ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS

Transkriptio

1 Espoon eteläosien yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B75:2005 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö

2 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä 3 1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys 4 2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 5 Maakuntakaava 5 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 5 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta 6 Asemakaava-alueiden rakentuminen 6 Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset 9 Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus 10 Asumisväljyyden kehitys Yhteenveto. Alueellinen väestönkehitys Koko Espoon väestö 11 Väestö suuralueittain 12 Kuvaluettelo Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos Kuva 4. Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (oranssi Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet Liitteet 1. Väestö suuralueittain Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot 3. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 ja pohjoisosien yleiskaavat. Mitoitus aluetyypeittäin. Valmistelijat Ulla-Maija Koskinen, puh Ritva Helminen-Halkola, puh JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus PL Espoon kaupunki 2

3 ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Tiivistelmä Tämä on selvitys, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti pyytää käsitellessään 2004 nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen palautteita. Väestönkehityksestä annettiin selvitettäväksi seuraavat asiat: "- Yleiskaavalehdotuksen vaikutukset väestön määrään eri alueilla. - Miten yleiskaavaluonnos toteuttaa valtuuston hyväksymän väestösuunnitteen suuralueittain ottaen huomioon hyväksytty alueittainen toteutumisaste" Tässä selvityksessä on tutkittu nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön toteuttamisen vaikutuksia suuralueittaiseen väestönkehitykseen. Lisäksi on otettu huomioon palautteen johdosta tehdyt muutosesitykset. Lähtökohtana ovat olleet kaupunginvaltuuston vuoden 2002 lopulla päättämät yleistavoitteet, luonnoksen maankäyttömääräykset ja suositukset sekä asemakaavoissa suunniteltu kerrosala. Selvitykseen on sisällytetty Espoon pohjoisosien yleiskaavojen ja asemakaavojen tarkastelu vastaavalla tavalla, jotta voidaan selvittää missä määrin päätös varautumisesta asukkaan väestösuunnitteeseen vuonna 2030 voi toteutua maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Tarkastelu pohjautuu nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen ja esittelijän siihen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta esittämiin muutoksiin. Selvitys sisältää alueittaiset arviot väestömääristä laskettuina - erikseen lainvoimaisilla asemakaava-alueilla ja - yleiskaavan asuntoaluevarauksilla, joille ei ole vielä tehty asemakaavaa sekä - väestömäärien muutokset Tarkastelu osoittaa, että nykyiset hyväksytyt maankäyttösuunnitelmat mahdollistavat noin asukkaan väestömäärän Espooseen vuoteen 2030 mennessä. Pientalovaltaisten alueiden toteutuminen on laskelmassa keskimäärin noin 90 %. Keskimääräinen asumisväljyys on tavoitteen mukainen 50 k-m2/asukas. 3

4 1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys Vuodenvaihteessa 2004/2005 Espoossa oli asukasta ja elokuussa 2005 noin Vuosina keskimääräinen väestönkasvu on ollut 3900 asukasta, kahtena viime vuonna kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Kaupungin hallintokeskuksen kehittämis- ja tutkimusryhmässä laaditussa ennusteessa Espoon väestö olisi vuoden 2013 alussa noin Ennusteen väestönkasvu on keskimäärin asukasta eli noin 1,5 % vuodessa. Kasvusta noin 2000 henkeä on syntyvyyden enemmyyttä, muu osa muuttovoittoa. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2013 kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo eniten noin 8850 asukkaalla, Suur-Espoonlahti yli 5000, Suur-Leppävaara ja Suur- Kauklahti lähes 3600 ja Suur-Marinkylä noin 2700 asukkaalla. Pohjois-Espoon kasvu olisi asukasta. Pienin väestönmuutos on Suur-Tapiolan alueella, noin 900 asukasta. Ennuste perustuu asunto-ohjelmoinnissa ennakoituun asuntorakentamiseen, jonka lasketaan jatkuvan vuoteen 2009 saakka lähes 3000 asunnon vuosivauhtia ja sen jälkeen laskevan noin asuntoon. (Lähde: Teija Jokiranta. Espoon väestöennuste Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä. Raportteja Espoosta 2/2005) Asukasta Väestöennustevaihtoehdot nopea kasvu perusvaihtoehto hidas kasvu toteutunut väestö Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja Kaupungin viimeksi laaditun pitkän aikavälin väestöennusteen vaihtoehdot vuoden 2030 tilanteessa ovat asukasta. (Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon kaupunki palvelukeskus, Tieto- ja tutkimuspalvelut). Espoon eteläosien yleiskaavatyössä on kaupunginvaltuuston hyväksymien keskeisten tavoitteiden mukaan varauduttu väestönkasvuun, joka koko Espoossa merkitsee asukasta vuonna

5 2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Espoon omat väestösuunnitteet ja ennusteet ovat sopusoinnussa seudullisiin suunnitteisiin ja suunnitelmiin, joita esitellään seuraavassa. Uudenmaan maakuntasuunnitelma Vuoteen 2030 tähtäävä maakuntasuunnitelma on parhaillaan luonnosvaiheessa. Maakuntahallitus käsitteli luonnoksen 13. kesäkuuta ja lähetti sen lausuntokierrokselle. Maakuntavaltuuston päätettäväksi suunnitelma tulee joulukuussa Suunnitelmaluonnoksen mukaan Uudellamaalla varaudutaan asukkaan eli keskimäärin 0,5-0,8 %:n vuotuiseen väestön kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Pääkaupunkiseudulla väestön määrä kasvaisi nykyisestä asukkaasta asukkaaseen, jolloin kasvu olisi noin 0,48 % - 0,72 % vuodessa. Lasten ja työikäisten osuudet alenevat ja yli 64 -vuotiaiden osuus kasvaa. Muuttoliike painottuu erittäin selvästi vuotiaisiin, mikä vaikuttaa Uudenmaan asukkaiden ikärakenteeseen. Muuttoliikkeen takia Uudenmaan väestön ikärakennemuutokset eivät ole yhtä voimakkaita ja jyrkkiä kuin muualla Suomessa. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu sekä asunnottomuuden poistaminen edellyttävät vuotuiseksi asuntotuotannoksi asuntoa. Asumisväljyyden kasvun oletetaan hidastuvan selvästi Uudellamaalla niin, että kaudella kasvu on noin 0,2 h-m2 (huoneistom2)vuodessa. Uudellamaalla suurin asumisväljyys oli vuonna 2000 Kauniaisissa 43 h-m2/asukas (kerrosalana noin 53,5 m2) ja Espoossa 33,5 h- m2/asukas (kerrosalana 43,5 m2). Uudellamaalla ei keskimäärin saavuteta Kauniaisten nykyistä asumisväljyyttä vuoteen 2030 mennessä. Maakuntakaava Ympäristöministeriössä on parhaillaan vahvistettavana maakuntakaava koko Uudenmaan alueelle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa Maakuntakaava perustuu Espoon osalta suunnitelukuun asukasta vuonna Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on hyväksynyt pääkaupunkiseudulle yhteisen vision ja visiota tukevat strategiset päämäärät osa-alueineen. Yksi näistä on kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteisillä maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että pääkaupunkiseutu vahvistaa asemaansa houkuttelevana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaympäristönä sekä viihtyisänä asuinpaikkana. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän, mikä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. Tämän lisäksi tulee varautua kehyskuntien väestönkasvuun ja kasvavaan työmatka- ja muuhun liikenteeseen koko laajalla Helsingin metropoliseudulla. 5

6 Maankäytön kehityskuvassa yhteisesti sovittujen merkittävien rakentamisalueiden ja infrastruktuurihankkeiden sekä alueen kannalta tärkeiden kehittämiskäytävien toteuttamiselle luodaan tavoitteellinen toteuttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään näiden yhteisten kärkihankkeiden toteuttamisedellytykset ja resurssitarpeet, koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia tarpeellisesta valtion osallistumisesta toteuttamiseen. (Pääkaupunkiseudun visio ja strategia ) Mankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia Kokouksessaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti esittää kaupungeille, että ne sisällyttäisivät yleiskaavoihinsa, asunto-ohjelmiinsa ja muihin suunnitelmiinsa Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskevassa asiakirjassa esitetyt linjaukset. Neuvottelukunta päätti lisäksi, että seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 tuodaan neuvottelukunnan käsiteltäväksi keväällä Yhteisvastuullisen asuntotuotannon tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat asunto-ohjelmatavoitteissaan väestön kasvuun ja väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Asuntotuotanto on monipuolista sekä asunto-, talotyyppien että rahoitusmuotojen osalta. Kaupunkimaisen pientalorakentamisen lisäksi myös kerrostalorakentamista kehitetään monipuolisemmaksi. Tavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain Pääkaupunkiseudun kaupungit lisäävät pientalovaltaisten asuntoalueiden kaavoitusta. Uusien suunnitteluratkaisujen myötä pientaloalueita kaavoitetaan lähes kerrostaloalueiden tehokkuudella. Rakentamisen tulee tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. (PKS:n neuvottelukunta, Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia ) 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta Tarkastelu on tehty erikseen lainvoimaisten asemakaavojen (elokuun 2005 tilanne) ja asemakaavoittamattomien alueiden osalta. Asemakaavoittamattomien alueiden mitoitus perustuu pohjoisosien vahvistettuihin yleiskaavoihin (PYK) ja eteläosien vuonna 2004 nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen (EEYK) ja siihen palautteen johdosta tehtyihin muutosehdotuksiin, jotka on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn lokakuussa Asemakaava-alueiden rakentuminen Yleiskaavaluonnoksessa lainvoimaisten asemakaavojen asumiseen varattu maankäyttö on yleispiirteistetty lainvoimaisten asemakaavojen alueilla asemakaavojen mukaisena ja alueet kuuluvat pääosin luokkaan -nykyisellään säilyvät alueet (A tai C, C-K). Lainvoimaisille asemakaava-alueille laskettu väestö vuonna 2030 Väestönkasvu Kerrostalot Rivitalot Erill.pientalot Kaikki alueet Eeyk PYK Espoo yhteensä Väestö

7 Asemakaava-alueille on laskettu sijoittuvan noin asukasta, kun nykyinen väestö asuntokortteleissa on noin asukasta ( as kaikki maankäyttömuodot huomioon ottaen). Lukuihin ei sisälly mm. rakennettuja Tapiolan rakennuskaavaalueita, joiden tietoja ei ole asemakaavarekisterissä, vaan nämä alueet on laskettu yleiskaavatasoisina nykyisten asukas- ja rakennustietojenperusteella. Vuonna 2005 (toukokuu) eteläosien asemakaavoitetuilla alueilla asui noin asukasta (ei sisällä Tapiolan asemakaavoittamattomia rakennuskaava-alueita) ja pohjoisosien asemakaava-alueilla noin asukasta. Vaikka asumisväljyys kasvaa nykyisestä, asemakaava-alueille voi sijoittua tulevaisuudessa vielä lisäväestöä. Lainvoimaisilla asemakaava-alueilla oli elokuun 2005 tilanteessa noin 11,7 milj. k-m2 suunniteltua asuinrakennusoikeutta, josta käytetyn rakennusoikeuden osuus eli kaavojen toteutumisaste oli - koko aineistossa keskimäärin noin 81 % - kerrostalokortteleissa noin 92% - rivitalokortteleissa noin 82 % ja - erillispientalojen korttelialueilla noin 65 %. (Espoon Xcity -rekisteritiedot). Toteutumisasteet ovat epätarkkoja ja todellisuudessa hieman korkeampia. Tonttikohtaisessa yleiskaavayksikön käyttöön saamassa aineistossa käytetty rakennusoikeus oli tasattu yhtä suureksi kuin suunniteltu, kuitenkin rakennusoikeuden ylitykset ovat suhteellisen tavallisia. toteutumisaste % Leppävaara Erillispientalojen rakennusoikeuden toteutuminen lainvoimaisissa asemakaavoissa Matinkylä Kauklahti Pohjois-Espoo Eeyk muutos Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Rivitalojen rakennusoikeuden toteutum inen lainvoimaisissa asemakaavoissa Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Pohjois- Espoo Eeyk PYK toteutumisaste % muutos

8 Rakennusoikeusvarantoja asuntorakentamiseen on kerrosaloina laskettuna yhteensä noin 2,2 milj.k-m2, eniten erillispientalojen korttelialueilla, yhteensä noin 1,2 milj. k-m2. Liitteestä 2 ilmenevät asemakaavojen rakennusoikeudet, rakennettu kerrosala, varannot ja nykyinen toteutumisaste suuralueittain ja rakennusten käyttötarkoitusluokittain. Arvioitaessa asemakaavojen toteutumista vuoteen 2030 mennessä kerrostalojen toteutumisasteeksi laskettiin lähes 100 %. Pientalorakennusoikeuden osalta kaupunginvaltuuston hyväksymissä yleistavoitteissa tavoitteeksi oli asetettu nostaa toteutumisaste 90 %:iin. Toteutumisasteen laskenta tehtiin tässä selvityksessä vaiheittain riippuen nykyisestä toteutumisasteesta. ja lisärakentamista laskettiin vain niille kaavayksiköille, joilla varantoa oli vähintään 100 k-m2. Nykytietojen pohjalta arvioitiin erillispientalojen realistiseksi keskimääräiseksi tavoitteelliseksi toteutumisasteeksi 85 %. ja rivitalojen 90 %. Mikäli nykyinen toteutumisaste oli tätä korkeampi, sitä ei laskelmassa enää nostettu. Lopullisessa laskelmassa asemakaavojen erillispientalojen rakennusoikeuden toteutumisaste nousi 89 %:iin ja rivitalojen 96 %:iin. Tähän vaikutti jo rakennettujen tonttien korkea toteutumisaste ja tyhjien tonttien mukaantulo rakennettavien joukkoon. Pienkiinteistövaltaisilla alueilla asemakaavojen toteutuminen on hidasta, kun taas yhtenäiseen maanomistukseen perustuvilla ja kerrosalamääriltään tuottajamuotoiseen rakentamiseen soveltuvilla alueilla suunnitellut rakennusoikeudet yleensä toteutuvat täysimääräisesti. Laskelmassa ei kuitenkaan voitu käyttää maanomistajatietoja, mihin vaikutti mm. lähtötietojen viivästyminen ja selvityksen aikataulu. Rakennetun asuntokerrosalan muutos asemakaava-alueilla Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos k-m Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kerrostalot Rivitalot Erillispientalot Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Lainvoimaisten asemakaavojen varantoa on eniten Leppävaaran suuralueella, missä se painottuu erillispientaloihin ja kerrostaloihin, toiseksi eniten Espoonlahdessa ja Vanhan-Espoon alueella, joissa molemmissa varanto on myös pientalovaltaista. henkeä Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla Kuva 4. Väestönmuutos asemakaavaalueilla. 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet asukasta 8

9 Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset Alueellinen väestönkehitys Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa esitetty kaavan asukasmitoitus oli noin henkeä, josta yleiskaavan asemakaavoittamattomilla alueilla, jotka pääosin ovat uusia ja kehitettäviä alueita. Yleiskaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen asemakaavoitus on edennyt useilla alueilla ja asemakaavoja on vahvistunut. Tässä laskelmassa asemakaavoittamattomien aluevarausten asukasmääräksi on arvioitu noin asukasta ja asemakaavat huomioon ottaen koko yleiskaava-alueen asukasmääräksi saadaan noin asukasta. Asemakaavoittamattomilla asuntoaluevarauksilla asuu tällä hetkellä noin asukasta, joten pelkästään yleiskaavassa suunnitellun maankäytön mukaisille alueille voi sijoittua lisäväestöä noin asukasta. Kaikkiaan asemakaava-alueet mukaan lukien eteläosien asukasmäärä voi kasvaa esitetyn maankäytön toteutuessa noin asukkaalla. Laskennassa aluevarausten aluetehokkuudet vaihtelivat käyttötarkoituksen (A, A1, A2, A3, AT tai C) ja maankäyttötyyppien (uusi, kehitettävä tai säilyvä alue) sekä alueen sijainnin mukaan. Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta esittelijän ehdottamat muutokset nähtävillä olleeseen luonnokseen merkitsevät yhteensä noin 900 asukkaan lisäystä. Leppävaaran ja Kauklahden suuralueiden asukasmäärät kasvaisivat noin 1000 asukkaalla ja Espoonlahden asukasmäärä pienenisi noin 900 asukkaalla, Tapiolassa ja Matinkylässä muutokset ovat marginaalisia. Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (ympyrädiagrammin oranssi) vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin asukasta (sisältää myös Tillinmäen alueen, jonka asemakaava on valituksenalainen). Alueiden nykyinen väestö on noin asukasta.kuvassa ei ole otettu huomioon esittelijän muutosehdotuksia. 9

10 Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus Alueellinen väestönkehitys Pohjoisosien yleiskaavan asemakaavoittamattomien aluevarausten kerrosalat on laskettu perustuen alueen pinta-alaan ja aluetehokkuuteen, joka vastaa kaavan asumisen liitekartan suosituksia (Asemakaavoittamattomien asuntoaluevarausten aluetehokkuusluokittelu, ). Kalajärven selvitysalue on laskettu kaavoitusohjelman yhteydessä tehdyn arvion mukaisena. Mitoituksia on myös jonkin verran tarkistettu vireillä olevien asemakaavojen luonnosten pohjalta, kuten Espoon keskuksen ja Suviniityn alueet, Perusmäki, Kaupunginkallio ja Vesirattaanmäki. Varausten kerrosalojen toteutuminen arvioitiin kerrostalojen osalta 100 %;iin, Pientaloalueiden (AP) osalta 66 %:iin ja kyläalueiden (AT) osalta 54 %:iin. Toteutumisarvioissa on otettu huomioon alueiden sijainti ja kiinteistönmuodostus. Yleiskaavojen asemakaavoittamattomille alueille laskettiin sijoittuvan Vanhan-Espoon alueella asukasta ja Pohjois-Espoon alueella asukasta. Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Asukkaat 2005 yhteensä 6100 henkeä( ympyrädiagrammin harmaa) ja asukkaat 2030 yhteensä henkeä (tumma punainen). Kuvassa erottuvat Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alueen ja Perusmäki-Viiskorpi kaavarunkoalueen rajaukset. Histan nykyinen asukasmäärä on noin 800 asukasta ja yleiskaavavarauksille laskettu vahvistettuun yleiskaavaan perustuva mitoitus noin 2500 asukasta. Perusmäki-Viiskorven alueen aluevarauksille laskettiin 3850 asukasta, kun nykyinen asukasmäärä on 655 asukasta. 10

11 Asumisväljyyden kehitys Yleiskaavaluonnoksen asuntoaluevarauksia mitoitettaessa keskimääräisen asumisväljyyden on laskettu olevan 50 k-m2/asukas, minkä kaupunginvaltuusto on myös päättänyt suunnittelun lähtökohdaksi. Huoneistoalana tämä vastaa noin 40 h-m2 /asukas. Keskimääräinen asumisväljyys on laskennallisesti asuntojen keskikoko jaettuna asuntokuntien keskikoolla. Asumisväljyyden kasvu nykyisestä noin 43 k-m2/asukas tasosta perustuu arvioituun asuntojen keskikoon kasvuun ja asuntokuntien keskikoon pienenemiseen. Pientalotuotannon lisäys Espoossa on kasvattanut koko asuntokannan keskikokoa ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneiden pientaloasuntojen keskikoko oli Espoossa 126 hm2 ja kaikkien valmistuneiden asuntojen 85 hm2. Vuonna 2000 koko asuntokannan asuntojen keskikoko oli noin 80 hm2. Perhekoon oletetaan tulevaisuudessa pienenevän, ts. pienten asuntokuntien osuus kasvaa, millä on vaikutuksia keskimääräiseen asumisväljyyteen. Tilastot osoittavat, että mitä pienempi asuntokunta on, sitä enemmän henkilökohtaista huoneistopinta-alaa on käytössä. Yhden henkilön asuntokunnissa keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2000 noin 55 hm2, mutta 4 henkilöä ja sitä suuremmissa asuntokunnissa vain h-m2/asukas. Maankäytön mitoituksessa on syytä varautua myös ns.asuntovaraumaan, joka käsittää tyhjiä tai tilapäiskäytössä olevia asuntoja tai ns. kakkosasuntoja. 4. Väestönkehitys Koko Espoon väestö Laskelman lopputuloksena asemakaavojen rakennusoikeuksien ja asemakaavoittamattomien yleiskaavavarausten tarkastelun perusteella päädytään kokonaisväestöön noin asukasta, mihin sisältyy ns. muuta väestöä arvioidut 4000 asukasta. Aluevarauksille sijoittuu asemakaavoissa ja yleiskaavoissa suunniteltua rakennusoikeutta tai kerrosalaa yhteensä noin 15,5 miljoonaa k-m2. Pientalovaltaisten alueiden toteutumisaste on laskelmassa keskimäärin noin 90 (tarkasti 88 %), mikä oli myös päätetty tavoitteeksi kaupunginvaltuuston yleistavoitteissa. Asumisväljyys on 50 k-m2/asukas. Arvioitu asukasmäärä kasvaa, mikäli toteutumisaste nousee. tai päinvastoin. Tällaisenaan laskelma vastaa suuruusluokaltaan eteläosien yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia koskevaan kysymykseen, ts. aluevaraukset vastaavat määrällisesti kaupunginvaltuuston hyväksymiä tavoitteita. Eteläosien yleiskaava-alueen kokonaisväestöksi on laskettu asukasta ja pohjoisosien väestöksi asukasta. 11

12 Väestö suuralueittain Alueittainen väestönkehitys on laskettu yleiskaava-alueiden lisäksi suuralueittain, mikä vastaa yleistä tilastollista seurantaa, poikkeuksena Ymmerstan alue. Suuraluetasolla ei ole voimassa aluekohtaisia väestösuunnitteita. Verrattuna eteläosien yleiskaavaluonnoksen selostuksessa (2004, s.18) esitettyihin lukuihin suurin muutos koskee Kauklahtea, jonka asukaslukuarvio vuodelle 2030 on noin 1500 asukasta suurempi. henkeä Laskettu väestönmuutos alueittain Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet asukasta yleiskaava-alueet asukasta Eteläosien yleiskaava-alueella kokonaiskasvu olisi noin asukasta, josta yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toisi noin asukasta. Espoon väestö suuralueittain Mitoitus Suuralue Kasvu Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain Määrällisesti suurin väestönkasvu kohdentuu selvityksen mukaan Espoonlahden ja Vanhan- Espoon suuralueille. Virallisesti Vanhan-Espoon suuralueeseen kuuluva Ymmersta (pienalue 616) on laskettu Suur-Leppävaaran lukuihin, koska alue kuuluu eteläosien yleiskaavaalueeseen % väestörek. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Ykalue Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Pohjois-Espoon yk Muu väestö Koko Espoo (Laskelmassa on otettu huomioon esittelijän luonnokseen palautteen johdosta esittämät muutosehdotukset 11/2005) 12

13 Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet

14 Väestö suuralueittain liite 1 Pohjoisosien yleiskaavat ja eteläosien yleiskaava-luonnos Asukkaat kaavaalueittain Mitoitus 2030 Kasvu Suuralue Asema- yleiskaava- ######## Asema- yleiskaava- yhteensä Kasvu % asemakaava- yleiskaavakaavat 2005 alueet 2005 väestörek. kaavat * alueet alueet alueet Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Ykalue Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Pohjois-Espoon yk Yhteensä Muu väestö Koko Espoo Pohjois-Espoon aluevaraukset ovat pohjoisosien yleiskaavojen mukaiset. * Lainvoimaiset asemakaavat tilanteessa 8/2005 uusi tilastoaluejako Leppävaara/Tapiola (Laajalahti Tapiolan suuralueella) Ymmerstan alue 616 suuralueelta 6 siiirretty laskelmassa Leppävaaraan, koska kuuluu EEYK:n alueeseen. Muutokset, jotka sisältyvät mitoituslaskelmaan Suuralue Asukkaita 2030 KSL esittelijä 11/2005 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon Yk-alue

15 Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot liite 2 Lainvoimaiset asemakaavat 8/2005 (Espoo xcity) Tilastojako vanha, Eeyk-luonnoksen rajauksen mukainen (Ymmersta Leppävaarassa) Rakennettu Suunniteltu ja Käyttämätön Toteutumis- Toteutumis- Asumis- Rakennettu Suur- käyttö- rakennus- aloitettu rakennus- aste % aste % väljyys k-m2 Asukkaat k- tarkoitus oikeus 2005 oikeus 2005 m2/asukas alue k-m2 k-m2 k-m AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR AK AO AR A kaikki AK AO AR AO+AR Eeyk A kaikki AK AO AR AO+AR PYK A kaikki AK AO AR AO+AR Eeyk=Espoon eteläosien yleiskaava-alue Suuralueet: PYK=pohjoisosien yleiskaava-alue 1 Leppävaara 2 Tapiola A=Asuinrakennusten korttelialueet 3 Matinkylä AK=Asuinkerrostalojen korttelialueet 4 Espoonlahti AR=rivitalojen ja muiden pientalojen kuin erillispientalojen korttelialueet 5 Kauklahti AO=erillispientalojen korttelialueet 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo

16 Mitoitus aluetyypeittäin 2030 Alueellinen väestönkehitys Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 (EEYK) ja pohjoisosien yleiskaavat (PYK) liite 3 EEYK-alue Pientalovaltaiset alueet Kerrostalo- Kaikki Rak.oikeus Rakennettu 2030 kerrosalan asukkaita valjyys alueet alueet 1000 k-m k-m2 tot.aste% 2030 k-m2/asukas asukkaita asukkaita A A AT ykalueet yht asemakaavat alueet yhteensä Ksl Esittelijän muutosehd. 11/ PYK-alue ykalueet yht asemakaavat alueet yhteensä Espoo muu väestö 4000 Espoo yhteensä