YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010"

Transkriptio

1 YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010 Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Sunna Vainiomaa ja Linda Ravindrarajan Opintoasiat/Urapalvelut

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seurannan toteuttaminen Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus TYÖMARKKINAT Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Alueellinen sijoittuminen Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Työllistymisvaikeudet Palkka YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta Kyselylomake... 41

3 3 Tiivistelmä Julkaisu on selvitys Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Raportti on osa Aarresaari verkoston valtakunnallista yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantaa, jonka tavoitteena on mitata alakohtaisesti sekä määrällistä että laadullista työllistymistä. Vaasan yliopiston raportin toteutti yliopiston Urapalvelut apunaan Tampereen yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastolliset tutkimuspalvelut (TUPA), jossa kyselyn vastaukset lajiteltiin mm. koulutusaloittain. TUPA toimitti tulokset erilaisina ajoina Urapalveluihin. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään enimmäkseen koulutusaloittain. Hallintotieteellisen koulutusalan terminä raportissa käytetään valtakunnallisesti käytettyä yhteiskuntatieteellinen koulutusala termiä ja teknillisen koulutusalan terminä teknillistieteellistä koulutusalaa, johon tässä kuuluvat diplomi insinöörien lisäksi myös tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta pääaineenaan teknillisessä tiedekunnassa opiskelleet kauppatieteiden maisterit. Lisäksi Vaasan yliopistosta on valmistunut filosofian maistereita ja tutkimuksen suurimpana ryhmä kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Raportin alussa esitellään aineiston keruuta ja käsittelyä sekä kyselyyn vastanneiden profiilia. Luvussa kaksi luodaan katsaus vastanneiden työmarkkinatilanteeseen. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työllistymisen laatua ja sen vastaavuutta yliopistotutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. Luvussa tarkastellaan myös vastaajien tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Vastaajilta kysyttiin mm. mitkä tiedot ja taidot he kokivat tärkeimmiksi nykyisessä työssään ja kuinka hyvin yliopistokoulutus oli näitä kehittänyt. Luvussa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia valtakunnallisiin keskiarvoihin. Raportin lopusta löytyy luettelo vastanneiden ammattinimikkeistä sekä kyselylomake. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta sekä työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tutkinnon työelämärelevanssista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurannalla Vaasan yliopisto saa arvokasta palautetta tutkintojen laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Palautetta voidaan käyttää hyväksi mm. opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä sekä opiskelijoiden uraohjauksessa. Raporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Vaasan yliopiston aineistosta. Valtakunnallisiin sekä muiden Suomen yliopistojen uraseurantaraportteihin voi tutustua Aarresaari verkoston sivustolla (http://www.aarresaari.net/uraseuranta/julkaisut/htm).

4 4 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 357 henkilöä. Syksyllä 2010 heille ja muusta yliopistosta valmistuneelle tehtiin valtakunnallinen uraseurantakysely. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2005 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat työmarkkinoille viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Raportissa tarkastellaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyystilanteen lisäksi työllistymisen laatua ja yliopistokoulutuksen merkitystä. 1.1 Seurannan toteuttaminen Vaasan yliopiston maistereiden ja diplomi insinöörien uraseuranta on osa kansallista yliopistojen uraseurantaa, johon osallistui vuonna 2010 yhteensä 13 yliopistoa. Vaasan yliopiston lisäksi vaasalaisista korkeakouluista hankkeeseen osallistuivat Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan. Tutkimus suoritettiin lähettämällä yhteinen kyselylomake ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 2005 suorittaneille henkilöille. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko postitse tai sähköisesti. Valmistuneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kyselylomakkeessa ja tarvittaessa lisätietoja saatiin opiskelijatietojärjestelmästä (mm. pääaine). Paperivastaukset lähetettiin Vaasan yliopiston kautta TUPAan (Tampereen yliopiston tilastotieteen yksikön tilastollinen tutkimuspalvelu). TU PAssa paperivastaukset kerättiin yhteen verkkovastausten kanssa ja lajiteltiin korkeakouluittain ja koulutusaloittain. Tulosten käsittely on luottamuksellista eikä raportoiduista tuloksista voi päätellä yksittäisiä vastaajia. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään pääosin koulutusaloittain/tiedekunnittain taulukko ja kuviomuodoissa. Lisäksi kappaleessa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin. 1.2 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa maisterin tai diplomi insinöörin tutkinnon suoritti 357 henkilöä, heistä 354:lle (3 henkilön osoitetietoja ei ollut saatavissa) lähetettiin valtakunnallinen uraseurantakyselylomake. Vastauksia saapui 180, joista 89 oli verkkovastausta. Vastausprosentti tutkinnon suorittaneista oli 50,3 %. Kyselyn saaneiden vastausprosentti oli 50,8 %. Vastaajista 68 % oli naisia ja 32 % miehiä. Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneista 61 % oli naisia ja 39 % miehiä. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 47.

5 5 Taulukko 1. Vuonna 2005 valmistuneet ja kyselyyn vastanneet koulutusaloittain. Vaasan yliopistosta valmistuttiin filosofian, kauppatieteiden ja hallintotieteiden maistereiksi sekä diplomi insinööreiksi. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet olivat selkeästi suurin ryhmä (64 % valmistuneista). Neljäs osa valmistuneista oli filosofian maistereita humanistisesta tiedekunnasta. Teknillistieteellisestä tiedekunnasta diplomi insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi valmistui 6 henkilöä. Hallintotieteiden maistereita puolestaan valmistuneista oli 34 henkilöä, eli 9 % vuonna 2005 valmistuneista. Suurin osa vastanneista oli valmistumishetkellä vuotiaita. Laskennallinen keskimääräinen valmistumisikä oli 29,5 vuotta. Kyselyyn vastanneista humanistiselta koulutusalalta valmistuneista 86 % oli naisia ja yhteiskuntatieteelliseltä 88 %. Teknillistieteellisen koulutusalan vastaajista kaikki (3 vastaajaa) olivat miehiä. Sukupuolijakaumaltaan tasaisin oli kauppatieteellinen koulutusala, jonka vastaajista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä.

6 6 2 TYÖMARKKINAT Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet maisterit ja diplomi insinöörit ovat pääosin työllistyneet hyvin. Vain 4 % vastaajista ilmoitti olevansa työtön työnhakija kyselyhetkellä (syksyllä 2010). Viiden vuoden aikana työttömyys oli vastaajien keskuudessa laskenut 13 prosenttiyksikköä ja työllisyys kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Kuvio 2. Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Vertailtaessa työllisten työsuhdemuotoja koulutusaloittain valmistumishetkellä, oli kauppatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista enemmistö vakituisessa kokopäivätyössä (KTM 57 %, DI/KTM 67 %). Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 12 % ja hallintotieteiden maistereista 29 %. Humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista työllisistä enemmistö oli määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 55 %, HTM 53 %). Kauppatieteelliseltä alalta määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 35 % ja teknillistieteelliseltä alalta valmistuneista 33 % (yksi vastaaja). Lisäksi itsenäisinä yrittäjinä/ammatinharjoittajina/freelancereina toimi FM 7 %, KTM 3 % ja HTM 6 %. Osa aikatyössä oli FM 22 %, KTM 5 % ja HTM 6 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksyllä 2010) vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli noussut huomattavasti. Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 52 %, kauppatieteellisen tiedekunnan maistereista 71 %, hallintotieteiden maistereista 59 % ja teknillisestä tiedekunnasta KTM:ksi tai DI:ksi valmistuneista 100 %. Vastaavasti määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 21 %, KTM 4 %, HTM 29 %) ja osa aikatyössä (FM 2 %, KTM 1 %, HTM 6 %) olevien osuus oli laskenut. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoon työllistymisen kannalta. Vas

7 7 taajat arvioivat tyytyväisyyttä asteikolla 1 6 (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen). Arvosanan 4 6 oli antanut 83 % vastaajista. Erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä (arvosanat 5 6) oli 56 %. 2.1 Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Suurin osa kauppatieteelliseltä (78 %) ja teknillistieteelliseltä (66 %) alalta ilmoitti työnantajakseen yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön. Humanistiselta (42 %) ja yhteiskuntatieteelliseltä (47 %) alalta enemmistö ilmoitti työnantajakseen kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen. Yrittäjänä, freelancerina, toiminimellä tms. toimi 4 % humanisteista ja 3 % kauppatieteilijöistä. Kuvio 3. Työllisten työnantajasektorit koulutusaloittain syksyllä 2010

8 8 Työn pääasiallinen luonne vaihteli koulutusaloittain. Humanistiselta alalta suurin osa mainitsi työnsä pääasialliseksi luonteeksi opetuksen ja kasvatuksen. Myös viestintä ja mediatyö saivat paljon mainintoja humanistiselta alalta valmistuneilta. Näitä selittävät pääaineenaan kieliä lukeneet, joista suuri osa työskenteli koulutuksen parissa, viestinnän pääaine puolestaan selittää viestinnän ja mediatyön osuutta vastauksissa. Muilla koulutusaloilla ei ollut humanistisen alan opetuksen ja koulutuksen tapaan yhtä laajasti mainittua työnluonnetta. Kauppatieteellisen alan osalta työnluonteessa korostuivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, suunnittelu, kehitys ja hallintotehtävät sekä johto ja konsultointitehtävät. Yhteiskuntatieteellisellä alalla puolestaan suunnittelu ja kehitystehtävät kuvasivat parhaiten vastaajista kolmasosan nykyisen työn luonnetta. Myös opetus ja kasvatustyö sekä johto ja esimiestehtävät kuvasivat hyvin yhteiskuntatieteellisen alan maistereiden työn luonnetta. Teknillistieteellisellä alalla työnlaatu jakaantui opetukseen, suunnittelu ja kehitystehtäviin ja johtotehtäviin. Tällä alalla on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).

9 9 Kuvio 4. Pääasiallisin nykyisen työn luonne koulutusaloittain 2.2 Alueellinen sijoittuminen Enemmistö vastaajista (74,75 %) ilmoitti Pohjanmaan tai sen naapurimaakunnan asuinkunnakseen ennen yliopisto opintojen aloittamista Vaasan yliopistossa. Uudeltamaalta vastaajista oli tullut opiskelemaan 8 % ja muista maakunnista hieman yli 16 %. Ulkomailta Vaasaan muuttaneita ei ollut kyselyyn vastanneiden joukossa.

10 10 Taulukko 2. Asuinkunta ennen yliopisto opintojen aloittamista Alueellisesti suurin osa vastaajien ensimmäisistä työpaikoista valmistumisen jälkeen (56 %) sijoittui Pohjanmaalle, Etelä Pohjanmaalle ja Keski Pohjanmaalle. Työpaikoista 30 % sijaitsi Uudellamaalla ja 13 % muissa maakunnissa. Vain 1 % vastaajista työskenteli ulkomailla. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työpaikkojen sijainti oli hieman tasaantunut. Pohjanmaan maakunnissa ja Uudellamaalla työskentelevien määrä oli hieman laskenut, kun taas muiden maakuntien osuus oli noussut muutaman prosenttiyksikön. Taulukko 3. Nykyisen työpaikan sijainti 2.3 Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Valmistumisen jälkeen vastaajista suurin osa oli ollut töissä vähintään viisi vuotta, eli koko valmistumisen jälkeisen ajan. Teknillistieteellisen alan kolme vastaajaa olivat kaikki olleet työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Myös kauppatieteellisellä alalla tilanne on hyvä kaksi kolmasosaa vastaajista on ollut työssä yli viisi vuotta. Myös humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista puolet oli ollut työssä yli viisi vuotta. Näillä aloilla

11 11 työssäoloaika oli hieman kauppa ja teknillistieteellistä lyhyempi. Tuloksissa on huomioitava naisvaltaisilla aloilla mahdolliset vanhempainvapaat, jotka usein vaikuttavat työssäoloaikaan valmistumista seuraavien viiden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista 42 % oli ollut perhevapaalla valmistumisen jälkeen. Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssä olleilla Koulutusta vastaavassa työssä oltiin teknillistieteellistä alaa lukuun ottamatta oltu hieman lyhyempi aika kuin työelämässä yleensä. Kauppatieteelliseltä alalta puolet vastaajista oli ollut koulutustaan vastaavassa työssä koko valmistumisen jälkeisen ajan. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla vastaava osuus oli hieman yli kolmannes.

12 12 Kuvio 6. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä 2.4 Työllistymisvaikeudet Viiden vuoden aikana työttömyys vastaajien keskuudessa oli laskenut 13 prosenttiyksikköä ja vastaushetkellä työttömyysprosentti oli 4 % (syksyllä 2005 työttömyysprosentti vastanneilla oli 17 %). Kaiken kaikkiaan työttömänä oli valmistumisen jälkeen ollut 33 % (60 henkilöä) vastaajista. 52 % (31 henkilöä) työttömänä olleista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta, 23 % (14 henkilöä) 0,5 1 vuotta ja 25 % (15 henkilöä) yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysaika työttömänä olleilla viiden vuodenaikana oli 0,8 vuotta. 63 % (37 henkilöä) vastaajista oli ollut työttömänä vain kerran, 20 % (12 henkilöä) kaksi kertaa, 10 % (6 henkilöä) kolme kertaa ja 7 % (neljä henkilöä) neljä kertaa.

13 13 Kuvio 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen Kuvio 8. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,8. Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden työttömyysjaksojen keskiarvo oli 1,4. Teknilliseltä alalta valmistuneilla ei ollut työttömyysjaksoja.

14 14 Kuvio 9. Työttömyysaika työttömillä valmistumisen jälkeen Työttömänä olleita pyydettiin kertomaan mitkä tekijät vaikeuttivat työllistymistä asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan, 6=erittäin paljon). Keskimääräisesti suurimmiksi ongelmiksi koettiin työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Myös alan heikko työtilanne mainittiin yhtenä merkittävimmistä tekijöistä. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet pitivät puutteellisia suhdeverkostoja (4,2) keskimääräistä merkittävämpänä tekijänä. Myös alan heikko työmarkkinatilanne (4,6) sekä alueellinen työmarkkinatilanne (4,6) vaikuttivat keskimääräistä enemmän yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneiden työllistymiseen suhteessa muihin koulutusaloihin. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneilla merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi koettiin alan heikko työmarkkinatilanne (3,8), alueellinen työmarkkinatilanne (3,7), työkokemuksen puute (3,6) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,5). Kauppatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet nimesivät työkokemuksen puutteen (4,2) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,4) merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi. Kaikista suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi vastaajat kuitenkin nimesivät kohdan Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin. Edellä mainitussa syiksi nimettiin mm. työsuhteiden määräaikaisuus, fyysiset esteet (vammat), eläkeiän läheisyys, toisen tutkinnon loppuun saattaminen, muutto ulkomaille, opettajan pedagogisten opintojen puuttuminen, kielitaidon puute (ruotsi) ja liian korkea koulutus.

15 15 Kuvio 10. Työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden keskiarvot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan 6=erittäin paljon) 2.5 Palkka Vastaajien bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen vaihteli alasta riippuen eurosta euroon kuukaudessa. Kaikkien vastaajien bruttopalkkojen keskiarvo oli euroa kuukaudessa. Valtakunnallinen keskiarvopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli uraseurantaan osallistuneista yliopistoista valmistuneilla euroa, joten Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.

16 16 Taulukko 4. Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Humanistiselta alalta valmistuneiden palkkakeskiarvo oli Palkkojen jakaantuminen on tällä alalla muihin koulutusaloihin verrattuna tasaisinta noin 45 % vastaajista kuuluu samaan palkkaluokkaan ( /kk). Kauppatieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla palkat puolestaan jakaantuvat laajemmin eri palkkaluokkien välillä. Kauppatieteellisellä alalla merkittävää on varsin suuri määrä yli kuukaudessa ansaitsevien osuus. Yhteiskuntatieteellisellä alalla kolmasosa vastaajista sijoittuu palkkaluokkaan /kk. Alakohtaisten palkkojen tarkastelussa on teknillistieteellisellä alalla otettava huomioon vähäinen vastaajien lukumäärä, jolloin yksittäisen vastaajan palkan vaikutus keskiarvoon korostuu.

17 17 3 YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS 3.1. Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden keskuudessa työn vaativuustaso ja koulutuksen vastaavuus kasvoi huomattavasti ensimmäisestä työpaikasta nykyiseen (kasvu prosenttiyksikköinä: HTM 11, DI/KTM 33, KTM 30 ja FM 19). Kaikkien teknilliseltä koulutusalalta valmistuneiden kyselyyn vastanneiden mukaan heidän nykyinen työpaikkansa vastasi hyvin koulutustasoa. Osa kauppatieteelliseltä, humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista koki että nykyisen työpaikan myötä oli työ koulutukseen nähden vaativampaa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutusta hyvin vastaavissa tehtävissä työskenteli vastaushetkellä 73 % vastaajista. Yksitoista prosenttia ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden vaativampaa ja 17 % ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden osittain tai selvästi alhaisempi. Kuvio 11. Ensimmäisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen

18 18 Kuvio 12. Nykyisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen Korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn saamisen kannalta oli kasvanut viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Valmistumisen jälkeen ensimmäiseen työsuhteeseen ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä koulutusalasta riippumatta noin kolmannesosalla vastaajista. Kuvio 13. Korkeakoulututkinto edellytyksenä ensimmäiseen työhön valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn kannalta oli kasvanut. Yhteiskuntatieteellisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla noin kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi korkeakoulututkinnon olleen edellytyksenä nykyiseen tehtävään. Teknillistieteellisellä alalla tilanne pysyi samana kuin valmistumishetkellä, mutta tuloksissa on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).

19 19 Kuvio 14. Korkeakoulututkinto edellytyksenä nykyiseen työhön Koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen oli useita syitä. Merkittävin syy oli halu jatkaa työssä, jossa oli ollut jo ennen valmistumista (29 %). Toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmät syyt olivat koulutusta vastaamattoman työn mielenkiintoisuus (26 %) ja ettei ollut saanut koulutustasoa vastaavaa työtä (18 %). Myös muut syyt vaikutti paljon koulutusta vastaamattoman työn ottamiseen. Avovastauksina Muu syy kohdassa mainittiin mm. työmatka, työpaikan sijainti En halunnut muuttaa ulkomaille, koulutusta vastaamaton työ oli tuttu ja turvallinen sekä vapaaehtoistyö. Kuvio 15. Tärkein syy koulutusta vastaamattoman työpaikan vastaanottamiseen.

20 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä korkeakoulututkintoon työuran kannalta oli 56 % vastaajista. Melko tyytyväisiä oli 27 % ja tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä 7 %. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta olivat teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet. Eniten tyytymättömyyttä puolestaan esiintyi humanistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa. Kuvio 16. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta Kysyttäessä työuran tavoitteisuuden mukaisuudesta samaa mieltä tai täysin samaa mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 76 %, teknillistieteelliseltä alalta 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä alalta 55 % ja humanistiselta alalta 50 %. Täysin eri mieltä tai eri mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 12 %, teknillistieteelliseltä 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä 10 % ja humanistiselta alalta 19 %.

21 21 Kuvio 17. Työura on tavoitteiden mukainen Vastaajille esitettiin nykyiseen työsuhteen liittyviä väittämiä, joihin annettiin vastaus asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6= täysin samaa mieltä). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat eniten että työ mahdollistaa uralla etenemisen (4,7). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet olivat myös yhdessä teknillistieteelliseltä alalta valmistuneiden kanssa eniten sitä mieltä että työ mahdollistaa itsensä kehittämisen (5,0). Kauppatieteilijät olivat myös yleisesti hyvin samaa mieltä siitä että työtehtävät ovat monipuolisia (5,0), työ on mielenkiintoista (5,1) ja työ on itsenäistä ja vastuullista (5,4). Humanistiselta koulutusalalta valmistuneet olivat keskimäärin hieman muita enemmän huolissaan työsuhteen jatkuvuuden epävarmuudesta (3,4) ja kokivat myös uralla etenemismahdollisuudet hieman keskimääräistä alempina (3,6). Muutoin humanistiselta alalta valmistuneiden vastaukset olivat lähellä keskiarvoja. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän että työtä on liikaa (4,0) ja työ on henkisesti kuormittavaa (3,7) mutta kokivat kuitenkin toisiksi eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (4,5). Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työura on tavoitteiden mukainen (4,7). Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kolme vastaajaa olivat suhteessa muihin eniten sitä mieltä että työ on itsenäistä ja vastuullista (6,0), työ on mielenkiintoista (5,3) sekä tarjoaa sopivasti haasteita (5,3). Suhteessa muihin koulutusaloihin teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat vähiten työtä olevan liikaa (3,3) ja työn olevan henkisesti liian kuormittavaa

22 22 (2,7). Teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (5,0). Human. Kauppat. Teknillist. Yhteiskuntat. Yhteensä Työ on itsenäistä ja vastuullista 5,2 5,4 6 5,3 5,3 Työ on mielenkiintoista 4,6 5,1 5,3 4,8 4,9 Työtehtävät ovat monipuolisia 4,8 5 4,7 5 4,9 Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen 4, ,7 4,9 Työ tarjoaa sopivasti haasteita 4,5 4,9 5,3 5 4,8 Työura on tavoitteiden mukainen 4,1 4,3 4 4,7 4,3 Työ mahdollistaa uralla etenemisen 3,6 4, ,3 Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino 4,1 4,2 5 4,5 4,2 Työtä on liikaa 3,8 3,8 3,3 4 3,8 Työ on henkisesti liian kuormittavaa 3,6 3,4 2,7 3,7 3,5 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 3,4 2,2 2 2,5 2,6 Taulukko 5. Työmielipide keskiarvot asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä) Humanistiselta koulutusalalta valmistuneista viestintätieteilijöistä osa olisi toivonut enemmän konkreettisten taitojen kehittämistä. Miten viestinnän laitokselta voi valmistua FM:ta, jotka eivät osaa kirjoittaa lehtijuttua tai tiedotetta, ainoastaan tieteellistä tekstiä? Tiedottajan työhön taas AMK taustaiset valmiimpia ammattitaitoisia työntekijöitä, ikävä kyllä. Työelämässä tarvitaan konkreettisia taitoja. Viestinnän tutkinnosta en saanut konkreettisia oppeja. Alalle on vain koulutettu niin paljon väkeä eritasoisista oppilaitoksista, että oma tutkintoni hukkuu sinne joukkoon. Kiitosta viestintätieteidenopetus sai mm. kriittisen ajattelun ja tiedonhankinta taitojen kehittämisestä sekä tietoteknisistä valmiuksista.

23 23 Viestintätieteiden tutkinto antoi monipuolisen pohjan. Erityisen kiitollinen olen teknisistä valmiuksista, joita koulutus antoi. Niillä ajan ohi muista yo:sta valmistuneista. Strategista viestinnän suunnittelua ja organisaatioviestintää olisi voinut olla enemmän. Kielten opiskelijoista moni kertoi sivuainevalintojen vaikuttaneen ratkaisevasti työllistymiseen. En ole pääainettani vastaavalla alalla, vaan sivuaineita vastaavalla alalla. FM tutkinto ollut tärkeä, mutta ilman lisäopintoja en olisi vakituisessa työssä. Tutkintoni on osittain liian teoreettinen. Informaatiotutkimuksen sivuaineeni on ainoa osa tutkintoani josta tuntuu olevan hyötyä. Myös humanistiopiskelijoille pitäisi kertoa, ettei pelkkä kielen opiskelu johda mihinkään, jos ei halua opettajaksi/kääntäjäksi. Tutkintoni sisällön monipuolisuus, pää ja sivuaineiden tasokas opetus selkeytti ja mahdollisti nykyisen työurani. Olisin kaivannut jonkinlaista opinto ohjausta yliopistossa. Olin silloin niin nuori, että en ajatellut tarpeeksi yliopistoajan jälkeistä elämää, ja tämän vuoksi en tehnyt kaikkein fiksuimpia sivuainevalintoja. Osa kieliä opiskelleista vastaajista koki että tutkinto ei ole arvostettu työnantajien keskuudessa. Olisi tärkeää saada työnantajat arvostamaan myös humanistisen alan opintoja. Alallani työkokemus merkitsee papereita enemmän. Tutkinnossa ei varsinaisesti ole vikaa, vaan siinä että työnantajat eivät palkkaa FMpapereilla, vaikka töitä pystyisikin oikeasti niillä tekemään. Eräs kieliä opiskellut olisi toivonut opetusta kääntäjän apuvälineistä. Myös opettajan pedagogisia opintoja toivottiin. Kääntäjän töihin olin valmistuttuani kenties kaikkein koulutetuin, mutta käännösmuistit ym. kääntäjän apuvälineet eivät sisältyneet koulutukseen, minkä koen näin jälkikäteen suurena miinuksena. Tutkintooni ei sisältynyt opettajan pedagogisia opintoja.

24 24 Siinä mielessä olen tyytymätön, että Vaasan yliopistossa ei ole voinut suorittaa opettajan pätevyyteen vaadittavia opettajan pedagogisia opintoja ja auskultointia, mikä on osaltaan hieman vaikuttanut siihen, ettei ole oman alan töissä.. Ei anna suoraa pätevyyttä mihinkään ammattiin. Auskultointi oli järjestetty hankalasti, samoin kirjallisuuden opiskelu ei ollut mutkatonta. Opiskelu oli muutenkin liian luentopainotteista ja suomen kielen kirjallisuuden perusasioiden läpikäymistä olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän. Kiitosta kieltenlukijoilta tutkinto sai mm. sen antamasta ja laaja alaisesta teoreettisen osaamisen pohjasta sekä analyyttisen ajattelukyvyn kehittämisestä. Yliopistokoulutus on antanut pohjan hallita ja käsitellä laajoja kokonaisuuksia. Koulutus on myös antanut valmiudet tehdä ja työstää laajoja informatiivisia kokonaisuuksia ja analyyseja. Opiskelun myötä analyyttinen ajattelukykyni on kehittynyt, mistä on hyötyä omassa työssäni. Sain tutkinnon, jonka avulla pystyn toimimaan haluamassani työssä. Tutkinto ei rajannut tietylle sektorille, vaan vahvuuksia on mahdollista käyttää hyvin monenlaisissa tehtävissä. Opetti ajattelemaan. Vahva teoreettinen ja laaja alainen osaaminen. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos tarjosi loistavan pohjan uralleni. Erityisesti laitoksen suuntautuminen ammatti ja erikoiskieliin tarjosi loistavan pohjan uralleni. Olen oikealla alalla ja saanut hyvän koulutuksen. Vaasan yliopistossa laadukas kieltenopetus. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, ettei ollut yliopistossa oppinut kaikkia työssä vaadittavia käytännöntietoja ja taitoja.

25 25 Tietotekniikan KTM ei voi kilpailla insinöörien tai DI:n kanssa. Ohjelmointia/*patterneja ei opetettu riittävästi, olio ohjelmoinnista jäi vajaat taidot. Ala kehittyy niin nopeasti, että kun valmistuu, on jo vanhentunutta tietoa. Ihan turha koulutus, ei ollut mitään hyötyä. Ainoastaan CV:n täytettä. Palkkaaville työnantajille on erityisesti aiheuttanut epäselvyyttä mitä on oikeasti opiskeltu, kun koulutus on niin poikkitieteellinen. Koulusta valmistuneena ei osata yhtään asiaa kunnolla vaan kaikista vain raapaistu vähän pintaa. Lajittelualgoritmeja en ole tarvinnut, mutta esim. singleton patternia olen ja monia muita patterneja mutta kun en ole oppinut niitä koulussa. Vaasan yliopisto ei tarjonnut tietoturvaan liittyvää opetusta vaikka luin tietotekniikkaa pääaineena. Näin ollen alan teoreettista opetusta tulisi lisätä koulutusohjelmaan! Tietotekniikan (ohjelmoinnin) menetelmistä jäi todella puutteellinen osaaminen ja uudessa työpaikassa joutuu esim. koodariksi, dokumentoijaksi jne. enne kuin pääsee varsinaisiin projektinhallintatehtäviin. Jos alku jo menee huonosti osaamisen takia, ei jatkoa voi paljon odotella. Opetuksen vastaavuus käytäntöä oli heikkoa, yhteydet esim. Vaasan seudun yrityksiin konkreettisen tiedon lisäämiseksi olematonta, teorian soveltaminen käytännössä heikkoa. Kaiken kaikkiaan teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielipiteet tuntuvat jakautuvan melko tasan tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Työttömyyttä teknillistieteelliseltä valmistuneiden keskuudessa ei kuitenkaan esiintynyt ja moni teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistunut kokikin tutkintonsa olevan varsin arvostettu työnantajien keskuudessa. KTM tutkinto (pääaine tietotekniikka) arvostettu liike elämässä. Tutkinto mahdollisti nykyisen työni. Kauppatieteiden maisteri tietotekniikka pääaineena on ollut työnantajia hyvinkin kiinnostava yhdistelmä. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä tutkintoonsa ja sen merkitykseen työuran kannalta.

26 26 Tutkinto sopii hyvin nykyiseen tehtävääni ja antaa hyvät edellytykset edetä tämänkaltaisella uralla. Koulutus antoi hyvät perusosaamiset logistiikan työhön. Yleisjärkevää tiedettä, antaa valmiuksia moniin tehtäviin. Tutkinto antanut juuri oikeat työkalut ja viitekehykset, jolla pärjätä hyvin työuralla. Suorittamani tutkinto tarjoaa perusvalmiudet moniin eri tehtäviin. Monipuoliset opinnot, Vaasan yliopistossa tämä onnistui hyvin. Opin tutkintoa suorittaessani ammattini kannalta välttämättömiä tietoja ja taitoja. Uravalintani tuntuu tähän mennessä osuneen nappiin. KTM tutkinto on käytännönläheinen ja vastaa hyvin työelämän tarpeita. KTM tutkinto on hyvä lähtökohta työelämään. Opiskeluaikana sai hyvin kuvan siitä mitkä haasteet työelämässä odottavat ja miten niitä ratkaistaan. Muutama vastaajista totesi erityisesti kansainvälisiä valmiuksia kehittäneistä opinnoista olleen hyötyä työelämässä. KTM tutkinto on monipuolinen ja arvostettu työelämässä. Kieliopinnot ja ulkomaanvaihto ovat olleet hyödyksi. Ryhmätyöt valmentaneet nykyajan työskentelytapoihin ja opettivat esiintymistaitoja. Tutkijan työssä tarvitaan yliopistokoulutus. Olen pystynyt hyvin integroimaan kv. liiketoimintakoulutuksen nykyiseen tutkimusalueeseen. Vaihto oppilasohjelmat useamman ulottuville, ainakin oma työnantaja pitää kansainvälistä kokemusta merkittävänä kriteerinä. Osa kauppatieteitä opiskelleista olisi kuitenkin toivonut enemmän työelämän käytännön taitojen oppimista sekä yhteyksiä yliopiston ja eri yritysten välille. Koulutuksen sisältö on kaukana käytännön työelämästä. Koulutus liian teoreettinen ja tutkimukseen painottuva edistääkseen työuraani. Koulutus täsmää työn kanssa ok. Yliopisto voisi lähestyä yritysmaailmaa enemmän.

27 27 Vaasan yliopistossa ei voinut opiskella ollenkaan myyntiä/myynnin perusteita, siitä olisi ollut hyötyä työpaikassa, jossa olen. Korkea koulutus vähäisellä työkokemuksella estää työn saannin alemmista hommista ja koulutusta vastaaviin ei pääse kokemuksen puuttuessa. Vaasan yliopistossa sai hyviä verkostoja, opiskelukaverit sijoittuneet hyvin haasteellisiin työtehtäviin. Yliopisto voisi tehdä enemmän yhteistyötä eri yritysten kanssa, jolloin opiskelu olisi käytännönläheisempää. Parempi HR:n/johtamisen ja talouden yhdistäminen olisi paikallaan. Lisäksi yritysten käytössä oleviin hr järjestelmiin ei tutustuttu (henkilöstörekisterit, rekrytointi, osaamisen johtaminen, talent management). Liikaa teoriaa ja perusteoksia näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt olla enemmän keissejä kuin tenttejä joissa pärjäsi vanhoja tenttejä opettelemalla. Yhteiskunatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, etteivät opinnot kohdanneet riittävästi työmaailman kanssa. Osa vastaajista mainitsi kuitenkin yleisesti ottaen olevansa tyytyväinen tutkintoonsa. Koulutus sisälsi liian paljon normaaliin työelämään kuulumattomia jaksoja/opintoja tuntui kuin meistä kaikista olisi täytynyt tulla filosofisesti pohdiskelevia professoreja tai ainakin suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Arki ja todellinen työmaailma eivät kohdanneet. Pelkkä HTM tutkinto ei sinällään ole ollut riittävä. LL+HTM on ollut hyvä terveydenhuollon hallinnon jne. tehtäviä ajatellen. Työpaikan löytäminen oli täysin omasta aktiivisuudesta kiinni. Yliopisto ei avusta tarpeeksi HTM linjan opiskelijoita saamaan kontakteja julkisen alan toimijoihin. Olen hyvin tyytyväinen. Ainoa puutteeni koulutuksessa on se, ettei minulla ole pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Olen valmistumiseni jälkeen työskennellyt sosiaalija terveysalan kehittämistehtävissä ja joihinkin kiinnostaviin työpaikkoihin en ole päässyt, koska minulta puuttuu sosiaalityön pääaineopinnot, vaikka sosiaalityön perusopinnot olenkin suorittanut valmistumiseni jälkeen. Tutkinto on tarjonnut muodollisen pätevyyden mutta työtehtävien kannalta ratkaisevaa on toisen tutkinnon opinnot.

28 28 Ei ole ollut haittaakaan, tarjoaa mahdollisuuksia enemmän. 3.3 Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Verrattaessa ensimmäistä ja nykyistä työtä, kauppatieteelliseltä ja humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden keskuudessa mahdollisuus hyödyntää yliopistossa opittuja asioita kasvoi eniten (KTM kasvu 16 prosenttiyksikköä ja FM 10 prosenttiyksikköä). Kuvio 18. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä Yhteiskuntatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneilla lukemat pysyivät samoina. Yhteiskuntatieteellisellä alalla lähes puolet vastaajista hyödynsi yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Kuvio 19. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä

29 Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Kyselyssä haluttiin selvittää mitä tietoja ja taitoja vastaajat kokivat eniten nykyisessä työssä tarvitsevansa. Vastaajia pyydettiin arviomaan erinäisten tietojen ja taitojen tärkeyttä. Kuvio 20. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Vastaajat kaikilta koulutusaloilta kokivat tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olevan ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot, suomen kielen viestintätaidot, tiedonhankintataidot sekä organisointi ja koordinointitaidot. Humanistiselta alalta valmistuneiden mielestä tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olivat edellä mainittujen lisäksi suomen kielen viestintätaidot.

30 30 Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat tarvitsevansa töissä edellä mainittujen lisäksi paljon myös organisointi ja koordinointitaitoja sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Myös esiintymistaidot, neuvottelutaidot ja tieto ja viestintätekniikan taidot koettiin työssä tärkeiksi. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielestä erittäin tärkeitä työssä tarvittavia taitoja ovat analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot sekä tieto ja viestintätekniikan taidot. Tärkeiksi koettiin myös projektinhallintataidot, oman alan teoreettinen osaaminen, lainsäädännöntuntemus, yritystoiminnan perusteiden tuntemus ja englannin kielen viestintätaidot. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat alussa mainittujen lisäksi tärkeimpien työssä tarvittavien taitojen olevan suomen kielen viestintätaidot, neuvottelutaidot, organisointi ja suunnittelutaidot, tieto ja viestintätekniikan taidot sekä lainsäädännöntuntemuksen. 3.5 Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa Kyselyssä haluttiin selvittää myös kuinka hyvin vastaajat kokivat yliopisto opiskelun kehittäneen nykyisessä työssä tärkeänä pidettyjä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä parhaiten olivat kehittyneet tiedonhankintataidot, suomen kielen viestintätaidot, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu sekä oman alan teoreettinen osaaminen. Tulokset korreloivatkin hyvin sen kanssa mitä tietoja/taitoja töissä koettiin tarvittavan.

31 31 Kuvio 21. Yliopiston kehittämät tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Vähiten olivat kehittyneet esimiestaidot, opetus, koulutus ja ohjaustaidot sekä muiden kielten viestintätaidot. Verrattaessa siihen että kyseisiä tietoja ja taitoja koettiin tarvittavan työelämässä keskimääräistä enemmän, puutteellisesti olivat kehittyneet myös neuvottelutaidot, projektinhallintaidot sekä opetus, koulutus ja ohjaustaidot. Myös ongelmanratkaisutaidot ja organisointi ja koordinointitaidot olivat kehittyneet vähän verrattuna siihen kuinka tärkeiksi nämä taidot koettiin työelämässä. Edellisissä taulukoissa olevat työssä tarvittavat/yliopiston kehittämät tiedot ja taidot jaettiin neljään eri taitoulottuvuuteen, 1 joiden tarkoituksena on helpottaa koulutusaloittaista vertailua. 1 Mallina käytettiin Itä Suomen yliopistossa tehtyä selvitystä: Tuominen, Visa & Rautapuro, Juhani & Puhakka, Antero (2008): Perustutkinnon jälkeen Itä Suomen yliopistosta työmarkkinoille. Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet viisi vuotta myöhemmin.

32 32 Ulottuvuuksia ovat: akateemiset taidot, ihmisten väliset taidot, liiketoimintaosaaminen ja viestintätaidot. Taulukko 6. Taitoulottuvuudet Akateemiset taidot korostavat oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankinta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä analyyttista ja systemaattista ajattelua. Ihmisten väliset taidot puolestaan keskittyvät esiintymis ja neuvottelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen sekä koulutus ja organisointitaitoihin. Liiketoiminnan osaamisessa huomiota kiinnitetään taloudellisiin valmiuksiin, lainsäädännön tuntemiseen, esimiestaitoihin sekä yritystoiminnan perusteisiin ja projektiosaamiseen. Viestintätaidoissa korostuvat kotimaisten ja vieraiden kielten viestintäosaaminen sekä viestintätekniikan hallinta. Taitoulottuvuuksien mukaan luokiteltujen osaamisten koettu tarve työelämässä noudatti koulutusalojen välillä pääsääntöisesti samaa linjaa. Suurimmat erot muodostuivat liiketoimintaosaamisen koetussa tarpeessa työelämässä. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostui kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla, kun taas humanistisella koulutusalalla sitä ei pidetty yhtä tärkeänä.

33 33 Kuvio 22. Työssä tarvittavien taitoulottuvuuksien keskiarvot koulutusaloittain asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Taitoulottuvuuksien kehittyminen yliopisto opintojen aikana toi esiin saman jakauman koulutusalojen välillä kuin työssä tarvittaviksi koetut osaamisulottuvuudet. Liiketoimintaosaamisen kohdalla erot olivat suurimmat humanistiselta koulutusalalta valmistuneet eivät kokeneet opintojen kehittäneen liiketoimintaosaamista. Sen sijaan viestintätaitojen kehittymistä humanistiselta alalta valmistuneet pitivät merkittävämpänä kuin muilta aloilta valmistuneet. Koulutusalasta riippumatta akateemisten taitojen kehittymistä pidettiin opintojen aikana merkittävänä.

34 34 Kuvio 23. Yliopisto opiskelun kehittämien taitoulottuvuuksien keskiarvot tiedekunnittain asteikolla 1 6 (1=puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Tietotaito tekijöitä, joiden kehittyminen yliopisto opiskelun aikana korreloi hyvin verrattaessa tekijöiden merkitykseen työssä, oli seuraavia: tiedonhankintataidot (yliopisto kehitti keskiarvo 4,7; työssä koettiin tarvittavan keskiarvo 5,1), analyyttinen ja systemaattinen ajattelu (4,4 ; 4,9), englannin kielen viestintätaidot (4,1 ; 4,4), taloussuunnittelu ja budjetointi (3,0 ; 3,5), yritystoiminnan perusteiden tuntemus (3,3 ; 3,6), lainsäädännön tuntemus (3,3 ; 3,8) ja esiintymistaidot (4,1 ; 4,4). Seuraavissa tietotaidoissa kehittyminen ylitti vastaajien niille arvioiman merkityksen työssä: ruotsin kielen viestintä taidot (3,9 ; 3,0) sekä muiden kielten viestintätaidot (2,9 ; 1,9). Kohtalaisesti korreloituivat esimiestaidot (2,6 ; 3,5) ja suomen kielen viestintä taidot (4,4 ; 5,1). Huonoiten korreloituivat seuraavat: ongelmanratkaisukyvyt (5,2 ; 3,9), ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot (5,1 ; 4,0), tieto ja viestintätekniikan taidot (4,9 ; 3,8), esiintymistaidot (4,9 ; 3,5), organisointi ja koordinointitaidot (5,1 ; 3,5), opetus koulutus ja ohjaustaidot (4,3 ; 2,9), projektinhallintataidot (4,4 ; 3,0) sekä neuvottelutaidot (4,8 ; 3,0).

35 35 Kuvio 24. Tietotaito osa alueiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto opiskelussa Vaasan yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yleisin muuhun koulutukseen osallistuminen oli työnantajan kustantama tai järjestämä koulutus. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta 76 % vastaajista oli osallistunut tällaiseen koulutukseen, kauppatieteelliseltä alalta 63 % ja humanistiselta alalta 52 %. Tieteellisiä jatko opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 10 %, kauppatieteelliseltä alalta 7 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 6 % vastaajista. Teknillistieteelliseltä alalta yksi vastaaja (33 %) ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Toiseen korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 14 %, kauppatieteelliseltä alalta 8 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 18 % vastaajista. Tärkeimpinä perusteina toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon suorittamiseen mainittiin mm. oma kehittyminen, kiinnostus opintoihin ja tutkimukseen, mielenkiinto oppiainetta kohtaan ja aseman parantaminen työmarkkinoilla, nuori ikä valmistuessa HTM:ksi, erottautuminen kahdella tutkinnolla, työllistyminen, vakituisen työn saaminen, ammatillinen pätevöity

36 36 minen, eteneminen uralla, tohtorintutkinto on tarpeellinen voidakseni jatkaa akateemisella uralla, tutkinto aloitettu jo ennen valmistumista, työnantajan tarjoama oppisopimuskoulutus, sekä alan vaihto.

37 37 4 VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA Vaasan yliopistosta valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden keskimääräinen työssäoloaika noin viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli 4,6 vuotta. Kaikkien uraseurantahankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen keskiarvo oli 4,7 vuotta. Kysyttäessä valmistumisen jälkeistä työssäoloaikaa koulutusta vastaavassa työssä Vaasan yliopiston keskiarvo oli tasan neljä vuotta kaikkien yliopistojen keskiarvon ollessa 4,3 vuotta. Vaasan yliopistosta valmistuneet aloittivat ensimmäisen työnsä valmistumisen jälkeen (mikäli ei ollut jo töissä) keskimäärin 0,6 vuoden kuluessa. Luku oli sama kuin korkeakoulujen kokonaisvaltainen keskiarvo. Kuukausittainen bruttopalkka säännölliset lisät mukaan lukien oli syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Vaasan yliopistosta valmistuneilla keskiarviolta 3741 euroa tutkimukseen osallistuneiden yliopistojen keskiarvon ollessa 3667 euroa. Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat näin ollen palkkavertailussa hieman keskitasoa ylemmäs. Valmistumisen jälkeisen työnantajien lukumäärän suhteen Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat 2,1 työnantajan keskiarvollaan hyvin lähelle kokonaistutkimuksen 2,2 työnantajan keskiarvoa. Myös valmistumisen jälkeisten erillisten työ tai virkasuhteiden lukumäärän suhteen Vaasan yliopiston keskiarvo 3,2 oli keskivaiheilla, vaikkakin korkeakoulujen välisen keskihajonnan suuruuden vuoksi kokonaiskeskiarvo oli 3,9. Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli kuitenkin kokonaiskeskiarvoon verrattaessa huomattavasti vähemmän määräaikaisia työ tai virkasuhteita: Vaasan yliopisto 2,8 kappaletta, valtakunnallinen keskiarvo 4,7 kappaletta. Määräaikaiset työ tai virkasuhteet olivat myös Vaasan yliopistosta valmistuneilla verrattain lyhyitä. Myös katkoja määräaikaisissa työsuhteissa oli verrattain vähän. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli keskiluokkaa; Vaasan yliopiston keskiarvo oli 1,6 ja kokonaiskeskiarvo 1,7. Työttömyysaika Vaasan yliopistosta valmistuneilla työttömänä olleilla oli kuitenkin pisin (0,8 vuotta), mutta korkeakoulujen välisen vähäisen keskihajonnan vuoksi kuitenkin lähellä 0,6 vuoden kokonaiskeskiarvoa. Kysyttäessä kuinka paljon alan heikko työmarkkinatilanne ja/tai alueellinen työmarkkinatilanne vaikuttivat työttömyysjaksoihin, Vaasan yliopiston lukema 3,4 oli sama kuin valtakunnallinen keskiarvo. Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän kärsivänsä työkokemuksen puutteesta (Vaasan yliopiston keskiarvo 3,8, valtakunnallinen keskiarvo 3,2). Työllistymistä hidastavina tekijöinä Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat puutteelliset suhdeverkostot, sukupuolen ja elämäntilanteen hieman merkittävämpinä tekijöinä kuin valtakunnallinen keskiarvo. Erot näiden tekijöiden osalta olivat kuitenkin huomattavan pieniä.

38 38 5 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN 5.1. Filosofinen tiedekunta Humanistinen koulutusala Englannin kieli englannin kielen lehtori, käyttäjätukihenkilö, tiedottaja/työvalmentaja, vieraiden kielten lehtori Nykysuomi aineenopettaja/lehtori, kanslisti, kielten lehtori, kirjastovirkailija, kääntäjä, muovisaumaaja, oikolukija/kustannustoimittaja, tekstisuunnittelija (freelancer), opettaja, suomen kielen ja viestinnän lehtori, tiedottaja, toimittaja, tuntiopettaja, yliopisto opettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden sijainen, äidinkielen lehtori Ruotsin kieli aineenopettaja, englannin ja toisen kotimaisen kielen lehtori, erityisopettaja, kielenkääntäjä, kielten lehtori, koulutussuunnittelija/kielten opettaja, lehtori vs., projektipäällikkö, ruotsin ja englannin kielen lehtori, ruotsin ja saksan kielen lehtori, system specialist, tohtorikoulutettava, toimistosihteeri, tuntiopettaja, työsuojelupäällikkö, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saksan kieli ja kirjallisuus controller, kielten lehtori, market analyst, media analyytikko, päätoiminen tuntiopettaja, ämneslärare Viestintätieteet ekonomisti, graafinen suunnittelija, leikkaaja toimittaja, manager/ content & localization, palveluasiantuntija, tiedottaja, toimitusjohtaja, viestintäpäällikkö Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Hallintotiede account manager, henkilöstökoordinaattori/tarkastaja, hoitotyönjohtaja, projektikoordinaattori, toimistosihteeri, työvoimaohjaaja, vt. ylilääkäri

39 39 Julkisoikeus kehittämispäällikkö, kihlakunnanulosottomies, verosihteeri Sosiaali ja terveyshallintotiede klubitalon johtaja, kouluttaja, peruspalvelujohtaja, päätoiminen tuntiopettaja, suunnittelija, työssäoppimisen koordinaattori/opettaja, ylihoitaja 5.2. Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot aluejohtaja, analyytikko, asiantuntija/urapalvelut, business controller, global competence coordinator, henkilöstökoordinaattori, henkilöstön kehittämisassistentti, hr asiantuntija, kehityspäällikkö, ketjumyyntipäällikkö, konsultti, koulutuspäällikkö, laskutusesimies, ostaja, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, projektisihteeri, taloussuunnittelija, tiimiesimies, toimitusjohtaja, ylitarkastaja Laskentatoimi ja rahoitus asiantuntija/tilintarkastus, business controller, business manager, category manager/ strateginen osto, consultant, financial application analyst, general ledger analyst, head of planning and control, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, myyntimies/yrittäjä, projekti ja kehityspäällikkö, rahoitusjohtaja, reporting analyst, salkunhoitaja, senior associate, sijoitusjohtaja, sijoituspäällikkö, taloussuunnittelija, tarkastaja, tilintarkastaja, trading manager, treasury specialist, tulliylitarkastaja, vakavaraisuusasiantuntija, yhteyspäällikkö Markkinointi asiakkuuspäällikkö, brand manager, category specialist, chief business controller, konsultti, manager business development, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, projektipäällikkö, markkinointiviestintä, sales director, shop manager, tutkija, yhteyspäällikkö, yksityispankkiiri, yrittäjä Talousoikeus associate, controller, key account manager, relationship manager, sisäinen tarkastaja, tohtorikoulutettava, verotarkastaja

40 40 Tuotantotalous business controller, business solutions expert, controller, kouluttaja, laskenta assistentti, projektipäällikkö, projektitoiminnan johtaja, regional ditribution manager, specialist 5.3. Teknillinen tiedekunta Tietotekniikka audit manager/ IT audit, kehittämispäällikkö, kenttäjohtaja, laatupäällikkö, ohjelmistoarkkitehti, sales manager

41 Kyselylomake 41

42 42

43 43

44 44

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta koko aineisto Vuonna valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta kyselyn taustatietoja toteutettu syksyllä osana valtakunnallista kyselyä http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm#mais

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Uraseuranta 2 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 27 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi Työelämä-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseuranta Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Taustatietoja kysely tehtiin kaikille vuonna 2005 loppututkinnon suorittaneille eli farmaseuteille, lastentarhaopettajille, maistereille sekä

Lisätiedot

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Päivitetty: elokuu 2016 Lisätietoa Aarresaaren aineistoista: aarresaari.net/uraseuranta Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Vastaa kysymyksiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Hallintotieteiden maisterit Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Hallintotieteiden maisterit Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna valmistuneille tohtoreille

Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna valmistuneille tohtoreille Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2006 2007 valmistuneille tohtoreille Satu Peteri Työelämä ja rekrytointipalvelut 11.10.2010 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti vuonna

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Taiteen maisterit Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2006 uraseurantakyselyn

Lisätiedot

Ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 1998 valmistuneille

Ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 1998 valmistuneille 1 Ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 1998 valmistuneille Hyvä vastaanottaja, Lähestymme Sinua kyselyllä, jolla pyrimme hankkimaan tietoa noin viisi vuotta sitten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Työelämä ja rekrytointipalvelut Satu Peteri 3.9.2007 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Työelämä ja rekrytointipalvelut Satu Peteri 5.9.2008 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Uraseurantaraportti Jonna Söderholm, Tanja Makkonen. Ura- ja rekrytointipalvelut KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI

Uraseurantaraportti Jonna Söderholm, Tanja Makkonen. Ura- ja rekrytointipalvelut KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI Ura- ja rekrytointipalvelut Aalto-KT 8/2011 Uraseurantaraportti 2005-2010 Jonna Söderholm, Tanja Makkonen 9HSTFMG*aecaie+ ISBN 978-952-60-4209-1 (pdf) ISBN 978-952-60-4208-4 ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4802

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328)

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328) Uraseurantakysely vuosina 212-213 tohtorin tutkinnon suorittaneille Tilanne ja mielipiteet / syksy 2 Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti (163/328) Jari Penttilä / Työelämäpalvelut 7 Sukupuoli

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Toukokuu 2013 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille. Kauppatieteen maisterit

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille. Kauppatieteen maisterit Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille Kauppatieteen maisterit Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

talouspäällikkö Markkinointipäällikkö Projektisuunnittelija SAP HCM Konsultti Trainee Yhteyspäällikkö

talouspäällikkö Markkinointipäällikkö Projektisuunnittelija SAP HCM Konsultti Trainee Yhteyspäällikkö KAUPPATIETEELLINEN Pääaine tai koulutusohjelma ei tiedossa Innovaatiojohtaminen Innovation Management Ammatti- tai virkanimike palvelupäällikkö rahoituspäällikkö Asiakasvastaava Markkinointipäällikkö Projekti

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Työelämäpalvelut Huhtikuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 1 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2009 2013

Lisätiedot

Sijoittumisseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille

Sijoittumisseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille Sijoittumisseuranta 2015 1(22) Sijoittumisseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille Sijoittumisseuranta 2015 2(22) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kysymyksiä opinnoista... 4 3 Työmarkkinatilanne... 7 4 Työllistymisvaikeudet...

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2917 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN

KYSELYLOMAKE: FSD2917 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN KYSELYLOMAKE: FSD2917 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2011 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN QUESTIONNAIRE: FSD2917 EMPLOYMENT SURVEY OF TAMPERE UNIVERSITY GRADUA- TES 2011 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE 1..2016 Sara Heikkilä SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 2 3. KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3. TYÖMARKKINATILANNE... 6 5. TYÖLLISTYMISVAIKEUDET... 8 6. NYKYINEN TYÖ... 10 7. TULEVAISUUDEN

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Uraseuranta Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 2009 valmistuneet

Uraseuranta Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 2009 valmistuneet Uraseuranta 24 Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 29 valmistuneet Uraseuranta Valtakunnallinen kysely, joka tehdään -vuotta aikaisemmin valmistuneille Toteutetaan samaan aikaan ja samalla tavalla

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus helmikuu Vuonna 2009 Joensuun kampukselta valmistuneiden työllistyminen

Työnhakuvalmennus helmikuu Vuonna 2009 Joensuun kampukselta valmistuneiden työllistyminen Työnhakuvalmennus helmikuu 2011 Vuonna 2009 Joensuun kampukselta valmistuneiden työllistyminen Esityksen runko itse kyselystä vastaajien taustatietoja työllistyminen tilanne valmistumishetkellä ja seuraavan

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Viisi vuotta kentällä

Viisi vuotta kentällä Juha Sainio Viisi vuotta kentällä Katsaus vuonna 2002 valmistuneiden yhteiskuntatieteilijöiden työuran alkuun Tämä julkaisu on tuotettu Aarresaari-verkoston eli yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Valikoituja poimintoja 11 tiedekunnasta Helsingin yliopiston urapalvelut Urapalvelut/ Eric Carver 29.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Taustatietoa:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2993 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2012 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN

KYSELYLOMAKE: FSD2993 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2012 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN KYSELYLOMAKE: FSD2993 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA 2012 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN QUESTIONNAIRE: FSD2993 EMPLOYMENT SURVEY OF TAMPERE UNIVERSITY GRADUA- TES 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot