YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010
|
|
- Olivia Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010 Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Sunna Vainiomaa ja Linda Ravindrarajan Opintoasiat/Urapalvelut
2 Sisällysluettelo Tiivistelmä URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seurannan toteuttaminen Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus TYÖMARKKINAT Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Alueellinen sijoittuminen Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Työllistymisvaikeudet Palkka YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta Kyselylomake... 41
3 3 Tiivistelmä Julkaisu on selvitys Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Raportti on osa Aarresaari verkoston valtakunnallista yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantaa, jonka tavoitteena on mitata alakohtaisesti sekä määrällistä että laadullista työllistymistä. Vaasan yliopiston raportin toteutti yliopiston Urapalvelut apunaan Tampereen yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastolliset tutkimuspalvelut (TUPA), jossa kyselyn vastaukset lajiteltiin mm. koulutusaloittain. TUPA toimitti tulokset erilaisina ajoina Urapalveluihin. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään enimmäkseen koulutusaloittain. Hallintotieteellisen koulutusalan terminä raportissa käytetään valtakunnallisesti käytettyä yhteiskuntatieteellinen koulutusala termiä ja teknillisen koulutusalan terminä teknillistieteellistä koulutusalaa, johon tässä kuuluvat diplomi insinöörien lisäksi myös tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta pääaineenaan teknillisessä tiedekunnassa opiskelleet kauppatieteiden maisterit. Lisäksi Vaasan yliopistosta on valmistunut filosofian maistereita ja tutkimuksen suurimpana ryhmä kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Raportin alussa esitellään aineiston keruuta ja käsittelyä sekä kyselyyn vastanneiden profiilia. Luvussa kaksi luodaan katsaus vastanneiden työmarkkinatilanteeseen. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työllistymisen laatua ja sen vastaavuutta yliopistotutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. Luvussa tarkastellaan myös vastaajien tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Vastaajilta kysyttiin mm. mitkä tiedot ja taidot he kokivat tärkeimmiksi nykyisessä työssään ja kuinka hyvin yliopistokoulutus oli näitä kehittänyt. Luvussa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia valtakunnallisiin keskiarvoihin. Raportin lopusta löytyy luettelo vastanneiden ammattinimikkeistä sekä kyselylomake. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta sekä työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tutkinnon työelämärelevanssista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurannalla Vaasan yliopisto saa arvokasta palautetta tutkintojen laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Palautetta voidaan käyttää hyväksi mm. opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä sekä opiskelijoiden uraohjauksessa. Raporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Vaasan yliopiston aineistosta. Valtakunnallisiin sekä muiden Suomen yliopistojen uraseurantaraportteihin voi tutustua Aarresaari verkoston sivustolla (
4 4 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 357 henkilöä. Syksyllä 2010 heille ja muusta yliopistosta valmistuneelle tehtiin valtakunnallinen uraseurantakysely. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2005 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat työmarkkinoille viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Raportissa tarkastellaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyystilanteen lisäksi työllistymisen laatua ja yliopistokoulutuksen merkitystä. 1.1 Seurannan toteuttaminen Vaasan yliopiston maistereiden ja diplomi insinöörien uraseuranta on osa kansallista yliopistojen uraseurantaa, johon osallistui vuonna 2010 yhteensä 13 yliopistoa. Vaasan yliopiston lisäksi vaasalaisista korkeakouluista hankkeeseen osallistuivat Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan. Tutkimus suoritettiin lähettämällä yhteinen kyselylomake ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 2005 suorittaneille henkilöille. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko postitse tai sähköisesti. Valmistuneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kyselylomakkeessa ja tarvittaessa lisätietoja saatiin opiskelijatietojärjestelmästä (mm. pääaine). Paperivastaukset lähetettiin Vaasan yliopiston kautta TUPAan (Tampereen yliopiston tilastotieteen yksikön tilastollinen tutkimuspalvelu). TU PAssa paperivastaukset kerättiin yhteen verkkovastausten kanssa ja lajiteltiin korkeakouluittain ja koulutusaloittain. Tulosten käsittely on luottamuksellista eikä raportoiduista tuloksista voi päätellä yksittäisiä vastaajia. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään pääosin koulutusaloittain/tiedekunnittain taulukko ja kuviomuodoissa. Lisäksi kappaleessa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin. 1.2 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa maisterin tai diplomi insinöörin tutkinnon suoritti 357 henkilöä, heistä 354:lle (3 henkilön osoitetietoja ei ollut saatavissa) lähetettiin valtakunnallinen uraseurantakyselylomake. Vastauksia saapui 180, joista 89 oli verkkovastausta. Vastausprosentti tutkinnon suorittaneista oli 50,3 %. Kyselyn saaneiden vastausprosentti oli 50,8 %. Vastaajista 68 % oli naisia ja 32 % miehiä. Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneista 61 % oli naisia ja 39 % miehiä. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 47.
5 5 Taulukko 1. Vuonna 2005 valmistuneet ja kyselyyn vastanneet koulutusaloittain. Vaasan yliopistosta valmistuttiin filosofian, kauppatieteiden ja hallintotieteiden maistereiksi sekä diplomi insinööreiksi. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet olivat selkeästi suurin ryhmä (64 % valmistuneista). Neljäs osa valmistuneista oli filosofian maistereita humanistisesta tiedekunnasta. Teknillistieteellisestä tiedekunnasta diplomi insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi valmistui 6 henkilöä. Hallintotieteiden maistereita puolestaan valmistuneista oli 34 henkilöä, eli 9 % vuonna 2005 valmistuneista. Suurin osa vastanneista oli valmistumishetkellä vuotiaita. Laskennallinen keskimääräinen valmistumisikä oli 29,5 vuotta. Kyselyyn vastanneista humanistiselta koulutusalalta valmistuneista 86 % oli naisia ja yhteiskuntatieteelliseltä 88 %. Teknillistieteellisen koulutusalan vastaajista kaikki (3 vastaajaa) olivat miehiä. Sukupuolijakaumaltaan tasaisin oli kauppatieteellinen koulutusala, jonka vastaajista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä.
6 6 2 TYÖMARKKINAT Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet maisterit ja diplomi insinöörit ovat pääosin työllistyneet hyvin. Vain 4 % vastaajista ilmoitti olevansa työtön työnhakija kyselyhetkellä (syksyllä 2010). Viiden vuoden aikana työttömyys oli vastaajien keskuudessa laskenut 13 prosenttiyksikköä ja työllisyys kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Kuvio 2. Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Vertailtaessa työllisten työsuhdemuotoja koulutusaloittain valmistumishetkellä, oli kauppatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista enemmistö vakituisessa kokopäivätyössä (KTM 57 %, DI/KTM 67 %). Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 12 % ja hallintotieteiden maistereista 29 %. Humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista työllisistä enemmistö oli määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 55 %, HTM 53 %). Kauppatieteelliseltä alalta määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 35 % ja teknillistieteelliseltä alalta valmistuneista 33 % (yksi vastaaja). Lisäksi itsenäisinä yrittäjinä/ammatinharjoittajina/freelancereina toimi FM 7 %, KTM 3 % ja HTM 6 %. Osa aikatyössä oli FM 22 %, KTM 5 % ja HTM 6 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksyllä 2010) vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli noussut huomattavasti. Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 52 %, kauppatieteellisen tiedekunnan maistereista 71 %, hallintotieteiden maistereista 59 % ja teknillisestä tiedekunnasta KTM:ksi tai DI:ksi valmistuneista 100 %. Vastaavasti määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 21 %, KTM 4 %, HTM 29 %) ja osa aikatyössä (FM 2 %, KTM 1 %, HTM 6 %) olevien osuus oli laskenut. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoon työllistymisen kannalta. Vas
7 7 taajat arvioivat tyytyväisyyttä asteikolla 1 6 (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen). Arvosanan 4 6 oli antanut 83 % vastaajista. Erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä (arvosanat 5 6) oli 56 %. 2.1 Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Suurin osa kauppatieteelliseltä (78 %) ja teknillistieteelliseltä (66 %) alalta ilmoitti työnantajakseen yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön. Humanistiselta (42 %) ja yhteiskuntatieteelliseltä (47 %) alalta enemmistö ilmoitti työnantajakseen kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen. Yrittäjänä, freelancerina, toiminimellä tms. toimi 4 % humanisteista ja 3 % kauppatieteilijöistä. Kuvio 3. Työllisten työnantajasektorit koulutusaloittain syksyllä 2010
8 8 Työn pääasiallinen luonne vaihteli koulutusaloittain. Humanistiselta alalta suurin osa mainitsi työnsä pääasialliseksi luonteeksi opetuksen ja kasvatuksen. Myös viestintä ja mediatyö saivat paljon mainintoja humanistiselta alalta valmistuneilta. Näitä selittävät pääaineenaan kieliä lukeneet, joista suuri osa työskenteli koulutuksen parissa, viestinnän pääaine puolestaan selittää viestinnän ja mediatyön osuutta vastauksissa. Muilla koulutusaloilla ei ollut humanistisen alan opetuksen ja koulutuksen tapaan yhtä laajasti mainittua työnluonnetta. Kauppatieteellisen alan osalta työnluonteessa korostuivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, suunnittelu, kehitys ja hallintotehtävät sekä johto ja konsultointitehtävät. Yhteiskuntatieteellisellä alalla puolestaan suunnittelu ja kehitystehtävät kuvasivat parhaiten vastaajista kolmasosan nykyisen työn luonnetta. Myös opetus ja kasvatustyö sekä johto ja esimiestehtävät kuvasivat hyvin yhteiskuntatieteellisen alan maistereiden työn luonnetta. Teknillistieteellisellä alalla työnlaatu jakaantui opetukseen, suunnittelu ja kehitystehtäviin ja johtotehtäviin. Tällä alalla on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).
9 9 Kuvio 4. Pääasiallisin nykyisen työn luonne koulutusaloittain 2.2 Alueellinen sijoittuminen Enemmistö vastaajista (74,75 %) ilmoitti Pohjanmaan tai sen naapurimaakunnan asuinkunnakseen ennen yliopisto opintojen aloittamista Vaasan yliopistossa. Uudeltamaalta vastaajista oli tullut opiskelemaan 8 % ja muista maakunnista hieman yli 16 %. Ulkomailta Vaasaan muuttaneita ei ollut kyselyyn vastanneiden joukossa.
10 10 Taulukko 2. Asuinkunta ennen yliopisto opintojen aloittamista Alueellisesti suurin osa vastaajien ensimmäisistä työpaikoista valmistumisen jälkeen (56 %) sijoittui Pohjanmaalle, Etelä Pohjanmaalle ja Keski Pohjanmaalle. Työpaikoista 30 % sijaitsi Uudellamaalla ja 13 % muissa maakunnissa. Vain 1 % vastaajista työskenteli ulkomailla. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työpaikkojen sijainti oli hieman tasaantunut. Pohjanmaan maakunnissa ja Uudellamaalla työskentelevien määrä oli hieman laskenut, kun taas muiden maakuntien osuus oli noussut muutaman prosenttiyksikön. Taulukko 3. Nykyisen työpaikan sijainti 2.3 Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Valmistumisen jälkeen vastaajista suurin osa oli ollut töissä vähintään viisi vuotta, eli koko valmistumisen jälkeisen ajan. Teknillistieteellisen alan kolme vastaajaa olivat kaikki olleet työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Myös kauppatieteellisellä alalla tilanne on hyvä kaksi kolmasosaa vastaajista on ollut työssä yli viisi vuotta. Myös humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista puolet oli ollut työssä yli viisi vuotta. Näillä aloilla
11 11 työssäoloaika oli hieman kauppa ja teknillistieteellistä lyhyempi. Tuloksissa on huomioitava naisvaltaisilla aloilla mahdolliset vanhempainvapaat, jotka usein vaikuttavat työssäoloaikaan valmistumista seuraavien viiden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista 42 % oli ollut perhevapaalla valmistumisen jälkeen. Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssä olleilla Koulutusta vastaavassa työssä oltiin teknillistieteellistä alaa lukuun ottamatta oltu hieman lyhyempi aika kuin työelämässä yleensä. Kauppatieteelliseltä alalta puolet vastaajista oli ollut koulutustaan vastaavassa työssä koko valmistumisen jälkeisen ajan. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla vastaava osuus oli hieman yli kolmannes.
12 12 Kuvio 6. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä 2.4 Työllistymisvaikeudet Viiden vuoden aikana työttömyys vastaajien keskuudessa oli laskenut 13 prosenttiyksikköä ja vastaushetkellä työttömyysprosentti oli 4 % (syksyllä 2005 työttömyysprosentti vastanneilla oli 17 %). Kaiken kaikkiaan työttömänä oli valmistumisen jälkeen ollut 33 % (60 henkilöä) vastaajista. 52 % (31 henkilöä) työttömänä olleista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta, 23 % (14 henkilöä) 0,5 1 vuotta ja 25 % (15 henkilöä) yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysaika työttömänä olleilla viiden vuodenaikana oli 0,8 vuotta. 63 % (37 henkilöä) vastaajista oli ollut työttömänä vain kerran, 20 % (12 henkilöä) kaksi kertaa, 10 % (6 henkilöä) kolme kertaa ja 7 % (neljä henkilöä) neljä kertaa.
13 13 Kuvio 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen Kuvio 8. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,8. Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden työttömyysjaksojen keskiarvo oli 1,4. Teknilliseltä alalta valmistuneilla ei ollut työttömyysjaksoja.
14 14 Kuvio 9. Työttömyysaika työttömillä valmistumisen jälkeen Työttömänä olleita pyydettiin kertomaan mitkä tekijät vaikeuttivat työllistymistä asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan, 6=erittäin paljon). Keskimääräisesti suurimmiksi ongelmiksi koettiin työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Myös alan heikko työtilanne mainittiin yhtenä merkittävimmistä tekijöistä. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet pitivät puutteellisia suhdeverkostoja (4,2) keskimääräistä merkittävämpänä tekijänä. Myös alan heikko työmarkkinatilanne (4,6) sekä alueellinen työmarkkinatilanne (4,6) vaikuttivat keskimääräistä enemmän yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneiden työllistymiseen suhteessa muihin koulutusaloihin. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneilla merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi koettiin alan heikko työmarkkinatilanne (3,8), alueellinen työmarkkinatilanne (3,7), työkokemuksen puute (3,6) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,5). Kauppatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet nimesivät työkokemuksen puutteen (4,2) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,4) merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi. Kaikista suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi vastaajat kuitenkin nimesivät kohdan Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin. Edellä mainitussa syiksi nimettiin mm. työsuhteiden määräaikaisuus, fyysiset esteet (vammat), eläkeiän läheisyys, toisen tutkinnon loppuun saattaminen, muutto ulkomaille, opettajan pedagogisten opintojen puuttuminen, kielitaidon puute (ruotsi) ja liian korkea koulutus.
15 15 Kuvio 10. Työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden keskiarvot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan 6=erittäin paljon) 2.5 Palkka Vastaajien bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen vaihteli alasta riippuen eurosta euroon kuukaudessa. Kaikkien vastaajien bruttopalkkojen keskiarvo oli euroa kuukaudessa. Valtakunnallinen keskiarvopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli uraseurantaan osallistuneista yliopistoista valmistuneilla euroa, joten Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.
16 16 Taulukko 4. Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Humanistiselta alalta valmistuneiden palkkakeskiarvo oli Palkkojen jakaantuminen on tällä alalla muihin koulutusaloihin verrattuna tasaisinta noin 45 % vastaajista kuuluu samaan palkkaluokkaan ( /kk). Kauppatieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla palkat puolestaan jakaantuvat laajemmin eri palkkaluokkien välillä. Kauppatieteellisellä alalla merkittävää on varsin suuri määrä yli kuukaudessa ansaitsevien osuus. Yhteiskuntatieteellisellä alalla kolmasosa vastaajista sijoittuu palkkaluokkaan /kk. Alakohtaisten palkkojen tarkastelussa on teknillistieteellisellä alalla otettava huomioon vähäinen vastaajien lukumäärä, jolloin yksittäisen vastaajan palkan vaikutus keskiarvoon korostuu.
17 17 3 YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS 3.1. Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden keskuudessa työn vaativuustaso ja koulutuksen vastaavuus kasvoi huomattavasti ensimmäisestä työpaikasta nykyiseen (kasvu prosenttiyksikköinä: HTM 11, DI/KTM 33, KTM 30 ja FM 19). Kaikkien teknilliseltä koulutusalalta valmistuneiden kyselyyn vastanneiden mukaan heidän nykyinen työpaikkansa vastasi hyvin koulutustasoa. Osa kauppatieteelliseltä, humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista koki että nykyisen työpaikan myötä oli työ koulutukseen nähden vaativampaa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutusta hyvin vastaavissa tehtävissä työskenteli vastaushetkellä 73 % vastaajista. Yksitoista prosenttia ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden vaativampaa ja 17 % ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden osittain tai selvästi alhaisempi. Kuvio 11. Ensimmäisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen
18 18 Kuvio 12. Nykyisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen Korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn saamisen kannalta oli kasvanut viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Valmistumisen jälkeen ensimmäiseen työsuhteeseen ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä koulutusalasta riippumatta noin kolmannesosalla vastaajista. Kuvio 13. Korkeakoulututkinto edellytyksenä ensimmäiseen työhön valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn kannalta oli kasvanut. Yhteiskuntatieteellisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla noin kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi korkeakoulututkinnon olleen edellytyksenä nykyiseen tehtävään. Teknillistieteellisellä alalla tilanne pysyi samana kuin valmistumishetkellä, mutta tuloksissa on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).
19 19 Kuvio 14. Korkeakoulututkinto edellytyksenä nykyiseen työhön Koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen oli useita syitä. Merkittävin syy oli halu jatkaa työssä, jossa oli ollut jo ennen valmistumista (29 %). Toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmät syyt olivat koulutusta vastaamattoman työn mielenkiintoisuus (26 %) ja ettei ollut saanut koulutustasoa vastaavaa työtä (18 %). Myös muut syyt vaikutti paljon koulutusta vastaamattoman työn ottamiseen. Avovastauksina Muu syy kohdassa mainittiin mm. työmatka, työpaikan sijainti En halunnut muuttaa ulkomaille, koulutusta vastaamaton työ oli tuttu ja turvallinen sekä vapaaehtoistyö. Kuvio 15. Tärkein syy koulutusta vastaamattoman työpaikan vastaanottamiseen.
20 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä korkeakoulututkintoon työuran kannalta oli 56 % vastaajista. Melko tyytyväisiä oli 27 % ja tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä 7 %. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta olivat teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet. Eniten tyytymättömyyttä puolestaan esiintyi humanistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa. Kuvio 16. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta Kysyttäessä työuran tavoitteisuuden mukaisuudesta samaa mieltä tai täysin samaa mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 76 %, teknillistieteelliseltä alalta 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä alalta 55 % ja humanistiselta alalta 50 %. Täysin eri mieltä tai eri mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 12 %, teknillistieteelliseltä 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä 10 % ja humanistiselta alalta 19 %.
21 21 Kuvio 17. Työura on tavoitteiden mukainen Vastaajille esitettiin nykyiseen työsuhteen liittyviä väittämiä, joihin annettiin vastaus asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6= täysin samaa mieltä). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat eniten että työ mahdollistaa uralla etenemisen (4,7). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet olivat myös yhdessä teknillistieteelliseltä alalta valmistuneiden kanssa eniten sitä mieltä että työ mahdollistaa itsensä kehittämisen (5,0). Kauppatieteilijät olivat myös yleisesti hyvin samaa mieltä siitä että työtehtävät ovat monipuolisia (5,0), työ on mielenkiintoista (5,1) ja työ on itsenäistä ja vastuullista (5,4). Humanistiselta koulutusalalta valmistuneet olivat keskimäärin hieman muita enemmän huolissaan työsuhteen jatkuvuuden epävarmuudesta (3,4) ja kokivat myös uralla etenemismahdollisuudet hieman keskimääräistä alempina (3,6). Muutoin humanistiselta alalta valmistuneiden vastaukset olivat lähellä keskiarvoja. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän että työtä on liikaa (4,0) ja työ on henkisesti kuormittavaa (3,7) mutta kokivat kuitenkin toisiksi eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (4,5). Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työura on tavoitteiden mukainen (4,7). Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kolme vastaajaa olivat suhteessa muihin eniten sitä mieltä että työ on itsenäistä ja vastuullista (6,0), työ on mielenkiintoista (5,3) sekä tarjoaa sopivasti haasteita (5,3). Suhteessa muihin koulutusaloihin teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat vähiten työtä olevan liikaa (3,3) ja työn olevan henkisesti liian kuormittavaa
22 22 (2,7). Teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (5,0). Human. Kauppat. Teknillist. Yhteiskuntat. Yhteensä Työ on itsenäistä ja vastuullista 5,2 5,4 6 5,3 5,3 Työ on mielenkiintoista 4,6 5,1 5,3 4,8 4,9 Työtehtävät ovat monipuolisia 4,8 5 4,7 5 4,9 Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen 4, ,7 4,9 Työ tarjoaa sopivasti haasteita 4,5 4,9 5,3 5 4,8 Työura on tavoitteiden mukainen 4,1 4,3 4 4,7 4,3 Työ mahdollistaa uralla etenemisen 3,6 4, ,3 Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino 4,1 4,2 5 4,5 4,2 Työtä on liikaa 3,8 3,8 3,3 4 3,8 Työ on henkisesti liian kuormittavaa 3,6 3,4 2,7 3,7 3,5 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 3,4 2,2 2 2,5 2,6 Taulukko 5. Työmielipide keskiarvot asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä) Humanistiselta koulutusalalta valmistuneista viestintätieteilijöistä osa olisi toivonut enemmän konkreettisten taitojen kehittämistä. Miten viestinnän laitokselta voi valmistua FM:ta, jotka eivät osaa kirjoittaa lehtijuttua tai tiedotetta, ainoastaan tieteellistä tekstiä? Tiedottajan työhön taas AMK taustaiset valmiimpia ammattitaitoisia työntekijöitä, ikävä kyllä. Työelämässä tarvitaan konkreettisia taitoja. Viestinnän tutkinnosta en saanut konkreettisia oppeja. Alalle on vain koulutettu niin paljon väkeä eritasoisista oppilaitoksista, että oma tutkintoni hukkuu sinne joukkoon. Kiitosta viestintätieteidenopetus sai mm. kriittisen ajattelun ja tiedonhankinta taitojen kehittämisestä sekä tietoteknisistä valmiuksista.
23 23 Viestintätieteiden tutkinto antoi monipuolisen pohjan. Erityisen kiitollinen olen teknisistä valmiuksista, joita koulutus antoi. Niillä ajan ohi muista yo:sta valmistuneista. Strategista viestinnän suunnittelua ja organisaatioviestintää olisi voinut olla enemmän. Kielten opiskelijoista moni kertoi sivuainevalintojen vaikuttaneen ratkaisevasti työllistymiseen. En ole pääainettani vastaavalla alalla, vaan sivuaineita vastaavalla alalla. FM tutkinto ollut tärkeä, mutta ilman lisäopintoja en olisi vakituisessa työssä. Tutkintoni on osittain liian teoreettinen. Informaatiotutkimuksen sivuaineeni on ainoa osa tutkintoani josta tuntuu olevan hyötyä. Myös humanistiopiskelijoille pitäisi kertoa, ettei pelkkä kielen opiskelu johda mihinkään, jos ei halua opettajaksi/kääntäjäksi. Tutkintoni sisällön monipuolisuus, pää ja sivuaineiden tasokas opetus selkeytti ja mahdollisti nykyisen työurani. Olisin kaivannut jonkinlaista opinto ohjausta yliopistossa. Olin silloin niin nuori, että en ajatellut tarpeeksi yliopistoajan jälkeistä elämää, ja tämän vuoksi en tehnyt kaikkein fiksuimpia sivuainevalintoja. Osa kieliä opiskelleista vastaajista koki että tutkinto ei ole arvostettu työnantajien keskuudessa. Olisi tärkeää saada työnantajat arvostamaan myös humanistisen alan opintoja. Alallani työkokemus merkitsee papereita enemmän. Tutkinnossa ei varsinaisesti ole vikaa, vaan siinä että työnantajat eivät palkkaa FMpapereilla, vaikka töitä pystyisikin oikeasti niillä tekemään. Eräs kieliä opiskellut olisi toivonut opetusta kääntäjän apuvälineistä. Myös opettajan pedagogisia opintoja toivottiin. Kääntäjän töihin olin valmistuttuani kenties kaikkein koulutetuin, mutta käännösmuistit ym. kääntäjän apuvälineet eivät sisältyneet koulutukseen, minkä koen näin jälkikäteen suurena miinuksena. Tutkintooni ei sisältynyt opettajan pedagogisia opintoja.
24 24 Siinä mielessä olen tyytymätön, että Vaasan yliopistossa ei ole voinut suorittaa opettajan pätevyyteen vaadittavia opettajan pedagogisia opintoja ja auskultointia, mikä on osaltaan hieman vaikuttanut siihen, ettei ole oman alan töissä.. Ei anna suoraa pätevyyttä mihinkään ammattiin. Auskultointi oli järjestetty hankalasti, samoin kirjallisuuden opiskelu ei ollut mutkatonta. Opiskelu oli muutenkin liian luentopainotteista ja suomen kielen kirjallisuuden perusasioiden läpikäymistä olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän. Kiitosta kieltenlukijoilta tutkinto sai mm. sen antamasta ja laaja alaisesta teoreettisen osaamisen pohjasta sekä analyyttisen ajattelukyvyn kehittämisestä. Yliopistokoulutus on antanut pohjan hallita ja käsitellä laajoja kokonaisuuksia. Koulutus on myös antanut valmiudet tehdä ja työstää laajoja informatiivisia kokonaisuuksia ja analyyseja. Opiskelun myötä analyyttinen ajattelukykyni on kehittynyt, mistä on hyötyä omassa työssäni. Sain tutkinnon, jonka avulla pystyn toimimaan haluamassani työssä. Tutkinto ei rajannut tietylle sektorille, vaan vahvuuksia on mahdollista käyttää hyvin monenlaisissa tehtävissä. Opetti ajattelemaan. Vahva teoreettinen ja laaja alainen osaaminen. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos tarjosi loistavan pohjan uralleni. Erityisesti laitoksen suuntautuminen ammatti ja erikoiskieliin tarjosi loistavan pohjan uralleni. Olen oikealla alalla ja saanut hyvän koulutuksen. Vaasan yliopistossa laadukas kieltenopetus. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, ettei ollut yliopistossa oppinut kaikkia työssä vaadittavia käytännöntietoja ja taitoja.
25 25 Tietotekniikan KTM ei voi kilpailla insinöörien tai DI:n kanssa. Ohjelmointia/*patterneja ei opetettu riittävästi, olio ohjelmoinnista jäi vajaat taidot. Ala kehittyy niin nopeasti, että kun valmistuu, on jo vanhentunutta tietoa. Ihan turha koulutus, ei ollut mitään hyötyä. Ainoastaan CV:n täytettä. Palkkaaville työnantajille on erityisesti aiheuttanut epäselvyyttä mitä on oikeasti opiskeltu, kun koulutus on niin poikkitieteellinen. Koulusta valmistuneena ei osata yhtään asiaa kunnolla vaan kaikista vain raapaistu vähän pintaa. Lajittelualgoritmeja en ole tarvinnut, mutta esim. singleton patternia olen ja monia muita patterneja mutta kun en ole oppinut niitä koulussa. Vaasan yliopisto ei tarjonnut tietoturvaan liittyvää opetusta vaikka luin tietotekniikkaa pääaineena. Näin ollen alan teoreettista opetusta tulisi lisätä koulutusohjelmaan! Tietotekniikan (ohjelmoinnin) menetelmistä jäi todella puutteellinen osaaminen ja uudessa työpaikassa joutuu esim. koodariksi, dokumentoijaksi jne. enne kuin pääsee varsinaisiin projektinhallintatehtäviin. Jos alku jo menee huonosti osaamisen takia, ei jatkoa voi paljon odotella. Opetuksen vastaavuus käytäntöä oli heikkoa, yhteydet esim. Vaasan seudun yrityksiin konkreettisen tiedon lisäämiseksi olematonta, teorian soveltaminen käytännössä heikkoa. Kaiken kaikkiaan teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielipiteet tuntuvat jakautuvan melko tasan tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Työttömyyttä teknillistieteelliseltä valmistuneiden keskuudessa ei kuitenkaan esiintynyt ja moni teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistunut kokikin tutkintonsa olevan varsin arvostettu työnantajien keskuudessa. KTM tutkinto (pääaine tietotekniikka) arvostettu liike elämässä. Tutkinto mahdollisti nykyisen työni. Kauppatieteiden maisteri tietotekniikka pääaineena on ollut työnantajia hyvinkin kiinnostava yhdistelmä. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä tutkintoonsa ja sen merkitykseen työuran kannalta.
26 26 Tutkinto sopii hyvin nykyiseen tehtävääni ja antaa hyvät edellytykset edetä tämänkaltaisella uralla. Koulutus antoi hyvät perusosaamiset logistiikan työhön. Yleisjärkevää tiedettä, antaa valmiuksia moniin tehtäviin. Tutkinto antanut juuri oikeat työkalut ja viitekehykset, jolla pärjätä hyvin työuralla. Suorittamani tutkinto tarjoaa perusvalmiudet moniin eri tehtäviin. Monipuoliset opinnot, Vaasan yliopistossa tämä onnistui hyvin. Opin tutkintoa suorittaessani ammattini kannalta välttämättömiä tietoja ja taitoja. Uravalintani tuntuu tähän mennessä osuneen nappiin. KTM tutkinto on käytännönläheinen ja vastaa hyvin työelämän tarpeita. KTM tutkinto on hyvä lähtökohta työelämään. Opiskeluaikana sai hyvin kuvan siitä mitkä haasteet työelämässä odottavat ja miten niitä ratkaistaan. Muutama vastaajista totesi erityisesti kansainvälisiä valmiuksia kehittäneistä opinnoista olleen hyötyä työelämässä. KTM tutkinto on monipuolinen ja arvostettu työelämässä. Kieliopinnot ja ulkomaanvaihto ovat olleet hyödyksi. Ryhmätyöt valmentaneet nykyajan työskentelytapoihin ja opettivat esiintymistaitoja. Tutkijan työssä tarvitaan yliopistokoulutus. Olen pystynyt hyvin integroimaan kv. liiketoimintakoulutuksen nykyiseen tutkimusalueeseen. Vaihto oppilasohjelmat useamman ulottuville, ainakin oma työnantaja pitää kansainvälistä kokemusta merkittävänä kriteerinä. Osa kauppatieteitä opiskelleista olisi kuitenkin toivonut enemmän työelämän käytännön taitojen oppimista sekä yhteyksiä yliopiston ja eri yritysten välille. Koulutuksen sisältö on kaukana käytännön työelämästä. Koulutus liian teoreettinen ja tutkimukseen painottuva edistääkseen työuraani. Koulutus täsmää työn kanssa ok. Yliopisto voisi lähestyä yritysmaailmaa enemmän.
27 27 Vaasan yliopistossa ei voinut opiskella ollenkaan myyntiä/myynnin perusteita, siitä olisi ollut hyötyä työpaikassa, jossa olen. Korkea koulutus vähäisellä työkokemuksella estää työn saannin alemmista hommista ja koulutusta vastaaviin ei pääse kokemuksen puuttuessa. Vaasan yliopistossa sai hyviä verkostoja, opiskelukaverit sijoittuneet hyvin haasteellisiin työtehtäviin. Yliopisto voisi tehdä enemmän yhteistyötä eri yritysten kanssa, jolloin opiskelu olisi käytännönläheisempää. Parempi HR:n/johtamisen ja talouden yhdistäminen olisi paikallaan. Lisäksi yritysten käytössä oleviin hr järjestelmiin ei tutustuttu (henkilöstörekisterit, rekrytointi, osaamisen johtaminen, talent management). Liikaa teoriaa ja perusteoksia näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt olla enemmän keissejä kuin tenttejä joissa pärjäsi vanhoja tenttejä opettelemalla. Yhteiskunatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, etteivät opinnot kohdanneet riittävästi työmaailman kanssa. Osa vastaajista mainitsi kuitenkin yleisesti ottaen olevansa tyytyväinen tutkintoonsa. Koulutus sisälsi liian paljon normaaliin työelämään kuulumattomia jaksoja/opintoja tuntui kuin meistä kaikista olisi täytynyt tulla filosofisesti pohdiskelevia professoreja tai ainakin suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Arki ja todellinen työmaailma eivät kohdanneet. Pelkkä HTM tutkinto ei sinällään ole ollut riittävä. LL+HTM on ollut hyvä terveydenhuollon hallinnon jne. tehtäviä ajatellen. Työpaikan löytäminen oli täysin omasta aktiivisuudesta kiinni. Yliopisto ei avusta tarpeeksi HTM linjan opiskelijoita saamaan kontakteja julkisen alan toimijoihin. Olen hyvin tyytyväinen. Ainoa puutteeni koulutuksessa on se, ettei minulla ole pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Olen valmistumiseni jälkeen työskennellyt sosiaalija terveysalan kehittämistehtävissä ja joihinkin kiinnostaviin työpaikkoihin en ole päässyt, koska minulta puuttuu sosiaalityön pääaineopinnot, vaikka sosiaalityön perusopinnot olenkin suorittanut valmistumiseni jälkeen. Tutkinto on tarjonnut muodollisen pätevyyden mutta työtehtävien kannalta ratkaisevaa on toisen tutkinnon opinnot.
28 28 Ei ole ollut haittaakaan, tarjoaa mahdollisuuksia enemmän. 3.3 Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Verrattaessa ensimmäistä ja nykyistä työtä, kauppatieteelliseltä ja humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden keskuudessa mahdollisuus hyödyntää yliopistossa opittuja asioita kasvoi eniten (KTM kasvu 16 prosenttiyksikköä ja FM 10 prosenttiyksikköä). Kuvio 18. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä Yhteiskuntatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneilla lukemat pysyivät samoina. Yhteiskuntatieteellisellä alalla lähes puolet vastaajista hyödynsi yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Kuvio 19. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä
29 Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Kyselyssä haluttiin selvittää mitä tietoja ja taitoja vastaajat kokivat eniten nykyisessä työssä tarvitsevansa. Vastaajia pyydettiin arviomaan erinäisten tietojen ja taitojen tärkeyttä. Kuvio 20. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Vastaajat kaikilta koulutusaloilta kokivat tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olevan ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot, suomen kielen viestintätaidot, tiedonhankintataidot sekä organisointi ja koordinointitaidot. Humanistiselta alalta valmistuneiden mielestä tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olivat edellä mainittujen lisäksi suomen kielen viestintätaidot.
30 30 Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat tarvitsevansa töissä edellä mainittujen lisäksi paljon myös organisointi ja koordinointitaitoja sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Myös esiintymistaidot, neuvottelutaidot ja tieto ja viestintätekniikan taidot koettiin työssä tärkeiksi. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielestä erittäin tärkeitä työssä tarvittavia taitoja ovat analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot sekä tieto ja viestintätekniikan taidot. Tärkeiksi koettiin myös projektinhallintataidot, oman alan teoreettinen osaaminen, lainsäädännöntuntemus, yritystoiminnan perusteiden tuntemus ja englannin kielen viestintätaidot. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat alussa mainittujen lisäksi tärkeimpien työssä tarvittavien taitojen olevan suomen kielen viestintätaidot, neuvottelutaidot, organisointi ja suunnittelutaidot, tieto ja viestintätekniikan taidot sekä lainsäädännöntuntemuksen. 3.5 Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa Kyselyssä haluttiin selvittää myös kuinka hyvin vastaajat kokivat yliopisto opiskelun kehittäneen nykyisessä työssä tärkeänä pidettyjä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä parhaiten olivat kehittyneet tiedonhankintataidot, suomen kielen viestintätaidot, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu sekä oman alan teoreettinen osaaminen. Tulokset korreloivatkin hyvin sen kanssa mitä tietoja/taitoja töissä koettiin tarvittavan.
31 31 Kuvio 21. Yliopiston kehittämät tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Vähiten olivat kehittyneet esimiestaidot, opetus, koulutus ja ohjaustaidot sekä muiden kielten viestintätaidot. Verrattaessa siihen että kyseisiä tietoja ja taitoja koettiin tarvittavan työelämässä keskimääräistä enemmän, puutteellisesti olivat kehittyneet myös neuvottelutaidot, projektinhallintaidot sekä opetus, koulutus ja ohjaustaidot. Myös ongelmanratkaisutaidot ja organisointi ja koordinointitaidot olivat kehittyneet vähän verrattuna siihen kuinka tärkeiksi nämä taidot koettiin työelämässä. Edellisissä taulukoissa olevat työssä tarvittavat/yliopiston kehittämät tiedot ja taidot jaettiin neljään eri taitoulottuvuuteen, 1 joiden tarkoituksena on helpottaa koulutusaloittaista vertailua. 1 Mallina käytettiin Itä Suomen yliopistossa tehtyä selvitystä: Tuominen, Visa & Rautapuro, Juhani & Puhakka, Antero (2008): Perustutkinnon jälkeen Itä Suomen yliopistosta työmarkkinoille. Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet viisi vuotta myöhemmin.
32 32 Ulottuvuuksia ovat: akateemiset taidot, ihmisten väliset taidot, liiketoimintaosaaminen ja viestintätaidot. Taulukko 6. Taitoulottuvuudet Akateemiset taidot korostavat oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankinta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä analyyttista ja systemaattista ajattelua. Ihmisten väliset taidot puolestaan keskittyvät esiintymis ja neuvottelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen sekä koulutus ja organisointitaitoihin. Liiketoiminnan osaamisessa huomiota kiinnitetään taloudellisiin valmiuksiin, lainsäädännön tuntemiseen, esimiestaitoihin sekä yritystoiminnan perusteisiin ja projektiosaamiseen. Viestintätaidoissa korostuvat kotimaisten ja vieraiden kielten viestintäosaaminen sekä viestintätekniikan hallinta. Taitoulottuvuuksien mukaan luokiteltujen osaamisten koettu tarve työelämässä noudatti koulutusalojen välillä pääsääntöisesti samaa linjaa. Suurimmat erot muodostuivat liiketoimintaosaamisen koetussa tarpeessa työelämässä. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostui kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla, kun taas humanistisella koulutusalalla sitä ei pidetty yhtä tärkeänä.
33 33 Kuvio 22. Työssä tarvittavien taitoulottuvuuksien keskiarvot koulutusaloittain asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Taitoulottuvuuksien kehittyminen yliopisto opintojen aikana toi esiin saman jakauman koulutusalojen välillä kuin työssä tarvittaviksi koetut osaamisulottuvuudet. Liiketoimintaosaamisen kohdalla erot olivat suurimmat humanistiselta koulutusalalta valmistuneet eivät kokeneet opintojen kehittäneen liiketoimintaosaamista. Sen sijaan viestintätaitojen kehittymistä humanistiselta alalta valmistuneet pitivät merkittävämpänä kuin muilta aloilta valmistuneet. Koulutusalasta riippumatta akateemisten taitojen kehittymistä pidettiin opintojen aikana merkittävänä.
34 34 Kuvio 23. Yliopisto opiskelun kehittämien taitoulottuvuuksien keskiarvot tiedekunnittain asteikolla 1 6 (1=puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Tietotaito tekijöitä, joiden kehittyminen yliopisto opiskelun aikana korreloi hyvin verrattaessa tekijöiden merkitykseen työssä, oli seuraavia: tiedonhankintataidot (yliopisto kehitti keskiarvo 4,7; työssä koettiin tarvittavan keskiarvo 5,1), analyyttinen ja systemaattinen ajattelu (4,4 ; 4,9), englannin kielen viestintätaidot (4,1 ; 4,4), taloussuunnittelu ja budjetointi (3,0 ; 3,5), yritystoiminnan perusteiden tuntemus (3,3 ; 3,6), lainsäädännön tuntemus (3,3 ; 3,8) ja esiintymistaidot (4,1 ; 4,4). Seuraavissa tietotaidoissa kehittyminen ylitti vastaajien niille arvioiman merkityksen työssä: ruotsin kielen viestintä taidot (3,9 ; 3,0) sekä muiden kielten viestintätaidot (2,9 ; 1,9). Kohtalaisesti korreloituivat esimiestaidot (2,6 ; 3,5) ja suomen kielen viestintä taidot (4,4 ; 5,1). Huonoiten korreloituivat seuraavat: ongelmanratkaisukyvyt (5,2 ; 3,9), ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot (5,1 ; 4,0), tieto ja viestintätekniikan taidot (4,9 ; 3,8), esiintymistaidot (4,9 ; 3,5), organisointi ja koordinointitaidot (5,1 ; 3,5), opetus koulutus ja ohjaustaidot (4,3 ; 2,9), projektinhallintataidot (4,4 ; 3,0) sekä neuvottelutaidot (4,8 ; 3,0).
35 35 Kuvio 24. Tietotaito osa alueiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto opiskelussa Vaasan yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yleisin muuhun koulutukseen osallistuminen oli työnantajan kustantama tai järjestämä koulutus. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta 76 % vastaajista oli osallistunut tällaiseen koulutukseen, kauppatieteelliseltä alalta 63 % ja humanistiselta alalta 52 %. Tieteellisiä jatko opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 10 %, kauppatieteelliseltä alalta 7 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 6 % vastaajista. Teknillistieteelliseltä alalta yksi vastaaja (33 %) ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Toiseen korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 14 %, kauppatieteelliseltä alalta 8 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 18 % vastaajista. Tärkeimpinä perusteina toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon suorittamiseen mainittiin mm. oma kehittyminen, kiinnostus opintoihin ja tutkimukseen, mielenkiinto oppiainetta kohtaan ja aseman parantaminen työmarkkinoilla, nuori ikä valmistuessa HTM:ksi, erottautuminen kahdella tutkinnolla, työllistyminen, vakituisen työn saaminen, ammatillinen pätevöity
36 36 minen, eteneminen uralla, tohtorintutkinto on tarpeellinen voidakseni jatkaa akateemisella uralla, tutkinto aloitettu jo ennen valmistumista, työnantajan tarjoama oppisopimuskoulutus, sekä alan vaihto.
37 37 4 VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA Vaasan yliopistosta valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden keskimääräinen työssäoloaika noin viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli 4,6 vuotta. Kaikkien uraseurantahankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen keskiarvo oli 4,7 vuotta. Kysyttäessä valmistumisen jälkeistä työssäoloaikaa koulutusta vastaavassa työssä Vaasan yliopiston keskiarvo oli tasan neljä vuotta kaikkien yliopistojen keskiarvon ollessa 4,3 vuotta. Vaasan yliopistosta valmistuneet aloittivat ensimmäisen työnsä valmistumisen jälkeen (mikäli ei ollut jo töissä) keskimäärin 0,6 vuoden kuluessa. Luku oli sama kuin korkeakoulujen kokonaisvaltainen keskiarvo. Kuukausittainen bruttopalkka säännölliset lisät mukaan lukien oli syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Vaasan yliopistosta valmistuneilla keskiarviolta 3741 euroa tutkimukseen osallistuneiden yliopistojen keskiarvon ollessa 3667 euroa. Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat näin ollen palkkavertailussa hieman keskitasoa ylemmäs. Valmistumisen jälkeisen työnantajien lukumäärän suhteen Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat 2,1 työnantajan keskiarvollaan hyvin lähelle kokonaistutkimuksen 2,2 työnantajan keskiarvoa. Myös valmistumisen jälkeisten erillisten työ tai virkasuhteiden lukumäärän suhteen Vaasan yliopiston keskiarvo 3,2 oli keskivaiheilla, vaikkakin korkeakoulujen välisen keskihajonnan suuruuden vuoksi kokonaiskeskiarvo oli 3,9. Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli kuitenkin kokonaiskeskiarvoon verrattaessa huomattavasti vähemmän määräaikaisia työ tai virkasuhteita: Vaasan yliopisto 2,8 kappaletta, valtakunnallinen keskiarvo 4,7 kappaletta. Määräaikaiset työ tai virkasuhteet olivat myös Vaasan yliopistosta valmistuneilla verrattain lyhyitä. Myös katkoja määräaikaisissa työsuhteissa oli verrattain vähän. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli keskiluokkaa; Vaasan yliopiston keskiarvo oli 1,6 ja kokonaiskeskiarvo 1,7. Työttömyysaika Vaasan yliopistosta valmistuneilla työttömänä olleilla oli kuitenkin pisin (0,8 vuotta), mutta korkeakoulujen välisen vähäisen keskihajonnan vuoksi kuitenkin lähellä 0,6 vuoden kokonaiskeskiarvoa. Kysyttäessä kuinka paljon alan heikko työmarkkinatilanne ja/tai alueellinen työmarkkinatilanne vaikuttivat työttömyysjaksoihin, Vaasan yliopiston lukema 3,4 oli sama kuin valtakunnallinen keskiarvo. Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän kärsivänsä työkokemuksen puutteesta (Vaasan yliopiston keskiarvo 3,8, valtakunnallinen keskiarvo 3,2). Työllistymistä hidastavina tekijöinä Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat puutteelliset suhdeverkostot, sukupuolen ja elämäntilanteen hieman merkittävämpinä tekijöinä kuin valtakunnallinen keskiarvo. Erot näiden tekijöiden osalta olivat kuitenkin huomattavan pieniä.
38 38 5 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN 5.1. Filosofinen tiedekunta Humanistinen koulutusala Englannin kieli englannin kielen lehtori, käyttäjätukihenkilö, tiedottaja/työvalmentaja, vieraiden kielten lehtori Nykysuomi aineenopettaja/lehtori, kanslisti, kielten lehtori, kirjastovirkailija, kääntäjä, muovisaumaaja, oikolukija/kustannustoimittaja, tekstisuunnittelija (freelancer), opettaja, suomen kielen ja viestinnän lehtori, tiedottaja, toimittaja, tuntiopettaja, yliopisto opettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden sijainen, äidinkielen lehtori Ruotsin kieli aineenopettaja, englannin ja toisen kotimaisen kielen lehtori, erityisopettaja, kielenkääntäjä, kielten lehtori, koulutussuunnittelija/kielten opettaja, lehtori vs., projektipäällikkö, ruotsin ja englannin kielen lehtori, ruotsin ja saksan kielen lehtori, system specialist, tohtorikoulutettava, toimistosihteeri, tuntiopettaja, työsuojelupäällikkö, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saksan kieli ja kirjallisuus controller, kielten lehtori, market analyst, media analyytikko, päätoiminen tuntiopettaja, ämneslärare Viestintätieteet ekonomisti, graafinen suunnittelija, leikkaaja toimittaja, manager/ content & localization, palveluasiantuntija, tiedottaja, toimitusjohtaja, viestintäpäällikkö Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Hallintotiede account manager, henkilöstökoordinaattori/tarkastaja, hoitotyönjohtaja, projektikoordinaattori, toimistosihteeri, työvoimaohjaaja, vt. ylilääkäri
39 39 Julkisoikeus kehittämispäällikkö, kihlakunnanulosottomies, verosihteeri Sosiaali ja terveyshallintotiede klubitalon johtaja, kouluttaja, peruspalvelujohtaja, päätoiminen tuntiopettaja, suunnittelija, työssäoppimisen koordinaattori/opettaja, ylihoitaja 5.2. Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot aluejohtaja, analyytikko, asiantuntija/urapalvelut, business controller, global competence coordinator, henkilöstökoordinaattori, henkilöstön kehittämisassistentti, hr asiantuntija, kehityspäällikkö, ketjumyyntipäällikkö, konsultti, koulutuspäällikkö, laskutusesimies, ostaja, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, projektisihteeri, taloussuunnittelija, tiimiesimies, toimitusjohtaja, ylitarkastaja Laskentatoimi ja rahoitus asiantuntija/tilintarkastus, business controller, business manager, category manager/ strateginen osto, consultant, financial application analyst, general ledger analyst, head of planning and control, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, myyntimies/yrittäjä, projekti ja kehityspäällikkö, rahoitusjohtaja, reporting analyst, salkunhoitaja, senior associate, sijoitusjohtaja, sijoituspäällikkö, taloussuunnittelija, tarkastaja, tilintarkastaja, trading manager, treasury specialist, tulliylitarkastaja, vakavaraisuusasiantuntija, yhteyspäällikkö Markkinointi asiakkuuspäällikkö, brand manager, category specialist, chief business controller, konsultti, manager business development, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, projektipäällikkö, markkinointiviestintä, sales director, shop manager, tutkija, yhteyspäällikkö, yksityispankkiiri, yrittäjä Talousoikeus associate, controller, key account manager, relationship manager, sisäinen tarkastaja, tohtorikoulutettava, verotarkastaja
40 40 Tuotantotalous business controller, business solutions expert, controller, kouluttaja, laskenta assistentti, projektipäällikkö, projektitoiminnan johtaja, regional ditribution manager, specialist 5.3. Teknillinen tiedekunta Tietotekniikka audit manager/ IT audit, kehittämispäällikkö, kenttäjohtaja, laatupäällikkö, ohjelmistoarkkitehti, sales manager
41 Kyselylomake 41
42 42
43 43
44 44
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotIkä valmistuessa. Keskiarvo (v) Yliopisto
35 Ikä valmistuessa 30 25 (v) 20 15 10 5 0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla (v) 0,0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä työssäolleilla (v) 0,0 6 Työnantajien
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotUraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista
Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotSijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ
Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotAalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia
Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden
LisätiedotLASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,
LisätiedotUraseuranta aineisto
Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotUraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset
Uraseuranta koko aineisto Vuonna valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta kyselyn taustatietoja toteutettu syksyllä osana valtakunnallista kyselyä http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm#mais
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA MATKAILUTUTKIMUS
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen
LisätiedotUraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Uraseuranta 2 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 27 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012
KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l
LisätiedotSijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus
Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotViisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista
Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen
LisätiedotUraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia
Uraseuranta Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Taustatietoja kysely tehtiin kaikille vuonna 2005 loppututkinnon suorittaneille eli farmaseuteille, lastentarhaopettajille, maistereille sekä
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi Työelämä-
LisätiedotValtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)
Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet
LisätiedotKansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotKANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen
KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotAARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA
AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013
Sijoittumisseuranta 201 Vaasan yliopistossa vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen Vaasan yliopisto Opintoasiat / Urapalvelut Jaana
LisätiedotViisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista
Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2017 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2353 Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotVuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen
Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2014 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Sunna Vainiomaa
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA
Lisätiedot