Arndtin ja Philip Jakob Spenerin teokset, loi sille hedelmällisen kasvualustan.
|
|
- Eveliina Hakola
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1700-luvun Pohjola eli konfessionaalisessa 1) yhtenäiskristillisyydessä. Kuningas oli yksinvaltias ja hänen valtansa ulottui myös uskonnollisiin asioihin. Tanskassa tämän takasi vuoden 1665 Kongeloven, itsevaltainen kuningaslaki. Sen nojalla pappien oli oltava ehdottoman kuuliaisia hallitsijalle. Kun pietismi levisi Tanskaan 1700-luvun alussa, se tapahtuikin hovin kautta eikä papiston toimesta. Uudet aatteet saapuivat Tanskaan perinteisesti Saksasta. Niin oli myös pietismin laita. Hallelainen pietismi sai ensimmäiseksi jalansijaa kuningashuoneessa, kun kuningatar Louisen ympärille syntyi pietistinen hovipiiri. Kuningas oli tunnettu naisseikkailuistaan ja kuningatar haki lohdutusta uskonnosta. Kunnianhimoiset hovipietistit näkivät tässä mahdollisuutensa ja vähitellen korkeisiin virkoihin nousi yhä useampia pietistejä. Tämä näkyi myös valtiollisissa päätöksissä: pietistien korostama ulkolähetys yhdistyi poliittisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin Tanskan Tranquebarissa, Intiassa, jossa hallelaiset lähetit aloittivat toimintansa Pietismi levisi myös hovin ulkopuolella. Saksalainen hartauskirjallisuus, erityisesti Johann 1) Konfessionalismi. Oman tunnustuskunnan opin korostaminen ja ainoana oikeana pitäminen. (toim. huom.) Arndtin ja Philip Jakob Spenerin teokset, loi sille hedelmällisen kasvualustan. Kööpenhaminassa puolestaan saksalaisten radikaalipietistien konventikkelit 2) toimivat pietismin leviämiskeskuksina. Kirkollinen pietismi sai kuitenkin nopeasti yliotteen kun yksityiset konventikkelit kiellettiin vuonna Kuningatar Louise kuoli vuonna 1721 ja hovipietismin johtoon nousi nuori kruununprinssi Kristian. Hänen noustuaan valtaistuimelle koettiin voimakas pietismin leviäminen. Tanskasta tuli 1730-luvulla pietistinen valtio, ensimmäinen maailmassa. Valtiokirkollisen pietismin aika oli kuitenkin pian ohi. Sen asemaa yritettiin lujittaa vainoamalla rationalisteja ja säätämällä erityinen konventikkeli-plakaatti vuonna Rationalismi ja valistusaatteet tekivät kuitenkin tuloaan. Vuonna 1770 ulkopolitiikan johtoon nousi diktaattori Johan Sturensee. Hänen pyrkimyksenään oli purkaa valtiokirkollinen pietismi: rationalismi ja kaikkinainen uskontokritiikki hyväksyttiin. Hän paransi myös valtiokirkollisten pietistien vainoamien herrnhutilaisen asemaa. Monet pietistiset instituutiot, kuten vaivaistalo, lakkautettiin. Vanhat kirkolliset kirjat korvattiin valistushenkisillä ja jumalanpalvelusuudistus käynnistettiin. 2) Konventikkeli. Kuten kotihartaus, mutta osallistujia useista ruokakunnista. (toim. huom.) Kuva 1: Pietismin perustaja Philipp Jacob Spener ( ) toimi ensin ylihovisaarnaajana Dresdenissä ja vuodesta 1691 lähtien kirkkoherrana Berliinissä. Hän julkaisi ajatuksiaan mm. ohjelmakirjassaan Pia desideria oder herzliches Verlangen nach gottgefälliger Besserung der wahren evangelischen Kirche (1675). Itsevaltiuden myötä Tanskassa oli noussut myös maaorjuus luvun puoliväliin mennessä monet aateliset olivat keränneet jättiläismäisiä maa-alueita. Työvoiman turvaamiseksi säädettiin vuonna 1733 talonpoikien muuttokielto. Uutta lakia kutsuttiin stavnsbåndiksi. Se ei antanut talonpojalle paljonkaan mahdollisuuksia. Sturenseen ja hänen seuraajansa Anders Peter Bernstorffin 20
2 Seepia 3 Torstai kaudella tilanne kuitenkin muuttui. Talonpoikien aseman kohentamisesta tuli osa valistushenkisiä yhteiskunnallisia uudistuksia. Maaorjuus lakkautettiin virallisesti vuonna 1787 ja talonpojat saivat viimein oikeuden puhua. Talonpoikaisherätys syntyi 1800-luvun alussa protestina valtionkirkon valistushenkisiä uudistuksia vastaan. Vuonna 1794 ilmestyi Själlannin piispan N.E. Ballen ( ) toimittama uusi katekismuksen selitysteos, jolla haluttiin korvata piispa Erik Pontoppidanin ( ) selitysteos Sandhed til Gudfrygtighed. Ballen kirja oli Pontoppidanin täydellinen vastakohta. Se salli mm. raamattukritiikin ja tarjosi luonnollisen selityksen Raamatun ihmeille. Neljä vuotta myöhemmin oli virsikirjan vuoro: piispa Thomas Kingon ( ) Salmebog korvattiin uudella Evangelisk kristeligsalmebogilla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan myös jumalanpalvelusjärjestys haluttiin uudistaa. Herätyksen synty ja leviäminen Keski-Jyllanti Vuonna 1799 oli keskijyllantilaisen Langskovin kirkon edustalle kokoontunut 16-henkinen joukko osoittamaan mieltään valtionkirkon uudistuksia vastaan. Protestia johti renki Peder Frandsen (k.1810), paikallisen maanhiljaiset-piirin jäsen ( De Stille i Landet ). Langskovin kirkkoherra teki ryhmästä rikosilmoituksen ja oikeudenkäynnissä ryhmän neljä aktiivisinta jäsentä tuomittiin sakkoihin. Frandsen oli asevelvollisuusaikanaan kuullut pietistisiä saarnaajia Kööpenhaminassa ja joutunut voimakkaaseen katumuskamppailuun. Hän oli kokenut kääntymyksen ja tunsi saaneensa kutsun julistustyöhön. Frandsen korosti kääntymyksen merkitystä ja jakoi ihmiset maailman tai paholaisen lapsiin ja kääntyneisiin valittuihin. Kastamattomat lapset olivat hänen mukaansa paholaisen omia ja saarnat, jotka usein käsittelivät esimerkiksi perunanviljelyä, puolestaan paholaisen inspiroimaa pappien löpinää. Vuonna 1800 liike levisi Langskovista Korningiin. Siellä heränneet olivat muodostaneet konventikkelin seppä Hans Nielsenin (k.1842) ympärille. Piiri kokoontui sunnuntaisin veisaamaan Kingon virsikirjasta ja lukemaan mm. Speneriä. Ryhmän antoi ilmi paikallinen kirkkoherra sen jälkeen kun eräs ryhmän jäsen Karen Hansdatter oli keskeyttänyt jumalanpalveluksen suureen ääneen huutaen, ettei synnintunnustuksesta saanut mitään ansiota. Tämä johti kanteeseen ja oikeudenkäyntiin koko ryhmää vastaan. Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, ettei seppä Nielsen ollut päästänyt poikaansa rippikouluun, vaan oli opettanut tätä kotona Pontoppidanin katekismuksenselityksen mukaan. Nielesenin mukaan valistus oli paholaisen oppia. Hän vastusti myös pappeja. Kulkiessaan tiellä omaa kirkkoherraansa vastaan Nielsenillä oli tapana huudahtaa Hyi pappia, hän on paholaisen pastori ja sylkeä hänen peräänsä. Nielsen tuomittiin vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta rippikouluun hänen poikaansa ei saatu. Sen sijaan poika konfirmoitiin 21 vuotta myöhemmin. Korningista herätys levisi Rårupiin. Siellä herätyksen johtajaksi nousi talollinen Peder Laursen ( ). Paikallisen rovastin vastustaminen rationalistina johti oikeustoimiin. Laursenin mukaan rovasti oli huono saarnaaja, jota kiinnostivat lähinnä tanssi ja korttipelit. Laursen seuraajineen tuomittiin sakkoihin ja kuritushuoneeseen. Heränneet olisivat tahtoneet pitäytyä vanhassa: Kingon virsikirja ja Pontoppidanin katekismuksen selitysteos olivat heille tärkeitä. Paitsi Korningiin niin Rårupin heränneillä oli yhteyksiä myös Norjan talonpoikaisherätykseen eli haugelaisuuteen (johtajana Hans Nielsen Hauge). Keski-Jyllannin heränneitä on kutsuttu vahvoiksi juuteiksi ( De stærke jyder ). Nimitys on varmasti oikeutettu. Heränneet olivat peräänantamattomia puolustaessaan pietismin perintöä, nimenomaan kirkollisia kirjoja, valistushenkisiä uudistuksia vastaan. Kun erään pitäjän pitäjänneuvostosta tuli herätysvaltainen, päätettiin kaikki rationalistiset oppikirjat poistaa käytöstä. Eräänä kauniina päivänä ne kerättiin kasaan ja poltettiin. Talonpoikaisliike nousi nyt ensimmäistä kertaa valtionkirkkoa ja itsevaltiutta vastaan. Tästä seurasi oikeudenkäyntejä sekä sakko- ja jopa vankeusrangaistuksia. Fyn Vuoden 1800 molemmin puolin oli monilla Fynin paikkakunnilla ollut herrnhutilaisvaikutusta. Herrnhutilaisia emissaareja, so. lähetyssaarnaajia, oli kiertänyt paikkakunnalta toiselle ja papistoa oli tempautunut mukaan liikkeeseen. Myös herrnhutilaisille oli ominaista rationalismin vastustaminen, kuitenkin vähin äänin. Pyrittiin olemaan maanhiljaisia ( De Stille i Landet ). Tämän liikkeen rinnalle syntyi maallikkoliike Kertemindessä vuoden 1820 paikkeilla. 21
3 Seepia 3 Torstai Kerteminden herätyksen johtoon nousi pientilallinen ja kirvesmies Christen Madsen ( ). Hän oli maallikkosaarnaaja, joka oli joutunut kovaan katumuskamppailuun ja kokenut kääntymyksen. Madsen järjesti kotonaan konventikkeleita, joissa hän saarnasi kääntymyksen tarpeellisuudesta ja pappien eksyttävää oppia vastaan. Madsenista kanneltiin viranomaisille, koska hän oli rikkonut vuoden 1741 konventikkeliplakaattia. Tästä alkoi yhdeksän vuotta kestänyt oikeudenkäynti, jonka päätteeksi Madsen seuraajineen tuomittiin sakkoihin ja 30 päiväksi vankeuteen. Liikkeen vastustajien mukaan sen kristillisyys oli sairaalloista ja epäluonnollista. Liike sai kuitenkin paljon kannattajia ja levisi nopeasti. Eräänä syynä tähän oli Madsenin avoimuus: hänen mukaansa kaikki pietistit olivat tervetulleita liikkeeseen. Sen sijaan raja kääntyneiden ja kääntymättömien välillä oli jyrkkä. 22 Kuva 2: Pappisherätyksen johtohahmo N. F. S. Grundtvig nuorena (oik. C. F. Christensenin maalaus v. 1820, Frederiksborgin museo) ja kuusi päivää ennen kuolemaansa (ylh. valokuva ) Kööpenhamina Vuoden 1820 paikkeilla herätys levisi Fyniltä pääkaupunkiin, Kööpenhaminaan. Hallelainen pietismi ja herrnhutilaisuus olivat olleet suosittuja liikkeitä kaupunkilaisten, erityisesti nuorten pappien ja upseereiden keskuudessa. Kööpenhaminan Raamattuseura oli perustettu 1814 ja Lähetys- ja Traktaattiseura kuusi vuotta myöhemmin. Lisäksi uusia vaikutteita välittyi Englannista ja Saksasta. Napoleonin sodat loivat puolestaan epävarmuutta ja ilmassa oli etsintää. Herätyksellä oli hedelmällinen leviämispohja ja pian kaupunki oli täynnä erilaisia heränneiden pienpiirejä. Kööpenhaminassa kansanherätykseen tempautui mukaan myös papistoa. Papiston ja maallikoiden näkemykset olivat kuitenkin usein ristiriitaisia ja kansanherätyksen ohelle syntyikin erityinen pappisherätys. Pappisherätyksen johtoon nousi Nikolai Frederik Severin Grundtvig ( ). Grundtvig oli varsinainen monitaituri. Hän oli pappi, kirjailija, virsirunoilija, historioitsija, poliitikko, herätysliikejohtaja ja pohjoismaisen kansanopistoaatteen isä. Grundtvig oli papin poika Udbystä. Hän aloitti teologiset opinnot, mutta hänen haaveenaan oli historiantutkijan ura. Grundtvig ajautui kuitenkin uskonnolliseen kriisiin ja koki herätyksen. Hän nousi nopeasti vastustamaan rationalistisia uudistuksia, erityisesti kirjassaan Miksi on Herran sana kadonnut hänen huoneestaan? ( Hvi er Herrens Ord forsvundet af hans hus?, 1810). Grundtvig näki kansanherätyksen tarpeellisena ja antoi tukensa talonpojille. Hänen mielestään papit eivät tunteneet todellista kristillisyyttä ja hän toivoi voivansa herättää keskustelua papiston keskuudessa herätyksestä. Teologisen keskustelun sijasta syntyi oikeusjuttu ja Grundtvig julistettiin vuonna 1826 elinikäiseen sensuuriin. Hän luopui papin virastaan ja solmi entistä tiiviimmät suhteet talonpoikaisherätykseen. Grundtvigin jälkeen pappisherätyksen johtoon nousi Jacob Christian Lindberg (k. 1857). Hänen toimittamastaan Nordisk Kirke-Tidende -lehdestä tuli herätyksen pää-äänenkannattaja. Vuonna 1832 Grundtvig puolestaan palasi valtionkirkon papiksi. Syynä tähän oli poliittinen keinottelu. Kirkollisministerin mielestä Grundtvig oli liian vaikutusvaltainen hahmo talonpoikaisherätyksessä ja sai Kuninkaan pyytämään, että Grundtvig palaisi valtionkirkkoon. Grundtvig totteli, sillä vuoden 1665 Kongelovenin nojalla pappien tuli olla ehdottoman
4 Seepia 3 Torstai Kuva 3: Kerteminden kylä Fynillä muodostui oikeaksi talonpoikaisherätyksen lähetyskeskukseksi. Kuva noin vuodelta 1765 piispa Pontoppidanin Danske Atlasista kuuliaisia hallitsijalle. Herätyksessä Grundtvigin teko nähtiin petoksena ja se johti pappien ja maallikoiden välien viilentymiseen entisestään. Kun lindbergiläiset papit kutsuivat itseään uskoviksi pastoreiksi, niin kansanherätyksessä heitä kutsuttiin vääriksi opettajiksi tai huoripukkipapeiksi. Vuonna 1839 Grundtvig muutti jälleen mieltään ja palasi takaisin kansanherätykseen. Grundtvigin mielenmuutoksiin oli yhtenä syynä hänen maanis-depressiivisyytensä. Hän valitti perineensä sairauden vanhemmiltaan luvun lopulla syntyi saksalaisella kielialueella tunnustusrajatkin ylittäviä herätysliikkeitä (Die Erweckungsbewegung = EBliike) luvulla EB-liike oli levinnyt Berliinistä Saksiin, jossa siihen mukaan tempautui tanskalainen Andreas Gottlob Rudelbach ( ). Hän oli asiastaan aidosti innostunut ja toi EB-liikkeen vaikutuksen, mm. ulkoilmakokoukset ja lähetysharrastuksen, Kööpen-haminan herätykseen. Pohjois-Jyllanti Fynin Kertemindestä muodostui oikea lähetyskeskus. Kööpenhaminan lisäksi liike levisi Fyniltä myös Viborgiin Pohjois-Jyllantiin, jonne Christen Madsen teki lähetysmatkan vuonna Herrnhutilaisuudella oli ollut aikaisemmin vaikutusta Pohjois-Jyllannissa ja talonpoikaisherätys rakensikin sen perustalle. Viborgista tuli herätyskeskus ja sen herätyksen johtoon nousi Peter Larsen ( ). Larsen oli varakas talollinen ja näkyvä hahmo 1830-luvun Tanskassa. Pohjois-Jyllannissa myös baptistiherätys sai jonkin verran kannatusta. Odenselainen Julius Købner ( ) oli vieraillessaan Hampurissa ottanut kasteen ja toi baptismin Tanskaan. Jotkut heränneet liittyivät tuon Pyhän Papin seuraajiin, toiset taas ottivat etäisyyttä uuteen liikkeeseen. Talonpoikais-herätyksestä ei ollut pitkä matka baptismiin. Herätyksen maallikkodogmatiikassa painotettiin voimakkaasti kääntymystä, henkilökohtaisen uskonratkaisun tekemistä. Tästä johtuen lapsikaste menetti merkitystään. Rajanjako kastettujen uudestisyntyneiden ja kääntymättömien välillä oli jyrkkä. Tämä johti myös valtionkirkon arvosteluun: tahdottiin päästä ulos Baabelista. Vapaakirkon muodostaminen ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin mahdollista. Baptistiherätys sai lopulta hyvin vähän kannatusta. Eräänä syynä tähän oli Nordisk Kirke-Tidenden, heränneiden pää-äänenkannattajan, baptismiin kohdistunut voimakas kritiikki. Själlanti Själlannissa F. A. Holstein Greve af Holstein-Borg hankki hallitsemiinsa kappeleihin heränneitä pappeja. Kreivi Holstein oli ollut innokas valistuksen tukija, mutta oli kokenut herätyksen ja tahtoi saada myös alueensa talonpojat mukaan herätykseen. Siinä hän onnistuikin. Herätys levisi ja själlantilaisesta Venslevin kaupungista tuli merkittävä herätyskeskus. 23
5 Seepia 3 Torstai Själlannin herätyksen johtoon nousi vensleviläinen opettaja Rasmus Sørensen ( ). Hänellä oli yhteydet mm. Peter Larseniin, Grundtvigiin ja Lindbergiin, mutta hän etääntyi näistä nopeasti. Sørensen korosti talonpoikien asemaa herätyksessä. Hänen mukaansa talonpojat olivat todellisia kristittyjä ja hän sanoi, että pian oli koittava talonpojan aika. Sørensen halusi luoda puhtaan maallikkoliikkeen (jako lukkarikristityihin ja pappiskristityihin) ja hän pitikin papin virkaa tarpeettomana. Sørensenin aisapariksi nousi pian talollinen Rasmus Ottesen ( ) Fyniltä. Sekä Sørensen että Ottesen olivat evankelistoja, jotka kiersivät herätyskokouksesta toiseen. Heidän kiinnostuksensa herätyksestä alkoi kuitenkin vähitellen kohdistua sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Miten talonpoikaisherätys levisi? Talonpoikaisherätys ei ollut yhdistyskristillisyyttä. Herätysliikeorganisaatioiden aika koitti vasta 1850-luvulla, mutta niillä ei ollut enää mitään tekemistä talonpoikaisherätyksen kanssa. Herätyksen leviämisen taustalla ei siis ollut minkäänlaista sisälähetysseuraa. Talonpoikaisherätys levisi muulla tavoin, luonnollisten yhteyksien myötä. Muuttoliikkeen mukana liike saattoi levitä uudelle paikkakunnalle. Erityisen suuri merkitys oli perhesuhteilla. Vaikka avioliitot solmittiinkin yleensä oman liikkeen piiriin kuuluvien kesken, liike sai helposti uusia kannattajia muiden sukulaisten keskuudesta. Jotkut piispat pyrkivät eroon herätyksestä karkottamalla sen kannattajia hiippakunnistaan ja niin herätys levisi uudelle alueelle. Maallikkosaarnajat tekivät kuitenkin myös lähetysmatkoja (esim. Madsenin lähetysmatka Viborgiin). Englannista ja Saksasta saatujen vaikutteiden myötä myös suuret ulkoilmakokoukset yleistyivät. Liike levisi hyvin nopeasti ( epidemische Erweckungen ) ja 1830-luvulla koko Tanska oli talonpoikaisherätyksen aluetta. Adressiliike Vaikka Tanskaa hallitsikin yksinvaltias ja päätöksiin saattoivatkin osallistua vain säätyjen edustajat, oli talonpojilla eräs mahdollisuus käytettävänään. Erityisellä adressilla saatettiin anoa itsevaltiaalta muutoksia esimerkiksi vallitseviin lakeihin. Talonpojat käyttivät tätä mahdollisuutta hyväkseen vuosina kolme kertaa. Nämä adressit ovat säilyneet nykypäivään ja ovat periaatteessa ainoa mahdollisuus tutkia keitä herätykseen kuului. Seurakuntien papisto oli ollut tapana valita vaalilla, jossa äänioikeutettuja olivat suurtilalliset. Talonpojat tahtoivat tähän muutosta ja lähestyivät kuningasta adressilla vuonna Papinvaaliadressi keräsi n. 500 allekirjoitusta ja sen allekirjoittivat myös pappisherätyksen kannattajat. Adressilla ei kuitenkaan ollut toivottua vaikutusta. Sen sijaan, että äänioikeutettujen määrää papinvaaleissa olisi lisätty, kuningas Fredrik VI tiukensi konventikkeliplakaattia entisestään. Seuraavana vuonna kuninkaalle lähetettiin uusi adressi. Tällä kertaa anottiin palaamista Pontoppidanin katekismuksenselitysteokseen. Pappisherätyksessä tämä nähtiin liian radikaalina tekona. Pontoppidan-adressin allekirjoitti kuitenkin n. 900 henkilöä. Adressi ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan kuninkaaseen. Kolmas adressi vuodelta 1839 koitui herätyksen voitoksi. Uudessa adressissa anottiin pietistisen liturgian ja Kingon virsikirja palauttamista käyttöön. Tämä ns. rituaaliadressi keräsi huikeat 2000 allekirjoitusta. Myös osa pappisherätyksen kannattajista allekirjoitti sen. Uusi kuningas, Kristian VIII sallikin nyt uskonnolliset uudistukset ja tämä johti ns. vapaakirkkoliikkeen syntyyn. Vapaakirkkoliike ja herätyksen politisoituminen Heränneiden rituaaliadressi teki vaikutuksen uuteen kuninkaaseen ja hän lähetti sen johdosta kirjelmän kaikille piispoille. Kuningas ehdotti, että uskonnonvapautta laajennettaisiin ja että vapaakirkkoja olisi voitava perustaa. Kuninkaan ehdotus hyväksyttiin ja ensimmäiset (lailliset) vapaakirkot perustettiin vuonna Konventikkeliplakaatti jäi yhä voimaan, mutta vapaakirkkoja se ei koskenut. Ensimmäisenä uutta järjestäytymismahdollisuutta käyttivät hyväkseen baptistit, mutta uusi mahdollisuus huomioitiin nopeasti myös heränneiden keskuudessa. Själlannin ja Fynin heränneet järjestäytyivät vapaakirkoksi Rasmus Ottesenin ja Rasmus Sørensenin johdolla. Vapaakirkkoliike näivettyi kuitenkin nopeasti ja sekä Ottesenin että Sørensenin kiinnostus kohdistui politiikkaan. Heidän poliittinen sanomansa kohdistui sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen. Myös orastava kansallisuusaate teki tehtävänsä. Herätyksen päääänenkannattaja Nordisk Kirke- Tidende muutti nimensä vuonna 1841 Dannebrogiksi (Dannebrog on Tanskan lipun nimi). Euroopan hullu vuosi 1848 puolestaan jätti lähtemättömät jäljet tanskalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden 1849 uusi perustuslaki muutti Tanskan poliittisesta takapajulasta nykyaikaiseksi valtioksi (salli mm. täyden uskonnonvapauden) ja monet herätysliikejohtajat aloittivat uransa kansanedustajina. Erääksi heränneiden puolueeksi muodostui valtiopäiväryhmittymä Det Nationale Venstre ('kansallinen vasemmisto'). Nimestään huolimatta liikkeellä ei ollut sosialistista ohjelmaa. 24
6 Seepia 3 Torstai Keitä herätykseen kuului? Tanskan herätys oli osa laajempaa eurooppalaista ilmiötä. Siinä oli kyse nimenomaan talonpoikien oikeuksista. Tanskalainen yhteiskunta eli 1800-luvun alussa voimakkaassa muutostilassa ja talonpojat nousivat vastustamaan aikakauden uusia ilmiöitä. Pian talonpojista itsestään tuli kuitenkin osa tätä muutosta, joka johti Tanskan siirtymiseen itsevaltiudesta poliittiseen demokratiaan. Talonpojat eivät olleet liikkeessä enemmistönä, mutta toimivat keskeisimmissä tehtävissä, herätysjohtajina ja maallikkosaarnaajina. Mukaan liikkeeseen mahtui myös nuorta papistoa ja upseereita. Kaupungeissa, erityisesti Kööpenhaminassa, liike sai kannattajia pääasiassa alemmasta keskiluokasta, esimerkiksi käsityöläisistä ja kauppiaista. Herätys ei ollut ainoastaan nuorten liike vaan siihen kuului kannattajia kaikista ikäryhmistä. Liikkeeseen kuului myös monia naisia ja he toimivat joillain alueilla jopa herätyksen johtajina. Syynä tähän oli se, että herätys rakentui perinteisen tanskalaisen talonpoikaisyhteiskunnan arvoille. Yhteiskunnan, jossa miehellä ja naisella ei ollut mitään selvää roolijakoa. Alapuolella olevasta tilastosta on nähtävissä vuoden 1835 Pontoppidan-adressin allekirjoittaneiden yleisimmät ammattiryhmät: Talollisia 30,6% Renkejä 16,8% Mäkitupalaisia 0,9% Piikoja 19,8% Torppareita 11,7% Vanhuksia 4,4% Virkamiehiä 0,8% Käsityöläisiä 12,4% Opettajia 1,5% Muita 1,1% Herätysliikkeen hajoaminen 1850-luvulle tultaessa oli talonpoikaisherätys hajonnut sisäisiin ristiriitoihin Jakavana tekijänä olivat opilliset kysymykset (mm. kastekysymys: maallikkodogmatiikka korosti kääntymystä kasteen kustannuksella) ja mielenkiinnon kiinnittyminen uskonnollisista kysymyksistä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Joidenkin alueiden herätykset olivat muodostaneet vapaakirkkoja ja jotkut heränneet olivat kääntyneet baptisteiksi. Valtionkirkkoon jääneet heränneet puolestaan järjestäytyivät ns. kirkollisiksi herätysliikkeiksi, joista esimerkkinä mainittakoon grundtvigilaisuus ja Indre Mission ('Sisälähetysseura'). Talonpoikaisherätys näytteli tärkeää osaa yhteiskunnallisessa muutoksessa: osittain sen ansiosta Tanskassa siirryttiin nykyaikaiseen edustukselliseen demokratiaan. Talonpoikaisherätys toimi sekä kirkollisten herätysliikkeiden että kansallisen itsehallinnon kasvupohjana. Kirjallisuutta 3) Harri Ahonen [1] Baagø, Kaj; Vækkelse og kirkeliv i København og omegn i første halvdel af det 19. århundrede. Vækkelsernes Frembrud i Danmark i første Halvdel af det 19. Århundrede. IV Bind, København [2] Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Hämeenlinna [3] Hope, David; German and Scandinavian protestantism Oxford [4] Lindhardt, P. G.; Vækkelse og kirkelige retninger. København [5] Pontoppidan Thyssen, Anders; De senere jyske vækkelser. Herrnhutismen, forsamlingsbevægelsen og grundtvigianismen i Nørrejylland ca Ed. Frands Ole Overgaard & Anders Pontoppidan Thyssen.Vækkelsernes Frembrud i Danmark i første Halvdel af det 19. Århundrede. V Bind, København [6] Salminen, Seppo J.; Uskonnollinen innovaatio ja yhteiskunnallinen konformiteetti Pohjoismaissa 1700-luvulla. -SKHSV 86, Jyväskylä [7] Sanders, Hanne; Bondevækkelse og sekularisering. En protestantisk folkelig kultur i Danmark og Sverige Diss. Studier i stads- och kommunhistoria 12. Stockholm [8] Schwarz Lausten, Martin; Danmarks kirkehistorie. København ) Lyhenteet: Diss. = Väitöskirja SKHSV = Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja Varsinkin 1. ja 2. vuositason lukiolaiset ovat tervetulleita Seepian toimitukseen, mutta lehteen voi kirjoittaa jokainen, joka on kiinnostunut luonnonilmiöistä, matematiikan lainalaisuuksista, historian tapahtumista tai mistä tahansa muusta tietoon ja tieteeseen liittyvästä. tiedonhaluinen ja valmis käyttämään aikaansa tiedon etsimiseen. Toimittajilta ei edellytetä mitään ennakkotietoja. Aiheita ei myöskään tarvitse tietää etukäteen, vaan toimittajat kokoontuvat yhdessä suunnittelemaan seuraavan lehden sisältöä. Mikäli haluaisit kirjoittaa Seepiaan, ota yhteyttä johonkin allaolevista: Aapo Ahola Jaakko Kortesharju Sampo Tiensuu tai sähköpostitse osoitteeseen 25
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
Ksenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LUTERILAINEN LÄHETYSTYÖ ALKOI 300 VUOTTA SITTEN TRANKEBARISSA
1 LUTERILAINEN LÄHETYSTYÖ ALKOI 300 VUOTTA SITTEN TRANKEBARISSA Kuluvan vuoden heinäkuun 9. päivänä tulee kuluneeksi 300 vuotta ensimmäisten luterilaisten lähetystyöntekijöiden saapumisesta Intiaan. Bartholomaeus
Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.
Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.
Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies
Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
Ruotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
Jeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
Jeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
Kristinuskon historia Suomessa (OT)
Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen
Kokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
Jesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,
Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
Perustiedot. Pääkaupunki: Kööpenhamina Pinta-ala: km2 Väkiluku: 5,4 milj. Viralliset kielet: tanska Valuutta: Tanskan kruunu (DKK)
TANSKA Perustiedot Pääkaupunki: Kööpenhamina Pinta-ala: 43 094 km2 Väkiluku: 5,4 milj. Viralliset kielet: tanska Valuutta: Tanskan kruunu (DKK) Valtiomuoto: kuningaskunta Hallitsija: kuningatar Margareeta
Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
Daniel leijonien luolassa
Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
Nettiraamattu lapsille. Daniel leijonien luolassa
Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.
USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu
Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Sergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Maanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet
Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
PROTESTANTTISET KIRKOT
PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia
Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen. Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä Luento 7
Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä 26.2.2009 Luento 7 ! Oliko hajaannuksessa kyse henkilökemiasta, teologiasta vai toiminnan painopisteistä!
Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL
Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin
IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi
Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen
Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Kristinuskon ydinopit
KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Helmikuu 2013 Kristinuskon ydinopit Tutkimustapa Tutkimuksen teki Radio Dei yhteistyössä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Kysely osoitettiin sähköpostin välityksellä
Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty
Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
Vainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.
Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät
Miksi säännöt tulisi uudistaa?
Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen
Haluaisin, että kirkko johon kuulun on
VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti
JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa
JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
Seurakuntavaalit 2014
Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Kappelineuvosto
1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.30 20.45 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Karvonen Taina vt. kappalainen, puheenjohtaja (x) Hanski Liisa kappelineuvoston
Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS
Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Tieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa
Nettiraamattu lapsille Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for
, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769
, JOHANJACOB BAR II I Kastettu 17.05. 1898 Ktitipenhamina - Chrtistianshavin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari Folketellingl8Ol Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SALOMON RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt
LOHTAJAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 4/2015 Seurakuntaneuvosto 1 (4) AIKA Sähköpostikokous alkaa su 19.4. ja päättyy ti 21.4.2015 klo 16.
LOHTAJAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 4/ Seurakuntaneuvosto 1 (4) AIKA Sähköpostikokous alkaa su 19.4. ja päättyy ti 21.4. klo 16. PAIKKA Sähköposti KOKOUSASIAT 32 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo
- 1 - Aika Perjantai 16.9.2016 klo 17.00 Paikka Vampulan seurakuntatalo Läsnä Anne Palonen puheenjohtaja Aarne Heinonen jäsen Liisa Hosike jäsen Heikki Koivula jäsen Anni Rantala jäsen Jarmo Tuominen jäsen
Jesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat
3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g
Ote kirjasta Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g (Parantarnisepidemia) kil-joittanut Peter Masters Luku 2 Okkulttinen parantaminen rakentaa maailman suurinta seurakuntaa Paul Yonggi Chon vaikutusvalta Elamme
Adolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO
Hallintoelin Kokouspäivä 6.4.2009 Sivu 1 Paikka ja aika Veikkolan seurakuntatalo 6.4. klo 17.30 19.50 Läsnäolevat jäsenet Posti, Timo pj Erkkilä, Pentti jäsen Haukijärvi, Eino jäsen Leinonen, Anja jäsen
KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali
KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. Aaltonen Pirjo jäsen
VALKEALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 8.4. 1(6) Seurakuntaneuvosto 10.4.2015
VALKEALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 8.4. 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika ke 8.4.2015 klo 16.30-18.50 Paikka Valkealan srk-keskus, alasali Läsnäolijat Marttila Marko pj/khra/, esteell. 45, poistui
Raamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.
1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla
VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kappelineuvosto 22.9.2014
1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 22.9.2014 klo 19.00 20.30 PAIKKA Lähivakuutuksen kokoustila, Kiputie 2, 2. krs., Virojoki läsnä/poissa OSALLISTUJAT Silander, Outi varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 18.02.2008 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 03.03.2008
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Maanantai klo 18.30 20.16 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Petri Jurkka
Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011
Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi
Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut