Zumba! Elämää ilman sähköä. Katastrofeja ei tullutkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Zumba! Elämää ilman sähköä. Katastrofeja ei tullutkaan"

Transkriptio

1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Zumba! Elämää ilman sähköä Katastrofeja ei tullutkaan Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Uusi alku Mistä sähkökäyttöisestä tavarasta pitäisit kiinni viimeiseen saakka? n Tuula Teeri on Aaltoyliopiston rehtori. Hän varttui Espoossa, mutta on ajoittain asunut Belgiassa, USA:ssa ja viimeksi Ruotsissa, jossa hän oli Kungliga Tekniska Högskolanin vararehtori. Tuula Teeri väitteli molekyyligenetiikasta Helsingin yliopistossa ja on tutkinut mm. entsyymien avulla tuotettuja, ohuita puupohjaisia materiaaleja. Janne Lehtinen 1. Media kuvaa maailmaa usein katastrofin termein. Miten maailma oikeastaan makaa? Olen pohjimmiltani optimisti enkä usko, että kuljemme kohti tuhoa. Olemme pystyneet käsittelemään uhkakuvia aiemmin ja pystymme siihen nytkin. Todella suuria, mahdollisesti uhkaavia onnettomuuksia olisivat esimerkiksi uusi jääkausi tai suuren meteoriitin iskeytyminen maapallolle. Suomessa ajattelemme, että elämä on vakaata ja turvallista. Esimerkiksi Aasiassa ihmiset ovat paljon fatalistisempia eivät pidä mitään itsestäänselvänä ja elävät enemmän nykyhetkessä. Tulevia tapahtumia ei voi tietää, ei siis kannata murehtia liikoja. Tietenkin meidän on kannettava vastuu teoistamme tässä ja nyt, mutta katastrofi-tunnelmien lietsominen ei hyödytä mitään. 2. Miten Aalto-yliopisto voi auttaa parantamaan maailmaa? Kouluttamalla kypsiä ja kykeneviä opiskelijoita kantamaan vastuuta ja olemaan pelkäämättä vaikeita asioita. Energiaa säästävät ratkaisut ja kestävä kehitys ovat itsestään selviä tavoitteita. Meidän on myös kyettävä rekrytoimaan huippuluokan tutkijoita ja opettajia. Uskon, että tieteellinen huippuosaaminen tuo vastauksen moniin haasteisiin. Jos Suomi esimerkiksi lisää ydinvoimantuotantoaan, mikä on meidän osuutemme kehityksessä? Voimmeko kehittää puhtaampaa ydinvoimaa ja pystymmekö löytämään hyviä ratkaisuja jätteen osalta? 3. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Elän niin kuin opetan ja toimin eettisesti. Elämänlaatuun liittyy myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Niissä olemme edelleen tottumattomia kansainvälisissä ympäristöissä ja erilaisten ihmisten parissa. Omalta osaltani luonnonläheisyys on myös elämänlaatua ja kun voi todella kokea, että on aikaa itse haluamilleni asioille. Joskus voi tuntua siltä, että vain juoksen ympäriinsä eikä minulla ole aikaa itselleni ja syvimmille ajatuksille ja kiinnostuksen kohteille. Elämää ilman sähköverkkoa 4 Maailma on parempi kuin luuletkaan 10 Ympäristöaktivistit tutkinnassa 16 Zumba-kärpäsen puremana 20 Sähkö katosi mitä teet? 24 Biopolttoainetta Kanteleen Voimalle 29 Amazonin sademetsän sydämessä 30 Karolina Isaksson OMAA SÄHKÖÄ. Peter ja Kerstin Gref asuvat vakituisesti kesämökillä ilman yhteiskunnan sähkötai vesihuoltoa. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Tuotanto Botnia Information, Isokatu 15, Pietarsaari, puh. (06) , Projektipäällikkö Petra Nylund Toimittajat Svenolof Karlsson/ Storkamp Media, Petra Nylund, Johan Svenlin, Sonja Smedlund Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Kansikuva Johanna Forsman Paino Forsberg 2010 LISSABONIN HUIPPUKOKOUKSESSA maaliskuussa 2000 EU-päämiehet sopivat unionin uusista strategisista tavoitteista ja julistivat EU:sta maailman kilpailukykyisimmän talousalueen vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin Lissabonin strategiaa on täsmennetty ja täydennetty muilla, esimerkiksi kestävän kehityksen strategialla. Maaliskuun 2008 huippukokouksessa julistettiin EU:n ottavan johtavan roolin myös kansainvälisessä ilmastotyössä. Tavoitteena oli varmistaa maailmanlaajuinen sopimus YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa Nyt tiedämme, että Lissabonin strategia epäonnistui, ja että Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi fiaskoon. Matkan varrella on kuitenkin ehditty päättää monista Suomen talouteen merkittävästi vaikuttavista toimista. Suomi on mm. sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä, kun Eurooppa on kokonaisuutena asettanut tavoitteen 20 %:iin. Jymylääkkeeksi on otettu käyttöön päästöoikeusjärjestelmä. Se merkitsee Suomen osalta ylimääräistä, noin 1,5 miljardin euron verotusta vuodessa, ja summan voi ennustaa vielä kasvavan. Suomen teollisuuden kilpailijat Kiinassa ja Intiassa eivät maksa mitään. MITEN VOIMME JATKAA tästä? Ehkäpä saamme vastauksen ilmastoasiantuntijoiden ryhmältä, joka hiljattain julkaisi manifestin The Hartwell Paper: A new direction for climate policy after the crash of Julkaisijat eivät ole mitä tahansa ilmastoeksperttejä vaan merkittäviä nimiä kuten professorit Atte Korhola (Helsingin yliopisto), Mike Hulme (University of East Anglia) ja Roger Pielke Junior (University of Colorado), jotka ovat kaikki olleet edustettuina IPCC:n työssä. Nyt he käytännössä sahaavat IPCC:n juuriaan myöten poikki. Climategate-skandaalissa paljastuneet tutkijat ovat rikkoneet tieteen sääntöjä vastaan. Ilmastoasioiden parissa työskentelevien laitosten legitimiteetti ei enää ole taattu. Ryhmän mukaan on väärin luulla, että ilmastonmuutoksia voitaisiin hallita poliittisilla jättipaketeilla kuten Kööpenhaminassa yritettiin. Lisäksi ryhmä suhtautuu epäillen hiilidioksidiin keskittymiseen, jota he pitävät vain yhtenä monista tekijöistä ja poliittisten agendojen kyllästämänä. Hartwell-ryhmä haluaa uuden alun ja kolme ensisijaista tavoitetta: Ihmisten perustarpeet, erityisesti energiantarve, on ratkaistava asianmukaisesti, myös niiden 1,5 miljardin ihmisen osalta, joilta vielä sähkö puuttuu. Jotta se onnistuisi, energiakustannuksia on saatava huomattavasti alemmiksi. Kehitys ei saa heikentää maapallon tärkeitä toimintoja, ja kyse on paljon muustakin kuin hiilidioksidipitoisuuksista. Ryhmä viittaa mm. fossiilisista polttoaineista syntyvään haitalliseen nokeen. Yhteiskuntamme on varustettava kestämään ilmastonmuutoksista seuraavia riskejä, mistä ne sitten johtuvatkaan. Ryhmä korostaa, että energia- ja ilmastopolitiikka ovat eri asioita. Energiapolitiikan on keskityttävä tuottamaan luotettavaa energiaa kestävästi ja alemmin kustannuksin. EU:N TAVOITE kilpailukyvyn vahvistamiseksi ansaitsee kiitosta. Kukaan ei tarkoita, etteikö tavoitteiden tulisi olla korkealla ympäristöasioissa. Mutta miten varman diagnoosin pohjalta poliitikot työskentelevät? Mistä tiedämme, että aiottu lääke tehoaa toivotusti? Mitä tiedämme sen haittavaikutuksista? Korvautuuko Suomen puhdas teollisuus EU:n ulkopuolisella likaisella teollisuudella? Hartwell-ryhmä kuuluttaa energia- ja ilmastopolitiikkaan uutta alkua. Kuten manifestissa sanotaan: Kunnon kriisiä ei kannata tuhlata. Katternön horisontista voi helposti päätyä samaan. stefan storholm Toimitusjohtaja, Katternö Oy n Simon Holmstedt: Hmmm, ehkäpä kiertovesi pumpusta. Taloni on puu lämmitteinen, ja sähkökäyttöinen kiertovesi pumppu kierrättää lämpimän veden taloni lämmitys järjestelmässä. n Nguyen Thi Hang: Hellasta ja uunista. tv:stä, radiosta, stereoista ja tietokoneesta voi luopua, mutta ruokaa pitää aina laittaa. Monet koneet kuluttavat sähköä silloinkin, kun itse ei ole kotona. Minä suljen tarkasti kaikki, kun lähden ulos. n Margareta Stens: Hellasta. Pitäähän sitä syödä. Teen hellalla kaikenlaiset ruoat lasagnesta pihveihin. Nyt kesällä tosin grillaan usein, mutta kyllä grillikaudellakin tarvitaan hellaa. n Erik Höglund: Olipa vaikea kysymys. Jos saa valita vaan yhden tavaran kyllä se taitaa olla tv. Haluan ehdottomasti nähdä uutiset ja urheilun joka päivä, ja olisi vaikea selvitä ilman tv:tä. 2 katternö katternö 3

3 Karolina Isaksson AKUSTISTA JA LANGATONTA. Peter ottaa haitarinsa esiin muutaman kerran viikossa ja soittaa suomalaisia ja ruotsalaisia kappaleita. Juhannuksen aikoihin hän yleensä lähtee Ikaalisten harmonikka festivaaleille. Useimmat meistä käyttävät sähköä kotona kymmeniä kertoja päivässä sen kummemmin sitä ajattelematta. Peterin ja Kerstinin pitää päivittäin tasapainottaa sähkönkulutuksensa sen mukaan, mitä pihan aurinkopaneelit ja tuulimylly tuottavat. Energia omissa käsissä 4 katternö katternö 5

4 Elämäntyylimme on aika niukka, mutta emme jää kaipaamaan mitään. Karolina Isaksson Karolina Isaksson LÄMPÖÄ PUISTA. Öljykamiina pitää yllä talon peruslämpöä talvisin, ja avotakka tuo lämpöä ja kodikkuutta. Kevätaurinko paistaa ja linnut livertävät Peter ja Kerstin Grefin pihamaalla Pedersören Karbyn metsässä. Lähimpään sähkötolppaan on matkaa kilometrikaupalla, mutta kuistin akkulaatikon vaimea ujellus ilmoittaa, että aurinkopaneelit tuottavat enemmän energiaa kuin täydet autonakut pystyvät vastaanottamaan. Kesällä saamme tarvitsemamme sähkön auringosta ja tuulesta, mutta talvella meidän täytyy turvautua dieselgeneraattoriin, Peter kertoo. Hän on rakennellut talon omaa sähköjärjestelmää asteittain. Peter kärsii tinnituksesta työskenneltyään vuosikaudet laivojen konehuoneissa, ja kaupungin liikenteen melu kävi hänelle sietämättömäksi. Peter ja Kerstin myivät Pietarsaaren talonsa ja muuttivat talviasuttavalle kesämökilleen, jossa he ovat sopeutuneet arkeensa ilman sähkö- ja vesijohtoja. Olemme asuneet täällä nyt neljä vuotta ja karsineet kaiken tarpeettoman. Elämäntyylimme on aika niukka, mutta emme jää kaipaamaan mitään, Kerstin sanoo. PETER ON ITSE rakentanut talon sähköjärjestelmän asteittain ja tuntee sen kuin omat taskunsa. Viime vuonna hän asensi servomoottorin, joka kääntää aurinkopaneeleja muutaman asteen aina varttitunnin välein, jolloin ne voivat imeä mahdollisimman paljon energiaa auringonsäteistä. Järjestelmä hoitaa melkeinpä itse itsensä. Keltaisen valon vilkkuessa jännite on pudonnut liian matalaksi, ja silloin pitää käynnistää generaattori. Useimmiten vaistoan itsekin, milloin on aika kurkistaa lamppua. Nyt kolmen aurinkopaneelin ja tuulimyllyn järjestelmässä Kerstinin ei enää tarvitse sammuttaa lukulamppua kesken kirjan. Ennen Peter huusi ulkoa, että minun piti lopettaa lukeminen, koska vastus oli liian alhainen. Nykyään saan lukea rauhassa, Kerstin sanoo. Hän otti kristallikruunut muutossa mukaan ja ripusti ne uuteen kotiin varustettuna 10 watin halogeenilampuilla. Minä haluan korkeat huoneet, isot ikkunat ja paljon valoa, hän selittää. Muut mukavuudet, esimerkiksi pesukone, tiskikone ja uuni vievät liian paljon sähköä eivätkä mahdu Grefien vihreään sähköjärjestelmään. Kerstin pesee vaatteet aika lähellä asuvan siskonsa luona. GREFIT KORVAAVAT aurinko- ja tuulienergian puutteen talviaikana dieselgeneraattorilla, joka lataa akut täyteen. Generaattorin käydessä Kerstin imuroi ja silittää vaatteet. Peter laittaa kännykät, partakoneen, hammasharjan ja porakoneen lataukseen ja katsoo joskus televisiota. Tarkistamme aina lehdestä etukäteen tvohjelmat ja katsomme vain mielenkiintoisilta vaikuttavat. Television ääressä löhöämisen sijaan luemme kirjoja, Peter kertoo. Useimmat ovat kai samaa mieltä, että mennyt talvi oli kylmä, lunta oli paljon ja pakkasta monta viikkoa. Grefin pariskunta ei valita, heillä oli ihanan lämmintä sisällä öljykamiinan ja avotakan ansiosta. Työläintä oli, kun menin tapaamaan äitiäni vanhainkotiin kaksi tai kolme kertaa viikossa ja jouduin kahlaamaan lumessa ja pakkasessa runsaan tunnin aamuvarhaisella päästäkseni bussipysäkille, Kerstin muistelee. Auton käynnistäminen 20 asteen pakkasessa ei ollut varteenotettava vaihtoehto, koska generaattorin dieselöljy täytyy ottaa lämpimään pari tuntia ennen, ja vasta sitten moottorilämmittimen voi liittää generaattoriin. Viime talven pakkasviikkoina dieselgeneraattori oli käynnissä runsaan tunnin päivässä ja kulutti koko talven aikana 25 litraa dieselöljyä. Öljykamiina ja avotakka pitivät talon lämpimänä ja kuluttivat 400 litraa polttoöljyä ja 4 m 3 puuta. Lisäksi jääkaappiin ja keittolevyihin kului kolme kaasupulloa. Yksi kaasupullo on aina oltava varalla, sillä muuten takuuvarmasti kaasu loppuu sunnuntaiaamuna ennen kahvinkeittoa, Peter toteaa. johan svenlin KATTO KORKEALLA. Kerstin otti kristallikruunut mukaan muuttaessaan kaupungista. Karolina Isaksson Karolina Isaksson JÄÄKAAPPI JA PAKASTIN. Kesävuosipuoliskona Grefin pariskunta on sähkön suhteen omavarainen kolmen aurinkopaneelin ja tuulimyllyn ansiosta. SÄHKÖÄ VARASTOSSA. Energian varastointikeskus on yhteenkytketty kokonaisuus, joka sisältää autonakkuja ja muita akkuja. Vihreät sauvat valvovat vastusta ja päästävät piipittäen ylijäämäenergian ulos, etteivät akut alkaisi kiehua. 6 katternö katternö 7

5 Energiatehokas talo -hanke Kylmää, kylmää, kylmää, lämmintä Hiljaa hyvä tulee KAIKKIEN TUNTEMA. Ulf Häggblom kiertää yhden piirin joka toinen kuukausi ja työskentelee välissä Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen linjalla. Pensalalaisten mittarit luettiin toukokuussa. V I R T A S E T Ulf lukee mittarit n Mitä yhteistä on joulupukilla ja Ulf Häggblomilla? Molemmat koputtavat ovelle kerran vuodessa, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Ulf tulee ihan muissa asioissa kuin joulupukki hän haluaa lukea Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen asiakkaiden sähkö- ja vesimittarit. Vuodessa niitä kertyy lähes 5000 sähkömittaria ja 3000 vesimittaria. Ulfin piirit sijaitsevat Gunilackista Sandåseniin, ja siellä hän on melkein yhtä tuttu kuin joulupukki. Minä tunnen kaikki, vaikka en muista nimiä. On mukava tavata ihmisiä, Ulf Häggblom sanoo. Useimmissa taloissa hänet otetaan lämpimästi vastaan ja vakiovitsejä on monia. Jassoo, taasko olet täällä keräämässä rahaa voimalaitokselle, asiakkaat tapaavat sanoa, Ulf naurahtaa. Jotkut avaavat oven vähän äkäisinä. Joskus minä ihmisten mielestä häiritsen heitä ja he ovat happamia tullessani, mutta kun selitän Mats Sandström miksi käynti on välttämätön, he yleensä leppyvät. Hän kiertää joka toinen kuukausi jonkin Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen kuudesta piiristä ja joka toinen kuukausi työskentelee linjalla, jossa hän aloitti jo v Kotikäynnit tietävät Ulfille paljon ilta- ja viikonlopputöitä. Silloinhan useimmat ovat kotona. Käyn yleensä kaksi kertaa ja jos kukaan ei ole kotona toisellakaan kertaa, laitan heille lapun, johon he voivat itse täyttää mittarilukeman ja lähettää lapun meille. Manuaalinen mittarinluku jää muutaman vuoden kuluttua käytöstä, mutta Ulf ottaa etäluvun rauhallisesti. Laki määrää tämän muutoksen eikä siitä kannata valittaa. Minä kai siirryn linjalle kokoaikaisesti sitten, kun mittareita ei enää tarvitse lukea. PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT Fasad mot Söder, Kogränd n Haaveiletko energiapihistä talosta, mutta koet sen liian kalliiksi ja hankalaksi? Silloin saat ehkä apua Optima oppilaitoksen ja Katternön yhteishankkeesta, jossa aiotaan rakentaa tavalliselle perheelle mahdollinen energiatehokas talo. Suunnittelu alkoi viime talvena, ja Optiman rakennuslinja aloittaa perustusten teon elokuussa. Energiatehokkuus leimaa talon joka vaihetta optimaalisesta eristyksestä ja sisäilman ja jäteveden lämmön talteenotosta kaikkiin yksityis- PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT kohtiin saakka. Talo rakennetaan Pietarsaaren Oinaansaareen ja hanke kestää arviolta kaksi vuotta. Katternön tulevat numerot kertovat energiatehokkaasta talosta enemmän. Fasad mot Söder PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT Ristivuorella tuulee n Tuuliolot ovat täsmälleen odotetun hyvät Merijärven Ristivuorella, jossa Herrfors on tehnyt tuulimittauksia mahdollista pienehköä tuulivoimapuistoa varten. Merijärvi sijaitsee noin 20 kilometriä Alavieskasta pohjoiseen, ja mittauspaikka on korkea metsäinen rinne valtakunnan kantaverkon läheisyydessä. Rakentamisesta ei ole vielä päätetty, mutta valmistelut ovat käynnissä lupaprosessien ja hankintojen muodossa. Uudenkaarlepyyn Monäsissä tehtävät merenläheiset mittaukset jatkuvat suunnitellusti vuoden loppuun. Sinnekin voitaisiin rakentaa pienehkö 3 5 myllyn puisto, mikäli edellytykset ovat oikeanlaiset. RIITTÄVÄSTI? Ristivuorella tuulta riittää voimalapuistoon ja vuoden lopulla tiedetään, onko tilanne sama myös Monäsissä. Olle Domars Mats Sandström PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT n Vuosi 2010 käynnistyi Suomessa kolmella kylmällä kuukaudella, joita seurasi yksi puolilämmin. Sää oli samantyyppinen suuressa osassa Eurooppaa, jossa koettiin enemmän pakkasia, lunta ja jäätä kuin pitkiin aikoihin. Kuten näistä lämpötilakartoista näkyy, sääolot vaihtelivat kuitenkin maapallon pohjoisosassa. Suuressa osassa pohjoisnapa-aluetta talvi oli suhteellisen lämmin. Suuressa osassa Siperiaa oli pitkiä, epätavallisen kylmiä kausia. Mittaukset osoittavat, että lokakuu 2009 maaliskuu 2010 oli lumisin pohjoisella pallonpuoliskolla milloinkaan mitattu kausi (39,7 milj. km 2 lunta Rutgers University Global Snow Labin mukaan; mittaukset aloitettiin v. 1967). Beringinmerellä oli neljä kylmää kuukautta peräkkäin, minkä vuoksi jääkenttä kasvoi alueella epätavallisen laajalle. Samalla El Niño eli siis ajoittainen merivirtaus Ecuadorin ja Perun rannikon edustalla, joka nostaa voimakkaasti sekä meriveden lämpötilaa alueella että myös merkittävästi maapallon keskilämpötilaa, on talven aikana huipentunut. Tällä kertaa keskilämpötila saavutti huippunsa maaliskuussa ja alkoi taas laskea huhtikuussa. Ko. kaudella aurinkosykli 24 alkoi päästä vauhtiin, lähes kaksi vuotta myöhässä, mutta näyttää tätä kirjoitettaessa toukokuun puolivälissä taas pysähtyneen. Pallojen värit osoittavat kuukauden lämpötilapoikkeaman vuosien keskiarvosta. Lämpötilatiedot ovat peräisin NASA:lta, pallokuvat on laatinut fyysisen maantieteen professori Ole Humlum. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Minimi ei maksimi n Katternö-lehden edelliseen numeroon pujahti virhe Carl Gustav Källmanin haastatteluun sivuilla Källmanin toteama oli sekä kuvatekstissä että haastattelussa kääntynyt päinvastaiseksi. Hän toteaa, että elämme nyt epätavallisen pitkää auringonpilkkuminimiä, ei -maksimia, kuten lehdessä luki. n Bensiinikäyttöiset ruohonleikkurit ovat puutarhan ympäristöroistoja. Ne saastuttavat ääniympäristöä moottorin säksätyksellään ja niiden pakokaasut peittävät alleen tuoreen vastaleikatun ruohon tuoksun. Lisäksi jonkun pitää jaksaa kulkea ruohonleikkurin perässä nurmikolla symmetrisin linjoin. Syitä bensiinikäyttöisten ruohonleikkureiden haitoista on monia, ja ladattavat sähkökäyttöiset robottiruohonleikkurit ovat kin sen vuoksi voittamassa alaa myös meidän seudullamme. Ne ovat yhä suositumpia, me olemme myyneet jo satoja. Suurin etu on siinä, että nurmikko on aina vastaleikattu säästä riippumatta ja vaivaa näkemättä, sanoo Hasse Dahlbacka pietarsaarelaisesta Erikssons Metsä & Puutarhasta. Robottiruohonleikkurilla on oma latausasemansa, johon se hakeutuu automaattisesti akkutehon VIISAS ENERGIA laskettua alle puoleen. Ladattuaan akkunsa se jatkaa leikkaamista hipihiljaa, niin yöllä kuin päivälläkin. Virrankulutus on alhainen, Husqvarna-valmistajan mukaan käyttökustannukset ovat euroa vuodessa nurmikon koosta riippuen. Olemme myyneet eniten m 2 :n tontille sopivaa mallia. Se maksaa noin euroa. Malleja riittää aina m 2 :n nurmikoille, Hasse Dahlbäck sanoo. Karolina Isaksson NUKKUESSASI. Ladattava ruohonleikkuri pitää nurmikot siisteinä ja voi työskennellä vuorokauden ympäri naapureita häiritsemättä. 8 katternö katternö 9

6 Maailma on parempi kuin luulemme Huolestumisella saa statusta. Asiantuntijat yrittävät tv-sohvilla lyödä laudalta toinen toisensa kuvatessaan ihmiskunnan surkeaa tilaa. Mutta totuus on, että maailma on nykyään parempi lähes joka asiassa. 10 katternö katternö 11

7 Mikael Nybacka Kohti yhä parempaa Totuus maailmasta herättää toivoa Maailma on parempi kuin luulemme. Sodat ja väkivalta vähenevät, nälänhätä laantuu, hengen vaarallisia sairauksia osataan hoitaa yhä paremmin, kansan terveys ja lukutaito kohevat lähes kaikkialla, köyhät vaurastuvat eikä ympäristö heikkene vaan paranee. Nämä väittämät on helppo varmistaa: sen kun vain lukee maa pallon tilasta julkaistavia tilastoja. Lähes kaikki on jääneet toteutumatta. Monet olivat vain kuvitelmia. Joitain saatiin vältettyä ihmisen viisauden ansiosta. Näin sanoo Anders Bolling, joka on ruotsalaisen Dagens Nyheter -sanomalehden toimittaja. Hän kyllästyi toimittajien synkkyyteen niin perusteellisesti, että kirjoitti aiheesta kirjan Apokalypsens gosiga mörker (Albert Bonniers förlag, 2009). Jos vain viitsii käyttää aikaa, maailmantilanteen pessimistiset analyysit on helppo puhkoa yksi toisensa jälkeen. Kuitenkin tuomiopäivän hinku tuntuu säilyvän meissä kuin kutina iholla, hän sanoo. Hän käy kirjassaan läpi median esittämiä uhkia: ydinsota, väkivallan kasvu, väestöräjähdys, joukkonälänhätä, ilmansaasteet, raskasmetallit, otsoniaukko, jätevuoret, merten ja metsien kuolema, aavikoituminen, lajien sukupuutto, sademetsien hakkuut, pandemiat ja ilmastouhka. Lähes kaikki ovat jääneet toteutumatta. Monet olivat vain kuvitelmia. Joitain saatiin vältettyä ihmisen viisauden ansiosta. Anders Bolling pitää valppautta sekä kestävän kehityksen että hyvien ympäristöratkaisujen puolesta työskentelyä itsestään selvänä. Mutta asioiden mittasuhteet ovat meiltä hukassa ja jäämme synkistelijöiden maailmankuvan vangeiksi. Huolestumisella saa statusta. Maltillista suhtautumista pidetään vastuuttomana. Vaaroista varoittavia ei silti yleensä vaadita esittämään todisteita. Aivomme ovat marinoitu älykköjen kriisikertomuksissa, Anders Bolling kirjoittaa. kaikki nämä huolestuneet kuvaukset maailman tilanteesta, joita meille vyöryttävät uutisia kärkkyvät toimittajat, tunnustusta kaipaavat kirjailijat, valtaa janoavat poliitikot, etujärjestöjen ketut, apurahoja kärkkyvät tutkijat ja muut mielipideautomaatit, jotka tunnustelevat tuulia sormi pystyssä, kaikki nämä yrittävät lyödä laudalta toinen toisensa näkemykset ihmiskunnan surkeasta tilasta. Median logiikka Miksi näin? Anders Bolling näkee vastauksen median logiikassa. Asia ei ole uutisen arvoinen, jos se ei sisällä ristiriitaa tai dramatiikkaa. Journalistinen näytelmä vaatii vastakkainasettelua ja ongelmia ja mustavalkoisen maailmankuvan. Äärimmäiset ja äkilliset tapahtumat ohittavat aina normaalit ja hitaat. Uhkaava voittaa rauhallisen. Taustalla ei ole pahansuopaa suunnitelmaa hyvien uutisten pimittämiseksi kansalta. Kyseessä on työskentelytapa, hän sanoo. Toimittajakoulutuksessa opiskelijoihin ohjelmoidaan velvollisuus paljastaa vallanpitäjät. He oppivat hakemaan negatiivisia asioita. He harjoittelevat kirjoittamaan uhkaavista vaaroista ja varoittamaan hirveyksistä, jotka ovat vaarassa tapahtua. Se synnyttää tunteen, että hirveys on jo täällä keskuudessamme. Mutta emme tiedä artikkeleiden kirjoitushetkellä, miten tarina Syöpien määrä maailmassa kasvaa Kaksinkertainen määrä sairastuu tilanne heikoin köyhissä maissa Nykyiseen verrattuna kaksinkertainen määrä kuolee syöpään v Hälytieto tulee kansainväliseltä syöpäinstituutti IARC:lta. 70 % uusista syövistä ilmenee maailman köyhissä maissa. Näin Dagens Nyheter esitteli uutisen tässä yhtenä vuonna. Mutta mitä jutun taustalla on? Anders Bolling: No, syöpien lisääntyminen on seurausta köyhien maiden vaurastumisesta. Syöpä ilmenee yleensä suhteellisen myöhäisellä iällä, joten mitä korkeammaksi keskimääräinen elinikä maassa nousee, sitä enemmän syopätapauksia siellä esiintyy. Lisäksi yhä useampien aiemmin köyhien elintaso nousee, ja he alkavat liikkua vähemmän ja syödä epäterveellisemmin. Sen sijaan, että he kuolisivat aliravitsemukseen tai tulehduksiin nuorempina, he kuolevat hyvinvointisairauksiin vanhempina. Vanhukset kuolevat syöpään, sen sijaan että kuolisivat nuorina muista syistä. päättyy, ja silti vain poikkeustapauksissa uhkakuvien kehittymistä seurataan jatkoartikkeleissa, Anders Bolling sanoo. Olen itsekin ollut jumissa tällaiseen tunnelinäköön ja kärjistänyt asioita tyhmyyteen saakka. Yhteen aikaan minut tunnettiin lööppien tehtailusta jopa niin, että muiden piti hillitä minua. Meillä ei kumma kyllä ole sanaa, joka kuvaisi odottamatonta käännettä parempaan. Bolling viittaa kirjailija Christer Kihlmaniin, joka 1970-luvulla ehdotti tämän kielellisen aukon paikkaamista anastrofin käsitteellä. Anastrofeja on vaikka kuinka paljon, Anders Bolling sanoo: Penisilliinin keksiminen. Vihreä vallankumous. Kiinan talousihme. Katalyyttinen pakokaasujen puh- Mitä enemmän hyvinvointia, sitä vähemmän päästöjä ja sitä parempi ympäristö. Osaaminen tekniikka kehittyvät koko ajan. Kiinan ja Intian alkaessa rakentaa hyvinvointiaan sen ympäristökustannukset ovat merkittävästi vähäisemmät kuin meillä, Anders Bolling sanoo. 12 katternö katternö 13

8 Tiedämme maanosassamme kaikkein vähiten maapallon todellisesta tilasta distus ja lyijytön bensiini. Berliinin muurin murtuminen. Apartheidin luhistuminen. Matalampi kurjuuskynnys Mutta ongelmana ei ole pelkkä medialogiikka. Omassa maanosassamme kurjuuskynnys madaltuu jatkuvasti. Mitä ennen pidimme hyväksyttävänä, ei sitä enää ole. Ihmisillä on aina ollut tiettyjä oireita, mutta vasta nyt tiedämme, mikä heitä vaivaa ja voimme hoitaa heitä ja vips vaan, sitä kuvataan uutena epidemiana. Anders Bolling viittaa useasti Hans Roslingiin, joka on kansainvälisen terveyden professori Karoliinisessa instituutissa ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön uranuurtajia. Rosling kuvaa tilastojen nojalla maailman väestönkasvua ei suinkaan katastrofina vaan todeksi käyneenä satuna. Mikael Nybacka Anders Bolling erään vallan asumuksen, ns. DN-pilvenpiirtäjän edustalla. Ruotsin suurin aamulehti Dagens Nyheter pitää itseään vakavasti otettavan journalismin linnakkeena. Muut kuvaavat DN:ää vouhotuksen ja hälyraporttien päämajana. Kun Roslingin isoäidin isoäiti syntyi v. 1830, Ruotsin hyvinvointi oli Sierra Leonen nykyisellä tasolla. Isoäidin äidin syntyessä v oltiin Mosambikin tasolla. Isoäidin syntyessä v Ruotsi oli ehtinyt nykyisen Ghanan tasolle. Roslingin äiti syntyi v Egyptin tasolle. Rosling itse syntyi v Meksikon tasolle, kun taas hänen tyttärensä syntyi v Chilen nykyiselle tasolle. Jokaisen uuden alueellisen tuotantobuu- min ympäristökustannukset ovat alemmat kuin kaikkien aiempien, Anders Bolling kirjoittaa. Vertaamme Pekingin nykypäivän saasteita meidän nykyisiin saasteisiimme, mikä on kiinalaisten kannalta erittäin epäreilua. Mutta itse asiassa kiinalaiset ovat todennäköisesti saavuttaneet ilmansaasteidensa huipun, ja se on paljon alempi kuin Tokiossa 1970-luvun alkupuolella, joka puolestaan oli vähäisempi kuin Lontoon painajaismaiset savusumut 1900-luvun vaihteessa. Olemme tietämättömiä On merkillistä, että tiedämme maanosassamme kaikkein vähiten maapallon todellisesta tilasta. Uskomme sen kautta linjan paljon pahemmaksi kuin mitä se on. Anders Bolling mainitsee YK:n kehitysjärjestö UNDP:n pohjoismaisen jaoston v toteuttaman tietotasomittauksen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Vietnamissa. Kysymykset liittyivät YK:n ns. vuosituhattavoitteisiin. Tutkimus osoitti, että vietnamilaisilla oli melko oikea kuva maailman tilasta, kun taas Pohjoismaiden kansat näyttivät elävän ikivanhassa henkisessä kuplassa. Luulimme esimerkiksi kehitysmaiden keskimääräisen eliniän paljon todellista alemmaksi. Todellisuudessa se on 65,2 vuotta, kun koko maailman vastaava luku on 67,3 vuotta. Aliarvioimme pahasti lukutaitoisten määrää kehitysmaissa. Oikea vastaus on 79 %, mutta Pohjoismaissa luulimme sitä huomattavasti matalammaksi. Suomi oli heikoin: meillä vain 4 % osasi sijoittaa kehitysmaiden lukutaidon oikein. Enää ei ole rikasta ja köyhää maailmaa, Anders Bolling sanoo. Ihmiskunta on yhä enemmän jakautunut 200 maahan, jotka sijoittuvat liukuvalle asteikolle hyvinvoinnin suhteen. Käsityksemme rikkaista ja köyhistä maista ovat syvään juurtuneita ja estävät meitä näkemästä maailmaa avoimin silmin. Tuomiopäivän sääntö Anders Bolling on työskennellyt Dagens Nyheterissä vuodesta Tätä nykyä hän on verkkotoimituksen yleistoimittaja ja hallitsee suunnatonta tietotulvaa. Yhä vieläkin hän saattaa kirjoittaa artikkeleita, joissa asiantuntijat varoittavat vaaroista. Mutta se tapahtuu aiempaa huomattavasti kriittisemmän arvioinnin jälkeen. Tuomiopäivänprofeettojen ensimmäinen sääntö on tehdä johtopäätöksiä nykytilanteen pohjalta, Bolling sanoo. He osoittavat jonkin trendin ja esittävät, että jos se jatkuu katkeamatta, jonkin ajan kuluttua seuraa katastrofi. Ilmastokysymys on esimerkki tästä. Nykypäivän koululaisille se on ahdituksen aiheuttajista ykkössijalla. Anders Bollingin käydessä koulua oppikirjat herättivät oppilaissa pelkoa ydinaseuhkaa, väestöräjähdystä ja joukkonälänhätää koskevilla jutuillaan. Nyt lapsia pitää lohduttaa, koska he luulevat maapallon lämpiävän rikki 20 vuodessa. Opettajien ammattijärjestö haluaa kouluttaa opettajia käsittelemään oppilaiden pelkoja ilmastomuutoksien suhteen. Hälyartikkeleiden kirjoittajien vakioväite on, että hyvät uutiset voivat jarruttaa kehitystä, koska monet voivat tulkita myönteisen viestin siten, että kaikki on kunnossa ja voimme jatkaa entiseen malliin. Väite on todella huono, Anders Bolling sanoo. Silloin hyväksytään toimintatavaksi tarkoitus pyhittää keinot. Se perustuu vääränlaiselle maailmankuvalle ja silloin resursseja käytetään vääriin asoihin. Hän kommentoi erästä yleisönosaston kirjoitusta omassa lehdessään. Kirjoituksen loppupäätelmänä oli, että meidän on laskettava elintasomme 1950-luvun tasolle pelastaaksemme maailman. Taas tämä väärä käsitys: hyvinvointi = ympäristön heikkeneminen. Kuvitelkaapa nykypäivän hyvinvoinnin merkkejä 1950-luvun tekniikalla. Kaksi autoa samassa taloudessa (kulutus 12 litraa/100 km, saastuttavat pakokaasut), 42 m 2 asumispinta-ala henkeä kohti ja sen mukaiset lämmitystarpeet (öljyja hiilikäyttöiset voimalat), kaksi tai kolme yksityiskirjettä henkeä ja päivää kohti jaettavana (ei s-postia), kaksinkertainen elintarviketuotanto siihen liittyvine jakeluineen, pakkaukset ja jätteenkäsittely (raskaat lasipullot savuttavissa kuorma-autoissa, kaatopaikat ilman valumasuojauksia, ei jätteenpolttoa, ei kierrätystä). Se olisi todellinen katastrofi. Eksistensiaalisia tekosyitä? Anders Bolling kysyy, onko katastrofeihin ja tuhoon tuijottamisella itse asiassa eksistentiaalinen syy: huolestuneisuutta tarvitaan, jotta meidän ei tarvitse kohdata perimmäisiä kysymyksiä. Ei nyt, ensin pitää ratkaista tuhat kriisiä! Huolestumisesta on tullut toinen luontomme. Olemme jopa huolestuneita siitä, että lakkaamme huolestumasta. Se on sitten filosofinen kysymys voivatko Logiikan puutetta Anders Bolling mainitsee esimerkkinä valtionomisteisen Vattenfallin, joka halusi korvata Saksassa vanhat hiilivoimalat uusilla ja sai korvilleen tiukkoja vastalauseita. On vastuutonta lisätä hiiliriippuvuutta, kun meidän täytyy leikata päästöjä, ympäristöaktivistit sanovat. Greenpeace ja ympäristöpuolue haluavat pysäyttää hiilivoiman uudisrakentamisen. Yhtiö vastaa, että koska saksalaiset ovat päättäneet luopua ydinvoimasta, he ovat riippuvaisia hiilestä vielä pitkään huolimatta panostuksista uusiutuvaan energiaan. Lisäksi yhtiö toteaa, että uudet voimalat ovat vanhoja niin paljon puhtaampia, että nettovaikutuksena päästöt vähenevät huomattavasti. Ympäristöväen reaktio tulee selkärangasta, kieltäydytään kuuntelemasta yritysjohtajahan ei voi olla uskottava, koska hänellä on aina raha mielessä. Mutta mitä yritysjohto siis sanoo? Väitteet väistämättömästä hiiliriippuvuudesta voivat ehkä tuntua liioitelluilta, mutta vaihtoehto eli antaa vanhojen voimaloiden jatkaa tupruttamista tuntuu kieltämättä todella huonolta. Ja mitä tulee rahaan: niin, millä sähköyhtiöllä on paremmat mahdollisuudet selvitä sinä päivänä, jolloin hiilidioksidivero on euroa tonnilta, mihin Vattenfallin johtaja sanoo varautuvansa, likaisten vai puhtaiden voimaloiden yhtiöllä? ihmiset subjektiivisesti aiempaa paremmin, Anders Bolling sanoo. Ehkä ihmiset olivat onnellisempia, vaikka elivät aikana, jolloin saattoivat kuolla yksinkertaisiin tulehduksiin tai joutua tappeluihin markkinoilla lähes päivittäin, tai kun heidän piti niiata johtajalle, tai kun naisille oli päivänselvää katkaista työuransa heti naimisiin mentyään? Onko Anders Bollingilla vastalääkettä? En usko, että pääsemme eroon median keskittymisestä negatiivisiin uutisiin ja katastrofeihin. Sen liikeideahan perustuu pitkälti journalistiseen näytelmään, jossa asiat ovat mustavalkoisia. Sitä vastoin meidän toimittajien pitäisi pystyä kertomaan selkeämmin omista työtavoistamme ja auttaa lukijoita näkemään totuttujen kaavojen läpi. Kriittiset lukijat, jotka ilmoittavat epäilyksistään toimitukselle, ovat aika tehokas menetelmä. svenolof karlsson 14 katternö katternö 15

9 Totuutta etsimässä Martti Backman haluaa myös aktivistit suurennuslasin alle Mikael Nybacka Martti Backman ei ole kaikkien suosiossa. Hänen työnään on paljastaa vilpit ja petokset. Ne voivat koskea kieroilevia yrityksiä, epärehellisiä poliitikkoja, huiputtavia tutkijoita ja harhaanjohtavia ympäristöihmisiä. Toimittajat päästävät ympäristöaktivistit usein helpolla, mutta aktivistien on kestettävä sama kriittinen tarkastelu kuin muidenkin ryhmien, Martti Backman sanoo. Martti Backman editointipöydän äärellä. Hän on paljastanut petoksia liki sadassa MOT-ohjelmassa. Luonnonfilosofi Pentti Linkola sai hänet tajuamaan, että ympäristöväen sanomisia on tutkittava kriittisesti. Martti Backman on raskaan sarjan tekijä journalistimaailmassa. Hän oli Iltalehden päätoimittaja 1980-luvulla, Suomen Kuvalehden 1990-luvulla. Siinä välissä hän työskenteli mm. sisäasiainministeriön poliisiasioiden yksikön tiedotuspäällikkönä ja Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittajana. Vuonna 1996 hän siirtyi Ylen MOT-ohjelman toimitukseen, joka silloin perustettiin Ruotsin television Uppdrag granskning -ohjelman mallin mukaan. Nyt pian 15 vuoden aikana Martti Backman on tehnyt lähes 100 MOT-ohjelmaa. Martti Backman eroaa toimittajien valtavirrasta siinä, että hän tarkastelee kriittisesti myös ympäristöasioissa nostettua hälyä. Hänen epäilynsä ympäristöasioiden suhteen heräsi vastareaktiona Pentti Linkolan toimille. Olin hyvin huolissani ympäristöongelmista ja ihailin Linkolan tapaa kuvata niitä. Niinpä tilasin häneltä Suomen Kuvalehden aikanani artikkelisarjan metsien tilasta. Metsientutkijat kritisoivat artikkeleita voimakkaasti, ja jouduin kentälle puolustamaan Linkolaa. Siinä yhteydessä näin, että hänen faktapohjansa oli liian heikko, ja jouduin tunnustamaan häviöni keskustelussa tutkijoiden kanssa. Muutamaa vuotta myöhemmin Martti Backman kiinnitti huomiota erääseen Linkolan kirjoittamaan kolumniin Helsingin Sanomissa. Linkola väitti, että lajien häviämisvauhti oli maapallolla yksi laji joka 30. sekunti. 16 katternö katternö 17

10 Miten Seveso muuttui myrkkykatastrofin jälkeen? I MOT-ohjelma Sammuuko ihmissuku ympäristömyrkkyihin? esitettiin marraskuussa Ohjelma osoittaa, miten suunnattomasti tutkijat ja aktivistit liioittelivat varoitellessaan dioksiinista ja DDT:stä. Martti Backman vierailee ohjelmassa Sevesossa eli Italian paikkakunnalla, joka kemikaalitehtaan räjähdyksessä v altistui suunnattomille määrille dioksiinia (jota kuvataan kaikkien aikojen supermyrkkynä ). 18 km 2 :n alueelle levisi tuhat kertaa enemmän dioksiinia kuin koko Suomeen leviää keskimäärin vuoden aikana. Backman haastattelee lääkäri Paolo Mocarellia, joka onnettomuuden jälkeen otti näytteitä :sta myrkylle mahdollisesti altistuneesta henkilöstä. Mocarelli on sen jälkeen omistautunut tutkimaan katastrofin seurauksia ja Seveson väestöstä tehtyjä lukuisia muita tutkimuksia. Tässä totuus: 193 ihmistä sai parin kuukauden jälkeen onnettomuudesta klooriaknen eli vaikeita iho-oireita rakkuloineen ja arpimuodostumineen kasvoilla. Ukrainan tuleva presidentti Viktor Jus ts enko altistui v samalle asialle dioksiiniattentaatin jälkeen. Seveson onnettomuuden jälkeen alueen sanottiin olevan ikuisesti asumakelvoton. Nykyään alue on aikoja sitten kunnostettu ja sitä markkinoidaan Italian puhtaimpana. Onnettomuuspaikalla on nyt lastentarha. Pysyvistä vahingoista ympäristölle tai ihmisille ei ole mitään todisteita. Dioksiinia kuvataan toistuvasti supermyrkkynä. Se perustuu rottakokeisiin. Seveson kokemukset osoittavat, etteivät ihmiset reagoi samoin kuin rotat. Seveso aiheutti silti yhden kuolonuhrin. Vihreä aktivisti ampui kemiantehtaan teknisen johtajan kuoliaaksi. DDT:n loppupäätelmät ovat samankaltaisia. Se on kuolettavan vaarallista kärpäsille ja hyttysille mutta vaaratonta ihmisille. Hälyraporttien seuraukset ovat sitä vastoin olleet tuhoisia. Malaria oli onnistuttu hävittämään laajoilta alueilta hyttysten DDT-ruiskutusten ansiosta. Kun DDT sittemmin kiellettiin, malaria kiihtyi uuteen vauhtiin ja on sen jälkeen surmannut noin 2 milj. ihmistä vuosittain. Laskiessani tarkistuksen vuoksi huomasin, että siinä tapauksessa maapallon kaikki lajit kuolisivat sukupuuttoon v Linkolan väite oli hirvittävä ja oikeastaan helppo paljastaa vääräksi. Mutta esimerkiksi tiedekeskus Heureka käytti siihen aikaan samaa lukua eräässä maapallon tilaa kuvaavassa mittarissa. Avasi silmät Linkolan suurpiirteinen suhtautuminen tosiasioihin avasi Martti Backmanin silmät ja sai hänet tekemään järjestelmällisen kartoituksen ympäristöuhista. Havaitsin saman kaavan toistuvan jatkuvasti: huikeaa liioittelua ja valtavaa välinpitämättömyyttä faktojen suhteen. Martti Backman sanoo, että lehtimiehen ammatissa on helppo lähteä nostamaan asioista hälyä. Toimittaja haluaa herättää lukijat, pelästyttää heitä, saada heidät reagoimaan tai ainakin lukemaan artikkelin. Ja juuri ympäristöasioissa monet toimitukset tuntuvat ajattelevan, että rima voidaan asettaa aivan erityisen alhaalle. Kriittiseen lukutapaan tottuneella soi hälytyskellot, kun hän näkee tekstissä esimerkiksi tutkijoiden mukaan tai tutkijat katsovat että. Tutkijoita on monenlaisia, vakavasti ja vähemmän vakavasti otettavia, päteviä ja epäpäteviä. Aika usein näissä sanonnoissa tarkoitetut tutkijat osoittautuvat aktivistijärjestöjen, esimerkiksi Greenpeacen tai Maailman luonnonsäätiön työntekijöiksi. Ilmastokysymys on jo pitkään yritetty esittää asiana, josta koko tutkijakunta on yksimielinen, mutta tiedän aivan varmasti, että sadat merkittävät ja vakavasti otettavat tutkijat eivät ole ollenkaan samaa mieltä uhkakuvia esittävistä väittämistä. Olen itse haastatellut aika monta heistä. Kuitenkin joka päivä näkee, että toimittajat esittelevät haastatteluissa Greenpeacen ja muiden aktivistijärjestöjen edustajat asiantuntijoina. Miksi niin? Minä en ymmärrä sitä. Se on erittäin kummallista ja sotii kaikkia niitä sääntöjä vastaan, joiden mukaan toimittajien pitää suhtautua lähteisiinsä kriittisesti. En näe muuta selitystä kuin että monet toimittajat eläytyvät ympäristöasioihin niin voimakkaasti ja kokevat katastrofin uhkaavan niin vahvasti, että he uhraavat ammatin periaatteet yrittäessään pelastaa maailmaa. Martti Backman reagoi myös siihen, että esimerkiksi Greenpeace kuvataan kansalaisjärjestöksi. Sitähän Greenpeace nimenomaan ei ole. Se ei ole avoin järjestö, johon voi ilmoittautua jäseneksi. Se on avoin ainoastaan rahalahjoitusten suhteen. Liioittelua Eivät toimittajat kuitenkaan tietoisesti valehtele, ainakaan normaalisti. Mutta kun oma sitoutuminen asiaan ottaa ohjat, seuraa helposti liioittelua. Hyvikset maalataan miellyttävämmin värein kuin pahikset. Tärkeä rajalinja erottaa yhtäältä pessimismin ja antihumanismin ja toisaalta optimismin ja humanismin. Itse olen aivan selvästi optimisti ja luotan ihmisiin ja heidän kykyynsä, Martti Backman sanoo. Kohdatessaan nykypäivän ympäristöaktivisteja hän sanoo tuntevansa kaikuja ja 80-lukujen tunnelmasta. Heillä on sama syyttävä asenne ja kielteinen maailmankuva kuin silloin taistolaisilla. Mistä tämä pessimismi on lähtöisin? Martti Backman uskoo sen liittyvän kristinuskoon ja ennen kaikkea sen protestanttiseen muotoon. Ei tällaista näkemystä ole muissa uskonnoissa, ei edes Välimeren katolisissa maissa. Minusta kaava on selvä: mitä protestanttisempi on, sitä suurempaa syyllisyyttä itse kantaa ja siirtää muillekin. Näkökantana on, että mitä ihminen ikinä tekeekin, hän on tuhoaja. Luonto kuvataan hauraaksi ja haavoittuvaksi. Mutta oikeastihan luonto on äärettömän voimakas, ja ihminen jää loppukädessä aina toiseksi, Martti Backman sanoo. Paljastaa vääristelyjä Mistä sinä saat käyttövoimasi? MOTin ideana on paljastaa valheita, vääristelyjä ja epämoraalista toimintaa. Edelleen odotan, että saisin kiinni tosi suuren rötösherran Tämä työ on parhaimmilllaan, kun löydän todella hyvän jutun ja huomaan, että aineistopohja kestää sen kertomisen. Ilmastokysymys on muutaman vuoden ajan ollut ehkä kaikkein pyhin aihe. Mutta Martti Backman uskoo, että se on nyt Climategate-paljastusten myötä muuttunut. Sekä toimittajien että poliitikkojen joukossa on alettu ymmärtää, että ilmastoväittämät olivat liian kärjistettyjä. Mediassa on nyt perusongelmana oman asiantuntemuksen puute. Toimittajat ovat tottuneet viittaamaan asiantuntijoihin, mutta nyt on alettu oivaltaa, ettei asiantuntijoihin voi miten tahansa luottaa. svenolof karlsson Itämeren väärä diagnoosi MOT-ohjelma Itämeren väärä diagnoosi lähetettiin toukokuussa Ohjelma esittää täysin päinvastaisen näkemyksen kuin väitteet, joiden mukaan ihmisen on tuhoamassa Itämerta. Varmasti ihmisen toimilla on tietty vaikutus mereen, mutta se ei ole hallitseva vaikutus eikä voi olla pääasiallisena syynä esimerkiksi sinilevän esiintymiselle. Sinileviä on nimittäin esiintynyt runsain määrin jo aiemmin. Gotlantilainen Gustaf Lindström ( ) kirjoitti Itämerestä näin v raportissaan Bidrag till kännedomen om Östersjöns inverte bratfauna, jonka julkaisi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia: joka kesä toistuva ilmiö, jota kutsutaan meren kukinnaksi. Yleensä juhannuksen aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä tämä diatomi [sinilevä] lisääntyy aivan uskomattomiin määriin. Kalastajat vakuuttavat, en tiedä vielä miten totuudenmukaista heidän väitteensä on, että merenpinnalle muodostuva matto on niin tiheä ja syvä, että veneet ajoittain tuskin pääsevät eteenpäin. Varmaa on, että viime kesänä elokuun alussa ajautui Visbyn rannoille niin käsittämätön määrä tätä kuollutta pikkukasvia, että se ulottui paksuna, harmaankeltaisena peitteenä kauaksi merelle, kasautui rantaveteen ja levitti mädäntyessään löyhkäänsä. Gustaf Lindström nimitettiin myöhemmin paleontologian professoriksi Ruotsin luonnonhistorian museoon. Kuten edellä käy ilmi, Lindström kuvasi leväesiintymiä joka kesä toistuvana ilmiönä. Havainnon vahvisti 30 vuotta myöhemmin sen ajan merkittävin merientutkija, nimittäin Monacon prinssi Albert I ( ). Hän purjehti Itämerellä v ja kirjoitti silloin muistiin, että leväkasvillisuus peitti koko merenpinnan Gotlannista Preussiin ja Suomenlahden suulle. Levä värjäsi Itämeren ja sen rannikon vedet sille luonteenomaisen oliivinvihreäksi. MOT-ohjelman loppupäätelmänä oli, että Itämeren ongelmana on meren suuri fostorimäärä. Suurin osa siitä on luonnon itsensä aiheuttamaa, ihmisen tuoma lisä on alle viidesosa, ehkä kymmenesosa. Itämeri tarvitsisi säännöllisesti Tanskan Juutinrauman kautta tuoretta suolavettä hapensaannin vuoksi. Ruotsalainen valtameritieteen professori Anders Stigebrandt esitti MOT-ohjelmalle konkreettisen ehdotuksen, nimittäin happipitoisen veden pumppaamisen Itämereen. Se ei olisi teknisesti kovin vaikeaa ja maksaisi suhteellisen vähän. MOT-ohjelma oli yksi kolmesta voittajaehdokkaasta (valittu alunperin yli sadan ehdotuksen joukosta) Suomen Suuren Journalistipalkinnon saajaksi v ja lisäksi se edusti Suomea suuressa vuosittaisessa Prix Europa -kilpailussa tvdokumenttien sarjassa. 18 katternö katternö 19

11 Johanna Forsman Zumba-kuume on riehunut alueellamme nyt puoli vuotta. Tauti näyttää iskevän vain naisiin, joten tutkiva journalistimme Jonas Svenlin päätti altistua tunniksi zumballe ottaakseen selvää asiasta. Hänen tavoitteenaan oli tunkeutua syvälle Zumbalandiin, johon äärimmäisen harvat miehet ovat astuneet kömpelöillä jaloillaan ja vielä palanneet kertomaan kokemuksistaan. ENERGIAA ZUMBASTA Zumba teki suuren läpimurtonsa seudullamme Pietarsaaren Fitness Clubilla. Sen omistaja Camilla Jungell ja hänen tyttärensä Ida-Marie Jungell olivat kuulleet zumbasta, mutta tutustuivat siihen lähemmin matkallaan Etelä-Amerikassa ja Karibialla. Se näytti hauskalta ja tehokkaalta ja tarjosi myös liikunnan nautintoa ilman koreografian vaatimuksia. Kotiin tultuaan Camilla lähetti jumppaohjaajansa Jessica Lindholmin ja Ida-Marie Jungellin viralliselle Zumba-Fitness-kurssille, osti zumba-lisenssin ja viime marraskuussa polkaisi toiminnan käyntiin. Ensimmäisellä tunnilla kaikki olivat uusia enkä tiennyt, miten osallistujat ottaisivat zumban vastaan. He vaikuttivat ensin hämmentyneiltä, mutta tunnin loputtua he jo jonottivat ilmoittautuakseen seuraavalle zumba-tunnille, Jessica Lindholm kertoo. Sen jälkeen joka tunti on ollut täynnä, 50 naista salissa ja joskus yhtä monta jonossa. Talvella paine helpotti vähän, kun muutkin kuntosalit alkoivat tarjota zumba-tunteja, mutta koko talven ja kevään Fitness Clubilla on ollut täpötäyttä kolme kertaa viikossa. Mistä tämä valtava suosio? Perinteisessä jumpassa noudatetaan aika tiukkoja liikekuvioita, mutta zumbassa voi irrotella ja pitää hauskaa, Jessica Lindholm selittää. LISÄKSI ZUMBAN JA tavallisen jumpan, esimerkiksi Les Millsin erona on, että zumbaohjaaja suunnittelee itse musiikin ja koreografian. Sen vuoksi zumbassa voi olla aika suurta paikallista vaihtelua. Jessica Lindholm haluaa pitäytyä mahdollisimman lähellä alkuperäistä: Jotkut käyttävät vain paria eri tanssityyliä, mutta minä kokoan ohjelman monista latinotansseista merenguesta, sambasta, mambosta, salsasta, reggaesta. Olemme valinneet eri-ikäisille sopivan tyylin, äiti ja tytär voivat tulla samalle tunnille ja saada siitä yhtä paljon irti, Camilla Jungell lisää. Mutta miksi vain naisia? Miksei isiä ja poikia? Zumbanhan kehitti kolumbialaisen macho-kulttuurin mies. Miehet eivät ole vielä uskaltaneet kokeilla zumbaa, mutta he ovat todella tervetulleita, Camilla Jungell korostaa. Ok, nyt se aika on tullut. Tutkin salaa Johanna Forsman OMIA MOKIA. Tunnelma oli kannustava, ja vaikka tein lukemattomia virheitä, kukaan ei ryhtynyt haukkumaan. Youtube-otoksia edellisenä päivänä ja nyt olen valmis kohtaamaan vaarat oudot lantionliikkeet ja monimutkaiset tanssiaskeleet, jotka vaativat 100 % keskittymistä. Lisäksi pitäisi olla vielä kivaakin, mutta se saa tulla sitten myöhemmin. Ensin pitää yrittää roikkua mukana. Tälle pohjalaismiehelle, joka ei ikinä ole edes kulkenut salsakurssin ohi ja tanssii häissä erittäin vastahakoisesti, edessä oleva haaste on benjihypyn luokkaa. JESSICA JA IDA-MARIE aloittavat tunnin helpoilla latinorytmeillä ja mahdollisuuksien rajoissa pysyvillä askelilla. Keskityn täysillä rytmiin ja ylävartalon ja jalkojen liikkeisiin. Apua, lisää askelia ja pidempiä sarjoja! Tunti sujuu kuitenkin aika hyvin, kunnes vilkaisen peiliin ja näen köntystävän karhun oranssissa jalkapallopaidassa seisomassa väärällä jalalla ja pari askelta jäljessä 49 naisen näköjään täysin synkronisoiduista zumba-liikkeistä. Miesten joukkuelajeissa olen saanut haukkuja noloista virheistäni, mutta täällä kaikki ovat iloisia ja ystävällisiä. Ehkä he tietävät, että paitsiolinjan pitäminen on helpompaa kuin muistaa, mihin suuntaan sitä pitikään kääntyä vasemman kaksoisaskeleen jälkeen. Pidämme 20 minuutin jälkeen pikaisen juomatauon ja vaihdan muutaman sanan naapurin kanssa. Olen ollut joka tunnilla paitsi pari kertaa talvella, kun olin vilustunut. Tämä on niin hauskaa, ettei sen rankkuutta edes huomaa, zumbaan hurahtanut Ann-Louise Haga kertoo. Hän osti viime syksynä zumba-dvd:n, mutta totesi, että toisten kanssa ryhmässä zumbaaminen on paljon hauskempaa. Täyttä vauhtia taas ja 40 minuutin jälkeen tuntuu kuin alkaisin jo vähän tajuta zumbaa. Uusi juomatauko ja nyt voisi jo miettiä sitä hauskuuttakin. Ohjaajapari pitää huolen siitä, että tunnelma säilyy huipussaan, vaikka voimat käyvät ajoittain vähiin. Musiikkisekoituksen ansiosta kaikki jaksavat tsempata koko tunnin, ja lopun 5 minuuttia vauhti hiljenee Dirty Dancing -teemalla. Tunnin jälkeen minulla on paljon uutta sulateltavana ja huuhdottavana alas muutamalla vesilitralla. Oivallan, että kaikki voivat tosiaan voittaa eikä kenenkään tarvitse hävitä. Pelkoni outojen paikkojen lihaskivuista joutuvat myös häpeänurkkaan. Zumba-tunnin jälkeen olo tuntuu samalta kuin tavallisen salibandy- tai sulkapallopelin tai uinnin jäljiltä. No, viekö maastamuuttoaalto minutkin Zumbalandiaan? Tuskinpa, mutta voin hyvin käydä siellä turistina taas joskus. Zumba-tarina johan svenlin Albert Beto Perez, lukemattomien julkkisten henkilökohtainen ohjaaja, sai idean tanssipohjaisesta harjoittelusta latinalaismusiikin tahtiin kotimaassaan Kolumbiassa 1990-luvun puolivälissä. Eräänä päivänä tullessaan kuntosalille Beto tajusi unohtaneensa ottaa mukaan musiikkia pian alkavalle aerobics-tunnilleen. Ei auttanut muu kuin kaapia kokoon mitä levyjä autossa sattui lojumaan: perinteistä latinalaista salsaa ja merengueta musiikkia jonka parissa hän oli varttunut ja jota hän edelleen rakastaa. Aivan uuden aerobics-tunnin improvisointi lennossa oli suuri haaste, ja vielä aivan erityyppisen musiikin tahtiin. Beto kuitenkin onnistui ja tästä viime tipan improvisaatiosta syntyi mullistava liikuntaohjelma Zumba Fitness! Siitä kehittyi nopeasti kuntosalin suosituin liikuntamuoto. Menestyttyään niin hyvin kotimaassaan Kolumbiassa Beto esitteli zumba-konseptinsa USA:ssa vuonna 1999 ja asetti samaan aikaan tavoitteekseen zumban tarjoamisen kaikkialle maailmaan. Nykyään Beto koordinoi yli sertifioitua zumba-ohjaajaa koko maailmassa. 20 katternö katternö 21

12 Toimittaja: Johan Svenlin Kuvitus: Annika Lillkvist Johanna Forsman Metsän energiaa Kaukana pistorasiasta n n Kotona on monia asioita, jotka toimivat ilman, että sitä tulee edes ajatelleeksi. On sopivan lämmintä, lamppu syttyy ja sammuu katkaisijaa painamalla ja jääkaappi pitää ruoan kylmänä ja tuoreena. Useimmat kodinkoneet toimivat seinän pistorasiasta saatavalla sähköllä. Metsässä ei ole pistorasioita, joten siellä on pärjättävä muilla keinoin. Miten saa ruokansa lämmitettyä ilman hellaa ja mikroa? Valmistamme ruoan avotulella tai kaasukeittimellä, kertoo Tilda Kalliokoski, joka on 9 10-vuotiaiden tyttöjen partiojohtaja. Nuotion sytyttämiseen tarvitaan nopeasti palavaa kuivaa ruohoa tai sanomalehtipaperia ja hitaasti palavaa kuivaa puuta. Ja tulitikkuja. Tuli pitää suojata, jotta tuuli ei pääse sammuttamaan sitä heti alkuun. Täytyy myös olla tarkkana, ettei tuli pääse leviämään nuotiosta. Kun Pietarsaaren partiotytöt lähtevät metsään, he ottavat mukaan vain kaikkein välttämättömintä. Tv, tietokone ja kännykkä saavat jäädä kotiin. Mikä on vaikeinta jättää kotiin? Kännykkä! tytöt huutavat yhteen ääneen. Ensimmäinen yöretki opetti tytöille, mitä tarvitaan eniten ja mitä voi jättää kotiin. Toiselle retkelle ainakin jotkut tytöt pakkaavat vähän eri tavaroita. Otan tällä kertaa mukaan kirjan. Sitä voi hyvin lukea taskulampun valossa, kertoo viime syksynä partion aloittanut Nea. Pimeys ei tyttöjä pelota, vaan luo hyvää tunnelmaa. Onko hyvä, ettei metsässä ole samanlaista kuin kotona? Oonnn! ULOS SYÖMÄÄN. Partiolaiset selviävät metsässä myrskylyhdyn ja kaasukeittiön avulla. Vasemmalta Annemo Sundström, Elinor Karls, Emma Järndahl, Cassandra Löfbacka, Amanda Olin, Nea Penttala ja Hanna Mustonen. Vaikeaa saada tuulivoimaa puista n Kovalla tuulella puut huojuvat edestakaisin. Tuulessa on paljon energiaa, joka voidaan muuttaa sähköksi erilaisten koneiden käyttöön. Merellä tuulisilla paikoilla on monia tuulivoimaloita. Metsässäkin tuulee, vaikkakin puut jarruttavat tuulta. Nykyisissä tuulivoimaloissa on hyrrä, joka lataa generaattoria, mutta nyt keksijät ovat alkaneet miettiä, miten puiden huojuessa niistä voitaisiin saada vangittua tuulienergiaa. Katternö seuraa asiaa ja ilmoittaa heti, kun joku on keksinyt puutuulivoimalan. Sopivan lämmintä pesässä Mehiläispesässä on monenlaisia töitä. Joidenkin mehiläisten tehtävänä on säilyttää pesässä tasainen asteen lämpötila. Se on tärkeää, jotta toukista kehittyisi mehiläisiä. Kun ulkona on kylmä, tietyt mehiläiset kerääntyvät pesässä parveksi ja hierovat lentolihaksiaan tuottaakseen lämpöä. Jos pesään tulee kesäpäivänä liian kuuma, tuulettajamehiläiset asettuvat sen sisäänkäynnin kohdalle ja tuulettavat siivillään. Näin ne jäähdyttävät vahakennoja, joissa toukat sijaitsevat. Muut mehiläiset voivat noutaa vesipisaroita ja levittää niitä jäähdyttämään pesän ilmaa. AINA VALMIINA Johanna Forsman Aina metsässä mukana yöretkellä: Lämmön ylläpitämiseen: makuupussi, makuualusta, varavaatteita Ruoanlaittoon ja tuulensuojan rakentamiseen: tulitikkuja, spriikeitin, puukko, kirves ja saha Oikean paikan löytämiseen: kompassi ja kartta Tylsyyden välttämiseen: kirjoja, radio, karkkia ja valtavasti leikki- ja pelivinkkejä Miksi puuklapi lämmittää? n Kuivasta puuklapista voi saada lämpöenergiaa perunoiden keittämiseen tai makkaran grillaamiseen. Puu varastoi aurinkoenergiaa, joka vapautuu puuta poltettaessa. Puussa oleva energia on siis varastoitunutta aurinkoenergiaa. Mutta ympäristön puutkin voivat helposti syttyä palamaan, joten muista, että avotulta sytyttäessäsi täytyy aina olla aikuinen mukana. Energiaa ruoasta ja auringosta n Linnut pystyvät syömällä säilyttämään ruumiinlämpönsä. Ruoka sisältää energiaa, joka palaa ja pitää kehon lämpimänä. Lintu voi päivän aikana syödä oman painonsa verran ruokaa. Liskot ja käärmeet tarvitsevat ulkoa tulevaa lämpöä voidakseen liikkua nopeasti. Siksi matelijat makaavat usein liikkumatta lämpimässä auringonpaisteessa. Aurinkopaneelien tapaan liskot ja käärmeet ovat usein mustia pystyäkseen imemään mahdollisimman paljon aurinkoenergiaa. Kylmällä niiden lihakset jäykistyvät, ja syksyllä ne ryömivät koloihin, joissa ne makaavat kevään lämpimille ilmoille saakka. z z z z 22 katternö katternö 23

13 Kalevi Tamm Pitkä sähkökatkos pysäyttää koko yhteiskunnan Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi, jos sähköt katkeaisivat moneksi päiväksi peräkkäin? Vaikka pitkän sähkökatkon vaara on minimaalinen yhä paremman tekniikan ansiosta, se ei kuitenkaan ole mahdoton. 24 katternö katternö 25

14 Luonnonilmiöt eli myrskyt, lumimyräkät ja ukkonen ovat suurimpia uhkia. Älä päästä lämpöä karkuun Lämpö, vesi, luottokortti, sähköinen viestintä. Valaistus, ilmastointi ja hissit mikään niistä ei toimi ilman sähköä, ja luetteloa voisi jatkaa miten pitkälle tahansa. Käytännössä koko yhteiskuntamme toimii sähköllä. Siitä seuraa tietenkin, ettei mikään toimi, kun sähkönsaanti syystä tai toisesta estyy. Luonnonilmiöt eli myrskyt, lumimyräkät ja ukkonen ovat suurimpia uhkia. Myrskyt kaatavat puita, jotka voivat puolestaan kaatua sähköjohdoille. Haittavaikutus kohdistuu silloin useimmiten suppealle alueelle. Verkon saaminen jälleen toimintakuntoon vaatii sitä vastoin paljon korjaustöitä, ja se voi olla vaikeaa ja vaarallista, sanoo Herrfors Nät-Verkko jakeluyhtiön toimitusjohtaja Ralf Bertula. Jos sähköä ei riitä Jos sähkönsaanti ei vastaa kysyntää, sähköstä syntyy vajetta. Sitä voi tietyissä tilanteissa syntyä, jos iso voimala putoaa pois tuotannosta tai jos sähköntuontia rajoitetaan. Ralf Bertula sanoo, etteivät teknisten ongelmien aiheuttamat seisokit ole yksittäisissä voimaloissa harvinaisia. Voimalan hiilimyllyssä syttynyt palo laski hiljattain tuotantotehoa muutaman päivän ajaksi. Tällaisissa tapauksissa sähkön poisjäänti korvataan muilla voimanlähteillä tuotetulla sähköllä. Silloin ympäröivien voimaloiden on välittömästi lisättävä tuotantoaan vastaavassa määrin korvatakseen poisjääneen energian. Jos ne eivät voi sitä tehdä, sähkönkulutusta on rajoitettava. Suomi ei selviä omassa maassa tuotetulla sähköllä. Noin 14 % sähköstä on tuotava maahan, suurin osa Venäjältä. Sähköntuonti on nykyään poliittinen asia ja se tapahtuu kaupallisen yhteiskäytön kautta, eikä kuten aiemmin, etukäteiskiintiön mukaan. Mikäli Venäjällä ei kylmänä talvipäivänä ole ylimääräistä sähköä myytävänä, Suomi jää ilman tuontisähköä ja silloin seurauksena on sähkövaje. Kolmas uhkakuva, jota Ralf Bertula pitää hyvin epätodennäköisenä, mutta joka on kuitenkin otettava huomioon, on sähköverkkoon kohdistuva vahingonteko, terrorismi. Sähköverkkomme on rakennettu kestämään monia, lähinnä rauhanajan rasitteita. Johtoja ei ole piilotettu maahan, vaan suurin osa on ilmajohtoja ja siksi haavoittuvia ilkiteoille. Tiesitkö että isojen tuotantolaitosten eläimet, esimerkiksi siat ja siipikarja, voivat kuolla jo parissa tunnissa, jos ilmastointi ei toimi? Siksi yhä useammat maatalousyrittäjät hankkivat omia energiaa tuottavia generaattoreita hätätilanteita varten. vesihana lakkaa toimimasta sähkökatkon sattuessa parissa tunnissa puolessa vuorokaudessa paikkakunnissa, joissa on vesitorni? Jos vesitornia ei ole eikä vesihuoltoon varakäyttövoimaa, hanat ehtyvät välittömästi. Kun vedensaanti lakkaa, vessan voi vetää vain kerran. matkapuhelimesi toimii sähkön keskeytyksen jälkeen pari tuntia ennen kuin tukiasemien varakäyttövoima on käytetty, vaikka oma puhelimesi olisikin ladattu täyteen? Mutta takaisin myrskyihin. Useimmat meistä muistavat Gudrun-myrskyn lähinnä Etelä-Ruotsissa aiheuttamat tuhot. Tammikuussa 2005 lähes kotitaloutta jäi ilman sähköä. Niistä noin oli sähköttä vielä neljä vuorokautta myrskyn jälkeen. Voimala on rakennettu siten, että se pystyy tuottamaan energiaa itsenäisesti Katternön koko alueelle. Ralf Bertula muistaa Janika- ja Pyry-syysmyrskyt, jotka marraskuussa 2001 pyyhkäisivät alueemme yli: Katternön alueen eteläosiin tuli silloin pidempiä sähkökatkoja, joista muutamat kestivät jopa 20 tuntia. Puita oli kaatunut joukoittain johdoille. Silloin ei onneksi ollut kovia pakkasia, lämpötila oli nollan tienoilla ja tiet olivat lumettomia. Saarekekäyttö suojaverkkona? Sähkönjakelu yhtiöt ovat laatineet valmiit suunnitelmat suurhäiriön varalta. Priorisointijärjestyksenä on elämää ja turvallisuutta uhkaavat toiminnot, yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot ja viimeisenä muut sähkönkuluttajat. Paperille on kirjattu, kuka tekee mitäkin Katternössä ja mihin apuvoimiin sähköurakoitsijoihin, kaivinkoneenkuljettajiin ja metsureihin otetaan yhteyttä. Jos maan kantaverkon häiriö katkaisee sähkönsaannin alueellemme, voimme olla Alholmin Kraftin kautta omavaraisia ns. saarekekäytön avulla. Sillä tarkoitetaan, että voimalassa tuotettava sähkö ajetaan pelkästään omalle sähköhuoltoalueellemme Katternön alueellisen sähköverkon kautta, täysin erillään valtakunnan kantaverkosta. Voimala on rakennettu siten, että se pystyy tuottamaan energiaa itsenäisesti Katternön koko alueelle. Noin 2/3 alueesta voitaisiin hoitaa 110 kv sähköverkkomme kautta, mutta tätä ei ole voitu kokeilla ja siksi saarekekäytön toiminnasta käytännössä ei ole takeita, Ralf Bertula sanoo. Sähkönjakelu on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kehittynyt asteittain yhä varmemmaksi. Sähkönkuluttajat eivät sen vuoksi ole tottuneet ajattelemaan katastrofeja. Herrfors Nät-Verkon asiakkaat ovat kokeneet keskimäärin kolme yhteensä tunnin mittaista katkosta vuodessa. Samoin kuin on hyvä käydä ensiapukurssilla, on hyvä miettiä omaa tilannetta pitkän sähkökatkon sattuessa, vaikkakin me pyrimmekin parantamaan toimitusvarmuuttamme, Ralf Bertula sanoo. sonja smedlund n Kylmä sää on pitkissä sähkökatkoissa suurin kuluttajia haittaava uhka. Omakotitalojen lämmitysjärjestelmät lakkaavat toimimasta ja sisälämpötila alkaa heti laskea. Puutalossa kestää pakkasella noin vuorokauden ennen kuin lämpötila on laskenut +10 :een. Vesijohtojen jäätyminen on vaarana jo 12 tunnin kuluttua. Pattereiden tai lattialämpöjärjestelmän jäätymisen estämiseksi voi rakennusvaiheessa lisätä kiertoveteen jäähdytinnestettä jäätymispisteen alentamiseksi. Jos talossa on puulämmitteisiä lämmönlähteitä, niitä on käytettävä säännöllisesti. Sulje pellit hiilloksen sammuttua lämmön säilyttämiseksi savupiipussa ja kakluunissa. Muista myös, ettet availe ulko-ovia turhaan. Sulje tai tiivistä raitisilmaventtiilit. Jos lämpötila laskee alle 15 :een, pidä vain yksi huone lämpimänä, sulje ja eristä ovet, ikkunat ja lattia matoilla ja pyyhkeillä. Sähkökatkon sattuessa on viisasta katkaista virta lamppuihin ja sähkökäyttöisiin kodinkoneisiin. Jätä vain yksi lamppu päälle, jotta huomaat, kun sähkövirta taas palaa. Erityisen tärkeää on katkaista hellan, silitysraudan, kahvinkeittimen, kiukaan ja pesukoneen virta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon tai rikkoa sulakkeita, jos ne ovat päällä virran palatessa. Viranomaiset tiedottavat tapahtumista paikallisradion kautta ja kertovat, miten kannattaa toimia katkoksen pitkittyessä. Sähkönjakelija voi myös tiedottaa korjaustöiden etenemisestä radion kautta. Siksi jokaisen kotitalouden kannattaa huolehtia, että talossa on ainakin yksi toimiva, paristokäyttöinen radio. Vältä hätänumeron turhaa kuormittamista kyselemällä, mitä on tapahtunut. Joka kotitalouden asukkaiden pitäisi miettiä, miten he selviävät pidemmästä sähkökatkosta. Onko kotona taskulamppuja, ylimääräisiä paristoja, tulitikkuja, kynttilöitä ja uusia sulakkeita? Onko sellaista ruokaa, joka ei heti mene pilalle, kun jääkaappi ja pakastin eivät enää toimi? Onko puuhellaan tai takkaan polttopuita varastossa? Onko kotona tarpeeksi käteistä rahaa? Pidemmän sähkökatkon aikana täytyy varautua siihen, että avoimet kaupat voivat ottaa vastaan vain seteleitä ja kolikoita. 26 katternö katternö 27

15 Älykkäillä sähköjohdoilla kohti tulevaisuutta Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Herrfors regionnät, förnyat 2010 Herrforsin alueverkko, uusittu 2010 Herrfors regionnät, förnyas till 2015 Herrforsin alueverkko, uusitaan 2015 mennessä Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Kokkola Karleby Ventusneva Mesilä Larsmo Luoto Alholmens Kraft Kronoby Jakobstad Kruunupyy Pietarsaari Katternö Esse Ähtävä Alaviirre Kaitfors Emet Himanka Kannus Ohenneva Kälviä Kelviå Kaustinen Kaustby Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Olmala Sievi Toholampi Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Ylivieska Teikkoperä Kanteleen Voima Oy Nivala Herrfors Nät-Verkko Oy Ab on Herrforsin täysin omistama tytäryhtiö, joka harjoittaa sähkönsiirtotoimintaa eli hoitaa sähköenergian kuljettamisen 110 kv, 20 kv ja 0,4 kv sähköverkkojen kautta. siirtää sähköenergiaa Alholmens Kraftin biovoimalasta ja Fingridin valtakunnallisesta kantaverkosta jakeluverkon sekä alueellisen 110 kv verkon kautta seutumme kotitalouksiin. itse 110 kv:n verkko on yhteensä 300 kilometriä pitkä, ja siitä runsas neljäsosa eli noin 80 kilometriä uusitaan 5 7 vuoden kuluessa. siirtää sähköä jakeluverkossa toimialueensa asiakkaalle Haapa-Puu polttaa tehokkaasti n Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitos alkoi marraskuussa polttaa puuta turpeen täydennyksenä. Vuodenvaihteessa metsähakkeen ja muun puun osuus voimalaitoksen polttoaineesta oli 5 %, mutta jo keväällä puun osuus on ollut lähes 10 % kaikista polttoaineista. Olemme päässeet hyvään vauhtiin ja jo maaliskuussa puun osuus oli lähes 10 %, sanoo Kanteleen Voiman voimalaitospäällikkö Mauno Ainasoja. Uusi laitos, Haapa-Puu, jossa kuori, oksista ja hakkuutähteistä tehty hake jauhetaan pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi, annostellaan ja sekoitetaan turpeeseen, maksoi 3 milj. euroa. Olemme luoneet myös oman polttoaineiden hankintaorganisaatiomme, ja meillä on syksystä alkaen palveluksessamme hankintapäällikkö, joka huolehtii polttoaineen hankinnasta. Puupohjaisen polttoaineen saatavuus on ollut hyvä, Mauno Ainasoja toteaa. Voimalaitos on ainutlaatuinen pölypolttokattila tehokkuutensa ja biopolttoaineen turve, puu ja ruokohelpi monipuolisen hyödyntämisensä ansiosta. Investointi sai tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä, ja ministeri Mauri Pekkarinen vihki Haapa- Puun käyttöönsä marraskuussa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain runsaat 200 GWh sähköä puupohjaisilla polttoaineilla, mikä vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuositarvetta. johan svenlin Nykarleby Tegelbacken eräänlaisen älykkään suojatekniikan. Tek- Uusikaarlepyy Terjärv niikan avulla pystyy laskemaan ongelman sijaintikohdan esimerkiksi äkillisen sähkökat- Teerijärvi Pedersöre Munsala Lestijärvi koksen sattuessa. Kun vika on paikallistettu, Kiitola Veteli Halsua Jeppo ongelmaan pystytään tarttumaan nopeammin ja helpommin. Jepua Evijärvi Oravais Oravainen n Pisin yhtäjaksoinen uusittava 110 kv ver- Maxmo Kimo Kojola Kortesjärvi Maksamaa aa kon linjaus kulkee Kokkolasta Veteliin, noin Kaitsor Voltti 56 kilometriä. Sen ensimmäinen etappi eli Emetin ja Teerijärven välinen osuus valmistui tämän vuoden huhtikuussa. Seuraavan etapin Vörå Vöyri eli Teerijärven, Kaustisen ja Vetelin välinen osuus on jo täydessä vauhdissa. Uudet johdot sijoitetaan nykyiselle johtokadulle peltojen, metsän ja maiden poikki. UUTTA SYNTYY. 110 kv verkon uudistustyöt saatiin Emetin ja Teerijärven välillä valmiiksi huhtikuussa. Tämän jälkeen vuorossa ovat Teerijärven, Kaustisen ja Vaasa Vetelin väliset johdot, samoin Retulampi Toholampi, Uusikaarlepyy Sorvist, Emet Kokkola Sänkiaho sekä Kruunupyyn haarajohto. Uudet rakenteet vaativat kuitenkin johtokadun Alajärvi leventämistä kolmella metrillä uusien Käsi sydämelle miten usein muistat, siirtokapasiteettiin kuin mihin silloin tuliterä pylväiden molemmin puolin. Yhteenlasket- Lapua ettet maksa pelkästään sähköstä vaan verkko pystyi. Mutta yhteiskunta on muuttunut ja sähkönkulutus ampaissut pilviin. Vanmetreistä järjestettiin viime syksynä yleiset tu leveys on silloin 46 metriä. Näistä lisä- myös sähköverkon kunnossapidosta ja rakentamisesta. Kunnossapidon puuttuessa sähköjohtoja kannattelevat puurakenteet saattavat heikentyä. Tuuli, sade ja jopa tikat tekevät tehtävänsä vuosien mittaan. Keskeisimpänä tulee kuitenkin esiin tekniikan uudistuminen Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n toimitusjohtaja Ralf Bertulan selittäessä, miksi alueellisen 110 kv verkon uusiminen hat johdot eivät enää vastaa nykyajan laatu- ja siirtokykyvaatimuksia. Siksi lähdimme nyt uudistamaan 110 kv:n alueverkkomme vanhimpia osuuksia. Meidän velvollisuutemme asiakkaita kohtaan on huolehtia verkkoosuuksien vähittäisestä uudistamisesta, jotta voimme toimittaa heille sähköä laadukkaasti ja varmasti. tiedotustilaisuudet ao. maanomistajille Kokkolassa, Kruunupyyssä, Kaustisella ja Vetelissä. Yhtiö pyrkii solmimaan vapaaehtoiset sopimukset maanomistajien kanssa, ja tällä hetkellä käydään seuraavaan etappiin liittyviä neuvotteluja. Maanomistajat ovat tähän saakka olleet todella myötämielisiä. Olemme solmineet päätettiin aloittaa v. 2009: Uudet johdot rakennetaan betoniperustuksille ja varustetaan ukkosenjohdattimil- Ralf Bertula sanoo. kaikkien kanssa vapaaehtoiset sopimukset, Oulu Alueellista sähköverkkoamme 1970-luvulla rakennettaessa tuskin uskottiin, että la, joilla estetään salamaniskun aiheuttamat sonja smedlund METSÄN ENERGIAA. Kanteleen Voiman tavoite on tuottaa vuosittain 200 GWh sähköä puupohjaisilla Jakobstad milloinkaan Pietarsaari syntyisi tarvetta suurempaan sähkökatkokset. Ukkosköydet mahdollistavat polttoaineilla, mikä vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuositarvetta. Vasa Vaasa 28 katternö katternö 29 Mats Sandström

16 Patrick L. Roherty AMAZONIAN SYDÄMESSÄ Amazonia käsittämättömän laaja ja käsittämätön määrä elämää: kasvilajia, 800 nisäkäslajia, kalalajia ja lintulajia. 26 asteen vuorokauden keskilämpötila vuoden ympäri. Täällä asuessa elämä ja kuolema ovat lähellä. Teksti ja kuvat: Svenolof Karlsson 30 katternö katternö 31

17 Helposti alkaa puhua joen kauneudesta ja lajien moninaisuudesta. Mutta Amazonin intiaanit eivät ymmärrä, mitä niillä tarkoitetaan. Boca do Jumassa, aivan Amazonin sademetsän sydämessä, on höyryävän kuumaa vuoden ympäri. Joka paikka kuhisee elämää. Eläinten ääniä kuuluu kaikkina vuorokauden aikoina tuhansia lintuja, sammakoita, moskiittoja, vedessä hyppiviä kaloja, sukeltavia kilpikonnia, säksättäviä apinoita, hyökkääviä alligaattoreita, lehdenleikkaajamuurahaisia, jotka suorina jonoina kantavat lehtiään ja kaskaita. Jotkut kaskaat kuulostavat yöaikaan ihan auton varashälyttimeltä ja niiden meteli voisi herättää kuolleetkin. Amazonia eli Amazonin sademetsä on Euroopan kokoinen. Manaukseen pääsee Brasilian puolelta vain lentäen kilometriä Rio de Janeirosta tai veneellä Amazonjokea pitkin. Belémistä Atlantin rannikolta on matkaa kilometriä, 5 päivän venematka. Boca do Jumaan pääsee Manauksesta helpoiten näin: Liftaa veneellä tai autolla kohtaan, jossa Rio Negro kohtaa Amazonjoen. Ylitä 14 kilometriä leveä joki lossilla Careiroon. Sitten linja-autolla etelään noin 40 kilometriä BR319-tietä Rio Aracan ylittävälle sillalle. Sen jälkeen veneellä vastavirtaan Rio Mamori -joelle, käänny siinä itään. Jatka jokea pitkin Juma-järven suustolle. Ennen tällainen matka olisi kestänyt päiviä. Intiaanit olisivat seuranneet joka aironvetoa rannalta ja sillä tuulella ollessaan ampuneet meitä kurareen kastetuilla myrkkynuolilla. Mutta nykypäivän perämoottoreilla vauhti on helposti 30 solmua, joten matka-aika on pari tuntia, jollei mitään yllättävää satu. Ja tapaamamme ihmiset ovat kohteliaita eivätkä kanna jousia selässään. He valittavat korkeaa bensiinin hintaa eikä kukaan enää kulje veneellä ilman kunnon syytä. Ääretöntä tasamaata On valtavaa tuntea anakondan voimat. Ehkä tämä oli tarpeeton kuva, mutta huolehdimme tarkasti, ettei käärmelle aiheutunut vahinkoa. Juma on Amazonian lukemattomia järviä, 11 kilometriä pitkä. Boca do Jumassa ( Juman suussa ) jokitörmä on korkea, ehkä 20 metriä. Se on paljon alueella, joka on niin tasaista, että Pohjanmaakin vaikuttaa vertailussa alppimaisemalta. Ja se selittää, miksi asutus sijaitsee juuri täällä. Joenpinnan noustessa suunnattomat alueet joutuvat veden alle. Mutta Boca do Juman korkeuksiin vesi ei yllä. Sinne voi pystyttää rakennuksia ja luottaa niiden myös säilyvän. Vedenpinnan korkeus vaihtelee enimmillään 14 metriä. Vesi on korkealla varsinkin parin tuhannen kilometrin päässä Andien korkeille vuorille lankeavien talvisateiden (meidän kesällä) seurauksena. Sateet virtaavat äärettömän monia mutkittelevia vesistöjä pitkin kerääntyäkseen lopuksi Amazonjokeen, jonka laajuutta on vaikea tajuta. Viidakkoa on tämän vuoksi kahdenlaista: sitä joka joutuu tulvan alle ja sitä joka ei joudu. Kasviston osalta ero on suuri. Molemmille kasvillisuustyypeille on yhteistä, ettei niissä muodostu varsinaista multaa. Valo ja rehevyys ovat ylhäällä puiden latvoissa. Maantasalla on pimeää ja niukkaa. Sade huuhtoo pois alas putoavat kuolleet organismit tai ne joutuvat muiden ravinnoksi. Kohta kun puunrunko on kaatunut, siinä kiemurtaa tuhansia pieniä juuria imemässä ahnaasti sen ravintoa. Viljelysmaan perustaminen viidakkoon ei siis ole helppoa. Toisaalta intiaanit ovat eläneet täällä vuosituhansia ilman maataloustuotteita. He ovat eläneet äärettömästä kalaja riistatarjonnasta eikä heillä ole ollut mitään syytä varastoida ruokaa. Tilapäisesti alueella vierailevana eurooppalaisena alkaa helposti puhua joen kauneudesta ja lajien moninaisuudesta. Mutta Amazonin intiaanit eivät ymmärrä, mitä niillä tarkoitetaan. Täällä viidakkoa kuvataan sen perusteella, mihin sitä voi käyttää. Tuosta puunoksasta voi tehdä jousia. Tuo puunrunko sopii hyvin kanootiksi kaiverrettavaksi. Tuota kaarnaa voi käyttää lievittämään kipua. Eläimet tapaavat piileksiä tuossa puun latvassa. Hylätty äidinkieli Uuteen aikaan kuuluu, että lähes kaikki tämän alueen intiaanit, mura-intiaanit, ovat hylänneet vanhan kielensä; sitä puhuu enää vain ihmistä. Useimpien äidinkieli on portugali. Tosin se sisältää niin paljon intiaanikielisiä ilmaisuja, että on epävarmaa, ymmärrettäisiinkö sitä Brasilian eteläosissa. Gerry Hardyn tarina on kuin vanhanajan poikien seikkailukirjasta. Hänen isänsä on manchesteriläinen engelsmanni, joka lähti sodan jälkeen katkerana sotaveteraanina etsimään kultaa Brittiläisestä Guayanasta. Kultaa hän ei löytänyt, mutta kylläkin intiaaninaisen vuorilta. Puolen vuosisadan jälkeen he asuvat edelleen guayanalaisessa intiaanikylässä. Heidän neljä lastaan ovat hajaantuneet maailmalle: USA:han, Englantiin, Venezuelaan ja Brasiliaan. Gerry lähetettiin kouluun Rio de Janeiroon, mutta hän hakeutui ylioppilastutkinnon jälkeen Amazoniaan ja löysi Cleiden, tulevan vaimonsa, Boca do Jumasta. Britti-isänsä vuoksi Gerry on EU:n kansalainen, vaikka ei ole koskaan käynyt Euroopassa, ja intiaaniäitinsä vuoksi hän laskee itsensä mura-kansan jäseneksi. Yritteliäisyydellä ja klassisella brittiläisellä suunnittelulla Gerry on muuttanut Boca do Jumaa. Siellä asuu nykyään 18 ihmistä, ja yhden asuntolaivan yhdistetty kauppa ja baari toimii laajan alueen kokoontumispaikkana. Joentörmältä löytyy mm. maniokkitehdas, sikafarmi, tanssipaikka ja ulkovessa. Asuntolaivoja on kolme ja ne on ankkuroitu joelle riviin suunnattomiin tuk- 32 katternö katternö 33

18 Gerry Hardy näyttää, miten viidakon kasveista punotaan köyttä. Viidakko on samalla kertaa antelias ja säälimätön. Joidenkin kasvien myrkyt voisivat tappaa kokonaisen armeijan ja samassa metsässä kasvaa lukuisia lääkekasveja. Yksi Amazonin 1100 sivujoesta. Vesistöt ovat samaan aikaan kulkuväyliä ja asuinpaikkoja. Alligaattorit vaanivat kaikkialla, näennäisen laiskoina ja lähes elottomina, kunnes ne ampaisten iskevät saaliiseensa. Onnekkaat voivat nähdä vaaleanpunaisen delfiinin uivan ohitse. keihin, jotka säilyvät vedessä lahoamatta sata vuotta. ( Maissa ne lahoaisivat 5 vuodessa. ) Tämä on järkevin ratkaisu, sillä nyt asunnot voivat laskea ja nousta vedenpinnan tahtiin. Lisäksi veden päällä asuminen suojaa pikkuötököiltä, Gerry sanoo. Boca do Juman klaanin keskushahmo on Eladie, Gerryn anoppi. Eladiella on 14 lasta, 11 elossa. 7 asuu lähistöllä, 4 Manauksessa. Kaksi lapsista kuoli jäykkäkouristukseen, yksi todettiin syntyessä epänormaaliksi ja jätettiin kuolemaan. Se olisi voinut olla myös Eladien toisen lapsen, Neiden, kohtalo, sillä Neide on henkisesti jälkeenjäänyt eikä puhu normaalisti. Mutta hänessä ei näkynyt vastasyntyneenä vikaa ja siksi hän sai elää, Gerry kommentoi. Neidellä oli onnea syntyessään juuri tähän perheeseen. Monissa muissa hänet olisi karkotettu. Täällä hänellä on oma paikkansa ja hän saa hoitaa helppoja askareita. Neide on välitön ja vilpitön, rakastaa lapsia, nauraa usein ja viettää olosuhteisiin nähden hyvää elämää. Neide asuu keskimmäisessä asuntolaivassa yhdessä äitinsä ja kahden naimattoman siskonsa, Simonen ja Cleuman kanssa. Neljä sisarusta asuu perheineen naapuriveneissä tai lähiympäristössä. Eladiella on kuusi lastenlasta: Brenda, Erica, Diego, Jacqueline, Andreza ja Altemar, iältään 1 10 vuotta. Gerry ja Cleide ja heidän lapsensa Natasha (6v) ja Gerry Junior (4v) pitävät pääasuntonaan isoa vuokrataloa Manauksessa, jossa Cleidella on naapurikiinteistössä ompelimo. Mutta he käyvät usein Boca do Jumassa ja Gerry on käytännössä suvun päämies, vaikka onkin tullut sukuun naimakaupan kautta. Mukavaa ja käytännöllistä Elämä asuntolaivoilla on mukavaa ja käytännöllistä. Laivat ovat tilavia: keittiö, olohuone ja makuuhuone. Seinien koukkuihin voi ripustaa monet riippumatot, joissa vieraat viihtyvät. Keittiössä on kaasuhella ja ruokakomerossa mm. suolaa, mausteita ja kuivattua kalaa. Kaupassa/baarissa on jopa jäälaatikko, jossa säilytetään varsinkin oluttölkkejä. Vesi otetaan suoraan joesta, jossa myös astiat pestään. Kaikki juomavesi kulkee Gerryn hankkiman hiilisuodattimen läpi. Mutta hän on päättänyt, ettemme me tilapäiset kävijät saa juoda jokivettä ja hän kuljettaa meille lähdevettä 25 litran kanistereissa. Perusravinto saadaan joesta. Muutamassa minuutissa saaliiksi nousee vaihteleva kalamenyy. Joessa on 22 piraijalajia, ja ne nappaavat aina parissa sekunnissa. Niitä on kuitenkin hankala saada ylös, sillä ne osaavat ilmiömäisesti napata syötin tarttumatta koukkuun. Amazonin jokiverkostossa on noin kalalajia. Paljain silmin näkee pitkien mustien varjojen liukuvan vedessä ja uidessa tuntee, kuinka kalat käyvät uteliaasti nuuhkimassa jalkoja. Aivan erityinen asema on prarucunilla, maailman suurimmalla makeanveden kalalla, joka voi kasvaa 3-metriseksi ja painaa yli 100 kg. Suuria prarucunin kimpaleita riippuu kuivumassa talon päädyssä. Joen toisella puolella laiduntaa 12 lehmää. Kuusi antaa maitoa ja ne lypsetään joka ilta. Vasikat saavat juoda aamumaidon. Gerry on tuonut lehmät uutuutena alueelle ne ovat viidakossa harvinaisia saadakseen täydennystä normaaliin kala- ja maniokkiruokavalioon. Mutta lehmienpito ei kannata ja Gerry suunnittelee myyvänsä ne piakkoin. Uhka Amazonin sademetsiä kohtaan Gerry on kymmenkunta vuotta ollut vahvasti kiinnostunut ekologiasta. Hän on mm. hankkinut kokoelman Amazonin sademetsien uhkakuvista kertovia kirjoja. Mutta hän tuhahtaa monille niistä. Niiden kirjoittajat eivät tiedä, mistä puhuvat. Monet heistä työskentelevät eri järjestöissä Lontoossa tai New Yorkissa eivätkä aina ole edes käyneet Amazoniassa. He tuntuvat kirjoittavan teoksiaan saadakseen rahastot ja laitokset myöntämään heille avustuksia, kuuluu Gerryn railakas yhteenveto. Toki tuho on viidakossa ollut melkoista monin paikoin, varsinkin ja 1980-luvuilla, kun Brasilialle myönnettiin miljardeja kansainvälistä pääomaa Amazonin rikkausten hyödyntämiseen. Mutta lainananto keskeytettiin, kun maa kulki kohti vararikkoa samalla kun kritiikki sademetsien tuhoa kohtaan voimistui USA:ssa. Ja viidakko alkoi nopeasti vallata menettämiään alueita takaisin. 7 8 vuoden kuluttua hakkuualueen kasvillisuus on yhtä rehevää kuin ennen hakkuita, ja 25 vuoden kuluttua biologinen tasapaino on palautunut, Gerry toteaa. Hän mainitsee BR319 eli Manauksen ja Porte Velhon välille v avatun valtatien, suoraan viidakon läpi, jonka silloinen sotilashallitus rakensi suunnattomin kustannuksin. Nykyään vain 100 kaikkiaan 900 kilometriä:stä on ajettavassa kunnossa. Sillat ovat ajelehtineet matkoihinsa, kasvillisuus on murtanut asfaltin. Niin kauan kun Brasilian talous on heikko, Amazonin sademetsillä ei ole mitään hätää, kuuluu Gerryn loppupäätelmä. Hän esittelee meille Boca do Jumon ympäristöä. Kaskiviljelyä harjoitetaan yleisesti mutta tarkkojen sääntöjen mukaan. Vain pieniä alueita kasketaan. Kannot ja juuret jätetään paikoilleen sitomaan maata. Suuret puut jätetään rauhaan. Tuhkasta saa yhden, ehkä kaksi hyvää satoa. Myöhemmin alueella voi kasvattaa esimerkiksi banaaneja. Apinat syövät niistä puolet. Mutta ei se haittaa, sillä banaaneja riittää kuitenkin kaikille, Gerry toteaa. Maniokki on joka tapauksessa tärkein. Se on juurimukula (kuin pitkulainen peruna), äärimmäisen ravintorikas, mutta samalla äärimmäisen myrkyllinen. Se tihkuu syanidia, ainetta, jolla Agatha Christie yleensä nitisti uhrinsa. Kokeilemme Boca do Juman maniokkitehtaalla myrkyn poistamista juurista ja havaitsemme pian olevamme keskellä moni- 34 katternö katternö 35

19 mutkaista ja vaikeaakin prosessia. Jauhamme, pesemme ja puristamme juurimukulat ja kuivaamme ne lopuksi tulen yllä pannulla. Siinä vaiheessa maniokki on rapeaa ja hyvää, kuin mysliä. Ravitsevampaa ruokaa ei ole. Mutta voi kyllä miettiä, miten monta uhria maniokki vaati ennen kuin intiaanit oppivat syanidin poiston, Gerry sanoo. MANIOKIN KUORINTAA. Maniokkia viljellään monessa osassa maailmaa. Se tunnetaan usein kassavan nimellä, mutta se on peräisin täältä Amazoniasta. Mukulat ovat hyvin ravintorikkaita, mutta tihkuvat syanidia (sinihappoa), joka täytyy poistaa ennen ruoanlaittoa. Vaarallista elämää Suomen terveysviranomaiset eivät hyväksyisi Amazonin sademetsää ihmisen elinympäristöksi. Turvallisuus elämän ehtoossa on tuntematon käsite. Kukaan ei usko elävänsä erityisen vanhaksi. Gerrykin, vaikka on 37v, ei pidä itseään enää ihan sopivana turistien viidakko-oppaana. Joudumme miettimään tätä erään aamupäivän viidakkoretkellä. Yhtäkkiä Gerryn kaksi koiraa alkaa haukkua jonkin matkan päässä. Hän jäykistyy, kuulee koirien haukusta niiden pelkäävän ja on varma, että ne ovat jäljittäneet jaguaarin. Meillä on aseena vain yksi viidakkoveitsi ja huomaamme, että Gerry toivoisi meidän olevan kaukana sieltä. Vaikka olemme jo tottuneet kaimaaneihin, korallikäärmeisiin ja myrkkyhämähäkkeihin ja meitä ovat purreet mm. ampiaisparvet, verijuotikkaat, muurahaisarmeijat, parantumatonta ja kuolettavaa hermosairautta eli Chagasin tautia levittävät kovakuoriaiset ja kaikkein inhottavimmat hiekkakirput, pelästymme nyt ensimmäistä kertaa tosissamme, koska näemme Gerryn säikähtävän. Hän komentaa meidät jäämään paikallemme ja ryntää koirien haukuntaa kohti. Olemme aiemmin yrittäneet olla mahdollisimman hiljaa, mutta nyt hän lähti juoksemaan ryskyen puskien läpi. Vähitellen koirat vaikenevat ja Gerry palaa näkemättä jaguaaria. Mutta nyt hän kertoo tappaneensa niitä teini-ikäisenä monta. Hän halusi moottoripyörän, mutta hänen isänsä kieltäytyi maksamasta sitä. Gerry otti yhteyttä mieheen, joka lainasi hänelle kiväärin ja maksoi 100 US dollaria jokaisesta toimitetusta jaguaarin nahasta. Jaguaarit olivat jo silloin rauhoitettuja. Mutta Gerry ampui kahdessa kuukaudessa 19 eläintä ja osti ison tuliterän moottoripyörän. Hän ajoi kolarin heti ensimmäisellä matkalla ja selvisi nipin napin hengissä. Sen jälkeen en ole ampunut jaguaareja, hän sanoo. Luonnonapteekki Jacqueline, 5v, on tottunut liikkumaan vapaasti joella. Amazonia on kuin jättimäinen luonnonapteekki, sen saimme oppia Boca do Juman metsissä ja muualla viidakossa. Ehkä tunnetuimpia puita ovat amapá ( maitopuu ) ja carapanaubá ( kiniinipuu ). Ensimmäisestä valmistetaan antibioottia, jälkimmäisestä saadaan kiniiniä. Mutta täällä on kasveja, joiden kaarnaa, mehua tai puuta voidaan käyttää kaikkeen mahdolliseen aina ripulista syöpään. Täällä on esimerkiksi kurarepuu. Jos sen kuoreen hakkaa vaon, sieltä pursuaa valkoista nestettä. Muutama tippa sitä suuhun ja kuolema seuraa. Kirurgit tuntevat aineen hyvin; sitä käytetään leikkauksissa pieninä annoksina lihasten turruttamiseen. Täällä on cipó tabuti -niminen köynnöskasvi, voimakas hallusinogeeni. Täällä on benguépuu, josta saadaan mentolia. Ja täällä on liaani, cipó d agua. Jos sen puunkaltaisen rungon katkaisee, siitä valuu vettä kuin hanasta. Puhdasta ja hyvää. Juon kaksimetrisestä liaanista litran, ehkä. Se vastaan suunnilleen tunnissa hikoamaani määrää. KUMIPUU. Intiaanien kautsu -sana tarkoittaa kuulemma itkevää puuta. Tämä puu on saanut olla rauhassa kauan. Jos kaarnaan leikkaa vakoja, puusta valuu maitiaisnestettä, joka saostuu raakakumiksi. 36 katternö katternö 37

20 Maniokista saadaan poistettua myrkky monipolvisen prosessin avulla. Jauhamme, pesemme ja puristamme juurimukulat ja kuivaamme ne lopuksi tulen yllä pannulla. Sen jälkeen maniokki on raemaista, rapeaa ja hyvää. BANAANIVILJELMÄ. Maa on kaskettu tässä jokunen vuosi sitten. Maaperä on köyhää ja tuottaa vain yhden tai kaksi satoa. Sen jälkeen se sopii hyvin esimerkiksi banaanien viljelyyn. Apinat syövät suuren osan, mutta niiltä jääneet banaanit yleensä riittävät bocalaisille. Tämä on kumipuun kotiseutua; Manaus kasvoi kumiparonien toiminnan kautta 1800-luvulla ja sai maailmankuulun oopperatalonsa, kuljetettuna sinne pieninä osina Euroopasta, länsimaisen kulttuuriperinnön ilmentymänä. Etelä-Amerikasta ovat peräisin myös esimerkiksi kahvi, kaakao, sokeri, peruna ja maissi. Ja cashewpähkinät, jotka ovat paahdettuna verratonta muonaa. Amazoniassa on paljon myös jalopuita. Näemme monia korkeita mahonki- ja almendrillopuita (brasilialainen teak), satoja vuosia vanhoja. Yksi mahonkipuu voi olla dollarin arvoinen markkinoilla. Mutta eivätkö ne ole uhanalaisia? Ei, Gerry sanoo. Ne kasvavat harvassa ja niitä ei saa täältä kuljetettua muuten kuin uittamalla. Kustannukset nousevat liian suuriksi. Viidakon kaikista mahonkipuista 90 % on tallella, hän väittää. Nopea äkillinen kuolema Kun tv:ssä näytetään Brasilian jalkapalloliigan tärkeitä otteluita, Boca do Juman asuntolaivat keinuvat pallon liikkeiden tahtiin. Kaikki miehet ovat paikalla seudun ainoan tv:n äärellä, jäävarastosta nostetaan kasa oluttölkkejä, kommentit kentän tapahtumiin ovat kovaäänisiä ja perusteellisia. Eräänä iltana seuraamme mestaruusottelua Grêmion ja Portuguesan välillä. Grêmion on voitettava 2 0 noustakseen Brasilian mestariksi ja sen se tekee! Ratkaiseva maali tulee vain kuusi minuuttia ennen ottelun loppua. Kaikki täällä kannattavat Portuguesaa, mutta kukaan ei protestoi oikeudenmukaisena pidettyä tulosta. Kesken ottelun todistamme meidän mielestämme huomattavasti suurempaa draamaa. Paikalle saapuu kovaa vauhtia vene ja vaikeasti loukkaantunut mies nostetaan naapuritaloon. Hän vuotaa runsaasti verta ja haavoja on joka puolella. Gerryn käly Simone ryhtyy toimiin. Hoitona on haavojen pesu sitruunalla ja jäähdyttäminen jäällä. Sen jälkeen Simone ompelee muutaman haavan karkealla langalla miehen valittaessa kovaan ääneen. Kukaan tv:n ääressä kököttävistä miehistä ei keskeytä katsomista ottaakseen selvää mitä on tapahtunut, mutta puoliajalla he lähettävät matkaan tiedustelijan, joka pian kertoo, että mies oli ajanut yksin veneellään hyvin kovaa, vene oli keikahtanut ympäri, potkuri leikannut häntä pahasti päähän ja kylkeen ja ruhjonut käden. Liian monta olutta, miehet päättelevät syyksi. Mutta luultavasti hän selviää, tiedustelija ennusti. Miehet kohauttavat olkapäitään. Sellaista sattuu. Naiset päättävät, että loukkaantunut on vietävä Manauksen sairaalaan. Niinpä ottelun jälkeen loukkaantunut nostetaan veneeseen ja Simone ja veneenkuljettaja lähtevät matkaan Manausta kohti. Meitä hirvittää matka, joka heillä on edessään. Pimeässä. Saamme myöhemmin tietää, että Gerry oli hyvin energisesti patistanut sukulaisiaan hankkimaan ammattikoulutuksen. Simonen hän oli ylipuhunut käymään sairaanhoitajakurssin. Niinpä Simonen talolle kulki nyt tasainen virta sairaita ja loukkaantuneita. Toivoo kriisiä Miltä Boca do Juman tulevaisuus sitten näyttää? Kunpa Jumala antaisi Brasilian talouskriisin jatkua. Se on paras tae sille, ettei viidakkoa raiskata ja tuhota, Gerry Hardy sanoo. Viittaus Jumalaan on ironinen. Hän ei pahemmin arvosta kristinuskon edustajia. Papit inhoavat tänne tuloa. He saapuvat vain kolmessa tapauksessa: kastamaan, vihkimään avioliittoon ja vaatimaan rahaa. Mutta lähetystyöntekijät ovat ahneimpia, hän lisää. Lähdemme viimeisenä päivänä katsomaan hautausmaata. Gerry käskee meitä kävellessämme tömistelemään maata käärmeiden ajamiseksi pois, sillä hautausmaa on niiden lempipaikka. Ristit ovat hyvin yksinkertaisia. Perheet saavat nykyään hoitaa hautaukset itse. Monet risteistä ovat pieniä, ne ovat lasten hautojen merkkeinä. Nimiä tai muita tunnistetietoja emme näe. Villikukat ovat juurtuneet kauniisti osaan aluetta, muuten haudat ovat paljaita. Pyhäinpäivänä siellä sytytetään kynttilät, mutta muuten haudoilla ei käydä. Emme me tarvitse näitä ristejä kuolleillemme. Muistamme heidät kuitenkin. Ja tiedämme, että he kuten esi-isänsäkin ovat aina mukanamme, Gerry Hardy sanoo. Alaviite: Tämä artikkeli kirjoitettiin vuonna 1997 ja kuvaa silloisia oloja. Nykyään Boca do Jumassa on uutta asutusta, ja Gerry Hardy ottaa järjestelmällisemmin vastaan matkailijoita. Hänellä on myös omat kotisivut: 38 katternö katternö 39

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot