LIIKELAITOKSET JA RAHASTOT

Transkriptio

1 LIITTEET LIIKELAITOKSET JA RAHASTOT Tampereen Sähkölaitos Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Tietotekniikkakeskus Tampereen auto- ja konekeskus Tampereen tilakeskus Rahastot

2 LIIKELAITOKSET JA RAHASTOT Kaupungin liikelaitokset kuuluvat aluepelastuslaitosta lukuun ottamatta konsernihallinnon liiketoiminta- ja rahoitusryhmän omistajaohjaukseen. Kaupunkilaisille muille ulkoisille asiakkaille palveluita tuottavia liikelaitoksia ovat sähkölaitos, vesilaitos ja liikennelaitos. Tilakeskus, Tietotekniikkakeskus ja auto- ja konekeskus tuottavat palveluita kaupungin omille yksiköille, kuntayhtymille tai muille kunnille. Liikelaitosten on tuotettava arvoa asiakkaalle ja arvoa omistajalle. Yleisiä omistajapoliittisia tavoitteita ovat kannattavuus ja kilpailukykyisyys. Liikelaitosten tulee omalla toiminnallaan tukea kaupungin strategisia tavoitteita ja huolehdittava siitä, että liiketoimintaan liittyvät riskit pysyvät hallinnassa. Sähkölaitoksen toiminnan tulos vaihtelee vuosittain ulkoisista olosuhteista riippuen. Positiivista kehitystä uhkaavat sähkön markkinahinnan lasku ja polttoainehintojen nousu. Sähköverkkotoiminta yhtiöitetään omaan yhtiöön vuoden aikana. Kaukolämpöhintoihin on tulossa polttoainehintojen noususta johtuva korotus. Vesilaitoksen haasteena on varautuminen tulevien vuosien suurinvestointeihin, joita ovat tekopohjavesihanke sekä seudullinen jäteveden puhdistamo. Riittävän omarahoitusosuuden varmistaminen edellyttää etukäteistä varautumista investointien rahoittamiseen, mikä edellyttää vesi- ja jätevesihintojen korottamista. Liikennelaitoksen ongelmana ovat supistuvat matkustajamäärät. Talousarviovuoden aikana laaditaan toimintojen organisointia, johtamista ja työilmapiiriä kos - keva selvitys yhteistyössä henkilöstön kanssa. Selvityksen jälkeen tarkistetaan joukkoliikenteen tukipolitiikka vuoden 2006 talousarvioon. Sisäisten liikelaitosten toiminnassa tapahtuu joitakin muutoksia. Tietotekniikkakeskus muuttaa uusiin tiloihin. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on nostaa tietotekniikka keskeiseksi menestystekijäksi kunnallisessa palvelutuotannossa. Tilakeskuksessa on menossa kaupungin omistamien ja hallitsemien tilojen kartoitus, joka tähtää merkittävään tilakustannusten säästöön. Auto- ja konekeskus keskittyy toiminnassaan entistä enemmän kaupungin toimintojen erityisvaatimukset täyttävien palvelujen kehittämiseen. Kaupungin rahastot muodostuvat riskirahastoista, joiden tuloksi kirjataan kaupungin sisäiset vakuutusmaksut sekä ulkopuolisten maksamat takausprovisiot kaupungin takaamista lainoista. Menot muodostuvat vahinkotapahtumien kustannuksista. Erotus siirretään rahaston pääomaan. Talousarviovuoden aikana uusitaan kaupungin ris kipolitiikka, millä saattaa olla vaikutuksia rahastojen toiminnan sisältöön. Liiketoiminta- ja rahoitusryhmän ohjauksessa olevien liikelaitosten tunnusluvut (ei sisällä aluepelastuslaitosta): Tunnusluvut 2004 muutos muutos-% 2005 Liikevaihto % Liikeylijäämä % Korvaus peruspääomasta % Tilikauden ylijäämä % Liiketoiminnan kassavirta % Rahoituksen kassavirta % Vaikutus maksuvalmiuteen % Investoinnit %

3 Tuloslaskelmaosa (1 000 euroa) TA 2005 Tampereen Sähkölaitos Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen aluepelastuslaitos Tietotekniikkakeskus Auto- ja konekeskus Tilakeskus Rahastot Liikelaitokset ja rahastot yhteensä Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Korvaus peruspääomasta Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä Rahoitusosa (1 000 euroa) TA 2005 Tampereen Sähkölaitos Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen aluepelastuslaitos Tietotekniikkakeskus Auto- ja konekeskus Tilakeskus Rahastot Liikelaitokset ja rahastot yhteensä Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

4 TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS Tampereen Sähkölaitoksen toiminta-ajatuksena on toimittaa sähköä, lämpöä ja kaasua alueen kotitalouksille ja yrityksille kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Sähkölaitos tarjoaa asiakkailleen asiakkaiden tarpeista lähtevät monipuoliset energiapalvelut nykyaikaisesti ja luotettavasti. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Energiamarkkinoiden toimintaympäristö on edelleen epävakaa. Sähkömarkkinoilla hintatason vaihtelut ovat suuria ja kilpailu on kiristymässä. Normalisoituneen Pohjoismaisen vesitilanteen vuoksi sähkön markkinahinnan arvioidaan hiukan alenevan. Toisaalta päästökauppa voi vaikuttaa hintoja nostavasti. Sähkölaitoksen hintakilpailukyky on hyvä ja hintataso edelleen edullinen tärkeimpiin kilpailijoihin verrattuna. Maltillista hinnoittelupolitiikkaa jatketaan edellä mainittujen kannattavuustavoitteiden puitteissa markkinoinnin painopisteen ollessa Tampereen kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden hintakehitys muodostaa toisen merkittävän riskin sähkölaitokselle. Maakaasun hinta on sidottu öljyn, kivihiilen ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehitykseen ja on vaikeasti ennustettavissa ja hallittavissa. Maakaasun hintaan sisältyvää riskiä hallitaan erillisessä riskienhallintajärjestelmässä. Maakaasun ostosopimus päättyy vuoden 2004 lopussa, minkä jälkeen siirrytään Gasum Oy:n julkiseen maakaasun hinnoittelujärjestelmään, jossa kaasun hinnan riippuvuus öljyn hintakehityksestä lisääntyy. Kaasun hinta nousee huomattavasti vuoden 2005 alussa johtuen uudesta hinnoittelujärjestelmästä sekä öljyn ja kivihiilen hinnan kohoamisesta. Polttoainehinnoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi kaukolämmön hintaa on suunniteltu korotettavaksi vuoden 2005 alusta. Sähkömarkkinalakia ollaan muuttamassa siten, että verkkoliiketoiminta on eriytettävä sähkön myynnistä ja tuotannosta. Tästä syystä sähkölaitoksen verkkoliiketoiminta on suunniteltu yhtiöitettäväksi talousarviovuoden aikana. Yhtiöittämisen vaikutusta ei ole kuitenkaan otettu talousarviossa huomioon, vaan siitä tullaan laatimaan erillinen lisätalousarvioarvio. Verkkoliiketoiminnan yhtiöityksen myötä koko sähkölaitoksen organisaatiota tullaan tarkistamaan. Nykyinen organisaatio on voimassa vuoden 2004 loppuun asti ja sitä tullaan jatkamaan asti. Energiamarkkinoita valvova viranomainen ottaa käyttöön vuoden 2005 alusta alkaen uuden mallin verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuusvalvontaan. Valvontamalli ja sen aiheuttama toiminnan tehostamistarve otetaan huomioon verkkoliiketoiminnassa. Strategia Sähkölaitoksen nykyinen strategia on hyväksytty johtokunnassa helmikuussa Sähkölaitoksen tavoitteena on olla johtava, asiakkaiden arvostama ja palveleva energiantoimittaja Pirkanmaalla. Sähkölaitoksen strategian mukaiset arvot ovat asiakastyytyväisyys, yhdessä tekeminen, työssä oppiminen, ympäristövastuullisuus ja avoin suhtautuminen kilpailuun. Strategian uudistusprosessi aloitetaan vuoden 2004 aikana ja uusi strategia valmistuu vuoden 2005 aikana. Tavoitteena on laatia strategia vuodelle 2010 asti. Talousarvio 2005 Sähkölaitoksen tulos vuodelta 2005 muodostuu positiiviseksi liikeylijäämäennusteen ollessa 36,5 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämän 10,4 miljoonaa euroa. Sähkölaitoksen kannattavuus ja kilpailukyky hyvä ja vuosituloksen voidaan arvioida toteutuvan omistajapoliittisen selvityksen yhteydessä määriteltyjen tavoitteiden mukaisena vuosittaisen liikeylijäämän ollessa n miljoonaa euroa. Sähkölaitoksen liikevaihtotavoite vuodelle 2005 on 169,3 miljoonaa euroa. Sähkönsiirron määrän kasvuennuste on varovainen, koska jakelualueen siirron ja uusien liittymien kasvu on ollut viime aikoina ennakoitua vähäisempää. Sähkön myynti kasvaa energiamäärältään kuluvan vuoden tasosta. Kasvu tulee pääosin sopimusmyynnin kasvusta. Sähkön hinnoittelu tapahtuu markkinahinnan mukaisesti ja talousarvio perustuu syyskuun puolivälissä vallinneeseen hintatasoon. Sähkön hintaa voidaan talousarviovuoden aikana muuttaa, jos sähkön markkinahinnan kehitys sitä edellyttää. Polttoaineiden voimakkaan kus - tannustason noususta johtuen joudutaan kaukolämmön myynti hintoihin tekemään keskimäärin 7,3 %:n suuruinen korotus vuoden 2005 alusta lukien. Sähkölaitoksen kustannuksiin vaikuttava merkittävin riskitekijä on polttoaineiden hinta. Pääasiallinen polttoaine on maakaasu, jonka lisäksi voimalaitoksissa käytetään turvetta ja puuta sekä lämpökeskuksissa jonkin verran öljyä. Maakaasun hinta on sidottu öljyn, kivihiilen ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehityk seen. Maakaasun ja sähkökaupan hintariskejä hallitaan riskienhallintajärjestelmillä, jotka vaimentavat kustannuksissa tapahtuvia muutoksia. Muilta osin sähkölaitoksen kus - tannusten arvioidaan säilyvän nykytasoa vastaavina. Sähkölaitoksen vuoden 2005 talousarvioehdotus päätyy 25,4 miljoonan euron ylijäämään ennen peruspääomasta maksettavaa korvausta. Vuoden 2004 talousarviossa vastaava luku oli 18,0 milj. euroa; sähkölaitos saavuttanee kuitenkin jo tänä vuonna 23,8 milj. euron tason. Talousarvio on laadittu haasteelliseksi siten, että positiivisen tuloskehityksen odotetaan jatkuvan lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Kaupungin talousarvioon sähkölaitos maksaa kaupungin jäljellä olevan lainan pääomalle kaupunginvaltuuston päättämän 9 % korkokannan mukaan korkoa 10,4 miljoonaa euroa. Peruspääomasta maksettavaksi korvaukseksi esitetään talousarvion kehysvaiheessa päätettyä vastaavasti 15 milj. euroa eli 24,8 %. Siirto kau-

5 pungin talousarvioon on täten 25,4 milj. euroa. Sähkölaitoksen tuotto koko sijoitetulle pääomalle muodostuu talousarvion lukujen pohjalta 14,8 prosentiksi. Vuoden 2004 talousarvion tuottotavoite oli 13,0 %. Sähkölaitoksen investoinnit vuodelle 2005 ovat 28,2 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja ovat kaukolämmön lämpöakku, 2,5 milj. euroa, Ratinan sähköaseman rakentaminen, 5,3 milj. euroa, sähkömittausten kaukoluennan kehittäm inen, 1 milj. euroa sekä Ratinan lämpökeskuksen saneeraus, 1 milj. euroa. Muuten investoinnit muodostuvat pääosaltaan normaaleista korvausinvestoinneista. Tampereen sähkölaitoksen tunnusluvut Suoritteet (GWh) Sähkön myynti Lämmön myynti Sähkön siirto Kaasun myynti Talous Käyttökate-% 32,4 30,0 33,6 33,4 33,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 13,2 13,0 14,8 14,6 14,7 Korvaus peruspääomasta, % 14,9 21,5 24,8 24,8 24,8 Toiminnan laajuus Liikevaihto, milj. euroa 158,2 165,3 169,3 170,5 172,2 Toiminnan voimavarat Vakinaiset vakanssit Taseen loppusumma, milj. euroa TAMPEREEN SÄHKÖLAITOKSEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Kaupungille maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

6 LIIKEVAIHDON SEKÄ MATERIAALIEN JA PALVELUIDEN ERITTELY (1 000 euroa) Liikevaihto Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Kaasun myynti Muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot Aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot Kantaverkkomaksut Muut palvelut TAMPEREEN SÄHKÖLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit 0 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman lisäys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaik. saamisten muutokset muilta Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Liittymismaksujen muutos Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

7 TAMPEREEN SÄHKÖLAITOKSEN INVESTOINNIT (1 000 euroa) Sähköverkosto Sähköasemat ja siirtoverkko Jakeluverkosto Tukikohdat Mittarit Yhteensä Lämpöverkosto Energian tuotantolaitokset Naistenlahti Lielahti Vesivoimalaitokset Lämpökeskukset Yhteensä Muut investoinnit Erilliset rakennustyöt Kaasunjakelulaitteisto Tietojärjestelmät Irtaimisto Osakkeet Yhteensä Yhteensä

8 TAMPEREEN VESI Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueellaan yhdyskunnan vedenhankintaa ja jakelua sekä viemäröintiä ja jätevedenpuhdistusta liiketaloudellisia periaatteita noudattaen. Tampereen Veden palveluja kehitetään yhdys - kunnan muun kehityksen mukaisesti noudattaen v hyväksyttyä Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Toimintojen kehittämistä ohjaavat v päivitetty strategia sekä sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Tampereen Veden toimintaympäristön merkittävimmät muutokset ovat kiristyvä kuntatalous, vähentyvä vedenkäyttö, kiristyvät toiminnan laatuvaatimukset, meneillään olevat seudulliset strategiset kehitys hankkeet, lisääntyvä verkostojen saneeraustarve sekä henkilöstön voimakas eläköityminen. Vaikka kiristyvä kuntatalous sekä henkilöstön ikääntyminen ovat merkittäviä toimintaa vaikeuttavia muutoksia, lisäävät ne kuitenkin mahdollisuuksia seudullisen vesihuoltoyhteistyön kehittämiseksi. Varautumien merkittäviin investointeihin seudullisen vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi aiheuttaa talousarviossa 2 milj. euron taksankorotus - paineen. Lisäksi inflaatiotasoa korkeampaa taksankorotuspainetta aiheuttaa verkostojen saneeraustarpeen lisääntyminen ja vähentyvä vedenkäyttö. Taksankorotukset pyritään osittain ohjaamaan kulutuksen vähentymisestä riippumattomiin perusmaksuihin. Taksarakenneselvitystä jatketaan. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Tampereen Veden visiota johdetut strategiset päämäärät ovat: 1. Asiakkaiden tyytyväisyys ja luottamus toimintaan 2. Tampereen Vesi yhä houkuttelevampi työnantaja 3. Asemakaavoitetun alueen toimintavarma vesihuoltopalvelujen tuottaja 4. Jatkuva parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa 5. Strategisten seudullisten hankkeiden edistäminen ja toteuttaminen 6. Kannattavuuden ja kilpailukyvyn ylläpito Tärkeimmät strategiset seudulliset hankkeet ovat Vehoniemen Isokankaan tekopohjavesihanke, Tampereen Seudun keskuspuhdistamohanke sekä lietteen käsittelyn kehittämishanke. Näistä Vehoniemen Isokankaan tekopohjavesihanke on ympäristölupavaiheessa. Tekopohjavesilaitoksen toteuttamista ja operointia varten perustettu yhtiö Tavase Oy on aloittanut toimintansa v lopulla ja se toimii lähinnä Tampereen Veden henkilöstöllä. Hanke on kaavailtu toteutuvaksi v Taloussuunnitelmassa on varauduttu hankkeen siirtolinjan tutkimus - ja suunnittelukustannuksiin sekä vuonna 2007 rakennustyön aloittamiseen. Tampereen seudun keskuspuhdistamohanke on osa Pirkanmaan alueellista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa pyritään määrittämään soveltuvin puhdistamon paikka sekä esitys hankkeeseen osallistuvista kunnista ja suurteollisuudesta. Tampereen Vesi varautuu toteuttamaan kaupungin tonttitarjonnan edellyttämät uudet vesi- ja viemärijohtolinjat. Verkostojen saneeraustyötä jatketaan laadittujen saneerausohjelmien mukaisesti. Verkostojen ylläpitoa ja kunnostamista tehostetaan tavoitteena ylläpitää vaadittua toimintavarmuutta sekä parantaa taloudellisuutta. Talousarvio 2005 Tuottovaatimus on 10,5 milj. euroa. Lisääntyvään investointitarpeeseen varautumisen vuoksi vesimaksuja korotetaan yhteisvaikutukseltaan n. 6 prosentilla. Tampereen Veden tunnusluvut Suoritteet (milj. m 3 ) Veden myynti 16,2 15,4 15,8 15,8 15,8 Jäteveden käsittely 27,3 29,0 29,0 29,0 29,0 Taloudellisuus / kannattavuus Liikeylijääm ä / liikevaihto, % 28,4 32,9 35,7 33,4 33,3 Rahoitusvaikutus / liikevaihto, % 32,4 31,8 29,8 29,7 29,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,9 11,9 14,3 13,4 13,3 Korvaus peruspääomasta, % 14,2 14,9 14,9 14,9 14,9 Toiminnan laajuustiedot Henkilöstö

9 TAMPEREEN VEDEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TAMPEREEN VEDEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaik. saamisten muutokset muilta Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Liittymismaksujen muutos Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

10 TAMPEREEN VEDEN INVESTOINNIT (1 000 euroa) Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Vedenkäsittely ja hankinta Jätevesien käsittelylaitoks et Suunnittelu ja maastotutkimukset Tavase-hanke Laitteisto ja irtaimisto Aineettomat (atk-ohjelmat) Toimitalo Investointien rahoitusosuudet Yhteensä

11 TAMPEREEN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS Liikennelaitoksen Nysse pärjää -strategian mukaan Tampereen kaupunki ja sen liikennelaitos tuottavat yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa korkealuokkaisia ja asiakkaita houkuttelevia joukkoliikennepalveluja kokonaistaloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti ja näin osallistuvat kaupunkiseudun elämän kehittämiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella EU:n komission kilpailuttamista koskeva palvelusopimusasetusluonnos kaatui merkittäviltä osin loppuvuodesta Komitea on laatinut asiasta tarkistetun esityksen, joka mahdollistaisi kunnan oman joukkoliikennetuotannon ilman kilpailua kahdeksan vuoden ajan asetuksen hyväksymisestä ja tietyin edellytyksin senkin jälkeen. Asian käsittely jatkuu EU:n elimissä. Kaupunginjohtajan asettama joukkoliikenteen organisointia selvittänyt työryhmä asetti tavoitteeksi, että kaupungin tuki liikennelaitokselle laskee 20 prosenttiin vuoden 2007 loppuun mennessä palvelutason merkittävästi heikentymättä. Työryhmä päätyi selvityksessään nykyiseen toimintatapaan. Vasta kilpailun alkaminen tai raideliikenteen mukaantulo edellyttäisi joukkoliikennettä kokonaisuudessaan koordinoivan elimen perustamista. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Liikennelaitos pitää tärkeänä liikennepoliittisen ohjelman uusimista, jossa yhteydessä määritellään myös kaupungin joukkoliikennepolitiikka ja arvioidaan kaupungin liikennelaitoksen tuen tarve palvelutason pitäm i- seksi kohtuullisena ( KV ). Seudullista joukkoliikennettä ja Tampereen sisäistä yhteistariffiliikennettä kehitetään lisäämällä yhteistyötä liikennöitsijöiden välillä liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikennesuunnittelussa haetaan uusia ratkaisuja kohdistaa liikennetarjontaa mm. ajallisesti nykyistä paremmin kysyntää vastaavaksi. Palvelun laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa tehtävällä kyselyllä. Matkakorttijärjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi suunnitelmakauden aikana. Työ tehdään yhdessä merkittävimpien yhteistariffiliikenteeseen kuuluvien liikennöitsijöiden kanssa ja samalla otetaan huomioon myös etampere-kortin tarpeet. Kaluston keski-ikä pyritään pitämään nykyisessä alle 8 vuodessa. Investointien tasoa kuitenkin säädellään taloudellisen tilanteen mukaan. Kalustohankinnoissa painotetaan luotettavuuden lisäksi ympäristöasioita. Liikennelaitoksen käyt töön ottamalle ympäristöjärjestelmälle haetaan sertifikaatti ISO Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi käyttöön otettua Työ kuntoon ohjelmaa kehitetään edelleen yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kehityskeskusteluja henkilöstön kanssa jatketaan. Talousarvio 2005 Talousarvio on rakennettu nykyisten taksojen ja 5,9 milj. euron konsernituen varaan tavoitteena vähintään nollatulos. Autojen keski-ikä pyritään pitämään alle 8 vuoden. Linja-autoja hankitaan 2,6 milj. eurolla. Muuhun kalustoon on varattu yhteensä 0,4 milj. euroa. Liikennetarjonta pyritään vakiinnuttamaan 10,2 milj. ajokilometriin vuodessa. Matkustajamäärän oletetaan pysyvän ennallaan. Työajan käytön tehostamiseksi neuvotellaan kuljettajien talokohtaisista sopimuksista. Kustannustietoisuutta parannetaan hyödyntämällä linjakohtaista kustannus - laskentaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi käyttöön otettua Työ kuntoon ohjelmaa kehitetään edelleen yhdessä työterveyshuollon kanssa. Talousarvioon sisältyvät tilaajaorganisaation kustannukset ovat noin 1,7 milj. euroa. Tavoitteena on, että vaihdollisia matkoja tehdään 2,7 kpl linjakilometriä kohden. Asiakastyytyväisyys asteikolla 1 5 tulisi olla vähintään 4,1. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tunnusluvut Suoritteet Matkat vaihtoineen, kpl Ajokilometrit, km Talous Liikevaihdon muutos -% 1,6 4,0 7,0 0,0 3,9 Käyttökate-% 7,1 10,5 11,2 11,2 13,3 Tuotot/hlö Menot, euroa/matka 1,11 1,05 1,12 1,13 1,14 Menot, euroa/ajokm 2,70 2,63 2,81 2,83 2,85 Toiminnan voimavarat Henkilöstö

12 LIIKENNELAITOKSEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan m uut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKENNELAITOKSEN TOIMINTATUOTTOJEN ERITTELY (1 000 euroa) Lipputuotot Veteraani- ja opiskelijalippukorvaus Tilausliikenne Muut ulkoiset tuotot Käyttöomaisuuden myynti Sisäis et tuotot Konsernituki Yhteensä

13 LIIKENNELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen LIIKENNELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA (1 000 euroa) Linja-autot Muu kalusto Rahoitusosuus Yhteensä

14 TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Tampereen aluepelastuslaitoksen toimialueena on koko Pirkanmaa käsittäen sen kaikki 34 kuntaa. Aluepelas - tuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueella kuntien, kuntalaisten, yritysten ja laitosten turvallisuudesta käyttäen onnettomuusriskien hallinnan keinoja. Näihin kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta ja varautuminen poikkeusoloihin. Aluepelastuslaitos huolehtii kaikesta pelastustoiminnasta vastuualueellaan sekä tämän lisäksi terveyskeskusten kanssa tekemien sopimusten nojalla Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Vammalan ja Ruoveden sairaankuljetuksesta. Edellä mainituista tehtävistä huolehtivat organisaation kuusi toimialuetta, jotka muodostavat myös talousarviossa oman vastuualueensa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Tampereen aluepelastuslaitos on aloittanut nykymuodossaan vuoden 2003 alusta. Talousarviovuonna 2005 laitoksen kehitystyötä jatketaan, paitsi uudistetun pelastuslain sen myötä uudistuneiden valtakunnallisten säännösten edellyttä mällä tavalla, myös uuden palvelutasopäätöksen mukaisesti. Muutostyö kemikaalilainsäädännön ja öljyvahinkolainsäädännön toimintojen osalta on edelleen kesken ja edellyttävät toiminnallista ja kalustollista uudistustyötä. Hätäkeskuslain mukanaan tuoma muutos siirtää 112 hätäkeskustoiminnot joulukuussa 2004 valtion hoidettavaksi. Tällöin nykyisen hätäkeskuksen uudistetuissa tiloissa aloittaa toimintansa pelastustointa, poliisia ja sairaankuljetusta palveleva Valtion hätäkeskuslaitoksen Pirkanmaan hätäkeskus. Tampereen johtokeskustiloissa sijaitseva kunnallinen hätäkeskus lakkautetaan ja ne osat toiminnoista, joita uusi valtion organisaatio ei hoida siirretään keskuspaloasemalle uudistettavan valvomon tehtäviin. Muutos aiheuttaa merkittävän uuden rajapinnan pelastustoimintaan ja edellyttää erittäin paljon muutostyötä ja siihen liittyvää koulutusta. Koko pelastustoiminnan viesti- ja tietohallintajärjestelmä muuttuu ja edellyttää kehitystyötä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on huomioitu sekä investoinneissa että henkilöresursseissa. Rakennusinvestoineista ovat merkittävimmät Parkanon uuden paloaseman rakennustyöt, jotka loppuunsaatetaan elokuussa 2005 sekä saneeraus - ja muutostyöt Tampereen keskuspaloasemalla. Keskuspaloasemalla sijaitsevan nuohoojien toimitilan purku ja uuden toimis - torakennuksen rakentaminen on käynnistysvaiheessa. Sairaankuljetuksen ensihoidon osalta vuoden 2005 toimintoihin liittyy oleellisesti organisaation tarkentaminen. Tämä liittyy aluepelastuslaitoksen ja Tampereen sosiaali- ja terveystoimen välisiin yhteistyösopimuksiin mm. henkilöstön käytöstä. Ensihoidon valm iutta lisätään ottamalla käyttöön kolmas ko. hoitoa antava yksikkö sijoitettuna Hervannan aluepaloasemalle. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Uusi pelastuslaki edellyttää alueellisten pelastuslaitos - ten osalta pelastustoimen palvelutasopäätöksen tekemistä vuoden 2004 loppuun mennessä. Palvelutasopäätösesitys tehdään Tampereen kaupunginvaltuustolle kuntien kuulemisen jälkeen, ja se on voimassa vuoden 2005 alusta. Palvelutasopäätös määrittelee pelastustoimen tason ja toimintatavat Pirkanmaalla ja on siten keskeinen asiapaperi Tampereen aluepelastuslaitoksen monikunnallisessa toiminnassa. Palvelutasopäätöksessä on pyritty ottamaan huomioon myös Tampereen kaupungin strategiatyöhön liittyviä asioita samalla kun käsitellään kaikkia Pirkanmaan 33 muun kunnan pelastustoimen tasoa. Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on estää ennalta tulipaloja ja muita onnettomuuksia, opettaa ihmisiä toimimaan oikein onnettomuustilanteessa, antaa nopeaa, tehokasta ja järjestäytynyttä apua onnettomuustilanteessa, auttaa onnettomuuden jälkeisen rakennustyön nopeaa alkamista ja oppia tapahtuneista onnettomuuksista. Tampereen aluepelas - tuslaitos liittyy maan suurimpana aluepelastuslaitoksena keskeisesti osaksi sisäasiainministeriön pelastus - toimen valtakunnallista toimintastrategiaa. Talousarvio 2005 Tampereen aluepelastuslaitos on liikelaitos ja sen talousarviorakenne noudattaa liikelaitosten talousarviorakennetta. Aluepelastuslaitoksen kustannuksista maks a- vat kunnat os uutensa kuntien välisen yhteistoimintas o- pimuksen 10 :n mukaisesti siten, että nykyisistä maksuosuusprosenteista siirrytään vuoden 2005 osalta 50 % asukaslukujen mukaista maksuosuutta kohti. Tampereen kaupungin maksuosuusprosentti on 43,16 %. Vuoden 2006 maksuosuudet noudattelevat kuntien asukaslukujen suhdetta. Aluepelastuslaitoksen investoinnit rahoitetaan investointibudjetilla, jonka kustannukset jaetaan käyttötalouden tapaan kunnille asukaslukuprosentin mukaan. Kalustoinvestointien osalta keskitytään edelleen vanhan paloautokannan uusintaan ja tässä yhteydessä valtionosuuksiin liittyvät muutokset aiheuttavat lisäpainetta. Vuoden 2005 talousarvio noudattaa maltillista linjaa, jossa henkilöstömenojen sopimusten mukaiset korotukset ovat keskeisin kustannuksia kasvattava tekijä. Toimintoja ollaan edelleen sisäisesti tehostamassa ja tähän liittyy erityisesti päällystön osalta uusien tehtäväkuvien rakentaminen ja uusien vastuuvakanssien perus - taminen tietohallintoon, tiedotukseen ja taloushallintoon. Pääosin nämä toteutetaan ilman vakanssien nettolisäystä, joko eläköitymisen tai tehtävämuutosten avulla.

15 Tampereen aluepelastuslaitoksen tunnusluvut Suoritteet Palotarkastukset Valistus - ja neuvonta (5 % kuntal./v) Palo- ja pelastushälytykset Sairaankuljetukset Nuohousyksiköt (1 000 kpl) Talous Nettomenot keskimäärin eur/asukas, sis. investoinnit 50,90 57,05 58,20 58,20 58,20 Käyttökate, % 5,0 4,7 4,9 4,9 4,9 Toiminnan voimavarat Vakinaiset vakanssit TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

16 TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos muilta Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN INVESTOINNIT (1 000 euroa) Raskas pelastusajoneuvokalusto Kevyt ajoneuvokalusto Muu pelastuskalusto Atk-ohjelmat ja -projektit Atk-laitteet Ensikertainen kalustaminen Rahoitusosuudet investointimenoihin Yhteensä

17 TAMPEREEN TIETOTEKNIIKKAKESKUS Tampereen Tietotekniikkakeskus tuottaa Tampereen kaupungin toimintayksiköille, Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja muille asiakkailleen niiden toimintaa tehostavia innovatiivisia, tietoturvallisia ja korkean käytettävyyden ICT -palveluita. Palvelut tuotetaan yhdistämällä oman henkilöstön osaaminen ja eri yhteistyökumppanien palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi laadukkaaksi ja kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Tietotekniikkakeskuksen asiakkaat hakevat toimintansa tehostamista seudullisen yhteistyön ja sähköisten palveluiden avulla. Tampereen kaupungin toiminnassa merkittävimmät muutokset ovat tilaaja-tuottaja mallin toteuttaminen sekä toiminnan ohjaus ja sähköiset palvelut hankekokonaisuuden läpivienti. Näissä kaikissa tietoteknisillä ratkaisuilla on merkittävä rooli. Myös kaupungin tulevat palvelukeskukset tulevat toimiakseen edellyttämään hyviä tietoteknisiä ratkaisuja. Tietotekniikan osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa ja samalla lisääntyvät vaatimukset ratkaisujen turvallisuuden ja toimivuuden osalta. Yhä useammin edellytetään palvelua ympäri vuorokauden. Tietotekniikkakeskus toimii entistä enemmän kilpaillussa toimintaym - päristössä ja sen tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja toimintaprosessejaan. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Tietotekniikkakeskus tukee kaupungin yksiköitä laaditun kaupunkistrategian ja toimialojen omien strategioiden toteuttamisessa. Uudistetun strategiansa mukaisesti Tietotekniikkakeskus haluaa olla Pirkanmaan seutukunnan kuntien halutuin tietotekniikkapalveluiden tuottaja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuotteistetaan palvelut kaikilla valituilla ydintoiminta-alueilla. Palvelut tuotetaan prosessiorganisaatiossa. Henkilöstön osaamista ja yksiköiden yhteistyötä parannetaan. Omaa osaamista täydennetään kumppaniverkoston palveluiden avulla laadukkaiden palveluiden tarjoamiseksi asiakkaille. Tietotekniikkakeskus ryhtyy määrätietoisesti toteuttamaan vuonna 2004 uudistettua strategiaansa. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat asiakkaiden hoitomallin uudistaminen, palveluiden tuotteistam inen ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Tietotekniikkakeskus osallistuu kaupungin toiminnanohjaus ja sähköiset palvelut hankkeen edellyttämien tietoteknisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on tehdä Tampereesta Suomen ykköskunta sähköisten palveluiden tarjoajana asukkailleen. Seudullisessa yhteistyössä ollaan aktiivisesti tarjoamassa Tietotekniikkakeskuksen palveluita nykyisille ja uusille asiakkaille. Terveydenhuollon alueella osallistutaan useiden merkittävien tietojärjestelmien käyttöönottoon. Kaikkien palveluidensa osalta Tietotekniikkakeskus hakee aktiivisesti uusia toimintamalleja kustannustehokkaiden asiakkaita hyödyttävien ratkaisujen toteuttamiseksi. Johtamisessa otetaan käyttöön koko henkilöstön kattava tuloskorttijohtaminen, jolloin myös käytännön tasolla varmistetaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen yksikkötasolla. Uusien toimitilojen myötä on mahdollista tarjota asiakkaille tietoturvallista ja käytettävyydeltään laadukasta palvelua. Talousarvio 2005 Tietotekniikkakeskuksen vuoden 2005 tilikauden liikeylijäämäksi arvioidaan 2,2 milj. euroa. Kaupungille peruspääomasta maksettavan korvaus on ensi vuonna edelleen 1,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi jää täten 0,8 milj. euroa. Tulorahoituksella katetaan ensi vuoden investoinnit 3,4 milj. euroa, jonka jälkeen vaikutus maksuvalmiuteen muodostuu nollaksi. Investointirahasta noin puolet varataan kalustoinvestointeihin.

18 Tietotekniikkakeskuksen tunnusluvut Suoritteet Tukikeskuksen kirjatut palvelupyynnöt, kpl/vuosi Suurtehotulosteet, arkkia/vuosi Talous Käyttökate-% 22,5 25,9 25,9 25,5 Liikeylijäämä / liikevaihto, % 9,0 11,7 10,9 11,1 Korvaus peruspääomasta, % 18,1 23,5 23,5 23,5 Toiminnan laajuus Ylläpidossa olevat mikrot (kaupunki) Valvottavat kytkimet Postilaatikoiden määrä Käytössä olevat bruttolevytila TB PALVELIMET: Windows -palvelimet Linux -palvelimet Unix -palvelimet OpenVMS -palvelimet Toiminnan voimavarat Vakinaiset vakanssit TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomas ta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vuosi 2003 ei ole vertailukelpoinen liikelaitosmuotoiseen toimintaan siirtymisen vuoksi.

19 TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaik. lainojen lisäys Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN INVESTOINNIT (1 000 euroa) ATK-ohjelmat ja projektit Kiinteät rakenteet ja laitteet Kalusto yli 3 v. ja yli euroa Yhteensä Vuosi 2003 ei ole vertailukelpoinen liikelaitosmuotoiseen toimintaan siirtymisen vuoksi.

20 TAMPEREEN AUTO- JA KONEKESKUS Auto- ja konekeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja välittää kuljetus - ja työkonepalveluita kaupungin eri toimintayksiköille ja kaupunkikonsernille. Lisäksi autoja konekeskus toimii asiantunti-jana auto- ja konekalustoa koskevissa asioissa ja huolehtii edellä mainitun kaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä kriisiaikojen valmiuksista kuljetus - ja työkonekaluston osalta. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Kaluston hankinnassa tutkitaan vaihtoehtoisia menetelmiä. Henkilöautojen osalta perinteisen ylläpidon ja hankinnan lisäksi mahdollisia ovat huolto- ja rahoitus - leasing, huolto- ja korjaussopimukset sekä oman auton käytön lisääminen. Työ koneiden osalta kehitetään vuokraustoimintaa etenkin kausikaluston käytössä. Autojen päästötasoja kiristetään Euro 4 direktiivillä. Yli-ikääntyneen kaluston korvaaminen tarkoituksenmukaisemmaksi tulee olem aan välttämätöntä toiminnan kehittämiseksi. Toiminnassa keskitytään ydintoimintaan. Pienemmällä mutta monipuolisemmalla kalustolla ja ammattitaitoisella henkilöstöllä pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi kohdistuvat ensisijaisesti ympäristön hyvään tilaan ja liikenneväylien hoitoon. Kaikki auto- ja konekeskuksen autonkuljettajat ovat suorittaneet taloudellisen ajotapakoulutuksen ja auto- ja konekeskuksella on valmiudet antaa ao. koulutusta eri toimintayksiköille. Kalustohankinnoissa painotetaan hinta-/ laatusuhteen lisäksi jälkimarkkinointia ja teknistaloudellista käyttöikää. Henkilöstön työssä jaksamista edistetään panostamalla työkykyä ylläpitävään toimintaan. Sairaus - poissaoloihin puututaan varhaisemmassa vaiheessa ja vajaakuntoisille laadittu sijoitusohjelma otetaan käyttöön. Korjaamon kehittämisprojekti viedään loppuun toukokuuhun 2005 mennessä. Auto- ja konekeskus kehittää jatkuvasti kaikkia toimintojaan kustannustehokkaiden ja asiakkaita hyödyttävien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Polttoaineen kulutusta pyritään alentamaan ajoneuvoja käyttöteknisin ratkaisuin. Liikenneväylien hoitoon hankitaan kuorma-autoihin lisälaitteita, joilla pyritään korvaamaan yli-ikääntyneitä tiehöyliä. Katu- ja vihertuotannon kanssa selvitetään kunnossapitokaluston hyödyntäminen molempien kesken etenkin pienempien taajamatraktorien osalta. Kestävän kehityksen painopistealueita ovat vanhentuneen kaluston uusiminen, kaluston tehokkaan käytön edistäminen, jätteiden lajittelu ja niiden toimittaminen hyötykäyttöön. Talousarvio 2005 Auto- ja konekeskuksen liikevaihdon arvioidaan kas - vavan n. 0,5 milj. euroa vuodesta 2004 ollen 12,5 milj. euroa vuonna Liikeylijäämäksi arvioidaan 0,9 milj. euroa. Korvausta peruspääomasta nostetaan 0,4 milj. eurosta 0,6 milj. euroon. Vuoden 2005 tilikauden ylijäämäksi muodostuu 0,3 milj. euroa. Tulorahoitus käytetään investointeihin, jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on nolla. Investoinneilla (1,5 milj. euroa) panostetaan kaluston laatuun. Auto- ja konekeskuksen tunnusluvut Talous Käyttökate-% - 16,5 16,5 16,5 Korvaus peruspääomasta-% 8,0 12,6 12,6 12,6 Toiminnan laajuus Henkilöautot Pakettiautot Kuorma- ja erikoisautot Työkoneet Muuta kalustoa Toiminnan voimavarat Henkilöstö

21 AUTO- JA KONEKESKUKSEN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) AUTO- JA KONEKESKUKSEN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen AUTO- JA KONEKESKUKSEN INVESTOINNIT (1 000 euroa) Kalusto yli 3 v. ja yli euroa Yhteensä Vuosi 2003 ei ole vertailukelpoinen liikelaitosmuotoiseen toimintaan siirtymisen vuoksi.

22 TAMPEREEN TILAKESKUS Tampereen tilakeskus on kunnan ja kuntalaisten toimintaa tukeva palveluorganisaatio, jonka tila- ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella Toimitilojen käyttöaste on alentunut jonkin verran ja vapaiden tilojen tarjonta on vuoden 2004 aikana kasvanut. Kaupungin omistamien tilojen käyttö aste pysyy edelleen korkeana. Rajallisten investointimahdollisuuksien takia joudutaan osittain toimimaan välttävissä tiloissa. Tilojen vuokraus tulee jatkossa lisääntymään. Uutena toimintamallina alalle ollaan kehittämässä ns. elinkaarimallia, jossa toteuttaja vastaa myös rakennusten käytön aikaisista kustannuksista ja toimenpiteistä. Tilakeskus on aktiivisesti kehittämässä uutta toimintamallia. Konttorikonehuoltoyksikkö siirretään alkaen tilakeskuksen kiinteistötekniseen yksikköön. Konttorikonehuollolle määritellään tilakeskuksessa omat strategiset tavoitteet sekä rakennetaan niitä tukeva asiakaslähtöinen toimintamalli. Kaupungin kaikki kopiokonehankinnat keskitetään konttorikonehuollon kautta tapahtuvaksi. Konttorikonehuollon palveluista ja kehityksestä raportoidaan omistajaohjauksen määrittelemällä tavalla. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Vuoden 2005 aikana keskeisessä asemassa ovat liikelaitostoiminnan edelleen kehittäminen, muun muassa tilaaja- ja tuottaja toiminnan organisointi ja palveluiden tuotteistaminen. Kaupunkistrategian kriittisistä menestystekijöistä tilakeskus vastaa osaltaan hyvästä ja turvallisesta ympäristöstä. Sen toteutumista arvioidaan energian käytön ja jätehuollon toteutumisen avulla. Rakennusten kestävyys, monikäyttöisyys ja muutosjoustavuus ovat peruslähtökohtana investointien toteutuksessa. Tämä huomioidaan sekä toiminnallisessa että teknisessä suunnittelussa. Elinkaaritalous on keskeinen päätöskriteeri investointien toteutuksessa. Kiinteistökannan käyttökelpoisuuden ja arvon säilyminen varmistetaan ennakoivalla korjaus - ja kunnossapito- sekä huoltotoiminnalla. Talousarvio 2005 Tilakeskuksen vuoden 2005 liikeylijäämäksi muodostuu 40,0 milj. euroa. Peruspääomasta maksettava korvaus on talousarviovuonna 21,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu 18,6 milj. euroa. Tulorahoitus riittää investointeihin ja vaikutus maksuvalmiuteen muodostuu 8,2 milj. euroa positiiviseksi. Talonrakennusinvestointien määrän supistuessa merkittävästi joudutaan henkilöresurssien käyttöä suuntaamaan enemmän kiinteistöjen ylläpitotoimintaan. Oman toteutuksen osuutta pyritään vähentämään kaikilla toiminta-alueilla. Kaupungin palvelutuotannon kannalta turhan kiinteistöomaisuuden osalta laaditaan realisointisuunnitelma, jonka aktiivinen toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Tilakeskuksen tunnusluvut Suoritteet Kunnossapidettävät rakennukset kerrosala bruttopinta-ala tilavuus Siivottava pinta-ala, m Talous Käyttökate-% 61,6 62,0 61,7 61,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,9 10,0 9,7 8,8 Korvaus peruspääomasta % 6,0 6,0 6,0 6,0 Vaikuttavuus Tilojen käyttöaste-% 99,5 99,5 99,5 99,5 Palvelutasomittausten tulosten paraneminen edellisen vuoden tasoon-% 2,0 2,0 2,0 2,0 Toiminnan laajuus Investointien määrä, milj. euroa Toiminnan voimavarat Vakinaiset vakanssit