TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 21/2007 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Knuts Lars Runar jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Saksa Kirsti jäsen von Schöneman Arja jäsen Huovinen Pentti kv:n pj Nieminen Mikko kv:n vpj, poistui klo Järvensivu Jukka kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra, poistui klo Mäntylä Heikki kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra Törmä Sakari vt. kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra Fager Mia lakimies, sihteeri Heino Paula tiedotuspäällikkö Hurme Hannu yhteisten työmuotojen johtaja Kaisti Aapo talous ja suunnittelujohtaja Kallio Hannu hallintojohtaja, poistui klo Kosola Seppo kiinteistöjohtaja Hokka Irma talouspäällikkö Poissa Korhonen Pentti jäsen Hirvonen Martti kirkkoherra Rinne Heimo kirkkoherra 551 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 553 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 554 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin puheenjohtajan toteamalla lisäyksellä pöydälle jaetuista liitteistä hallintojohtajan asiaan PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsti Saksa ja Arja von Schöneman. 556 ILMOITUSASIAT 1. Pöytäkirjoja musiikkitoimikunnan pöytäkirja nro 5/ työympäristötoimikunnan pöytäkirja 6/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin.

3 Hallintojohtajan asiat 557 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 29 / 2007 Yleiskirje sisältää ohjeet vuoden 2007 väestö ja toimintatilastotietojen ilmoittamisesta Kirkkohallitukselle. Tilastojen tarkoituksena on palvella seurakuntien toiminnan ja talouden suunnittelua ja analysointia sekä välittää tietoja seurakuntien väestönmuutoksista ja toiminnasta kirkon eri sidosryhmille. Tilastotiedot annetaan väestömuutoksista, avioliitoista, yleisestä seurakuntatyöstä, lapsi, nuoriso ja rippikoulutyöstä, diakoniasta ja lähetyksestä. Seurakunnat saavat yleiskirjeen suoraan, joten yleiskirje lähetetään tiedoksi vain muille asianomaisten yksikköjen johtajille. Yleiskirje on nähtävissä sihteerin kokousasiakirjoissa. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 29 / 2007 saaduksi. Yleiskirje lähetetään tiedoksi ja toimenpiteitä varten keskusrekisterin johtajalle, yhteisten työmuotojen johtajalle, diakoniajohtajalle ja lähetyssihteerille. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 558 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 30 / 2007 Yleiskirjeessä ilmoitetaan Porissa järjestettävästä Kirkko ja kulttuuriympäristö seminaarista. Kirkko ja kulttuuriympäristö on Kirkkopalvelut ry:n ja yhteistyötahojen toimeenpanema ympäristökasvatushanke. Hankkeen tavoitteena on edistää rakennetun kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön vuorovaikutusta ja arvostusta Suomen evankelis luterilaisen kirkon yhteiskunnallisessa ja seurakuntatyössä sekä tukea kirkon kokonaisteemaa vuodesta 2009 alkaen. Seminaarista on ilmoitettu kiinteistöjohtajalle. Yleiskirje on nähtävissä sihteerin kokousasiakirjoissa.

4 Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 30 / 2007 saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 559 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A 5 / 2007 Yleiskirjeen sisältö on seuraava: Kirkon uusi yleinen virka ja työehtosopimus Yleistä 2. Kirkon yleisen virka ja työehtosopimuksen palkkausmääräykset ja niiden soveltaminen palveluksessa olevaan henkilöstöön 2.1. Täytäntöönpanon pääkohdat 2.2. Tehtävien sijoittelusta vaativuusryhmiin 3. Sopimuskorotukset Kuukausipalkkainen työntekijä ja muu viranhaltija kuin kirkkoherra 3.2. Kirkkoherra 3.3. Tuntipalkkainen työntekijä 3.4. Eräät muut palkantarkistukset lukien 3.5. Tarkistetun palkan maksaminen 4. Muut palkantarkistukset sopimuskaudella 4.1. Vuosien 2008 ja 2009 yleiskorotukset 4.2. Vuosien 2008 ja 2009 järjestelyerät Palkkausjärjestelmäerä Palkkausjärjestelmäerä Tekstimuutokset 6. Muut sopimusmuutokset Palkka asiamies on selostanut työntekijöille uutta palkkausjärjestelmää kolmessa tilaisuudessa. Lisäksi ilmestyi henkilökuntalehti Naakka, jossa selostettiin uutta palkkausjärjestelmää ja pääkohtia uudesta virkaja työehtosopimuksesta. Yleiskirje on lähetetty tiedoksi ja noudatettavaksi taloustoimistoon palkanlaskentaan. Yleiskirje on nähtävissä sihteerin kokousasiakirjoissa. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A 5 / 2007 saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta.

5 hyväksyttiin. 560 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A 6 / 2007 Yleiskirjeen aiheet ovat: 1. Kirkon alan työolobarometri Tykyhelmi, 11. työhyvinvointisymposium Kuopiossa 3. Työyhteisöliikunta 2010 kampanja etenee 1. Kirkon alan työolobarometri 2007 Kirkkohallitus, Työturvallisuuskeskus ja Tilastokeskus ovat valmistelleet yhdessä Kirkon alan työolobarometri 2007 tutkimuksen tekemistä. Tutkimuksen avulla selvitetään seurakunnissa, seurakuntayhtymissä ja kirkon hallinnossa työskentelevän henkilöstön käsityksiä työstä ja työolosuhteista. Kyseessä on neljäs tällainen työolobarometritutkimus. Tutkimukseen valitut henkilöt on poimittu satunnaisotannalla Kirkon työmarkkinalaitoksen palvelussuhderekisteristä. Otoksen suuruus on 600 henkilöä. Haastattelut tehdään puhelimitse välisenä aikana. 2. Tykyhelmi, 11. työhyvinvointisymposium Kuopiossa Kuopiossa järjestetään Tykyhelmi 11. työhyvinvointisymposium. Ohjelma sisältää työyhteisön hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Ohjelman näkökulmana on muutoksen hallinta ja johtamisen sekä työhyvinvoinnin tukeminen muutoksessa. Symposium on tarkoitettu kirkkoherroille, seurakuntien talous ja henkilöstöhallinnon johdolle, työsuojelupäälliköille sekä muille yhteistoimintaorganisaation jäsenille. Ohjelma ja ilmoittautumisloma löytyvät osoitteesta /sosterv/. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Työyhteisöliikunta 2010 kampanja etenee Valtakunnallinen Työyhteisöliikunta 2010 kampanja on etenemässä. Kirkon työmarkkinalaitos suosittelee, että seurakunnat tutustuvat Työyhteisöliikunta 2010 hankkeeseen ja esimerkiksi työpaikkakokouksissa ja / tai työympäristötoimikunnassa pohtivat, miten työpaikalla voidaan tukea ja edistää henkilöstön aktiivista liikuntaa.

6 Hankkeesta on saatavissa tietoa Internetistä osoitteesta tyoyhteisoliikunta2010.fi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä työyhteisöliikuntaa tuetaan myöntämällä avustusta kuntoiluun vuosittain 70 euroa / henkilö. Avustuksen voi käyttää kaikenlaiseen kuntoiluun (esim. uinti, voimistelu, kuntosali. laskettelu yms.) Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A 6 / 2007 saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin ja päätettiin lähettää tiedoksi työympäristötoimikunnalle. 561 VUODEN 2008 KOULUTUSSUUNNITELMAT Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin antamien ohjeiden mukaan laaditaan syksyisin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän eri yksiköissä seuraavan vuoden koulutussuunnitelma, joka tulee lähettää tuomiokapitulille mennessä. Seurakunnat lähettävät koulutussuunnitelmansa seurakuntaneuvostojen käsittelyn jälkeen suoraan tuomiokapitulille. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on varattu koulutussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen määräraha, joka on suuruudeltaan yksi prosentti palkkasummasta. Taloustoimisto on jakanut määrärahan palkkojen suhteessa, ja yksiköille on annettu ohjeluvut, jotka ovat seuraavat: Liite Yksikköjen koulutussuunnitelmat on laadittu tuomiokapitulin lomakkeille ja kuuluvat seuraavasti: Liite Koulutustoimikunta on käynyt läpi esitetyt koulutussuunnitelmat ja tehnyt niihin pieniä muutoksia. Muutokset koskevat lähinnä koulutussuunnitelmiin sisältyviä matkoja, joista koulutustoimikunta haluaa saada erilliset esitykset matkakohteiden ja ohjelmien valmistuttua matkojen koulutuksellisen osuuden arviointia varten. Koulutustoimikunnan perustelut muutoksiin ovat seuraavat: Perheneuvonta perheasiain neuvottelukeskuksen koulutusmäärärahan ylittyminen 1871 eurolla hyväksytään. Ylitys ei tule aiheuttamaan kokonaiskoulutusmäärärahan ylittymistä, koska kokemuksen mukaan määrära

7 hasta jää vuosittain jonkin verran käyttämättä peruuntuneitten osallistumisten tms. johdosta. Ylitys on ymmärrettävä, koska perheasiain neuvottelukeskuksen henkilökunnan tarvitsemat koulutukset ovat pitkäkestoisia ja kalliita koulutuksia, kun taas pienen yksikön palkkamäärärahoista laskettu koulutusmäärärahan osuus on pieni. Vuoden 2008 ylitys johtuu Seppo Honkalan paripsykoterapiakoulutuksesta, joka on alkanut vuonna 2006 ja jatkuu vuoteen Perheasiain neuvottelukeskuksen esityksessä ei ole Honkalan koulutuksen lisäksi muita koulutuksia. Sairaalasielunhoito poistetaan määrärahan ylittävä varaus 225 euroa. Työnohjaus, retriitti, sielunhoidon toimisto merkitään varaukseksi 1021 euroa. Lapsityö poistetaan 1500 euron matkavaraus. Matkasta tulee tehdä erikseen esitys koulutustoimikunnalle, kun on selvillä ohjelma ja osallistujat. Määrärahan ylitykseen käytetään 205 euroa kasvatusasiain keskuksen määrärahasta. Kiinteistötoimisto poistetaan KiHV:n neuvottelupäivät, koska neuvottelupäivien kustannuksia ei noudatetun periaatteen mukaisesti makseta koulutusmäärärahasta. Kiinteistötoimi poistetaan esityksestä SVTL:n Kirkonpalvelijoiden neuvottelupäiville osallistumiseen tarkoitettu 2400 euroa. Matkasta tulee tehdä erikseen esitys koulutustoimikunnalle, kun on selvillä neuvottelupäivien ohjelma ja osallistujat. Hautausmaahallinto poistetaan Hautausmaiden työhuonekunnan opintoja kesäretkeen esitetty 1350 euroa ja Hautausmaiden vakituisten ja kausityöntekijöitten opintomatkaan esitetty 3500 euroa. Matkoista tulee tehdä erikseen esitys koulutustoimikunnalle, kun matkaohjelmat ja osallistujat on selvitetty. Yhteenveto koulutusmäärärahojen käytöstä koulutustoimikunnan käsittelyn jälkeen on seuraava: Liite Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä vuoden 2008 koulutussuunnitelmat koulutustoimikunnan tekemin muutoksin. Samalla kirkkoneuvosto oikeuttaa käyttämään jäljelle jäävän koulutusmäärärahan euroa (sisältää varaukset euroa) myöhemmin vuoden varrella ilmenevään koulutukseen koulutustoimikunnan päätöksellä. Ilmoitus koulutussuunnitelmien hyväksymisestä ao. yksiköille ja tiedoksi tuomiokapitulille. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin.

8 N VANHUSTYÖN STRATEGIA 2015 asetti kokouksessaan työryhmän laatimaan seurakuntayhtymän vanhustyön strategian vuoden 2006 loppuun mennessä. Myöhemmin työryhmä sai lisäaikaa lokakuun 2007 loppuun. Työryhmään ovat kuuluneet Hannu Suihkonen (pj.), Anna Mari Nieminen (siht.), Salme Ahlamo. Markku Jyväs, Hannu Kallio, Pirkko Larkela, Laila Loukonen, Johan Mullo, Heikki Mäntylä, Anne Norvasuo ja Hanna Saari työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja esittää kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vanhustyön strategian Strategiassa käsitellään mm. seurakunnallisen vanhustyön lähtökohtia ja periaatteita, vanhusten tilannetta Turussa ja Kaarinassa ja vanhustyön tilannetta sekä vanhustyön vahvuuksia seurakuntayhtymässä. Strategiassa esitetään myös vanhustyön kehittämistavoitteita ja toimenpide esityksiä seurakuntayhtymälle, seurakunnille ja yhteisille työmuodoille. Strategia jaetaan tämän esityslistan liitteenä kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuville tutustumista varten ja varsinaisesti asia otetaan käsittelyyn kirkkoneuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvosto merkitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vanhustyön strategian 2015 saaduksi tutustumista varten ja päättää, että asiaa käsitellään ja sitä aiheutuvista toimenpiteistä päätetään kirkkoneuvoston seuraavassa kokouksessa Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 563 KIRKON UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Kirkon piirissä solmittu Kirkon virka ja työehtosopimus tuli voimaan ja sopimuskausi kestää tammikuun 2010 loppuun. Uuden sopimuksen keskeisin asia on sopimuksen sisältämä uusi palkkausjärjestelmä, joka korvaa H, R ja L palkkahinnoittelut. Palkka asiamiehen (lakimies Mia Fager), palkka asiamiehen varamiehen (talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti) ja hallintojohtajan uuden järjestelmän mukaisen palkan määrittelee Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunta kokouksessaan Sopimus sisältää omat palkkausmääräyksensä kirkkoherroille, tuntityöntekijöille sekä opiskelija, oppisopimus ja kesätyöntekijöille. Sopimuskauden palkankorotusten kustannusvaikutus on yhteensä 9,3 %, josta

9 ,9 % maksetaan yleiskorotuksina kaikille ja 1,4 % käytetään uuden palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen saavuttamiseen. Lakimies Mia Fager pitää alustuksen uudesta palkkausjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta. H, R ja L palkkahinnoittelujen piiriin kuuluneen työntekijän varsinainen palkka (kokonaispalkka) tulee muodostumaan uudessa järjestelmässä neljästä palkanosasta: 1. tehtäväkohtaisesta palkanosasta (= peruspalkka) 2. vuosisidonnaisesta palkanosasta (entinen kokemuslisäjärjestelmä) 3. harkinnanvaraisesta palkanosasta (max 10 % peruspalkasta; voimaan aikaisintaan alkaen) ja 4. mahdollisesta muusta lisäpalkasta. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön asteittain ja aikaisintaan alkaen työntekijän uuden järjestelmän mukainen varsinainen palkka voi koostua kaikista neljästä palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtaisen palkanosan käyttöönotossa on kolme tärkeää ajankohtaa, , ja Ensimmäisessä vaiheessa vanhan H, R ja L hinnoittelun mukainen peruspalkka muunnetaan uuden järjestelmän mukaiseksi peruspalkaksi taannehtivasti 1.5. alkaen niiden työntekijöiden osalta, joiden palvelussuhde seurakuntayhtymään (sisältäen myös seurakuntien palveluksessa olevat) on alkanut 1.5. tai sen jälkeen ja jotka olivat seurakuntayhtymän palveluksessa ja Palkkaus alkaen: 1. Työntekijän tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuutensa perusteella kuuluu. 2. Vanha peruspalkka muutetaan uudeksi lisäämällä siihen 1,8 %. 3. Vanhat lisät lisätään korotettuun peruspalkkaan 100 euroon asti ja ylimenevästä osasta muodostetaan henkilökohtainen lisä. 4. Jos kohtien 2. ja 3. mukaisesti korotettu palkka on pienempi kuin valitun vaativuusryhmän vähimmäispalkka, peruspalkkaa korotetaan vähimmäispalkan tasolle, kuitenkin enintään 40 eurolla. 5. Näin saatuun peruspalkkaan lisätään vuosisidonnainen palkanosa, joka voi olla 4 vuotta = 3 %, 6 vuotta = 7 %, 8 vuotta = 11 %, 10 vuotta = 15 % ja 13 vuotta = 18 %. Kohtien 1 5 mukaan määräytyvää palkkaa maksetaan tehtävän haltijalle alkaen.

10 Palkkaus alkaen: Palkkoihin tehdään yleiskorotukset siten, että uuden palkkausjärjestelmän mukaisia palkkoja korotetaan 3,4 prosentilla, kirkkoherrojen palkkoja korotetaan 4,7 prosentilla ja tuntipalkkoja 4,7 prosentilla. Samalla vaativuusryhmien vähimmäispalkat korottuvat vastaavilla prosenteilla. Uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan ja sen jälkeen alkaneissa palvelussuhteissa heti palvelussuhteen alusta lukien. Takautuvat palkkaerät maksetaan työntekijöille marraskuun aikana ja uuden järjestelmän mukaiset palkat normaaliaikataulussa joulukuusta alkaen. Palkkaus alkaen: Mikäli tehtäväkohtainen palkanosa on edelleen alle vaativuusryhmän vähimmäispalkan, peruspalkkaa korotetaan vähimmäispalkan tasolle, kuitenkin enintään 50 eurolla. Tässä vaiheessa tehtävälle määritellään oikea tehtäväkohtainen palkka, jonka on oltava vähintään tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen. Peruspalkka voi olla vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa suurempi, kun siinä on piirteitä ylemmästä vaativuusryhmästä, se on muita samaan ryhmään sijoitettuja tehtäviä vaativampi tai on olemassa jokin erityinen peruste, jota ei ole voitu ottaa huomioon vaativuusryhmää vaativuuskriteereiden perusteella määriteltäessä. Erityinen peruste voi olla esim. tehtävän toimintaympäristö, sen laajuus tai monialaisuus tai jokin muu tehtävälle asetettu vaatimus. Erityisen perusteen johdosta tehtävän peruspalkka voi olla jopa seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeampi. Helmikuussa 2008 kirkkoneuvosto tulee päättämään jokaisen tehtävän peruspalkasta, joka voi olla valitun vaativuusryhmän alarajapalkka tai palkka vaativuusryhmän sisältä tai palkka seuraavan vaativuusryhmän sisältä. Oikean peruspalkan määrittämisen jälkeen työnantaja käyttää 0,8 % marraskuun 2007 palkkaerästä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen määritellyn oikean peruspalkan saavuttamiseksi. Palkkausjärjestelmäerän kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti järjestöjen kanssa. Vasta alkaen on siis tiedossa uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvan tehtävän tehtäväkohtainen peruspalkka. Kun siihen lisätään työntekijän työkokemuksen perusteella määräytyvä vuosisidonnainen palkanosa sekä mahdollinen henkilökohtainen lisä, saadaan työntekijän varsinainen palkka.

11 Aikaisintaan alkaen voidaan ottaa käyttöön henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin perusteella määräytyvä harkinnanvarainen palkanosa, jonka suuruus voi olla enintään 10 % tehtävän vaativuusryhmän peruspalkasta. Sen maksamisen perusteina on työntekijän ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotosta ja sen maksamisperusteiden määrittelystä sovitaan ennen käyttöönottoa paikallisesti. Tehtäväkohtaisen palkanosan käyttöönotto on prosessina edennyt seurakuntayhtymässä seuraavasti: 1. Esimies ja työntekijä kävivät keväällä 2007 ET keskustelun, jossa työntekijän tehtävästä laadittiin tehtävänkuvaus uuden palkkausjärjestelmän mukaiselle lomakkeelle. Lomake on seuraava: Liite Tehtävänkuvauksen laatimisessa pyrittiin yksimielisyyteen esimiehen ja työntekijän välillä, mutta erimielisyystapauksissa sisältö oli työnantajan kanta ja työntekijän perusteltu eriävä kanta kirjattiin lomakkeelle. Esimies toimitti tehtävänkuvauksen ja vaativuusryhmäehdotuksensa palkka asiamiehelle toukokuussa. 2. Työnantajaryhmä, johon kuuluvat palkka asiamies, palkka asiamiehen varamies, hallintojohtaja ja kirkkoherrojen edustajana Maarian seurakunnan kirkkoherra Heimo Rinne, muodosti työnantajanäkemyksen tehtävien vaativuusryhmäsijoitteluista kesän ja alkusyksyn aikana. Työryhmä valitsi kaikille uudistuksen piiriin kuuluville tehtäville vaativuusryhmän analysoimalla laadittuja tehtävänkuvauksia ja vaativuusryhmien viittä vaativuuskriteeriä keskenään. Työryhmä on joissain tapauksissa muuttanut tehtävänkuvauksissa valittuja kriteerejä ja esimiehen vaativuusryhmäehdotusta, jotta ne olisivat yhdenmukaisesti ja samoin perustein laadittuja koko yhtymän piirissä. Vaativuusryhmittely ja niiden vähimmäispalkat ovat seuraavat: Liiteet Työnantajaryhmä neuvotteli näkemyksistään tehtävien vaativuusryhmäsijoitteluiksi työntekijöiden edustajien kanssa käymissään täytäntöönpanoneuvotteluissa ja Neuvotteluissa pyrittiin yksimielisyyteen. Erimielisiksi jääneistä sijoitteluista kirjattiin järjestöjen eriävät kannat perusteluineen pöytäkirjaan. Liite EI JULKISUUTEEN Täytäntöönpanoneuvottelujen perusteella työnantajatyöryhmä teki seuraavat korotukset:

12 Erityisammattimiehistä Niku Vainio, Tomi Leppänen ja Juha Turtiainen vaativuusryhmään 403; tehtävä edellyttää erityistä asiantuntijuutta ja/tai koulutusvaatimus voi lähentyä 500 ryhmän tasoa. 2. Toimistovirkailijoista monistaja (Jari Holttinen, Margit Salonen) ryhmään 402 ja monistamonhoitaja ryhmään 403; monistajan tehtävä vastaa perustoimistovirkailijan tehtävää ja vaatii erityistä toimistoohjelmien tuntemusta ja monistamonhoitajan tehtävä vaatii samoin erityistä toimisto ohjelmien tuntemusta, sisältää myös alan teknisen kehittämisvastuun ja on esimiestehtävä. 3. Lastenohjaaja yhteyshenkilöt vaativuusryhmään 402; vuorovaikutuksen vaativoituminen yhdellä pykälällä verrattuna muihin lastenohjaajiin. 4. Kiinteistötyöntekijät Erik Lehtovaara ja Kari Rantala ryhmään 401; muut lähinnä vastaavat tehtävät ryhmässä Tuomiokirkon ylivahtimestari ryhmään 403, vahtimestarit Routi, Hellberg ja Vierula ryhmään 402; perusteluina tuomiokirkon vaativammat tehtävät, välttämätön kielitaitovaatimus opastuksissa ja ylivahtimestarilla esimiestehtävä. Mikaelin kirkon suntio vaativuusryhmään 402; perusteluina tehtävä vastaa lähinnä tuomiokirkon vahtimestarin tehtävää, iso kirkko ja yksin vastuullinen. 6. Vahtimestarit pääsääntöisesti ryhmään 401, poikkeuksena pienimpien ja vähätilaisuuksisten paikkojen vahtimestarit, jotka ryhmässä 303: Heli Saarto, Katariina Saarenpää (siivooja), Pirkko Rantanen, Jaana Sjöblad ja Aino Koivukangas. Siivoojat, kappelien siivooja/ vahtimestarit ja huoltokeskuksen siivooja/vahtimestarit kaikki ryhmään 303. Täytäntöönpanoneuvottelujen jälkeen työnantajaryhmän kannanotto tehtävien vaativuusryhmiksi palautettiin esimiehille, jotka ovat informoineet työntekijöitään tehtävien vaativuusryhmistä ja mahdollisista muutoksista tehtävänkuvauksiin. Sekä esimiehillä että työntekijöillä oli mahdollisuus jättää eriävä näkemyksensä perusteluineen palkkaasiamiehelle viimeistään perjantaina päättää tehtävien vaativuusryhmistä ja peruspalkoista kokouksessaan Takautuvat palkkaerät maksetaan työntekijöille marraskuun aikana ja uuden järjestelmän mukaiset palkat normaaliaikataulussa joulukuusta alkaen. Työnantajatyöryhmän esitys tehtävien vaativuusryhmiksi ja peruspalkoiksi alkaen on seuraava: Liite EI JULKISUUTEEN. Työnantajatyöryhmän työskentely on tapahtunut analysoimalla tehtävänkuvauksia ja vaativuusryhmien kriteereitä keskenään. Samalla on pidetty huolta kokonaisuudesta eli että tehtävät sijoittuvat myös toisiinsa nähden oikeudenmukaisesti vaativuusryhmiin. Valtaosiltaan työnantajatyöryhmän

13 esitykset vastaavat esimiesten tekemiä ehdotuksia tehtävien vaativuusryhmäksi sekä yksiköissä laadittuja tehtävänkuvauksia. Työn edetessä työryhmä on havainnut, että työntekijöillä on valtavia odotuksia uuteen palkkausjärjestelmään kohdistuen. Uudistukselta odotetaan selkeää tasokorotusta lähes jokaisen palkkaan. Vanha palkkajärjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Uuden järjestelmän tavoitteena on ikään kuin aloittaa tehtäväkohtaisen palkan määrittely puhtaalta pöydältä; huomioidaan nykytehtävät ja niiden perusteella määritellään tehtävän vaativuusryhmä ja myöhemmin alkaen peruspalkka. Määrittelyistä voi olla seurauksena tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittäminen vanhaa palkkaa alemmalle tasolle, korkeammalle tasolle tai lähes samaan vanhan palkan kanssa. Kaikki vanhan järjestelmän mukaiset palkat eivät ole olleet virheellisiä siten, että kaikille tulisi muutoksessa palkankorotus. Nyt työssä olevien työntekijöiden maksupalkka ei kuitenkaan laske uuteen järjestelmään siirtymisen myötä. Jos tehtävän peruspalkka määritetään vanhaa palkkaa matalammalle tasolle, työntekijä jää ns. takuupalkalle. Uudistusta valmistelleen työryhmän tavoitteena ei ole ollut jättää ketään takuupalkalle, mutta ei myöskään tuottaa kaikille palkankorotusta. Työnantajaryhmä on tehnyt työtään uusien sopimusmääräysten ja Kirkon työmarkkinalaitoksen laatimien soveltamisohjeiden mukaan. Työryhmä on pitänyt tärkeänä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotossa sovelletaan johdonmukaisesti annettuja määräyksiä ja ohjeistuksia, jolloin lopputuloksena on johdonmukainen ja avoimesti perusteltavissa oleva kokonaisuus. Ongelmallisimmaksi työryhmä on kokenut sen, että palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön osissa. Tehtävän vaativuusryhmä määritellään 1.5. alkaen, mutta tehtävän oikea euromääräinen peruspalkka vasta alkaen. Henkilökohtainen palkanosa voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan lukien. Työntekijät eivät koe uutta järjestelmää sen ensimmäisessä vaiheessa kannustavaksi ja työryhmän kokemus on, etteivät työntekijät malta odottaa siihen saakka, kunnes uuden järjestelmän mukainen palkkaus on kokonaisuudessaan tiedossa. Työryhmän mielestä työntekijöiden ja järjestöjen huoli on tältä osin ennenaikainen. Edellä kerrottua ongelmaa kuvastaa se, että tehtävässä mahdollisesti oleva erityinen peruste huomioidaan palkanmäärittelyssä vasta alkaen. Olemassa oleva erityinen peruste voi silloin nostaa palkan jopa seuraavan vaativuusryhmän palkkahaarukkaan. Työryhmän arvion mukaan näin tuleekin käymään useissa tehtävissä ja jopa joissain tehtäväryhmissä. Työntekijöiden ja osin järjestöjenkin mielestä tällainen erityinen peruste tulisi kuitenkin huomioida jo vaativuusryhmää valittaessa. Näin toimittaessa tehtäisiin uudelle palkkausjärjestelmälle väkivaltaa, koska vaativuusryhmien kriteerit ohitettaisiin tehtävän sijoittelussa. Kirkkohallituksen ohjeistuksenkin mukaan erityinen peruste tulee nimenomaan huomioida peruspalkan

14 määrittämisen yhteydessä alkaen, eikä seuraavaan vaativuusryhmään nostavana tekijänä jo 1.5. alkaen. Työryhmä on työssään noudattanut tätä ohjeistusta. Työryhmän toinen havainto on se, että vaikka tehtävänkuvausten sisällöt ja esimiehen vaativuusryhmäehdotukset pääosin vastaavat työryhmän sijoitteluehdotuksia, ovat työntekijät jättäneet eriäviä mielipiteitä vaativuusryhmäsijoitteluista vaativuusryhmien vähimmäispalkkojen tultua työntekijöiden tietoon. Osa eriävistä mielipiteistä on siis tehty vain palkan nostamiseksi eikä sillä perusteella, etteivät vaativuuskriteerit ja sitä myöten valittu vaativuusryhmä vastaa tehtävän oikeaa vaativuutta. Esimiesten ja työntekijöiden eriävät kannanotot ovat seuraavat: Liite EI JULKISUUTEEN. Alkuperäiset eriävät mielipiteet ovat seuraavat: Liite EI JULKISUUTEEN. Työryhmä ei esitä eriävien mielipiteiden perusteella muutoksia sijoitteluihin. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen Henrikinseurakunnasta (päätös ) ja Martinseurakunnasta (päätös ) on tehty esitykset musiikkitoiminnan kokonaisvastuun ja esimiestehtävän sisältävän kanttorin tehtävän sijoittamisesta vaativuusryhmään 602. Henrikinseurakunnan B kanttorin Olli Pekka Laakkosen tehtävän kohdalla muutos ehti työryhmän esitykseen. Martinseurakunnan osalta esityksessä on A kanttori Jukka Kuninkaanniemen tehtävän kohdalla ryhmä 601, joka tehtävämuutoksen johdosta tulisi muuttaa ryhmäksi 602. Lisäksi Tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan nuorisotyön kokonaisvastuun ja esimiestehtävän sisältävät seurakuntapastorin tehtävät tulisi sijoittaa vaativuuskriteerien perusteella ryhmään 602. Hautausmaan kausityöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmäsijoittelut tuodaan kirkkoneuvoston päätettäviksi Samassa kokouksessa merkitään tiedoksi myös hallintojohtajan, talous ja suunnittelujohtajan ja lakimiehen tehtävien vaativuusryhmät sekä päätetään kiinteistöjohtajan tehtävän vaativuusryhmästä ja peruspalkasta 1.5. alkaen. Työryhmän kanta on, ettei kiinteistöjohtajan tehtävän vaativuusryhmästä voida päättää ennen kuin muiden hallintoviraston johtavien viranhaltijoiden palkat on tiedossa täytäntöön pantavien palkankorotusten kustannusvaikutus uudistuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkoissa kuukautta kohti on noin 1,8 %. Tämän lisäksi alkaen maksettavat palkankorotukset korottavat palkkoja noin 3,7 %. Maaliskuun alussa palkkoja korotetaan vielä enintään 50 eurolla ja käytetään 0,8 %:n palkkausjärjestelmäerä. Myöhemmin sopimuskaudella kustannuksia tulee lisää niin yleiskorotusten kuin

15 palkkausjärjestelmäerien muodossa. Myös henkilökohtainen palkanosa tullaan ottamaan täysimääräisenä käyttöön alkaen. Uuden palkkausjärjestelmän ja sopimuskauden korotusten yhteisvaikutusta on tässä vaiheessa vaikea laskea. Johtoryhmä puoltaa esitystä. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää 1) sijoittaa H, R ja L palkkahinnoittelujen piiriin kuuluneet tehtävät vaativuusryhmiin työryhmän esityksen mukaan siten muutettuna, että Jukka Kuninkaanniemen, Jani Kairavuon ja Jaakko Paakkasen tehtävät sijoitetaan ryhmään 602. Samalla kirkkoneuvosto päättää tehtävien peruspalkoista alkaen työryhmän esityksen mukaan. Kiinteistöjohtajan tehtävän vaativuusryhmästä ja peruspalkasta päätetään ) nimittää työryhmän hallintojohtaja Hannu Kallio, palkka asiamies Mia Fager, palkka asiamiehen varamies Aapo Kaisti ja kirkkoherra Heimo Rinne valmistelemaan oikeiden tehtäväkohtaisten peruspalkkojen asetantaa siten, että esitys tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi viimeistään helmikuussa ) Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. 2) Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Tiedoksi kaikki yksiköt ja työntekijät. Käsittely Lakimies jakoi osallistujille kopiot alkuperäisistä sekä yhteenvedon esityslistan jälkeen toimitetuista eriävistä mielipiteistä. Liite EI JULKISUUTEEN. Asia päätettiin yksimielisesti palauttaa uuteen valmisteluun työnantajatyöryhmälle, jonka esitys tulee tuoda johtoryhmän käsittelyn kautta kirkkoneuvostolle tiistaina klo pidettävään kokoukseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. 564 OVO KORVAUKSEN MAKSAMINEN ISÄNNÖITSIJÄ LEO SAARISELLE Kiinteistötoimiston isännöitsijä Raimo Läntiselle on myönnetty virkavapaata ajalle Kiinteistötoimiston toinen isännöitsijä Leo Saarinen hoitaa tällä ajalla kaikki Läntisen välttämättömät työtehtävät.

16 Kirkon uuden virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltijalle, joka tilapäisesti määrätään hoitamaan oman virkatehtävän ohella toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa asiassa toimivaltaisen viranomaisen päättämä kohtuullinen korvaus. Sopimus ei sisällä määräyksiä kohtuullisen korvauksen suuruudesta tai sen määräytymisperusteista. Tämä kuvastaa sopimuksen uutta linjaa siitä, että palkoista ja sen kaltaisista korvauksista päätetään paikallisesti. Koska seurakuntayhtymässä ei ole vielä luotu sisäisiä soveltamisohjeita kohtuullisen korvauksen määrittämiseksi kaikille työntekijöille yhtäläisin perustein, voidaan korvaus toisen viran tehtävien hoidosta maksaa vanhan virkaehtosopimuksen pohjalle tehdyn ohjeistuksen mukaisena. Sen mukaan, kun viranhaltija erikseen määrätään muun kuin vuosiloman aikana hoitamaan omien tehtävien ohella toisen tehtäviä, hänelle voidaan maksaa yli 2 viikkoa kestäneen toisen tehtävän hoidon ajalta enintään 35 %:n palkkio hoidettavan viran hinnoitteluryhmän palkkaluokkien asteikon alimman palkan peruspalkasta. Ovo palkkion suuruus määräytyy lisätehtävien määrän ja vaativuuden sekä keston perusteella. Palkkio maksetaan määräyksen alusta lukien. Ohjeistuksen mukaa milloin toisen tehtävien hoitaminen oman viran ohella kestää 2 3 viikkoa, on ovo korvauksen suuruus normaalitapauksessa 5 10 %. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola puoltaa alla olevaa esitystä. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kn päättää, että isännöitsijä Leo Saariselle maksetaan ajalta isännöitsijä Raimo Läntisen viran hoitamisesta oman virkansa ohella korvaus, joka on suuruudeltaan 10 % Raimo Läntisen viran alkaen maksettavasta peruspalkasta. Ilmoitus Leo Saariselle, Seppo Kosolalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 565 KURSSIKESKUKSEN HOITAJA SAMULI KALLION SIVUTOIMILUPA ANOMUS Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kallio anoo päivätyllä kirjeellään sivutoimilupaa toimiakseen opettajana Turun NMKY:n muonittajakurssilla. Kurssi alkaa joulukuussa 2007 ja päättyy maaliskuussa Kurssin pituus on yhteensä 40 tuntia. Kirkkojärjestyksen mukaan sivutoimi ei saa haitata viran asianmukaista hoitamista.

17 Kasvatusasiain johtokunta ja nuorisosihteeri Marja Ruusu puoltavat esitystä. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää myöntää kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kalliolle sivutoimiluvan, jotta hän voi toimia opettajana Turun NMKY:n muonittajakurssilla joulukuusta 2007 maaliskuuhun 2008 yhteensä 40 tuntia. Samalla kirkkoneuvosto edellyttää, ettei sivutoimen hoitaminen haittaa hänen päätyönsä asianmukaista hoitamista Heinänokan kurssikeskuksen hoitajana. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Samuli Kallio, Marja Ruusu ja Hannu Hurme. hyväksyttiin. 566 OPPILAITOS JA KANSAINVÄLISEN TYÖN TEOLOGIN VIRKAVAPAAN SIJAISTAMINEN Oppilaitos ja kansainvälisen työn teologi Mia Pusalle on myönnetty sairausvakuutuslain mukainen äitiys ja vanhempainrahakausi ajalle Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltijalla on oikeus saada perhevapaata ko. ajaksi, joka on Mia Pusalle myönnetty. Viran sijaisuus on ollut julkisessa haussa päättyvin hakuajoin. Määräaikaan mennessä tehtävää haki yhteensä 7 henkilöä: Miika Ahola, Pekka Elonheimo, Sanna Lehtinen, Katja Rantula, Outi Ruohola, Eija Santahuhta, Kaarlo Yrttiaho. Yhteenveto hakijoista on seuraava: Liite Kasvatusasiain johtokunnan asettama valintatyöryhmä Antti Koponen, Marikki Impivaara, Mia Pusa, Keith Battarbee ja Hannu Hurme päätti hakupapereiden perusteella kutsua haastatteluun hakijat Ahola, Lehtinen, Ruohola ja Santahuhta. Haastattelu suoritettiin keskiviikkona Paikalla olivat Antti Koponen, Marikki Impivaara, Mia Pusa, Keith Battarbee ja Hannu Hurme. Haastattelussa saamansa käsityksen perusteella työryhmä katsoi, että paras tuntuma työalaan oli Sanna Lehtisellä ja Outi Ruoholalla. Näistä Sanna Lehtinen tutkijana oli paremmin perillä oppilaitosmaailmasta, Outi Ruohola taas kansainvälisen seurakunnan toimintaan aktiivisesti osallistuneena kansainvälisen seurakunnan toiminnasta. Kummankin englanninkielentaito oli hyvä, Ruoholalla tosin jossain määrin sujuvampaa. Ehdokkaiden mahdollisuuksia tehtävän hoitoon laajasti pohdittuaan valintatyöryhmä päätyi esit

18 tämään pastori Outi Ruoholan valitsemista Mia Pusan äitiys ja vanhempainvapaasijaiseksi. Kasvatusasiain johtokunta päätti kokouksessaan esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että oppilaitos ja kansainvälisen työn teologi Mia Pusan perhevapaan, , sijaiseksi valitaan pastori Outi Ruohola. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää valita oppilaitos ja kansainvälisen työn teologi Mia Pusan perhevapaan, , sijaiseksi pastori Outi Ruoholan. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Outi Ruohola, Hannu Hurme, henkilörekisterin pitäjä ja taloustoimisto. hyväksyttiin. 567 LAPSITYÖN JOHTAJA KAISA RANTALAN HOITOVAPAA ANOMUS Lapsityön johtaja Kaisa Rantala on päiväämällään kirjeellä anonut hoitovapaata ja siihen liittyviä lomajärjestelyjä ajalle Kirkon virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltijalla on oikeus saada hoitovapaata lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata saa vain toinen lapsen vanhemmista kerrallaan. Hoitovapaasta on ilmoitettava työantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Kasvatusasiain johtokunta päätti kokouksessaan esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että lapsityön johtaja Kaisa Rantalalle myönnetään hoitovapaata ajalle sekä siihen liittyen vuoden 2007 lomaoikeus, 25 päivää, ajalle ja vuoden 2008 loma oikeudesta 10 päivää ajalle Vuoden 2008 lomaoikeudesta 10 päivää käytetään huhtikuun 2009 loppuun mennessä ja säästövapaaksi jätetään 9 päivää. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää myöntää lapsityön johtaja Kaisa Rantalalle hoitovapaata ajalle sekä siihen liittyen vuoden 2007 lomaoikeus, 25 päivää, ajalle Mikäli Kaisa Rantalalle kertyy täysi lomaoikeus kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta kirkkoneuvosto päättää myöntää hänelle vuoden 2008 loma oikeudesta 10 päivää ajalle 21.7.

19 , 10 päivää käytetään huhtikuun 2009 loppuun mennessä ja säästövapaaksi jätetään 9 päivää. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Kaisa Rantala, Hannu Hurme ja taloustoimisto. hyväksyttiin. 568 TOIMISTOSIHTEERI JANETTE KORVENPÄÄN ÄITIYS JA VANHEMPAINVAPAAN SIJAIS TAMINEN Toimistosihteeri Janette Korvenpäälle on myönnetty sairausvakuutuslain mukainen äitiys ja vanhempainrahakausi ajalle Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltijalla on oikeus saada perhevapaata ko. ajaksi, joka on Janette Korvenpäälle myönnetty. Viran sijaisuus on ollut julkisessa haussa päättyvin hakuajoin. Määräaikaan mennessä tehtävää haki yhteensä 40 henkilöä: Tarja Elo, Katja Erlin, Anneli Heikkilä, Nea Hillerström, Merja Honkala, Irina Houg, Margareta Hovi, Piia Huunonen, Nina Hyyppä, Hanna Jyväs Nissilä, Camilla Kaipe, Hannele Kelter, Johanna Ketola, Nina Ketola, Kirsi Kettunen, Berit Korvela, Johanna Kouvonen, Kirsi Maria Kuikka, Anneli Kuneinen, Tiina Lahtinen, Anneli Lehmusviita, Anitta Lyytikäinen, Sinikka Merilä Martinez, Katja Nieminen, Tarja Nummela, Katri Pajunen, Tiina Pajunoja, Kirsi Peippo, Tuire Raita, Jutta Ranta, Marleena Saarinen, Annariina Soini, Marianne Suominen, Johanna Torkkel, Airi Turta, Tuula Uusitalo, Sari Valkonen, Tarja Viljanen, Taina Virolainen ja Mervi Virtanen. Yhteenveto hakijoista on seuraava: Liite Kasvatusasiain johtokunnan asettama valintatyöryhmä Antti Koponen, Marikki Impivaara, Johanna Grönqvist ja Hannu Hurme päätti hakupapereiden perusteella kutsua haastatteluun hakijat Kuneinen, Heikkilä, Jyväs Nissilä, Nummela ja Pajunoja. Haastattelu suoritettiin maanantaina Paikalla olivat Antti Koponen, Marikki Impivaara, Johanna Grönqvist ja Hannu Hurme. Haastatelluista Hanna Jyväs Nissilä ja Tiina Pajunoja olivat toimineen seurakunnallisissa toimistotehtävissä ja kummallekin oli tuttua työskentely valittavalle sijaiselle keskeisimmän atk ohjelman, Statuksen, kanssa. Kummatkin hakijat olivat tehtävään muodollisesti päteviä ja sopivia. Haastattelussa saamansa käsityksen perusteella valintatyöryhmä päätyi yksimielisesti esittämään, että Janette Korvenpään äitiys ja vanhempainvapaasijaiseksi

20 valittaisiin Tiina Pajunoja. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että toimistosihteeri Janette Korvenpään äitiys ja vanhempainvapaan, , sijaiseksi valitaan Tiina Pajunoja. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää, että toimistosihteeri Janette Korvenpään äitiys ja vanhempainvapaan, , sijaiseksi valitaan Tiina Pajunoja. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Tiina Pajunoja, Hannu Hurme, henkilörekisterin pitäjä ja taloustoimisto. hyväksyttiin. Talous ja suunnittelujohtajan asiat 569 SAIRAUSLOMIEN MYÖNTÄMINEN Seuraavat seurakuntien palveluksessa olevat henkilöt ovat anoneet sairauslomaa lääkärintodistuksella todetun työkyvyttömyyden perusteella: Liite 1 569, jaetaan vain kokoukseen osallistuville. Koska sairauslomat ovat henkilökohtaisina asioina salassa pidettävää tietoa, taltioidaan liite suoraan salassa pidettävien asioiden pöytäkirjakansioon. Kirkkoneuvoston jäsenet voivat halutessaan kokouksen aikana luovuttaa omat liitteensä sihteerille hävitettäviksi luotettavalla tavalla. Liitteessä on sairauslomaa esitetty 40 henkilölle. Kirkkoneuvosto päättää myöntää sairauslomat liitteessä esitetyllä tavalla. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin.

21 JUHO SANKAMON OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Mikaelinseurakunnan nuorisopastori Juho Sankamo on anonut oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa Talinkorventie 7 B 56, Turku. Virkapaikaksi on ehdotetaan Mikaelin seurakuntakotia osoitteessa Puistokatu 13. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää oikeuttaa nuorisopastori Juho Sankamon laskuttamaan oman auton käytöstä hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Virkapaikaksi vahvistetaan Mikaelin seurakuntakoti osoitteessa Puistokatu 13. Ilmoitus Juho Sankamolle, Jouni Lehikoiselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 571 VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT JA NIIDEN JOH DOSTA TEHDYT MUUTOSEHDOTUKSET (TALOUSARVION TOINEN LUKEMINEN) Kirkkoneuvosto käsitteli talousarviokokouksessaan ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Siitä päätettiin pyytää lausunnot seurakuntaneuvostoilta lausunnot siten, että niiden tuli olla talous ja suunnittelujohtajalla viimeistään aamupäivällä. Seurakuntaneuvostot ovat lausunnoissaan esittäneet seuraavaa: Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto LAUSUNTO TURUN JA KAARINAN N VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA Seurakuntayhtymän hallintoviraston talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti pyytää seurakuntayhtymän vuoden 2008 talousarvioehdotuksesta seurakutaneuvostojen lausuntoja mennessä. Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen osat 1 4 ja niihin liittyvä Aapo Kaistin lähetekirjelmä on jaettu edellisessä kokouksessa. Harri Raitis on valmistellut seurakuntaneuvoston lausuntoa vuoden 2008 talousarvioehdotuksesta ja esitys jaetaan kokouksessa.

22 ehdotus: Seurakuntaneuvosto antaa lausuntonsa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vuoden 2008 talousarvioehdotuksesta. : Seurakuntaneuvosto tutustui esitykseen lausunnoksi ja hyväksyi lausunnon Turun tuomiokirkkoseurakunnan lausunto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston laatimasta talousarvioehdotuksesta vuodelle 2008 Talousarvioehdotus on hyvin jäsennelty ja huolellisesti laadittu. Näyttää siltä, että seurakuntatyön määrärahojen käyttöön otettu uusi jakomalli on onnistunut. Sen toteuttamiseksi tarvittu euron lisäys kyseisiin määrärahoihin osoittaa oikeaa suuntaa talousarvion sisäisen rakenteen kehittämisessä. Kyseenalaiseksi voi kuitenkin asettaa käyttötalous, tuloslaskelma ja rahoitusosan sivulla 8 esitetyn perusteen, jolla Käyttövaraus yhteisiin tarpeisiin ja muu seurakuntien yhteinen toiminta otsikon alla aikaisemmin olleet määrärahat otsikolla Teologiharjoittelijat ja Kirkkopalvelut ry:n jäsenmaksut on siirretty seurakuntatyön määrärahoista maksettaviksi. Perustelusta käy ilmi, ettei kirkkoherrainkokous ole tehnyt kyseisiä varoja koskevaa yksilöityä määrärahaesitystä. Tätä voi pitää valitettavana laiminlyöntinä Kirkkoneuvosto on päätynyt viisaaseen ratkaisuun esittäessään, että määräraha lähetysjärjestöille merkitään talousarvioon yhtenä eränä. Näin on mahdollista ottaa huomioon meneillään olevat selvitykset siitä, miten eri lähetysjärjestöt haluavat sitoutua kirkon yhteisiin päätöksiin erityisesti pappisvirkaa koskien. Terveellisesti talousarvion sisäiseen rakenteeseen vaikuttaa myös se, ettei kiinteistötoimen hoitoon varattua määrärahaa ole varmuuden vuoksi suhteettomasti kasvatettu ja näin viety mahdollisuuksia osoittaa varoja toisaalle. Tulevinakin vuosina on rohjettava entistä määrätietoisemmin kasvattaa talousarviossa seurakuntatyöhön käytettävien määrärahojen suhteellista osuutta. Toimintasuunnitelmat ja laskelmat osassa on tervehdittävä tyydytyksellä hallintoviraston suunnitelmassa ilmaistua yhtymän strategiaprosessin loppuun saattamisen tavoitetta. Myös muut kyseisessä suunnitelmassa ilmaistut tavoitteet kuten seurakuntien työnjaon selkiinnyttäminen ovat varsin tärkeitä. Toimintasuunnitelmissa huomio kiinnittyy siihen, että varsin harvoin niihin on kirjattu avainlukuja seuraaville kahdelle vuodelle kuten kirkkohallituksen suunnittelumalli edellyttäisi. Olisi ilmeisesti syytä miettiä näiden lukujen tarpeellisuutta ja niiden ennustamisen mielekkyyttä.

23 Kirkkoneuvoston vastaus Kirkkoneuvoston talousarviokäsittelyssä oli esillä teologiharjoittelijoita koskeva asia, joka päätettiin ratkaista siten, että tarvittava määrärahavaraus sijoitetaan kasvatusasiain keskuksen määrärahoihin. Kirkkopalvelut ry:n jäsenmaksun osalta on parempi, että se kuuluu seurakuntien itse maksamiin eikä yhteisiin menoihin. Määrärahan tarpeellisuus tulee tätä kautta tarkemmin punnituksi. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että toimintasuunnitelman kaksi viimeistä vuotta jää varsin usein vaille kaavailtuja määrärahoja. Laskenta ei tältä osin toimi. Vastaisuudessa voidaan ohjeistusta muuttaa siten, että näiden lukujen esittämisestä luovutaan. Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvosto LAUSUNNON ANTAMINEN N TALOUSARVI OSTA VUODEKSI 2008 Seurakuntayhtymä pyytää paikallisseurakunnilta lausunnot vuoden 2008 talousarvioehdotuksesta (liite 3). Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Mikko Nieminen on laatinut pohjaehdotuksen Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvoston esitykseksi (liite 4). Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvoston lausunto on pohjaehdotuksen mukainen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Tiedoksi. Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että 1. seurakunnan saamaa seurakunnallisen toiminnan määrärahaa korotetaan palkkaukseen menevien lisäkustannusten ja inflaation aiheuttamien kulujen lisäyksien verran, 2. Mikaelinseurakunnalta talousarviossa poistettu euron projektimääräraha uusien työmuotojen toteuttamiseen palautettaisiin (talousarvioehdotuksen sivu 170, seurakuntaneuvosto tekee tarkemmin perustellun hakemuksen myöhemmin), 3. entisen tutkintovankilan kirkon tulevasta käytöstä keskusteltaisiin hiippakunnan tuomiokapitulin kanssa,

24 Kirkkoneuvoston vastaus 4. seurakuntarajoja tarkistettaisiin varsinkin sellaisilla alueilla, joissa nyt ei ole asutusta. Asuntoaluetta ei pitäisi hajottaa useammalle seurakunnalle ja 5. rakentamiseen meneviä investointimenoja pyritään pienentämään ja jaksottamaan pitemmälle aikavälille. Palkankorotuksia varten on kuhunkin talousarvion kustannuspaikkaan laskettu oma korotusvaraus. Se pitää sisällään varsinaiset palkankorotukset, erilaiset liukumat ja lomarahavaraukset. Ensi vuodelle se on laskettu 10 prosentin suuruisena, joten varauksella voidaan hyvin pitkälle maksaa tulossa olevat palkankorotukset. Uuden palkkausjärjestelmän tullessa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta vielä laskea sen lopullisia kustannusvaikutuksia. Varauksen riittävyyteen voidaan palata esimerkiksi kesäkuun lisätalousarviossa, mikäli ilmenee, että palkankorotukset ovat tasollisesti aivan muuta kuin mihin on varauduttu. Inflaatioon on varauduttava nyt myönnettävien määrärahojen sisällä. Erillisiä inflaatiotarkistuksia ei tulla tekemään, koska kokonaismäärärahaa on kirkkovaltuuston toukokuussa tekemän periaateratkaisun perusteella selkeästi tasoltaan korotettu. Seurakuntaneuvoston toisessa huomautuksessa on unohdettu, että uudessa jakojärjestelmässä ei tunneta esitetyn kaltaisia projektimäärärahoja. Tutkintovankilan mahdollinen käyttöönotto siellä olevan kirkon osalta ei ole toiminnan hajauttamisen kannalta järkevää. Seurakunnan alueella on jo Turun linnan kirkko, jossa toiminnan pyörittäminen vuosien varrella on ollut vaikeaa. Seurakuntarajojen tarkistamisasia ei ole tällä hetkellä vireillä. Rakentamiseen menevien varojen määrää on jo pienennetty ja toteutuksen aika akselia on jo pidennetty. Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto LAUSUNTO V TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talousarviosta on pyydetty seurakuntaneuvostojen lausuntoa viimeistään mennessä. Talousarviomateriaali toimitetaan esityslistan mukana seurakuntaneuvostolle. Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan v talousarviosta seuraavaa:

25 Seurakuntaneuvosto pitää hyvänä sitä, että seurakuntayhtymässä on siirrytty kokonaismäärärahajärjestelmään. Kuitenkin tulee pitää kiinni yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä, jonka mukaisesti jakomallia tulee kuluvan valtuustokauden aikana edelleen arvioida ja kehittää. On syytä arvioida sekä jakomallin perusteita että myös siihen sisältyviä käytännön näkökohtia. Seurakunnat ovat saaneet määrärahamallissa hallinnoitavakseen myös henkilöstömenot. Olisi syytä vielä selkiyttää, mitä virkapalkat pitävät sisällään, esim. missä määrin ne sisältävät varauksia sijaisten palkkaukseen (sairauslomat). Tämä herättää kysymyksen siitä, olisiko luotava jonkinlainen tasausjärjestelmä esim. sellaisten tilanteiden varalle, joissa seurakunnasta riippumattomista syistä (kuten pitkät sairauslomat) palkkamäärärahat saattavat ylittyä. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, jos tällaisissa tapauksissa varat joudutaan vähentämään työmuotojen käyttövaroista. Tämä vaikeuttaisi seurakunnan toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja resurssointia. Palkkamäärärahoissa tulee myös riittävästi ennakoida tulevien palkankorotusten vaikutukset. Seurakuntaneuvosto katsoo, ettei sillä ole Martinseurakunnan osalta huomauttamista käyttötalous ja investointisuunnitelmaan. Seurakuntaneuvosto hyväksyy v talousarviota koskevan lausunnon edellä esitetyn mukaisesti. Ei muutoksenhakuoikeutta. Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan v talousarviosta seuraavaa: Seurakuntaneuvosto pitää hyvänä sitä, että seurakuntayhtymässä on siirrytty kokonaismäärärahajärjestelmään. Kuitenkin tulee pitää kiinni yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä, jonka mukaisesti jakomallia tulee kuluvan valtuustokauden aikana edelleen arvioida ja kehittää. On syytä arvioida sekä jakomallin perusteita että myös siihen sisältyviä käytännön näkökohtia. Seurakunnat ovat saaneet määrärahamallissa hallinnoitavakseen myös henkilöstömenot. Olisi syytä vielä selkiyttää, mitä virkapalkat pitävät sisällään, esim. missä määrin ne sisältävät varauksia sijaisten palkkaukseen (sairauslomat). Tämä herättää kysymyksen siitä, olisiko luotava jonkinlainen tasausjärjestelmä esim. sellaisten tilanteiden varalle, joissa seurakunnasta riippumattomista syistä (kuten pitkät sairauslomat) palkkamäärärahat saattavat ylittyä. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, jos tällaisissa tapauksissa varat joudutaan vähentämään työmuotojen käyttövaroista. Tämä vaikeuttaisi seurakunnan toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja resurssointia.