Ratapihojen uusi aika s. 6. Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10. Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratapihojen uusi aika s. 6. Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10. Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16"

Transkriptio

1 1 Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL nro Ratapihojen uusi aika s. 6 Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10 Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

2 2 Pääkirjoitus Hei, me kilpaillaan n Suomen valtion hallitusohjelma edellyttää, että ennen rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista on asiaa arvioitava kokonaistaloudellisesti. Työryhmä on nyt asetettu ja puolivälitarkastelu on ensi kesäkuussa. Edellisen hallituksen tilaama kilpailutusselvitys valmistui vain puolitoista vuotta sitten. Siinä pääasiana oli selvittää, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenne olisi mahdollista avata kilpailulle. Rautatiealan työntekijäjärjestöt totesivat tuolloin, että selvitys on ideologisesti tarkoitushakuinen ja kilpailutusinto ilmentää muoti-ilmiötä kaikkien julkisten palveluiden kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Uuden selvityksen toimeksianto on edellistä monipuolisempi. Sanaan kokonaistaloudellisuus mahtuu monen muun selvitettävän asian lisäksi rautatieturvallisuus ja henkilöstön aseman tasa-arvoinen turvaaminen. Muualla maailmalla on jo pitkään kilpailutettu rautatieliikennettä. Ylipäätään muitakin julkisen palvelun tehtäviä siirtyy kilpailutettavaksi kiihtyvällä vauhdilla. Markkinaliberalistien mielestä julkisen sektorin ei pitäisi hoitaa mitään, minkä yksityinen sektori voi tehdä. Tällaisessa tilanteessa työehtosopimukset ovat kovassa puristuksessa, koska voittoja haetaan työehtoja heikentämällä. On hyvä, että rautateiden kilpailutukseen liittyvät seikat selvitetään huolellisesti ja mahdollisimman monipuolisesti työntekijöitä unohtamatta. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailutusta ei tule avata kevyin tai pienten taloudellisten hyötyjen perusteella vain siksi, että päästään sanomaan hei, me kilpaillaan. Hyvinvointipalveluiden kilpailuttamisen seurauksia on tutkittu ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, eivätkä kilpailutuksen hyödyt ole tutkimusten perusteella osoittautuneet toiveiden mukaiseksi. Mikähän taho käynnistäisi Suomessa tutkimuksen jo kilpailutettujen palveluiden hyödyistä ja haitoista veronmaksajille ja kansalaisille? Maarit Uusikumpu Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Maarit Uusikumpu p Toimituksen sihteeri Kati Ahonen p Käyntiosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL 101, Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti, toimitus Taitto Sign Design Oy, Sanna Kallio Kannen kuva Marja Seppälä Paino Forssa Print ISSN Levikki ILMESTYMINEN 2012 Nro 1 aineistot ilmestyy Nro 2 aineistot ilmestyy Nro 3 aineistot ilmestyy Nro 4 aineistot ilmestyy Nro 5 aineistot ilmestyy Nro 6 aineistot ilmestyy

3 3 Sisällys Venttiili 3/ Ajankohtaista 2 Pääkirjoitus 4 Painotuksia 5 Uutisia Marja Seppälä edunvalvonta 6 Ratapihojen uusi aika 10 Rautatieläiset raamissa 14 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään 15 Kuvassa vaihtotyönjohtaja Ville Kymäläinen vapaa-ajalla 16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin 18 Yhteisellä matkalla: Tuntuu tutulta Rautatieläisten työehtosopimukseen neuvoteltiin korotuksia muun muassa rfid-lisään ja radio-ohjauslisään. s 10 Hyvää Joulua Toivottaa toimituksen väki Rautatieläiset alkavat maksaa JHL:n jäsenmaksua ensi vuoden alusta. Jäsenmaksun suuruus on 1,33 %.

4 4 Painotuksia Raamisopimus uusi nimi tupolle? n Tuposta tuli viimeisten työmarkkinakierrosten aikana kielletty sana työmarkkinapolitiikassa. Sitä käyttivät lähinnä työntekijäpuolen edustajat halutessaan ilmaista toivetta kattavan ratkaisun luomiselle. Tupoillehan tyypillistä on ensimmäisestä sopimuksesta eli Liinamaa 1.:stä alkaen ollut se, että koko palkansaajapuolen suuria tavoitteita saataisiin vyörytettyä tasapuolisesti kaikille aloille. Samoin tärkeää on ollut sopia nimenomaan ostovoiman turvaamisesta sekä työelämän ja sosiaalilainsäädännön kehittämisestä luvun taitteesta lähtien noin kaksi kolmannesta sopimuksista on tehty tuporatkaisuina ja kolmannes liittokierroksilla. Kokonaisratkaisun oleellinen edellytys on ollut riittävä kattavuus. SAK:n hallitus hyväksyi raamisopimuksesta syntyneen neuvottelutuloksen vasta palautettuaan neuvottelijat uudelleen neuvottelupöytään. Teknologia-alalla oli kova vääntö päästä yhteisymmärrykseen raamisopimuksen tavoitteista. Tätä kirjoitettaessa JHL:n kunta-ala on myös päättänyt olla sopimuksessa mukana. AKT:tä siis vielä odotellaan. Tilanne kertoo siitä, millaisessa neuvottelutilanteessa elämme. Maailmantalouden epävarmuus on suuri, ja samoin Teknologiateollisuuden ja EK:n haluttomuus synnyttää kokonaisvaltainen ratkaisu on ollut silmiinpistävää. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. Raideammattilaiset hyväksyivät osaltaan raamisopimuksen mukaisen ratkaisun. Muutama sana neuvotteluilmapiiristä lienee tässä paikallaan. Nyt teimme ensimmäisen työehtosopimuksen työnantajaliitto Paltan kanssa. Liiton työskentelyilmapiiri oli erittäin ammattilainen. Vain tämä seikka mahdollisti neuvotteluiden loppuun saattamisen tässä aikataulussa. Sopimuksissa aina jotkin asiat liikkuvat, toiset eivät. Koska kyse on raamisopimuksesta, vaikuttavat tekstimuutokset suoraan yleiskorotuksiin, jos niillä on kustannusvaikutuksia voimaan astuvan yleiskorotuksen yhteydessä tarkastellaan, kuinka tekstit (esim. rfid/pda-laitteiden käyttö, radio-ohjaus, junakaluston siirrot yms.) ovat muuttuneet kulungeiksi. Tällä tarkastelulla on vaikutusta joko plus- tai miinusmerkkisenä sopimuskauden toiseen yleiskorotukseen. Tässä yhteydessä on todettava, että työnantajan esittämät luvut olivat niin kaukana omasta arviostamme, että tällainen tarkastelu tarvittaessa valtakunnansovittelijan avustuksella oli meille pakollinen turvalauseke. Mikäli raamisopimus syntyy, tarkoittaa se sitä, että EK:n puheet palkka-ankkureista ja tupojen hautaamisesta jäisivät taka-alalle ja ammattiyhdistysliike saisi merkittävän voiton ja nousisi jälleen kehään muissakin yhteiskunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Myös viimeksi mainitulla on suuri arvonsa. Vesa Mauriala Raideammattilaisten puheenjohtaja

5 5 Rautateiden ostoliikenteestä nelivuotiset sopimukset n Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat allekirjoittaneet nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikenneministeriön mukaan kaukoliikenteessä sopimuksella taataan nykyisen tasoinen liikennetarjonta rataverkolla. Sopimus parantaa esteettömän liikkumisen edellytyksiä muun muassa Kuopiosta Kajaanin kautta Ouluun ja takaisin kulkevilla yhteyksillä. Menneellä sopimuskaudella oli esillä liikenteen supistamisehdotuksia esimerkiksi Seinäjoen ja Jyväskylän välillä, Kotkan ja Kouvolan välillä sekä Riihimäen ja Lahden välillä. Ministeriön mukaan nämä eivät nyt toteudu. Lähiliikenteen palvelutaso rataosuuksilla Kirkkonummi Karjaa, Kerava Riihimäki ja Helsinki-Mäntsälä Lahti säilyy ennallaan. Ministeriön mukaan pitkäkestoisella sopimuksella taataan liikennetarjonnan säilyminen koko sopimuskauden. Maarit Uusikumpu Tarkastusvirasto arvostelee VR:n käyttämistä aluepolitiikan välineenä n Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa pyyhkeitä VR:n valjastamisesta alue- ja liikennepolitiikan välineeksi. Tarkastuksessa käytiin läpi muun muassa kaksi omistajaohjauksen kannalta poikkeuksellista ja hankalaa hankintaa. Vuonna 2008 hankittiin 20 kaksikerrosmakuuvaunua valtio-omistajan yhtiökokouspäätöksellä VR-yhtymän hallituksen ja johdon kannan vastaisesti. Hankinnan arvo oli noin 70 miljoonaa euroa. Toinen hankinnoista on VR-Yhtymän hallituksen päätöksellä yhtiön omista varoistaan rahoittama Oulu Seinäjoki -radanrakennusprojekti, joka maksoi yhteensä 80 miljoonaa euroa vuosina 2009 ja VR maksoi ratahankkeesta 56 miljoonaa euroa, vaikka valtion omistaman rataverkon maksumiehenä olisi pitänyt olla valtio. Tarkastuksen perusteella omistajapolitiikka sekä VR:n ja valtion kesken sovittu työnjako ovat ajoittain joutunut väistymään alue- ja liikennepolitiikan tieltä. Viraston mukaan tällainen menettely ei sovellu markkinaehtoisesti toimivan itsenäisen osakeyhtiön ohjaukseen. Toiminnan läpinäkyvyyden ja omistajaohjauksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, ettei valtio-omistaja suoraan puutu investointien määrään ja ajankohtaan. Pakkastalvi ja hellekesä lisäsivät vaaratilanteita n Rautateiden turvallisuusraportin mukaan Suomen rautateiden turvallisuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia viime vuonna. Junaliikenteessä ei menehtynyt yhtään matkustajaa, mutta yksi ratatyöntekijä menehtyi kunnossapitotöissä tapahtuneessa onnettomuudessa. Vaaratilanteet kuitenkin lisääntyivät muun muassa kiskonkatkeamien, hellekäyrien ja seis-opastinten ohitusten määrät kasvoivat. Kiskonkatkeamia oli viime vuonna 50, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Hellekäyrien määrä oli 14, kun tavallisesti niiden määrä jää alle kymmeneen. Seis-opastinten ohituksia oli 35, kun edellisvuonna niitä oli 20. Vaaratilanteiden lukumäärän kasvua selittää osittain viime vuoden kova talvi ja kuuma kesä. Sekä VR että Liikennevirasto ovat ryhtyneet toimiin, joilla vaaratilanteita pyritään vähentämään.

6 6 Ratapihojen uusi aika: Hankalia vuoroja & temppuilevia laitteita Maarit Uusikumpu VR Transpoint on siirtänyt tavaraliikenteen vaihtotyöt uuteen aikakauteen: vähemmän työntekijöitä, raskas vuorojärjestelmä ja uudet temppuilevat laitteet. n VR aloitti muutosohjelmansa toteuttamisen pari vuotta sitten kannattavuuden lisäämiseksi. Tavaraliikenteessä se on tarkoittanut muun muassa sitä, että junien vaihtotöitä hoidetaan ratapihoilla vähemmällä väellä, radio-ohjattavilla vetureilla ja yhä enemmän tietotekniikan avulla. Työntekijät ovatkin saaneet totutella uusiin välineisiin ja viestintäjärjestelmiin sekä entistä rasittavampiin vuorojärjestelmiin. Kouvolan ratapihan työsuojeluvaltuutettu Arto Finne pitää työnkuvan muutosta ja nykyistä vuorojärjestelmää henkilöstön kannalta erittäin rasittavana. Eniten työntekijöitä rassaa uusi vuorojärjestelmä ja vuorotaulun nopea vaihtuminen. Ennen meillä oli selkeä kolmivuorotyö, jossa toistuivat ilta, aamu, yö, makuupäivä ja vapaapäivä tai kaksi vapaata. Nyt töitä tehdään pääosin kahdessa vuorossa ilta- ja yötöinä ja yövuoroja on yleensä kolme peräkkäin entisen yhden sijaan. Ilta- ja yövuorovetoisessa työnteossa ei jää aina riittävästi aikaa elpymiseen. Työnantajan pitäisi ihan henkilöstön jaksamisen kannalta miettiä nykyisen vuorojärjestelmän järkevyyttä, Finne vinkkaa. Työntekijät pitävät uutta Raili-viestintäjärjestelmää vanhaa monimutkaisempana ja epäluotettavampana.

7 7 Radio-ohjaimen saa irrotettua telineestä esimerkiksi vaunujen väliin mentäessä. Ratapihojen ongelmat puhuttavat työntekijöitä. Tuumaustauolla työharjoittelija Petri Laukka (vas.), työnopastaja Teemu Pyhäniemi, työsuojeluvaltuutettu Arto Finne ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen.

8 8 Kouvolan ratapihan pääluottamusmiehen Pekka Hiltusen mukaan vuorotaulu elää koko ajan ja vaihtuu kuuden viikon välein. Työntekijä ei juuri pysty suunnittelemaan elämäänsä etukäteen. Haluaisimme kolmivuorotyön ja aamuvuorot takaisin sekä vähintään yhdeksän viikon vuorotaulut. Työt ja miehet eivät kohtaa Myös Viinikan ratapihalla Tampereella toivotaan lisää aamuvuoroja, harvemmin vaihtuvaa vuorotaulua ja pitempiä yövuoroja. Työehtosopimuksen mukaan alle neljän tunnin vuoroja ei saa teettää ilman perusteltua syytä. Kun vuorot ovat lyhyitä, työntekijälle tulee enemmän lähtöjä ja vähemmän vapaapäiviä. Vapaapäiviä osuu kolmen viikon jaksoon kuusi tai seitsemän, mutta ne on voitu ripotella jaksoon yksittäisiksi vapaapäiviksi niin, että vapaat eivät oikein sitten oikein tunnukaan vapailta, pääluottamusmies Rami Naulo kertoo. Naulo muuttaisi vuorotaulut vaihtumaan kolmesti vuodessa. Uskon, että se olisi riittävä tiheys. Silloin voisi ottaa myös vuodenaikojen tuomat ongelmat ja muutokset paremmin huomioon. Nykyinen vuorojärjestelmä on todella ongelma, erityisesti lapsiperheille. Olemme kuitenkin saaneet neuvottelemalla joitakin parannuksia työvuoroihin. Naulon mukaan päivävuorojen lisääminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska tavaraliikenne painottuu iltaan ja yöhön. Hiltunen taas uskoo, että vuorojärjestelmää voidaan kehittää inhimillisemmäksi ja järkevämmäksi, jos vain aitoa tahtoa löytyy. Hän pitää nykyistä vuorojärjestelmää soveltumattomana myös tavaraliikenteen tarpeisiin. Nykyiset minuuttiaikataulut eivät sovi tänne, koska tavarajunat eivät aina valmistu minuutilleen. Työt Tieteiskirjallisuuden hahmo vai ratapihan työntekijä? Vaihtotyönjohtaja Teemu Pyhäniemen työvarusteisiin kuuluu mm. valjaat, radio-ohjain, puhelin ja rfid/pda-lukulaite. ja miehet eivät nyt vuorosuunnittelussa oikein kohtaa. Hiltusen mukaan muutosohjelma on näkynyt henkilöstön määrässä. Esimerkiksi Kouvolassa ratapihatyöntekijät ovat vähentyneet 50 työntekijällä reilun vuoden aikana. Hän pitääkin vuorojen muuttumiseen pääsyynä sitä, että muihin töihin lähteneiden ja eläköityneiden tilalle ei ole rekrytoitu henkilökuntaa tarpeeksi. Kouvolan ratapihaa on supistettu niin, että siellä ei ole ollut tarpeeksi henkilökuntaa tekemään aamuvuoroja ja siten ne ovat jääneet lähes kokonaan pois. Junia on jopa ajatettu Kouvolan ratapihan ohi tietoisesti, koska ei ole ollut porukkaa tekemään töitä. Aiemmin Kouvolassa on tehty mahdollisimman paljon valmiita paloja laskumäkeä hyödyntäen, ettei vaihtoja tarvitse tehdä tasamaalla ja satamissa, Hiltunen selvittää.

9 9 Oikuttelevia laitteita Vaihtotöiden modernisointi on tuonut työntekijöille lisää kannettavia laitteita. Työntekijät kantavat päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Laitteet painavat yhteensä noin neljä kiloa. Rfid/Pda-laite korvaa aiempia junatoimistoja, ja ratapihoilla sitä hyödynnetään junatietojen etälukuun ja tallentamiseen. Se vähentää muun muassa ratapihoilla kannettavien asiakirjojen määrää. Käkättimellä kauko-ohjataan vetureita. Ennen radio-ohjattavaa veturia vaihtotyöyksikön kokoonpano koostui kolmesta työntekijästä, veturinkuljettajasta, konduktööristä ja junamiehestä. Nyt vaihtotyöyksikössä on enää kaksi vaihtotyönohjaajaa eli radio-ohjauskonduktööriä. Raili (rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) taas on ratapihoilla käytettävä uusi kenttäkäyttöön tarkoitettu digitaalinen viestintäjärjestelmä ja puhelin. Nykyiset analogiset linkit puretaan Railin tieltä. Naulon mukaan Raili on entistä järjestelmää monimutkaisempi ja epäluotettavampi. Siinä on viivettä ja kuuluvuusongelmia, ja yhteys voi katketa kesken kaiken. Pidän sitä tällä hetkellä turvallisuusriskinä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi jäädä junan alle, jos viestit eivät kulje. Railin toimivuutta tosin pyritään parantamaan koko ajan, Naulo kertoo. Hiltunen on huomannut, että myös Rfid-laitteessa on ollut paljon lastentauteja. Yhteydet tökkivät, ja vieläkin on ohjelmistovikoja, jotka rassaavat työntekijöitä, Hiltunen moittii. Finnen mukaan kannettavien laitteiden määrän lisääntyminen hankaloittaa vaihtotöitä. Vaunujen väliin mentäessä käkättimen pystyy onneksi irrottamaan valjaista. Vaihtotöiden työvuorot ajoittuvat entistä enemmän ilta- ja yöaikaan. Työsuojeluvaltuutettu Arto Finne (vas) ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen eivät usko, että tulos paranee, jos henkilöstö voi huonosti. Liian rasittava vuorojärjestelmä johtaa ennen pitkää lisääntyneisiin sairaslomiin, miehet toteavat. Vaihtotyönjohtajien vastuu ja työn vaativuus ovat kuitenkin kasvaneet. Vastaava vaihtotyönjohtaja on vastuussa työparistaan ja koko vuoronsa sujumisesta. Radio-ohjauslisän suuruus ei nykyisellään mitenkään vastaa työn vaativuutta, Finne toteaa. Radio-ohjauslisää maksetaan nyt 1,90 euroa ja ensi vuoden alusta 2,20 euroa tunnilta. Ratapihoilla ei riemuita talvesta, eikä varsinkaan kovasta talvesta. Finne näki viime talvena, miten tiukoilla porukka oli kahlatessaan lumessa. Kunnossapidossa ei nytkään ole tarpeeksi työntekijöitä. Jos väkeä ei ole tarpeeksi ja lumitöitä ei ehditä tehdä kunnolla, vaikeutuu meidän työmme. Joudumme kahlaamaan lumessa. Se vasta raskasta on ja myös turvallisuusriski. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Marja Seppälä Maarit Uusikumpu

10 10 Rautatieläiset raamissa Rautatieläisten uusi työehtosopimus sovitettiin raamiin paria päivää ennen määräaikaa. Tiukassa aikataulussa neuvottelijat onnistuivat puristamaan yleiskorotuksiin painottuvan neuvottelutuloksen. n Keskusjärjestöjen asettaman raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kohtalo ratkesi, kun auto- ja kuljetusala pääsivät raaminmukaiseen sopimukseen. Vääntöön tarvittiin lisäviikonloppu, ennen kuin osapuolet löysivät yhteisen sävelen raamisopimuksen soveltamisesta. Elinkeinoelämä EK piti raamisopimusta riittävän kattavana vasta, kun Auto- ja kuljetusalojen työntekijäliitto AKT on mukana sopimuksessa. Marraskuussa allekirjoitetun raamisopimuksen kokonaiskattavuus on nyt noin 94 prosenttia. Siitä julkinen puoli on sata ja yksityinen hieman vajaat 90 prosenttia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Raamisopimus antaakin liitoille edesmennyttä tupoa vapaammat kädet hakea neuvottelutulosta. Pääasia on, että koko paketti pysyy annetussa kustannusraamissa. Raamia sovellettaessa sopimuskorotukset voidaan alakohtaisesti kohdentaa eri tavoin yleiskorotuksina sekä mahdollisesti paikallisesti sovittavina palkkaerinä tai tekstitavoitteiden toteuttamiseen. Raamiratkaisun prosentit ovat siis näiden erien yhteenlaskettu kustannus. Myös valtiovalta on tullut vastaan neuvotteluosapuolia. Raamisopimukseen on kytketty muun muassa ostovoimaa kasvattavia tuloveron kevennyksiä. Rautatieläisten neuvotteluryhmä puristi tiukassa aikataulussa raaminmukaisen tuloksen. Arto Kukkonen (vas.), Jari Kiviharju, Sakari Ojala, Pentti Suohonen, Vesa Mauriala, Kyösti Matikainen ja Hannu Mattila.

11 11 Metro- ja raitiovaunutyöntekijät kuuluvat kunta-alan ja rautatieläiset yksityisalojen työehtosopimusten piiriin. Kunta-alan sopimuksen soveltamisesta raamisopimukseen kirjoitetaan Motiivissa. Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen piti neuvottelujen haasteena tiukkaa aikataulua ja osapuolten näkemyseroja kustannusvaikutuksista. Monta muuttuvaa osaa Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen nuiji pari päivää ennen määräaikaa valtuuston yksimielisesti hyväksymän rautatiealan neuvottelutuloksen pöytään vain 40 minuuttia kestäneen kokouksen päätteeksi. Uuden sopimuksen voimassaoloaika on , ja se mahtuu keskusjärjestöjen sopimuskaudelle asettamaan 4,3 prosentin kustannusraamiin. Kukkonen piti haasteena neuvottelujen kireää aikataulua ja sitä, että neuvottelupöydässä oli paljon muuttuvia osia. Yhteisymmärrys pääasioista ja kärkitavoitteista löytyi kuitenkin nopeasti. Kun päästiin esitysten kustannusvaikutuksiin, niin osapuolten käsitykset erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Hyvässä hengessä kuitenkin neuvoteltiin, ja yhteinen sävel löytyi huolellisten perustelujen kautta. Paino yleiskorotuksissa Rautatieläisten työehtosopimus sisältää kolme palkkaliitettä. Palkkaliitteessä 1 käsitellään rautatieliikenteeseen, palkkaliitteessä 2 rautatiekalustoon ja palkkaliitteessä 3 radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvien töiden työehtoja. Kullekin kolmelle palkkaliitteelle neuvoteltiin raaminmukainen sopimus valtuuston päättämien sopimustavoitteiden pohjalta. Uusi sopimus on yleiskorotuspainotteinen tekstitavoitteiden jäädessä taka-alalle. Taulukkopalkat ja työntekijöiden henkilökohtaiset palkat nousevat ensi huhtikuun alusta 2 prosenttia (palkkaliite 1), 2,2 prosenttia (palkkaliite 2) ja 2,4 prosenttia (palkkaliite 3). Korotukset on laskettu niin, että keskusjärjestöjen raamisopimuksen ensimmäisen jakson mukaisesta 2,4 prosentin sopimuskorotuksesta on vähennetty palkkaliitteiden1 ja 2 lisien ja korvausten arvioidut kustannusvaikutukset. Toukokuun 2013 alusta palkat nousevat 1,9 prosenttia kuitenkin niin, että taulukkopalkkojen korotusten prosenttimäärä laskee tai nousee palkkaliitteittäin liitteissä toteutuneen kustannustason mukaan. Toteutuneita kustannuksia arvioidaan sopimuskauden alusta maaliskuun 2013 loppuun. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 5 prosentilla. Kertaeränä maksetaan täysiaikaiselle työntekijälle 150 euroa 1.huhtikuuta 2012 jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikai-

12 12 Radanpidossa ja ratalaitteisiin liittyvissä töissä työskentelevät saavat suurimman yleiskorotuksen. Ensimmäisellä jaksolla korotus on 2,4 %. Uuden sopimuksen mukainen rfid-lisä on 2,8 prosenttia tuntipalkasta työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. nen työntekijä saa kertaerän samassa suhteessa pienempänä kuin osa-aikaisen työntekijän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Kertaerä saavat vain ne, joiden työsuhde on jatkunut vähintään 3 kuukautta ennen edellä mainitun erän maksuajankohtaa. Marja Seppälä Lisiin korotuksia Yleiskorotuksella korotettavia euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan huhtikuun alusta taulukkopalkkoihin sovitulla yleiskorotuksen määrällä. Tällaisia lisiä ovat palkkaliitteen 1 työhönsidonnaisuuslisä ja sen täy- dennysosa, kielilisä ja kielitaitolisä, palkkaliitteen kaksi olosuhdelisä/ kammiolisä ja hankalan työn lisä ja yhteiset lisät, kuten yötyölisä, yötyölisä yksivuorotyössä ja pylväs-mastolisä. Palkkaliitteeseen 1 tulee lisäksi korotuksia työajan jatkokorvaukseen sekä rfid- ja radio-ohjaus-lisiin. Työajan jatkokorvauksena työntekijöille maksetaan rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä 30 euroa, jos hänen työvuoroaan joudutaan jatkamaan vähintään puoli tuntia esimerkiksi junan myöhästyessä. Tavaraliikenteessä rfid-jäjestelmään kuuluvaa laitteistoa käyttävälle työntekijälle maksetaan lisää niiltä työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. Lisän suuruus on 2,8 prosenttia tuntipalkasta. Työntekijät ovat toivoneet radioohjauslisään korotuksia, koska he pitävät sitä liian pienenä vaihtotöiden nykyiseen vaativuuteen nähden. Nyt toiveisiin on vastattu, sillä radio-ohjauslisä nousee ( ) 2,70 eu-

13 13 Raamisopimuksessa veronkevennyksiä n Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät lokakuussa sopuun keskitetystä raamisopimuksesta, jonka pohjalta alakohtaiset liitot ovat käyneet omat soveltamisneuvottelunsa. Raamisopimuksen mukaan palkankorotusten kustannusvaikutus on 4,3 prosenttia hiukan yli kaksi vuotta kestävällä sopimuskaudella. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousisivat 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Niiden lisäksi maksettaisiin sopimuskauden alussa 150 euron kertaluonteinen erä. Raamisopimukseen sisältyy myös laaja työelämän laatupaketti, johon kuuluu muun muassa isyysvapaan pidennys kahdella viikolla vuoden 2013 alusta alkaen sekä pätkä- ja vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen. Tarkoitus on poistaa ns. lomakorvausten jaksotus eli työsuhteen aikana kertyneet lomakorvaukset eivät enää siirrä työttömyyspäivärahakauden alkamista. Lisäksi sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nousee 75 prosentista 80:een. Myös työntekijän oikeus päästä koulutukseen paranee. Valtio tukee raamisopimusta 0,2 prosentin tuloveron kevennyksellä. Sillä kompensoidaan työeläkemaksun nousu. Työnantajia puolestaan hyödyttää yhteisöveron alentaminen 1,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus aikoo perua vuorotteluvapaajärjestelmään ehdotetut heikennykset. Niinpä vuorottelukorvausten taso säilyy ennallaan itse asiassa hiukan nouseekin, kun työttömyysturvaan tulee sadan euron korotus vuoden alussa. Jatkossakin vuorottelukorvaus on siis joko 70 tai 80 prosenttia työttömyyskorvauksesta työhistorian pituuden mukaan. Ulla Puustinen roon ja vuoden 2013 toukokuun alusta kolmeen euroon. Jos työntekijä ohjaa yhtä useampaa veturia, lisää maksetaan 2,90 euroa ( alkaen) ja 3,20 euroa ( alkaen). Palkkaliitteessä 2 junakaluston siirroista varikko- ja konepaja-alueella maksettava korvaus nousee 75 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Uusia työryhmiä Rautatieläiset ja Palta sopivat myös uusista työryhmistä, joiden työsarkana on työehtosopimuksen tekstien selkiyttäminen, palkkaliitteen 2 palkkausjärjestelmän selkiyttäminen ja kannattavuuden ja tuottavuuden lisääminen, palkkaliitteen 3 palkkausjärjestelmän tarkastelu ja mahdollisten uusien palkkausmallien käyttöönotto, vuokratyötä koskevien määräysten uudistaminen vastamaan vuokratyödirektiivin määräyksiä ja työaikapankkikirjausten ja työajan sijoittelun tarkastelu. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Ratamestarinkatu 11 (8.krs) Helsinki (09) , (09)

14 14 Rautatieläisten palkat nousivat Rautatieläisten työehtosopimuskauden ( ) viimeinen yleiskorotus on 1,6 prosenttia marraskuun alusta alkaen. Palkkataulukot löytyvät myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivuilta valikosta Edunvalvonta ja sen alavalikosta Työehtosopimukset. Rautatieliikenteeseen liityvät työt, Palkkaliite 1 Kuukausipalkat Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA , , , , , , , , , , , , , , , , ,09 RAUTATIEKALUSTOON LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 2 Kuukausipalkat Palkkaryhmä , , , , , , , , , ,16 RADANPITOON JA RATALAITTEISIIN LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 3 Kuukausipalkat Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA Työkohtainen PALKKA , , , , , , , , , ,46 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään n Puheenjohtajat Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta ja Risto Elonen Veturimiesten liitosta ovat mukana rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista selvittävässä työryhmässä. Ryhmän tehtävänä on selvittää kokonaistaloudellisia vaikutuksia, jos rautateiden henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle. Selvitysmieheksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) dosentin Juha Honkatukian. Selvitysmiehen tehtävänä on arvioida kilpailun avaamista yhteiskunta- ja liikennetaloudellisen kokonaistehokkuuden, rautatieturvallisuuden, palveluiden saatavuuden, henkilöstön aseman tasa-arvoisen turvaamisen sekä asiakkaiden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Selvitysmiehen toimikausi kestää ensi vuoden marraskuuhun. Työstä laaditaan väliraportti ensi kesäkuun loppuun mennessä. VR:llä on yksinoikeus kaukoliikenteeseen vuoden 2019 loppuun asti. Helsingin Seudun Liikenne HSL voi kilpailuttaa lähiliikenteen aikaisintaan vuoden 2018 alusta. Selvitystyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii VR Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Aro.

15 Kuvassa 15 5 Kysymystä 1. Kerro lyhyesti työhistoriasi! 2. Parasta työpaikassasi? 3. Mitä parantaisit työssäsi? 4. Tärkein työvälineesi ja aistisi? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi? Maarit Uusikumpu Vaihtotyönjohtaja. Viinikan ratapiha Ville Kymäläinen 1. Lukion ja armeijan jälkeen olin Keskolla varastotyöntekijänä, josta vuonna 2006 tulin VR:lle ensin junamieheksi. Seuraavana vuonna siirryin vaihtotyönjohtajaksi. Vaihtotyönjohtajan työ on vaunujen siirtelyä, laskumäkityötä, junien matkakuntoisuuden ja jarrujen tarkastuksia. Työ on viimeisen vuoden aikana muuttunut melkoisesti kun käyttöön on otettu radio-ohjattava veturi, RFID- laite sekä GSM-R puhelin. Kuljettaja ja junamies on korvattu radio-ohjaimella, jolla vaihtotyönjohtaja ajaa veturia. 2. Hyvät työkaverit ja työn itsenäisyys, vaikka täällä työskennelläänkin pareittain. Parityöskentely on välttämätöntä turvallisuuden vuoksi. 3. Vuorotaulut saisivat pysyä pidempään samana, nyt taulu vaihtuu kuuden viikon välein eli omia menoja ei pysty suunnittelemaan sen pidemmälle. 4. Käkätin eli radio-ohjain, jolla kauko-ohjaan veturia. Emme saa ajaa vetureita manuaalisesti, koska emme ole veturinkuljettajia. Tässä tarvitaan pelisilmää, ettei tee turhaa työtä. On hahmotettava kokonaisuus. 5. hmm... onko rautateillä vapaa-aikaa. No, minulla on vajaan vuoden ikäinen poika joka huolehtii että kotonakin riittää vilskettä; vaipanvaihtoa, vaunuttelua ja iltasatuja. Koripalloa pelaan pari kertaa viikossa.

16 16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin Kööpenhaminan julkista liikennettä pidetään yhtenä maailman tehokkaimpana ja luotettavimpana. Eikä suotta. Paikallisjunat ja automaattimetrot kulkevat tiuhaan ja ajallaan. n Tämän totesivat myös raideammattilaiset HKL:n Ammattiosastojen yhteisjärjestöstä lokakuisella raidematkalla Kööpenhaminaan. Raideammattilaisten ensi kosketus Tanskan raiteisiin oli matka punaisella Tanskan valtion rautateiden (DSB) paikallisjunalla eli s-togetilla. Juna on ylittämätön tapa matkustaa Kastrupin lentokentältä Kööpenhaminaan, koska sillä pääsee aivan pääkaupungin ytimeen, Kööpenhaminan päärautatieasema Central Stationille. Kolmen vyöhykkeen matka lentokentältä kestää vain 12 minuuttia. Myös yksityisen yhtiön operoimat metroju- Ruotsin Malmön asema ja junat henkivät vaurautta. nat kulkevat väliä päivisin neljän minuutin ja öisin vartin välein. Malmö yllätti Tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssakäyminen on vilkasta. Kiitos Juutinrauman sillan, jota pitkin junailimme toisena matkapäivänä Ruotsin Malmöön. Juutinrauman sillan pituus on liki kahdeksan kilometriä ja koko rakennelma Juutinrauman salmen yli ja ali tunneleineen noin 16 kilometriä. Ruotsin ja Tanskan rautateillä käytetään eri sähköistys- ja opastinjärjestelmiä, joten sillan yli liikennöivät junat ovat kaksijärjestelmäisiä. Järjestelmien rajakohta sijaitsee valtioiden rajalla. Sillan hienous tai matkan merellinen tunnelma jäivät kokemuksena vaisuksi, sillä raiteiden tasolla sillan reunarakenteet haittasivat näkymiä. Avoimeen merimaisemaan ei saanut samanlaista tuntumaa kuin autolla siltaa ylitettäessä. Autotie kulkee sillalla junarataa ylempänä. Malmö rautatieasemineen oli kuitenkin positiivinen yllätys: moderni ja siisti. Paikallisjunatkin hohtivat uutuuttaan, ja Skånetrafikenin juna näytti siltä, kuin olisi vain hetkeä sitten ajettu vaunutehtaalta raiteille. Oli vaikea kuvitella, että tässä idyllisessä ja vaurautta henkivässä kaupungissa oli viime vuonna useita kuolemaan johtavia ampumatapauksia. Kohteena olivat useimmiten maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Fiilistelyä automaattimetrossa Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on meneillään mittava metron automatisointi. Hanke ei ole sujunut odotetusti, ja heikkouskoisimmat epäilevät jo, että täysautomaattimetrosta voidaan joutua luopumaan kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä ongelmana on ollut junanoven ja laiturinoven väliin jäävä liian suuri rako, joka on turvallisuusriski. Raideammattilaisia kiinnostikin Kööpenhaminan metron ovien raot, joiden mittaamiseen löytyi 10 senttiä leveä sikarilaatikko, joka osoittautui hitusen liian leveäksi mahtuakseen rakoon.

17 17 Kööpenhaminan metro on välttynyt Helsingin automaattimetrohankkeen kaltaisilta ongelmilta siksi, että se on ollut alun perinkin automatisoitu. Metron ensimmäinen osuus Nørreport Lergravsparken ja Vestamager avattiin lokakuussa Kööpenhaminan metrojunissa ei ole kuljettajia eikä kuljettajahyttejä. Tunneliasemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet yliajojen estämiseksi. Juna ei lähde asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, avautuu ovi heti. Junan pysähtyessä lasiovet avautuvat junan ovien kanssa samaan linjaan, ja ovet voidaan avata myös manuaalisesti, jos automaattinen avaus ei toimi. Junat hurauttavat sujuvasti kahta metrolinjaa pitkin pysähtyen 22 asemalla. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, joista noin yhdeksän kilometriä kulkee tunnelissa. Kolmas linja eli kehälinja on rakenteilla. Kööpenhaminan metroa ei ole rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se toimii liityntälinjoina Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. HKL:n raideammattilaiset tutustuivat Kööpenhaminan automaattimetroon. Kööpenhaminan metron laiturit ja junat ovat noin 60 metriä pitkiä. Raideammattilaiset epäilivätkin, riittäisikö näin lyhyiden junien kapasiteetti Helsingissä. Yhteen junaan mahtuu kerrallaan 300 matkustajaa, ja vuoroväli on ruuhka-aikoina kaksi minuuttia. Helsingissä metron lyhin vuoroväli on kolme minuuttia. Kööpenhaminassa ja Helsingissä asuu jotakuinkin saman verran ihmisiä. Kööpenhaminan automaattimetron ovenrakojen mittauksessa mittatikun virkaa hoiti 10 cm leveä sikarilaatikko. HKL:n raideammattilaisten vierailua DSB:n veturikorjaamolla isännöivät pääluottamusmies Jens Kjeldsen (oranssi takki) ja työehtosihteeri Michael Haas (vihreä takki) ammattiliitto 3F:stä. Korjaamon erikoisuus on perjantaisin pihalle saapuva makkaravaunu.

18 18 Automaattimetron lystiä on, että sen kyydissä näkee eteen- ja taaksepäin. Päätypaikoilla voi fiilistellä vauhdin hurmaa tunneleissa ja kuvitella ohjaavansa junaa. Pyöräilijä liikenteen kuningas Raideliikenteen sujuvuudesta huolimatta polkupyöräilijä on Kööpenhaminan kuningas. Kaupunkikeskustasta on vallattu tilaa autoilta kevyelle liikenteelle, ja liikenteessä polkupyöräilijät saavat vähintään yhtä hyvän kohtelun kuin autot, elleivät jopa paremman. Asemien liepeille on varattu pyörille runsaasti parkkitilaa, ja paikallisjunissa niille on erilliset vaunut ja telineet. Metroissa pyöriä ei saa kuljettaa, mutta jotkut tanskalaiset vähät välittivät kiellosta. Massiiviseen pyöräilijöiden armeijaan tottumattoman raideammattilaisen pää meni kirjaimellisesti pyörälle. Katua ylittäessä sai olla silmätkin selässä, että välttyi törmäyksiltä pyöräilijöiden kanssa. Onneksi tanskalaiset olivat meitä taitavampia ja tottuneempia jalankulkijan ja pyöräilijän rinnakkaiseloon. Kööpenhaminassa ei voinut olla huomaamatta, että siellä liikenne nojaa raiteisiin ja kevyeen liikenteeseen ja on sujuvaa. Mitä sitten jäimme kaipaamaan? Raitiovaunuja. Viimeiset raitiolinjat suljettiin Kööpenhaminassa vuonna Yhteisellä matkalla Rautatieläinen 1/1952 Tuntuu tutulta n Veturipula talvisin tunnettiin jo 60 vuotta sitten, tosin syynä oli vetureiden vähemmän järkevä käyttö. Rautatieläinen tarjosi ratkaisuja, joita nykyään pidettäisiin työn kehittämisenä vetureiden järkevämpää käyttöä talviaurauksessa. Työn kehittämistä ei silloin kuitenkaan sanana vielä käytetty luvulla kaikki uusi ihmeellinen tuli yleensä USA;sta. Myös junien tekninen kehitys oli siellä huipussaan. Osin kaksikerroksinen Vista Dome vaunu oli suomalaisiin puuvaunuihin verrattuna aivan ylivoimainen. Tänään rautateiden väliset erot ovat noihin aikoihin verrattuna vähäiset, Helsingin rautatieasema on ollut lähes aina muutosten kohteena. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Pyörä ja juna ovat ylittämätön yhdistelmä Kööpenhaminassa.

19 19 eivätkä ainakaan suomalaisille häpeäksi. Helsingin asema on ollut korjausten kohteena miltei valmistumisestaan saakka. Vuoden 1952 alussa aseman muutostyöt alkoivat valmistua jälleen kerran. Hallista tehtiin tuolloin lämmin ja se oli tarkoitus sulkea läpikululta siirtämällä lehti- ja virvokekioskit hallin keskelle. Postisiiven läpi avattiin samaan aikaan käytävä myös matkustavaisille. Läpikulku kuitenkin jäi. Piirroittaja Eino Raatikainen valitteli Helsingin konepajan heikkoja varusteita. Vain osalla työntekijöistä oli haalarit ja rukkaset talon puolesta. Hän kertoi myös vanhempien työntekijöiden ärtymyksestä uutta palkkausjärjestelmää kohtaan: aikaisemmin palkka oli kertynyt suoraan työvuosien perusteella, uusi palkkausjärjestelmä perustui taas työkohtaiseen arviointiin. Aika riensi jo tuolloin vinhaa vauhtia. (RT) "Kyllä jokaisen konepajatyöläisen kuuluisi saada edes suojapuku ja käsineet, niinkuin moni yksityinen työnantaja antaa työhönsä ottamalleen."

20 Rautatieläisten Liitto / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Sörnäisten rantatie 23, PL 201, Helsinki sposti: Puheenjohtaja Vesa Mauriala p Taloussihteeri Maija Auvinen p Lakimies Jari Kiviharju p Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p Työehtosihteeri Hannu Mattila p Hallintosihteeri Minna Palkia p Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö p Järjestösihteeri Visa Tammi p Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu p Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti to) (tiedot voimassa asti) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs Helsinki faksi: (09) s-posti: Kassanhoitaja Paula Seppälä p. (09) Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään Hämeenlinnassa Rantasipi Aulangossa. Kokous on viimeinen Rautatieläisten Liiton nimen alla pidettävä liittovaltuuston kokous. Rautatieläisten Liiton joulukorttirahat on lahjoitettu Hyvä Joulumieli -keräykseen Hyvä Joulumieli kerää rahaa kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen. Keräysvaroilla jaetaan ruokalahjakortteja perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi vanhempien pienten tulojen tai sairauden vuoksi. Keräys toteutetaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin, YLE Radio Suomen, Ykkösen aamu-tv:n ja Keskon kanssa. MLL ja SPR valitsevat lahjakortin saavat lapsiperheet. Kortti on tarkoitettu yksinomaan ruokatarvikkeiden hankintaan. Hyvää Joulua

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.12.2013 31.1.2017 4 PALKKAMÄÄRÄYKSET Yleiskorotus 1.4.2014 Työkohtaiset palkat Palkkoja korotetaan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu TES 2017-2021 neuvottelutulos Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu Palkankorotukset sopimuskaudella Sopimuskausi 1.2.2017-31.1.2021

Lisätiedot

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa: TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

PALKKARATKAISU Syksy 2012

PALKKARATKAISU Syksy 2012 MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto PALKKARATKAISU Syksy 2012 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset, ellei paikallista

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

1.3 Vuorotyölisät ja luottamusmiesten kuukausikorvaukset

1.3 Vuorotyölisät ja luottamusmiesten kuukausikorvaukset 11.11.2015 sivu 1 Anne Jansson 1. Toimihenkilöiden palkankorotukset 1.12.2015 2. Työntekijäsopimusten palkankorotukset 3. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 4. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Niina Pietikäinen

Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Niina Pietikäinen Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2016 1 (5) 28 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot TRE:6778/01.03.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Niina.Pietikainen@tampere.fi Valmistelijan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE P/1/2007 11.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Urheilutyönantajat ry

Urheilutyönantajat ry Urheilutyönantajat ry Tehtävä 1) Vaikuttaa Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. 2) Lisää työnantajaosaamista. Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa Valo. Hallitus Teemu Japisson (pj.)

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2012 1 1 Soveltamisala 1. Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus HAKl20101121 Hätäkeskuslaitosta koskeva tarkentava virkaehtosopimus kehittämiserien kohdentamisesta Hätäkeskuslaitoksen palkkausj ärj estelmään, joka on tehty 28.1.2010 Hätäkeskuslaitoksen, Julkisalan

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot