Ratapihojen uusi aika s. 6. Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10. Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratapihojen uusi aika s. 6. Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10. Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16"

Transkriptio

1 1 Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL nro Ratapihojen uusi aika s. 6 Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10 Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

2 2 Pääkirjoitus Hei, me kilpaillaan n Suomen valtion hallitusohjelma edellyttää, että ennen rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista on asiaa arvioitava kokonaistaloudellisesti. Työryhmä on nyt asetettu ja puolivälitarkastelu on ensi kesäkuussa. Edellisen hallituksen tilaama kilpailutusselvitys valmistui vain puolitoista vuotta sitten. Siinä pääasiana oli selvittää, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenne olisi mahdollista avata kilpailulle. Rautatiealan työntekijäjärjestöt totesivat tuolloin, että selvitys on ideologisesti tarkoitushakuinen ja kilpailutusinto ilmentää muoti-ilmiötä kaikkien julkisten palveluiden kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Uuden selvityksen toimeksianto on edellistä monipuolisempi. Sanaan kokonaistaloudellisuus mahtuu monen muun selvitettävän asian lisäksi rautatieturvallisuus ja henkilöstön aseman tasa-arvoinen turvaaminen. Muualla maailmalla on jo pitkään kilpailutettu rautatieliikennettä. Ylipäätään muitakin julkisen palvelun tehtäviä siirtyy kilpailutettavaksi kiihtyvällä vauhdilla. Markkinaliberalistien mielestä julkisen sektorin ei pitäisi hoitaa mitään, minkä yksityinen sektori voi tehdä. Tällaisessa tilanteessa työehtosopimukset ovat kovassa puristuksessa, koska voittoja haetaan työehtoja heikentämällä. On hyvä, että rautateiden kilpailutukseen liittyvät seikat selvitetään huolellisesti ja mahdollisimman monipuolisesti työntekijöitä unohtamatta. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailutusta ei tule avata kevyin tai pienten taloudellisten hyötyjen perusteella vain siksi, että päästään sanomaan hei, me kilpaillaan. Hyvinvointipalveluiden kilpailuttamisen seurauksia on tutkittu ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, eivätkä kilpailutuksen hyödyt ole tutkimusten perusteella osoittautuneet toiveiden mukaiseksi. Mikähän taho käynnistäisi Suomessa tutkimuksen jo kilpailutettujen palveluiden hyödyistä ja haitoista veronmaksajille ja kansalaisille? Maarit Uusikumpu Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Maarit Uusikumpu p Toimituksen sihteeri Kati Ahonen p Käyntiosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL 101, Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti, toimitus Taitto Sign Design Oy, Sanna Kallio Kannen kuva Marja Seppälä Paino Forssa Print ISSN Levikki ILMESTYMINEN 2012 Nro 1 aineistot ilmestyy Nro 2 aineistot ilmestyy Nro 3 aineistot ilmestyy Nro 4 aineistot ilmestyy Nro 5 aineistot ilmestyy Nro 6 aineistot ilmestyy

3 3 Sisällys Venttiili 3/ Ajankohtaista 2 Pääkirjoitus 4 Painotuksia 5 Uutisia Marja Seppälä edunvalvonta 6 Ratapihojen uusi aika 10 Rautatieläiset raamissa 14 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään 15 Kuvassa vaihtotyönjohtaja Ville Kymäläinen vapaa-ajalla 16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin 18 Yhteisellä matkalla: Tuntuu tutulta Rautatieläisten työehtosopimukseen neuvoteltiin korotuksia muun muassa rfid-lisään ja radio-ohjauslisään. s 10 Hyvää Joulua Toivottaa toimituksen väki Rautatieläiset alkavat maksaa JHL:n jäsenmaksua ensi vuoden alusta. Jäsenmaksun suuruus on 1,33 %.

4 4 Painotuksia Raamisopimus uusi nimi tupolle? n Tuposta tuli viimeisten työmarkkinakierrosten aikana kielletty sana työmarkkinapolitiikassa. Sitä käyttivät lähinnä työntekijäpuolen edustajat halutessaan ilmaista toivetta kattavan ratkaisun luomiselle. Tupoillehan tyypillistä on ensimmäisestä sopimuksesta eli Liinamaa 1.:stä alkaen ollut se, että koko palkansaajapuolen suuria tavoitteita saataisiin vyörytettyä tasapuolisesti kaikille aloille. Samoin tärkeää on ollut sopia nimenomaan ostovoiman turvaamisesta sekä työelämän ja sosiaalilainsäädännön kehittämisestä luvun taitteesta lähtien noin kaksi kolmannesta sopimuksista on tehty tuporatkaisuina ja kolmannes liittokierroksilla. Kokonaisratkaisun oleellinen edellytys on ollut riittävä kattavuus. SAK:n hallitus hyväksyi raamisopimuksesta syntyneen neuvottelutuloksen vasta palautettuaan neuvottelijat uudelleen neuvottelupöytään. Teknologia-alalla oli kova vääntö päästä yhteisymmärrykseen raamisopimuksen tavoitteista. Tätä kirjoitettaessa JHL:n kunta-ala on myös päättänyt olla sopimuksessa mukana. AKT:tä siis vielä odotellaan. Tilanne kertoo siitä, millaisessa neuvottelutilanteessa elämme. Maailmantalouden epävarmuus on suuri, ja samoin Teknologiateollisuuden ja EK:n haluttomuus synnyttää kokonaisvaltainen ratkaisu on ollut silmiinpistävää. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. Raideammattilaiset hyväksyivät osaltaan raamisopimuksen mukaisen ratkaisun. Muutama sana neuvotteluilmapiiristä lienee tässä paikallaan. Nyt teimme ensimmäisen työehtosopimuksen työnantajaliitto Paltan kanssa. Liiton työskentelyilmapiiri oli erittäin ammattilainen. Vain tämä seikka mahdollisti neuvotteluiden loppuun saattamisen tässä aikataulussa. Sopimuksissa aina jotkin asiat liikkuvat, toiset eivät. Koska kyse on raamisopimuksesta, vaikuttavat tekstimuutokset suoraan yleiskorotuksiin, jos niillä on kustannusvaikutuksia voimaan astuvan yleiskorotuksen yhteydessä tarkastellaan, kuinka tekstit (esim. rfid/pda-laitteiden käyttö, radio-ohjaus, junakaluston siirrot yms.) ovat muuttuneet kulungeiksi. Tällä tarkastelulla on vaikutusta joko plus- tai miinusmerkkisenä sopimuskauden toiseen yleiskorotukseen. Tässä yhteydessä on todettava, että työnantajan esittämät luvut olivat niin kaukana omasta arviostamme, että tällainen tarkastelu tarvittaessa valtakunnansovittelijan avustuksella oli meille pakollinen turvalauseke. Mikäli raamisopimus syntyy, tarkoittaa se sitä, että EK:n puheet palkka-ankkureista ja tupojen hautaamisesta jäisivät taka-alalle ja ammattiyhdistysliike saisi merkittävän voiton ja nousisi jälleen kehään muissakin yhteiskunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Myös viimeksi mainitulla on suuri arvonsa. Vesa Mauriala Raideammattilaisten puheenjohtaja

5 5 Rautateiden ostoliikenteestä nelivuotiset sopimukset n Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat allekirjoittaneet nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikenneministeriön mukaan kaukoliikenteessä sopimuksella taataan nykyisen tasoinen liikennetarjonta rataverkolla. Sopimus parantaa esteettömän liikkumisen edellytyksiä muun muassa Kuopiosta Kajaanin kautta Ouluun ja takaisin kulkevilla yhteyksillä. Menneellä sopimuskaudella oli esillä liikenteen supistamisehdotuksia esimerkiksi Seinäjoen ja Jyväskylän välillä, Kotkan ja Kouvolan välillä sekä Riihimäen ja Lahden välillä. Ministeriön mukaan nämä eivät nyt toteudu. Lähiliikenteen palvelutaso rataosuuksilla Kirkkonummi Karjaa, Kerava Riihimäki ja Helsinki-Mäntsälä Lahti säilyy ennallaan. Ministeriön mukaan pitkäkestoisella sopimuksella taataan liikennetarjonnan säilyminen koko sopimuskauden. Maarit Uusikumpu Tarkastusvirasto arvostelee VR:n käyttämistä aluepolitiikan välineenä n Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa pyyhkeitä VR:n valjastamisesta alue- ja liikennepolitiikan välineeksi. Tarkastuksessa käytiin läpi muun muassa kaksi omistajaohjauksen kannalta poikkeuksellista ja hankalaa hankintaa. Vuonna 2008 hankittiin 20 kaksikerrosmakuuvaunua valtio-omistajan yhtiökokouspäätöksellä VR-yhtymän hallituksen ja johdon kannan vastaisesti. Hankinnan arvo oli noin 70 miljoonaa euroa. Toinen hankinnoista on VR-Yhtymän hallituksen päätöksellä yhtiön omista varoistaan rahoittama Oulu Seinäjoki -radanrakennusprojekti, joka maksoi yhteensä 80 miljoonaa euroa vuosina 2009 ja VR maksoi ratahankkeesta 56 miljoonaa euroa, vaikka valtion omistaman rataverkon maksumiehenä olisi pitänyt olla valtio. Tarkastuksen perusteella omistajapolitiikka sekä VR:n ja valtion kesken sovittu työnjako ovat ajoittain joutunut väistymään alue- ja liikennepolitiikan tieltä. Viraston mukaan tällainen menettely ei sovellu markkinaehtoisesti toimivan itsenäisen osakeyhtiön ohjaukseen. Toiminnan läpinäkyvyyden ja omistajaohjauksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, ettei valtio-omistaja suoraan puutu investointien määrään ja ajankohtaan. Pakkastalvi ja hellekesä lisäsivät vaaratilanteita n Rautateiden turvallisuusraportin mukaan Suomen rautateiden turvallisuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia viime vuonna. Junaliikenteessä ei menehtynyt yhtään matkustajaa, mutta yksi ratatyöntekijä menehtyi kunnossapitotöissä tapahtuneessa onnettomuudessa. Vaaratilanteet kuitenkin lisääntyivät muun muassa kiskonkatkeamien, hellekäyrien ja seis-opastinten ohitusten määrät kasvoivat. Kiskonkatkeamia oli viime vuonna 50, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Hellekäyrien määrä oli 14, kun tavallisesti niiden määrä jää alle kymmeneen. Seis-opastinten ohituksia oli 35, kun edellisvuonna niitä oli 20. Vaaratilanteiden lukumäärän kasvua selittää osittain viime vuoden kova talvi ja kuuma kesä. Sekä VR että Liikennevirasto ovat ryhtyneet toimiin, joilla vaaratilanteita pyritään vähentämään.

6 6 Ratapihojen uusi aika: Hankalia vuoroja & temppuilevia laitteita Maarit Uusikumpu VR Transpoint on siirtänyt tavaraliikenteen vaihtotyöt uuteen aikakauteen: vähemmän työntekijöitä, raskas vuorojärjestelmä ja uudet temppuilevat laitteet. n VR aloitti muutosohjelmansa toteuttamisen pari vuotta sitten kannattavuuden lisäämiseksi. Tavaraliikenteessä se on tarkoittanut muun muassa sitä, että junien vaihtotöitä hoidetaan ratapihoilla vähemmällä väellä, radio-ohjattavilla vetureilla ja yhä enemmän tietotekniikan avulla. Työntekijät ovatkin saaneet totutella uusiin välineisiin ja viestintäjärjestelmiin sekä entistä rasittavampiin vuorojärjestelmiin. Kouvolan ratapihan työsuojeluvaltuutettu Arto Finne pitää työnkuvan muutosta ja nykyistä vuorojärjestelmää henkilöstön kannalta erittäin rasittavana. Eniten työntekijöitä rassaa uusi vuorojärjestelmä ja vuorotaulun nopea vaihtuminen. Ennen meillä oli selkeä kolmivuorotyö, jossa toistuivat ilta, aamu, yö, makuupäivä ja vapaapäivä tai kaksi vapaata. Nyt töitä tehdään pääosin kahdessa vuorossa ilta- ja yötöinä ja yövuoroja on yleensä kolme peräkkäin entisen yhden sijaan. Ilta- ja yövuorovetoisessa työnteossa ei jää aina riittävästi aikaa elpymiseen. Työnantajan pitäisi ihan henkilöstön jaksamisen kannalta miettiä nykyisen vuorojärjestelmän järkevyyttä, Finne vinkkaa. Työntekijät pitävät uutta Raili-viestintäjärjestelmää vanhaa monimutkaisempana ja epäluotettavampana.

7 7 Radio-ohjaimen saa irrotettua telineestä esimerkiksi vaunujen väliin mentäessä. Ratapihojen ongelmat puhuttavat työntekijöitä. Tuumaustauolla työharjoittelija Petri Laukka (vas.), työnopastaja Teemu Pyhäniemi, työsuojeluvaltuutettu Arto Finne ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen.

8 8 Kouvolan ratapihan pääluottamusmiehen Pekka Hiltusen mukaan vuorotaulu elää koko ajan ja vaihtuu kuuden viikon välein. Työntekijä ei juuri pysty suunnittelemaan elämäänsä etukäteen. Haluaisimme kolmivuorotyön ja aamuvuorot takaisin sekä vähintään yhdeksän viikon vuorotaulut. Työt ja miehet eivät kohtaa Myös Viinikan ratapihalla Tampereella toivotaan lisää aamuvuoroja, harvemmin vaihtuvaa vuorotaulua ja pitempiä yövuoroja. Työehtosopimuksen mukaan alle neljän tunnin vuoroja ei saa teettää ilman perusteltua syytä. Kun vuorot ovat lyhyitä, työntekijälle tulee enemmän lähtöjä ja vähemmän vapaapäiviä. Vapaapäiviä osuu kolmen viikon jaksoon kuusi tai seitsemän, mutta ne on voitu ripotella jaksoon yksittäisiksi vapaapäiviksi niin, että vapaat eivät oikein sitten oikein tunnukaan vapailta, pääluottamusmies Rami Naulo kertoo. Naulo muuttaisi vuorotaulut vaihtumaan kolmesti vuodessa. Uskon, että se olisi riittävä tiheys. Silloin voisi ottaa myös vuodenaikojen tuomat ongelmat ja muutokset paremmin huomioon. Nykyinen vuorojärjestelmä on todella ongelma, erityisesti lapsiperheille. Olemme kuitenkin saaneet neuvottelemalla joitakin parannuksia työvuoroihin. Naulon mukaan päivävuorojen lisääminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska tavaraliikenne painottuu iltaan ja yöhön. Hiltunen taas uskoo, että vuorojärjestelmää voidaan kehittää inhimillisemmäksi ja järkevämmäksi, jos vain aitoa tahtoa löytyy. Hän pitää nykyistä vuorojärjestelmää soveltumattomana myös tavaraliikenteen tarpeisiin. Nykyiset minuuttiaikataulut eivät sovi tänne, koska tavarajunat eivät aina valmistu minuutilleen. Työt Tieteiskirjallisuuden hahmo vai ratapihan työntekijä? Vaihtotyönjohtaja Teemu Pyhäniemen työvarusteisiin kuuluu mm. valjaat, radio-ohjain, puhelin ja rfid/pda-lukulaite. ja miehet eivät nyt vuorosuunnittelussa oikein kohtaa. Hiltusen mukaan muutosohjelma on näkynyt henkilöstön määrässä. Esimerkiksi Kouvolassa ratapihatyöntekijät ovat vähentyneet 50 työntekijällä reilun vuoden aikana. Hän pitääkin vuorojen muuttumiseen pääsyynä sitä, että muihin töihin lähteneiden ja eläköityneiden tilalle ei ole rekrytoitu henkilökuntaa tarpeeksi. Kouvolan ratapihaa on supistettu niin, että siellä ei ole ollut tarpeeksi henkilökuntaa tekemään aamuvuoroja ja siten ne ovat jääneet lähes kokonaan pois. Junia on jopa ajatettu Kouvolan ratapihan ohi tietoisesti, koska ei ole ollut porukkaa tekemään töitä. Aiemmin Kouvolassa on tehty mahdollisimman paljon valmiita paloja laskumäkeä hyödyntäen, ettei vaihtoja tarvitse tehdä tasamaalla ja satamissa, Hiltunen selvittää.

9 9 Oikuttelevia laitteita Vaihtotöiden modernisointi on tuonut työntekijöille lisää kannettavia laitteita. Työntekijät kantavat päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Laitteet painavat yhteensä noin neljä kiloa. Rfid/Pda-laite korvaa aiempia junatoimistoja, ja ratapihoilla sitä hyödynnetään junatietojen etälukuun ja tallentamiseen. Se vähentää muun muassa ratapihoilla kannettavien asiakirjojen määrää. Käkättimellä kauko-ohjataan vetureita. Ennen radio-ohjattavaa veturia vaihtotyöyksikön kokoonpano koostui kolmesta työntekijästä, veturinkuljettajasta, konduktööristä ja junamiehestä. Nyt vaihtotyöyksikössä on enää kaksi vaihtotyönohjaajaa eli radio-ohjauskonduktööriä. Raili (rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) taas on ratapihoilla käytettävä uusi kenttäkäyttöön tarkoitettu digitaalinen viestintäjärjestelmä ja puhelin. Nykyiset analogiset linkit puretaan Railin tieltä. Naulon mukaan Raili on entistä järjestelmää monimutkaisempi ja epäluotettavampi. Siinä on viivettä ja kuuluvuusongelmia, ja yhteys voi katketa kesken kaiken. Pidän sitä tällä hetkellä turvallisuusriskinä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi jäädä junan alle, jos viestit eivät kulje. Railin toimivuutta tosin pyritään parantamaan koko ajan, Naulo kertoo. Hiltunen on huomannut, että myös Rfid-laitteessa on ollut paljon lastentauteja. Yhteydet tökkivät, ja vieläkin on ohjelmistovikoja, jotka rassaavat työntekijöitä, Hiltunen moittii. Finnen mukaan kannettavien laitteiden määrän lisääntyminen hankaloittaa vaihtotöitä. Vaunujen väliin mentäessä käkättimen pystyy onneksi irrottamaan valjaista. Vaihtotöiden työvuorot ajoittuvat entistä enemmän ilta- ja yöaikaan. Työsuojeluvaltuutettu Arto Finne (vas) ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen eivät usko, että tulos paranee, jos henkilöstö voi huonosti. Liian rasittava vuorojärjestelmä johtaa ennen pitkää lisääntyneisiin sairaslomiin, miehet toteavat. Vaihtotyönjohtajien vastuu ja työn vaativuus ovat kuitenkin kasvaneet. Vastaava vaihtotyönjohtaja on vastuussa työparistaan ja koko vuoronsa sujumisesta. Radio-ohjauslisän suuruus ei nykyisellään mitenkään vastaa työn vaativuutta, Finne toteaa. Radio-ohjauslisää maksetaan nyt 1,90 euroa ja ensi vuoden alusta 2,20 euroa tunnilta. Ratapihoilla ei riemuita talvesta, eikä varsinkaan kovasta talvesta. Finne näki viime talvena, miten tiukoilla porukka oli kahlatessaan lumessa. Kunnossapidossa ei nytkään ole tarpeeksi työntekijöitä. Jos väkeä ei ole tarpeeksi ja lumitöitä ei ehditä tehdä kunnolla, vaikeutuu meidän työmme. Joudumme kahlaamaan lumessa. Se vasta raskasta on ja myös turvallisuusriski. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Marja Seppälä Maarit Uusikumpu

10 10 Rautatieläiset raamissa Rautatieläisten uusi työehtosopimus sovitettiin raamiin paria päivää ennen määräaikaa. Tiukassa aikataulussa neuvottelijat onnistuivat puristamaan yleiskorotuksiin painottuvan neuvottelutuloksen. n Keskusjärjestöjen asettaman raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kohtalo ratkesi, kun auto- ja kuljetusala pääsivät raaminmukaiseen sopimukseen. Vääntöön tarvittiin lisäviikonloppu, ennen kuin osapuolet löysivät yhteisen sävelen raamisopimuksen soveltamisesta. Elinkeinoelämä EK piti raamisopimusta riittävän kattavana vasta, kun Auto- ja kuljetusalojen työntekijäliitto AKT on mukana sopimuksessa. Marraskuussa allekirjoitetun raamisopimuksen kokonaiskattavuus on nyt noin 94 prosenttia. Siitä julkinen puoli on sata ja yksityinen hieman vajaat 90 prosenttia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Raamisopimus antaakin liitoille edesmennyttä tupoa vapaammat kädet hakea neuvottelutulosta. Pääasia on, että koko paketti pysyy annetussa kustannusraamissa. Raamia sovellettaessa sopimuskorotukset voidaan alakohtaisesti kohdentaa eri tavoin yleiskorotuksina sekä mahdollisesti paikallisesti sovittavina palkkaerinä tai tekstitavoitteiden toteuttamiseen. Raamiratkaisun prosentit ovat siis näiden erien yhteenlaskettu kustannus. Myös valtiovalta on tullut vastaan neuvotteluosapuolia. Raamisopimukseen on kytketty muun muassa ostovoimaa kasvattavia tuloveron kevennyksiä. Rautatieläisten neuvotteluryhmä puristi tiukassa aikataulussa raaminmukaisen tuloksen. Arto Kukkonen (vas.), Jari Kiviharju, Sakari Ojala, Pentti Suohonen, Vesa Mauriala, Kyösti Matikainen ja Hannu Mattila.

11 11 Metro- ja raitiovaunutyöntekijät kuuluvat kunta-alan ja rautatieläiset yksityisalojen työehtosopimusten piiriin. Kunta-alan sopimuksen soveltamisesta raamisopimukseen kirjoitetaan Motiivissa. Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen piti neuvottelujen haasteena tiukkaa aikataulua ja osapuolten näkemyseroja kustannusvaikutuksista. Monta muuttuvaa osaa Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen nuiji pari päivää ennen määräaikaa valtuuston yksimielisesti hyväksymän rautatiealan neuvottelutuloksen pöytään vain 40 minuuttia kestäneen kokouksen päätteeksi. Uuden sopimuksen voimassaoloaika on , ja se mahtuu keskusjärjestöjen sopimuskaudelle asettamaan 4,3 prosentin kustannusraamiin. Kukkonen piti haasteena neuvottelujen kireää aikataulua ja sitä, että neuvottelupöydässä oli paljon muuttuvia osia. Yhteisymmärrys pääasioista ja kärkitavoitteista löytyi kuitenkin nopeasti. Kun päästiin esitysten kustannusvaikutuksiin, niin osapuolten käsitykset erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Hyvässä hengessä kuitenkin neuvoteltiin, ja yhteinen sävel löytyi huolellisten perustelujen kautta. Paino yleiskorotuksissa Rautatieläisten työehtosopimus sisältää kolme palkkaliitettä. Palkkaliitteessä 1 käsitellään rautatieliikenteeseen, palkkaliitteessä 2 rautatiekalustoon ja palkkaliitteessä 3 radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvien töiden työehtoja. Kullekin kolmelle palkkaliitteelle neuvoteltiin raaminmukainen sopimus valtuuston päättämien sopimustavoitteiden pohjalta. Uusi sopimus on yleiskorotuspainotteinen tekstitavoitteiden jäädessä taka-alalle. Taulukkopalkat ja työntekijöiden henkilökohtaiset palkat nousevat ensi huhtikuun alusta 2 prosenttia (palkkaliite 1), 2,2 prosenttia (palkkaliite 2) ja 2,4 prosenttia (palkkaliite 3). Korotukset on laskettu niin, että keskusjärjestöjen raamisopimuksen ensimmäisen jakson mukaisesta 2,4 prosentin sopimuskorotuksesta on vähennetty palkkaliitteiden1 ja 2 lisien ja korvausten arvioidut kustannusvaikutukset. Toukokuun 2013 alusta palkat nousevat 1,9 prosenttia kuitenkin niin, että taulukkopalkkojen korotusten prosenttimäärä laskee tai nousee palkkaliitteittäin liitteissä toteutuneen kustannustason mukaan. Toteutuneita kustannuksia arvioidaan sopimuskauden alusta maaliskuun 2013 loppuun. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 5 prosentilla. Kertaeränä maksetaan täysiaikaiselle työntekijälle 150 euroa 1.huhtikuuta 2012 jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikai-

12 12 Radanpidossa ja ratalaitteisiin liittyvissä töissä työskentelevät saavat suurimman yleiskorotuksen. Ensimmäisellä jaksolla korotus on 2,4 %. Uuden sopimuksen mukainen rfid-lisä on 2,8 prosenttia tuntipalkasta työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. nen työntekijä saa kertaerän samassa suhteessa pienempänä kuin osa-aikaisen työntekijän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Kertaerä saavat vain ne, joiden työsuhde on jatkunut vähintään 3 kuukautta ennen edellä mainitun erän maksuajankohtaa. Marja Seppälä Lisiin korotuksia Yleiskorotuksella korotettavia euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan huhtikuun alusta taulukkopalkkoihin sovitulla yleiskorotuksen määrällä. Tällaisia lisiä ovat palkkaliitteen 1 työhönsidonnaisuuslisä ja sen täy- dennysosa, kielilisä ja kielitaitolisä, palkkaliitteen kaksi olosuhdelisä/ kammiolisä ja hankalan työn lisä ja yhteiset lisät, kuten yötyölisä, yötyölisä yksivuorotyössä ja pylväs-mastolisä. Palkkaliitteeseen 1 tulee lisäksi korotuksia työajan jatkokorvaukseen sekä rfid- ja radio-ohjaus-lisiin. Työajan jatkokorvauksena työntekijöille maksetaan rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä 30 euroa, jos hänen työvuoroaan joudutaan jatkamaan vähintään puoli tuntia esimerkiksi junan myöhästyessä. Tavaraliikenteessä rfid-jäjestelmään kuuluvaa laitteistoa käyttävälle työntekijälle maksetaan lisää niiltä työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. Lisän suuruus on 2,8 prosenttia tuntipalkasta. Työntekijät ovat toivoneet radioohjauslisään korotuksia, koska he pitävät sitä liian pienenä vaihtotöiden nykyiseen vaativuuteen nähden. Nyt toiveisiin on vastattu, sillä radio-ohjauslisä nousee ( ) 2,70 eu-

13 13 Raamisopimuksessa veronkevennyksiä n Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät lokakuussa sopuun keskitetystä raamisopimuksesta, jonka pohjalta alakohtaiset liitot ovat käyneet omat soveltamisneuvottelunsa. Raamisopimuksen mukaan palkankorotusten kustannusvaikutus on 4,3 prosenttia hiukan yli kaksi vuotta kestävällä sopimuskaudella. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousisivat 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Niiden lisäksi maksettaisiin sopimuskauden alussa 150 euron kertaluonteinen erä. Raamisopimukseen sisältyy myös laaja työelämän laatupaketti, johon kuuluu muun muassa isyysvapaan pidennys kahdella viikolla vuoden 2013 alusta alkaen sekä pätkä- ja vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen. Tarkoitus on poistaa ns. lomakorvausten jaksotus eli työsuhteen aikana kertyneet lomakorvaukset eivät enää siirrä työttömyyspäivärahakauden alkamista. Lisäksi sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nousee 75 prosentista 80:een. Myös työntekijän oikeus päästä koulutukseen paranee. Valtio tukee raamisopimusta 0,2 prosentin tuloveron kevennyksellä. Sillä kompensoidaan työeläkemaksun nousu. Työnantajia puolestaan hyödyttää yhteisöveron alentaminen 1,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus aikoo perua vuorotteluvapaajärjestelmään ehdotetut heikennykset. Niinpä vuorottelukorvausten taso säilyy ennallaan itse asiassa hiukan nouseekin, kun työttömyysturvaan tulee sadan euron korotus vuoden alussa. Jatkossakin vuorottelukorvaus on siis joko 70 tai 80 prosenttia työttömyyskorvauksesta työhistorian pituuden mukaan. Ulla Puustinen roon ja vuoden 2013 toukokuun alusta kolmeen euroon. Jos työntekijä ohjaa yhtä useampaa veturia, lisää maksetaan 2,90 euroa ( alkaen) ja 3,20 euroa ( alkaen). Palkkaliitteessä 2 junakaluston siirroista varikko- ja konepaja-alueella maksettava korvaus nousee 75 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Uusia työryhmiä Rautatieläiset ja Palta sopivat myös uusista työryhmistä, joiden työsarkana on työehtosopimuksen tekstien selkiyttäminen, palkkaliitteen 2 palkkausjärjestelmän selkiyttäminen ja kannattavuuden ja tuottavuuden lisääminen, palkkaliitteen 3 palkkausjärjestelmän tarkastelu ja mahdollisten uusien palkkausmallien käyttöönotto, vuokratyötä koskevien määräysten uudistaminen vastamaan vuokratyödirektiivin määräyksiä ja työaikapankkikirjausten ja työajan sijoittelun tarkastelu. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Ratamestarinkatu 11 (8.krs) Helsinki (09) , (09)

14 14 Rautatieläisten palkat nousivat Rautatieläisten työehtosopimuskauden ( ) viimeinen yleiskorotus on 1,6 prosenttia marraskuun alusta alkaen. Palkkataulukot löytyvät myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivuilta valikosta Edunvalvonta ja sen alavalikosta Työehtosopimukset. Rautatieliikenteeseen liityvät työt, Palkkaliite 1 Kuukausipalkat Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA , , , , , , , , , , , , , , , , ,09 RAUTATIEKALUSTOON LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 2 Kuukausipalkat Palkkaryhmä , , , , , , , , , ,16 RADANPITOON JA RATALAITTEISIIN LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 3 Kuukausipalkat Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA Työkohtainen PALKKA , , , , , , , , , ,46 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään n Puheenjohtajat Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta ja Risto Elonen Veturimiesten liitosta ovat mukana rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista selvittävässä työryhmässä. Ryhmän tehtävänä on selvittää kokonaistaloudellisia vaikutuksia, jos rautateiden henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle. Selvitysmieheksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) dosentin Juha Honkatukian. Selvitysmiehen tehtävänä on arvioida kilpailun avaamista yhteiskunta- ja liikennetaloudellisen kokonaistehokkuuden, rautatieturvallisuuden, palveluiden saatavuuden, henkilöstön aseman tasa-arvoisen turvaamisen sekä asiakkaiden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Selvitysmiehen toimikausi kestää ensi vuoden marraskuuhun. Työstä laaditaan väliraportti ensi kesäkuun loppuun mennessä. VR:llä on yksinoikeus kaukoliikenteeseen vuoden 2019 loppuun asti. Helsingin Seudun Liikenne HSL voi kilpailuttaa lähiliikenteen aikaisintaan vuoden 2018 alusta. Selvitystyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii VR Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Aro.

15 Kuvassa 15 5 Kysymystä 1. Kerro lyhyesti työhistoriasi! 2. Parasta työpaikassasi? 3. Mitä parantaisit työssäsi? 4. Tärkein työvälineesi ja aistisi? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi? Maarit Uusikumpu Vaihtotyönjohtaja. Viinikan ratapiha Ville Kymäläinen 1. Lukion ja armeijan jälkeen olin Keskolla varastotyöntekijänä, josta vuonna 2006 tulin VR:lle ensin junamieheksi. Seuraavana vuonna siirryin vaihtotyönjohtajaksi. Vaihtotyönjohtajan työ on vaunujen siirtelyä, laskumäkityötä, junien matkakuntoisuuden ja jarrujen tarkastuksia. Työ on viimeisen vuoden aikana muuttunut melkoisesti kun käyttöön on otettu radio-ohjattava veturi, RFID- laite sekä GSM-R puhelin. Kuljettaja ja junamies on korvattu radio-ohjaimella, jolla vaihtotyönjohtaja ajaa veturia. 2. Hyvät työkaverit ja työn itsenäisyys, vaikka täällä työskennelläänkin pareittain. Parityöskentely on välttämätöntä turvallisuuden vuoksi. 3. Vuorotaulut saisivat pysyä pidempään samana, nyt taulu vaihtuu kuuden viikon välein eli omia menoja ei pysty suunnittelemaan sen pidemmälle. 4. Käkätin eli radio-ohjain, jolla kauko-ohjaan veturia. Emme saa ajaa vetureita manuaalisesti, koska emme ole veturinkuljettajia. Tässä tarvitaan pelisilmää, ettei tee turhaa työtä. On hahmotettava kokonaisuus. 5. hmm... onko rautateillä vapaa-aikaa. No, minulla on vajaan vuoden ikäinen poika joka huolehtii että kotonakin riittää vilskettä; vaipanvaihtoa, vaunuttelua ja iltasatuja. Koripalloa pelaan pari kertaa viikossa.

16 16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin Kööpenhaminan julkista liikennettä pidetään yhtenä maailman tehokkaimpana ja luotettavimpana. Eikä suotta. Paikallisjunat ja automaattimetrot kulkevat tiuhaan ja ajallaan. n Tämän totesivat myös raideammattilaiset HKL:n Ammattiosastojen yhteisjärjestöstä lokakuisella raidematkalla Kööpenhaminaan. Raideammattilaisten ensi kosketus Tanskan raiteisiin oli matka punaisella Tanskan valtion rautateiden (DSB) paikallisjunalla eli s-togetilla. Juna on ylittämätön tapa matkustaa Kastrupin lentokentältä Kööpenhaminaan, koska sillä pääsee aivan pääkaupungin ytimeen, Kööpenhaminan päärautatieasema Central Stationille. Kolmen vyöhykkeen matka lentokentältä kestää vain 12 minuuttia. Myös yksityisen yhtiön operoimat metroju- Ruotsin Malmön asema ja junat henkivät vaurautta. nat kulkevat väliä päivisin neljän minuutin ja öisin vartin välein. Malmö yllätti Tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssakäyminen on vilkasta. Kiitos Juutinrauman sillan, jota pitkin junailimme toisena matkapäivänä Ruotsin Malmöön. Juutinrauman sillan pituus on liki kahdeksan kilometriä ja koko rakennelma Juutinrauman salmen yli ja ali tunneleineen noin 16 kilometriä. Ruotsin ja Tanskan rautateillä käytetään eri sähköistys- ja opastinjärjestelmiä, joten sillan yli liikennöivät junat ovat kaksijärjestelmäisiä. Järjestelmien rajakohta sijaitsee valtioiden rajalla. Sillan hienous tai matkan merellinen tunnelma jäivät kokemuksena vaisuksi, sillä raiteiden tasolla sillan reunarakenteet haittasivat näkymiä. Avoimeen merimaisemaan ei saanut samanlaista tuntumaa kuin autolla siltaa ylitettäessä. Autotie kulkee sillalla junarataa ylempänä. Malmö rautatieasemineen oli kuitenkin positiivinen yllätys: moderni ja siisti. Paikallisjunatkin hohtivat uutuuttaan, ja Skånetrafikenin juna näytti siltä, kuin olisi vain hetkeä sitten ajettu vaunutehtaalta raiteille. Oli vaikea kuvitella, että tässä idyllisessä ja vaurautta henkivässä kaupungissa oli viime vuonna useita kuolemaan johtavia ampumatapauksia. Kohteena olivat useimmiten maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Fiilistelyä automaattimetrossa Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on meneillään mittava metron automatisointi. Hanke ei ole sujunut odotetusti, ja heikkouskoisimmat epäilevät jo, että täysautomaattimetrosta voidaan joutua luopumaan kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä ongelmana on ollut junanoven ja laiturinoven väliin jäävä liian suuri rako, joka on turvallisuusriski. Raideammattilaisia kiinnostikin Kööpenhaminan metron ovien raot, joiden mittaamiseen löytyi 10 senttiä leveä sikarilaatikko, joka osoittautui hitusen liian leveäksi mahtuakseen rakoon.

17 17 Kööpenhaminan metro on välttynyt Helsingin automaattimetrohankkeen kaltaisilta ongelmilta siksi, että se on ollut alun perinkin automatisoitu. Metron ensimmäinen osuus Nørreport Lergravsparken ja Vestamager avattiin lokakuussa Kööpenhaminan metrojunissa ei ole kuljettajia eikä kuljettajahyttejä. Tunneliasemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet yliajojen estämiseksi. Juna ei lähde asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, avautuu ovi heti. Junan pysähtyessä lasiovet avautuvat junan ovien kanssa samaan linjaan, ja ovet voidaan avata myös manuaalisesti, jos automaattinen avaus ei toimi. Junat hurauttavat sujuvasti kahta metrolinjaa pitkin pysähtyen 22 asemalla. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, joista noin yhdeksän kilometriä kulkee tunnelissa. Kolmas linja eli kehälinja on rakenteilla. Kööpenhaminan metroa ei ole rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se toimii liityntälinjoina Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. HKL:n raideammattilaiset tutustuivat Kööpenhaminan automaattimetroon. Kööpenhaminan metron laiturit ja junat ovat noin 60 metriä pitkiä. Raideammattilaiset epäilivätkin, riittäisikö näin lyhyiden junien kapasiteetti Helsingissä. Yhteen junaan mahtuu kerrallaan 300 matkustajaa, ja vuoroväli on ruuhka-aikoina kaksi minuuttia. Helsingissä metron lyhin vuoroväli on kolme minuuttia. Kööpenhaminassa ja Helsingissä asuu jotakuinkin saman verran ihmisiä. Kööpenhaminan automaattimetron ovenrakojen mittauksessa mittatikun virkaa hoiti 10 cm leveä sikarilaatikko. HKL:n raideammattilaisten vierailua DSB:n veturikorjaamolla isännöivät pääluottamusmies Jens Kjeldsen (oranssi takki) ja työehtosihteeri Michael Haas (vihreä takki) ammattiliitto 3F:stä. Korjaamon erikoisuus on perjantaisin pihalle saapuva makkaravaunu.

18 18 Automaattimetron lystiä on, että sen kyydissä näkee eteen- ja taaksepäin. Päätypaikoilla voi fiilistellä vauhdin hurmaa tunneleissa ja kuvitella ohjaavansa junaa. Pyöräilijä liikenteen kuningas Raideliikenteen sujuvuudesta huolimatta polkupyöräilijä on Kööpenhaminan kuningas. Kaupunkikeskustasta on vallattu tilaa autoilta kevyelle liikenteelle, ja liikenteessä polkupyöräilijät saavat vähintään yhtä hyvän kohtelun kuin autot, elleivät jopa paremman. Asemien liepeille on varattu pyörille runsaasti parkkitilaa, ja paikallisjunissa niille on erilliset vaunut ja telineet. Metroissa pyöriä ei saa kuljettaa, mutta jotkut tanskalaiset vähät välittivät kiellosta. Massiiviseen pyöräilijöiden armeijaan tottumattoman raideammattilaisen pää meni kirjaimellisesti pyörälle. Katua ylittäessä sai olla silmätkin selässä, että välttyi törmäyksiltä pyöräilijöiden kanssa. Onneksi tanskalaiset olivat meitä taitavampia ja tottuneempia jalankulkijan ja pyöräilijän rinnakkaiseloon. Kööpenhaminassa ei voinut olla huomaamatta, että siellä liikenne nojaa raiteisiin ja kevyeen liikenteeseen ja on sujuvaa. Mitä sitten jäimme kaipaamaan? Raitiovaunuja. Viimeiset raitiolinjat suljettiin Kööpenhaminassa vuonna Yhteisellä matkalla Rautatieläinen 1/1952 Tuntuu tutulta n Veturipula talvisin tunnettiin jo 60 vuotta sitten, tosin syynä oli vetureiden vähemmän järkevä käyttö. Rautatieläinen tarjosi ratkaisuja, joita nykyään pidettäisiin työn kehittämisenä vetureiden järkevämpää käyttöä talviaurauksessa. Työn kehittämistä ei silloin kuitenkaan sanana vielä käytetty luvulla kaikki uusi ihmeellinen tuli yleensä USA;sta. Myös junien tekninen kehitys oli siellä huipussaan. Osin kaksikerroksinen Vista Dome vaunu oli suomalaisiin puuvaunuihin verrattuna aivan ylivoimainen. Tänään rautateiden väliset erot ovat noihin aikoihin verrattuna vähäiset, Helsingin rautatieasema on ollut lähes aina muutosten kohteena. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Pyörä ja juna ovat ylittämätön yhdistelmä Kööpenhaminassa.

19 19 eivätkä ainakaan suomalaisille häpeäksi. Helsingin asema on ollut korjausten kohteena miltei valmistumisestaan saakka. Vuoden 1952 alussa aseman muutostyöt alkoivat valmistua jälleen kerran. Hallista tehtiin tuolloin lämmin ja se oli tarkoitus sulkea läpikululta siirtämällä lehti- ja virvokekioskit hallin keskelle. Postisiiven läpi avattiin samaan aikaan käytävä myös matkustavaisille. Läpikulku kuitenkin jäi. Piirroittaja Eino Raatikainen valitteli Helsingin konepajan heikkoja varusteita. Vain osalla työntekijöistä oli haalarit ja rukkaset talon puolesta. Hän kertoi myös vanhempien työntekijöiden ärtymyksestä uutta palkkausjärjestelmää kohtaan: aikaisemmin palkka oli kertynyt suoraan työvuosien perusteella, uusi palkkausjärjestelmä perustui taas työkohtaiseen arviointiin. Aika riensi jo tuolloin vinhaa vauhtia. (RT) "Kyllä jokaisen konepajatyöläisen kuuluisi saada edes suojapuku ja käsineet, niinkuin moni yksityinen työnantaja antaa työhönsä ottamalleen."

20 Rautatieläisten Liitto / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Sörnäisten rantatie 23, PL 201, Helsinki sposti: Puheenjohtaja Vesa Mauriala p Taloussihteeri Maija Auvinen p Lakimies Jari Kiviharju p Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p Työehtosihteeri Hannu Mattila p Hallintosihteeri Minna Palkia p Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö p Järjestösihteeri Visa Tammi p Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu p Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti to) (tiedot voimassa asti) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs Helsinki faksi: (09) s-posti: Kassanhoitaja Paula Seppälä p. (09) Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään Hämeenlinnassa Rantasipi Aulangossa. Kokous on viimeinen Rautatieläisten Liiton nimen alla pidettävä liittovaltuuston kokous. Rautatieläisten Liiton joulukorttirahat on lahjoitettu Hyvä Joulumieli -keräykseen Hyvä Joulumieli kerää rahaa kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen. Keräysvaroilla jaetaan ruokalahjakortteja perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi vanhempien pienten tulojen tai sairauden vuoksi. Keräys toteutetaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin, YLE Radio Suomen, Ykkösen aamu-tv:n ja Keskon kanssa. MLL ja SPR valitsevat lahjakortin saavat lapsiperheet. Kortti on tarkoitettu yksinomaan ruokatarvikkeiden hankintaan. Hyvää Joulua

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton väliseen sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 8.6.2010 30.4.2011 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 11 Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta HEL 2013-000830 T 02 08 02 01 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päätti palauttaa

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) historia 22.08.2013 138 Käsittely päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. 22.08.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin Vastaehdotus: Sinikka Vepsä:

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa: TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 18.11.2009 Talouspoliittinen ministerivaliokunta 24.11.2009 klo 10.00 LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Taustaa Euroopan

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

KEMIANTEOLLISUUS RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY

KEMIANTEOLLISUUS RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY HARJA- JA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA TYÖMARKKINA- KESKUSJÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISESTI KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 4.11.2013 Paikka Läsnä Kemianteollisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

PALKKARATKAISU Syksy 2012

PALKKARATKAISU Syksy 2012 MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto PALKKARATKAISU Syksy 2012 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset, ellei paikallista

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS MaRa 1.2.2012 1 HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1. Yleistä Työehtosopimuskausi on kaksi vuotta eli 1.4.2012 31.3.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan 2,4 % palkankorotuksen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry NEUVOTTELUTULOS MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

s o v i n t o e h d o t u k s e n :

s o v i n t o e h d o t u k s e n : 1 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 5.5.2010 kello 00.00 alkavaksi ilmoittaman

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta opetusministeriön kulttuurihallinnonalalla eli Kansallisessa audiovisuaalisessa

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot