OSAAMISTARVESELVITYS CATERING-ALALLA JULKINEN RUOKAPALVELU Opetushallitus, Turun ammatti-instituutti. ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISTARVESELVITYS CATERING-ALALLA JULKINEN RUOKAPALVELU 2007. Opetushallitus, Turun ammatti-instituutti. ISBN 978-952-13-3227-2 (pdf)"

Transkriptio

1 OSAAMISTARVESELVITYS CATERING-ALALLA JULKINEN RUOKAPALVELU 2007 Opetushallitus, Turun ammatti-instituutti ISBN (pdf)

2 SISÄLTÖ Helena Olli RAPORTTI CATERING-ALAN JULKISTEN RUOKAPALVELUIDEN OSAAMISTARVESELVITYKSESTÄ SISÄLTÖ...2 ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO CATERING-ALAN MÄÄRITELMÄ CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO CATERING-ALAAN VAIKUTTAVAT HEIKOT SIGNAALIT ELI MUUTOKSET OSAAMISTARVESELVITYKSEN MENETELMÄN VALINTA OSAAMISTARVESELVITYKSEN TOTEUTUS JA TULOKSET HAASTATTELUT KYSELY VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA AMMATTIKEITTIÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA JA PALVELUT Vastuualueet nykyisin Ateriamäärät nykyisin Työntekijämäärät nykyisin Toiminnan organisointi nykyisin Ruokien jakelu ja kuljetus nykyisin AMMATTIKEITTIÖIDEN TULEVAISUUDEN TOIMINTA JA PALVELUT Ateriamäärät tulevaisuudessa Ateriat tulevaisuudessa Asiakassegmentit tulevaisuudessa Toiminnan organisointi tulevaisuudessa Ruokien jakelu ja kuljetus tulevaisuudessa Työvaiheiden tarpeellisuus tulevaisuudessa TULEVAISUUDEN TYÖNTEKIJÄN OSAAMISVAATIMUKSET CATERING-ALALLA Jokaisen catering-alan työntekijän osaamisvaatimukset tulevaisuudessa Asiakaspalvelusta vastaavan osaamisvaatimukset tulevaisuudessa Suurtalouskokin osaamisvaatimukset tulevaisuudessa Moniosaajan on helpointa työllistyä ammattikeittiöihin tulevaisuudessa CATERING -ALAN NYKYISEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN ARVIOINTIA Nykyisen opetussuunnitelman arviointi tulevaisuuden palveluvastaavan koulutukseen Nykyisten opetussuunnitelman arviointi tulevaisuuden suurtalouskokin koulutukseen Mielipiteet osaamisalueista tulevaisuuden catering-alan koulutuksessa Vastaajien mielipiteitä erityisesti korostettavista osaamisalueista tulevaisuuden catering-alan koulutuksessa.78 5 YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSIÄ UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN...84 LÄHTEET...86 LIITE 1 (1/2) SAATE...87 LIITE 2 HAASTATTELUN RUNKO...89 LIITE 3 (1/6) KYSELYLOMAKE

3 ESIPUHE Catering-alan perustutkinto tuli voimaan elokuussa vuonna Tutkinnossa on kaksi koulutusohjelmaa: ruoka- ja asiakaspalvelun koulutusohjelma, palveluvastaava ja suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, suurtalouskokki. Catering-alaa (suurtalous- tai ruokapalvelualaa) on kuvattu seuraavasti: Catering-alan yrityksissä ja toimipaikoissa valmistetaan ja tarjoillaan päivittäin usein suuriakin määriä aterioita. Osa aterioista saatetaan kuljettaa muualla tapahtuvaan tarjoiluun ja ruokailuun. Alan työ jakautuu ruoanvalmistukseen, ruoan myyntiin, tarjoiluun ja asiakaspalveluun sekä puhtaanapitoon. Yleisimpiä työpaikkoja ovat henkilöstöravintolat sekä sairaaloiden, hoito- ja hoivalaitosten, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten keittiöt ja ravintolat. Myös kahvilat, pikaruokapaikat, lounasravintolat sekä juhla- ja pitopalveluyritykset voivat olla catering-alan perustutkinnon suorittaneen työpaikkoja ( Catering-alan perustutkinto yhdistyy hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon kanssa, ja uusi tutkinto otettaneen käyttöön vuonna Tutkinnon uudistamista varten tarvitaan ennakointitietoa alan kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koordinoimassa ennakointihankkeessa Palvelut 2020 kartoitettiin muiden palvelualojen ohella majoitus- ja ravitsemisalan osaamistarpeiden muutoksia lähinnä yksityisten yritysten näkökulmasta. Hanke päättyi syksyllä 2006 (raportti internetissä: Koska catering-alan palveluista suuri osa on julkishallinnollisia ruokapalveluja, Opetushallitus käynnisti keväällä 2006 edellä mainitun ennakointihankkeen täydennykseksi osaamistarveselvityksen, jossa vastaajina olivat julkisten ruokapalvelujen vastuuhenkilöt. Selvityksen toteuttajaksi valittiin Turun kaupunki ja tekijäksi valittiin Turun ammatti-instituutin opettaja KM, restonomi Helena Olli, joka on tehnyt selvityksen ja kirjoittanut raportin. Hanke on toteutettu yhteistyössä Opetushallituksen alakohtaisen asiantuntijan ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeedin kanssa. Selvitys on muokattu nettijulkaisuksi ja se siirretään sekä Opetushallituksen verkkosivuille ( että myös Opetushallituksen ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun Enstiin ( Opetushallitus kiittää Turun ammatti-instituuttia ja erityisesti Helena Ollia sekä haastatteluun ja kyselyyn vastanneita ansiokkaasta lopputuloksesta ja asiaan paneutumisesta. Toivottavasti tämän osaamistarveselvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään alan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden laadintatyössä, koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmatyössä, opetuksessa sekä toimialan kehittämistyössä. Meri Kaila-Sayeed ylitarkastaja 3

4 TIIVISTELMÄ Olli, Helena (2007). Osaamistarveselvitys Catering-alalla Julkinen ruokapalvelu Opetushallitus ja Turun ammatti-instituutti Osaamistarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää catering-alan osaamistarpeita julkisella sektorilla. Ennakoinnissa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista metodia. Haastattelut suoritettiin kahden kaupungin liikelaitoksina toimivissa ruokapalveluyksiköissä. Kysely lähetettiin sähköisesti 100:lle julkisen sektorin ateriapalveluista vastaavalle asiantuntijalle ja vastausprosentiksi saatiin 66. Kyselyn mukaan tuloksista ilmenivät selvät muutokset ateriapalveluiden tulevaisuuden toiminnassa. Ne ovat ns. heikkoja signaaleita, jotka kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa opetussuunnitelmaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudella tarkoitetaan vuosia Julkisen sektorin ateriapalveluita tuotetaan tulevaisuudessa itsenäisinä liikelaitoksina tai usean kunnan osakeyhtiöinä toimivissa palveluyksiköissä. Valmistettavat ateriamäärät ovat yli 25 :lla ateriaa päivässä ja 6,1 :lla jopa yli ateriaa päivässä. Kuljetusyksiköt hoitavat ruokien jakelun ja kuljetuksen yli 50 :lla. Työvaiheista kaikkein tarpeellisimmaksi koettiin ruokien jakelu ja kuljetus toimipisteen ulkopuolelle. Toiseksi tärkeimmäksi työvaiheeksi mainittiin puhtaanapito ja astiahuolto. Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin itsepalvelulinjaston ja noutopöydän järjestämistä ja hoitoa. Jokaisen catering-alan työntekijän osaamistarpeissa nousi kaikkein tärkeimmiksi omavalvontatehtävien suorittaminen. Lähes yhtä tärkeinä mainittiin koneiden ja laitteiden hyödyntäminen työnteossa uusinta teknologiaa käyttäen ja asiakaspalvelun laadun seuraaminen ja kehittäminen sekä erityisruokavalioiden valmistaminen. Asiakaspalvelusta vastaavan osaamistarpeissa hyvin ja erittäin tärkeiksi arvioitiin asiakkaiden palveleminen ottamalla huomioon heidän erityistoiveensa, tuotteiden ja palveluiden esitteleminen asiakkaille, asiakaspalvelun laadun seuraaminen ja kehittäminen sekä ruokien esille laittaminen. Suurtalouskokin osaamistarpeissa hyvin ja erittäin tärkeiksi koettiin tietotekniikan käyttäminen ruokaohjeiden muokkaamisessa ja koneiden sekä laitteiden käyttö uusinta teknologiaa hyödyntäen. Kolmanneksi tärkeimpinä asioina pidettiin omavalvontatehtävien suorittamista sekä raaka-aineiden taloudellista, luovaa ja monipuolista käyttämistä. Moniosaajilla ovat parhaat mahdollisuudet työllistyä ammattikeittiöön tulevaisuudessa, ja hyvän asiakaspalvelun merkitys korostuu osaamisvaatimuksissa. Kaikkien työntekijöiden tulee hallita taloudellisuuteen vaikuttavat tekijät. Tulevaisuuden koulutuksessa on korostettava asiakkaan kohtaamiseen ja palveluhenkisyyteen liittyviä osaamisalueita. 4

5 1 Johdanto Tulevaisuudessa catering-alalla tuotetaan ruokapalveluja suurissa liikelaitoksina toimivissa ruokapalveluyksiköissä. Ammattitaitovaatimukset tulevat kasvamaan myös yhä vaativampien asiakkaiden erityistarpeiden tyydyttämiseksi. On osattava ennakoida tulevia muutoksia ja niiden mukanaan tuomia uusia ammattitaitovaatimuksia. Tässä selvityksessä keskityttiin analysoimaan julkisen sektorin osaamistarpeita catering-alalla. Näin saatiin tietoja siitä, mitä ja millaista osaamista tulevassa opetussuunnitelmassa pitää painottaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudella tarkoitettiin vuosia Selvityksen teoreettisena taustana käytettiin tulevaisuuden tutkijoiden näkemyksiä ns. heikoista signaaleista, jotka tässä selvityksessä tulivat esille catering-alan muutoksina ja jotka vaikuttavat palveluvastaavan ja suurtalouskokin osaamisvaatimuksiin. Kyselyn mukaan ruokien kuljetus ja jakelu- toiminnan organisoinnin yhtenä osa-alueena tulee muuttumaan ja sitä pidettiin kaikkein tarpeellisimpana työvaiheena tulevaisuudessa. Ammattikeittiöissä asiakaspalvelusta vastaavan työntekijän ja suurtalouskokin ammattitaitovaatimukset arvioitiin monipuolisiksi, ja kyselyn mukaan heiltä vaaditaan mitä monipuolisimpia taitoja. Vastaajien mukaan moniosaajilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä ammattikeittiöihin tulevaisuudessa. Ammattitaitovaatimukset ovat yhä monipuolisempia. Siksi kyselyn vastauksia analysoitiin kokonaisvaltaisesti parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi. Kyselyn vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1 5. Kokonaiskuvan esille nostamisen vuoksi tarkasteltiin kohtia 4 ja 5 kokonaisuuksina. Koko kyselyn taustalla vaikutti liikeidean ajatus: mitä, kenelle ja miten julkinen ruokapalvelu toimii tulevaisuudessa. Turun ammatti-instituutissa toteutettiin osaamisen avain-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Opetusministeriön tuella. Tämän hankkeen tarkoituksena oli saada tietoa jonka avulla pystytään kehittämään koulutuksia vastaamaan entistä paremmin työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. (Vihiniemi 2005, 45 49). Osaamisen avain- hankkeessa suoritettiin 38 haastattelua eri yrityksissä. Tämän tutkimuksen mukaan catering-alalla pitäisi pystyä siirtymään tuotantokeskeisyydestä palveluun. Näin ollen opetuksessa olisi kiinnitettävä huomiota asiakaspalvelun opettamiseen aidoissa työelämän oppimisympäristöissä. Haastattelun mukaan keskeisiksi opintokokonaisuuksiksi palveluvastaavan koulutusohjelmassa nousivat catering-alan keittiötoiminnot, catering-alan asiakaspalvelu, catering-alan palvelu- ja myyntitoiminnot ja ruokapalvelut asiakaskohteessa. Suurtalouskokin keskeisimpinä opintokokonaisuuksina pidettiin keittiötoimintoja, asiakaspalvelua, suurtalouden ruokatuotantoa ja tilaus- ja teemaruokien valmistusta. Tämän tutkimuksen perusteella nykyinen 5

6 koulutuksen rakenne on erinomainen. Sen sijaan yleisinä havaintoina tutkimuksessa tuli ilmi koulutetun työvoiman puute. Yksityinen sektori palkkaa kouluttamatontakin henkilöstöä, mutta julkinen sektori työllistää ainoastaan koulutettuja henkilöitä. (Vihiniemi 2005, 45 49). 6

7 2 Catering-alan määritelmä Catering-alalla tuotetaan ruokapalveluja kodin ulkopuolella tapahtuvaa ruokailua varten. Koska valmistettavat ateriamäärät ovat suuria, catering-alan hankinnoilla ja tuotantotavoilla voidaan vaikuttaa alkutuotantoon, elintarvike- ja laiteteollisuuteen sekä kauppaan ja kuljetustoimintaan. Catering-alalla on myös vaikutuksia kotitalouteen, sillä työpaikoilla omaksutuilla ruokailutottumuksilla on yhteyksiä kuluttajana käyttäytymiseen ja ruoan valintoihin vaikuttaviin tottumuksiin. Näin ollen tällä alalla on suuri kansantaloudellinen merkitys ja tätä alaa ohjaa julkishallinnon päätöksenteko. Viranomaiset valvovat ravitsemussuositusten ja hygieniamääräysten noudattamista aterioiden tuottamisessa. Suomessa on noin catering-alan suurkeittiötä, johon lukumäärään kuuluvat julkisten laitosten keittiöt ja henkilöstöravintolat. Niissä on useita kymmeniä tuhansia työntekijöitä, ja vuosittain niissä valmistetaan noin 450 miljoonaa ruoka-annosta. Suurin ruokailijaryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja yhteen maksuttomaan ateriaan koulupäivinä. Muita ryhmiä ovat päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, puolustusvoimissa sekä työpaikoilla ruokailevat asiakkaat. Julkishallinnon suurkeittiöt kuuluvat hallinnollisesti joko julkishallinnon omaan toimintaan tai ne hoidetaan ostopalveluina. Julkishallinto on viime aikoina kilpailuttanut ruokapalveluita ja osa toiminnoista toimii ulkoistettuina. Suomeen onkin syntynyt joitakin suuria henkilöstöravintolaketjuja. Työpaikkojen henkilöstöravintoloita ylläpitävät ketjuyritysten lisäksi joko työpaikat itse tai ulkopuoliset catering-alan yritykset. (Viitattu peruskoulutus/matkailu-, ravitsemis- ja talousala/catering-alan perustutkinto/alan kuvaus). 2.1 Catering-alan perustutkinto Opetushallituksessa on laadittu eri alojen ammattialakuvaukset ja osaamistarpeet ammatillisessa peruskoulutuksessa Sen mukaan catering- alan haasteina ovat elintarviketuotannon muutokset ja entistä vaativammat ja eriytyneemmät asiakasryhmät. Myös ravitsemispalvelujen kysyntää ohjaavat kulutustottumusten muutokset ja väestörakenteen ikäjakautuma. Teknologian kehittyminen ja automatisoituminen tulevat aiheuttamaan koulutuksen ja ammattitaidon jatkuvaa päivittämistä.(visanti 2002, 93). Opetushallitus päivittää ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa ne käyttöön vuonna Ammatillisessa peruskoulutuksessa pyritään jatkossakin antamaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet sekä erikoistunutta osaamista että työelämän edellyttämä ammattitaito jossakin 7

8 tutkinnon osa-alueessa. Tällöin perustutkinnon suorittaneet voivat sijoittua erilaisiin tehtäviin työelämään ja suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa ja kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Perustutkinnon kolmivuotisuus ja yleinen jatko-opintokelpoisuus on tarkoitus säilyttää. Viitekehyksenä ovat voimassa olevat catering-alan opetussuunnitelman perusteet ja näyttötutkinnon perusteet ja kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, ks. seuraava taulukko. Taulukko 1. Catering-alan perustutkinnon ammatilliset opinnot ja niiden sisältö(kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto) Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot CATERING-ALAN KEITTIÖTOIMINNOT CATERING-ALAN ASIAKASPALVELU 30 ov 10 ov työpisteen järjestäminen linjaston tai noutopöydän tavaran vastaanottaminen kunnostaminen peruselintarvikkeiden tunnistaminen linjastossa tai noutopöydästä elintarvikkeiden esikäsittely tarjottavien juomien ja kylmien elintarvikkeiden säilyttäminen ruokien sekä välineistön esille laitto ja täydentäminen ruokaohjeen mukaisen tuotteen valmistaminen ja esille laitto astianpalautuspisteen toimivuudesta huolehtiminen astiahuolto asiakkaan palveleminen linjastossa keittiön puhtaanapitotehtävät palvelulinjaston ja asiakastilojen keittiön elintarvikehygieniaosaaminen puhtaanapito keittiön jätehuolto Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Ruoka- ja asiakaspalvelun koulutusohjelma, Palveluvastaava CATERING-ALAN PALVELU- JA MYYNTITOIMINNOT 10 ov myyntimateriaalien valmistaminen asiakastilojen, linjaston sekä laitteiden kunnostaminen ja hoito myytävien tuotteiden valmistus ja esille laitto asiakaspalvelu sekä ruokien, juomien ja oheistuotteiden myynti vastuullinen kassatyöskentely TILAUS- JA JAKELUPALVELUT 20 ov tilauspalvelut: tarjoilutilan kunnostus ja kattaminen aterioiden ja juomien tarjoilun hoitaminen edustus- tai teematilaisuuksissa tilaisuuden lopputyöt Suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, Suurtalouskokki SUURKEITTIÖN RUOKATUOTANTO 20 ov ruokaohjeen suurentaminen ja pienentäminen ravitsemussuositusten noudattaminen lounas- ja päivällisruokalajien valmistus suurille asiakasmäärille ruokaohjeen mukaan erityisruokien valmistus ruokaohjeen mukaan suurkeittiökoneiden ja -laitteiden tarkoituksenmukainen ja työturvallinen käyttö suurkeittiön eri jalostusasteilla olevien raaka-aineiden käyttö omavalvonta ruoanvalmistuksessa 8

9 jakelupalvelut: jakelupisteen ruokatilausten tekeminen kuljetettavien ruokien pakkaaminen ja lähettäminen kuljetettujen ruokien esille laitto, jakelun hoitaminen ja kuljetuskaluston huoltaminen omavalvonta poikkeustilanteissa TILAUS- JA TEEMARUOKIEN VALMISTUS 10 ov omien työtehtävien ajoituksen suunnittelu ruokaohjeiden muuntaminen erityisruokavalioihin sopiviksi annos- ja ateriakokonaisuuksien valmistaminen esille laiton suunnittelu ja toteutus aterioiden ja tavaroiden pakkaaminen kuljetusta varten tilausmääräyksen mukaan kuljetusastioiden käyttökunnosta huolehtiminen omavalvonnasta huolehtiminen poikkeustilanteissa Valinnaiset opinnot JUHLAPALVELUT 10 ov juhlapalveluyrityksessä toimiminen palvelukokonaisuuden toteutus ruoanvalmistustehtävissä tai asiakaspalvelutehtävissä asiakaslähtöisyys kustannustietoisuus KAHVILA- JA PIKARUOKAPALVELUT 10 ov kahvilassa tai pikaruokapaikassa toimiminen palvelukokonaisuuden hallinta tilojen viihtyisyydestä ja puhtaudesta huolehtiminen RUOKAPALVELUT ASIAKASKOHTEESSA 10 ov valitussa ruokapalvelutoimipaika ssa toimiminen palvelukokonaisuuden toteutus ruoanvalmistustehtävis sä tai asiakaspalvelutehtävissä asiakaslähtöisyys kustannustietoisuus 2.4 Catering-alaan vaikuttavat heikot signaalit eli muutokset Heikko signaali voi olla sellainen tapahtuma tai kehityssuunta, jonka merkit ovat niin heikkoja, että sen vaikutuksia on vaikea määrittää. Ympäristössämme on paljon heikkoja signaaleja. Vaikeus relevanttien signaalien löytämisessä on niiden erottaminen kohinan joukosta. Parhaiten ajanmukaiset signaalit pystytään erottamaan, jos tuntee hyvin ammattialan, josta on etsimässä näitä signaaleja. Signaalien havainnoijalla täytyy olla perustietämys ja kiinnostus alaan, josta niitä etsii. Jos on alan asiantuntija, kannattaa tarkkailla kehityssuuntia, jotka sopivat heikoiksi signaaleiksi. (Mannermaa 2004, ). 9

10 Bryan S. Coffmanin mukaan heikoille signaaleille on ominaista: idea tai trendi, joka vaikuttaa organisaatioon tai organisaation toimintaympäristöön uusi ja yllättävä signaali vastaanottajan näkökulmasta joskus vaikea huomata kohinan ja monien signaalien joukosta uhka tai mahdollisuus yritykselle usein aliarvioitu ihmisten taholta, jotka tietävät asiasta omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu valtavirraksi edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä (Viitattu Hiltunen on jakanut heikot signaalit kahteen ryhmään: 1) Ne ovat ns. aikaista informaatiota: esimerkiksi tieto jostakin mahdollisesta tapahtumasta, joka ei vielä kuitenkaan ole konkretisoitunut. 2) Ne ovat muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma voi oireilla, ja näitä oireita on mahdollista ennakoida. Heikko signaali on hyvin usein erilainen kuin yleinen käsitys jostakin asiasta. Kun tiedoista tulee tunnetumpia, tiedotusvälineissä niistä tulee tietoa julkisuuteen. Hiltusen mukaan internet tuo loistavan mahdollisuuden heikkojen signaalien etsimiseen ja niitä voidaan käyttää ennakoimaan mahdollisia uusia tuotteita. (Viitattu _signaalit.htm). Heikot signaalit ja megatrendit edustavat tavallaan tulevaisuusilmiöiden ääripäitä. Mannermaan mukaan heikot signaalit ovat ilmiöitä, jotka ovat oraalla ja joilla ei ole selvää menneisyyttä. Ne eivät ole aiemmin olleet olemassa tai merkityksellisiä. Heikko signaali ei ole trendi, mutta siitä voi tulla sellainen. (Mannermaa 2004, 44-46). Heikkojen signaalien ja trendiensuhdetta havainnollistetaan nelikentällä. Taulukko 2. Tulevaisuusilmiöt ovat todennäköisyys - vaikuttavuus -kentässä. Pieni toteutumistodennäköisyys Suuri toteutumistodennäköisyys Pieni vaikutus Merkityksetön kohina Tavanomainen trendi Suuri vaikutus Heikot signaalit Megatrendit 10

11 Ilmiönä heikko signaali omaa tyypillisesti pienen toteutumisen todennäköisyyden ja suuren potentiaalisen vaikutuksen. Heikko signaali voi merkitä esimerkiksi sellaista katastrofaalista ilmiötä, jota talous- ja yhteiskuntasysteemit eivät mitenkään kykene estämään. Esimerkkinä mainitsen SARS: in kaltaisen, mutta paljon tehokkaammin leviävän globaalin epidemian. Mannermaa on liittänyt tällaiset tapahtumat riskiyhteiskunnan voimistumiseen ja teknologisten, taloudellisten sekä yhteiskunnallistenjärjestelmien kompleksisuuden lisääntymiseen (Mannermaa 2004, 46). Ruokamyrkytysten aiheuttamien epidemioiden vaara voi lisääntyä, koska valmistettavien aterioiden raaka-ainevalikoimat monipuolistuvat hyvän saatavuuden myötä ja koska valmistettavat ateriamäärät ovat isoja. Esimerkkinä mainitsen Listeria monocytogenes -bakteerin, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan listerioosin. Se voi tarttua elintarvikkeiden välityksellä. Erityisen alttiita vakaville infektioille ovat vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, kuten vanhukset ja heikkokuntoiset ihmiset. Heillä tauti ilmenee aivokalvontulehduksena tai verenmyrkytyksenä tai molempina. Myös raskaana olevilla, vastasyntyneillä on lisääntynyt riski sairastua tähän tautiin. (Viitattu Suomalainen yrityskulttuuri ei ole suosinut heikkojen signaalien esiin nostamista. Jos jonkin alan asiantuntija esittää alan perusajattelutavasta poikkeavaa, hän saattaa asettaa itsensä alttiiksi monenlaisille hyökkäyksille. Tosiasiassa kuitenkin mielenkiintoisimmat henkilöt ovat aina olleet oman tiensä kulkijoita ja omaksuneet oppinsa valtavirta-ajattelun ulkopuolelta. (Mannermaa 2004, 44 46). Pitäisi kyetä tunnistamaan, mitkä teknologian ja sitä hyödyntävän markkinoinnin meille tarjoamat uudet sovellukset helpottavat arjen hallintaa ja mitkä ovat sellaisia, että niistä tulee todella kovia juttuja. Tällöin uudet innovaatiot tyydyttäisivät perustarpeitamme. Innovaatioista syntyy uusia toimintatapoja ja käytäntöjä, jolloin ne halutulla tavalla voivat edistää elämänlaatua, työelämäämme ja yritystoimintaamme. Myös uuden teknologian sovellukset auttavat arkisten rutiinien hallintaa, sillä kulttuurin muutos ei koske vain työelämää, vaan myös arkielämää, kuten kännykkäkin on nykyisin itsestäänselvyys. (Mannermaa 2004, 44 46). Megatrendit globaali väestönkasvu, väestön ikääntyminen Euroopassa, tietoyhteiskunnan diffuusio eli levittäytyminen kaikkialle ja bioyhteiskunnan nousu sen sijaan vaikuttavat merkittävästi elämäämme ja toimintaympäristöämme. Megatrendi on todennäköinen ilmiö toisin kuin heikko signaali. Useimmat taloudelliset ja muut toimijat tuntevat sen. Ainakin näin pitäisi olla. Megatrendiin ei voi juurikaan vaikuttaa. Esimerkiksi lähivuosien megatrendi kommunikaatioteknologiassa on sisältöjen ja palvelujen korostuminen, ei vain teknologia itsessään. Siihen on suurtenkin yrityksen vain sopeuduttava. (Mannermaa 2004, 44 46). 11

12 Yhteenvetona voi sanoa, että yritysten kannattaisi tulevaisuustyöskentelyssään kiinnittää huomattavan paljon huomiota heikkoihin signaaleihin. Jos mahdollista, yritysten pitäisi pyrkiä vaikuttamaan niihin ja hyödyntämään niitä. Megatrendit ovat myös tärkeitä, mutta niihin voi harvemmin vaikuttaa, niistä on vain oltava tietoisia, ja on luotava menettelytavat, joilla megatrendit tunnistetaan ja niiden merkitystä oman yrityksen tulevalle toiminnalle arvioidaan systemaattisesti ja jatkuvasti. Sama koskee tavanomaisempia trendejä, joskin niiden merkitys on vähäisempi. On arvioitava, miten monta kymmentä tai sataa trendiä pyritään arvioimaan käytettävissä olevien ajallisten ja muiden resurssien puitteissa.. (Mannermaa 2004, 44 46). 12

13 3 Osaamistarveselvityksen menetelmän valinta Selvityksessä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää arvioitaessa niitä tekijöitä, joita on otettava huomioon tehtäessä uusia cateringalan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen lähetystapa täydentävät toisiaan numeroiden ja merkitysten ollessa vastavuoroisesti riippuvaisia toisistaan. (Hirsjärvi & al. 1998, 133). Kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysia voidaan pitää myös toistensa jatkumoina. Haastattelun kautta lähdetään hakemaan esikuvaa, mistä ilmiössä on kysymys. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tämän jälkeen samaan päämäärään. (Alasuutari 1999, 32 34). Tässä tutkimuksessa ensin tiedonhankintamenetelmänä olivat haastattelut, joiden avulla lähdettiin hakemaan perusteita kyselylomakkeen kysymyksiä varten. Haastattelut suoritettiin liikelaitoksien esimiehille. Tämän jälkeen tehtiin kyselylomakkeiden kysymysten tarkennus, ja kysely lähetettiin julkisen sektorin ammattikeittiöiden esimiehille. Kvalitatiivisen tutkimuksen kritiikki kohdistuu sen luotettavuuden kysymyksiin. Pelkästään kvantitatiivisiin menetelmiin perustuvia menetelmiä on kritisoitu siitä, että ne kuvaavat ilmiötä pinnallisesti, jolloin ilmiöiden tulkinta ja ymmärtäminen eivät ole helppoja. Kvalitatiivisten menetelmien käytön kautta tutkijalla on mahdollisuus tulkinnan ymmärtämisen avulla oivaltaa merkityksiä. (Soininen 1995, 34). Pelkästään yhden metodin käyttäminen voi myös vinouttaa tai vääristää tutkijan kuvaa tietystä todellisuuden osasta, jota tutkitaan. Luotettavuus syntyy siitä, että erilaisilla metodeilla saadaan lähes samanlainen tulos. Mitä enemmän toisistaan vastakkaisia metodeja ja toisistaan riippumattomia tietolähteitä käytetään, sitä suuremmaksi tutkijan luotettavuus kasvaa. (Cohen & al. 1992, ; Alasuutari 1999, 41). 13

14 4 Osaamistarveselvityksen toteutus ja tulokset 4.1 Haastattelut Haastateltavina olivat kahden kaupungin ruokapalveluista vastaavat henkilöt. Haastateltavia oli neljä henkilöä, ja tilaisuudet kestivät 1-2 tuntia. Haastattelurunko (ks. liite 2) oli toimitettu heille etukäteen, ja keskustelu eteni sen mukaisesti. Haastatteluissa asiantuntijat painottivat tulevaisuuden työntekijöiden ammatillisen osaamisen ajan tasalla pitämistä sekä opiskelijoiden omaa vastuuta oppimiseen ja myönteistä asennetta työskentelyn ja työnteon oppimista kohtaan: oman osaamisen vastuu on tärkeä, tulee rauhallinen olo, kun osaaminen on kunnossa muutosvauhti vielä kiihtyy ja eri organisaatiot ovat erilaisia suurin muutos on henkilöstömuutos, ikärakenne on sellainen nyt näkyy jo tehostaminen, tuloksellisuus, taloudellisuus, kilpailuttaminen Ateriapalveluiden tuottaminen organisoituu uudella tavalla. Kun aikaisemmin on toimittu keskuskeittiöperiaatteella, tulevaisuudessa ruokatuotanto hoidetaan itsenäisenä liikelaitoksena. Toimintaa tehostetaan, mikä vaatii asiakaspalvelun uudistamista, parempaa palvelua ja teknologian hyväksikäyttöä työskentelyssä. julkishallinnossa haetaan tehostamista ja kustannustietoisuutta ja se näkyy toiminnassa kun organisoidutaan uudella tavalla, tästä seuraa että kakki osapuolet hyötyvät ateriapalvelut hoidetaan isoissa yksikäissä ja ne toimivat liikelaitoksina Toimintaa hoidetaan monessa keittiössä. Ruokatuotantoa suoritetaan tuotantokeittiöissä, ja ateriat kuljetaan ns. palvelukeittiöihin lämpiminä tai kylminä. Päiväkotien jakelukeittiöissä valmistetaan aamiaiset ja välipalat. Koulujen palvelukeittiöissä tehdään välipaloja myyntiin. 14

15 Taulukko 3. Liikelaitosesimerkit 2006 Liikelaitokset Case - liikelaitos A Case liikelaitos B Päivittäin valmistettavat ateriaa ateriaa ateriat Keittiöiden määrä nykyinen 56 keittiötä yhteensä * 22 tuotantokeittiötä * 34 palvelukeittiötä 78 keittiötä yhteensä * 40 tuotantokeittiötä * 38 palvelukeittiötä Haastateltavien mukaan keskitetyn tuotannon seurauksena logistiikka osittain vähenee, kun optimoidaan raaka-aineiden tilausrytmit. Kaikessa toiminnassa pyritään kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Vanhuksille hoidetaan asiakaspalvelua joka päivä kotiin. Näillä asiakkailla on mahdollisuus valita annosvaihtoehtojen lisäksi ns. riisuttu lounas ei leipää ei levitettä ei juomaa jos asiakas haluaa, hän saa viilin, omenan tms. tämä sallii asiakkaalle valinnanvaraa ja on asiakaslähtöisyyttä Haastateltavien mukaan koulutuksen haasteena on opettaa varsinaiset perustaidot ja työnteko mahdollisimman hyvin, ja sitten työelämä opettaa kaiken muun. Tärkeitä ovat ruoanvalmistusmenetelmien hallinta ja suurkeittiölaitteiden käyttö uusinta teknologiaa hyödyntäen. Omavalvonnan ja ruokalajituntemuksen merkitykset korostuvat. Keittiöhenkilökunnan on ymmärrettävä, että he ovat osa palveluketjua. On osattava asiakaspalvelutyö ja käsitellä asiakaspalautteita. On hyväksyttävä erilaiset asiakkaat ja työtoverit. padat, uunit, niissä automaattinen valvonta uskallusta käyttää koneita tietotekniikkaa monin eri tavoin työnteossa miten Sinä kohtaat asiakkaan ja työtoverin vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ottaa vastaan ja käsitellä asiakaspalautetta osattava ohjata ja opastaa työssä oppijoita www. sivujen kautta voidaan palaute saada heti 15

16 Molemmissa liikelaitoksissa painotettiin moniosaamista ja yleisosaamista, mutta erikoisosaamistakin tarvitaan. Haastateltavat kertoivat edustusaterioiden valmistuksessa olevan eduksi, jos työntekijällä on trenditietoisuutta, kattamisideoita ja kielitaitoa. Heidän mielestään edustusaterioiden hoitaminen tulee halvemmaksi hoitaa itse kuin tilata ulkopuoliselta. Erityisesti täytekakut ovat halvempia leipoa itse, mutta kaikki nämä vaativat erilaisia valmiuksia. ruoan esittelytaitoja astioiden huolellista pakkaamista oltava aina PR. Haastatteluissa ilmeni myös, että isoissa ruokien tuotantoyksiköissä on järkevää olla erikseen lihakokki ja kalakokki. Erikoisosaamista tarvitaan myös suurtapahtumien järjestelyissä ja palveluissa, esimerkiksi leirien ja messujen ruokailutapahtumien järjestämisessä. 16

17 4.2 Kysely Selvityksen tarkoituksena oli saada selville tekijöitä, joita pitää ottaa huomioon uuden opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden laadinnassa catering-alalle. Haastattelu suoritettiin ensin ja se tarkensi varsinaisten kysymysten laadintaa. Kysely lähetettiin lokakuussa 2006 sähköisesti 100:lle työelämän asiantuntijalle. Vastausprosentti oli 66. Kohdejoukkona olivat julkisten ruokapalveluiden esimiesasemassa olevat henkilöt eri puolelta Suomea, kuten ruokapalvelupäälliköt, ruokahuoltopäälliköt ja ruokahuoltojohtajat. Taustakysymysten lisäksi kyselyn teemoina olivat ammattikeittiöiden nykyinen toiminta ja ammattikeittiöiden palvelut tulevaisuudessa. Ydinteemana olivat catering-alan tulevaisuuden työntekijän osaamisvaatimukset vuosina Kysymyksinä olivat, mitä jokaisen catering-alan työntekijän on osattava tulevaisuudessa, mitä asiakaspalvelusta vastaavan on osattava tulevaisuudessa ja mitä suurtalouskokin on osattava tulevaisuudessa. Näiden lisäksi kysyttiin mielipidettä, minkälaisen osaajan on mielestänne helpointa työllistyä ammattikeittiöihin tulevaisuudessa. Myös asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan nykyisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita sen mukaisesti, kuinka hyödyllisinä he pitävät nykyisiä opintokokonaisuuksia tulevaisuuden palveluvastaavan ja suurtalouskokin koulutuksessa. Lopuksi pyydettiin mielipiteitä eri osaamisalueista sen mukaisesti, kuinka paljon niitä pitäisi korostaa tulevaisuuden catering-alan koulutuksessa. Kyselyä ohjasi taustatekijänä yleinen liikeidean käsite seuraavan kuvion mukaisesti. Kuvio 4. Kyselyn taustalla oleva liikeidea 17

18 4.3 Vastanneiden taustatietoja Kyselyn taustamuuttujina käytettiin kyselyyn vastanneiden tehtävänimikkeitä, koulutustasoa ja työkokemusta vuosina. Tehtävänimikkeistä yleisin oli ruokapalvelupäällikkö (n= 25, 37,9 ). Muut nimikkeet ilmenevät seuraavasta kuviosta 5. Näiden lisäksi käytössä oli aluepäällikkö (n= 1), ravitsemispäällikkö (n= 6), ruokapalvelu - ja siivouspäällikkö (n= 2). 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35,0 4 Emäntä 10,6 Emäntä/keittäjä Johtava emäntä Keittiöpäällikkö Ravintolapäällikkö Ruoka-siivousesimies Ruokahuollon ohjaaja 1,5 4,5 1,5 3,0 Ruokahuoltopäällikkö Ruokapalvelujohtaja 10,6 12,1 Ruokapalvelupäällikkö 37,9 Suunnittelija Työnjohtaja Muu,mikä 13,6 Kuvio 5. Kyselyyn vastanneet toimivat seuraavilla tehtävänimikkeillä. Prosentit ovat vastanneista (N = 66) 18

19 Kyselyyn vastanneiden koulutustaso käy ilmi taulukosta 3. Vastaajista enemmistö ilmoitti koulutustasokseen opistoasteen tutkinnon (n= 27). Taulukko 4. Kyselyyn vastanneilla on seuraava tutkinto (N= 65) Koulutus mainintojen lukumäärä Ammatillinen perustutkinto n=6 Suurtalouskokin ammattitutkinto n=2 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen n=7 erikoisammattitutkinto Opistoasteen tutkinto n=27 Ammattikorkeakoulututkinto n=19 Ylempi korkeakoulututkinto n=4 Lähes 80 ilmoitti työkokemuksekseen yli 21 vuotta (n= 50). Noin 17 (n= 11) ilmoitti työkokemukseksi vuotta. Vain muutamalla (n= 3) henkilöllä oli työkokemusta 3-10 vuotta. 4.4 Ammattikeittiöiden nykyinen toiminta ja palvelut Vastuualueet nykyisin Suurin osa vastaajista, lähes 60 (n= 38), oli kunnan/kaupungin tai kuntainliiton julkisista ruokapalveluista vastuussa olevia henkilöitä. Hoivakodin ruokapalveluista vastasi vain yksi henkilö. Yli 15 vastaajista ilmoitti olevansa vastuussa oppilaitosten ruokapalveluista (n= 10). Päiväkotien ruokapalveluista oli vastuussa yli 12 vastanneista (n= 8). Sairaaloiden ruokapalveluista vastasi 18,5 vastanneista (n= 12). Vain neljä mainitsi olevansa vastuussa vanhainkotien ruokapalveluista. Muita ruokapalveluita, joista vastaajat ilmoittivat olevansa vastuussa; olivat kotiinkuljetusateriat, vanhusten ruokapalvelut ja henkilöstöravintolat (n= 8) Ateriamäärät nykyisin Kuten kuviossa 6 ilmenee, aterioita valmistetaan päivittäin kappaletta (n= 20, 30,3 ). Seuraavaksi eniten mainintoja sai kohta ateriaa päivässä (n= 13, 19,7 ). Lähes 14 prosentissa (n= 9, 13,6 ) kunnista aterioita tuotetaan kappaletta ja/tai kappaletta päivässä. Alle 500 ateriaa valmistetaan 6.1 :ssa (n= 4) toimipaikoista ateriaa valmistetaan sen sijaan 4,5 :ssa (n= 3) toimipaikoista ja ateriaa taas 3 :ssa toimipaikoista (n= 2). Yli ja yli 25001sanottiin tuotettavan 1,5 prosentissa (n= 1) toimipaikoista. 19

20 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35, ateriaa 6, ateriaa 13, ateriaa 30, ateriaa 6, ateriaa 19, ateriaa 13, ateriaa ateriaa 3,0 4, ateriaa ateriaa ateriaa ateriaa tai enemmän 1,5 1,5 Kuvio 6. Nykyisin valmistetaan aterioita määrällisesti. Prosentit ovat vastanneista (N=66) Työntekijämäärät nykyisin Taulukko 5. kuvaa ammattihenkilöiden määriä ateriapalveluita tuottavissa yksiköissä. Lähes 50 työntekijää työyhteisöä kohti oli suurin kokonaismäärä hieman yli neljäsosalla vastanneista (n= 17, 25,8 ). Vastausvaihtoehdoissa työntekijää ja työntekijää ruokapalveluyksikköä kohti tuli vastauksia saman verran (n= 11, 16,7 ). Alle 20 työntekijää työyhteisöä kohti oli myös lähes yhtä monessa työpaikassa kuin edellisiä. Vain kaksi vastaajaa ilmoitti työntekijää ammattikeittiöidensä työntekijöiden kokonaismääräksi. Muutamissa ruokapalveluyksiköissä oli henkilöä (n= 3, 4,5 ). Vain yksi ateriapalveluita tuottava yksikkö ilmoitti työntekijöiden kokonaismääräksi yli 250 henkilöä. 20

21 Taulukko 5. Ateriapalveluita tuottavien työntekijöiden kokonaismäärät ammattikeittiöissä (N=66) Taulukko 6. havainnollistaa esimiesten, suurtalouskokkien ja asiakaspalvelusta ja tarjoilusta vastaavien työntekijöiden määriä ammattikeittiöissä julkisissa ruokapalveluissa. Suurin osa vastanneista ilmoitti, että heillä on esimiesasemassa olevia työntekijöitä 1 4 henkilöä (n= 43). Noin kolmasosa ilmoitti kokkien yhteismääräksi 1-4 henkilöä (n= 20). Hieman alle kolmannes mainitsi asiakaspalvelusta ja tarjoilusta vastaavien työntekijöiden määräksi 1 4 henkilöä (n= 16). Noin viidesosa ilmoitti esimiesten ja asiakaspalvelusta ja tarjoilusta vastaavien työntekijöiden määräksi 5 8 henkilöä (n= 13). Lähes kolmannes ilmoitti kokkien yhteismääräksi 5 8 työntekijää (n= 19). Vain muutama(n= 3) ilmoitti esimiesten määräksi Kokkien ja asiakaspalvelusta ja tarjoilusta vastaavien kohdalle mainintoja tähän ryhmään oli hieman yli 12 (n= 8-9). Kuhunkin seuraavaan ryhmään oli merkintöjä pääsääntöisesti yksi esimies. Suurtalouskokkien, asiakaspalvelusta ja tarjoilusta vastaavien määriksi mainintoja näihin ryhmiin oli enemmän (n= 3 7), kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Taulukko 6. Esimiehinä, suurtalouskokkeina ja asiakaspalvelua ja tarjoilua tekevinä henkilöinä toimii ammattikeittiöissä (N=66) Esimiesten tai Esimiehet Suurtalouskokit Palveluvastaavat suurtalouskokkien tai (kuinka moni ilmoittaa (kuinka moni ilmoittaa (kuinka moni ilmoittaa palvelusta vastaavien esimiesten määrän suurtalouskokkien asiakaspalvelusta ja määrät tässä ryhmässä tähän ryhmään) määrän tähän ryhmään) tarjoilusta vastaavien työpaikkakohtaisesti määrän tähän ryhmään) 1 4 henkilöä n= 43 n= 20 n= henkilöä n= 13 n=19 n= henkilöä n= 3 n= 8 n= henkilöä n= 1 n= 6 n= henkilöä n= 3 n= 5 n= henkilöä n= 1 n= 3 n= henkilöä n= 1 n= 3 n= henkilöä n= 0 n= 0 n= 2 yli 50 henkilöä n= 1 n= 2 n = 7 21

22 4.4.4 Toiminnan organisointi nykyisin Yleisin ammattikeittiöiden toiminnan organisointitapa on tällä hetkellä toimiminen keskuskeittiön periaatteella. Näin mainitsi yli 42 vastaajista. Lähes 30 ilmoitti toimivansa itsenäisenä suurkeittiönä. Melkein 30 prosentilla toiminta perustui palvelu- eli jakelukeittiönä toimimiseen. Itsenäisenä liikelaitoksena toimi nykyisin vain 6 vastanneiden toimipaikoista. Ainoastaan kuumia ruokia valmisti 3 :a keittiöistä. Muita mainittuja toimintojen organisointitapoja olivat itsenäinen nettotulosyksikkö (n= 15) sekä ruoka ja puhdistuspalvelujen yhdistäminen omaksi yksikökseen (n= 1). 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35,0 4 45,0 Itsenäisenä liikelaitoksena 6,1 Itsenäisenä suurkeittiönä 28,8 Keskuskeittiön periaatteella 42,4 Palvelukeittiönä (jakelukeittiönä) 18,2 Usean kunnan tai kuntayhtymän osakeyhtiönä Kuumiin ruokiin erikoistuneena keittiönä 3,0 Kylmiin ruokiin erikoistuneena keittiönä Muulla periaatteella 24,2 Kuvio 7. Toiminta on organisoitu nykyisin. Prosentit ovat vastanneista (N =66). 22

23 4.4.5 Ruokien jakelu ja kuljetus nykyisin Vastaajilta kysyttiin keiden vastuulla on ruokien kuljetus ja jakelu nykyisin. Eniten mainintoja sai vastausvaihtoehto jonkun muun, kenen/minkä (n= 29, 43,9 ): eri yrittäjät kuljetukset kilpailutettu yksityinen yrittäjä talonmies omana ja osittain ulkoistettuina kaupungin taksit kiinteistönhoitajat kuljetusyritykset kotipalvelu nuoret pajamestarit perhepäivähoitajat ja kodinhoidon henkilökunta opiskelijat Ruokien kuljetus ja jakelu jakautui melko tasaisesti kuljetusyksikön ja keittiöhenkilökunnan vastuulle. Vähiten sitä suoritti hoivahenkilökunta. 43,9 34,8 Kuljetusyksikön Keittiöhenkilökunnan Hoivahenkilökunnan Jonkun muun 18,2 37,9 Kuvio 8. Ruokien jakelun ja kuljetuksen suorittaa nykyisin. Prosentit ovat vastanneista (N=66). 23

24 4.5 Ammattikeittiöiden tulevaisuuden toiminta ja palvelut Ateriamäärät tulevaisuudessa Kyselyyn vastanneet ennakoivat, että aterioita valmistetaan nykyistä suurempia määriä tulevaisuudessa päivittäin. Vastauksista ilmeni päivittäin tuotettaviksi suurimmiksi ateriamääriksi kappaletta (n= 17, 25,8 ). Seuraavaksi eniten mainintoja sai ateriaa päivässä tuottavat yksiköt (n= 13, 19,7 ). Hieman yli 12 (n= 8, 12,1 )) arvioi valmistavansa ateriaa ja/tai ateriaa päivässä. Seuraava ryhmä oli ateriaa valmistavat yksiköt (n= 5, 7,6 ). Alle 500 ateriaa ja ateriaa valmistavia yksiköitä oli 4,5 (n= 3). Vain yksi (1,5 ) ilmoitti yksikkönsä ateriaa valmistavaksi yksiköiksi. Vastaajista 6,1 prosenttia (n= 4) arvioi valmistavansa aterioita päivittäin yli kappaletta. 5,0 1 15,0 2 25, ateriaa 4, ateriaa 12, ateriaa 19, ateriaa 12, ateriaa 7, ateriaa 25, ateriaa 4, ateriaa ateriaa ateriaa ateriaa ateriaa 1,5 1,5 1,5 1, tai enemmän 6,1 Kuvio 9. Tulevaisuudessa valmistetaan seuraavat määrät aterioita. Prosentit ovat vastanneista (N=66). 24

25 Taulukko 7. Ateriamäärien muutos tuotantoyksiköittäin ATERIOIDEN MÄÄRÄT NYKYISIN TULEVAISUUDESSA MUUTOS aterioista aterioista valmistusmääristä ateriaa 6,10 4,50-1, ateriaa 13,60 12,10-1, ateriaa 30,30 19,70-10, ateriaa 6,10 12, ateriaa 19,70 7,60-12, ateriaa 13,60 25,80 12, ateriaa 4,50 4, ateriaa 3 1,50-1, ateriaa 0 1,50 1, ateriaa 0 1,50 1, ateriaa 1,50 1, ateriaa tai enemmän 1,50 6,10 4,60 Tämän kyselyn mukaan suurimmaksi ateriamääräksi tulivat päivittäin ateriaa (30,3 ) päivässä tuottavat yksiköt. Tulevaisuudessa vastaajat ennakoivat tuottavansa aterioita yksiköissänsä kpl (25,8 ) päivittäin. Samoin yli ateriaa päivässä valmistavat yksiköt lisääntyvät hieman, ja eniten näistä tulevat nousemaan yli ateriaa tuottavat yksiköt. Tuotantoyksiköiden suurentuminen on selvä heikko signaali Ateriat tulevaisuudessa Tulevaisuudessa eniten valmistettavia aterioita ovat lounaat (n= 64, 97 ), aamupalat (n= 61, 92,4 ), erityisruokavaliot ja välipalat (n= 60, 90,9 ). Päivällisten osuudeksi tuli 81,8 (n= 54), mikä on hieman enemmän kuin iltapalojen (n= 51, 77,3 ) osuus. Edustusaterioita (n= 44, 66,7 ) tuotetaan hieman vähemmän kuin kahvi- ja kahvilapalveluita (n= 45, 68,2 ). Kolmasosa vastaajista(n= 20, 30,3 )arvioi tuottavansa take away tuotteita. Muiden tuotteiden osuudeksi vastaajista 10,6 (n= 7)antoi seuraavat maininnat aamupala- ja välipalatarvikkeiden myynti vanhusten ateriapalveluateriat tilaustarjoilut ruokakassit perusruoka-aineista massatapahtumat jäähdytetyt ilta- ja viikonloppuateriat juhlapalvelut 25

26 Aamupalat Lounaat Välipalat 92,4 90,9 97,0 Päivälliset Iltapalat 77,3 81,8 Edustusateriat 66,7 Erityisruokavaliot 90,9 Take away -tuotteet 30,3 Kahvi ja kahvilapalvelut 68,2 Muut 10,6 Kuvio 10. Tulevaisuudessa valmistetaan aterioita. Prosentit ovat vastanneista (N=66) Asiakassegmentit tulevaisuudessa Suurimmiksi asiakasryhmiksi oletettiin muodostuvan lapset (n= 57, 86,4 ), mikä on hieman enemmän kuin vanhusten osuus (n= 55, 83,3 ) Nuorten oletettiin olevan kolmanneksi suurin asiakasryhmä (n= 53, 80,3 ). Seuraavaksi eniten arvioitiin olevan hoivaa tarvitsevia (n= 43, 65,2 ). Vastanneista 62,1 (n= 41) arvioi työikäisten osuuden seuraavaksi pääasialliseksi asiakasryhmäkseen. Yli puolet vastanneista (n= 36, 4,5 ) arvioi palvelevansa eläkeläisiä. Muina asiakasryhminä oletettiin olevan (n= 9, 13,6 ) juhla/pitopalveluasiakkaiden ulkopuolisten firmojen organisaation ulkopuolisten asiakkaiden/edustusaterioiden valmistuksen leirikeskustoiminnan kotipalvelun 26

27 Lapset 86,4 Nuoret 80,3 Työikäiset 62,1 Eläkeläiset 54,5 Vanhukset 83,3 Hoivaa tarvitsevat 65,2 Muut, ketkä? 13,6 Kuvio 11. Tulevaisuudessa ovat seuraavat asiakasryhmät. Prosentit ovat vastanneista (N=66) Toiminnan organisointi tulevaisuudessa Vastausten mukaan toiminta itsenäisenä liikelaitoksena lisääntyy eniten (n= 25, 37,9 ). Ero nykyiseen toimintaan on yli 30. Lähes yhtä suuri muutos on toiminta usean kunnan tai kuntayhtymän osakeyhtiönä (n= 17, 25,8 ). Pääasiallisesti muut toimintatavat vähentyvät nykyisistä määristä. Seuraava kuvio 12 havainnollistaa ammattikeittiöiden toimintaperiaatteita tulevaisuudessa. Toiminta itsenäisenä suurkeittiönä vähentyy eniten, lähes neljänneksen nykyisestä määrästä. Vain 4.5 (n= 3) vastanneista arvioi sen olevan toimintatapana. Kyselyn mukaan myös jakelukeittiöiden osuus (n= 4, 6,1 ) arvioidaan nykyistä pienemmäksi tulevaisuudessa. Keskuskeittiöinä oletetaan toimivan yhtä paljon ammattikeittiöitä, kuin niitä toimii useiden kuntien/kuntayhtymien osakeyhtiöinä. Kuumien tai kylmien ruokien valmistuskeittiöinä toimiminen koettiin vähäiseksi (n= 1, 1,5 ). Muina mahdollisina toimintatapoina mainitaan (n= 6, 9,1 ) seudulliset hankkeet nettotulosyksiköt keskittymiset ruoka- ja puhdistuspalvelut koko kaupungin yhteiset ruokapalvelukeskukset 27

28 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35,0 4 Itsenäisenä liikelaitoksena 37,9 Itsenäisenä suurkeittiönä 4,5 Palvelukeittiönä (jakelukeittiönä) 6,1 Keskuskeittiönä 25,8 Usean kunnan tai kuntayhtymän osakeyhtiönä 25,8 Kuumiin ruokiin erikoistuneena keittiönä 1,5 Kylmiin ruokiin erikoistuneena keittiönä 1,5 Muulla, millä tavalla? 9,1 Kuvio 12. Todennäköiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuudessa. Prosentit ovat vastanneista (N =66 ). Tämän kyselyn mukaan ammattikeittiöiden toiminta lisääntyy eniten itsenäisenä liikelaitoksena (31,80 ). Samoin myös usean kunnan tai kuntayhtymän osakeyhtiömuotoiset organisointitavat lisääntyvät 25,80 prosenttia. Nämä ovat selviä heikkoja signaaleita toimintatavoista. Ne pitää ottaa huomioon opetuksen toteuttamisessa. Taulukko 8. Toiminnan organisointitapojen muutos TOIMINNAN ORGANISOINTITA- TULEVAISUUDESSA MUUTOS PA NYKYISIN itsenäisenä liikelaitoksena 6,10 37,90 31,80 itsenäisenä suurkeittiönä 28,80 4,50-24,30 keskuskeittiönä 42,40 25,80-16,60 palvelukeittiönä (jakelukeittiönä) 18,20 6,10-12,10 usean kunnan osakeyhtiönä 0 25,80 25,80 kuumia ruokia valmistavana 3 1,50-1,50 kylmiä ruokia valmistavana 0 1,50 1,50 muulla, millä tavalla 24,20 9,10-15,10 28

29 4.5.5 Ruokien jakelu ja kuljetus tulevaisuudessa Taulukko 9. ja kuvio 13 osoittavat ruokien jakelun ja kuljetuksen olevan tulevaisuudessa pääasiallisesti kuljetusyksiköiden työtä (n= 36, 54,5 ). Keittiöhenkilökunnan työnosuus (n= 15, 22,7 ) ruokien jakelusta ja kuljetuksesta pienentyy nykyisestä määrästä yli 15. Myös hoivahenkilökunnan (n= 8, 12,1 ) osuus nykyisestä työn suorituksen määrästä pienenee. Vastaajista 34,8 (n= 23) arvioi tulevaisuudessa ruokia kuljettaviksi ja jakeleviksi tahoiksi seuraavia: kilpailutettu yksityinen ulkopuolinen yrittäjä ostopalveluna ulkopuolinen liikennöitsijä, ostetaan vuosisopimuksella yksityinen kuljetusliike nuoret pajamestarit kunnan tekninen toimi Kyselyyn vastanneet arvioivat, että keittiöhenkilökunnan suorittama ruokien jakelu ja kuljetus pienentyy 15,20 prosenttia. Sen sijaan he arvioivat kuljetusyksiköiden työmäärän jakelussa ja kuljetuksessa lisääntyvän 19,70 prosenttia. Taulukko 9. Ruokien jakelun ja kuljetuksen muutokset RUOKIEN JAKELU JA KULJETUS NYKYISIN TULEVAISUUDESSA MUUTOS kuljetusyksikön 34,80 54,50 19,70 keittiöhenkilökunnan 37,90 22,70-15,20 hoivahenkilökunnan 18,20 12,10-6,10 jonkun muun, kenen/minkä? 43,90 34,80-9,10 34,8 54,5 Kuljetusyksikön Keittiöhenkilökunnan Hoivahenkilökunnan Jonkun muun 12,1 22,7 Kuvio 13. Ruokien jakelua ja kuljetusta hoitavat tulevaisuudessa. Prosentit ovat vastanneista (N=66) 29

30 4.5.6 Työvaiheiden tarpeellisuus tulevaisuudessa Kuvio 14 ja taulukko 10. osoittavat kuinka tarpeellisina asiantuntijat arvioivat seuraavien työvaiheiden olevan ammattikeittiöissä tulevaisuudessa. Heitä pyydettiin myös perustelemaan antamaansa vastausta niiden vastausvaihtoehtojen osalta, joissa olivat antaneet vastaukseksi (5) erittäin tarpeellinen. Vastausvaihtoehdot oli merkitty asteikolla 1= täysin tarpeeton, 2= vain vähän tarpeellinen, 3= melko tarpeellinen, 4= hyvin tarpeellinen, 5= erittäin tarpeellinen. Vastaajat arvioivat ruoan jakelu- ja kuljetustoimintojen olevan erittäin tarpeellisia työvaiheita tulevaisuudessa toimipisteen ulkopuolelle. Näin vastasi 37 (56,1 ) kyselyyn vastanneista. Puhtaanapitoa ja astiahuoltoa piti erittäin tarpeellisena 35( 53 ) vastaajista. Tasan puolet vastasi itsepalvelulinjaston ja noutopöydän järjestämisen ja hoidon olevan erittäin tarpeellista. Melkein puolet piti tavaroiden ja raaka-aineiden vastaanottoa erittäin tarpeellisena (n= 32, 48,5 ). Ruoan jäähdytystä ja säilytystä piti erittäin tarpeellisena lähes puolet vastanneista (n= 31, 47 ). Vastausten perusteella varastoinnin osuus työvaiheista vähentyy. Vain 22 (33,3 ) vastaajaa piti varastointia erittäin tarpeellisena. Samoin ruokien valmistamisen raaka-aineista oletti erittäin tarpeelliseksi ainoastaan kolmannes vastanneista. (n= 20, 30,3 ). Ruoan annostelua itsepalvelulinjastosta piti erittäin tarpeellisena vain (n= 3) 4,5 vastaajista. Vastanneista kukaan ei maininnut ruoan tarjoilua pöytiin erittäin tarpeelliseksi. Kaikista vastaajista vain 9 (13,6 ) piti ruoan myynti- ja kassatoimintoja erittäin tarpeellisina. Vastausten mukaan ruoan pöytiin tarjoilu työvaiheena on suurkeittiöopetuksessa täysin tarpeetonta (n= 22, 33,3 ) ja vain vähän tarpeellisena sitä piti jopa 45,5 vastaajista (n= 30). Yhteensä 78,8 vastaajista merkitsi vastauksensa näihin kohtiin Ruokien annostelua itsepalvelulinjastosta työvaiheena piti täysin tarpeettomana yli neljäsosa vastaajista (25,8, n= 17) ja vain vähän tarpeellisena sitä piti yli kolmasosa vastaajista (30,3, n= 20). Yhteensä yli puolet vastaajista merkitsi vastauksensa näihin kohtiin. Vastaukset olivat samansuuntaiset myös ruoan myynti- ja kassatoimintojen kohdalla. Niitä piti täysin tarpeettomana työvaiheena 9,1 (n= 6) vastaajista ja vain vähän tarpeellisena 18,2 (n= 12). Täysin tarpeettomina niitä piti vain yksi henkilö, mutta vain vähän tarpeelliseksi sen merkitsi peräti 15,2 (n= 10) vastaajista. Avoimista vastauksista ilmenee, että tavarantoimittajat voisivat hoitaa varastoinnin. 30

31 Tavaroiden ja raaka-aineiden vastaanotto Tavaroiden ja raaka-aineiden varastointi Ruoan valmistus raaka-aineista Ruoan valmistus puolivalmisteista Ruoan valmistus komponenteista Ruoan jäähdytys ja säilytys Ruoan jakelu- ja kuljetustoiminnot toimipisteen ulkopuolelle Itsepalvelulinjaston ja noutopöydän järjestäminen ja hoito Ruoan annostelu itsepalvelulinjastosta Ruoan tarjoilu pöytiin Ruoan myynti ja kassatoiminnot Puhtaanapito ja astiahuolto Jätehuolto Täysin tarpeeton vain vähän tarpeellinen melko tarpeellinen hyvin tarpeellinen erittäin tarpeellinen Kuvio 14. Työvaiheiden tarpeellisuus on ammattikeittiöissä tulevaisuudessa. Prosentit ovat vastanneista (N = 66). 31

32 Taulukko 10. Työvaiheiden tarpeellisuus ammattikeittiöissä tulevaisuudessa 1= täysin tarpeeton, 2= vain vähän tarpeellinen, 3= melko tarpeellinen, 4= hyvin tarpeellinen, 5= erittäin tarpeellinen (N= 66) TYÖVAIHEIDEN TARPEELLISUUSJÄRJESTYS AMMATTIKEITTIÖSSÄ: (hyvin - ja erittäin tarpeellinen/ yhteenlaskettuina) 1. Tavaroiden ja raaka-aineiden vastaanotto (87,9 ) 2. Ruoan jäähdytys ja säilytys (84,9 ) 3. Itsepalvelulinjaston ja noutopöydän hoito (84,8 ) 4. Ruoan valmistus komponenteista (81,3 ) 5. Puhtaanapito ja astiahuolto (80,3 ) 6. Ruoan jakelu- ja kuljetustoiminnot toimipisteen ulkopuolelle (75,8 ) 7. Ruoan valmistus puolivalmisteista (74,3 ) 8. Jätehuolto (69,7 ) 9. Tavaroiden ja raaka-aineiden varastointi (65,1 ) 10. Ruoan valmistus raaka-aineista (57,6 ) 11. Ruoan myynti- ja kassatoiminnot (48,4 ) 12. Ruoan annostelu itsepalvelulinjastosta (22,7 ) 13. Ruoan tarjoilu pöytiin (4,5 ) 32

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.1 CATERING-ALAN KEITTIÖTOIMINNOT, 30 OV

3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.1 CATERING-ALAN KEITTIÖTOIMINNOT, 30 OV JUHLAPALVELUT, 10 OV 1 MUUTOKSET CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEISIIN - - - 3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Tilaus- ja teemaruokien valmistus 10 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opintokokonaisuuden

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.

Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäsgatan 2, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon

Lisätiedot

Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa

Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa Tutustumispaketin myötä perehdytään hotelli- ja ravintola-alan (pl hotellivirkailija) sekä catering-alan koulutukseen.

Lisätiedot

Ravintola- ja catering-ala osaamistarjotin samiedu.fi

Ravintola- ja catering-ala osaamistarjotin samiedu.fi Ravintola- ja catering-ala osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet ravintola- ja catering-alan opintokokonaisuuksia opiskelijoille

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Oppimisympäristön tunnistamisraportti - 2 - KOOSTE OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Organisaatio Setlementti Tunturila Ry, Lounasravintola Kampsu Osoite Vapaudenkatu

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

HORECA-REKISTERI 2015

HORECA-REKISTERI 2015 HORECA-REKISTERI 2015 1 1.4.2016 Taloustutkimus 2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Rekisterin sisältö ja toimialaluokitus 3. Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain 4. Keittiöiden luku- ja annosmäärät

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Oppimisympäristön tunnistamisraportti - 2 - KOOSTE OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Organisaatio, tekninen osasto / ruokapalvelu Osoite Vapaudenkatu 8 B, 98100

Lisätiedot

Suurkeittiön ruokatuotanto 20 osp. Ammattitaitovaatimukset

Suurkeittiön ruokatuotanto 20 osp. Ammattitaitovaatimukset Suurkeittiön ruokatuotanto 20 osp Ammattitaitovaatimukset muokkaa ruokaohjeet tarvittavalle asiakasmäärälle sopivaksi ravitsemussuosituksia suunnittelee ruokalajien valmistusvaiheet, ajoituksen ja jaksotuksen

Lisätiedot

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Matkailualan Catering-alan Hotelli- ja ravintola-alan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen Puhdistuspalvelujen

Lisätiedot

Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut

Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut Keskitetyt oppijan palvelut, opintopolku.fi Opintohallintojärjestelmä WinNan koulutustarjonta ammatillinen peruskoulutus pt-, at- ja eat näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike 1.1.2015 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Keittäjä Työpaikka (fyysisen työympäristön kuvaus) Huutjärven koulukeskuksen keskuskeittiö sekä muut koulukeittiöt Pyhtäällä YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus

Lisätiedot

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot 15 osp Ammattitaitovaatimukset tekee tilauksia tuotantokeittiöön vastaanottaa ruoka-aineita, ruokia ja tarvikkeita kuumentaa tai valmistaa tarvittaessa ruokia tai lisäkkeitä

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Esimerkkejä tutkinnon muodostumisesta ammatillisessa koulutuksessa evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Diat tuottanut Jukka Söderdahl Winna Tutkinnon osa kerrallaan - esimerkki tutkinnon

Lisätiedot

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO RUOKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO RUOKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA Opetushallitus kirjaamo@oph.fi Lausuntopyyntönne 12.4.2018 OPH- 912 2018 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO RUOKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Oppimisympäristön tunnistamisraportti - 2 - KOOSTE OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Organisaatio Juhlapalvelu & Catering Julianna, ravintolapalvelut Osoite

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kokin osaamisala, Haapaveden ammattiopisto

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kokin osaamisala, Haapaveden ammattiopisto HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kokin osaamisala, Haapaveden ammattiopisto 2 3 Sisällys 1. HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO...

Lisätiedot

GreenViewer tilannekatsaus työpaikkani vihreydestä

GreenViewer tilannekatsaus työpaikkani vihreydestä GreenViewer tilannekatsaus työpaikkani vihreydestä 2009 Yhteistyössä Sivu 1 / 8 - Sisältö - 1. Yleistä tutkimuksesta... 3 1.1. Yleistä... 3 2. Tulokset... 4 Sivu 2 / 8 1. Yleistä tutkimuksesta 1.1. Yleistä

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA

OPETUSSUUNNITELMA HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA KOKIN KOULUTUSOHJELMA Vahvistettu 27.6.2011 Rehtorin päätös 139/20/2011

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELUT

OPPIJAN VERKKOPALVELUT OPPIJA VERKKOPALVELUT eperusteet ehops Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy Winova 5.6.2014 1 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 2 Kansalliset oppijan palvelut Käyttöönoton

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

JEDU tutkintokohtainen opetussuunnitelma, hotelli-, ravintola- ja catering -alan perustutkinto, Haapaveden ammattiopisto, 2013

JEDU tutkintokohtainen opetussuunnitelma, hotelli-, ravintola- ja catering -alan perustutkinto, Haapaveden ammattiopisto, 2013 2 3 Sisällysluettelo JOHDANTO... 5 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 1. Kuvaus koulutusalasta... 5 2. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon muodostuminen... 6 3. Tutkinnon rakenne... 8 4.

Lisätiedot

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien catering-alan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2011. Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen Kirkkokadun ja Törnäväntien sekä Ähtärin Koulutien opetuspisteet

Opetussuunnitelma 2011. Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen Kirkkokadun ja Törnäväntien sekä Ähtärin Koulutien opetuspisteet Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen Kirkkokadun ja Törnäväntien sekä Ähtärin Koulutien opetuspisteet Opetussuunnitelma 2011 Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, Kokin

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1 avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET. Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä x.xx.2015 (xx/011/2015)

SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET. Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä x.xx.2015 (xx/011/2015) SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä x.xx.2015 (xx/011/2015) S I S Ä L T Ö I Suurtalouskokin ammattitutkinnon osat ja muodostuminen --------------------------------------------

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (45 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (45 osp) KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp), yhteisistä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO 2015

SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet SUURTALOUSKOKIN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 16/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:9 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:9 ISBN 978-952-13-6060-2 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN

Lisätiedot

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa PAIMIO LIITE 3 20.08.2015 Palvelukuvaus PaltanPadan valmistuskeittiöstä : Paltantie 4 PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa Kuljetuskohteet maanantai - perjantai : Reitti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki Näyttötoimikunta hyväksynyt 22.9.2010 Ammattiopiston rehtori hyväksynyt 28.9.2010 Voimaantulo 1.8.2010

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Kokin koulutusohjelma Kokki Sampon apulaisrehtori hyväksynyt 19.8.2013 Näyttötoimikunta hyväksynyt 22.9.2010 Voimaantulo 1.8.2013

Lisätiedot

Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Kokin osaamisala, kokki 2015

Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Kokin osaamisala, kokki 2015 Ammatillisen perustutkinnon perusteet Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Kokin osaamisala, 2015 VAAO Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 1 (3) Sisällysluettelo OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI CATERING ALAN PERUSTUTKINTO MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA

FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI CATERING ALAN PERUSTUTKINTO MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA CATERING ALAN PERUSTUTKINTO SUURTALOUSKOKIN KOULUTUSOHJELMA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2007 OPPILAITOKSEN TUTKINTOKOHTAINEN MUKAUTETTU OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA CATERING ALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA CATERING ALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMA FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA CATERING ALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMA SUURTALOUSKOKKI (MUKAUTETUT TAVOITTEET) CATERING -ALAN PERUSTUTKINTO SUURTALOUSKOKKI

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija Kokin osaamisala, kokki

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija Kokin osaamisala, kokki HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija Kokin osaamisala, kokki HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Ylä-Savon ammattiopisto. Opetussuunnitelma tutkintokohtainen osa. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Ylä-Savon ammattiopisto. Opetussuunnitelma tutkintokohtainen osa. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Ylä-Savon ammattiopisto Opetussuunnitelma tutkintokohtainen osa Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Asiakaspalvelun koulutusohjelma tarjoilija Kokin koulutusohjelma kokki Hyväksynyt rehtori

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Page 1 of 11 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:08 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot