Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA. Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31. 3.1977 1.9.75-21.9.76. Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA. Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77"

Transkriptio

1

2 SIS~ISEEN K~YTTOON Peter Nyberg VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUKSET TYOVOIMAN TARJONTAAN SUOMESSA Suomen Pankin tutkimusosasto TU 1/77 Tutkimuksen on suorittanut va1uuttapo1iittisen osaston tutkija Peter Nyberg aja11a Ju1kaistaan tiedonantona kaynnissa olevasta tutkimuksesta.

3 SISXLLYSLUETTELO 1. Johdanto. 2. Tyovoirnan tarjonnasta kayty keskustelu Suornessa. 3. Tyovoirnan tarjonnan kehitys Suornessa vuodesta Tyohonosallisturnisaste Maastamuutto Tyohonosallisturnisasteen ja rnaastarnuuton vaikutus tyovoiman tarj ontaan. 4. Tyovoirnan tarjontafunktio Tyohonosallistumisaste Maastamuutto. 5. Tyovoiman tarjonnan empiirinen tarkastelu Tyohonosallistumisaste Maastarnuutto Yhteenveto. 6. Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan tarjontaan Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan kysyntaan Valuuttapolitiikka ja rnaastarnuuton kehitys Valuuttapolitiikan vaikutus tyohonosallisturnisasteeseen Valuuttapolitiikan vaikutus tyovoirnan kokonaistarjontaan '. s Lahdeluettelo Liitteet

4 1. JOHDANTO Esilla olevassa tutkimuksessa selvitetaan valuuttapolitiikan' vaikutuksia tyovoiman tarjontaan Suomessa. Tarkoituksena on antaa valuuttapolitiikasta paattaville kuva siita, milia tavalla valuuttapoliittiset paatokset vaikuttavat tyovoiman tarjonnan tuotannolle ja sen kasvulle asettamiin rajoituksiin. Koska tyomarkkinoilla vallitseva tilanne sinansa vaikuttaa tyovoiman tarjontaan, joudutaan yhtaikaa kasittelem~an seka tyovoiman kysyntaa etta tarjontaa. Tutkimuksessa on taman vuoksi konstruoitu yksinkertainen tyovoiman kokonaistarjontaa selittava tarkastelukehikko, jossa tyovoiman kysynta esiintyy annettuna tekijana. Tarkastelun lopussa laajennetaan tarkastelukulmaa selvittamalla valuuttapolitiikan vaikutuksia myos tyovoiman kokonaiskysyntaan. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan tyovoiman kokonaistarjontaa ja -kysyntaa useasta syysta. Ensinnakaan kaytettavissa oleva aineisto, varsinkaan maastamuuton osalta, ei anna riittavia mahdollisuuksia yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Toiseksi esim. tyovoiman tarjonnan toimialoittainen kehitys on riippuvainen tyovoiman kysynnan toimialoittaisesta kehi.tyksesta. Kolmanneksi voidaan olettaa, etta tyovoiman kokonaistarjonnan muutokset sinansa jo antavat osviittoja siita, miten nopeasti tyomarkkinoiden osamarkkinoilla esiintyvat tasapainottomuusilmiot voidaan poistaa ainakin silta osin, kuin ne liittyvat tarjonnan riittamattomyyteen. Tarkasteltaessa mm. valuuttapolitiikan ja maastamuuton valisia yhteyksia on tutkimuksen kvantitatiivinen osa jouduttu suorittamaan vuosiaineiston avulla. Vaikkakin muuttolukuja viime aikoina on ilmoitettu jopa kuukausittain, on luotettavia tietoja aikaisemmilta vuosilta saatavissa vainvuositasolla. Taman vuoksi myos muut tyovoiman tarjonnan komponentit selvitettiin vuositasolla, mirka seurauksena tarjonnan hyvin lyhyen aikavalin sopeutumisilmiot jaivat tarkastelun ulkopuolelle.

5 2 Tutkimuksessa ovat etusijalla ty6voiman tarjonnan lyhyen aikav~lin sopeutumisilmi6t. Valuuttapolitiikan pitk~n aikav~lin vaikutuksia ty6voiman tarjontaan ei tarkastella kvantitatiivisesti, vaikkakin niihin liittyvi~ n~k6kohtia esitet~~n tutkimuksen 10 pussa. Tutkimuksen 1~ht6kohtana on olettamus, ett~ ty6voiman tarjonta p~~asiassa riippuu taloudellisista tekij6ist~. T~ma olettamus rnuodostaa yleens~ taloudellisen ty6rnarkkinateorian laht6kohdan. Sen perusteella on kehitetty useita hypoteeseja ja.rnalleja, joille on yhteista se, ett~ reaalipalkkataso seka vallitseva ty6l1isyystilanne selittavat tyovoirnan tarjonnan. Muiden selitt~jien vaikutus j~~ t~lloin taloudellisen tarkastelukehikon ulkopuolelle tai slsaltyy tarkemmin spesifioimattomalla tavalla mainittuihin taloudellisiin selitt~jiin silta osin, kuin niiden v~lilla esiintyy yhteyksia, joita teoriassa ei ole otettu huornioon. NiHn ollen saatuihin ernpiirisiin tuloksiin on syyta. suhtautua varauksin. Tutkimuksen toisessa luvussa k~sitell~an lyhyesti niit~ nak6kohtia, joita Suomessa on esitetty ty6voiman tarjontaan selittavista tekijoista ja etenkin valuuttapo1itiikan vaikutuksista ty6voirnan tarjontaan. Ko1rnannessa luvussa tarkastellaan ty6voiman tarjonnan kehitysta Suomessa uvu1la. Neljannessa luvussa kehitetaan yleisen ty6n~rkkinateorian pohjalta kehikko, joka mahdollistaa ty6voiman tarjonnan kvantitatiivisen tarkastelun. Viidennessa luvussa esitetaan tarkaste1un empiiriset tulokset. Kuudennessa luvussa k~sitellaan valuuttapolitiikan yleistaloudellisia vaikutuksia. Lopuksi arvioidaan esitettyjen tulosten pohjalta valuuttapolitiikan vaikutuksia ty6voiman kokonaistarjontaan. Seuraavassa lohkokaaviossa on esitetty taman tutkimuksen analyyttinen sisalt6 seka yhteydet koko tutkimusprojektin toiseen, valuuttapolitiikan toimialoittaisia vaikutuksia koskevaan osaan.

6 VALUUTTAPOLITIIKAN VAIKUTUS TY~VOIMAN TARJONTAAN Osa I: Valuuttapolitiikan vaikutus teollisuuden kannattavuuteen ja investointeihin KURSSIMUUTOKSET ~ I. PAAOMANTUONTI ~ I JOHTOP~AT~KSET Y- 00 kannattavuuden muutos ulkomaisten lainoj en toimialoittain jakauma ja ~erkitys toimialoittain I aikaisemmissa selvityksissa lasketut toimialojen tunnusluvut ~-~ I / (1 ) I // I JOHTOPAAT~KSET(~ I I makro- investointitoiminnan I tyollisyyden riippuvuus rllppuvuus kannattavuudestkannattavuudesta Osa II: Valuuttapolitiikan tasolla I / / I r:r================tr/1_. Ruotsin reaalinen palkkataso WU ja tyollisyystilanne VU Suomen reaalinen palkkataso w [! I..._...:._...:._] : t:c==========::j:j v1ikutus tyovoiman1tarjontaan I. I / I \V ~ r , tyovoiman kysynta ----~ L D = L + V D L = L(Q, w) maastamuutto Suomen Suomen tyottomyys ja Ruotsin valilla: E = E(V, u, vu, w U U, w) I '-.----_r ,.--j~ J tyovoiman tarjonta Suomessa L S = PN = L + U P = P(U, V, w) ~N = ~NO - E JOHTOPAAT~KSET (3) valuuttapolitiikan vaikutukset tyovoiman tarjontaan, valuuttapolitiikan valit~omien ja valillisten vaikutusten arviointi tyovoimaja paaomaresurssien osalta (osien I ja II yhteenveto)

7 3. TY~VOIMAN TARJONNASTA KAYTY KESKUSTELU SUOMESSA Tyovoimapo1itiikan painopiste sailyi uvun alkuvuosiin saakka tyovoiman kysyntaan kohdistuvissa toimenpiteissa seka tyottomien toimeentu1on turvaamisessa. Tama nakyy selvasti mm. tyovoimaha11innon tehtavanasettelussa (vrt. KORPELAINEN). Alkutuotannosta vapautuneet tyovoimaresurssit ovat viime vuosiin saakka riittaneet teo11isuuden ja varsinkin pa1ve1uelinkeinojen nopeasti lisaantyneen tyovoimatarpeen tyydyttamiseen. Varsinaisena ongelmana tyovoiman tarjontapuo1el1a esiintyivat 196o-1uvulla rakentee11iset tekijat, joita pyrittiin 1ieventamaan tehostetu11a koulutus- ja tyonva1ijtystoiminnal1a. Maastamuutto koettiin naissa oloissa yleista ja myos a1uee11ista tyottomyytta vahentavana i1miona ja oletettiin yleisesti, etta muuttovirta aikaa myoten kaantyisi painvastaiseen, kotimaista tyovoiman tarjontaa lisativaan suuntaan (OEeD/Suomi, s. 22). Kysymys tyovoiman kokonaistarjonnan kehityksesta ja riittavyydesta nousi etua1a11e vasta vuosina val1inneen korkeasuhdanteen aikana, jo11oin erai1la toimia1oi11a esiintyi pulaa kou1utetusta tyovoimasta ja avointen tyopaikkojen maara y1itti tyottomien tyonhakijoiden maaran maassa (PIHLAJA & HILTUNEN). Maastamuuton suhteen oli asennemuutos tapahtunut jo aikaisemmin eli uvun loppupuo1e11a esiintyneen mittavan maastamuuttoaa1lon yhteydessa. Suomen luonnollisen vaeston1isayksen a1ati aleneva suunta yhdessa jatkuvan maastamuuton ja korkeana sailyneen tyovoiman kysynnan kasvun kanssa tuki kasitysta, jonka mukaan Suomessa tu1isi uvun loppupuo1elta lahtien vallitsemaan tyovoimapu1a. Tama on viime vuosina 1isannyt kiinnostusta tyovoiman tarjontaan seka se11aisten ta1ouspo1iittisten toimenpiteiden etsimiseen, joi11a uhkaavaa tyovoimapu1aa voitaisiin 1ievittaa. Ede11a esitettya taustaa vasten on ymmarrettavaa, etta tyovoiman tarjontaa kasittelevia tutkirnuksia ja selvityksia on tehty vahan ennen ku1uvaa vuosikymrnenta. Sensijaan on uvun aikana va1 mistunut useita se1vityksia tyovoiman tarjonnan kehitysnakymista, joista tarkeimmat on tehty tyovoimaministerion, va1tioneuvoston kans1ian tai siirto1aisuusasiain neuvotte1ukunnan toimesta. Myos tutkimus1aitokset, etenkin ETLA ja TTT, ovat viime vuosina tehneet tahan onge1maan 1iittyvia se1vityksia.

8 Seuraavassa hahmotellaan tyovoiman tarjonnan k~hitykseen vaikuttavista tekijoista kaytya keskustelua Suomessa. 4. Tyovoiman kokonaistarjonnan kehitysta ovat Suomessa tutkineet etenkin viranomaiset. Tyovoimaministeriossa tehtyjen selvitysten mukaan (TY~VOIMAPOLIITTINEN OHJELMA) on tyovoiman tarjonnan kehitykseen 1960-luvun alusta lahtien vaikuttanut varsinlaaja ja moniulotteinen sosiaalinen, sosiaalipoliittinen ja taloudellinen muutosvaihe. Alkutuotannon ja sen tyollisyyden vaheneminen suhteessa muihin elinkeinoihin on muuttanut vaeston elinehtoja ja asenteita, mika kuvastuu mm. syntyvyyden alenemisena. Syntyvyyden alenemisen on mm. arveltu johtuvan naisten lisaantyneesta tyovoiman tarjonnasta etenkin maan teollistuneissa oaissa. Samanaikaisesti ovat koulutuksen laajentuminen ja koulutusajan pidentyminen johtaneet ennen kaikkea nuorten ikaluokkien tyovoiman tarjonnan vahenemiseen. Myos elaketurvan paraneminen on ilmeisesti vahentanyt tyovoiman tarjontaa varsinkin kehitysalueiden iakkaiden henkiloiden osalta. Myos tyokyvyttomyyselakkeella olevien maaran tasainen kasvu - minka vastaavasti voidaan olettaa riippuvan t~otantorakenteesta ja sen muutoksista - on vahentanyt tyovoiman tarjontaa. Edelleen tyovoiman tarjontaa ovat saattaneet vahentaa myos yha karjekkaampin~ esiintyvat tyovoiman tarjonnan ja kysynnan alueelliset ja ammatilliset tasapainottomuudet. Eraana osasyyna tahan rakenteelliseen epatasapainoon on mainittu se, etta viranomaisilla on ollut mahdollisuus puuttua vain tyovoiman tarjontatekijoihin eika heidan ole ollut mahdollista saadella tyovoiman kysynnan rakennetta (BERGMAN). Yleistaen voidaan siten aikaisempien tutkimustulosten perusteella olettaa, etta tyovoiman tarjonnan kehitys on maaraytynyt niiden, tekijoiden perusteella, jotka ovat johtaneet elinkeinorakenteen nopeaan muutokseen ja keskimaaraisen reaalisen toimeentulon nousuun Suomessa. Lyhyella aikavalilla on tyovoiman tarjonnassa havaittavissa suhdanteita ja tyovoiman kysyntaa myotailevaa aaltoilua. Varsinkin ~vuotiaat ja naiset reagoivat herkasti tyovoiman kysynnan

9 vaihteluihin. Tama on tulkittu siten, etta tyopaikan saantimahdollisuuksien ollessa huonot nama ryhmat eivat hakeudu tyomarkkinoille erityisen innokkaasti ja vastaavasti etta tyotilanteen parannuttua ne hakeutuvat suhteellisen aktiivisesti tyomarkkinoille (KAYTETTAVISSA OLEVIEN... s. 17f). 5. Edella kuvatun alueellisen ja taloudellisen rakennemuutoksen tyovoiman sisaisine muuttovirtoineen on myos todettu olevan yhteydessa maastamuuttoon. Varsinkin kehitysalueilla on suhdanteiden ja tyollisyyden vaihtelu suuri ja tyollisyystilanne korkeasuhdannevaiheessakin heikko. Muuttovirta ntiilta alueilta alkaa kuitenkin vasta siina vaiheessa, kun muuttovoittoalueiden tyollisyystilanne on hyva eli nousu- ja korkeasuhdanteiden aikana. Siita riippuen, kummassa tyollisyystilanne ensin paranee, Etela Suomessa vaiko Ruotsissa, tulee muuttovirta suuntautumaan maan rajojen sisapuolella tai ulkomaille (LAANEITTAINEN... s. V/10f). Muuttopaatokset siis kypsyvat matalasuhdannevaiheessa ja toteutuvat korkeasuhdannevaiheessa Ruotsin imun kasvaessa (NILSSON). Haastattelututkimusten perusteella nayttaa silta, etta Suomen ja Ruotsin tyollisyystilanne seka maiden valiset elintasoerot ovat olleet hallitsevina syina muuttoon 70 %ssa tapauksista (ks. taulukko liitteessa 1). Varsin monet maastamuuttajista - 40 % - ovat olleet tyottomina vahintaan kerran ennen muuttoa (LEHTONEN, TISSARI) ja tyottomyyden merkitys maastamuuttosyyna kasvaa tyottomyyskertojen lisaantyessa (LEHTONEN). Asuntotilanne Suomessa ei nayta olevan kovinkaan merkityksellinen syy muuttoon (WIMAN). Joskin on otettava huomioon mahdollisuus, etteivat vastaajat pysty tai halua ilmoittaa muuton todellisia syita, ovat haastattelututkimukset antaneet varsin samanlaisen kuvan muuton henkilokohtaisesti koetuista syista. Muuttovirran yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset syyt synnyttavat maastamuuttopaineen yksilotasolla. Ntiita syita on pyritty selvittamaan usealla eri tavalla Suomessa.

10 ~ o. Eraan nakemyksen mukaan ovat maastamuuton syina lahtomaan tyovoiman ja tuotannon rakenteeseen ja alueelliseen jakautumaan liittyvat epatasapainoisuudet eli tyovoimamarkkinoiden osasektoreilla esiintyvat ylitarjontailmiot (WIMAN). Vaikkakin muutto~ virtoihin voidaan vaikuttaa talous- ja sosiaalipoliittisin keinoin s lienee taman nakemyksen perussavy se, etta maastamuutto liittyy Suomen talouden eraaseen kehitysvaiheeseen ja etta muuttoliikkeen pysahdyttaminen pitkalla aikavalilla voi tapahtua vain yllapitamalla korkeata tyollisyytta koko maassa seka nopeuttamalla reaalisen elintason kasvuvauhtia Suomessa (vrt. WIMAN, s. l68ff). Lyhyella ja keskipitkalla aikavalilla on sen sijaan tyollipyyden tur'va~minen koko maassa keskeisella sijalla. On myos kiinnitetty huomiota - edellisten nakemysten lisaksi talouspolitiikkaan maastamuuton vauhdittajana (BERGMAN). Tyollisyystilanteen suhteellinen heikkous Suomessa verrattuna Ruotsiin on selitetty viittaamalla mm. tuotannon nopeaan keskittymiseen viime vuosikymmenella. Teollisuus ja kauppa alkoivat keskittya maamme etelaosiin mm. tuotantorakenteen yksipuolisuuden ja suuren ulkomaisen riippuvuuden takia. Keskittymista helpotti julkisen vallan kykenemattomyys hallita tilannetta, jolloin harjoitettiin tyovoimapolitiikkaa, jonka perusajatuksena oli tyovoiman tarjonnan sopeuttaminen kysyntaan. Kuitenkaan ei voitu estaa suhteellisen jyrkkia suhdannevaihteluita eika siten turvata kansalaisille vakaata tyollisyytta. Voimakas maastamuuttoaalto vuosina oli taman nakemyksen mukaan osittain tuloksena devalvaatiota seuranneesta voimakkaasta kulutuskysynnan ja sen aiheuttamasta tuotannon ja tyollisyyden heikkenemisesta, joka noususuhdanteen alkaessa johti maastamuuttopaatosten toteuttamiseen. Devalvaation maastamuuttoa vauhdittavaa vaikutusta tyollisyys- ja tuloeroefektien kautta on myos muualla painotettu (LEPPANEN). 3. TY~VOIMAN TARJONNAN KEHITYS SUOMESSA VUODESTA 1960 Tassa luvussa pyritaan lyhyesti antamaan kuva paaasiallisesti uvun kehityksen pohjalta siita, mika on ollut eri tekijoiden merkitys tyovoiman tarjontaan. Selvyyden vuoksi tarkastellaan maastamuuton vaikutusta tyovoiman tarjontaan muista tekijoista erillaan.

11 7. Tyovoiman tarjonnan kehitysta voidaan valaista ns. tyohonosallistumisasteen (eli tyovoimaosuuden) avulla. Tyohonosallistumisaste (P) maaritellaan tyollisen (L) ja tyottoman (D) tyovoiman suhteena tyoikaiseen vaestoon (N): 3.1 P = L + U N Havaittu tyovoiman tarjonta (L s ) on 3.2 L S = L + U Tyohonosallistumisaste kuvaa siis havaitun tyovoiman tarjonnan osuutta tyoikaisesta vaestosta eli sita, miten suuri osa tyoikaisesta vaestosta aktiivisesti tarjoaa tyovoimaansa. Tyohonosallistumisasteen kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavat seikat: - tyohon kykenemattomien (iakkaat, vammaiset) maara - koulutettavien maara - kotityota tekevien maara - vaeston rakenne ja alueellinen sijoittuminen - taloudellinen ja sosiaalinen lainsaadanto, joka saataa mm. vammaisten, kotityota tekevien ja tyottomien toimeentulon - reaalipalkka ja vallitseva tyollisyystilanne. Viimeisten 15 vuoden aikana on tyohonosallistumisaste Suomessa alentunut. Tyohonosallistumisasteen oltua v viela 0,71 se oli vuoteen 1972 mennessa alentunut 0.63:een. Vuonna 1974 se oli taas noussut tasolle Jos tyohonosallistumisaste olisi jaanyt vuoden 1960 tasolle, olisi tyovoiman tarjonta v ollut n henkea havaittua suurempi. Y~~ ~2~_~~~r~~~~~~~~_~~~~2~on yksi syy tahan kehitykseen. Voidaan karkeasti arvioida, etta vaeston ikarakenteen muutos uvulla selittaa n. 7% tyohonosallistumisasteen alenemisesta (ks. liite 2). Valtaosa tyohonosallistumisasteen alenemisesta on siten seurausta muista tekijoista.

12 8. Tyohonosallistumisasteen kehitys voidaan jakaa osatekijoihin tarkastelemalla tyoikaisen vaeston rakenteen muutoksia. Tama on tehty alia olevassa taulukossa, jossa esitetaan 15 vuotta tayttaneen vaeston jakaumaa ryhmittain!) osuus 15 vuotta tayttaneesta vaestosta osuus tyohonosallistumisasteen muutoksesta koululaiset, opiskelijat elakelaiset hoitolaitoksessa olevat perheenjasenet ammatissa toimivat Yhteensa ;-. Koulutuksen laajentaminen ja pidentaminen selittavat nain ollen val~ taosan tyohonosallistumisasteen vahenemisesta elakeikaisten osuuden lisayksen ollissa myos merkittava tekija. Ammatitta olevien perheenjasenien osuuden vaheneminen on taas merkittavasti lisannyt tyovoiman tarjontaa. Mainittakoon, etta tyokyvyttomyyselakkeella olevien osuus tyoikaisesta vaestosta on tasaisesti kasvanut - osuuden oltua viela v % oli se vuoteen 1974 mennessa noussut 7.6 %iin (KAYTETTAVISSA... s. 25). Tyokyvyttomyyselakkeella olevien osuuden nousu selittanee siten suurelta osin elakelaisten osuuden kasvun taulukossa. Tyohonosallistumisasteen aleneminen nayttaa siten olevan yhteydessa niihin toimenpiteisiin ja siihen taloudelliseen kehitykseen, jotka ovat mahdollistaneet koulutuksen laajentamisen ja pidentamisen. Naihin ilmioihin on luettava mm. kansalaisten elintason ja palkkatason nousu seka toimenpiteet elakelaisten toimeentulon turvaamiseksi. Voidaan siis varsin yleisella tasolla olettaa, etta tyohonosallistumisasteen aleneminen on yhteydessa tapahtuneeseen elintason nousuun eli korkeampi elintaso on mahdollistanut tyohonosallistumisasteen laskun. Elakelaisten osuuden kasvuun liittynee vastakkainen ilmio eli korkean reaalisen kasvun yllapitaminen on saattanut johtaa eraiden tyontekijoiden osalta tyokyvyn menettamiseen (vrt. kuitenkin KAYTETTAVISSA ikarakenne on vaikuttanut kehitykseen).... s. 26, jossa todetaan, etta myos 1) Lahde: TYOVOIMAPOLIITTINEN OHJELMA, s. 44. Vaesto_~as}tteidenEilaisuudesta johtuen ei voida verrata naita tyohonosallistumislukuja selvityksen aikasarjoissa kaytettyihin lukuihin.

13 9. Lukuunottamatta uvun alkuvuosia on Suomella ollut jatkuva muuttotappio viimeisen 30 vuoden aikana. Vuosina muutti Suomesta henkea ja vastaavasti Suomeen muutti henkea. Kyseisena ajanjaksona oli Suomen muuttotappio siis henkea, josta kolme neljasosaa muutti Ruotsiin (MAJAVA). Ruotsin tilastojen mukaan naisten osuus maastamuuttajista on vahentynyt lq50-1uvulla ja pysyi uvun alusta lahtien vajaan 50%:n tasolla. Maastamuuttajat ovat olleet valtaosaltaan nuoria vuotiaita parhaassa tyoiassa olevia henkiloita (MAJAVA). Maastamuuttajat eivat keskimaarin ole olleet pitkalle koulutettuja. Yli puolella heista ei ole ollut mitaan ammattikoulutusta ja vain 10 %11a on ollut korkeampi ammattikoulutus (HEIKKINEN). Maastam~~ttajat ovat siten olleet heikommin koulutettuja kuin suomalainen vaesto keskimaarin (MYRSKYLA). Maastamuuttoa lienee ja uvulla tapahtunut suhteellisesti eniten POhjois-Suomesta seka rannikkoseuduilta. Suuri maastamuuttoaalto vuosina keskittyi Pohjois-Suomeen (HAGGSTRO~, S.V.T.). Taman jalkeen on kehitys tasaantunut alueel1isesti (S.V.T.). Liitteessa 3 esitetaan Suomen ja Ruotsin valisten muuttovirtojen bruttolukujen kehitys. Kehityksessa on havaittavissa selvaa suhdannevaihtelua, joka kuitenkin nayttaa muuttuneen lq60-1uvun loppupuolelta lahtien. Nettomaastamuutto (E) vaikuttaa suoraan seka tyovoiman tarjontaan etta tyoikaisen vaeston lukumaaraan. Maastamuuton vaikutus tyohonosallistumisasteeseen riippuu maastamuuton rakenteesta. Merkitaan:

14 10. P = L S = N = Po = L S = 0 NO = a = tyohonosallistumisaste maastamuuton jalkeen tyovoiman tarjonta maastamuuton jalkeen tyoikainen vaesto maastamuuton jalkeen tyohonosallistumisaste ennen maastamuuttoa tyovoiman tarjonta ennen maastamuuttoa tyoikainen vaesto ennen maastamuuttoa osuus maastamuuttajista,jotka olisivat olleet Suomessa tyovoiman tarjoajia Ta110in voidaan kirjoittaa: 3.3 P L 8 LS - ae 0 PON O - ae PO(N+E) - ae = N = = = No - E N N Yhta10 voidaan lopuksi kirjoittaa muodossa 3.4 P PO(I + E ) E = N - a N l~a~o Maastamuutto a1entaa tyohonosa11istumisastetta, mika1i muuttajat ovat keskirnaaraista a1ttiimpia esiintymaan tyovoiman tarjoajlna. Jos maastamuuttajat taas paaosi1taan ovat tyovoiman tarjonnan u1kopuo1e11e jattaytyvia henki1oita, maastarnuutto nostaa tyohonosal1istumisastetta. 3.3 T~QbQDQ ~11~ t~~~ ~ t~~d_j~_~~~~t~~~~tqd_y~~~~t~~_~~q YQ~~~D_t~rjQD~~~D Tyovoiman maarallinen tarjonta rllppuu tyohonosallistumisasteen ja tyoikaisen vaeston kehityksesta. Jos oletetaan, etta maastamuuttajien tyohonosa11isturnisaste on sarna kuin koko vaeston, voidaan tyovoiman tarjontaan vaikuttaneet muutokset ajanjaksona jakaa seuraavasti: 1) 1) L~4 L 60 = P 74 N 74 - P 60 N 60 jossa o N 74 = N 74 - E joten L~4 L 60 = (P 74 - P60)N~4 + P60(N~4 - N 60 ) - P74E61-74 jossa ensimmainen termi mittaa tyohonosa11isturnisasteen, toinen 1uonno1 lisen vaestonkasvun ja ko1mas maastamuuton vaikutuksen tyovoiman tarjontaan.

15 henkea tyoikaisen vaeston luonnollisesta kasvusta j ohtuva muutos. tyohonosallistumisasteen muutoksesta johtuva tarjonnan vaheneminen. maastamuutosta johtuva tarjonnan vaheneminen yhteensa Tyovoiman tarjontaa on vahentanyt eniten tyohonosallistumisasteen aleneminen. Vaikutus on 2.7 kertaa suurempi kuin maastamuuton vaikutus tyovoiman tarjontaan. Talloin on kuitenkin otettava huornioon, etta maastamuuttajien tyohonosallistumisaste saattaa olla jonkin verran keskitasoa korkeampi, jolloin maastamuuton vaikutus vastaavasti on aliarvioitu taulukossa. Edelleen on otettavahuomioon, etta tyohonosallistumisasteen alenemisen ennustetaan pysahtyvan tulevaisuudessa (KAYTETTAVISSA... ), mika lisaa maastamuuton suhteellista tyovoiman tarjontaa vahentavaa merkitysta. 4. TYOVOIMAN TARJONTAFUNKTIO Seuraavassa kasitellaan niita tekijoita, jotka vaikuttavat toisaalta tyohonosallistumisasteeseen ja toisaalta maastamuuttoon. Tarkoituksena on muodostaa, kaytettavissa olevien teorioiden ja selvitysten pohjalta, tyovoiman tarjontaa maaraavat, empiirisesti testattavat funktiot Suomen olosuhteissa. Tyohonosallistumisasteen muutokset johtuvat siita, etta kaikki tyohon kykenevat tai halukkaat eivat ole joka tilanteessa aktiivisia. Edella on jo lyhyesti kasitelty tyohonosallistumisasteen trendiin vaikuttavia tekijoita. Seuraavassa keskitytaan selvittamaan niita seikkoja, jotka aiheuttavattyohonosallistumisasteen lyhyen aikavalin heilahteluja.

16 12. Yksinkertaisin tyovoiman tarjontaa ja ty6h6nosallistumisastetta selitt~v~ teoria on ns. r ggl~2~1~t~~~gri~. T~m~n teorian mukaan kotitaloudet paatt~vat jasentens~ tyovoiman tarjonnasta saavutettavan reaalipalkan tason perustee1la. Y1eensa oletetaan, etta kehittyneess~ taloudessa tyovoiman tarjonta lis~antyy reaalipalkan (w r noustessa eli 4.1 Po = F( w r ) J F > 0 T~ta teoriaa sovelletaan yleisesti teoreettisissa kokonaistaloudellisissa malleissa (ks. esim. BRONFENBRENNER, FRIEDMAN, ALLEN) mm. sen johdosta, etta se antaa tyovoiman hinnalle yleisen neoklassisen talousteorian vaatiman keskeisen merkityksen. On kuitenkin kauan tiedetty, etteiv~t palkat yksin voi tyydyttl:i. vasti kuvata tyonhakijoiden kaytt~ytymist~ varsinkaan lyhyell~ aikav~lilla (McCORMICK, ROTTENBERG). Useimmi1la tyonhakijoilla ei ole muita tulonlahteita kuin palkka, j oten heid~n yleensa. on tyoskennelt~v~ pa1kkatasosta riippumatta. Usein myos muuttokustannukset ja informaation puutteellisuus estav~t - ainakinlaajoi11a tyomarkkinoilla - reaalipalkkateorian edel1yttamaa nopeaa ja m~~r~tietoista siirtymista matalapa1kkaisista korkeampipa1kkaisiin tyopaikkoihin (REYNOLDS, WILLIAMS). N~iden n~kokohtien vuoksi on reaalipalkkateoriaa taydent~m~~n kehitetty ns. h~~~~~qri~ (PHELPS, HOLT, TELLA, BLACK & RUSSELL). Teoria pyrkii ensi k~dessa selvittama~n nime11ispa1kkojen yhteyksia tyo11isyystilanteeseen, mutta sisalta~ myos omat tyovoiman tarjontateorian vivahteet. Hakuteorian mukaan tyovoiman kysynn~n vaihte1ut muuttavat vapaiden tyopaikkojen ja tyo11isten suhdetta. Tyonhakijoiden keskimaarainen hakuaika muuttuu. Jos tyovoiman kysynt~ lis~~ntyy, parantuneet tyonsaantimahdollisuudet houkuttelevat uusia tyonhakijoita markkinoille, mahdollistavat korkeampia palkkavaatimuksia ja johtavat ainakin nimel1ispa1kkojen, mutta tietyissa tilanteissa myos reaa1ipa1kkojen nousuvauhdin lisa~ntymiseen. Hakuteoriaa voidaan yhta1omuodossa

17 13. kuvata seuraavasti: 4.2 jossa U on ty5ttomien, V taas avoimien tyopaikkojen maara. Hakuteorian empiirisen testaamisen yhteydessa syntyy tilastollinen ongelma sen takia, etteivat tyohonosallistumisaste ja tyottomyysaste ole toisistaan riippumattomia vaan painvastoin maaritelmallisesti toisistaan riippuvaisia (vrt. yhtalo ). Tama on pidettava mielessa tutkimustuloksia tulkittaessa. Todettakoon lopuksi, etta mainitut teoriat esiintyvat erillisina vain teoreettisluontoisissa tutkimuksissa. Kaytannon kokemuksen perusteella niiden tiedetaan antavan toisiaan taydentavia virikkeita tyovoiman tarjonnan selittamiselle. Maastamuuttoteoriat voidaan niinikaan teoreettisella tasolla jakaa reaalipalkka- ja hakuteorioihin. Tama on luonnollista, koska maastamuutto on eras osa tyomarkkinoiden sopeutusmekanismistao Puhtaan reaalipalkkateorian mukaan maastamuutto riippuu maiden valisesta reaalipalkkaerosta seka muuttokustannuksista. Hakuteorian mukaan vaikuttaa maastamuuttoon taman lisaksi eri maissa vallitseva tyollisyystilanne. Merkitaan: w = p = c = u = nimellinen palkkataso Kuluttajien hintaindeksi muuttokustannukset muuttujien arvoa ulkomailla kuvaava ylaindeksi Talloin voidaan maastamuuton puhdas reaalipalkkateoria kirjoittaa muodossa:

18 14. E IT. C) w ' K w > 0, K c < 0 Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat talloin muuttoliikkeeseen vain reaalipalkkojen tai muuttokustannusten muutosten kautta. Jos esim. Suomen markka devalvoidaan tulee maastamuutto lisaantymaan vain silta osin.kuin kurssimuutos alentaa Suomessa va1 litsevaa reaalipalkkaa. Tata ei aina ole riittavan selvasti otettu huomioon, vaan eraissa tapauksissa on ilmeisesti oletettu, etta kurssimuutos taydella painollaan muuttaa maiden valisia reaalipalkkoja (vrt. esim. WIMAN, LEHTONEN, KORVA & KURVI NEN). Nain ei tietenkaan ~alttamatta ole, vaan kurssimuutos vaikuttaa reaalipalkkojen erotukseen vain silta osin, kuin se vaikuttaa ensin hintatasoon ja taman jalkeen epasuorasti myos nimellispalkkatasoon. Kurssimuutoksen vaikutus maastamuuttoon on siis asteittainen ja riippuu hintojen ja palkkojen yhteenkytkennoista. Kurssimuutos voi kuitenkin kaytannossa vaikuttaa maastamuuttoon muutenkin kuin muuttamalla maiden valisia reaalipalkkaeroja. Mikali muuttajien keskuudessa vallitsee "valuuttakurssi-i1iuusio" yliarvioidaan kurssimuutoksen palkkaeroja muuttava vaikutus. Aaritapauksessa muuttoa harkitsevat arvioivat palkkaeron muuttuneen kurssimuutoksen taydella maaralla ja tekevat taman perusteella muuttopaatoksensa. Vastaava "yliherkkyys" kurssimuutoksil1e voi esiintya maastamuuttoa harkitsevilla silloin, kun tuontitavaroiden kulutusalttius on keskimaaraista korkeampi. Talloin muuttuvat taman vaestoryhman kannalta tarkeiden tavaroiden hinnat kurssimuutoksen seurauksena keskimaaraista enemman ja ryhman subjektiivisesti koettu reaalipalkka alenee muiden ryhmien reaalipalkkaa enemman. Mikali ylla mainitut vaikutukset otetaan huomioon reaalipalkkateorian taydennyksina voidaan yhtalo 4.3 kirjoittaa uuteen muotoon seuraavasti:

19 Jos valuuttakurssit (k) nousevat kasvaa siis maastamuuttajien koke~ ma tuloero suorassa suhteessa nimellistulojen erotukseen. Maastarnuuton hakuteoreettisen tulkinnan rnukaan riippuu muuttoliike myos kotirnaisesta ja ulkornaisesta tyollisyystilanteesta. Jos tyollisyystilanne kotimaassa heikkenee, voivat er~at tyonhakijat valita tyottomyyden ja maastamuuton valilla. Toiset alkavat harkita muuttoa seuraavan paremrnan tyollisyyskauden aikana. Maastamuutto on sita houkuttelevampi mita paremmat tyonsaantimahdollisuudet ulkomailla ovat. Koska maahanmuuttajat eivat ole samassa asemassa tyomarkkinoilla kuin maan omat kansalaiset (kielellisten vaikeuksien, erilaisen tyokokemuksen seka muiden sopeuturnisvaikeuksien vuoksi) he tulevat kilpailemaan vapaista tyopaikoista etenkin toimialoilla, joissa tyovoiman vaihtuvuus on suuri (NYBERG & ANDERSSON). Hakuteorian mukainen maastarnuuttofunktio olisi nain ollen muotoa: 4.5 jossa, kuten edella, U on tyottomien ja V avoimien tyopaikkojen maara, LS:n ollessa tyovoiman tarjonta kotimaassa. Osittaisderivaattojen odotetut etumerkit selviavat tekstista. 5. TYOVOIMAN TARJONNAN EMPIIRINEN TARKASTELU Tassa luvussa esitetaan lyhyesti tulokset jotka on saatu testaamalla tyovoiman tarjontaa selittavia malleja vuosiaineistolla ajanjaksolta (eraissa tapauksissa ). Testaus suoritettiin edellisessa luvussa kehiteltyjen mallien pohjalta, vaikkakaan tama ei ole ainoa vaihtoehto. Koska tyovoiman

20 16. tarjoajien kayttaytymisen selvittaminen on tutkimuksen eras paaongelmajvalittiin kuitenkin tama testaustapa. l ) Merkitaan: W f = Suomen teollisuustyontekijoiden keskimaarainen tuntipalkka jaettuna kuluttajahintaindeksil1a (indeksi, 1958 = 100.0) DWN = Ruotsin teollisuustyontekijaiden kruunumaaraisen nimellispalkan suhde Suomen vastaavaan markkamaaraiseen sarjaan (indeksi, 1958 = 100.0) k = Ruotsin kruunun kurssi (indeksi, 1958 = 1.00) DWR = Ruotsin ja Suomen teollisuustyontekijoiden reaa1ituntipalkkojen suhteellinen erotus (indeksi, 1958 = 100.0) eli, kayttaen edellisen luvun merkintoja: DWR = Wu u w p - 1 U, V, N, L S kuvaavat kuten edella tyottomien, avoimien tyopaikkojen, tyoikaisen vaeston ja tyovoiman tarjonnan maaraa. Tyollisyyteen liittyvat sarjat on saatu tyovoimatiedustelun perusteella, mutta niita on korjattu tiedustelun kattavuuden muutoksien aiheuttamien katkojen osalta. (TK~ta saatujen alustavien tietojen mukaan). Avoimia tyopaikkoja kuvaava sarja on saatu tyovoimavalityksen tilastoista. Sarjat eivat siten ole taysin toisiinsa verrattavissa eivatka erailta osin taysin vastaa julkaistuja sarjoja. Eroavuudet ovat kuitenkin varsin pieni~ mita esim. tyohonosallistumisasteen vaihteluihin tulee. 1) Koska tyovoiman tarjonta maaritelmallisesti on L S = L+U,voidaan tyohonosallistumisasteen kehitys selittaa myos siten, etta L ja U selitetaan erikseen. Tyollisten maara L selviaa talloin tuotannon funktiona (vrt. LAHTINEN) ja U voidaan varsin onnistuneesti estimoida tyollisten, tyoikaisen vaeston seka avoimien tyopaikkojen avulla. Tyovoiman tarjonnan estimaatti selviaa taman jalkeen laskemalla nama estimaatit yhteen. Todettakoon kuitenkin, etta taman menettelyn teoreettinen merkitys ja oikeutus on jossain maarin kyseenalainen, koska se selittaa tarjontaa paaosiltaan taloudellisen aktiviteetin avulla.

21 17. Seka tyohonosallistumisasteen etta maastamuuton osalta tehtiin lukuisia eri mallikokeiluja joiden paaasiallinen ero oli tavassa, jolla pyrittiin ottamaan huomioon kotimainen tyollisyystilanne. Ensimmaisissa kokeiluissa mitattiin tyollisyystilannetta ainoastaan tyottomyyden (tai vaihtoehtoisesti tyollisyyden) avulla. Naiden kokeilujen perushypoteesina oli tyomarkkinoiden taydellisyys eli olettamus, jonka mukaan rakenteellinen tyottomyys Suomessa olisi vahaista. Jos nain on, uudet tyovoiman tarjoajat kokevat tyottomyyden omia tyonsaantimahdollisuuksiaan vahentavana tekijana. Riippuvuus tyovoiman tarjonnan ja tyottomyyden valilla on talloin varsin voimakas. Vastaavasti merkitsee kyseinen olettamus maastamuuton osalta sita, etta tyottomyys suoraan kuvaa kotimaisten tyomarkkinoiden tilaa ja siten myos maiden tyonsaantimahdollisuuksien valisia eroja. Toisentyyppisissa kokeiluissa taas oletettiin, etta rakenteellistatyottomyytta 6n Suomessa runsaasti, jolloin tyovoiman tarjoajat tai maastamuuttajat eivat koe tyottomyytta omia tyonsaantimahdollisuuksiaan valittomasti heikentavana ilmiona. Pikemrninkin voidaan tiilloin olettaa, etta avoimien tyopaikkojen tarjonta kuvaa naiden ryhmien kotimaisia tyonsaantimahdollisuuksia. Kun avoimien tyopaikkojen maara 1960 luvun keskivaiheilta lahtien on keskittynyt Etela-Suomeen kuvaa avoimien tyopaikkoj en maara talloin myos Etela-Suomen!lvetoa II ke-' hitysalueiden tyovoiman tarjoajien osalta. Ensiksi kokaltiin mallia, jossa tyohonosallistumisasteen kehitys selitettiin tyollisen tyovoiman osuudella tyoikaisesta vaestosta (suluissa kertoimien t-arvot): P = E L E (1 + N )(0.627 N + O.OOOlW r ) N t ( 4 9 ) (7.3) ( o. 4 ) ( 2.9) ( 1. 5 ) -2 R = SEE = D-W = Malli selittaa yli 99 % tyohonosallistumisasteen kehityksesta. Tyollisyysmuuttuja ja maastamuutto ovat tilastollisesti merkitsevia ja niiden etumerkit odotusten mukaiset. Palkkataso niin kuin

22 18. trendimuuttujakin eivat olleet tilastollisesti nerkityksellisiti. Malli on selityskyvyltaan kokeilluista ma11eista paras. Mallin heikkous on siina, etta yksi selittava muuttuja maaritelmallisesti muodostaa varsin suuren osan selitettavasta muuttujastao Tyollisyysmuuttujan kerroin on taman vuoksi harhainen ylospain (MINCER). Vaihtoehtoisen estimaatin saamiseksi kokeiltiin,taman vuoksi mallia, jossa tyovoiman tarjonta riippuu tyollisen tyovoiman osuudesta tyovoiman tarjonnasta. Malli olisi tietenkin voitu estimoida myos siten, etta koko talouden tyottomyysaste olisi mitannut tyomarkkinatilannetta. Kokeilun tulos oli: (1.) (0.503 L E p :: W r ) N - o. 008 t N L S (0.9) (2.1) ( 2.1 ) (1. 6) ( 4.7) -2 R SEE D-W 0.92 :: :: :: Malli selittaa 97 %tyohonosallistumisasteen kehityksesta eli jonkin verran vahemman kuin edellinen malli. Kaikki muuttujat, maastamuuttoa lukuunottamatta, ovat tilastollisesti nelkein nerkitsevia. Mallin mukaan tyohonosallistumisaste kasvaa tyollisyystilanteen parantuessa ja reaalipalkan kohotessa. Reaalipalkan maarallinen vaikutus on kuitenkin pieni, joten paaasiallinen selittava muuttuja on tyollisyystilanne. Maastamuuton vaikutus on odotetunsuuntainen, mutta muuttujan saama kerroin ei ole tilastollisesti merkitseva. Silti voidaan tulos erittain varauksellisesti tulkita merkkina siita, etta maastamuuttajien tyohonosallistumisalttius on varsin korkea. Ylla esitetyt mallikokeilut perustuvat olettamukselle, etta tyovoiman tarjoajat muodostavat kasityksensa tyomarkkinoiden til~ta tyollisyystilanteen (tai vaihtoehtoisesti tyottomyystilanteen~ perusteella. Mikali tyomarkkinat ovat hyvin heterogeeniset joko alueellisesti tai koulutuksellisesti.tama olettamus saattaa olla virheellinen. Talloin uusien tarjoajien tyonsaantimahdollisuudet eivat riipu ainoastaan tyollisyystilanteesta vaan myos tarjolla olevien tyopaikkojen maarasta. Kyseisen seikan takia lisattiin ylla esitettyihin malleihin avoimien tyopaik-

23 " t VIA '...L\ IS'. l. ~" ---- h.."u.ih.c. P - _ d-t-...ori-... P.. e,... \ i\ M~u..1 S. \. Lt Mva.l~P o~ _6\.~ P \ \ it \ \ \ \ \ \ \., \ \ \ c,... t- t: ~ ~ Ii \ \\~ II \~ \\~'-,,'" ;. \ / \ \,' \ 'I-', \ \ f,+ I \1 '0 65' :to ~ (,() 6S' ~ ~ TYOHONOSALLISTUMISASTETTA SELITTAVAT MALLIT JA

24 .... "... t-! ALI.. \ 5/l,.l M~4ij- l' - tst-i -...i,'= i;' t 0 t t.."\f1 1. U. I. ~ ha,,.c..4{4l.\;p t~...~p CJ... t II ".;f. o ':Jo 14 TYOHONOSALLISTUMISASTETTA SELITTAVAT MALLIT JA 5.1.3

25 19. kojen maaraa kuvaava muuttuja: P = (1 + ~ )(0.592 ~ - O.OOlW ~s ) - E N - O.OOlt (6.7) (1. 2) (3.0) -2 R = (1. 0) SEE = D-W = P = (1 + E )(0.472 L O.OOlW V ) N (1.3) ( 2. 1 ) (0.2) (1. 6) N E t -2 (1. 8) (2.3) SEE D-W R = = = L S L S Avoimien tyopaikkojen lisaaminen selittavaksi muuttujaksi malleihin ei sanottavasti parantanut lopputulosta. Tyollisyysmuuttujan kerroin aleni molemmissa malleissa, mutta muita muutoksia ei ilmennyt. Vapaiden tyopaikkojen kerroin ei o11ut kummassakaan tapauksessa merkitseva, vaikkakin etumerkki oli odotettu. Koska muuttuja korreloi suhteellisen voimakkaasti aikamuuttujan kanssa saattaa olla, etta kertoimen t-arvo on aliarvioitu. Jos nain on,viittaa kertoimen suuruus siihen, etta vapaiden tyopaikkojen maara saattaa vaikuttaa tyohonosallistumisasteeseen. Tama taas vahvistaisi olettamusta Suomen tyomarkkinoiden heterogeenisuudesta. Maastamuuton kerroin on edelleen korkea, muttei tilastollisesti merkitseva. Tuloksia verrataan seuraavassa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Kayttamalla neljannesvuosisarjoja vuosi1ta on Suomen osalta saatu seuraavat estimointitulokset (WILLMAN, s.55ff):

26 20. p L t = = N - R (14.0) (8.2) D-W = 0.81 p = (l:...) N 1 R 2 = L 5 (10.2) -1 (29.4) D-W = Ne1jannesvuositaso11a estimoituina ovat ma11it ja siten t-arvoi1taan huomattavasti paremmat kuin vuositaso11a estimoituina. Osaksi tu10kseen vaikuttaa se, etta kyseisissa ne1 jannesvuosima11eissa ei ollut mukana vuonna 1972 tapahtunutta tyohonosa11istumisasteen trendin kaannosta. Ma11ien se1itysar~ vojen erotus saattaa johtua myos siita, etta va1taosa tyohonosa' 1istumisasteen sopeutumisesta tapahtuu vuoden sisa11a. Vastaava ana1yysi on tehty kuukausiaineisto11a USAssa (ajanjakso1ta , DERNBURG & STRAND mainittu MINCERin artikke1issa): P = a ~ ~ N~l + e +2 (28.3) 2 R = SEE = O. jossa X on uusien tyottomyyskorvauksien saajien maara. Myos tama ma11i antaa huomattavasti parempia t -arvoja kuin ede1 1a esitetyt ma11it Saattaa tietenkin olla rnyos niin, etta Yhdysva1tain tyornarkkinat toirnivat eri tava11a kuin suorna1aiset eli enemman hakuteorian mukaisesti. ~~±!~!~~~;!~a~~:~~r~ ~~~±±g_y2~9ged_y~~~~_ ~~regyg~_j2t~22~~~qtset:

27 21. (1) Neljannesvuosimallien paremmuus vuosimalleihin verrattuna Vl~ttaa siihen, etta tyohonosallistumisaste sopeutuu tyomarkkinatilanteeseen varsin nopeasti. Tama johtanee vuosimalleissa tyollisyystilanteen merkityksen aliarvioimiseen. (2) Tyollisyystilanne vaikuttaa voimakkaasti tyovoiman tarjontaan. Mallit eivat parantuneet tilastollisessa mielessa, kun avoimet tyopaikat otettiin huomioon - toisaalta niiden merkitys saattaa malleissa olla aliarvioitu. (3) Reaalipalkan vaikutus tyohonosallistumisasteeseen nayttaa mallikokeilujen perusteella vahaiselta. Muuttujien keskinaisten riippuvuuksien takia reaalipalkan merkitys saattaa mailleissa kuitenkin olla aliarvioitu. Merkitys lienee joka tapauksessa esitettya suurempi keskipitkalla ja varsinkin pitkalla aikavalilla. (4) Maastamuutto saattaa vahentaa tyohonosallistumisastetta tai jattaa sen ennalleen. Maastamuuttajista on kokeilujen perusteella % potentiaalisia tyovoiman tarjoajia. Tulokset eivat kuitenkaan talta osin olleet tilastollisesti merkitsevia. Maastamuuton osalta suoritettiin mallikokeilut samoja periaatteita noudattaen kuin tyohonosallistumisasteen osalta. Ensiksi pyrittiin mittaamaan kotimaista tyollisyystilannetta vain tyottomyyslukujen avulla. Taman jalkeen otettiin huomioon avoimien tyopaikkojen maara. Mallikokeilujen antamat parhaat tulokset olivat seuraavat: E = U VU DWR kDWN N L S LS (3.0) (0.4) (6.8) R 2 = SEE = (3.1) (0.1) D-W = 0.82

28 E U yu V r S L 3 L 5 IT = l.j ( 4. 5 ) (1. 3) (9.3) (2.9) DWR+ O.OOlkDWN (a. 7 ) (1. 0) -2 R = SEE = D-W = E (~ ) yu y N = L S -1 L S L S DWR + O.OOlkDWN ( 1. 4 ) ( 0. 5) ( 3.8) -2 R = SEE = D-W = 1.94 Yhteista tuloksille on Ruotsin avoimien tyopaikkojen merkitsevyys maastamuuton selittajana. Myos palkkamuuttujien varsin heikko selitysvoima kay ilmi kokeilujen tuloksista. Parhaan selitysasteen antaa malli, jossa kotimainen tyottomyys viivastettiin vuodella ja samalla otettiin huomioon Suomen avoimien tyopaikkojen kehitys (yhtalo 5.2.3). Mallikokeiluissa maastamuuttoon vaikuttaa eniten tyopaikkojen tarjonta molemmissa maissa. Myos tyottomyys Suomessa, varsinkin edellisena vuonna, vaikuttaa myos maastamuuton kehitykseen. Palkkamuuttujat eivat sita vastoin nayta vaikuttavan erityisemmin maastamuuttoon. Koska Suomen vapaat tyopaikat (muuttuja V) kuitenkin korreloi voimakkaasti muuttujan kdwn kanssa saattaa olla, etta viimeksi mainitun muuttujan merkitsevyytta on aliarvioitu ja edellisen merkitsevyytta taas yliarvioitu. Sama patee muuttujien V U ja DWR osalta. Mallit tukevat hypoteesia, jonka mukaan koettu tyottomyys seka vallitseva tyol1isyystilanne eri maissa maaraavat maastamuuton,kehityksen. Suomen vapaiden tyopaikkojen suuri merkitys malleis-

29 = ~--..".~ "'t-- _ ~~ :;:-Jto i; til L' '\, 'T -/2. -." ~ ~ -" C'0 N 1f) -~ ::J r ;;? ";0+ ~--,. -.# ~..'," -~ ~ In I~ 't~ J-' ;r ~: -:, ,~ -~, -- -': bu!j -,i

30 sa viittaa kuitenkin siihen, etta tyottomien osuus maastamuuttajista ei ehka ole erityisen suuri, vaan maastaduuttajiin kuuluu runsaasti henki1oita, jotka muuttavat Ruotsiin, koska tyopaikkcjen tarjonta sie11a on runsa.ampi. Viimeksi mainitut henkilot saattav8.t olla maastar.muttaj ien ikarakenteen huomioonottaen "uusia II tyontekijoita, joiden muuttopaatos riippuu osittain tyovoiman kysynnasta eri maissa ja osittain oletetuista palkkaeroista. 23. Kokeilujen tulos eroaa jonkin verran aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyista tuloksista. Vertai1ujen 1ahtokohtana on ta110in pidettava ma11ia tai 5.2.2,jotka ovat ti1astol1isesti parhaat. Bergman on vuosilta estimoinut maastamuuttoma1 lin, joka on muotoa: E = U V U R 2 = ( 3.2) (11.1 ) ja Wiman on vastaavasti estimoinut nettomaastamuuttoa seuraavi1 1a mal1eilla (ajanjakso ): E = u V U t L S E = U V U X L S R 2 = 0.91 SEE = t 2 R = 0.94 SEE = 8.5 missa X on Ruotsin ja Suomen reaa1ituntiansioiden muutosnopeuksien suhde. Koska kaytetyt aikasarjat pienia eroja 1ukuun ottamatta ovat samat ;riippuu tu10sten erilaisuus vain estimointiperiodien ja ma11ien rakenteen eri1aisuudesta. Ma11ien se1itysvoima eri tutkimuksissa on suurin piirtein samaa luokkaa. Kaikki ma11it se1ittavat y1i 90 % maastamuutosta. Myos Ruotsin tyo11isyysti1anteen ratkaiseva merkitys on kaikissa mal 1eissa i1meinen. Wimanin ma11issa on reaalipa1kkakehitysta mittaavan muuttujan X tilastol1inen merkitsevyys vahainen, mika vah-

31 vistaa tassa tutkimuksessa saatua tulosta. Seka Bergmanin etta Wimanin tutkimuksessa on kuitenkin kotimainen tyottomyys saanut suuremman merkityksen kuin yhtalossa mika johtuu toisaalta siita, ettei malleihin ole sisallytetty toista tyornarkkinatilannetta kuvaavaa muuttujaa V ja toisaalta siita, etta tyovoirnan ylikysyntavuosi 1974 ei sisally tutkimusajanjaksoon. Eroa on edelleen siina, etta tassa tutkirnuksessa on pyritty estimoimaan rnallit lahtien maastamuuttajien kayttaytyrnistavoista. Esim. palkka- ja tyottomyysrnuuttujien rnuodot eivat Wirnanin mallissa ole selvassa yhteydessa tyovoirnan tarjontateoriaan. Bergmanin malliin taas ei sisally palkkamuuttujaa ollenkaan. Nain ollen voitaisiin ehka vaittaa, etta yhtalot ja olisivat teoreettisesti selvapiirteisemmat kuin aikaisernmissa tutkimuksissa esitetyt rnallit. 24. Selvityksen mukaan Suomen tyomarkkinat toimivat seuraavalla tavalla. Tyovoiman kysynnan voimistuessa lisaantyy avoimien tyopaikkojen rnaara etenkin Etela-Suomessa. Parantuneet tyonsaantimahdollisuudet houkuttelevat markkinoille henkiloita, jotka eivat aikaisemmin ole tyovoimaansa tarjonneet. Kyseiset henkilot ovat hyvassa kilpailuasemassa seka yleisilta ominaisuuksiltaan etta alueelliselta sijoittumiseltaan tyottorniin nahden, minka takia tyovoiman kysynnan lisaantyminen ei koko painollaan vahenna tyottornien lukumaaraa. Tyovoiman kysynnan lisaantyminen kotimaassa parantaa maastamuuttoa harkitsevien henkiloiden tyonsaantimahdollisuuksia. Talloin rnuuttopaine maan kehitysalueilta entista enemman kohdistuu Etela Suomeen Ruotsin sijasta. Samalla Etela-Suornessa asuvien muuttopaatosta harkitsevien henkiloiden toimeentulo paranee vahentaen niiden maastamuuttoalttiutta. Maastamuuton todellinen maara riippuu kuitenkin ratkaisevasti Ruotsissa vallitsevasta tyollisyystilanteesta. Maiden valiset reaalipalkkaerot eivat sen sijaan sanottavasti vaikuta maastamuuttoon lyhyella tahtayksella ja valuuttakurssitasonkin vaikutus on vahainen.

32 25. Tyovoiman kysynnan vahenemi en vaikuttaa mallien mukaan painvastaiseen suuntaan. 6. VALUUTTAPOLlTllKAN VAl UTUS TYOVOlMAN TARJONTAAN Tassa luvussa kasitellaan, osittain mallikokeilujen antamien tulosten perusteella, valuuttakurssi- ja paaomantuontipolitiikan vaikutuksia tyohonosallistun~sasteeseenja maastamuuttoon. Tarkastelu on paaosiltaan kvaljtatiivinen, Koska ei pyrita kvantitatiivisesti selvittamaan valt,uttapolitiikan vaikutuksia tyovoirnan kysyntaan ja tata kautta ede:lleen tyovoiman tarjontaan. Seuraavassa kasitellaan kurssipolitiikan osalta vain devalvaatiotapausta. Kaytannon kokemusten puutteessa ei ole mahdollista sanoa, ovatko revalvaation vaikutukset Suomessa vastakkaiset devalvaatioon verrattuna, vai esiintyyko kayttaytymistavoissa epasymmetrisyyksia. Suomalaisen devalvaatiod~namiikanlyhyen ja keskipitkan aikavalin luonteesta on olemassa ainakin kahdentyyppisia kasityksia. Toisaalta on vaitetty, etta devalvaatio valittomasti supistaa kul u tus- ja siten kokonaiskysyntaa, lisaten tyottomyytta lyhyella aikavalilla. Jonkin ajan kuluttua devalvaation vientia ja investointeja lisaava vaikutus paasee kuitenkin vauhtiin, parantaen taas tuotantoa ja tyollisyytta (KORPlNEN & KYKKXNEN). Toisaa1ta on taas vaitetty, etta deva1vaatio va1ittomasti parantaa tyo11isyystilannetta voimistuneen vientikysynnan seka kulutuskysyntaa y11apitavan palkka-hintakierteen ansicsta (ks. esim. AURlKKO). Tarkastelua vaikeuttaa se, etta suuret devalvaatiot on yleensa suoritettu Suomessa matalasuhdanteen aikana. Deva1vaation vaikutus vientimaaraan ja -arvoon riippuu ulkomai1 1a va11itsevasta kysyntatilanteesta 1 ). Deva1vaatio mahdollistaa 1) Ts., jos devalvaatio nostaa viennin arvoa 10 %, on 1isaviennin ekspansiivinen vaikutus sita suurempi, mita suurempi viennin arvo on ollut ennen devalvaatiota.

33 26. valuuttamaaraisten vientihintojen laskemisen ja tekee vientitoiminnan markkamaaraisesti kannattavammaksi. Jos kuitenkin yleinen kysyntatilanne ulkomailla on heikko, ei voida odottaa, etta hieman alennettuunkaan hintaan voitaisiin myyd& huomattavasti enemman vientitavaroita. Jos taas ulkomainen kysyntatilanne on hyva, saattaa vientitoiminta elpya hyvinkin nopeasti devalvaation tapahduttua. Suotuisa ulkomainen kysynt&tilanne seka maailmankaupan poikkeuksellisen nopea lisaantyminen saattavat selittaa ainakin osaksi vuonna 1968 tapahtuneen viennin elpymisen. Devalvaation nostaessa valittomasti tuontihyodykkeiden hintoja ja palkkatason reagoidessa siihen viiveella, seuraa devalvaatiota palkkaosuuden aleneminen, josta taas aiheutuu kulutuskysynnan vahenemispainetta. Taman merkitys riippuu kaytannossa devalvaation jalkeisesta talouspolitiikasta seka kuluttajien odotuksista. Mikali talouspolitiikka ei ole restriktiivinen ja kuluttajat odottavat elintasonsa laskun olevan tilapainen, on devalvaatiota seuraava kotimaisen kysynnan lasku vahainen tai olematon. Yritysten investointihalukkuus kasvaa jonkin ajan kuluttua kohonneiden yritystulojen seka muuttuneen hintasuhteen seurauksena. Tassa vaiheessa alkaa devalvaatio selvasti lisata kotimaista kokonaiskysyntaa. Ajan kuluessa palkkojen ja hintojen keskenainen riippuvuus aiheuttaa inflaatiokierteen~jonkalopputuloksena on palkkaosuuden palautuminen entiselle tasolle. Devalvaation vaikutus tyovoiman kysyntaan on siis rllppuvainen, paitsi tulonjaon ja siten kokonaiskysynnan muutoksista, myos tilapaisista odotuksiin ja ulkomaiseen suhdannetilanteeseen liittyvista seikoista. Mikali viimeksi mainittuja ei oteta huomioon nayttaisi silta, etta devalvaation valiton vaikutus olisi kokonaiskysyntaa ja siten tyollisyytta ainakin lievasti supistava. Devalvaatiosta johtuvan investointiaallon lahdettya liikkeelle ja palkkaosuuden alkaessa uudelleen kasvaa lisaantyy kuitenkin kokonaiskysynta suhteellisen voimakkaasti ja tyollisyystilanne

34 27. paranee jalleen. Pitkalla ja osittain jo keskipitkallakin aikavalilla devalvaation vaikutus reaalipalkkoihin seka tyollisyyteen rllppuu oleellisesti siita, miten tuotantorakenne muuttuu devalvaation johdosta. Tata ongelmaa ei kuitenkaan tassa kasitella. Ulkomaisen velkaantumisen vaikutukset tyovoiman kysyntaan riippuvat niinikaan ratkaisevasti siita, mihin tarkoitukseen ulkomaisia saastopaaomia kaytetaan. Koska ulkomainen lainanotto mahdollistaa kokonaiskysynnan yllapitamisen korkeammalla tasolla kuin kotimainen saastaminen edellyttaa, voidaan paatella, etta velkaantumisella lyhyella tahtayksella on kokonaiskysyntaa ja tyollisyytta lisaava vaikutus. Koska reaalipalkkataso osittain on riippuvainen tyollisyystilanteesta- paremman tyollisyystilanteen nostaessa reaalipalkkoja - aiheuttaa velkaantuminen myos reaalipalkkojen ja tata kautta tietenkin myos kulutuskysynnan kasvua. Edellisen valossa nayttaa silta, etta devalvaation maastamuuttoa lisaava vaikutus lyhyella tahtayksella sinansa olisi vahainen. Kurssimuutoksen valiton vaikutus maastamuuttoon on vahainen ja devalvaation valillinen vaikutus tyollisyyteen riippuu harjoitetusta talou~politiikastaja kuluttajan odotuksista. Mikali talouspolitiikka ei ole selvasti deflatoorinen, jaanee tyollisyystilanteen muutos vahaiseksi. Joka tapauksessa ei ole poissuljettua, etta devalvaatio aluksi lisaa maastamuuttopainetta, valillisten vaikutusten taas vahentaessa painetta myohemmin. Muuttovirran lisaantyminen riippuu kuitenkin ratkaisevasti Ruotsissa olevien avoimi0' tyopaikkojen maarasta. Jos tyollisyystilanne Ruotsissa on suhteellisen heikko, ei maastamuutto ehka lisaanny ollenkaan. Jos devalvaatio on suoritettu ajankohtana, jolloin Ruotsin tyollisyystilanne on hyva, voidaan odottaa suurempaa maastamuuttovirran lisaysta. Maastamuuton kehitys devalvaatiota seuraavana ajanjaksona rllppuu toisaalta kotimaisesta tyollisyys- ja palkkakehityksesta ja toisaalta Ruotsin tyollisyyden kehityksesta. Mikali Suomen devalvaationjalkeinen tyollisyystilanne ehtii parantua ennen kuin tyollisyystilanne Ruotsissa muodostuu hyvaksi, jaanee maastamuuttovirta pieneksi. Jos devalvaation tyollisyytta lisaava vaikutus jaa pie-

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu) 9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot