Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 19.9.2011"

Transkriptio

1 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS

2 PIRKANMAAN MAAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PIRKANMAAN MAAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2

3 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS Pirkanmaan liitto Julkaisu D94 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja A, julkaisu nro D94 ISSN ISBN PISA/001/2011 Kannen kuva xxx Painosmäärä xxx kpl Painopaikka xxx 4

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 8 ESIPUHE Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Valtakunnalliset linjaukset Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ELY-keskuksen toiminta pohjautuu valtion talousarvioon ja noudattaa Liikenneviraston ohjausta ja strategiaa Alueelliset linjaukset Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet Toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymiä Väestö keskittyy ja ikääntyy Taajama-alueiden laajeneminen heijastuu liikkumiseen ja kustannuksiin Liikkumistarpeet yksilöityvät ja autoistuminen lisääntyy Elinkeinoelämän muutokset heijastuvat kuljetustarpeisiin Teknologian kehittyminen lisää vaikutuskeinoja Ilmastomuutoksen hillintä suunnittelun reunaehtona Resurssien rajallisuus edellyttää toiminnan tehostamista ja priorisointia Tulevaisuuden rahoitusnäkymät Liikennejärjestelmän nykytila Maantieverkko ja -liikenne Rataverkko ja raideliikenne Lentoliikenne Joukkoliikenne Linja-autoliikenne Junaliikenne Lippujärjestelmät 28 5

6 Joukkoliikenteen organisointi maakuntatasolla Vesiliikenne Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio Liikennejärjestelmän toimintalinjat ja kehittämistoimenpiteet Pirkanmaan kilpailukyky Pirkanmaan saavutettavuuden parantaminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen Arjen sujuvuus ja turvallisuus Liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutuksen tehostaminen Liikenneväylien päivittäisen liikennöitävyyden parantaminen Liikenneturvallisuustyön tehostaminen Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Matkaketjujen sujuvoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liikkumisen ohjauksen edistäminen Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Vaikutusten kuvaus ja seurantaindikaattorit Vaikutukset Pirkanmaan vision suhteen Toimivuus Taloudellisuus Sosiaalinen tasa-arvo Turvallisuus Ympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne Seurantaindikaattorit 57 6

7 7

8 8 TIIVISTELMÄ Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitetila perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikenteellisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelma tähtää vuoteen Pirkanmaa on liikenteellisesti valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pirkanmaan ja Tampereen kautta kulkeva päärata muodostaa yhteispohjoismaisen Botnian korridori -hankkeen keskeisen runkoväylän yhdistämällä nykyisen EU:n Pohjolan kolmio prioriteettihankkeen Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Pirkanmaan vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansain-välisesti on vahvaa. Liikenteellisesti Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvusta huolimatta ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kehittymisvyöhykkeelle. Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta. Väestöstä noin 75% sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajamaalueista leimaa toiminnallinen yksipuolistuminen. Tämä on johtanut yhdessä ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan ja yksilöllisyyttä korostavien arvojen kanssa liikkumistarpeiden monipuolistumiseen ja autoistumiskehityksen kiihtymiseen. Suunnitelman aikatähtäin on ollut 2040 ja tavoitteena on ollut määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä, saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä, sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus sekä määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan. Maakunnan liikennejärjestelmän tavoitetilaan liittyviä ominaisuuksia on kuvattu toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti laaditussa Pirkanmaan liikennejärjestelmävisiossa. Sen keskeisin osa on päävisio, joka kuvaa Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetilaa tulevaisuudessa. Päävisiota tarkentavat liikennejärjestelmän toimivuutta, taloudellisuutta, sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta koskevat yksilöidymmät osavisiot. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin liittyy läheisesti myös alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä ympäristöä koskevia näkökohtia. Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat on ryhmitelty kahteen pääteemaan: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin sekä maakunnan asukkaiden arjen liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta palveleviin toimenpiteisiin. Maakunnan ulkoista kilpailukykyä on käsitelty erikseen maakunnan saavutettavuuden sekä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisen kannalta. Arjen liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus painottavat erityisesti maakunnan sisäisen liikenteen tarpeita. Maakunnan liikenteellinen saavutettavuus on oleellinen laatutekijä kilpailtaessa asukkaista ja elinkeinoelämän toimijoista osana Suomen ja Euroopan yhteistä talousaluetta. Hyvän saavutettavuuden myötä syntyvät edellytykset paikallisten vahvuuksien kuten koulutuksen, osaavan työvoiman ja korkealaatuisen ympäristön hyödyntämiselle kilpailutekijöinä. Saavutettavuutta voidaan parantaa sekä liikennepalveluja kehittämällä, että pääväyliin ja terminaaleihin kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä. Pääväylien kehittämisessä Pirkanmaalla on tarpeita suurille kehittämiskokonaisuuksille, mutta merkittäviä vaikutuksia voidaan saavuttaa nopeammalla aikataululla myös oikein kohdennetuilla pienillä toimenpiteillä. Elinkeinoelämän tarpeissa korostuvat metsä- ja teknologiateollisuuden ja kaupan tarpeet. Näiden toimialojen toimintaedellytysten parantamisen vaikutukset heijastuvat positiivisesti myös muille toimialoille. Toimitusketjujen sujuvuus ja luotettavuus edellyttävät toimivia logistiikka- ja henkilöliikennepalveluita. Kokonaisuuden toimivuutta voidaan liikenneinfraan kohdistuvien toimenpiteiden ohella merkittävästi edistää eri viranomaisten ja elinkeinoelämän sujuvan yhteistoiminnan, hyvän koulutuksen ja erilaisten tukipalveluiden kautta. Arjen liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden parantuminen pitkällä aikavälillä luodaan liikenteen, palvelujen ja maankäytön vuorovaikutuksella suunnittelussa ja toteutuksessa. Nopeammalla aikavälillä voidaan pyrkiä liikkumisvalintoihin sekä matkaketjujen sujuvuuteen. Tämä edellyttää eri liikennemuotojen olosuhteiden korkeaa laatua ja saumatonta yhteensopivuutta. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät liikenneverkkojen päivittäisen

9 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI liikennöitävyyden turvaamiseen sekä liikenneturvallisuustyön, joukkoliikenteen, matkaketjujen toimivuuden, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden sekä liikkumisen ohjauksen kehittämiseen. Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Resurssien niukkuus korostaa sitä, että liikkumista ja kuljetuksia on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta kuin pelkästään infrastruktuuria rakentamalla. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan silti nykyistä enemmän rahoitusta, varsinkin voimakkaan kasvun alueilla. Niin joukkoliikenteen tarjonnan säilyttäminen kuin houkuttelevuuden lisääminen vaativat nykyistä enemmän huomiota. Maantieverkon kuntoa ei nykyisellä rahoitustasolla voida säilyttää. Vaikutukset näkyvät ensimmäisenä vähäliikenteisillä teillä. Pääteiden ja katujen kehittäminen ei etene ilman erillisiä rahoituspäätöksiä. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Oleellinen osa suunnitelman toteutusta ja jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä on toteutumisen, liikennejärjestelmän tilan, ihmisten arvojen ja asenteiden ja muiden toimintaympäristömuutosten seuranta ja ennakointi. 9

10 10 ESIPUHE Tämä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on ensimmäinen koko maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet kokoava ja kehittämisperiaatteet linjaava suunnitelma. Suunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Pirkanmaan liikennejärjestelmätyön keskeiset toimijat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kunnat ja Liikennevirasto. Maakuntaliiton ja maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun roolit vahvistuivat vuonna 2009 alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön uudistumisen myötä. Uuden lain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Liikennejärjestelmän suunnittelu on osa maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää ja tukee erityisesti alueiden käytön ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Maakuntatasolla käsiteltäviä keskeisiä teemoja ovat liikennejärjestelmän ja alueiden kehittämisedellytysten välisen vuorovaikutuksen tunnistaminen sekä maakunnan tarpeet pääverkkojen/-solmujen kehittämiselle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on edistää yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen muodostumista kuntien välille sekä tunnistaa Pirkanmaan liiton rooli toimijana liikennejärjestelmätyön erilaisten rajapintahankkeiden ja isännättömien teemojen osalta. Lisäksi maakuntatasolla käsitellään joukkoliikenteen palvelutasoon yhdessä toimivaltaisen viranomaisen ja ELY-keskuksen kanssa ja väylien hoitotasoon liittyviä kysymyksiä. Näiden perusteella voidaan tunnistaa ja hyväksyä maakuntatasolla kehittämisen tavoitteet, rahoitustarpeet ja kehittämisen edellyttämät maankäyttövaraukset maakuntakaavoitusta varten. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on laadittu liikennejärjestelmäanalyysiin, erillisselvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa on määritelty kehittämisen painopisteet sekä maakunnan kärkihankkeet ja keinot liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Suunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen Suunnitelma muodostaa jatkossa lähtökohdan Pirkanmaan toimijoiden ja valtakunnallisten toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. Työ käynnistyi lokakuussa 2010 ja valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden kanssa. Päättäjät, virkamiehet ja eri alojen asiantuntijat sekä elinkeinoelämän keskeiset toimijat ovat osallistuneet työhön kyselyjen, seminaarien, työpajojen ja erillisselvitysten työryhmätyöskentelyn avulla. Elinkeinoelämän tarpeet on selvitetty laajalla elinkeinotoimijoille suunnatulla kyselyllä ja haastattelukierroksella. Erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien kautta työhön on osallistunut lähes 300 henkilöä. Suunnitelman yhteydessä on laadittu neljä tarkempaa osaselvitystä, jotka ovat käsitelleet logistiikkaa, joukkoliikennettä, liikenteen kysynnän hallintaa ja älyliikennettä sekä liikenneturvallisuutta. Osaselvityksistä on laadittu erilliset työraportit, joissa on kuvattu kyseisten teemojen työstämisprosessi ja tarkemmat tulokset. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, jossa ovat olleet edustettuina seuraavat osapuolet ja henkilöt: Reijo Väliharju, pj. Pirkanmaan liitto, ( saakka) Johanna Järvinen, pj. Pirkanmaan liitto ( alkaen, saakka Tampereen kaupunkiseutu) Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskus Risto Laaksonen Tampereen kaupunki Jarmo Joutsensaari Liikennevirasto Heikki Partanen Akaan kaupunki Ari Kulmala Hämeenkyrön kunta Hannu Koski Juupajoen kunta Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta on vastannut Strafica Oy. Projektipäällikkönä on toimnut DI Markku Kivari ja erillisselvitysten vastuuhenkilöinä DI Kari Hillo (Joukkoliikenneselvitys), DI Juha Heltimo (Liikenneturvallisuusselvitys), DI Tomi Laine (Liikenteen kysynnän hallinnan ja älyliikenteen selvitys) Strafica Oy:stä ja DI Risto Hyppönen Logisma Oy:stä (logistiikkaselvitys). Lisäksi työhön on osallistunut DI Inna Berg Strafica Oy:stä projektisihteerinä ja logistiikkaosion laatijana.

11 PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 11

12 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1. SUUNNITTELUALUE Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta (9% koko maan väestöstä). Väestöstä noin 75% sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Työpaikkoja maakunnassa oli noin Kuntaliitosten myötä kuntien määrä on viime vuosina vähentynyt ja vuoden 2011 alussa Pirkanmaalla oli 22 kuntaa. Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella on ollut kautta aikojen vahva teollisuuteen ja jalostukseen tukeutuva elinkeinorakenne, mikä on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan rooliin valtakunnantasolla ja kansainvälisesti. Vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansainvälisillä markkinoilla on ollut vahvaa ja liikenteellisesti Pirkanmaa on valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on valtakunnan toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Teollisuuden rakennemuutos ja viime aikoina lisääntynyt taloudellinen epävarmuus maailmantaloudessa ovat heijastuneet myös Pirkanmaalle ja ne aiheuttavat muutospaineita elinkeinorakenteeseen. Teollisuuden ja jalostuksen merkitys ja niihin liittyvät työpaikat ovat vähentyneet ja palvelujen osuus työpaikoista lisääntyy tulevaisuudessa. Edellä mainituista lähtökohdista muodostuu haastava liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisuus. Liikennejärjestelmätyössä on sovitettava yhteen valtakunnan tärkeimpien pääväylien toimivuuden, toiseksi suurimman kaupunkiseudun vaikutusalueen ja maantieteellisesti laajan maaseudun liikennetarpeita. 12 Kuva 1: Pirkanmaa. Kuva 2: Pirkanmaan profiili (Pirkanmaan tilasto kirja 2011).

13 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 1.2. VALTAKUNNALLISET LINJAUK- SET Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista. Liikenne- ja viestintäministeriö sovittaa yhteen muiden ministeriöiden (YM, TEM, VM) kautta tulevia tavoitteistoja (mm. valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, ilmasto- ja energiapolitiikka) liikennesektorille, osallistuu EU:n liikennepolitiikan valmisteluun ja linjaa kansallisen liikennepolitiikan tavoitteet. Liikennepolitiikan keskeisin ohjausväline on hallitusohjelma, jossa määritetään hallituksen liikennepoliittiset tavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii vaalikausittain hallitusohjelman pohjalta liikennepoliittisen selonteon, jossa tarkennetaan seuraavan hallituskauden kehittämisen painotukset ja alustavat linjaukset seuraaville hallituskausille. Vuosittain päivitettäviä ohjausinstrumentteja ovat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma, Liikennevirastolle asetettavat tulostavoitteet, tulostavoitteiden seuranta ja valtion budjetti. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu vuosittain valtion budjetin valmisteluprosessiin hallituskauden alussa laaditun liikennepoliittisen ohjelman ja hallitusohjelmassa sovittujen periaatteiden pohjalta. Valtion budjetti asettaa käytännössä reunaehdot hallinnonalan TTS:lle. Suurten kehittämishankkeiden osalta toteuttamiseen vaikuttavia linjauksia tai kannanottoja tehdään käytännössä vaalikausittain. Valtakunnallisen liikennepolitiikan kärkitavoitteiksi on 2010-luvulla linjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, Suomen logistisen kilpailukyvyn turvaaminen globaaleilla markkinoilla sekä kansalaisten arjen matkojen toimivuus niin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuin väestöään menettävällä maaseudulla Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä Liikennevirasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa suurten tiehankkeiden toteuttamisesta vastaaminen, ratojen ja vesiväylien suunnittelu, ylläpito ja rakentaminen sekä julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen. Lisäksi Liikennevirasto ohjaa toiminnallisesti ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueita. Liikenneviraston visio - Toimivat liikenneyhteydet hyvinvoiva Suomi - kuvaa tavoitetilaa vuonna Tavoitetilan saavuttamisessa keskeistä on matka- ja kuljetusketjujen sujuvuuden sekä turvallisuuden varmistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä on kuvattu Liikenneolosuhteet raportissa. Se sisältää liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjaukset ottaen huomioon näköpiirissä olevat rahoituksen reunaehdot. Raportti käsittelee kaikkia väylänpidon ja väyläpalvelujen osa-alueita ja lisäksi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisperiaatteita ja roolia osana liikennejärjestelmää. Liikenneolosuhteet Liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset Päivittäinen liikennöitävyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa ovat prioriteetteja kehitettäessä valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys ovat prioriteetteja henkilöliikenteen ja sen palveluiden kehittämisessä. Joukkoliikenteestä luodaan houkutteleva vaihtoehto niillä kaupunkiseuduilla, missä se on mahdollista. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä liikkumistarvetta ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Turvallisuusajattelu on kiinteä osa Liikenneviraston toimintaa. Turvallisuuden varmistaminen on viraston toiminnan reunaehto. Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään. Käytetään monipuolista keinovalikoimaa, toimitaan yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä laajennetaan näkökulmaa väylänpidosta asiakkaiden tarpeita tyydyttäviin palveluratkaisuihin. Liikkumis- ja kuljetusolojen varmistaminen keskeisillä yhteyksillä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä mahdollistaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen. Rahoitusjaossa painotetaan liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen rahoituksen lisäystä erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille. 13

14 Suunnitelman strategiset painopistealueet korostavat: asiakaslähtöisyyttä, jossa otetaan huomioon sekä ihmisten että elinkeinoelämän tarpeet vastuuta tulevaisuudesta, mm. ilmastomuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen sekä turvallisuus- ja ympäristöajattelun korostamisen kautta uusien ongelmanratkaisumallien löytämisen tarvetta ja kehittämistarpeiden priorisointia, jotta niukat kehittämisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti päivittäisen liikennöitävyyden ylläpitämisen vaatiessa yhä suuremmat osan resursseista, sekä uusien toiminta- ja yhteistyömallien kehittämistä toiminnan tehostamiseksi ELY-keskuksen toiminta pohjautuu valtion talousarvioon ja noudattaa Liikenneviraston ohjausta ja strategiaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtäviin kuuluu Pirkanmaan maanteiden tienpito, johon sisältyy viranomaistehtäviä sekä maanteiden hoitoa, ylläpitoa ja rakentamista. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle kuuluu myös joukkoliikenteen kehittämistä koskevia tehtäviä, joukkoliikenteen ostoja sekä joukko-, henkilöja tavaraliikenteen lupapalveluja. Pirkanmaan ELY-keskukseen on keskitetty lisäksi tienpitoa koskevia valtakunnallisia asiakaspalvelu-, erikoislupa- ja muita lupapalvelutehtäviä. 14 Kuva 3: Suomen liikenneverkon keskeiset yhteydet (liikenneolosuhteet 2035, Taustaraportti).

15 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Tienpidossa keskeisintä on turvata matkojen ja kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tienpidon painopisteet ovat: Päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen Liikenteen ajo-olosuhteiden varmistaminen Liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen Ympäristöhaittojen vähentäminen 1.3. ALUEELLISET LINJAUKSET Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Maakuntasuunnitelmassa kuvataan maakunnan tulkinta valtiohallinnon tavoitteiden soveltamisesta maakunnan näkökulmasta. Maakuntasuunnitelman linjaukset täsmentyvät siihen perustuvassa maakuntaohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt toimintalinjat ja toimenpiteet palvelevat maakuntasuunnitelman päivitystä ja maakuntakaavoituksen pitkän aikavälin tarpeita. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys ja kehittämislinjaukset vuoden aikatähtäimellä. Maakuntakaavassa puolestaan esitetään alueidenkäytölliset ratkaisut ja varautumistarpeet vuoden aikatähtäimellä. Maakuntaohjelmassa osoitetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet neljän vuoden aikatähtäimellä ja tarkempi eteneminen osoitetaan vuosittain päivitettävässä toteuttamissuunnitelmassa, jossa otetaan kantaa maakunnan edistämisvastuulle osoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Infrastruktuurin kehittämiskokonaisuus (Pirkanmaan maakuntasuunnitelma) Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin ovat tässä tukena. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Kuva 4: Pirkanmaan maakuntasuunnitelman visio. 15

16 Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) muodostaa yhden keskeisen lähtökohdan Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalle. TASE 2025 valmistui Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman rinnalla vuonna Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisen edellyttämät maakuntatasolla vaikuttavat toimenpiteet ovat lähtökohtana tässä suunnitelmassa esitettäville Tampereen kaupunkiseudun toimenpiteille. TASE:n kehittämisohjelmassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämistoimenpiteet (suunnittelu, muu edistäminen, investoinnit) sekä muiden kärkiteemojen (keskustojen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen) edellyttämät edistämistoimet. Tampereen kaupunkiseudulla ei laadittu erillistä liikennejärjestelmäaiesopimusta, vaan kaupunkiseudulla laadittiin rakennesuunnitelman perusteella ns. MAL-aiesopimus (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne), jossa osapuolina ovat seudun kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, liikenneja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. TASE-työssä määriteltiin seuraavat liikenteelliset päämäärät: Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman liikennetavoitteet ovat: Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikenteen hyödyntämisen mahdollisuuksia vahvistetaan Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen PIRKANMAAN LIIKENNEJÄR- JESTELMÄSUUNNITELMAN TAVOIT- TEET Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitetila Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja valtakunnallisiin kehittämispainotuksiin perustuen. Suunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa selvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa kuvataan liikennejärjestelmän kehittämisen visio, kehittämisen painopisteet ja kehittämislinjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja keinot. Suunnitelman laatimiselle asetetut yleistavoitteet ovat olleet: Määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä Saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä Sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus Määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan.

17 PIRKANMAAN PÄÄOTSIKON LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA MUKAINEN PALKKITEKSTI 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAI- SUUDEN NÄKYMIÄ 2.1. VÄESTÖ KESKITTYY JA IKÄÄNTYY Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehittymisvyöhykkeelle. Muissa seutukunnissa väestökehitys on maltillista tai jopa alenevaa. Ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Väestökehityksen eriytyminen maakunnan eri osissa aiheuttaa erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet liikennejärjestelmän kunnossapidolle ja kehittämiselle. Tampereen seudulla on tarve liikennepalvelujen laajamittaisellekin kehittämiselle, kun muualla pääasiallisena haasteena on riittävän palvelutason ylläpitäminen. Tampereen seudun ulkopuolella kehittämistarpeet ovat pääväyliä lukuun ottamatta lähinnä yksittäisten olemassa olevien ongelmakohteiden poistamista tai maankäytön uudishankkeisiin liittyviä. Vuonna 2009 yli 65-vuotiaiden osuus Pirkanmaan väestöstä oli 17 % ja ennusteiden mukaan vuonna 2040 iäkkäiden osuus on jo 25 %. Tampereen kaupunkiseudulla ja erityisesti ympäristökunnissa positiivinen väestökehitys ja muuttoliike pitävät väestön ikärakenteen muutoksen hillitympänä ja ennusteissa yli 65-vuotiaiden osuus on selvästi alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. Sen sijaan muissa seutukunnissa ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaasti, ja on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi noin 30-35% väestöosuudella vuonna Maaseutumaisissa kunnissa on havaittavissa kaksi erilaista kehitystrendiä, osassa kuntia aleneva väestökehitys yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ja toisaalta kehittyvissä maaseutukunnissa iäkkäiden autottomien talouksien korvautuminen useamman auton omistavilla nuorilla lapsiperheillä. Erilaisten kehityskulkujen asettama haaste liikennepalveluiden kehittämiselle ja liikenneympäristölle asetettuihin laatuvaatimuksiin on kuitenkin samansuuntainen - miten tuotetaan kustannustehokkaasti joukkoliikennepalveluja ja miten varmistetaan liikenneympäristön turvallisuus? Kuva 6: Väestön ikääntyminen Pirkanmaalla ja Suomessa. Kuva 5: Pirkanmaan seutukuntien asukasmäärien kehittyminen ja ennuste (Tilastokeskus). 17

18 2.2. TAAJAMA-ALUEIDEN LAAJENE- MINEN HEIJASTUU LIIKKUMISEEN JA KUSTANNUKSIIN Taajama-asutuksen osuus koko maakunnan väestöstä on ollut tasaisessa kasvussa 1980-luvulta lähtien. Maakunnan väestöstä noin 90 % asuu taajamissa. Tämän positiivisen kehityksen taakse kätkeytyy samaan aikaan tapahtunut taajama-alueiden nopea laajeneminen, joka on johtanut taajamien väestötiheyden alenemiseen kaikissa seutukunnissa. Taajamatehokkuuden alenemiskehitys on pystytty pysäyttämään 2000-luvulla ainoastaan Tampereen seudulla ja Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen laajenemiskehityksen rinnalla on tapahtunut liikkumisen kannalta vastakkainen ilmiö, eli kaupan ja palveluverkon rakennemuutos, joka on johtanut palvelujen keskittymiseen. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja päivittäistavarakaupan keskittyminen suuriin yksiköihin, lähipalveluiden vähentyminen ja kouluverkon supistuminen ovat johtaneet liikkumistarpeiden lisääntymiseen ja matkasuoritteiden kasvuun. Taajamien väestötiheyden aleneminen heijastuu suoraan joukkoliikenteen ja lähipalvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen edellyttämän väestötiheytenä pidetään yleisesti noin 20 asukasta hehtaarilla. Lähipalvelujen syntyminen edellyttää myös riittävää väestöpohjaa. Lähipalvelujen määrä ja saavutettavuus puolestaan ovat keskeisimmät jalankulkua ja pyöräilyä lisäävät tekijät. Taajama-alueiden laajeneminen johtaa toisaalta kertaluonteisten väyläinvestointien tarpeeseen ja toisaalta jatkuvaa ylläpitoa vaativan liikenneverkon laajenemiseen. Näin liikennejärjestelmän rahoituksen painopiste siirtyy ajan myötä voimakkaasti kehittämisestä kunnossapidon suuntaan LIIKKUMISTARPEET YKSILÖITY- VÄT JA AUTOISTUMINEN LISÄÄN- TYY Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajama-alueista leimaa jo toiminnallinen yksipuolistuminen. Samanaikaisesti ihmisten vapaa-ajan määrä on lisääntynyt ja käyttäytymisessä korostuvat yksilöllisyys ja työelämän uudistumisen myötä tapahtunut ajallinen riippumattomuus. Vapaa-aikaa on yhä enemmän kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina, jolloin myös vapaa-aikaan liittyvät liikkumistarpeet monipuolistuvat ja pirstaloituvat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti matkojen suuntautumiseen, lisää matkapituuksia ja kiihdyttää autoistumiskehitystä. Pirkanmaalaisten keskimääräinen matkasuorite on 42,2 kilometriä vuorokaudessa, kun kaikkien suomalaisten keskimääräinen matkasuorite on 41,8 kilometriä vuorokaudessa. Liikennesuoritteesta suurin osa syntyy henkilöauton kuljettajana ja myös henkilöautosuorite Pirkanmaalla on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. 18 Kuva 7: Taajama-alueiden väestötiheyden kehitys Pirkanmaalla.

19 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Kuva 8: Pirkanmaalaisten liikennesuorite matkan tarkoituksen mukaan (HLT ). Arkivapaa-ajan (vierailu-, ostos- ja asiointi- ja lyhyet vapaa-ajan matkat) matkojen osuus suomalaisten liikkumisesta on lähes kaksi-kolmasosaa kaikista matkoista ja kolmasosa liikennesuoritteesta. Työ- ja koulumatkojen osuus matkoista on lähes kolmannes ja liikennesuoritteesta neljännes. Päivittäisen liikkumisympäristön ulkopuolelle suuntautuvien erityis- ja lomavapaa-ajanmatkojen osuus kaikista matkoista on vajaa 10 %, mutta liikennesuoritteesta peräti 40 %. Pirkanmaan maankäytöllä ja liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan vaikuttaa erityisesti arjen sujuvuuteen, eli arkivapaa-ajan ja työmatkaliikenteen matkoihin. Erityis- ja lomavapaa-ajan liikkumisen tarpeet liittyvät pääasiassa valtakunnan tason ja kansainvälisten yhteyksien toimivuuteen. Edellä mainitut tekijät yhdessä varallisuuden lisääntymisen myötä ovat johtaneet autoistumisen lisääntymiseen. Autottomien kotitalouksien määrä on jatkuvasti laskenut, vastaavasti kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2005 joka neljännellä pirkanmaalaisella kotitaloudella oli käytössään kaksi tai useampia autoja. Kuva 9: Kotitalouksien autonomistuksen kehitys Pirkanmaalla. 19

20 Maakuntien välisessä työmatkaliikenteessä tärkein kumppani on Uusimaa. Maakuntien välillä tehdään lähes päivittäistä työmatkaa. Seuraavina tulevat Satakunta ja Kanta-Häme reilulla päivittäisellä työmatkalla. Keski-Suomen ja Pirkanmaan välillä tehdään vajaa päivittäistä työmatkaa. Kuva 11: Pirkanmaan sisäiset kuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 200 matkan liikennevirrat, Tilastokeskus ). 20 Kuva 10: Maakuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 100 matkan virrat, SYKE/YKR). Pirkanmaan sisäisen työssäkäynnin kokonaismäärä on noin työmatkaa. Tampereen seutukunnan sisäinen työssäkäynti edustaa koko maakunnan työssäkäynnistä noin 75 % osuutta. Työssäkäynti on suuntautunut vahvasti Tampereelle, mutta myös vastasuunnan pendelöinti seudun sisällä on merkittävää. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella verrattain suuria työmatkavirtoja on lisäksi Etelä-Pirkanmaalla Lempäälän, Valkeakosken ja Akaan välillä.

21 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 2.4. ELINKEINOELÄMÄN MUUTOK- SET HEIJASTUVAT KULJETUSTAR- PEISIIN Pirkanmaa ja erityisesti Tampere on ollut yksi Suomen teollisuuden keskuksista. Tampereen seudulla teollisuuden ja muilla seuduilla erityisesti maa- ja metsätalouden suhteellinen merkitys on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1995 lähtien palvelujen osuuden lisääntyessä. Tämä muutos heijastuu myös kuljetustarpeisiin. Vuonna 2009 noin 37 % alueen liikevaihdosta syntyi teollisuudesta. Teknologiateollisuuden osuus liikevaihdosta oli 20 %, metsäteollisuuden 7 % ja kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden 4 %. Yli puolet teollisuuden liikevaihdosta syntyi viennistä. Pirkanmaalla teollisuus on keskittynyt voimakkaasti Tampereelle ja Tampereen välittömään läheisyyteen. Muita merkittäviä teollisuuskeskittymiä on Mänttä-Vilppulassa, Valkeakoskella, Parkanossa, Sastamalassa ja Akaalla. Pirkanmaalla oli vuonna 2009 noin tukkuja vähittäiskaupan toimipaikkaa ja kauppa työllisti noin henkilöä. Kaupan osuus liikevaihdosta oli 31 %. Suurimmat kaupan keskittymät ovat Tampereen ydinkeskustassa ja Lempäälässä. Kaupan alalla on tehty viime vuosina huomattavia investointeja Pirkanmaalla, kuten esimerkiksi Ideapark ja Ikea sekä kaupan keskusliikkeiden investoinnit. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Tampereen seudun olosuhteet ja houkuttelevuus ovat avainasemassa koko Pirkanmaan menestymisen kannalta. Seudun keskeisen sijainnin myötä liikennejärjestelmän toimivuuteen liittyy oleellisesti myös valtakunnan pääväylien toimivuus. Pirkanmaan ja Tampereen seudun saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on hyvällä tasolla, mutta yhteydet muihin naapurimaakuntiin, Länsi-Suomen satamiin ja maakunnan sisäisessä liikenteessä eivät ole kehittyneet liikenteen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen tahdissa. Kauppa, teollisuus ja palvelut tarvitsevat menestyäkseen monipuolisen logistisen toimintaympäristön, jossa kaiken lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Toimitusketjut ulottuvat moniportaisina kysyntä- ja tarjontaverkostoina tavarantoimittajilta asiakkaille. Tavarantoimitukset eri kuljetusmuodoilla hoitavat verkoston osapuolten väliset tavaroiden siirrot. Näiden materiaalivirtojen hoitamiseksi tarvitaan lisäksi terminaaleja ja varastoja sekä erilaisia lisäarvopalveluita. Työmatkaliikenteen ohella verkostoissa tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä henkilöliikennepalveluita hankintojen, myynnin ja yhteistoiminnan hoitamiseksi. Lisäksi kaupan ja palvelualan yrityksille on tärkeää hyvä asiakaskunnan tavoitettavuus. Elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys on toimipaikkojen saatavuus ja hyvä saavutettavuus. Kaavoitus ja toimitilatarjonta luo puitteet toimipaikkojen saatavuudelle. Hyvä saavutettavuus puolestaan turvataan toimintojen sijoittelun ja liikennejärjestelmän tarjoaman palvelutason avulla. Kuva 12: Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosina (Pirkanmaan liitto, Tilastokeskus). 21

22 22 Metsä- ja energiateollisuuden raaka-aineiden hankintakuljetukset Pirkanmaan sisältä alueen omille laitoksille tapahtuvat pääosin tiekuljetuksina lyhyen kuljetusetäisyyden takia. Rautatiekuljetuksia tarvitaan pitempimatkaisiin siirtoihin. Näiden hankintakuljetusten sekä tuotteiden vientikuljetusten kustannustehokkuus on perusedellytys alan menestykselle. Tulevaisuuden uudet bioenergiaratkaisut saattavat korostaa alemman tieverkon merkitystä enemmän tulevaisuudessa. Kaupan ja palveluiden saatavuuden turvaaminen väestökatoa potevilla haja-asutusalueilla asettaa haasteita uusille palvelumalleille. Toisaalta taajamien ahtaat ja ruuhkautuvat ympäristöt vaativat sujuvuutta tavarantoimitusten hoitoon TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN LISÄÄ VAIKUTUSKEINOJA Liikenteen kysynnän hallinta ja älyliikenne ovat tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Liikenteen kysynnän hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikenteen määrään ja kulkutapojen käyttöön siten, että mahdollistetaan tehokkaampi liikennejärjestelmän käyttö ilman suuria investointeja. Älyliikenteessä kehittäminen on siirtymässä markkinatoimijoiden vastuulle, mikä edellyttää julkisten tietovarastojen avaamista palveluntuottajien käyttöön. Liikenteen kysynnän hallinnan keinoja ovat esimerkiksi viestintäteknologian hyödyntäminen liikennetarpeen korvaajana (etätyöskentely, videoneuvottelut), joukkoliikenteen maksu- ja lippujärjestelmien kehittäminen, auton käytön tehostaminen (kimppakyytipalvelut, yhteiskäyttöautot) ja liikenteen hinnoittelu. Myös liikkumisen ohjaus (mobility management) on yksi kysynnän hallinnan keino, jolla pyritään edistämään kestävää liikkumista erilaisin kannustavin toimenpitein. Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen telematiikka on yksi älyliikenteen osa-alue. Älyliikenne on kokonaisuus, jonka lähtökohtana on liikkujien eli asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen kehittäminen. Älyliikenne korostaa julkisen sektorin ja kaupallisten palveluntarjoajien yhteistyötä. Älyliikenteessä toiminnan kehittäminen on siirtymässä yhä voimakkaammin markkinoille. Tämä tarkoittaa viranomaistoimijoiden kannalta sitä, että tekemällä yhteistyötä kaupallisten palveluntarjoajien kanssa voidaan säästää julkisin varoin tehtävissä investoinneissa. Kaupallisten palvelujen kautta voidaan myös tavoittaa entistä suurempi joukko liikkujia, jolloin esimerkiksi tiedottamisen vaikuttavuus paranee. Markkinamekanismit, kuten toimijoiden keskinäinen kilpailu, varmistavat palvelujen, laitteiden ja sisältöjen käyttäjälähtöisen ja nopean kehittämisen. Keskeinen markkinaehtoisten palvelujen syntyä edistävä toimenpide on julkisten tietovarastojen, kuten liikenteen tilannetietojen, avaaminen palveluntuottajien käyttöön. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamisen näkökulmasta suuria odotuksia kohdistuu ns. kooperatiivisten järjestelmien kehittymiseen. Niillä tarkoitetaan telematiikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat suoran kommunikaation infrastruktuurin ja ajoneuvojen välillä tai ajoneuvosta ajoneuvoon. Kooperatiivisia järjestelmiä pidetään älyliikenteen seuraavana suurena kehitysaskeleena, joka merkittävästi muuttaa ja kasvattaa älyliikenteen roolia osana liikennejärjestelmää. Kooperatiivisten järjestelmien yleistyminen johtaa lopulta tilanteeseen, jossa jokainen kuljettaja tietää lähellä olevien tai lähestyvien muiden autojen sijainnin ja toisaalta jokainen kuljettaja voi olla varma, että myös hänen läsnäolonsa on huomattu. Järjestelmien liikenneturvallisuutta parantavat vaikutukset voivat olla valtavat, mutta laajamittaisen toteutuksen aikataulua on vaikeaa arvioida ILMASTOMUUTOKSEN HILLIN- TÄ SUUNNITTELUN REUNAEHTONA Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Euroopan Unioni on julkaissut hiljattain tiekartan, jossa linjataan suunnitelma kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen Eurooppaan vuonna Päätavoitteena on saavuttaa 80 % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä (v tasosta). Kuva 13: Euroopan komission tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 80%:lla vuoden 1990 tasosta.

23 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Liikenteeseen kohdistuva vähentämistavoite vuoteen 2050 mennessä on 50 % suuruusluokkaa, mikä edellyttää kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapaa, uudenlaista innovatiivista otetta sekä eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä erilaisten intressien ja keinojen yhteensovittamiseksi. Kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteet perustuvat EU:n ilmasto- ja energiapakettiin vuodelta Tavoitteen mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta (30 %, mikäli muut teollisuusmaat hyväksyvät vastaavat tavoitteet). Ei-päästökauppasektorin päästöjä on vähennettävä 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuodelta 2009 olevassa Ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa Suomen tavoitteeksi on linjattu 80 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelta 2010 on esitetty kaupunkiseudun yhteinen ilmastopolitiikan visio, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet sekä toimenpideohjelma, jolla kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan Unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti ja varautuvat ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ilmastostrategian toimenpiteet koskevat seuraavia kuntia: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti. Seudun ilmastotyön päävision mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä RESURSSIEN RAJALLISUUS EDELLYTTÄÄ TOIMINNAN TEHOS- TAMISTA JA PRIORISOINTIA Liikennejärjestelmän rahoituskokonaisuus muodostuu valtion, kuntien ja käyttäjien rahoittamista toimenpiteistä. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuurin hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista sekä julkisen liikenteen järjestämisestä. Suomessa ei ole joukkoliikennettä ja pysäköintiä lukuun ottamatta käytössä käyttäjärahoitukseen perustuvaa liikennejärjestelmän rahoitusinstrumenttia. Eri toimijoiden liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä oleva rahoituskehys on käynyt vuosi vuodelta pienemmäksi. Valtion rahoitus muodostuu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kautta ja varmistuu vuosittain valtion talousarviokäsittelyssä. Isot kehittämishankkeet, joilla parannetaan valtakunnallisesti merkittäviä väyliä, nimetään erikseen valtion talousarviossa. Talousarvion yhteydessä on usein myös tehty päätöksiä pienistä investoinneista koostuvista teemahankkeista. Joukkoliikennerahoitus muodostuu useista eri lähteistä. Asiakastulojen ohella joukkoliikennettä rahoittavat kunnat ja valtio pääasiassa lipputukien ja ostettujen liikenteiden muodossa. Valtionavustuksia voidaan myöntää seutulippujen hintojen alentamiseen ja palveluliikennekokeiluihin sekä erilaisille seudullisille joukkoliikenteen kehittämishankkeille. Valtionavustusten jakamisen ohella ELY-keskukset ostavat seudullisia matkustustarpeita palvelevia kannattamattomia vuoroja sekä ovat mukana seudullisissa joukkoliikennehankkeissa. Lisäksi Kela maksaa kuljetuksia ja rahoittaa opiskelijaseutulippuja. Henkilökuljetusten rahoitus Pirkanmaalla oli vuonna 2007 yhteensä noin 37 miljoonaa euroa, josta kuntien henkilökuljetuskustannusten (avoin joukkoliikenne sekä sivistys- ja sosiaalitoimen kuljetukset) osuus oli 33,9 milj. euroa (vuodesta 2008 lähtien kuntien tietoja ei enää kerätty). Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen on ollut vuonna 2011 noin 3 miljoonaa euroa. Tampere sai vuonna 2011 suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Lisäksi Kela korvaa kuljetusten ja matkojen kustannuksia - esimerkiksi koulumatkatukea maksettiin noin 5 milj. euroa Pirkanmaan 2. asteen opiskelijoille vuonna Pirkanmaan maanteiden perustienpitoon on ollut viime aikoina käytössä hieman alle 40 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoituksesta yli 90 % on kulunut tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua avustusrahoitusta Pirkanmaan ELY-keskuksella on vuonna 2011 ollut käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa. Isoista tieverkon kehittämishankkeista viimeisin on Pirkanmaalla ollut valtatien 3 Tampereen läntisen kehätien rakentaminen moottoritieksi. Viimeisin teemahankerahoitus on kohdistunut metsäteollisuuden puuhuollon kuljetusten turvaamiseen. Radanpidon ja vesiväylien rahoituksesta ei ole saatavilla alueellista tietoa, vaan toimintaa ohjataan ja koordinoidaan valtakunnan tasolla Liikenneviraston toimesta. 23

24 24 Kuntien liikennejärjestelmään käyttämä rahoitus on ollut kokonaisuutena keskimäärin noin miljoonaa euroa vuodessa (osuus kokonaiskustannuksista on ollut noin 70-80% suuruusluokkaa). Tampereen kaupunki on merkittävin yksittäinen rahoittajataho. Kokonaisuutena liikennejärjestelmään käytettävissä oleva rahoitus (ilman valtion suuria kehittämishankkeita) jakautuu vuositasolla keskimäärin seuraavasti: alueellisiin investointeihin on Pirkanmaalla käytetty keskimäärin noin M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 2-3 M väylien hoitoon ja ylläpitoon on käytetty keskimäärin noin 60 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 37 M yksityistieavustuksiin on käytetty keskimäärin noin 3,5 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 1,5 M Pirkanmaan henkilökuljetuksiin on käytetty noin 37 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 3 m 2.8. TULEVAISUUDEN RAHOITUS- NÄKYMÄT Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän muutokset luovat paineita kuntien osuuksien kasvattamiseen ja samalla liikennejärjestelmän muun kehittämispanostuksen vähentämiseen. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Liikenneolosuhteet suunnitelmassa on esitetty rahoituksen suuntaamisesta seuraavat kannanotot: Ensisijaisesti turvataan päivittäinen liikennöitävyys Joukkoliikennepalvelujen ostoihin ja tukiin nykyistä enemmän rahoitusta Tieverkkoa parannetaan pääosin pienillä toimenpiteillä Rataverkon parantamisessa painottuvat isot välityskykyä parantavat pääratahankkeet sekä Helsingin seudun lähiliikenteen kehittämistarpeet Meriliikenteessä parantamisrahoitus suunnataan väylien syventämiseen tarpeen mukaan ja liikenteen ohjausjärjestelmien kehittämiseen Isoihin kehittämishankkeisiin kohdistuvan rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida siten pitää lähivuosina realistisena. Tulevaisuudessa isoja liikenneinvestointeja joudutaan katsomaan entistä tiukemmalla seulalla, joten on ensiarvoisen tärkeää, että alueella on selkeä yhteinen näkemys näiden hankkeiden sisällöstä ja toteuttamisjärjestyksestä. Valtion ja Pirkanmaan kuntien sitomatonta, pienempiin liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin tarkoitettua rahoitusta voidaan arvioida olevan lähitulevaisuudessa yhteensä muutamia miljoonia euroja vuodessa. Tämän vuoksi entistä tärkeämpää on kehittää liikennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehokkuutta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisen kannalta yhteistyön ja suunnittelun toimintamallien kehittäminen on avainasemassa. Myös se, miten liikennejärjestelmän rahoitukselle pystytään löytämään uusia yhteistyömalleja ja miten rahoitusta pystytään suuntaamaan koko maakunnan alueella kustannustehokkuus maksimoiden, on keskeistä.

25 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTI- LA 3.1. MAANTIEVERKKO JA -LIIKENNE Tieliikenne on Pirkanmaan pääliikennemuoto ja Pirkanmaa on tieverkolla solmukohta myös valtakunnallisesti. Maakunnassa kohtaavat Suomen tärkeimpiin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin kuuluva valtatie 3 Helsingistä Vaasaan, itä-länsisuuntaiset valtatiet 12 Rauma-Kouvola ja valtatie 11 Tampere-Pori sekä valtatie 9 Turusta Kuopioon ja valtatie 23 Porista Joensuuhun. Pirkanmaan maantieverkon kokonaispituus on noin 5000 kilometriä, josta valta- ja kantateihin kuuluu noin reilu 800 kilometriä ja noin 4200 kilometriä alempiasteisiin seutu- ja yhdysteihin. Maantieverkon pituus on 6,5% koko Suomen maantiverkosta, kun sillä ajettava liikennesuorite on noin 9% koko maantieverkon liikennesuoritteesta. Muita maakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä ovat kantatiet 44 (Äetsä-Kauhajoki), 56 (Jämsä-Mänttä), 58 (Kangasala-Keuruu-Kärsämäki), 65 (Tampere- Virrat), 66 (Orivesi-Lapua) ja 68 (Virrat-Pietarsaari). Pirkanmaalaisten liikkumiselle tärkeitä ovat myös seututieyhteydet. Suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 12 Rantaväylällä (keskimääräinen vuorokausiliikenne ajon./vrk ) ja valtatiellä 3 (liikennemäärä välillä Marjamäki-Lakalaiva on ajon./vrk ja välillä Lakalaiva-Pirkkala ajon./vrk). Valtatie 9 liikennemäärä on Tampereella noin ajon./vrk ja Oriveden kohdallakin vielä noin ajon./vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 maakunnan etelärajalta Ylöjärvelle ja valtatiellä 9 Akaalta Kangasalalle. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä korostuu etenkin valtatiellä 3 Pirkkalassa ja maakunnan pohjoisosissa sekä valtatiellä 9 Orivedellä. Maantienpidossa keskeisintä on varmistaa tieverkon päivittäinen liikennöitävyys ja tieverkon kunto. Tämä korostaa tieverkon hoidon, ylläpidon ja käytön ohjauksen merkitystä. Tiestön hoito mahdollistaa liikenteen sujumisen ympäri vuoden. Talvihoidon palvelutaso suunnitellaan tien liikennemäärän, tieluokan ja ja liikenteen luonteen perusteella ottamalla huomioon keskeiset asiakastarpeet. Tiestön hoitoon luetaan lisäksi mm. sorateiden kulkukelpoisuudesta huolehtiminen, tieympäristön siistinä pitäminen sekä valaistuksesta ja muista varusteista huolehtiminen. Kuva 14: Pirkanmaan maantieverkosto ja liikennemäärät 2010 (Tierekisteri 2010). Kuva 15: Raskaan liikenteen keskivuorokausiliikenne Pirkanmaalla v (ajon/vrk) (Tierekisteri 2010). 25

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot