Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 19.9.2011"

Transkriptio

1 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS

2 PIRKANMAAN MAAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PIRKANMAAN MAAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2

3 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS Pirkanmaan liitto Julkaisu D94 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja A, julkaisu nro D94 ISSN ISBN PISA/001/2011 Kannen kuva xxx Painosmäärä xxx kpl Painopaikka xxx 4

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 8 ESIPUHE Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Valtakunnalliset linjaukset Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ELY-keskuksen toiminta pohjautuu valtion talousarvioon ja noudattaa Liikenneviraston ohjausta ja strategiaa Alueelliset linjaukset Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet Toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymiä Väestö keskittyy ja ikääntyy Taajama-alueiden laajeneminen heijastuu liikkumiseen ja kustannuksiin Liikkumistarpeet yksilöityvät ja autoistuminen lisääntyy Elinkeinoelämän muutokset heijastuvat kuljetustarpeisiin Teknologian kehittyminen lisää vaikutuskeinoja Ilmastomuutoksen hillintä suunnittelun reunaehtona Resurssien rajallisuus edellyttää toiminnan tehostamista ja priorisointia Tulevaisuuden rahoitusnäkymät Liikennejärjestelmän nykytila Maantieverkko ja -liikenne Rataverkko ja raideliikenne Lentoliikenne Joukkoliikenne Linja-autoliikenne Junaliikenne Lippujärjestelmät 28 5

6 Joukkoliikenteen organisointi maakuntatasolla Vesiliikenne Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio Liikennejärjestelmän toimintalinjat ja kehittämistoimenpiteet Pirkanmaan kilpailukyky Pirkanmaan saavutettavuuden parantaminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen Arjen sujuvuus ja turvallisuus Liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutuksen tehostaminen Liikenneväylien päivittäisen liikennöitävyyden parantaminen Liikenneturvallisuustyön tehostaminen Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Matkaketjujen sujuvoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liikkumisen ohjauksen edistäminen Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Vaikutusten kuvaus ja seurantaindikaattorit Vaikutukset Pirkanmaan vision suhteen Toimivuus Taloudellisuus Sosiaalinen tasa-arvo Turvallisuus Ympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne Seurantaindikaattorit 57 6

7 7

8 8 TIIVISTELMÄ Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitetila perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikenteellisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelma tähtää vuoteen Pirkanmaa on liikenteellisesti valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pirkanmaan ja Tampereen kautta kulkeva päärata muodostaa yhteispohjoismaisen Botnian korridori -hankkeen keskeisen runkoväylän yhdistämällä nykyisen EU:n Pohjolan kolmio prioriteettihankkeen Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Pirkanmaan vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansain-välisesti on vahvaa. Liikenteellisesti Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvusta huolimatta ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kehittymisvyöhykkeelle. Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta. Väestöstä noin 75% sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajamaalueista leimaa toiminnallinen yksipuolistuminen. Tämä on johtanut yhdessä ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan ja yksilöllisyyttä korostavien arvojen kanssa liikkumistarpeiden monipuolistumiseen ja autoistumiskehityksen kiihtymiseen. Suunnitelman aikatähtäin on ollut 2040 ja tavoitteena on ollut määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä, saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä, sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus sekä määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan. Maakunnan liikennejärjestelmän tavoitetilaan liittyviä ominaisuuksia on kuvattu toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti laaditussa Pirkanmaan liikennejärjestelmävisiossa. Sen keskeisin osa on päävisio, joka kuvaa Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetilaa tulevaisuudessa. Päävisiota tarkentavat liikennejärjestelmän toimivuutta, taloudellisuutta, sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta koskevat yksilöidymmät osavisiot. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin liittyy läheisesti myös alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä ympäristöä koskevia näkökohtia. Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat on ryhmitelty kahteen pääteemaan: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin sekä maakunnan asukkaiden arjen liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta palveleviin toimenpiteisiin. Maakunnan ulkoista kilpailukykyä on käsitelty erikseen maakunnan saavutettavuuden sekä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisen kannalta. Arjen liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus painottavat erityisesti maakunnan sisäisen liikenteen tarpeita. Maakunnan liikenteellinen saavutettavuus on oleellinen laatutekijä kilpailtaessa asukkaista ja elinkeinoelämän toimijoista osana Suomen ja Euroopan yhteistä talousaluetta. Hyvän saavutettavuuden myötä syntyvät edellytykset paikallisten vahvuuksien kuten koulutuksen, osaavan työvoiman ja korkealaatuisen ympäristön hyödyntämiselle kilpailutekijöinä. Saavutettavuutta voidaan parantaa sekä liikennepalveluja kehittämällä, että pääväyliin ja terminaaleihin kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä. Pääväylien kehittämisessä Pirkanmaalla on tarpeita suurille kehittämiskokonaisuuksille, mutta merkittäviä vaikutuksia voidaan saavuttaa nopeammalla aikataululla myös oikein kohdennetuilla pienillä toimenpiteillä. Elinkeinoelämän tarpeissa korostuvat metsä- ja teknologiateollisuuden ja kaupan tarpeet. Näiden toimialojen toimintaedellytysten parantamisen vaikutukset heijastuvat positiivisesti myös muille toimialoille. Toimitusketjujen sujuvuus ja luotettavuus edellyttävät toimivia logistiikka- ja henkilöliikennepalveluita. Kokonaisuuden toimivuutta voidaan liikenneinfraan kohdistuvien toimenpiteiden ohella merkittävästi edistää eri viranomaisten ja elinkeinoelämän sujuvan yhteistoiminnan, hyvän koulutuksen ja erilaisten tukipalveluiden kautta. Arjen liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden parantuminen pitkällä aikavälillä luodaan liikenteen, palvelujen ja maankäytön vuorovaikutuksella suunnittelussa ja toteutuksessa. Nopeammalla aikavälillä voidaan pyrkiä liikkumisvalintoihin sekä matkaketjujen sujuvuuteen. Tämä edellyttää eri liikennemuotojen olosuhteiden korkeaa laatua ja saumatonta yhteensopivuutta. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät liikenneverkkojen päivittäisen

9 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI liikennöitävyyden turvaamiseen sekä liikenneturvallisuustyön, joukkoliikenteen, matkaketjujen toimivuuden, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden sekä liikkumisen ohjauksen kehittämiseen. Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Resurssien niukkuus korostaa sitä, että liikkumista ja kuljetuksia on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta kuin pelkästään infrastruktuuria rakentamalla. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan silti nykyistä enemmän rahoitusta, varsinkin voimakkaan kasvun alueilla. Niin joukkoliikenteen tarjonnan säilyttäminen kuin houkuttelevuuden lisääminen vaativat nykyistä enemmän huomiota. Maantieverkon kuntoa ei nykyisellä rahoitustasolla voida säilyttää. Vaikutukset näkyvät ensimmäisenä vähäliikenteisillä teillä. Pääteiden ja katujen kehittäminen ei etene ilman erillisiä rahoituspäätöksiä. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Oleellinen osa suunnitelman toteutusta ja jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä on toteutumisen, liikennejärjestelmän tilan, ihmisten arvojen ja asenteiden ja muiden toimintaympäristömuutosten seuranta ja ennakointi. 9

10 10 ESIPUHE Tämä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on ensimmäinen koko maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet kokoava ja kehittämisperiaatteet linjaava suunnitelma. Suunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Pirkanmaan liikennejärjestelmätyön keskeiset toimijat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kunnat ja Liikennevirasto. Maakuntaliiton ja maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun roolit vahvistuivat vuonna 2009 alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön uudistumisen myötä. Uuden lain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Liikennejärjestelmän suunnittelu on osa maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää ja tukee erityisesti alueiden käytön ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Maakuntatasolla käsiteltäviä keskeisiä teemoja ovat liikennejärjestelmän ja alueiden kehittämisedellytysten välisen vuorovaikutuksen tunnistaminen sekä maakunnan tarpeet pääverkkojen/-solmujen kehittämiselle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on edistää yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen muodostumista kuntien välille sekä tunnistaa Pirkanmaan liiton rooli toimijana liikennejärjestelmätyön erilaisten rajapintahankkeiden ja isännättömien teemojen osalta. Lisäksi maakuntatasolla käsitellään joukkoliikenteen palvelutasoon yhdessä toimivaltaisen viranomaisen ja ELY-keskuksen kanssa ja väylien hoitotasoon liittyviä kysymyksiä. Näiden perusteella voidaan tunnistaa ja hyväksyä maakuntatasolla kehittämisen tavoitteet, rahoitustarpeet ja kehittämisen edellyttämät maankäyttövaraukset maakuntakaavoitusta varten. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on laadittu liikennejärjestelmäanalyysiin, erillisselvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa on määritelty kehittämisen painopisteet sekä maakunnan kärkihankkeet ja keinot liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Suunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen Suunnitelma muodostaa jatkossa lähtökohdan Pirkanmaan toimijoiden ja valtakunnallisten toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. Työ käynnistyi lokakuussa 2010 ja valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden kanssa. Päättäjät, virkamiehet ja eri alojen asiantuntijat sekä elinkeinoelämän keskeiset toimijat ovat osallistuneet työhön kyselyjen, seminaarien, työpajojen ja erillisselvitysten työryhmätyöskentelyn avulla. Elinkeinoelämän tarpeet on selvitetty laajalla elinkeinotoimijoille suunnatulla kyselyllä ja haastattelukierroksella. Erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien kautta työhön on osallistunut lähes 300 henkilöä. Suunnitelman yhteydessä on laadittu neljä tarkempaa osaselvitystä, jotka ovat käsitelleet logistiikkaa, joukkoliikennettä, liikenteen kysynnän hallintaa ja älyliikennettä sekä liikenneturvallisuutta. Osaselvityksistä on laadittu erilliset työraportit, joissa on kuvattu kyseisten teemojen työstämisprosessi ja tarkemmat tulokset. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, jossa ovat olleet edustettuina seuraavat osapuolet ja henkilöt: Reijo Väliharju, pj. Pirkanmaan liitto, ( saakka) Johanna Järvinen, pj. Pirkanmaan liitto ( alkaen, saakka Tampereen kaupunkiseutu) Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskus Risto Laaksonen Tampereen kaupunki Jarmo Joutsensaari Liikennevirasto Heikki Partanen Akaan kaupunki Ari Kulmala Hämeenkyrön kunta Hannu Koski Juupajoen kunta Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta on vastannut Strafica Oy. Projektipäällikkönä on toimnut DI Markku Kivari ja erillisselvitysten vastuuhenkilöinä DI Kari Hillo (Joukkoliikenneselvitys), DI Juha Heltimo (Liikenneturvallisuusselvitys), DI Tomi Laine (Liikenteen kysynnän hallinnan ja älyliikenteen selvitys) Strafica Oy:stä ja DI Risto Hyppönen Logisma Oy:stä (logistiikkaselvitys). Lisäksi työhön on osallistunut DI Inna Berg Strafica Oy:stä projektisihteerinä ja logistiikkaosion laatijana.

11 PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 11

12 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1. SUUNNITTELUALUE Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta (9% koko maan väestöstä). Väestöstä noin 75% sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Työpaikkoja maakunnassa oli noin Kuntaliitosten myötä kuntien määrä on viime vuosina vähentynyt ja vuoden 2011 alussa Pirkanmaalla oli 22 kuntaa. Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella on ollut kautta aikojen vahva teollisuuteen ja jalostukseen tukeutuva elinkeinorakenne, mikä on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan rooliin valtakunnantasolla ja kansainvälisesti. Vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansainvälisillä markkinoilla on ollut vahvaa ja liikenteellisesti Pirkanmaa on valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on valtakunnan toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Teollisuuden rakennemuutos ja viime aikoina lisääntynyt taloudellinen epävarmuus maailmantaloudessa ovat heijastuneet myös Pirkanmaalle ja ne aiheuttavat muutospaineita elinkeinorakenteeseen. Teollisuuden ja jalostuksen merkitys ja niihin liittyvät työpaikat ovat vähentyneet ja palvelujen osuus työpaikoista lisääntyy tulevaisuudessa. Edellä mainituista lähtökohdista muodostuu haastava liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisuus. Liikennejärjestelmätyössä on sovitettava yhteen valtakunnan tärkeimpien pääväylien toimivuuden, toiseksi suurimman kaupunkiseudun vaikutusalueen ja maantieteellisesti laajan maaseudun liikennetarpeita. 12 Kuva 1: Pirkanmaa. Kuva 2: Pirkanmaan profiili (Pirkanmaan tilasto kirja 2011).

13 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 1.2. VALTAKUNNALLISET LINJAUK- SET Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista. Liikenne- ja viestintäministeriö sovittaa yhteen muiden ministeriöiden (YM, TEM, VM) kautta tulevia tavoitteistoja (mm. valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, ilmasto- ja energiapolitiikka) liikennesektorille, osallistuu EU:n liikennepolitiikan valmisteluun ja linjaa kansallisen liikennepolitiikan tavoitteet. Liikennepolitiikan keskeisin ohjausväline on hallitusohjelma, jossa määritetään hallituksen liikennepoliittiset tavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii vaalikausittain hallitusohjelman pohjalta liikennepoliittisen selonteon, jossa tarkennetaan seuraavan hallituskauden kehittämisen painotukset ja alustavat linjaukset seuraaville hallituskausille. Vuosittain päivitettäviä ohjausinstrumentteja ovat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma, Liikennevirastolle asetettavat tulostavoitteet, tulostavoitteiden seuranta ja valtion budjetti. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu vuosittain valtion budjetin valmisteluprosessiin hallituskauden alussa laaditun liikennepoliittisen ohjelman ja hallitusohjelmassa sovittujen periaatteiden pohjalta. Valtion budjetti asettaa käytännössä reunaehdot hallinnonalan TTS:lle. Suurten kehittämishankkeiden osalta toteuttamiseen vaikuttavia linjauksia tai kannanottoja tehdään käytännössä vaalikausittain. Valtakunnallisen liikennepolitiikan kärkitavoitteiksi on 2010-luvulla linjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, Suomen logistisen kilpailukyvyn turvaaminen globaaleilla markkinoilla sekä kansalaisten arjen matkojen toimivuus niin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuin väestöään menettävällä maaseudulla Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä Liikennevirasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa suurten tiehankkeiden toteuttamisesta vastaaminen, ratojen ja vesiväylien suunnittelu, ylläpito ja rakentaminen sekä julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen. Lisäksi Liikennevirasto ohjaa toiminnallisesti ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueita. Liikenneviraston visio - Toimivat liikenneyhteydet hyvinvoiva Suomi - kuvaa tavoitetilaa vuonna Tavoitetilan saavuttamisessa keskeistä on matka- ja kuljetusketjujen sujuvuuden sekä turvallisuuden varmistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä on kuvattu Liikenneolosuhteet raportissa. Se sisältää liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjaukset ottaen huomioon näköpiirissä olevat rahoituksen reunaehdot. Raportti käsittelee kaikkia väylänpidon ja väyläpalvelujen osa-alueita ja lisäksi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisperiaatteita ja roolia osana liikennejärjestelmää. Liikenneolosuhteet Liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset Päivittäinen liikennöitävyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa ovat prioriteetteja kehitettäessä valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys ovat prioriteetteja henkilöliikenteen ja sen palveluiden kehittämisessä. Joukkoliikenteestä luodaan houkutteleva vaihtoehto niillä kaupunkiseuduilla, missä se on mahdollista. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä liikkumistarvetta ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Turvallisuusajattelu on kiinteä osa Liikenneviraston toimintaa. Turvallisuuden varmistaminen on viraston toiminnan reunaehto. Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään. Käytetään monipuolista keinovalikoimaa, toimitaan yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä laajennetaan näkökulmaa väylänpidosta asiakkaiden tarpeita tyydyttäviin palveluratkaisuihin. Liikkumis- ja kuljetusolojen varmistaminen keskeisillä yhteyksillä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä mahdollistaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen. Rahoitusjaossa painotetaan liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen rahoituksen lisäystä erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille. 13

14 Suunnitelman strategiset painopistealueet korostavat: asiakaslähtöisyyttä, jossa otetaan huomioon sekä ihmisten että elinkeinoelämän tarpeet vastuuta tulevaisuudesta, mm. ilmastomuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen sekä turvallisuus- ja ympäristöajattelun korostamisen kautta uusien ongelmanratkaisumallien löytämisen tarvetta ja kehittämistarpeiden priorisointia, jotta niukat kehittämisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti päivittäisen liikennöitävyyden ylläpitämisen vaatiessa yhä suuremmat osan resursseista, sekä uusien toiminta- ja yhteistyömallien kehittämistä toiminnan tehostamiseksi ELY-keskuksen toiminta pohjautuu valtion talousarvioon ja noudattaa Liikenneviraston ohjausta ja strategiaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtäviin kuuluu Pirkanmaan maanteiden tienpito, johon sisältyy viranomaistehtäviä sekä maanteiden hoitoa, ylläpitoa ja rakentamista. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle kuuluu myös joukkoliikenteen kehittämistä koskevia tehtäviä, joukkoliikenteen ostoja sekä joukko-, henkilöja tavaraliikenteen lupapalveluja. Pirkanmaan ELY-keskukseen on keskitetty lisäksi tienpitoa koskevia valtakunnallisia asiakaspalvelu-, erikoislupa- ja muita lupapalvelutehtäviä. 14 Kuva 3: Suomen liikenneverkon keskeiset yhteydet (liikenneolosuhteet 2035, Taustaraportti).

15 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Tienpidossa keskeisintä on turvata matkojen ja kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tienpidon painopisteet ovat: Päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen Liikenteen ajo-olosuhteiden varmistaminen Liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen Ympäristöhaittojen vähentäminen 1.3. ALUEELLISET LINJAUKSET Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Maakuntasuunnitelmassa kuvataan maakunnan tulkinta valtiohallinnon tavoitteiden soveltamisesta maakunnan näkökulmasta. Maakuntasuunnitelman linjaukset täsmentyvät siihen perustuvassa maakuntaohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt toimintalinjat ja toimenpiteet palvelevat maakuntasuunnitelman päivitystä ja maakuntakaavoituksen pitkän aikavälin tarpeita. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys ja kehittämislinjaukset vuoden aikatähtäimellä. Maakuntakaavassa puolestaan esitetään alueidenkäytölliset ratkaisut ja varautumistarpeet vuoden aikatähtäimellä. Maakuntaohjelmassa osoitetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet neljän vuoden aikatähtäimellä ja tarkempi eteneminen osoitetaan vuosittain päivitettävässä toteuttamissuunnitelmassa, jossa otetaan kantaa maakunnan edistämisvastuulle osoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Infrastruktuurin kehittämiskokonaisuus (Pirkanmaan maakuntasuunnitelma) Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin ovat tässä tukena. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Kuva 4: Pirkanmaan maakuntasuunnitelman visio. 15

16 Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) muodostaa yhden keskeisen lähtökohdan Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalle. TASE 2025 valmistui Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman rinnalla vuonna Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisen edellyttämät maakuntatasolla vaikuttavat toimenpiteet ovat lähtökohtana tässä suunnitelmassa esitettäville Tampereen kaupunkiseudun toimenpiteille. TASE:n kehittämisohjelmassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämistoimenpiteet (suunnittelu, muu edistäminen, investoinnit) sekä muiden kärkiteemojen (keskustojen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen) edellyttämät edistämistoimet. Tampereen kaupunkiseudulla ei laadittu erillistä liikennejärjestelmäaiesopimusta, vaan kaupunkiseudulla laadittiin rakennesuunnitelman perusteella ns. MAL-aiesopimus (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne), jossa osapuolina ovat seudun kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, liikenneja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. TASE-työssä määriteltiin seuraavat liikenteelliset päämäärät: Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman liikennetavoitteet ovat: Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikenteen hyödyntämisen mahdollisuuksia vahvistetaan Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen PIRKANMAAN LIIKENNEJÄR- JESTELMÄSUUNNITELMAN TAVOIT- TEET Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitetila Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja valtakunnallisiin kehittämispainotuksiin perustuen. Suunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa selvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa kuvataan liikennejärjestelmän kehittämisen visio, kehittämisen painopisteet ja kehittämislinjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja keinot. Suunnitelman laatimiselle asetetut yleistavoitteet ovat olleet: Määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä Saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä Sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus Määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan.

17 PIRKANMAAN PÄÄOTSIKON LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA MUKAINEN PALKKITEKSTI 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAI- SUUDEN NÄKYMIÄ 2.1. VÄESTÖ KESKITTYY JA IKÄÄNTYY Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehittymisvyöhykkeelle. Muissa seutukunnissa väestökehitys on maltillista tai jopa alenevaa. Ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Väestökehityksen eriytyminen maakunnan eri osissa aiheuttaa erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet liikennejärjestelmän kunnossapidolle ja kehittämiselle. Tampereen seudulla on tarve liikennepalvelujen laajamittaisellekin kehittämiselle, kun muualla pääasiallisena haasteena on riittävän palvelutason ylläpitäminen. Tampereen seudun ulkopuolella kehittämistarpeet ovat pääväyliä lukuun ottamatta lähinnä yksittäisten olemassa olevien ongelmakohteiden poistamista tai maankäytön uudishankkeisiin liittyviä. Vuonna 2009 yli 65-vuotiaiden osuus Pirkanmaan väestöstä oli 17 % ja ennusteiden mukaan vuonna 2040 iäkkäiden osuus on jo 25 %. Tampereen kaupunkiseudulla ja erityisesti ympäristökunnissa positiivinen väestökehitys ja muuttoliike pitävät väestön ikärakenteen muutoksen hillitympänä ja ennusteissa yli 65-vuotiaiden osuus on selvästi alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. Sen sijaan muissa seutukunnissa ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaasti, ja on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi noin 30-35% väestöosuudella vuonna Maaseutumaisissa kunnissa on havaittavissa kaksi erilaista kehitystrendiä, osassa kuntia aleneva väestökehitys yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ja toisaalta kehittyvissä maaseutukunnissa iäkkäiden autottomien talouksien korvautuminen useamman auton omistavilla nuorilla lapsiperheillä. Erilaisten kehityskulkujen asettama haaste liikennepalveluiden kehittämiselle ja liikenneympäristölle asetettuihin laatuvaatimuksiin on kuitenkin samansuuntainen - miten tuotetaan kustannustehokkaasti joukkoliikennepalveluja ja miten varmistetaan liikenneympäristön turvallisuus? Kuva 6: Väestön ikääntyminen Pirkanmaalla ja Suomessa. Kuva 5: Pirkanmaan seutukuntien asukasmäärien kehittyminen ja ennuste (Tilastokeskus). 17

18 2.2. TAAJAMA-ALUEIDEN LAAJENE- MINEN HEIJASTUU LIIKKUMISEEN JA KUSTANNUKSIIN Taajama-asutuksen osuus koko maakunnan väestöstä on ollut tasaisessa kasvussa 1980-luvulta lähtien. Maakunnan väestöstä noin 90 % asuu taajamissa. Tämän positiivisen kehityksen taakse kätkeytyy samaan aikaan tapahtunut taajama-alueiden nopea laajeneminen, joka on johtanut taajamien väestötiheyden alenemiseen kaikissa seutukunnissa. Taajamatehokkuuden alenemiskehitys on pystytty pysäyttämään 2000-luvulla ainoastaan Tampereen seudulla ja Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen laajenemiskehityksen rinnalla on tapahtunut liikkumisen kannalta vastakkainen ilmiö, eli kaupan ja palveluverkon rakennemuutos, joka on johtanut palvelujen keskittymiseen. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja päivittäistavarakaupan keskittyminen suuriin yksiköihin, lähipalveluiden vähentyminen ja kouluverkon supistuminen ovat johtaneet liikkumistarpeiden lisääntymiseen ja matkasuoritteiden kasvuun. Taajamien väestötiheyden aleneminen heijastuu suoraan joukkoliikenteen ja lähipalvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen edellyttämän väestötiheytenä pidetään yleisesti noin 20 asukasta hehtaarilla. Lähipalvelujen syntyminen edellyttää myös riittävää väestöpohjaa. Lähipalvelujen määrä ja saavutettavuus puolestaan ovat keskeisimmät jalankulkua ja pyöräilyä lisäävät tekijät. Taajama-alueiden laajeneminen johtaa toisaalta kertaluonteisten väyläinvestointien tarpeeseen ja toisaalta jatkuvaa ylläpitoa vaativan liikenneverkon laajenemiseen. Näin liikennejärjestelmän rahoituksen painopiste siirtyy ajan myötä voimakkaasti kehittämisestä kunnossapidon suuntaan LIIKKUMISTARPEET YKSILÖITY- VÄT JA AUTOISTUMINEN LISÄÄN- TYY Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajama-alueista leimaa jo toiminnallinen yksipuolistuminen. Samanaikaisesti ihmisten vapaa-ajan määrä on lisääntynyt ja käyttäytymisessä korostuvat yksilöllisyys ja työelämän uudistumisen myötä tapahtunut ajallinen riippumattomuus. Vapaa-aikaa on yhä enemmän kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina, jolloin myös vapaa-aikaan liittyvät liikkumistarpeet monipuolistuvat ja pirstaloituvat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti matkojen suuntautumiseen, lisää matkapituuksia ja kiihdyttää autoistumiskehitystä. Pirkanmaalaisten keskimääräinen matkasuorite on 42,2 kilometriä vuorokaudessa, kun kaikkien suomalaisten keskimääräinen matkasuorite on 41,8 kilometriä vuorokaudessa. Liikennesuoritteesta suurin osa syntyy henkilöauton kuljettajana ja myös henkilöautosuorite Pirkanmaalla on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. 18 Kuva 7: Taajama-alueiden väestötiheyden kehitys Pirkanmaalla.

19 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Kuva 8: Pirkanmaalaisten liikennesuorite matkan tarkoituksen mukaan (HLT ). Arkivapaa-ajan (vierailu-, ostos- ja asiointi- ja lyhyet vapaa-ajan matkat) matkojen osuus suomalaisten liikkumisesta on lähes kaksi-kolmasosaa kaikista matkoista ja kolmasosa liikennesuoritteesta. Työ- ja koulumatkojen osuus matkoista on lähes kolmannes ja liikennesuoritteesta neljännes. Päivittäisen liikkumisympäristön ulkopuolelle suuntautuvien erityis- ja lomavapaa-ajanmatkojen osuus kaikista matkoista on vajaa 10 %, mutta liikennesuoritteesta peräti 40 %. Pirkanmaan maankäytöllä ja liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan vaikuttaa erityisesti arjen sujuvuuteen, eli arkivapaa-ajan ja työmatkaliikenteen matkoihin. Erityis- ja lomavapaa-ajan liikkumisen tarpeet liittyvät pääasiassa valtakunnan tason ja kansainvälisten yhteyksien toimivuuteen. Edellä mainitut tekijät yhdessä varallisuuden lisääntymisen myötä ovat johtaneet autoistumisen lisääntymiseen. Autottomien kotitalouksien määrä on jatkuvasti laskenut, vastaavasti kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2005 joka neljännellä pirkanmaalaisella kotitaloudella oli käytössään kaksi tai useampia autoja. Kuva 9: Kotitalouksien autonomistuksen kehitys Pirkanmaalla. 19

20 Maakuntien välisessä työmatkaliikenteessä tärkein kumppani on Uusimaa. Maakuntien välillä tehdään lähes päivittäistä työmatkaa. Seuraavina tulevat Satakunta ja Kanta-Häme reilulla päivittäisellä työmatkalla. Keski-Suomen ja Pirkanmaan välillä tehdään vajaa päivittäistä työmatkaa. Kuva 11: Pirkanmaan sisäiset kuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 200 matkan liikennevirrat, Tilastokeskus ). 20 Kuva 10: Maakuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 100 matkan virrat, SYKE/YKR). Pirkanmaan sisäisen työssäkäynnin kokonaismäärä on noin työmatkaa. Tampereen seutukunnan sisäinen työssäkäynti edustaa koko maakunnan työssäkäynnistä noin 75 % osuutta. Työssäkäynti on suuntautunut vahvasti Tampereelle, mutta myös vastasuunnan pendelöinti seudun sisällä on merkittävää. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella verrattain suuria työmatkavirtoja on lisäksi Etelä-Pirkanmaalla Lempäälän, Valkeakosken ja Akaan välillä.

21 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 2.4. ELINKEINOELÄMÄN MUUTOK- SET HEIJASTUVAT KULJETUSTAR- PEISIIN Pirkanmaa ja erityisesti Tampere on ollut yksi Suomen teollisuuden keskuksista. Tampereen seudulla teollisuuden ja muilla seuduilla erityisesti maa- ja metsätalouden suhteellinen merkitys on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1995 lähtien palvelujen osuuden lisääntyessä. Tämä muutos heijastuu myös kuljetustarpeisiin. Vuonna 2009 noin 37 % alueen liikevaihdosta syntyi teollisuudesta. Teknologiateollisuuden osuus liikevaihdosta oli 20 %, metsäteollisuuden 7 % ja kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden 4 %. Yli puolet teollisuuden liikevaihdosta syntyi viennistä. Pirkanmaalla teollisuus on keskittynyt voimakkaasti Tampereelle ja Tampereen välittömään läheisyyteen. Muita merkittäviä teollisuuskeskittymiä on Mänttä-Vilppulassa, Valkeakoskella, Parkanossa, Sastamalassa ja Akaalla. Pirkanmaalla oli vuonna 2009 noin tukkuja vähittäiskaupan toimipaikkaa ja kauppa työllisti noin henkilöä. Kaupan osuus liikevaihdosta oli 31 %. Suurimmat kaupan keskittymät ovat Tampereen ydinkeskustassa ja Lempäälässä. Kaupan alalla on tehty viime vuosina huomattavia investointeja Pirkanmaalla, kuten esimerkiksi Ideapark ja Ikea sekä kaupan keskusliikkeiden investoinnit. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Tampereen seudun olosuhteet ja houkuttelevuus ovat avainasemassa koko Pirkanmaan menestymisen kannalta. Seudun keskeisen sijainnin myötä liikennejärjestelmän toimivuuteen liittyy oleellisesti myös valtakunnan pääväylien toimivuus. Pirkanmaan ja Tampereen seudun saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on hyvällä tasolla, mutta yhteydet muihin naapurimaakuntiin, Länsi-Suomen satamiin ja maakunnan sisäisessä liikenteessä eivät ole kehittyneet liikenteen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen tahdissa. Kauppa, teollisuus ja palvelut tarvitsevat menestyäkseen monipuolisen logistisen toimintaympäristön, jossa kaiken lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Toimitusketjut ulottuvat moniportaisina kysyntä- ja tarjontaverkostoina tavarantoimittajilta asiakkaille. Tavarantoimitukset eri kuljetusmuodoilla hoitavat verkoston osapuolten väliset tavaroiden siirrot. Näiden materiaalivirtojen hoitamiseksi tarvitaan lisäksi terminaaleja ja varastoja sekä erilaisia lisäarvopalveluita. Työmatkaliikenteen ohella verkostoissa tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä henkilöliikennepalveluita hankintojen, myynnin ja yhteistoiminnan hoitamiseksi. Lisäksi kaupan ja palvelualan yrityksille on tärkeää hyvä asiakaskunnan tavoitettavuus. Elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys on toimipaikkojen saatavuus ja hyvä saavutettavuus. Kaavoitus ja toimitilatarjonta luo puitteet toimipaikkojen saatavuudelle. Hyvä saavutettavuus puolestaan turvataan toimintojen sijoittelun ja liikennejärjestelmän tarjoaman palvelutason avulla. Kuva 12: Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosina (Pirkanmaan liitto, Tilastokeskus). 21

22 22 Metsä- ja energiateollisuuden raaka-aineiden hankintakuljetukset Pirkanmaan sisältä alueen omille laitoksille tapahtuvat pääosin tiekuljetuksina lyhyen kuljetusetäisyyden takia. Rautatiekuljetuksia tarvitaan pitempimatkaisiin siirtoihin. Näiden hankintakuljetusten sekä tuotteiden vientikuljetusten kustannustehokkuus on perusedellytys alan menestykselle. Tulevaisuuden uudet bioenergiaratkaisut saattavat korostaa alemman tieverkon merkitystä enemmän tulevaisuudessa. Kaupan ja palveluiden saatavuuden turvaaminen väestökatoa potevilla haja-asutusalueilla asettaa haasteita uusille palvelumalleille. Toisaalta taajamien ahtaat ja ruuhkautuvat ympäristöt vaativat sujuvuutta tavarantoimitusten hoitoon TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN LISÄÄ VAIKUTUSKEINOJA Liikenteen kysynnän hallinta ja älyliikenne ovat tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Liikenteen kysynnän hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikenteen määrään ja kulkutapojen käyttöön siten, että mahdollistetaan tehokkaampi liikennejärjestelmän käyttö ilman suuria investointeja. Älyliikenteessä kehittäminen on siirtymässä markkinatoimijoiden vastuulle, mikä edellyttää julkisten tietovarastojen avaamista palveluntuottajien käyttöön. Liikenteen kysynnän hallinnan keinoja ovat esimerkiksi viestintäteknologian hyödyntäminen liikennetarpeen korvaajana (etätyöskentely, videoneuvottelut), joukkoliikenteen maksu- ja lippujärjestelmien kehittäminen, auton käytön tehostaminen (kimppakyytipalvelut, yhteiskäyttöautot) ja liikenteen hinnoittelu. Myös liikkumisen ohjaus (mobility management) on yksi kysynnän hallinnan keino, jolla pyritään edistämään kestävää liikkumista erilaisin kannustavin toimenpitein. Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen telematiikka on yksi älyliikenteen osa-alue. Älyliikenne on kokonaisuus, jonka lähtökohtana on liikkujien eli asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen kehittäminen. Älyliikenne korostaa julkisen sektorin ja kaupallisten palveluntarjoajien yhteistyötä. Älyliikenteessä toiminnan kehittäminen on siirtymässä yhä voimakkaammin markkinoille. Tämä tarkoittaa viranomaistoimijoiden kannalta sitä, että tekemällä yhteistyötä kaupallisten palveluntarjoajien kanssa voidaan säästää julkisin varoin tehtävissä investoinneissa. Kaupallisten palvelujen kautta voidaan myös tavoittaa entistä suurempi joukko liikkujia, jolloin esimerkiksi tiedottamisen vaikuttavuus paranee. Markkinamekanismit, kuten toimijoiden keskinäinen kilpailu, varmistavat palvelujen, laitteiden ja sisältöjen käyttäjälähtöisen ja nopean kehittämisen. Keskeinen markkinaehtoisten palvelujen syntyä edistävä toimenpide on julkisten tietovarastojen, kuten liikenteen tilannetietojen, avaaminen palveluntuottajien käyttöön. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamisen näkökulmasta suuria odotuksia kohdistuu ns. kooperatiivisten järjestelmien kehittymiseen. Niillä tarkoitetaan telematiikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat suoran kommunikaation infrastruktuurin ja ajoneuvojen välillä tai ajoneuvosta ajoneuvoon. Kooperatiivisia järjestelmiä pidetään älyliikenteen seuraavana suurena kehitysaskeleena, joka merkittävästi muuttaa ja kasvattaa älyliikenteen roolia osana liikennejärjestelmää. Kooperatiivisten järjestelmien yleistyminen johtaa lopulta tilanteeseen, jossa jokainen kuljettaja tietää lähellä olevien tai lähestyvien muiden autojen sijainnin ja toisaalta jokainen kuljettaja voi olla varma, että myös hänen läsnäolonsa on huomattu. Järjestelmien liikenneturvallisuutta parantavat vaikutukset voivat olla valtavat, mutta laajamittaisen toteutuksen aikataulua on vaikeaa arvioida ILMASTOMUUTOKSEN HILLIN- TÄ SUUNNITTELUN REUNAEHTONA Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Euroopan Unioni on julkaissut hiljattain tiekartan, jossa linjataan suunnitelma kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen Eurooppaan vuonna Päätavoitteena on saavuttaa 80 % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä (v tasosta). Kuva 13: Euroopan komission tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 80%:lla vuoden 1990 tasosta.

23 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI Liikenteeseen kohdistuva vähentämistavoite vuoteen 2050 mennessä on 50 % suuruusluokkaa, mikä edellyttää kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapaa, uudenlaista innovatiivista otetta sekä eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä erilaisten intressien ja keinojen yhteensovittamiseksi. Kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteet perustuvat EU:n ilmasto- ja energiapakettiin vuodelta Tavoitteen mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta (30 %, mikäli muut teollisuusmaat hyväksyvät vastaavat tavoitteet). Ei-päästökauppasektorin päästöjä on vähennettävä 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuodelta 2009 olevassa Ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa Suomen tavoitteeksi on linjattu 80 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelta 2010 on esitetty kaupunkiseudun yhteinen ilmastopolitiikan visio, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet sekä toimenpideohjelma, jolla kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan Unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti ja varautuvat ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ilmastostrategian toimenpiteet koskevat seuraavia kuntia: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti. Seudun ilmastotyön päävision mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä RESURSSIEN RAJALLISUUS EDELLYTTÄÄ TOIMINNAN TEHOS- TAMISTA JA PRIORISOINTIA Liikennejärjestelmän rahoituskokonaisuus muodostuu valtion, kuntien ja käyttäjien rahoittamista toimenpiteistä. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuurin hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista sekä julkisen liikenteen järjestämisestä. Suomessa ei ole joukkoliikennettä ja pysäköintiä lukuun ottamatta käytössä käyttäjärahoitukseen perustuvaa liikennejärjestelmän rahoitusinstrumenttia. Eri toimijoiden liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä oleva rahoituskehys on käynyt vuosi vuodelta pienemmäksi. Valtion rahoitus muodostuu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kautta ja varmistuu vuosittain valtion talousarviokäsittelyssä. Isot kehittämishankkeet, joilla parannetaan valtakunnallisesti merkittäviä väyliä, nimetään erikseen valtion talousarviossa. Talousarvion yhteydessä on usein myös tehty päätöksiä pienistä investoinneista koostuvista teemahankkeista. Joukkoliikennerahoitus muodostuu useista eri lähteistä. Asiakastulojen ohella joukkoliikennettä rahoittavat kunnat ja valtio pääasiassa lipputukien ja ostettujen liikenteiden muodossa. Valtionavustuksia voidaan myöntää seutulippujen hintojen alentamiseen ja palveluliikennekokeiluihin sekä erilaisille seudullisille joukkoliikenteen kehittämishankkeille. Valtionavustusten jakamisen ohella ELY-keskukset ostavat seudullisia matkustustarpeita palvelevia kannattamattomia vuoroja sekä ovat mukana seudullisissa joukkoliikennehankkeissa. Lisäksi Kela maksaa kuljetuksia ja rahoittaa opiskelijaseutulippuja. Henkilökuljetusten rahoitus Pirkanmaalla oli vuonna 2007 yhteensä noin 37 miljoonaa euroa, josta kuntien henkilökuljetuskustannusten (avoin joukkoliikenne sekä sivistys- ja sosiaalitoimen kuljetukset) osuus oli 33,9 milj. euroa (vuodesta 2008 lähtien kuntien tietoja ei enää kerätty). Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen on ollut vuonna 2011 noin 3 miljoonaa euroa. Tampere sai vuonna 2011 suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Lisäksi Kela korvaa kuljetusten ja matkojen kustannuksia - esimerkiksi koulumatkatukea maksettiin noin 5 milj. euroa Pirkanmaan 2. asteen opiskelijoille vuonna Pirkanmaan maanteiden perustienpitoon on ollut viime aikoina käytössä hieman alle 40 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoituksesta yli 90 % on kulunut tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua avustusrahoitusta Pirkanmaan ELY-keskuksella on vuonna 2011 ollut käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa. Isoista tieverkon kehittämishankkeista viimeisin on Pirkanmaalla ollut valtatien 3 Tampereen läntisen kehätien rakentaminen moottoritieksi. Viimeisin teemahankerahoitus on kohdistunut metsäteollisuuden puuhuollon kuljetusten turvaamiseen. Radanpidon ja vesiväylien rahoituksesta ei ole saatavilla alueellista tietoa, vaan toimintaa ohjataan ja koordinoidaan valtakunnan tasolla Liikenneviraston toimesta. 23

24 24 Kuntien liikennejärjestelmään käyttämä rahoitus on ollut kokonaisuutena keskimäärin noin miljoonaa euroa vuodessa (osuus kokonaiskustannuksista on ollut noin 70-80% suuruusluokkaa). Tampereen kaupunki on merkittävin yksittäinen rahoittajataho. Kokonaisuutena liikennejärjestelmään käytettävissä oleva rahoitus (ilman valtion suuria kehittämishankkeita) jakautuu vuositasolla keskimäärin seuraavasti: alueellisiin investointeihin on Pirkanmaalla käytetty keskimäärin noin M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 2-3 M väylien hoitoon ja ylläpitoon on käytetty keskimäärin noin 60 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 37 M yksityistieavustuksiin on käytetty keskimäärin noin 3,5 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 1,5 M Pirkanmaan henkilökuljetuksiin on käytetty noin 37 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 3 m 2.8. TULEVAISUUDEN RAHOITUS- NÄKYMÄT Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän muutokset luovat paineita kuntien osuuksien kasvattamiseen ja samalla liikennejärjestelmän muun kehittämispanostuksen vähentämiseen. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Liikenneolosuhteet suunnitelmassa on esitetty rahoituksen suuntaamisesta seuraavat kannanotot: Ensisijaisesti turvataan päivittäinen liikennöitävyys Joukkoliikennepalvelujen ostoihin ja tukiin nykyistä enemmän rahoitusta Tieverkkoa parannetaan pääosin pienillä toimenpiteillä Rataverkon parantamisessa painottuvat isot välityskykyä parantavat pääratahankkeet sekä Helsingin seudun lähiliikenteen kehittämistarpeet Meriliikenteessä parantamisrahoitus suunnataan väylien syventämiseen tarpeen mukaan ja liikenteen ohjausjärjestelmien kehittämiseen Isoihin kehittämishankkeisiin kohdistuvan rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida siten pitää lähivuosina realistisena. Tulevaisuudessa isoja liikenneinvestointeja joudutaan katsomaan entistä tiukemmalla seulalla, joten on ensiarvoisen tärkeää, että alueella on selkeä yhteinen näkemys näiden hankkeiden sisällöstä ja toteuttamisjärjestyksestä. Valtion ja Pirkanmaan kuntien sitomatonta, pienempiin liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin tarkoitettua rahoitusta voidaan arvioida olevan lähitulevaisuudessa yhteensä muutamia miljoonia euroja vuodessa. Tämän vuoksi entistä tärkeämpää on kehittää liikennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehokkuutta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisen kannalta yhteistyön ja suunnittelun toimintamallien kehittäminen on avainasemassa. Myös se, miten liikennejärjestelmän rahoitukselle pystytään löytämään uusia yhteistyömalleja ja miten rahoitusta pystytään suuntaamaan koko maakunnan alueella kustannustehokkuus maksimoiden, on keskeistä.

25 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄOTSIKON MUKAINEN PALKKITEKSTI 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTI- LA 3.1. MAANTIEVERKKO JA -LIIKENNE Tieliikenne on Pirkanmaan pääliikennemuoto ja Pirkanmaa on tieverkolla solmukohta myös valtakunnallisesti. Maakunnassa kohtaavat Suomen tärkeimpiin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin kuuluva valtatie 3 Helsingistä Vaasaan, itä-länsisuuntaiset valtatiet 12 Rauma-Kouvola ja valtatie 11 Tampere-Pori sekä valtatie 9 Turusta Kuopioon ja valtatie 23 Porista Joensuuhun. Pirkanmaan maantieverkon kokonaispituus on noin 5000 kilometriä, josta valta- ja kantateihin kuuluu noin reilu 800 kilometriä ja noin 4200 kilometriä alempiasteisiin seutu- ja yhdysteihin. Maantieverkon pituus on 6,5% koko Suomen maantiverkosta, kun sillä ajettava liikennesuorite on noin 9% koko maantieverkon liikennesuoritteesta. Muita maakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä ovat kantatiet 44 (Äetsä-Kauhajoki), 56 (Jämsä-Mänttä), 58 (Kangasala-Keuruu-Kärsämäki), 65 (Tampere- Virrat), 66 (Orivesi-Lapua) ja 68 (Virrat-Pietarsaari). Pirkanmaalaisten liikkumiselle tärkeitä ovat myös seututieyhteydet. Suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 12 Rantaväylällä (keskimääräinen vuorokausiliikenne ajon./vrk ) ja valtatiellä 3 (liikennemäärä välillä Marjamäki-Lakalaiva on ajon./vrk ja välillä Lakalaiva-Pirkkala ajon./vrk). Valtatie 9 liikennemäärä on Tampereella noin ajon./vrk ja Oriveden kohdallakin vielä noin ajon./vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 maakunnan etelärajalta Ylöjärvelle ja valtatiellä 9 Akaalta Kangasalalle. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä korostuu etenkin valtatiellä 3 Pirkkalassa ja maakunnan pohjoisosissa sekä valtatiellä 9 Orivedellä. Maantienpidossa keskeisintä on varmistaa tieverkon päivittäinen liikennöitävyys ja tieverkon kunto. Tämä korostaa tieverkon hoidon, ylläpidon ja käytön ohjauksen merkitystä. Tiestön hoito mahdollistaa liikenteen sujumisen ympäri vuoden. Talvihoidon palvelutaso suunnitellaan tien liikennemäärän, tieluokan ja ja liikenteen luonteen perusteella ottamalla huomioon keskeiset asiakastarpeet. Tiestön hoitoon luetaan lisäksi mm. sorateiden kulkukelpoisuudesta huolehtiminen, tieympäristön siistinä pitäminen sekä valaistuksesta ja muista varusteista huolehtiminen. Kuva 14: Pirkanmaan maantieverkosto ja liikennemäärät 2010 (Tierekisteri 2010). Kuva 15: Raskaan liikenteen keskivuorokausiliikenne Pirkanmaalla v (ajon/vrk) (Tierekisteri 2010). 25

Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan liitto Julkaisu D94 3 Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Sarja A, julkaisu nro D94 ISSN 0788-6578 ISBN 978-951-590-277-1

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot