YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010"

Transkriptio

1 YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN URASEURANTA 2010 Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Sunna Vainiomaa ja Linda Ravindrarajan Opintoasiat/Urapalvelut

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seurannan toteuttaminen Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus TYÖMARKKINAT Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Alueellinen sijoittuminen Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Työllistymisvaikeudet Palkka YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta Kyselylomake... 41

3 3 Tiivistelmä Julkaisu on selvitys Vaasan yliopistossa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Raportti on osa Aarresaari verkoston valtakunnallista yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantaa, jonka tavoitteena on mitata alakohtaisesti sekä määrällistä että laadullista työllistymistä. Vaasan yliopiston raportin toteutti yliopiston Urapalvelut apunaan Tampereen yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastolliset tutkimuspalvelut (TUPA), jossa kyselyn vastaukset lajiteltiin mm. koulutusaloittain. TUPA toimitti tulokset erilaisina ajoina Urapalveluihin. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään enimmäkseen koulutusaloittain. Hallintotieteellisen koulutusalan terminä raportissa käytetään valtakunnallisesti käytettyä yhteiskuntatieteellinen koulutusala termiä ja teknillisen koulutusalan terminä teknillistieteellistä koulutusalaa, johon tässä kuuluvat diplomi insinöörien lisäksi myös tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta pääaineenaan teknillisessä tiedekunnassa opiskelleet kauppatieteiden maisterit. Lisäksi Vaasan yliopistosta on valmistunut filosofian maistereita ja tutkimuksen suurimpana ryhmä kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Raportin alussa esitellään aineiston keruuta ja käsittelyä sekä kyselyyn vastanneiden profiilia. Luvussa kaksi luodaan katsaus vastanneiden työmarkkinatilanteeseen. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työllistymisen laatua ja sen vastaavuutta yliopistotutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. Luvussa tarkastellaan myös vastaajien tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Vastaajilta kysyttiin mm. mitkä tiedot ja taidot he kokivat tärkeimmiksi nykyisessä työssään ja kuinka hyvin yliopistokoulutus oli näitä kehittänyt. Luvussa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia valtakunnallisiin keskiarvoihin. Raportin lopusta löytyy luettelo vastanneiden ammattinimikkeistä sekä kyselylomake. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta sekä työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tutkinnon työelämärelevanssista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurannalla Vaasan yliopisto saa arvokasta palautetta tutkintojen laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Palautetta voidaan käyttää hyväksi mm. opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä sekä opiskelijoiden uraohjauksessa. Raporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Vaasan yliopiston aineistosta. Valtakunnallisiin sekä muiden Suomen yliopistojen uraseurantaraportteihin voi tutustua Aarresaari verkoston sivustolla (http://www.aarresaari.net/uraseuranta/julkaisut/htm).

4 4 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 357 henkilöä. Syksyllä 2010 heille ja muusta yliopistosta valmistuneelle tehtiin valtakunnallinen uraseurantakysely. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2005 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat työmarkkinoille viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Raportissa tarkastellaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyystilanteen lisäksi työllistymisen laatua ja yliopistokoulutuksen merkitystä. 1.1 Seurannan toteuttaminen Vaasan yliopiston maistereiden ja diplomi insinöörien uraseuranta on osa kansallista yliopistojen uraseurantaa, johon osallistui vuonna 2010 yhteensä 13 yliopistoa. Vaasan yliopiston lisäksi vaasalaisista korkeakouluista hankkeeseen osallistuivat Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan. Tutkimus suoritettiin lähettämällä yhteinen kyselylomake ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 2005 suorittaneille henkilöille. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko postitse tai sähköisesti. Valmistuneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kyselylomakkeessa ja tarvittaessa lisätietoja saatiin opiskelijatietojärjestelmästä (mm. pääaine). Paperivastaukset lähetettiin Vaasan yliopiston kautta TUPAan (Tampereen yliopiston tilastotieteen yksikön tilastollinen tutkimuspalvelu). TU PAssa paperivastaukset kerättiin yhteen verkkovastausten kanssa ja lajiteltiin korkeakouluittain ja koulutusaloittain. Tulosten käsittely on luottamuksellista eikä raportoiduista tuloksista voi päätellä yksittäisiä vastaajia. Vaasan yliopiston raportissa tulokset esitetään pääosin koulutusaloittain/tiedekunnittain taulukko ja kuviomuodoissa. Lisäksi kappaleessa neljä vertaillaan Vaasan yliopiston tuloksia suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin. 1.2 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Vuonna 2005 Vaasan yliopistossa maisterin tai diplomi insinöörin tutkinnon suoritti 357 henkilöä, heistä 354:lle (3 henkilön osoitetietoja ei ollut saatavissa) lähetettiin valtakunnallinen uraseurantakyselylomake. Vastauksia saapui 180, joista 89 oli verkkovastausta. Vastausprosentti tutkinnon suorittaneista oli 50,3 %. Kyselyn saaneiden vastausprosentti oli 50,8 %. Vastaajista 68 % oli naisia ja 32 % miehiä. Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneista 61 % oli naisia ja 39 % miehiä. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 47.

5 5 Taulukko 1. Vuonna 2005 valmistuneet ja kyselyyn vastanneet koulutusaloittain. Vaasan yliopistosta valmistuttiin filosofian, kauppatieteiden ja hallintotieteiden maistereiksi sekä diplomi insinööreiksi. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet olivat selkeästi suurin ryhmä (64 % valmistuneista). Neljäs osa valmistuneista oli filosofian maistereita humanistisesta tiedekunnasta. Teknillistieteellisestä tiedekunnasta diplomi insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi valmistui 6 henkilöä. Hallintotieteiden maistereita puolestaan valmistuneista oli 34 henkilöä, eli 9 % vuonna 2005 valmistuneista. Suurin osa vastanneista oli valmistumishetkellä vuotiaita. Laskennallinen keskimääräinen valmistumisikä oli 29,5 vuotta. Kyselyyn vastanneista humanistiselta koulutusalalta valmistuneista 86 % oli naisia ja yhteiskuntatieteelliseltä 88 %. Teknillistieteellisen koulutusalan vastaajista kaikki (3 vastaajaa) olivat miehiä. Sukupuolijakaumaltaan tasaisin oli kauppatieteellinen koulutusala, jonka vastaajista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä.

6 6 2 TYÖMARKKINAT Vaasan yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet maisterit ja diplomi insinöörit ovat pääosin työllistyneet hyvin. Vain 4 % vastaajista ilmoitti olevansa työtön työnhakija kyselyhetkellä (syksyllä 2010). Viiden vuoden aikana työttömyys oli vastaajien keskuudessa laskenut 13 prosenttiyksikköä ja työllisyys kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Kuvio 2. Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Vertailtaessa työllisten työsuhdemuotoja koulutusaloittain valmistumishetkellä, oli kauppatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista enemmistö vakituisessa kokopäivätyössä (KTM 57 %, DI/KTM 67 %). Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 12 % ja hallintotieteiden maistereista 29 %. Humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista työllisistä enemmistö oli määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 55 %, HTM 53 %). Kauppatieteelliseltä alalta määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 35 % ja teknillistieteelliseltä alalta valmistuneista 33 % (yksi vastaaja). Lisäksi itsenäisinä yrittäjinä/ammatinharjoittajina/freelancereina toimi FM 7 %, KTM 3 % ja HTM 6 %. Osa aikatyössä oli FM 22 %, KTM 5 % ja HTM 6 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksyllä 2010) vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli noussut huomattavasti. Filosofian maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli 52 %, kauppatieteellisen tiedekunnan maistereista 71 %, hallintotieteiden maistereista 59 % ja teknillisestä tiedekunnasta KTM:ksi tai DI:ksi valmistuneista 100 %. Vastaavasti määräaikaisessa kokopäivätyössä (FM 21 %, KTM 4 %, HTM 29 %) ja osa aikatyössä (FM 2 %, KTM 1 %, HTM 6 %) olevien osuus oli laskenut. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoon työllistymisen kannalta. Vas

7 7 taajat arvioivat tyytyväisyyttä asteikolla 1 6 (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen). Arvosanan 4 6 oli antanut 83 % vastaajista. Erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä (arvosanat 5 6) oli 56 %. 2.1 Työelämään sijoittuminen ja työn luonne Suurin osa kauppatieteelliseltä (78 %) ja teknillistieteelliseltä (66 %) alalta ilmoitti työnantajakseen yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön. Humanistiselta (42 %) ja yhteiskuntatieteelliseltä (47 %) alalta enemmistö ilmoitti työnantajakseen kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen. Yrittäjänä, freelancerina, toiminimellä tms. toimi 4 % humanisteista ja 3 % kauppatieteilijöistä. Kuvio 3. Työllisten työnantajasektorit koulutusaloittain syksyllä 2010

8 8 Työn pääasiallinen luonne vaihteli koulutusaloittain. Humanistiselta alalta suurin osa mainitsi työnsä pääasialliseksi luonteeksi opetuksen ja kasvatuksen. Myös viestintä ja mediatyö saivat paljon mainintoja humanistiselta alalta valmistuneilta. Näitä selittävät pääaineenaan kieliä lukeneet, joista suuri osa työskenteli koulutuksen parissa, viestinnän pääaine puolestaan selittää viestinnän ja mediatyön osuutta vastauksissa. Muilla koulutusaloilla ei ollut humanistisen alan opetuksen ja koulutuksen tapaan yhtä laajasti mainittua työnluonnetta. Kauppatieteellisen alan osalta työnluonteessa korostuivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, suunnittelu, kehitys ja hallintotehtävät sekä johto ja konsultointitehtävät. Yhteiskuntatieteellisellä alalla puolestaan suunnittelu ja kehitystehtävät kuvasivat parhaiten vastaajista kolmasosan nykyisen työn luonnetta. Myös opetus ja kasvatustyö sekä johto ja esimiestehtävät kuvasivat hyvin yhteiskuntatieteellisen alan maistereiden työn luonnetta. Teknillistieteellisellä alalla työnlaatu jakaantui opetukseen, suunnittelu ja kehitystehtäviin ja johtotehtäviin. Tällä alalla on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).

9 9 Kuvio 4. Pääasiallisin nykyisen työn luonne koulutusaloittain 2.2 Alueellinen sijoittuminen Enemmistö vastaajista (74,75 %) ilmoitti Pohjanmaan tai sen naapurimaakunnan asuinkunnakseen ennen yliopisto opintojen aloittamista Vaasan yliopistossa. Uudeltamaalta vastaajista oli tullut opiskelemaan 8 % ja muista maakunnista hieman yli 16 %. Ulkomailta Vaasaan muuttaneita ei ollut kyselyyn vastanneiden joukossa.

10 10 Taulukko 2. Asuinkunta ennen yliopisto opintojen aloittamista Alueellisesti suurin osa vastaajien ensimmäisistä työpaikoista valmistumisen jälkeen (56 %) sijoittui Pohjanmaalle, Etelä Pohjanmaalle ja Keski Pohjanmaalle. Työpaikoista 30 % sijaitsi Uudellamaalla ja 13 % muissa maakunnissa. Vain 1 % vastaajista työskenteli ulkomailla. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työpaikkojen sijainti oli hieman tasaantunut. Pohjanmaan maakunnissa ja Uudellamaalla työskentelevien määrä oli hieman laskenut, kun taas muiden maakuntien osuus oli noussut muutaman prosenttiyksikön. Taulukko 3. Nykyisen työpaikan sijainti 2.3 Työssäoloaika valmistumisen jälkeen Valmistumisen jälkeen vastaajista suurin osa oli ollut töissä vähintään viisi vuotta, eli koko valmistumisen jälkeisen ajan. Teknillistieteellisen alan kolme vastaajaa olivat kaikki olleet työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Myös kauppatieteellisellä alalla tilanne on hyvä kaksi kolmasosaa vastaajista on ollut työssä yli viisi vuotta. Myös humanistiselta alalta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista puolet oli ollut työssä yli viisi vuotta. Näillä aloilla

11 11 työssäoloaika oli hieman kauppa ja teknillistieteellistä lyhyempi. Tuloksissa on huomioitava naisvaltaisilla aloilla mahdolliset vanhempainvapaat, jotka usein vaikuttavat työssäoloaikaan valmistumista seuraavien viiden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista 42 % oli ollut perhevapaalla valmistumisen jälkeen. Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssä olleilla Koulutusta vastaavassa työssä oltiin teknillistieteellistä alaa lukuun ottamatta oltu hieman lyhyempi aika kuin työelämässä yleensä. Kauppatieteelliseltä alalta puolet vastaajista oli ollut koulutustaan vastaavassa työssä koko valmistumisen jälkeisen ajan. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla vastaava osuus oli hieman yli kolmannes.

12 12 Kuvio 6. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä 2.4 Työllistymisvaikeudet Viiden vuoden aikana työttömyys vastaajien keskuudessa oli laskenut 13 prosenttiyksikköä ja vastaushetkellä työttömyysprosentti oli 4 % (syksyllä 2005 työttömyysprosentti vastanneilla oli 17 %). Kaiken kaikkiaan työttömänä oli valmistumisen jälkeen ollut 33 % (60 henkilöä) vastaajista. 52 % (31 henkilöä) työttömänä olleista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta, 23 % (14 henkilöä) 0,5 1 vuotta ja 25 % (15 henkilöä) yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysaika työttömänä olleilla viiden vuodenaikana oli 0,8 vuotta. 63 % (37 henkilöä) vastaajista oli ollut työttömänä vain kerran, 20 % (12 henkilöä) kaksi kertaa, 10 % (6 henkilöä) kolme kertaa ja 7 % (neljä henkilöä) neljä kertaa.

13 13 Kuvio 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen Kuvio 8. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,8. Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden työttömyysjaksojen keskiarvo oli 1,4. Teknilliseltä alalta valmistuneilla ei ollut työttömyysjaksoja.

14 14 Kuvio 9. Työttömyysaika työttömillä valmistumisen jälkeen Työttömänä olleita pyydettiin kertomaan mitkä tekijät vaikeuttivat työllistymistä asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan, 6=erittäin paljon). Keskimääräisesti suurimmiksi ongelmiksi koettiin työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Myös alan heikko työtilanne mainittiin yhtenä merkittävimmistä tekijöistä. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet pitivät puutteellisia suhdeverkostoja (4,2) keskimääräistä merkittävämpänä tekijänä. Myös alan heikko työmarkkinatilanne (4,6) sekä alueellinen työmarkkinatilanne (4,6) vaikuttivat keskimääräistä enemmän yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneiden työllistymiseen suhteessa muihin koulutusaloihin. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneilla merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi koettiin alan heikko työmarkkinatilanne (3,8), alueellinen työmarkkinatilanne (3,7), työkokemuksen puute (3,6) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,5). Kauppatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet nimesivät työkokemuksen puutteen (4,2) sekä puutteelliset suhdeverkostot (3,4) merkittävimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi. Kaikista suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi vastaajat kuitenkin nimesivät kohdan Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin. Edellä mainitussa syiksi nimettiin mm. työsuhteiden määräaikaisuus, fyysiset esteet (vammat), eläkeiän läheisyys, toisen tutkinnon loppuun saattaminen, muutto ulkomaille, opettajan pedagogisten opintojen puuttuminen, kielitaidon puute (ruotsi) ja liian korkea koulutus.

15 15 Kuvio 10. Työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden keskiarvot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan 6=erittäin paljon) 2.5 Palkka Vastaajien bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen vaihteli alasta riippuen eurosta euroon kuukaudessa. Kaikkien vastaajien bruttopalkkojen keskiarvo oli euroa kuukaudessa. Valtakunnallinen keskiarvopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli uraseurantaan osallistuneista yliopistoista valmistuneilla euroa, joten Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.

16 16 Taulukko 4. Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Humanistiselta alalta valmistuneiden palkkakeskiarvo oli Palkkojen jakaantuminen on tällä alalla muihin koulutusaloihin verrattuna tasaisinta noin 45 % vastaajista kuuluu samaan palkkaluokkaan ( /kk). Kauppatieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla palkat puolestaan jakaantuvat laajemmin eri palkkaluokkien välillä. Kauppatieteellisellä alalla merkittävää on varsin suuri määrä yli kuukaudessa ansaitsevien osuus. Yhteiskuntatieteellisellä alalla kolmasosa vastaajista sijoittuu palkkaluokkaan /kk. Alakohtaisten palkkojen tarkastelussa on teknillistieteellisellä alalla otettava huomioon vähäinen vastaajien lukumäärä, jolloin yksittäisen vastaajan palkan vaikutus keskiarvoon korostuu.

17 17 3 YLIOPISTOKOULUTUKSEN MERKITYS 3.1. Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden keskuudessa työn vaativuustaso ja koulutuksen vastaavuus kasvoi huomattavasti ensimmäisestä työpaikasta nykyiseen (kasvu prosenttiyksikköinä: HTM 11, DI/KTM 33, KTM 30 ja FM 19). Kaikkien teknilliseltä koulutusalalta valmistuneiden kyselyyn vastanneiden mukaan heidän nykyinen työpaikkansa vastasi hyvin koulutustasoa. Osa kauppatieteelliseltä, humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista koki että nykyisen työpaikan myötä oli työ koulutukseen nähden vaativampaa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutusta hyvin vastaavissa tehtävissä työskenteli vastaushetkellä 73 % vastaajista. Yksitoista prosenttia ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden vaativampaa ja 17 % ilmoitti työn olevan koulutustasoon nähden osittain tai selvästi alhaisempi. Kuvio 11. Ensimmäisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen

18 18 Kuvio 12. Nykyisen työn vaativuustaso suhteessa yliopistotasoiseen koulutukseen Korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn saamisen kannalta oli kasvanut viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Valmistumisen jälkeen ensimmäiseen työsuhteeseen ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä koulutusalasta riippumatta noin kolmannesosalla vastaajista. Kuvio 13. Korkeakoulututkinto edellytyksenä ensimmäiseen työhön valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen korkeakoulututkinnon merkitys nykyisen työn kannalta oli kasvanut. Yhteiskuntatieteellisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla noin kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi korkeakoulututkinnon olleen edellytyksenä nykyiseen tehtävään. Teknillistieteellisellä alalla tilanne pysyi samana kuin valmistumishetkellä, mutta tuloksissa on otettava huomioon vastaajien vähäinen määrä (n=3).

19 19 Kuvio 14. Korkeakoulututkinto edellytyksenä nykyiseen työhön Koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen oli useita syitä. Merkittävin syy oli halu jatkaa työssä, jossa oli ollut jo ennen valmistumista (29 %). Toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmät syyt olivat koulutusta vastaamattoman työn mielenkiintoisuus (26 %) ja ettei ollut saanut koulutustasoa vastaavaa työtä (18 %). Myös muut syyt vaikutti paljon koulutusta vastaamattoman työn ottamiseen. Avovastauksina Muu syy kohdassa mainittiin mm. työmatka, työpaikan sijainti En halunnut muuttaa ulkomaille, koulutusta vastaamaton työ oli tuttu ja turvallinen sekä vapaaehtoistyö. Kuvio 15. Tärkein syy koulutusta vastaamattoman työpaikan vastaanottamiseen.

20 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä korkeakoulututkintoon työuran kannalta oli 56 % vastaajista. Melko tyytyväisiä oli 27 % ja tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä 7 %. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta olivat teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet. Eniten tyytymättömyyttä puolestaan esiintyi humanistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa. Kuvio 16. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta Kysyttäessä työuran tavoitteisuuden mukaisuudesta samaa mieltä tai täysin samaa mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 76 %, teknillistieteelliseltä alalta 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä alalta 55 % ja humanistiselta alalta 50 %. Täysin eri mieltä tai eri mieltä oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 12 %, teknillistieteelliseltä 33 % (1 henkilö), kauppatieteelliseltä 10 % ja humanistiselta alalta 19 %.

21 21 Kuvio 17. Työura on tavoitteiden mukainen Vastaajille esitettiin nykyiseen työsuhteen liittyviä väittämiä, joihin annettiin vastaus asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6= täysin samaa mieltä). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat eniten että työ mahdollistaa uralla etenemisen (4,7). Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet olivat myös yhdessä teknillistieteelliseltä alalta valmistuneiden kanssa eniten sitä mieltä että työ mahdollistaa itsensä kehittämisen (5,0). Kauppatieteilijät olivat myös yleisesti hyvin samaa mieltä siitä että työtehtävät ovat monipuolisia (5,0), työ on mielenkiintoista (5,1) ja työ on itsenäistä ja vastuullista (5,4). Humanistiselta koulutusalalta valmistuneet olivat keskimäärin hieman muita enemmän huolissaan työsuhteen jatkuvuuden epävarmuudesta (3,4) ja kokivat myös uralla etenemismahdollisuudet hieman keskimääräistä alempina (3,6). Muutoin humanistiselta alalta valmistuneiden vastaukset olivat lähellä keskiarvoja. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän että työtä on liikaa (4,0) ja työ on henkisesti kuormittavaa (3,7) mutta kokivat kuitenkin toisiksi eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (4,5). Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työura on tavoitteiden mukainen (4,7). Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kolme vastaajaa olivat suhteessa muihin eniten sitä mieltä että työ on itsenäistä ja vastuullista (6,0), työ on mielenkiintoista (5,3) sekä tarjoaa sopivasti haasteita (5,3). Suhteessa muihin koulutusaloihin teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat vähiten työtä olevan liikaa (3,3) ja työn olevan henkisesti liian kuormittavaa

22 22 (2,7). Teknillistieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat myös suhteessa muihin eniten että työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino (5,0). Human. Kauppat. Teknillist. Yhteiskuntat. Yhteensä Työ on itsenäistä ja vastuullista 5,2 5,4 6 5,3 5,3 Työ on mielenkiintoista 4,6 5,1 5,3 4,8 4,9 Työtehtävät ovat monipuolisia 4,8 5 4,7 5 4,9 Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen 4, ,7 4,9 Työ tarjoaa sopivasti haasteita 4,5 4,9 5,3 5 4,8 Työura on tavoitteiden mukainen 4,1 4,3 4 4,7 4,3 Työ mahdollistaa uralla etenemisen 3,6 4, ,3 Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino 4,1 4,2 5 4,5 4,2 Työtä on liikaa 3,8 3,8 3,3 4 3,8 Työ on henkisesti liian kuormittavaa 3,6 3,4 2,7 3,7 3,5 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 3,4 2,2 2 2,5 2,6 Taulukko 5. Työmielipide keskiarvot asteikolla 1 6 (1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä) Humanistiselta koulutusalalta valmistuneista viestintätieteilijöistä osa olisi toivonut enemmän konkreettisten taitojen kehittämistä. Miten viestinnän laitokselta voi valmistua FM:ta, jotka eivät osaa kirjoittaa lehtijuttua tai tiedotetta, ainoastaan tieteellistä tekstiä? Tiedottajan työhön taas AMK taustaiset valmiimpia ammattitaitoisia työntekijöitä, ikävä kyllä. Työelämässä tarvitaan konkreettisia taitoja. Viestinnän tutkinnosta en saanut konkreettisia oppeja. Alalle on vain koulutettu niin paljon väkeä eritasoisista oppilaitoksista, että oma tutkintoni hukkuu sinne joukkoon. Kiitosta viestintätieteidenopetus sai mm. kriittisen ajattelun ja tiedonhankinta taitojen kehittämisestä sekä tietoteknisistä valmiuksista.

23 23 Viestintätieteiden tutkinto antoi monipuolisen pohjan. Erityisen kiitollinen olen teknisistä valmiuksista, joita koulutus antoi. Niillä ajan ohi muista yo:sta valmistuneista. Strategista viestinnän suunnittelua ja organisaatioviestintää olisi voinut olla enemmän. Kielten opiskelijoista moni kertoi sivuainevalintojen vaikuttaneen ratkaisevasti työllistymiseen. En ole pääainettani vastaavalla alalla, vaan sivuaineita vastaavalla alalla. FM tutkinto ollut tärkeä, mutta ilman lisäopintoja en olisi vakituisessa työssä. Tutkintoni on osittain liian teoreettinen. Informaatiotutkimuksen sivuaineeni on ainoa osa tutkintoani josta tuntuu olevan hyötyä. Myös humanistiopiskelijoille pitäisi kertoa, ettei pelkkä kielen opiskelu johda mihinkään, jos ei halua opettajaksi/kääntäjäksi. Tutkintoni sisällön monipuolisuus, pää ja sivuaineiden tasokas opetus selkeytti ja mahdollisti nykyisen työurani. Olisin kaivannut jonkinlaista opinto ohjausta yliopistossa. Olin silloin niin nuori, että en ajatellut tarpeeksi yliopistoajan jälkeistä elämää, ja tämän vuoksi en tehnyt kaikkein fiksuimpia sivuainevalintoja. Osa kieliä opiskelleista vastaajista koki että tutkinto ei ole arvostettu työnantajien keskuudessa. Olisi tärkeää saada työnantajat arvostamaan myös humanistisen alan opintoja. Alallani työkokemus merkitsee papereita enemmän. Tutkinnossa ei varsinaisesti ole vikaa, vaan siinä että työnantajat eivät palkkaa FMpapereilla, vaikka töitä pystyisikin oikeasti niillä tekemään. Eräs kieliä opiskellut olisi toivonut opetusta kääntäjän apuvälineistä. Myös opettajan pedagogisia opintoja toivottiin. Kääntäjän töihin olin valmistuttuani kenties kaikkein koulutetuin, mutta käännösmuistit ym. kääntäjän apuvälineet eivät sisältyneet koulutukseen, minkä koen näin jälkikäteen suurena miinuksena. Tutkintooni ei sisältynyt opettajan pedagogisia opintoja.

24 24 Siinä mielessä olen tyytymätön, että Vaasan yliopistossa ei ole voinut suorittaa opettajan pätevyyteen vaadittavia opettajan pedagogisia opintoja ja auskultointia, mikä on osaltaan hieman vaikuttanut siihen, ettei ole oman alan töissä.. Ei anna suoraa pätevyyttä mihinkään ammattiin. Auskultointi oli järjestetty hankalasti, samoin kirjallisuuden opiskelu ei ollut mutkatonta. Opiskelu oli muutenkin liian luentopainotteista ja suomen kielen kirjallisuuden perusasioiden läpikäymistä olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän. Kiitosta kieltenlukijoilta tutkinto sai mm. sen antamasta ja laaja alaisesta teoreettisen osaamisen pohjasta sekä analyyttisen ajattelukyvyn kehittämisestä. Yliopistokoulutus on antanut pohjan hallita ja käsitellä laajoja kokonaisuuksia. Koulutus on myös antanut valmiudet tehdä ja työstää laajoja informatiivisia kokonaisuuksia ja analyyseja. Opiskelun myötä analyyttinen ajattelukykyni on kehittynyt, mistä on hyötyä omassa työssäni. Sain tutkinnon, jonka avulla pystyn toimimaan haluamassani työssä. Tutkinto ei rajannut tietylle sektorille, vaan vahvuuksia on mahdollista käyttää hyvin monenlaisissa tehtävissä. Opetti ajattelemaan. Vahva teoreettinen ja laaja alainen osaaminen. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos tarjosi loistavan pohjan uralleni. Erityisesti laitoksen suuntautuminen ammatti ja erikoiskieliin tarjosi loistavan pohjan uralleni. Olen oikealla alalla ja saanut hyvän koulutuksen. Vaasan yliopistossa laadukas kieltenopetus. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, ettei ollut yliopistossa oppinut kaikkia työssä vaadittavia käytännöntietoja ja taitoja.

25 25 Tietotekniikan KTM ei voi kilpailla insinöörien tai DI:n kanssa. Ohjelmointia/*patterneja ei opetettu riittävästi, olio ohjelmoinnista jäi vajaat taidot. Ala kehittyy niin nopeasti, että kun valmistuu, on jo vanhentunutta tietoa. Ihan turha koulutus, ei ollut mitään hyötyä. Ainoastaan CV:n täytettä. Palkkaaville työnantajille on erityisesti aiheuttanut epäselvyyttä mitä on oikeasti opiskeltu, kun koulutus on niin poikkitieteellinen. Koulusta valmistuneena ei osata yhtään asiaa kunnolla vaan kaikista vain raapaistu vähän pintaa. Lajittelualgoritmeja en ole tarvinnut, mutta esim. singleton patternia olen ja monia muita patterneja mutta kun en ole oppinut niitä koulussa. Vaasan yliopisto ei tarjonnut tietoturvaan liittyvää opetusta vaikka luin tietotekniikkaa pääaineena. Näin ollen alan teoreettista opetusta tulisi lisätä koulutusohjelmaan! Tietotekniikan (ohjelmoinnin) menetelmistä jäi todella puutteellinen osaaminen ja uudessa työpaikassa joutuu esim. koodariksi, dokumentoijaksi jne. enne kuin pääsee varsinaisiin projektinhallintatehtäviin. Jos alku jo menee huonosti osaamisen takia, ei jatkoa voi paljon odotella. Opetuksen vastaavuus käytäntöä oli heikkoa, yhteydet esim. Vaasan seudun yrityksiin konkreettisen tiedon lisäämiseksi olematonta, teorian soveltaminen käytännössä heikkoa. Kaiken kaikkiaan teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielipiteet tuntuvat jakautuvan melko tasan tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Työttömyyttä teknillistieteelliseltä valmistuneiden keskuudessa ei kuitenkaan esiintynyt ja moni teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistunut kokikin tutkintonsa olevan varsin arvostettu työnantajien keskuudessa. KTM tutkinto (pääaine tietotekniikka) arvostettu liike elämässä. Tutkinto mahdollisti nykyisen työni. Kauppatieteiden maisteri tietotekniikka pääaineena on ollut työnantajia hyvinkin kiinnostava yhdistelmä. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä tutkintoonsa ja sen merkitykseen työuran kannalta.

26 26 Tutkinto sopii hyvin nykyiseen tehtävääni ja antaa hyvät edellytykset edetä tämänkaltaisella uralla. Koulutus antoi hyvät perusosaamiset logistiikan työhön. Yleisjärkevää tiedettä, antaa valmiuksia moniin tehtäviin. Tutkinto antanut juuri oikeat työkalut ja viitekehykset, jolla pärjätä hyvin työuralla. Suorittamani tutkinto tarjoaa perusvalmiudet moniin eri tehtäviin. Monipuoliset opinnot, Vaasan yliopistossa tämä onnistui hyvin. Opin tutkintoa suorittaessani ammattini kannalta välttämättömiä tietoja ja taitoja. Uravalintani tuntuu tähän mennessä osuneen nappiin. KTM tutkinto on käytännönläheinen ja vastaa hyvin työelämän tarpeita. KTM tutkinto on hyvä lähtökohta työelämään. Opiskeluaikana sai hyvin kuvan siitä mitkä haasteet työelämässä odottavat ja miten niitä ratkaistaan. Muutama vastaajista totesi erityisesti kansainvälisiä valmiuksia kehittäneistä opinnoista olleen hyötyä työelämässä. KTM tutkinto on monipuolinen ja arvostettu työelämässä. Kieliopinnot ja ulkomaanvaihto ovat olleet hyödyksi. Ryhmätyöt valmentaneet nykyajan työskentelytapoihin ja opettivat esiintymistaitoja. Tutkijan työssä tarvitaan yliopistokoulutus. Olen pystynyt hyvin integroimaan kv. liiketoimintakoulutuksen nykyiseen tutkimusalueeseen. Vaihto oppilasohjelmat useamman ulottuville, ainakin oma työnantaja pitää kansainvälistä kokemusta merkittävänä kriteerinä. Osa kauppatieteitä opiskelleista olisi kuitenkin toivonut enemmän työelämän käytännön taitojen oppimista sekä yhteyksiä yliopiston ja eri yritysten välille. Koulutuksen sisältö on kaukana käytännön työelämästä. Koulutus liian teoreettinen ja tutkimukseen painottuva edistääkseen työuraani. Koulutus täsmää työn kanssa ok. Yliopisto voisi lähestyä yritysmaailmaa enemmän.

27 27 Vaasan yliopistossa ei voinut opiskella ollenkaan myyntiä/myynnin perusteita, siitä olisi ollut hyötyä työpaikassa, jossa olen. Korkea koulutus vähäisellä työkokemuksella estää työn saannin alemmista hommista ja koulutusta vastaaviin ei pääse kokemuksen puuttuessa. Vaasan yliopistossa sai hyviä verkostoja, opiskelukaverit sijoittuneet hyvin haasteellisiin työtehtäviin. Yliopisto voisi tehdä enemmän yhteistyötä eri yritysten kanssa, jolloin opiskelu olisi käytännönläheisempää. Parempi HR:n/johtamisen ja talouden yhdistäminen olisi paikallaan. Lisäksi yritysten käytössä oleviin hr järjestelmiin ei tutustuttu (henkilöstörekisterit, rekrytointi, osaamisen johtaminen, talent management). Liikaa teoriaa ja perusteoksia näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt olla enemmän keissejä kuin tenttejä joissa pärjäsi vanhoja tenttejä opettelemalla. Yhteiskunatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista osa koki, etteivät opinnot kohdanneet riittävästi työmaailman kanssa. Osa vastaajista mainitsi kuitenkin yleisesti ottaen olevansa tyytyväinen tutkintoonsa. Koulutus sisälsi liian paljon normaaliin työelämään kuulumattomia jaksoja/opintoja tuntui kuin meistä kaikista olisi täytynyt tulla filosofisesti pohdiskelevia professoreja tai ainakin suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Arki ja todellinen työmaailma eivät kohdanneet. Pelkkä HTM tutkinto ei sinällään ole ollut riittävä. LL+HTM on ollut hyvä terveydenhuollon hallinnon jne. tehtäviä ajatellen. Työpaikan löytäminen oli täysin omasta aktiivisuudesta kiinni. Yliopisto ei avusta tarpeeksi HTM linjan opiskelijoita saamaan kontakteja julkisen alan toimijoihin. Olen hyvin tyytyväinen. Ainoa puutteeni koulutuksessa on se, ettei minulla ole pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Olen valmistumiseni jälkeen työskennellyt sosiaalija terveysalan kehittämistehtävissä ja joihinkin kiinnostaviin työpaikkoihin en ole päässyt, koska minulta puuttuu sosiaalityön pääaineopinnot, vaikka sosiaalityön perusopinnot olenkin suorittanut valmistumiseni jälkeen. Tutkinto on tarjonnut muodollisen pätevyyden mutta työtehtävien kannalta ratkaisevaa on toisen tutkinnon opinnot.

28 28 Ei ole ollut haittaakaan, tarjoaa mahdollisuuksia enemmän. 3.3 Yliopistokoulutuksen merkitys työssä Verrattaessa ensimmäistä ja nykyistä työtä, kauppatieteelliseltä ja humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden keskuudessa mahdollisuus hyödyntää yliopistossa opittuja asioita kasvoi eniten (KTM kasvu 16 prosenttiyksikköä ja FM 10 prosenttiyksikköä). Kuvio 18. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä Yhteiskuntatieteelliseltä ja teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneilla lukemat pysyivät samoina. Yhteiskuntatieteellisellä alalla lähes puolet vastaajista hyödynsi yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Kuvio 19. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä

29 Tietotaito tekijöiden merkitys työssä Kyselyssä haluttiin selvittää mitä tietoja ja taitoja vastaajat kokivat eniten nykyisessä työssä tarvitsevansa. Vastaajia pyydettiin arviomaan erinäisten tietojen ja taitojen tärkeyttä. Kuvio 20. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Vastaajat kaikilta koulutusaloilta kokivat tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olevan ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot, suomen kielen viestintätaidot, tiedonhankintataidot sekä organisointi ja koordinointitaidot. Humanistiselta alalta valmistuneiden mielestä tärkeimpiä työssä tarvittavia taitoja olivat edellä mainittujen lisäksi suomen kielen viestintätaidot.

30 30 Kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat tarvitsevansa töissä edellä mainittujen lisäksi paljon myös organisointi ja koordinointitaitoja sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Myös esiintymistaidot, neuvottelutaidot ja tieto ja viestintätekniikan taidot koettiin työssä tärkeiksi. Teknillistieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden mielestä erittäin tärkeitä työssä tarvittavia taitoja ovat analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot sekä tieto ja viestintätekniikan taidot. Tärkeiksi koettiin myös projektinhallintataidot, oman alan teoreettinen osaaminen, lainsäädännöntuntemus, yritystoiminnan perusteiden tuntemus ja englannin kielen viestintätaidot. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet kokivat alussa mainittujen lisäksi tärkeimpien työssä tarvittavien taitojen olevan suomen kielen viestintätaidot, neuvottelutaidot, organisointi ja suunnittelutaidot, tieto ja viestintätekniikan taidot sekä lainsäädännöntuntemuksen. 3.5 Tietotaito tekijöiden kehittyminen opinnoissa Kyselyssä haluttiin selvittää myös kuinka hyvin vastaajat kokivat yliopisto opiskelun kehittäneen nykyisessä työssä tärkeänä pidettyjä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä parhaiten olivat kehittyneet tiedonhankintataidot, suomen kielen viestintätaidot, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu sekä oman alan teoreettinen osaaminen. Tulokset korreloivatkin hyvin sen kanssa mitä tietoja/taitoja töissä koettiin tarvittavan.

31 31 Kuvio 21. Yliopiston kehittämät tiedot ja taidot asteikolla 1 6 (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Vähiten olivat kehittyneet esimiestaidot, opetus, koulutus ja ohjaustaidot sekä muiden kielten viestintätaidot. Verrattaessa siihen että kyseisiä tietoja ja taitoja koettiin tarvittavan työelämässä keskimääräistä enemmän, puutteellisesti olivat kehittyneet myös neuvottelutaidot, projektinhallintaidot sekä opetus, koulutus ja ohjaustaidot. Myös ongelmanratkaisutaidot ja organisointi ja koordinointitaidot olivat kehittyneet vähän verrattuna siihen kuinka tärkeiksi nämä taidot koettiin työelämässä. Edellisissä taulukoissa olevat työssä tarvittavat/yliopiston kehittämät tiedot ja taidot jaettiin neljään eri taitoulottuvuuteen, 1 joiden tarkoituksena on helpottaa koulutusaloittaista vertailua. 1 Mallina käytettiin Itä Suomen yliopistossa tehtyä selvitystä: Tuominen, Visa & Rautapuro, Juhani & Puhakka, Antero (2008): Perustutkinnon jälkeen Itä Suomen yliopistosta työmarkkinoille. Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet viisi vuotta myöhemmin.

32 32 Ulottuvuuksia ovat: akateemiset taidot, ihmisten väliset taidot, liiketoimintaosaaminen ja viestintätaidot. Taulukko 6. Taitoulottuvuudet Akateemiset taidot korostavat oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankinta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä analyyttista ja systemaattista ajattelua. Ihmisten väliset taidot puolestaan keskittyvät esiintymis ja neuvottelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen sekä koulutus ja organisointitaitoihin. Liiketoiminnan osaamisessa huomiota kiinnitetään taloudellisiin valmiuksiin, lainsäädännön tuntemiseen, esimiestaitoihin sekä yritystoiminnan perusteisiin ja projektiosaamiseen. Viestintätaidoissa korostuvat kotimaisten ja vieraiden kielten viestintäosaaminen sekä viestintätekniikan hallinta. Taitoulottuvuuksien mukaan luokiteltujen osaamisten koettu tarve työelämässä noudatti koulutusalojen välillä pääsääntöisesti samaa linjaa. Suurimmat erot muodostuivat liiketoimintaosaamisen koetussa tarpeessa työelämässä. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostui kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla, kun taas humanistisella koulutusalalla sitä ei pidetty yhtä tärkeänä.

33 33 Kuvio 22. Työssä tarvittavien taitoulottuvuuksien keskiarvot koulutusaloittain asteikolla 1 6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) Taitoulottuvuuksien kehittyminen yliopisto opintojen aikana toi esiin saman jakauman koulutusalojen välillä kuin työssä tarvittaviksi koetut osaamisulottuvuudet. Liiketoimintaosaamisen kohdalla erot olivat suurimmat humanistiselta koulutusalalta valmistuneet eivät kokeneet opintojen kehittäneen liiketoimintaosaamista. Sen sijaan viestintätaitojen kehittymistä humanistiselta alalta valmistuneet pitivät merkittävämpänä kuin muilta aloilta valmistuneet. Koulutusalasta riippumatta akateemisten taitojen kehittymistä pidettiin opintojen aikana merkittävänä.

34 34 Kuvio 23. Yliopisto opiskelun kehittämien taitoulottuvuuksien keskiarvot tiedekunnittain asteikolla 1 6 (1=puutteellisesti, 6=erinomaisesti) Tietotaito tekijöitä, joiden kehittyminen yliopisto opiskelun aikana korreloi hyvin verrattaessa tekijöiden merkitykseen työssä, oli seuraavia: tiedonhankintataidot (yliopisto kehitti keskiarvo 4,7; työssä koettiin tarvittavan keskiarvo 5,1), analyyttinen ja systemaattinen ajattelu (4,4 ; 4,9), englannin kielen viestintätaidot (4,1 ; 4,4), taloussuunnittelu ja budjetointi (3,0 ; 3,5), yritystoiminnan perusteiden tuntemus (3,3 ; 3,6), lainsäädännön tuntemus (3,3 ; 3,8) ja esiintymistaidot (4,1 ; 4,4). Seuraavissa tietotaidoissa kehittyminen ylitti vastaajien niille arvioiman merkityksen työssä: ruotsin kielen viestintä taidot (3,9 ; 3,0) sekä muiden kielten viestintätaidot (2,9 ; 1,9). Kohtalaisesti korreloituivat esimiestaidot (2,6 ; 3,5) ja suomen kielen viestintä taidot (4,4 ; 5,1). Huonoiten korreloituivat seuraavat: ongelmanratkaisukyvyt (5,2 ; 3,9), ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot (5,1 ; 4,0), tieto ja viestintätekniikan taidot (4,9 ; 3,8), esiintymistaidot (4,9 ; 3,5), organisointi ja koordinointitaidot (5,1 ; 3,5), opetus koulutus ja ohjaustaidot (4,3 ; 2,9), projektinhallintataidot (4,4 ; 3,0) sekä neuvottelutaidot (4,8 ; 3,0).

35 35 Kuvio 24. Tietotaito osa alueiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto opiskelussa Vaasan yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yleisin muuhun koulutukseen osallistuminen oli työnantajan kustantama tai järjestämä koulutus. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta 76 % vastaajista oli osallistunut tällaiseen koulutukseen, kauppatieteelliseltä alalta 63 % ja humanistiselta alalta 52 %. Tieteellisiä jatko opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 10 %, kauppatieteelliseltä alalta 7 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 6 % vastaajista. Teknillistieteelliseltä alalta yksi vastaaja (33 %) ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Toiseen korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja oli suorittanut humanistiselta alalta 14 %, kauppatieteelliseltä alalta 8 % ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 18 % vastaajista. Tärkeimpinä perusteina toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon suorittamiseen mainittiin mm. oma kehittyminen, kiinnostus opintoihin ja tutkimukseen, mielenkiinto oppiainetta kohtaan ja aseman parantaminen työmarkkinoilla, nuori ikä valmistuessa HTM:ksi, erottautuminen kahdella tutkinnolla, työllistyminen, vakituisen työn saaminen, ammatillinen pätevöity

36 36 minen, eteneminen uralla, tohtorintutkinto on tarpeellinen voidakseni jatkaa akateemisella uralla, tutkinto aloitettu jo ennen valmistumista, työnantajan tarjoama oppisopimuskoulutus, sekä alan vaihto.

37 37 4 VAASAN YLIOPISTO VALTAKUNNALLISESSA VERTAILUSSA Vaasan yliopistosta valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden keskimääräinen työssäoloaika noin viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli 4,6 vuotta. Kaikkien uraseurantahankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen keskiarvo oli 4,7 vuotta. Kysyttäessä valmistumisen jälkeistä työssäoloaikaa koulutusta vastaavassa työssä Vaasan yliopiston keskiarvo oli tasan neljä vuotta kaikkien yliopistojen keskiarvon ollessa 4,3 vuotta. Vaasan yliopistosta valmistuneet aloittivat ensimmäisen työnsä valmistumisen jälkeen (mikäli ei ollut jo töissä) keskimäärin 0,6 vuoden kuluessa. Luku oli sama kuin korkeakoulujen kokonaisvaltainen keskiarvo. Kuukausittainen bruttopalkka säännölliset lisät mukaan lukien oli syyskuussa 2010 kokopäivätyössä olevilla Vaasan yliopistosta valmistuneilla keskiarviolta 3741 euroa tutkimukseen osallistuneiden yliopistojen keskiarvon ollessa 3667 euroa. Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat näin ollen palkkavertailussa hieman keskitasoa ylemmäs. Valmistumisen jälkeisen työnantajien lukumäärän suhteen Vaasan yliopistosta valmistuneet sijoittuivat 2,1 työnantajan keskiarvollaan hyvin lähelle kokonaistutkimuksen 2,2 työnantajan keskiarvoa. Myös valmistumisen jälkeisten erillisten työ tai virkasuhteiden lukumäärän suhteen Vaasan yliopiston keskiarvo 3,2 oli keskivaiheilla, vaikkakin korkeakoulujen välisen keskihajonnan suuruuden vuoksi kokonaiskeskiarvo oli 3,9. Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli kuitenkin kokonaiskeskiarvoon verrattaessa huomattavasti vähemmän määräaikaisia työ tai virkasuhteita: Vaasan yliopisto 2,8 kappaletta, valtakunnallinen keskiarvo 4,7 kappaletta. Määräaikaiset työ tai virkasuhteet olivat myös Vaasan yliopistosta valmistuneilla verrattain lyhyitä. Myös katkoja määräaikaisissa työsuhteissa oli verrattain vähän. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli keskiluokkaa; Vaasan yliopiston keskiarvo oli 1,6 ja kokonaiskeskiarvo 1,7. Työttömyysaika Vaasan yliopistosta valmistuneilla työttömänä olleilla oli kuitenkin pisin (0,8 vuotta), mutta korkeakoulujen välisen vähäisen keskihajonnan vuoksi kuitenkin lähellä 0,6 vuoden kokonaiskeskiarvoa. Kysyttäessä kuinka paljon alan heikko työmarkkinatilanne ja/tai alueellinen työmarkkinatilanne vaikuttivat työttömyysjaksoihin, Vaasan yliopiston lukema 3,4 oli sama kuin valtakunnallinen keskiarvo. Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat hieman muita enemmän kärsivänsä työkokemuksen puutteesta (Vaasan yliopiston keskiarvo 3,8, valtakunnallinen keskiarvo 3,2). Työllistymistä hidastavina tekijöinä Vaasan yliopistosta valmistuneet kokivat puutteelliset suhdeverkostot, sukupuolen ja elämäntilanteen hieman merkittävämpinä tekijöinä kuin valtakunnallinen keskiarvo. Erot näiden tekijöiden osalta olivat kuitenkin huomattavan pieniä.

38 38 5 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN 5.1. Filosofinen tiedekunta Humanistinen koulutusala Englannin kieli englannin kielen lehtori, käyttäjätukihenkilö, tiedottaja/työvalmentaja, vieraiden kielten lehtori Nykysuomi aineenopettaja/lehtori, kanslisti, kielten lehtori, kirjastovirkailija, kääntäjä, muovisaumaaja, oikolukija/kustannustoimittaja, tekstisuunnittelija (freelancer), opettaja, suomen kielen ja viestinnän lehtori, tiedottaja, toimittaja, tuntiopettaja, yliopisto opettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden sijainen, äidinkielen lehtori Ruotsin kieli aineenopettaja, englannin ja toisen kotimaisen kielen lehtori, erityisopettaja, kielenkääntäjä, kielten lehtori, koulutussuunnittelija/kielten opettaja, lehtori vs., projektipäällikkö, ruotsin ja englannin kielen lehtori, ruotsin ja saksan kielen lehtori, system specialist, tohtorikoulutettava, toimistosihteeri, tuntiopettaja, työsuojelupäällikkö, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saksan kieli ja kirjallisuus controller, kielten lehtori, market analyst, media analyytikko, päätoiminen tuntiopettaja, ämneslärare Viestintätieteet ekonomisti, graafinen suunnittelija, leikkaaja toimittaja, manager/ content & localization, palveluasiantuntija, tiedottaja, toimitusjohtaja, viestintäpäällikkö Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Hallintotiede account manager, henkilöstökoordinaattori/tarkastaja, hoitotyönjohtaja, projektikoordinaattori, toimistosihteeri, työvoimaohjaaja, vt. ylilääkäri

39 39 Julkisoikeus kehittämispäällikkö, kihlakunnanulosottomies, verosihteeri Sosiaali ja terveyshallintotiede klubitalon johtaja, kouluttaja, peruspalvelujohtaja, päätoiminen tuntiopettaja, suunnittelija, työssäoppimisen koordinaattori/opettaja, ylihoitaja 5.2. Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot aluejohtaja, analyytikko, asiantuntija/urapalvelut, business controller, global competence coordinator, henkilöstökoordinaattori, henkilöstön kehittämisassistentti, hr asiantuntija, kehityspäällikkö, ketjumyyntipäällikkö, konsultti, koulutuspäällikkö, laskutusesimies, ostaja, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, projektisihteeri, taloussuunnittelija, tiimiesimies, toimitusjohtaja, ylitarkastaja Laskentatoimi ja rahoitus asiantuntija/tilintarkastus, business controller, business manager, category manager/ strateginen osto, consultant, financial application analyst, general ledger analyst, head of planning and control, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, myyntimies/yrittäjä, projekti ja kehityspäällikkö, rahoitusjohtaja, reporting analyst, salkunhoitaja, senior associate, sijoitusjohtaja, sijoituspäällikkö, taloussuunnittelija, tarkastaja, tilintarkastaja, trading manager, treasury specialist, tulliylitarkastaja, vakavaraisuusasiantuntija, yhteyspäällikkö Markkinointi asiakkuuspäällikkö, brand manager, category specialist, chief business controller, konsultti, manager business development, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, projektipäällikkö, markkinointiviestintä, sales director, shop manager, tutkija, yhteyspäällikkö, yksityispankkiiri, yrittäjä Talousoikeus associate, controller, key account manager, relationship manager, sisäinen tarkastaja, tohtorikoulutettava, verotarkastaja

40 40 Tuotantotalous business controller, business solutions expert, controller, kouluttaja, laskenta assistentti, projektipäällikkö, projektitoiminnan johtaja, regional ditribution manager, specialist 5.3. Teknillinen tiedekunta Tietotekniikka audit manager/ IT audit, kehittämispäällikkö, kenttäjohtaja, laatupäällikkö, ohjelmistoarkkitehti, sales manager

41 Kyselylomake 41

42 42

43 43

44 44

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013

Sijoittumisseuranta 2013 Sijoittumisseuranta 201 Vaasan yliopistossa vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen Vaasan yliopisto Opintoasiat / Urapalvelut Jaana

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2014 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Sunna Vainiomaa

Lisätiedot

Vaasan yliopistosta vuonna 2010 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen

Vaasan yliopistosta vuonna 2010 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen Vaasan yliopistosta vuonna 2010 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen SIJOITTUMISSEURANTA 2011 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti 45 Työmarkkinatilanne 4 % 3 % 1 % 12 % Työssä Työtön Muu

n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti 45 Työmarkkinatilanne 4 % 3 % 1 % 12 % Työssä Työtön Muu OIKEUSTIEDE (OTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2010

SIJOITTUMISSEURANTA 2010 SIJOITTUMISSEURANTA 2010 Vaasan yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen Sunna Vainiomaa ja Linda Ravindrarajan

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2012 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Jaana Pulkkinen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 211 Metropoliasta valmistuneille YAMK-tutkinnon suorittaneet Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.4.213 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uraseurantaraportti 2007-2012

Uraseurantaraportti 2007-2012 Ura- ja rekrytointipalvelut Aalto-KT 3/2013 Uraseurantaraportti 2007-2012 Tanja Makkonen ISBN 978-952-60-5215-1 (pdf) ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4799 ISSN 1799-4802 (pdf) Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Metropolia Ammattikorkeakoulu 2.5.22 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti

Lisätiedot

TOHTOREIDEN URASEURANTA 2011

TOHTOREIDEN URASEURANTA 2011 TOHTOREIDEN URASEURANTA 2011 Vaasan yliopistosta vuosina 2008 2009 valmistuneiden tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään noin kaksi vuotta valmistumisen jälkeen Sunna Vainiomaa ja Linda

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 tietojenkäsittelyopin oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset Ura- ja rekrytointipalvelut Satu Malo Aalto-TT 5/2014 Uraseurantatutkimus on akateemisten rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto Aarresaaren kehittämä tutkimus, jolla kartoitetaan korkeakoulutettujen

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Arja Haapakorpi & Paula Paasto Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Ura- ja työmarkkinaseuranta

Ura- ja työmarkkinaseuranta Meri Kytö ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Sarja B. Raportteja 24 Tampere

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 1 Metropoliasta valmistuneille Tekniikan ja liikenteen ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 1.5.1 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Sijoittumisseuranta vuonna 29 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Metropolia Ammattikorkeakoulu.5.2 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti syksyllä 2 kyselyn,

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali, terveys ja liikunta ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 2.5.22 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE

URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE - Kyselyn saaneista 56 % vastasi, tutkinnon suorittaneista puolet. - suuruusjärjestys: Kasvatus 1030, Hum 795, Luonn 678, Yhteisk 551 Oikeus 209, Kauppa 186, Terv

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys.

Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys. Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys. Uraseuranta vuonna 2003 valmistuneille. Selvitys seitsemän ammattikorkeakoulun yhteisistä tuloksista. Elina Kirjalainen Jyväskylän

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sijoittumisseuranta vuonna 9 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu.5. VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Arja Haapakorpi & Paula Paasto Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä

Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä Johtaminen Aluepäällikkö Apulaisosastopäällikkö Asiakkuuspäällikkö Business manager Client manager Henkilöstöassistentti Henkilöstöneuvottelija

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE 1..2016 Sara Heikkilä SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 2 3. KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3. TYÖMARKKINATILANNE... 6 5. TYÖLLISTYMISVAIKEUDET... 8 6. NYKYINEN TYÖ... 10 7. TULEVAISUUDEN

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA

URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA HEIDI LEHTIMÄKI ja Sanna salonen URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Tampere 2009 Heidi Lehtimäki ja Sanna Salonen

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä Päivi Korhonen ja Juha Sainio Viisi vuotta työelämässä Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille Aarresaari 2006 Päivi Korhonen ja Juha Sainio Viisi vuotta työelämässä

Lisätiedot

Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla

Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla Arja Haapakorpi, Jyri Manninen & Paula Paasto Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla Vuonna 2001 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja päättötutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ VUONNA 2009 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot