessakin heikko. Muuttovirta ntiilta alueilta alkaa kuitenkin vasta siina vaiheessa, kun muuttovoittoalueiden tyollisyystilanne on hyva eli nousu- ja korkeasuhdanteiden aikana. Siita riippuen, kummassa tyollisyystilanne ensin paranee, Etela Suomessa vaiko Ruotsissa, tulee muuttovirta suuntautumaan maan rajojen sisapuolella tai ulkomaille (LAANEITTAINEN... s. V/10f). Muuttopaatokset siis kypsyvat matalasuhdannevaiheessa ja toteutuvat korkeasuhdannevaiheessa Ruotsin imun kasvaessa (NILSSON). Haastattelututkimusten perusteella nayttaa silta, etta Suomen ja Ruotsin tyollisyystilanne seka maiden valiset elintasoerot ovat olleet hallitsevina syina muuttoon 70 %ssa tapauksista (ks. taulukko liitteessa 1). Varsin monet maastamuuttajista - 40 % - ovat olleet tyottomina vahintaan kerran ennen muuttoa (LEHTONEN, TISSARI) ja tyottomyyden merkitys maastamuuttosyyna kasvaa tyottomyyskertojen lisaantyessa (LEHTONEN). Asuntotilanne Suomessa ei nayta olevan kovinkaan merkityksellinen syy muuttoon (WIMAN). Joskin on otettava huomioon mahdollisuus, etteivat vastaajat pysty tai halua ilmoittaa muuton todellisia syita, ovat haastattelututkimukset antaneet varsin samanlaisen kuvan muuton henkilokohtaisesti koetuista syista. Muuttovirran yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset syyt synnyttavat maastamuuttopaineen yksilotasolla. Ntiita syita on pyritty selvittamaan usealla eri tavalla Suomessa.

10 ~ o. Eraan nakemyksen mukaan ovat maastamuuton syina lahtomaan tyovoiman ja tuotannon rakenteeseen ja alueelliseen jakautumaan liittyvat epatasapainoisuudet eli tyovoimamarkkinoiden osasektoreilla esiintyvat ylitarjontailmiot (WIMAN). Vaikkakin muutto~ virtoihin voidaan vaikuttaa talous- ja sosiaalipoliittisin keinoin s lienee taman nakemyksen perussavy se, etta maastamuutto liittyy Suomen talouden eraaseen kehitysvaiheeseen ja etta muuttoliikkeen pysahdyttaminen pitkalla aikavalilla voi tapahtua vain yllapitamalla korkeata tyollisyytta koko maassa seka nopeuttamalla reaalisen elintason kasvuvauhtia Suomessa (vrt. WIMAN, s. l68ff). Lyhyella ja keskipitkalla aikavalilla on sen sijaan tyollipyyden tur'va~minen koko maassa keskeisella sijalla. On myos kiinnitetty huomiota - edellisten nakemysten lisaksi talouspolitiikkaan maastamuuton vauhdittajana (BERGMAN). Tyollisyystilanteen suhteellinen heikkous Suomessa verrattuna Ruotsiin on selitetty viittaamalla mm. tuotannon nopeaan keskittymiseen viime vuosikymmenella. Teollisuus ja kauppa alkoivat keskittya maamme etelaosiin mm. tuotantorakenteen yksipuolisuuden ja suuren ulkomaisen riippuvuuden takia. Keskittymista helpotti julkisen vallan kykenemattomyys hallita tilannetta, jolloin harjoitettiin tyovoimapolitiikkaa, jonka perusajatuksena oli tyovoiman tarjonnan sopeuttaminen kysyntaan. Kuitenkaan ei voitu estaa suhteellisen jyrkkia suhdannevaihteluita eika siten turvata kansalaisille vakaata tyollisyytta. Voimakas maastamuuttoaalto vuosina oli taman nakemyksen mukaan osittain tuloksena devalvaatiota seuranneesta voimakkaasta kulutuskysynnan ja sen aiheuttamasta tuotannon ja tyollisyyden heikkenemisesta, joka noususuhdanteen alkaessa johti maastamuuttopaatosten toteuttamiseen. Devalvaation maastamuuttoa vauhdittavaa vaikutusta tyollisyys- ja tuloeroefektien kautta on myos muualla painotettu (LEPPANEN). 3. TY~VOIMAN TARJONNAN KEHITYS SUOMESSA VUODESTA 1960 Tassa luvussa pyritaan lyhyesti antamaan kuva paaasiallisesti uvun kehityksen pohjalta siita, mika on ollut eri tekijoiden merkitys tyovoiman tarjontaan. Selvyyden vuoksi tarkastellaan maastamuuton vaikutusta tyovoiman tarjontaan muista tekijoista erillaan.

11 7. Tyovoiman tarjonnan kehitysta voidaan valaista ns. tyohonosallistumisasteen (eli tyovoimaosuuden) avulla. Tyohonosallistumisaste (P) maaritellaan tyollisen (L) ja tyottoman (D) tyovoiman suhteena tyoikaiseen vaestoon (N): 3.1 P = L + U N Havaittu tyovoiman tarjonta (L s ) on 3.2 L S = L + U Tyohonosallistumisaste kuvaa siis havaitun tyovoiman tarjonnan osuutta tyoikaisesta vaestosta eli sita, miten suuri osa tyoikaisesta vaestosta aktiivisesti tarjoaa tyovoimaansa. Tyohonosallistumisasteen kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavat seikat: - tyohon kykenemattomien (iakkaat, vammaiset) maara - koulutettavien maara - kotityota tekevien maara - vaeston rakenne ja alueellinen sijoittuminen - taloudellinen ja sosiaalinen lainsaadanto, joka saataa mm. vammaisten, kotityota tekevien ja tyottomien toimeentulon - reaalipalkka ja vallitseva tyollisyystilanne. Viimeisten 15 vuoden aikana on tyohonosallistumisaste Suomessa alentunut. Tyohonosallistumisasteen oltua v viela 0,71 se oli vuoteen 1972 mennessa alentunut 0.63:een. Vuonna 1974 se oli taas noussut tasolle Jos tyohonosallistumisaste olisi jaanyt vuoden 1960 tasolle, olisi tyovoiman tarjonta v ollut n henkea havaittua suurempi. Y~~ ~2~_~~~r~~~~~~~~_~~~~2~on yksi syy tahan kehitykseen. Voidaan karkeasti arvioida, etta vaeston ikarakenteen muutos uvulla selittaa n. 7% tyohonosallistumisasteen alenemisesta (ks. liite 2). Valtaosa tyohonosallistumisasteen alenemisesta on siten seurausta muista tekijoista.

12 8. Tyohonosallistumisasteen kehitys voidaan jakaa osatekijoihin tarkastelemalla tyoikaisen vaeston rakenteen muutoksia. Tama on tehty alia olevassa taulukossa, jossa esitetaan 15 vuotta tayttaneen vaeston jakaumaa ryhmittain!) osuus 15 vuotta tayttaneesta vaestosta osuus tyohonosallistumisasteen muutoksesta koululaiset, opiskelijat elakelaiset hoitolaitoksessa olevat perheenjasenet ammatissa toimivat Yhteensa ;-. Koulutuksen laajentaminen ja pidentaminen selittavat nain ollen val~ taosan tyohonosallistumisasteen vahenemisesta elakeikaisten osuuden lisayksen ollissa myos merkittava tekija. Ammatitta olevien perheenjasenien osuuden vaheneminen on taas merkittavasti lisannyt tyovoiman tarjontaa. Mainittakoon, etta tyokyvyttomyyselakkeella olevien osuus tyoikaisesta vaestosta on tasaisesti kasvanut - osuuden oltua viela v % oli se vuoteen 1974 mennessa noussut 7.6 %iin (KAYTETTAVISSA... s. 25). Tyokyvyttomyyselakkeella olevien osuuden nousu selittanee siten suurelta osin elakelaisten osuuden kasvun taulukossa. Tyohonosallistumisasteen aleneminen nayttaa siten olevan yhteydessa niihin toimenpiteisiin ja siihen taloudelliseen kehitykseen, jotka ovat mahdollistaneet koulutuksen laajentamisen ja pidentamisen. Naihin ilmioihin on luettava mm. kansalaisten elintason ja palkkatason nousu seka toimenpiteet elakelaisten toimeentulon turvaamiseksi. Voidaan siis varsin yleisella tasolla olettaa, etta tyohonosallistumisasteen aleneminen on yhteydessa tapahtuneeseen elintason nousuun eli korkeampi elintaso on mahdollistanut tyohonosallistumisasteen laskun. Elakelaisten osuuden kasvuun liittynee vastakkainen ilmio eli korkean reaalisen kasvun yllapitaminen on saattanut johtaa eraiden tyontekijoiden osalta tyokyvyn menettamiseen (vrt. kuitenkin KAYTETTAVISSA ikarakenne on vaikuttanut kehitykseen).... s. 26, jossa todetaan, etta myos 1) Lahde: TYOVOIMAPOLIITTINEN OHJELMA, s. 44. Vaesto_~as}tteidenEilaisuudesta johtuen ei voida verrata naita tyohonosallistumislukuja selvityksen aikasarjoissa kaytettyihin lukuihin.

13 9. Lukuunottamatta uvun alkuvuosia on Suomella ollut jatkuva muuttotappio viimeisen 30 vuoden aikana. Vuosina muutti Suomesta henkea ja vastaavasti Suomeen muutti henkea. Kyseisena ajanjaksona oli Suomen muuttotappio siis henkea, josta kolme neljasosaa muutti Ruotsiin (MAJAVA). Ruotsin tilastojen mukaan naisten osuus maastamuuttajista on vahentynyt lq50-1uvulla ja pysyi uvun alusta lahtien vajaan 50%:n tasolla. Maastamuuttajat ovat olleet valtaosaltaan nuoria vuotiaita parhaassa tyoiassa olevia henkiloita (MAJAVA). Maastamuuttajat eivat keskimaarin ole olleet pitkalle koulutettuja. Yli puolella heista ei ole ollut mitaan ammattikoulutusta ja vain 10 %11a on ollut korkeampi ammattikoulutus (HEIKKINEN). Maastam~~ttajat ovat siten olleet heikommin koulutettuja kuin suomalainen vaesto keskimaarin (MYRSKYLA). Maastamuuttoa lienee ja uvulla tapahtunut suhteellisesti eniten POhjois-Suomesta seka rannikkoseuduilta. Suuri maastamuuttoaalto vuosina keskittyi Pohjois-Suomeen (HAGGSTRO~, S.V.T.). Taman jalkeen on kehitys tasaantunut alueel1isesti (S.V.T.). Liitteessa 3 esitetaan Suomen ja Ruotsin valisten muuttovirtojen bruttolukujen kehitys. Kehityksessa on havaittavissa selvaa suhdannevaihtelua, joka kuitenkin nayttaa muuttuneen lq60-1uvun loppupuolelta lahtien. Nettomaastamuutto (E) vaikuttaa suoraan seka tyovoiman tarjontaan etta tyoikaisen vaeston lukumaaraan. Maastamuuton vaikutus tyohonosallistumisasteeseen riippuu maastamuuton rakenteesta. Merkitaan:

14 10. P = L S = N = Po = L S = 0 NO = a = tyohonosallistumisaste maastamuuton jalkeen tyovoiman tarjonta maastamuuton jalkeen tyoikainen vaesto maastamuuton jalkeen tyohonosallistumisaste ennen maastamuuttoa tyovoiman tarjonta ennen maastamuuttoa tyoikainen vaesto ennen maastamuuttoa osuus maastamuuttajista,jotka olisivat olleet Suomessa tyovoiman tarjoajia Ta110in voidaan kirjoittaa: 3.3 P L 8 LS - ae 0 PON O - ae PO(N+E) - ae = N = = = No - E N N Yhta10 voidaan lopuksi kirjoittaa muodossa 3.4 P PO(I + E ) E = N - a N l~a~o Maastamuutto a1entaa tyohonosa11istumisastetta, mika1i muuttajat ovat keskirnaaraista a1ttiimpia esiintymaan tyovoiman tarjoajlna. Jos maastamuuttajat taas paaosi1taan ovat tyovoiman tarjonnan u1kopuo1e11e jattaytyvia henki1oita, maastarnuutto nostaa tyohonosal1istumisastetta. 3.3 T~QbQDQ ~11~ t~~~ ~ t~~d_j~_~~~~t~~~~tqd_y~~~~t~~_~~q YQ~~~D_t~rjQD~~~D Tyovoiman maarallinen tarjonta rllppuu tyohonosallistumisasteen ja tyoikaisen vaeston kehityksesta. Jos oletetaan, etta maastamuuttajien tyohonosa11isturnisaste on sarna kuin koko vaeston, voidaan tyovoiman tarjontaan vaikuttaneet muutokset ajanjaksona jakaa seuraavasti: 1) 1) L~4 L 60 = P 74 N 74 - P 60 N 60 jossa o N 74 = N 74 - E joten L~4 L 60 = (P 74 - P60)N~4 + P60(N~4 - N 60 ) - P74E61-74 jossa ensimmainen termi mittaa tyohonosa11isturnisasteen, toinen 1uonno1 lisen vaestonkasvun ja ko1mas maastamuuton vaikutuksen tyovoiman tarjontaan.

15 henkea tyoikaisen vaeston luonnollisesta kasvusta j ohtuva muutos. tyohonosallistumisasteen muutoksesta johtuva tarjonnan vaheneminen. maastamuutosta johtuva tarjonnan vaheneminen yhteensa Tyovoiman tarjontaa on vahentanyt eniten tyohonosallistumisasteen aleneminen. Vaikutus on 2.7 kertaa suurempi kuin maastamuuton vaikutus tyovoiman tarjontaan. Talloin on kuitenkin otettava huornioon, etta maastamuuttajien tyohonosallistumisaste saattaa olla jonkin verran keskitasoa korkeampi, jolloin maastamuuton vaikutus vastaavasti on aliarvioitu taulukossa. Edelleen on otettavahuomioon, etta tyohonosallistumisasteen alenemisen ennustetaan pysahtyvan tulevaisuudessa (KAYTETTAVISSA... ), mika lisaa maastamuuton suhteellista tyovoiman tarjontaa vahentavaa merkitysta. 4. TYOVOIMAN TARJONTAFUNKTIO Seuraavassa kasitellaan niita tekijoita, jotka vaikuttavat toisaalta tyohonosallistumisasteeseen ja toisaalta maastamuuttoon. Tarkoituksena on muodostaa, kaytettavissa olevien teorioiden ja selvitysten pohjalta, tyovoiman tarjontaa maaraavat, empiirisesti testattavat funktiot Suomen olosuhteissa. Tyohonosallistumisasteen muutokset johtuvat siita, etta kaikki tyohon kykenevat tai halukkaat eivat ole joka tilanteessa aktiivisia. Edella on jo lyhyesti kasitelty tyohonosallistumisasteen trendiin vaikuttavia tekijoita. Seuraavassa keskitytaan selvittamaan niita seikkoja, jotka aiheuttavattyohonosallistumisasteen lyhyen aikavalin heilahteluja.

16 12. Yksinkertaisin tyovoiman tarjontaa ja ty6h6nosallistumisastetta selitt~v~ teoria on ns. r ggl~2~1~t~~~gri~. T~m~n teorian mukaan kotitaloudet paatt~vat jasentens~ tyovoiman tarjonnasta saavutettavan reaalipalkan tason perustee1la. Y1eensa oletetaan, etta kehittyneess~ taloudessa tyovoiman tarjonta lis~antyy reaalipalkan (w r noustessa eli 4.1 Po = F( w r ) J F > 0 T~ta teoriaa sovelletaan yleisesti teoreettisissa kokonaistaloudellisissa malleissa (ks. esim. BRONFENBRENNER, FRIEDMAN, ALLEN) mm. sen johdosta, etta se antaa tyovoiman hinnalle yleisen neoklassisen talousteorian vaatiman keskeisen merkityksen. On kuitenkin kauan tiedetty, etteiv~t palkat yksin voi tyydyttl:i. vasti kuvata tyonhakijoiden kaytt~ytymist~ varsinkaan lyhyell~ aikav~lilla (McCORMICK, ROTTENBERG). Useimmi1la tyonhakijoilla ei ole muita tulonlahteita kuin palkka, j oten heid~n yleensa. on tyoskennelt~v~ pa1kkatasosta riippumatta. Usein myos muuttokustannukset ja informaation puutteellisuus estav~t - ainakinlaajoi11a tyomarkkinoilla - reaalipalkkateorian edel1yttamaa nopeaa ja m~~r~tietoista siirtymista matalapa1kkaisista korkeampipa1kkaisiin tyopaikkoihin (REYNOLDS, WILLIAMS). N~iden n~kokohtien vuoksi on reaalipalkkateoriaa taydent~m~~n kehitetty ns. h~~~~~qri~ (PHELPS, HOLT, TELLA, BLACK & RUSSELL). Teoria pyrkii ensi k~dessa selvittama~n nime11ispa1kkojen yhteyksia tyo11isyystilanteeseen, mutta sisalta~ myos omat tyovoiman tarjontateorian vivahteet. Hakuteorian mukaan tyovoiman kysynn~n vaihte1ut muuttavat vapaiden tyopaikkojen ja tyo11isten suhdetta. Tyonhakijoiden keskimaarainen hakuaika muuttuu. Jos tyovoiman kysynt~ lis~~ntyy, parantuneet tyonsaantimahdollisuudet houkuttelevat uusia tyonhakijoita markkinoille, mahdollistavat korkeampia palkkavaatimuksia ja johtavat ainakin nimel1ispa1kkojen, mutta tietyissa tilanteissa myos reaa1ipa1kkojen nousuvauhdin lisa~ntymiseen. Hakuteoriaa voidaan yhta1omuodossa

17 13. kuvata seuraavasti: 4.2 jossa U on ty5ttomien, V taas avoimien tyopaikkojen maara. Hakuteorian empiirisen testaamisen yhteydessa syntyy tilastollinen ongelma sen takia, etteivat tyohonosallistumisaste ja tyottomyysaste ole toisistaan riippumattomia vaan painvastoin maaritelmallisesti toisistaan riippuvaisia (vrt. yhtalo ). Tama on pidettava mielessa tutkimustuloksia tulkittaessa. Todettakoon lopuksi, etta mainitut teoriat esiintyvat erillisina vain teoreettisluontoisissa tutkimuksissa. Kaytannon kokemuksen perusteella niiden tiedetaan antavan toisiaan taydentavia virikkeita tyovoiman tarjonnan selittamiselle. Maastamuuttoteoriat voidaan niinikaan teoreettisella tasolla jakaa reaalipalkka- ja hakuteorioihin. Tama on luonnollista, koska maastamuutto on eras osa tyomarkkinoiden sopeutusmekanismistao Puhtaan reaalipalkkateorian mukaan maastamuutto riippuu maiden valisesta reaalipalkkaerosta seka muuttokustannuksista. Hakuteorian mukaan vaikuttaa maastamuuttoon taman lisaksi eri maissa vallitseva tyollisyystilanne. Merkitaan: w = p = c = u = nimellinen palkkataso Kuluttajien hintaindeksi muuttokustannukset muuttujien arvoa ulkomailla kuvaava ylaindeksi Talloin voidaan maastamuuton puhdas reaalipalkkateoria kirjoittaa muodossa:

18 14. E IT. C) w ' K w > 0, K c < 0 Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat talloin muuttoliikkeeseen vain reaalipalkkojen tai muuttokustannusten muutosten kautta. Jos esim. Suomen markka devalvoidaan tulee maastamuutto lisaantymaan vain silta osin.kuin kurssimuutos alentaa Suomessa va1 litsevaa reaalipalkkaa. Tata ei aina ole riittavan selvasti otettu huomioon, vaan eraissa tapauksissa on ilmeisesti oletettu, etta kurssimuutos taydella painollaan muuttaa maiden valisia reaalipalkkoja (vrt. esim. WIMAN, LEHTONEN, KORVA & KURVI NEN). Nain ei tietenkaan ~alttamatta ole, vaan kurssimuutos vaikuttaa reaalipalkkojen erotukseen vain silta osin, kuin se vaikuttaa ensin hintatasoon ja taman jalkeen epasuorasti myos nimellispalkkatasoon. Kurssimuutoksen vaikutus maastamuuttoon on siis asteittainen ja riippuu hintojen ja palkkojen yhteenkytkennoista. Kurssimuutos voi kuitenkin kaytannossa vaikuttaa maastamuuttoon muutenkin kuin muuttamalla maiden valisia reaalipalkkaeroja. Mikali muuttajien keskuudessa vallitsee "valuuttakurssi-i1iuusio" yliarvioidaan kurssimuutoksen palkkaeroja muuttava vaikutus. Aaritapauksessa muuttoa harkitsevat arvioivat palkkaeron muuttuneen kurssimuutoksen taydella maaralla ja tekevat taman perusteella muuttopaatoksensa. Vastaava "yliherkkyys" kurssimuutoksil1e voi esiintya maastamuuttoa harkitsevilla silloin, kun tuontitavaroiden kulutusalttius on keskimaaraista korkeampi. Talloin muuttuvat taman vaestoryhman kannalta tarkeiden tavaroiden hinnat kurssimuutoksen seurauksena keskimaaraista enemman ja ryhman subjektiivisesti koettu reaalipalkka alenee muiden ryhmien reaalipalkkaa enemman. Mikali ylla mainitut vaikutukset otetaan huomioon reaalipalkkateorian taydennyksina voidaan yhtalo 4.3 kirjoittaa uuteen muotoon seuraavasti:

19 Jos valuuttakurssit (k) nousevat kasvaa siis maastamuuttajien koke~ ma tuloero suorassa suhteessa nimellistulojen erotukseen. Maastarnuuton hakuteoreettisen tulkinnan rnukaan riippuu muuttoliike myos kotirnaisesta ja ulkornaisesta tyollisyystilanteesta. Jos tyollisyystilanne kotimaassa heikkenee, voivat er~at tyonhakijat valita tyottomyyden ja maastamuuton valilla. Toiset alkavat harkita muuttoa seuraavan paremrnan tyollisyyskauden aikana. Maastamuutto on sita houkuttelevampi mita paremmat tyonsaantimahdollisuudet ulkomailla ovat. Koska maahanmuuttajat eivat ole samassa asemassa tyomarkkinoilla kuin maan omat kansalaiset (kielellisten vaikeuksien, erilaisen tyokokemuksen seka muiden sopeuturnisvaikeuksien vuoksi) he tulevat kilpailemaan vapaista tyopaikoista etenkin toimialoilla, joissa tyovoiman vaihtuvuus on suuri (NYBERG & ANDERSSON). Hakuteorian mukainen maastarnuuttofunktio olisi nain ollen muotoa: 4.5 jossa, kuten edella, U on tyottomien ja V avoimien tyopaikkojen maara, LS:n ollessa tyovoiman tarjonta kotimaassa. Osittaisderivaattojen odotetut etumerkit selviavat tekstista. 5. TYOVOIMAN TARJONNAN EMPIIRINEN TARKASTELU Tassa luvussa esitetaan lyhyesti tulokset jotka on saatu testaamalla tyovoiman tarjontaa selittavia malleja vuosiaineistolla ajanjaksolta (eraissa tapauksissa ). Testaus suoritettiin edellisessa luvussa kehiteltyjen mallien pohjalta, vaikkakaan tama ei ole ainoa vaihtoehto. Koska tyovoiman

20 16. tarjoajien kayttaytymisen selvittaminen on tutkimuksen eras paaongelmajvalittiin kuitenkin tama testaustapa. l ) Merkitaan: W f = Suomen teollisuustyontekijoiden keskimaarainen tuntipalkka jaettuna kuluttajahintaindeksil1a (indeksi, 1958 = 100.0) DWN = Ruotsin teollisuustyontekijaiden kruunumaaraisen nimellispalkan suhde Suomen vastaavaan markkamaaraiseen sarjaan (indeksi, 1958 = 100.0) k = Ruotsin kruunun kurssi (indeksi, 1958 = 1.00) DWR = Ruotsin ja Suomen teollisuustyontekijoiden reaa1ituntipalkkojen suhteellinen erotus (indeksi, 1958 = 100.0) eli, kayttaen edellisen luvun merkintoja: DWR = Wu u w p - 1 U, V, N, L S kuvaavat kuten edella tyottomien, avoimien tyopaikkojen, tyoikaisen vaeston ja tyovoiman tarjonnan maaraa. Tyollisyyteen liittyvat sarjat on saatu tyovoimatiedustelun perusteella, mutta niita on korjattu tiedustelun kattavuuden muutoksien aiheuttamien katkojen osalta. (TK~ta saatujen alustavien tietojen mukaan). Avoimia tyopaikkoja kuvaava sarja on saatu tyovoimavalityksen tilastoista. Sarjat eivat siten ole taysin toisiinsa verrattavissa eivatka erailta osin taysin vastaa julkaistuja sarjoja. Eroavuudet ovat kuitenkin varsin pieni~ mita esim. tyohonosallistumisasteen vaihteluihin tulee. 1) Koska tyovoiman tarjonta maaritelmallisesti on L S = L+U,voidaan tyohonosallistumisasteen kehitys selittaa myos siten, etta L ja U selitetaan erikseen. Tyollisten maara L selviaa talloin tuotannon funktiona (vrt. LAHTINEN) ja U voidaan varsin onnistuneesti estimoida tyollisten, tyoikaisen vaeston seka avoimien tyopaikkojen avulla. Tyovoiman tarjonnan estimaatti selviaa taman jalkeen laskemalla nama estimaatit yhteen. Todettakoon kuitenkin, etta taman menettelyn teoreettinen merkitys ja oikeutus on jossain maarin kyseenalainen, koska se selittaa tarjontaa paaosiltaan taloudellisen aktiviteetin avulla.

21 17. Seka tyohonosallistumisasteen etta maastamuuton osalta tehtiin lukuisia eri mallikokeiluja joiden paaasiallinen ero oli tavassa, jolla pyrittiin ottamaan huomioon kotimainen tyollisyystilanne. Ensimmaisissa kokeiluissa mitattiin tyollisyystilannetta ainoastaan tyottomyyden (tai vaihtoehtoisesti tyollisyyden) avulla. Naiden kokeilujen perushypoteesina oli tyomarkkinoiden taydellisyys eli olettamus, jonka mukaan rakenteellinen tyottomyys Suomessa olisi vahaista. Jos nain on, uudet tyovoiman tarjoajat kokevat tyottomyyden omia tyonsaantimahdollisuuksiaan vahentavana tekijana. Riippuvuus tyovoiman tarjonnan ja tyottomyyden valilla on talloin varsin voimakas. Vastaavasti merkitsee kyseinen olettamus maastamuuton osalta sita, etta tyottomyys suoraan kuvaa kotimaisten tyomarkkinoiden tilaa ja siten myos maiden tyonsaantimahdollisuuksien valisia eroja. Toisentyyppisissa kokeiluissa taas oletettiin, etta rakenteellistatyottomyytta 6n Suomessa runsaasti, jolloin tyovoiman tarjoajat tai maastamuuttajat eivat koe tyottomyytta omia tyonsaantimahdollisuuksiaan valittomasti heikentavana ilmiona. Pikemrninkin voidaan tiilloin olettaa, etta avoimien tyopaikkojen tarjonta kuvaa naiden ryhmien kotimaisia tyonsaantimahdollisuuksia. Kun avoimien tyopaikkojen maara 1960 luvun keskivaiheilta lahtien on keskittynyt Etela-Suomeen kuvaa avoimien tyopaikkoj en maara talloin myos Etela-Suomen!lvetoa II ke-' hitysalueiden tyovoiman tarjoajien osalta. Ensiksi kokaltiin mallia, jossa tyohonosallistumisasteen kehitys selitettiin tyollisen tyovoiman osuudella tyoikaisesta vaestosta (suluissa kertoimien t-arvot): P = E L E (1 + N )(0.627 N + O.OOOlW r ) N t ( 4 9 ) (7.3) ( o. 4 ) ( 2.9) ( 1. 5 ) -2 R = SEE = D-W = Malli selittaa yli 99 % tyohonosallistumisasteen kehityksesta. Tyollisyysmuuttuja ja maastamuutto ovat tilastollisesti merkitsevia ja niiden etumerkit odotusten mukaiset. Palkkataso niin kuin

22 18. trendimuuttujakin eivat olleet tilastollisesti nerkityksellisiti. Malli on selityskyvyltaan kokeilluista ma11eista paras. Mallin heikkous on siina, etta yksi selittava muuttuja maaritelmallisesti muodostaa varsin suuren osan selitettavasta muuttujastao Tyollisyysmuuttujan kerroin on taman vuoksi harhainen ylospain (MINCER). Vaihtoehtoisen estimaatin saamiseksi kokeiltiin,taman vuoksi mallia, jossa tyovoiman tarjonta riippuu tyollisen tyovoiman osuudesta tyovoiman tarjonnasta. Malli olisi tietenkin voitu estimoida myos siten, etta koko talouden tyottomyysaste olisi mitannut tyomarkkinatilannetta. Kokeilun tulos oli: (1.) (0.503 L E p :: W r ) N - o. 008 t N L S (0.9) (2.1) ( 2.1 ) (1. 6) ( 4.7) -2 R SEE D-W 0.92 :: :: :: Malli selittaa 97 %tyohonosallistumisasteen kehityksesta eli jonkin verran vahemman kuin edellinen malli. Kaikki muuttujat, maastamuuttoa lukuunottamatta, ovat tilastollisesti nelkein nerkitsevia. Mallin mukaan tyohonosallistumisaste kasvaa tyollisyystilanteen parantuessa ja reaalipalkan kohotessa. Reaalipalkan maarallinen vaikutus on kuitenkin pieni, joten paaasiallinen selittava muuttuja on tyollisyystilanne. Maastamuuton vaikutus on odotetunsuuntainen, mutta muuttujan saama kerroin ei ole tilastollisesti merkitseva. Silti voidaan tulos erittain varauksellisesti tulkita merkkina siita, etta maastamuuttajien tyohonosallistumisalttius on varsin korkea. Ylla esitetyt mallikokeilut perustuvat olettamukselle, etta tyovoiman tarjoajat muodostavat kasityksensa tyomarkkinoiden til~ta tyollisyystilanteen (tai vaihtoehtoisesti tyottomyystilanteen~ perusteella. Mikali tyomarkkinat ovat hyvin heterogeeniset joko alueellisesti tai koulutuksellisesti.tama olettamus saattaa olla virheellinen. Talloin uusien tarjoajien tyonsaantimahdollisuudet eivat riipu ainoastaan tyollisyystilanteesta vaan myos tarjolla olevien tyopaikkojen maarasta. Kyseisen seikan takia lisattiin ylla esitettyihin malleihin avoimien tyopaik-

23 " t VIA '...L\ IS'. l. ~" ---- h.."u.ih.c. P - _ d-t-...ori-... P.. e,... \ i\ M~u..1 S. \. Lt Mva.l~P o~ _6\.~ P \ \ it \ \ \ \ \ \ \., \ \ \ c,... t- t: ~ ~ Ii \ \\~ II \~ \\~'-,,'" ;. \ / \ \,' \ 'I-', \ \ f,+ I \1 '0 65' :to ~ (,() 6S' ~ ~ TYOHONOSALLISTUMISASTETTA SELITTAVAT MALLIT JA

24 .... "... t-! ALI.. \ 5/l,.l M~4ij- l' - tst-i -...i,'= i;' t 0 t t.."\f1 1. U. I. ~ ha,,.c..4{4l.\;p t~...~p CJ... t II ".;f. o ':Jo 14 TYOHONOSALLISTUMISASTETTA SELITTAVAT MALLIT JA 5.1.3

25 19. kojen maaraa kuvaava muuttuja: P = (1 + ~ )(0.592 ~ - O.OOlW ~s ) - E N - O.OOlt (6.7) (1. 2) (3.0) -2 R = (1. 0) SEE = D-W = P = (1 + E )(0.472 L O.OOlW V ) N (1.3) ( 2. 1 ) (0.2) (1. 6) N E t -2 (1. 8) (2.3) SEE D-W R = = = L S L S Avoimien tyopaikkojen lisaaminen selittavaksi muuttujaksi malleihin ei sanottavasti parantanut lopputulosta. Tyollisyysmuuttujan kerroin aleni molemmissa malleissa, mutta muita muutoksia ei ilmennyt. Vapaiden tyopaikkojen kerroin ei o11ut kummassakaan tapauksessa merkitseva, vaikkakin etumerkki oli odotettu. Koska muuttuja korreloi suhteellisen voimakkaasti aikamuuttujan kanssa saattaa olla, etta kertoimen t-arvo on aliarvioitu. Jos nain on,viittaa kertoimen suuruus siihen, etta vapaiden tyopaikkojen maara saattaa vaikuttaa tyohonosallistumisasteeseen. Tama taas vahvistaisi olettamusta Suomen tyomarkkinoiden heterogeenisuudesta. Maastamuuton kerroin on edelleen korkea, muttei tilastollisesti merkitseva. Tuloksia verrataan seuraavassa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Kayttamalla neljannesvuosisarjoja vuosi1ta on Suomen osalta saatu seuraavat estimointitulokset (WILLMAN, s.55ff):

26 20. p L t = = N - R (14.0) (8.2) D-W = 0.81 p = (l:...) N 1 R 2 = L 5 (10.2) -1 (29.4) D-W = Ne1jannesvuositaso11a estimoituina ovat ma11it ja siten t-arvoi1taan huomattavasti paremmat kuin vuositaso11a estimoituina. Osaksi tu10kseen vaikuttaa se, etta kyseisissa ne1 jannesvuosima11eissa ei ollut mukana vuonna 1972 tapahtunutta tyohonosa11istumisasteen trendin kaannosta. Ma11ien se1itysar~ vojen erotus saattaa johtua myos siita, etta va1taosa tyohonosa' 1istumisasteen sopeutumisesta tapahtuu vuoden sisa11a. Vastaava ana1yysi on tehty kuukausiaineisto11a USAssa (ajanjakso1ta , DERNBURG & STRAND mainittu MINCERin artikke1issa): P = a ~ ~ N~l + e +2 (28.3) 2 R = SEE = O. jossa X on uusien tyottomyyskorvauksien saajien maara. Myos tama ma11i antaa huomattavasti parempia t -arvoja kuin ede1 1a esitetyt ma11it Saattaa tietenkin olla rnyos niin, etta Yhdysva1tain tyornarkkinat toirnivat eri tava11a kuin suorna1aiset eli enemman hakuteorian mukaisesti. ~~±!~!~~~;!~a~~:~~r~ ~~~±±g_y2~9ged_y~~~~_ ~~regyg~_j2t~22~~~qtset:

27 21. (1) Neljannesvuosimallien paremmuus vuosimalleihin verrattuna Vl~ttaa siihen, etta tyohonosallistumisaste sopeutuu tyomarkkinatilanteeseen varsin nopeasti. Tama johtanee vuosimalleissa tyollisyystilanteen merkityksen aliarvioimiseen. (2) Tyollisyystilanne vaikuttaa voimakkaasti tyovoiman tarjontaan. Mallit eivat parantuneet tilastollisessa mielessa, kun avoimet tyopaikat otettiin huomioon - toisaalta niiden merkitys saattaa malleissa olla aliarvioitu. (3) Reaalipalkan vaikutus tyohonosallistumisasteeseen nayttaa mallikokeilujen perusteella vahaiselta. Muuttujien keskinaisten riippuvuuksien takia reaalipalkan merkitys saattaa mailleissa kuitenkin olla aliarvioitu. Merkitys lienee joka tapauksessa esitettya suurempi keskipitkalla ja varsinkin pitkalla aikavalilla. (4) Maastamuutto saattaa vahentaa tyohonosallistumisastetta tai jattaa sen ennalleen. Maastamuuttajista on kokeilujen perusteella % potentiaalisia tyovoiman tarjoajia. Tulokset eivat kuitenkaan talta osin olleet tilastollisesti merkitsevia. Maastamuuton osalta suoritettiin mallikokeilut samoja periaatteita noudattaen kuin tyohonosallistumisasteen osalta. Ensiksi pyrittiin mittaamaan kotimaista tyollisyystilannetta vain tyottomyyslukujen avulla. Taman jalkeen otettiin huomioon avoimien tyopaikkojen maara. Mallikokeilujen antamat parhaat tulokset olivat seuraavat: E = U VU DWR kDWN N L S LS (3.0) (0.4) (6.8) R 2 = SEE = (3.1) (0.1) D-W = 0.82

28 E U yu V r S L 3 L 5 IT = l.j ( 4. 5 ) (1. 3) (9.3) (2.9) DWR+ O.OOlkDWN (a. 7 ) (1. 0) -2 R = SEE = D-W = E (~ ) yu y N = L S -1 L S L S DWR + O.OOlkDWN ( 1. 4 ) ( 0. 5) ( 3.8) -2 R = SEE = D-W = 1.94 Yhteista tuloksille on Ruotsin avoimien tyopaikkojen merkitsevyys maastamuuton selittajana. Myos palkkamuuttujien varsin heikko selitysvoima kay ilmi kokeilujen tuloksista. Parhaan selitysasteen antaa malli, jossa kotimainen tyottomyys viivastettiin vuodella ja samalla otettiin huomioon Suomen avoimien tyopaikkojen kehitys (yhtalo 5.2.3). Mallikokeiluissa maastamuuttoon vaikuttaa eniten tyopaikkojen tarjonta molemmissa maissa. Myos tyottomyys Suomessa, varsinkin edellisena vuonna, vaikuttaa myos maastamuuton kehitykseen. Palkkamuuttujat eivat sita vastoin nayta vaikuttavan erityisemmin maastamuuttoon. Koska Suomen vapaat tyopaikat (muuttuja V) kuitenkin korreloi voimakkaasti muuttujan kdwn kanssa saattaa olla, etta viimeksi mainitun muuttujan merkitsevyytta on aliarvioitu ja edellisen merkitsevyytta taas yliarvioitu. Sama patee muuttujien V U ja DWR osalta. Mallit tukevat hypoteesia, jonka mukaan koettu tyottomyys seka vallitseva tyol1isyystilanne eri maissa maaraavat maastamuuton,kehityksen. Suomen vapaiden tyopaikkojen suuri merkitys malleis-

29 = ~--..".~ "'t-- _ ~~ :;:-Jto i; til L' '\, 'T -/2. -." ~ ~ -" C'0 N 1f) -~ ::J r ;;? ";0+ ~--,. -.# ~..'," -~ ~ In I~ 't~ J-' ;r ~: -:, ,~ -~, -- -': bu!j -,i

30 sa viittaa kuitenkin siihen, etta tyottomien osuus maastamuuttajista ei ehka ole erityisen suuri, vaan maastaduuttajiin kuuluu runsaasti henki1oita, jotka muuttavat Ruotsiin, koska tyopaikkcjen tarjonta sie11a on runsa.ampi. Viimeksi mainitut henkilot saattav8.t olla maastar.muttaj ien ikarakenteen huomioonottaen "uusia II tyontekijoita, joiden muuttopaatos riippuu osittain tyovoiman kysynnasta eri maissa ja osittain oletetuista palkkaeroista. 23. Kokeilujen tulos eroaa jonkin verran aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyista tuloksista. Vertai1ujen 1ahtokohtana on ta110in pidettava ma11ia tai 5.2.2,jotka ovat ti1astol1isesti parhaat. Bergman on vuosilta estimoinut maastamuuttoma1 lin, joka on muotoa: E = U V U R 2 = ( 3.2) (11.1 ) ja Wiman on vastaavasti estimoinut nettomaastamuuttoa seuraavi1 1a mal1eilla (ajanjakso ): E = u V U t L S E = U V U X L S R 2 = 0.91 SEE = t 2 R = 0.94 SEE = 8.5 missa X on Ruotsin ja Suomen reaa1ituntiansioiden muutosnopeuksien suhde. Koska kaytetyt aikasarjat pienia eroja 1ukuun ottamatta ovat samat ;riippuu tu10sten erilaisuus vain estimointiperiodien ja ma11ien rakenteen eri1aisuudesta. Ma11ien se1itysvoima eri tutkimuksissa on suurin piirtein samaa luokkaa. Kaikki ma11it se1ittavat y1i 90 % maastamuutosta. Myos Ruotsin tyo11isyysti1anteen ratkaiseva merkitys on kaikissa mal 1eissa i1meinen. Wimanin ma11issa on reaalipa1kkakehitysta mittaavan muuttujan X tilastol1inen merkitsevyys vahainen, mika vah-

31 vistaa tassa tutkimuksessa saatua tulosta. Seka Bergmanin etta Wimanin tutkimuksessa on kuitenkin kotimainen tyottomyys saanut suuremman merkityksen kuin yhtalossa mika johtuu toisaalta siita, ettei malleihin ole sisallytetty toista tyornarkkinatilannetta kuvaavaa muuttujaa V ja toisaalta siita, etta tyovoirnan ylikysyntavuosi 1974 ei sisally tutkimusajanjaksoon. Eroa on edelleen siina, etta tassa tutkirnuksessa on pyritty estimoimaan rnallit lahtien maastamuuttajien kayttaytyrnistavoista. Esim. palkka- ja tyottomyysrnuuttujien rnuodot eivat Wirnanin mallissa ole selvassa yhteydessa tyovoirnan tarjontateoriaan. Bergmanin malliin taas ei sisally palkkamuuttujaa ollenkaan. Nain ollen voitaisiin ehka vaittaa, etta yhtalot ja olisivat teoreettisesti selvapiirteisemmat kuin aikaisernmissa tutkimuksissa esitetyt rnallit. 24. Selvityksen mukaan Suomen tyomarkkinat toimivat seuraavalla tavalla. Tyovoiman kysynnan voimistuessa lisaantyy avoimien tyopaikkojen rnaara etenkin Etela-Suomessa. Parantuneet tyonsaantimahdollisuudet houkuttelevat markkinoille henkiloita, jotka eivat aikaisemmin ole tyovoimaansa tarjonneet. Kyseiset henkilot ovat hyvassa kilpailuasemassa seka yleisilta ominaisuuksiltaan etta alueelliselta sijoittumiseltaan tyottorniin nahden, minka takia tyovoiman kysynnan lisaantyminen ei koko painollaan vahenna tyottornien lukumaaraa. Tyovoiman kysynnan lisaantyminen kotimaassa parantaa maastamuuttoa harkitsevien henkiloiden tyonsaantimahdollisuuksia. Talloin rnuuttopaine maan kehitysalueilta entista enemman kohdistuu Etela Suomeen Ruotsin sijasta. Samalla Etela-Suornessa asuvien muuttopaatosta harkitsevien henkiloiden toimeentulo paranee vahentaen niiden maastamuuttoalttiutta. Maastamuuton todellinen maara riippuu kuitenkin ratkaisevasti Ruotsissa vallitsevasta tyollisyystilanteesta. Maiden valiset reaalipalkkaerot eivat sen sijaan sanottavasti vaikuta maastamuuttoon lyhyella tahtayksella ja valuuttakurssitasonkin vaikutus on vahainen.

32 25. Tyovoiman kysynnan vahenemi en vaikuttaa mallien mukaan painvastaiseen suuntaan. 6. VALUUTTAPOLlTllKAN VAl UTUS TYOVOlMAN TARJONTAAN Tassa luvussa kasitellaan, osittain mallikokeilujen antamien tulosten perusteella, valuuttakurssi- ja paaomantuontipolitiikan vaikutuksia tyohonosallistun~sasteeseenja maastamuuttoon. Tarkastelu on paaosiltaan kvaljtatiivinen, Koska ei pyrita kvantitatiivisesti selvittamaan valt,uttapolitiikan vaikutuksia tyovoirnan kysyntaan ja tata kautta ede:lleen tyovoiman tarjontaan. Seuraavassa kasitellaan kurssipolitiikan osalta vain devalvaatiotapausta. Kaytannon kokemusten puutteessa ei ole mahdollista sanoa, ovatko revalvaation vaikutukset Suomessa vastakkaiset devalvaatioon verrattuna, vai esiintyyko kayttaytymistavoissa epasymmetrisyyksia. Suomalaisen devalvaatiod~namiikanlyhyen ja keskipitkan aikavalin luonteesta on olemassa ainakin kahdentyyppisia kasityksia. Toisaalta on vaitetty, etta devalvaatio valittomasti supistaa kul u tus- ja siten kokonaiskysyntaa, lisaten tyottomyytta lyhyella aikavalilla. Jonkin ajan kuluttua devalvaation vientia ja investointeja lisaava vaikutus paasee kuitenkin vauhtiin, parantaen taas tuotantoa ja tyollisyytta (KORPlNEN & KYKKXNEN). Toisaa1ta on taas vaitetty, etta deva1vaatio va1ittomasti parantaa tyo11isyystilannetta voimistuneen vientikysynnan seka kulutuskysyntaa y11apitavan palkka-hintakierteen ansicsta (ks. esim. AURlKKO). Tarkastelua vaikeuttaa se, etta suuret devalvaatiot on yleensa suoritettu Suomessa matalasuhdanteen aikana. Deva1vaation vaikutus vientimaaraan ja -arvoon riippuu ulkomai1 1a va11itsevasta kysyntatilanteesta 1 ). Deva1vaatio mahdollistaa 1) Ts., jos devalvaatio nostaa viennin arvoa 10 %, on 1isaviennin ekspansiivinen vaikutus sita suurempi, mita suurempi viennin arvo on ollut ennen devalvaatiota.

33 26. valuuttamaaraisten vientihintojen laskemisen ja tekee vientitoiminnan markkamaaraisesti kannattavammaksi. Jos kuitenkin yleinen kysyntatilanne ulkomailla on heikko, ei voida odottaa, etta hieman alennettuunkaan hintaan voitaisiin myyd& huomattavasti enemman vientitavaroita. Jos taas ulkomainen kysyntatilanne on hyva, saattaa vientitoiminta elpya hyvinkin nopeasti devalvaation tapahduttua. Suotuisa ulkomainen kysynt&tilanne seka maailmankaupan poikkeuksellisen nopea lisaantyminen saattavat selittaa ainakin osaksi vuonna 1968 tapahtuneen viennin elpymisen. Devalvaation nostaessa valittomasti tuontihyodykkeiden hintoja ja palkkatason reagoidessa siihen viiveella, seuraa devalvaatiota palkkaosuuden aleneminen, josta taas aiheutuu kulutuskysynnan vahenemispainetta. Taman merkitys riippuu kaytannossa devalvaation jalkeisesta talouspolitiikasta seka kuluttajien odotuksista. Mikali talouspolitiikka ei ole restriktiivinen ja kuluttajat odottavat elintasonsa laskun olevan tilapainen, on devalvaatiota seuraava kotimaisen kysynnan lasku vahainen tai olematon. Yritysten investointihalukkuus kasvaa jonkin ajan kuluttua kohonneiden yritystulojen seka muuttuneen hintasuhteen seurauksena. Tassa vaiheessa alkaa devalvaatio selvasti lisata kotimaista kokonaiskysyntaa. Ajan kuluessa palkkojen ja hintojen keskenainen riippuvuus aiheuttaa inflaatiokierteen~jonkalopputuloksena on palkkaosuuden palautuminen entiselle tasolle. Devalvaation vaikutus tyovoiman kysyntaan on siis rllppuvainen, paitsi tulonjaon ja siten kokonaiskysynnan muutoksista, myos tilapaisista odotuksiin ja ulkomaiseen suhdannetilanteeseen liittyvista seikoista. Mikali viimeksi mainittuja ei oteta huomioon nayttaisi silta, etta devalvaation valiton vaikutus olisi kokonaiskysyntaa ja siten tyollisyytta ainakin lievasti supistava. Devalvaatiosta johtuvan investointiaallon lahdettya liikkeelle ja palkkaosuuden alkaessa uudelleen kasvaa lisaantyy kuitenkin kokonaiskysynta suhteellisen voimakkaasti ja tyollisyystilanne

34 27. paranee jalleen. Pitkalla ja osittain jo keskipitkallakin aikavalilla devalvaation vaikutus reaalipalkkoihin seka tyollisyyteen rllppuu oleellisesti siita, miten tuotantorakenne muuttuu devalvaation johdosta. Tata ongelmaa ei kuitenkaan tassa kasitella. Ulkomaisen velkaantumisen vaikutukset tyovoiman kysyntaan riippuvat niinikaan ratkaisevasti siita, mihin tarkoitukseen ulkomaisia saastopaaomia kaytetaan. Koska ulkomainen lainanotto mahdollistaa kokonaiskysynnan yllapitamisen korkeammalla tasolla kuin kotimainen saastaminen edellyttaa, voidaan paatella, etta velkaantumisella lyhyella tahtayksella on kokonaiskysyntaa ja tyollisyytta lisaava vaikutus. Koska reaalipalkkataso osittain on riippuvainen tyollisyystilanteesta- paremman tyollisyystilanteen nostaessa reaalipalkkoja - aiheuttaa velkaantuminen myos reaalipalkkojen ja tata kautta tietenkin myos kulutuskysynnan kasvua. Edellisen valossa nayttaa silta, etta devalvaation maastamuuttoa lisaava vaikutus lyhyella tahtayksella sinansa olisi vahainen. Kurssimuutoksen valiton vaikutus maastamuuttoon on vahainen ja devalvaation valillinen vaikutus tyollisyyteen riippuu harjoitetusta talou~politiikastaja kuluttajan odotuksista. Mikali talouspolitiikka ei ole selvasti deflatoorinen, jaanee tyollisyystilanteen muutos vahaiseksi. Joka tapauksessa ei ole poissuljettua, etta devalvaatio aluksi lisaa maastamuuttopainetta, valillisten vaikutusten taas vahentaessa painetta myohemmin. Muuttovirran lisaantyminen riippuu kuitenkin ratkaisevasti Ruotsissa olevien avoimi0' tyopaikkojen maarasta. Jos tyollisyystilanne Ruotsissa on suhteellisen heikko, ei maastamuutto ehka lisaanny ollenkaan. Jos devalvaatio on suoritettu ajankohtana, jolloin Ruotsin tyollisyystilanne on hyva, voidaan odottaa suurempaa maastamuuttovirran lisaysta. Maastamuuton kehitys devalvaatiota seuraavana ajanjaksona rllppuu toisaalta kotimaisesta tyollisyys- ja palkkakehityksesta ja toisaalta Ruotsin tyollisyyden kehityksesta. Mikali Suomen devalvaationjalkeinen tyollisyystilanne ehtii parantua ennen kuin tyollisyystilanne Ruotsissa muodostuu hyvaksi, jaanee maastamuuttovirta pieneksi. Jos devalvaation tyollisyytta lisaava vaikutus jaa pie-

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista Tilastokeskus-päivä 3.9.29 Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista yliaktuaari pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi p. (9) 1734 3598 Kuluttajabarometri! Puhelinhaastattelututkimus!

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä *

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * Kansantaloudellinen aikakauskirja 96. vsk. 4/2000 Tapani Kovalainen Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * TAPANI KOVALAINEN KTT Työttömyys on eräs keskeisimmistä ja vaikeimmista

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Leena Kalliovirta, Luonnonvarakeskus Leena.kalliovirta@luke.fi Kurssi Tilastotiede tutuksi HY matematiikan ja tilastotieteen laitos 1 Leena Kalliovirta

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot