Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik /07. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik 1995-2006/07. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik /07 Loppuraportti Eeva Ratinen Tammikuu 2009

2 1.Taustaa Emmaus Helsinki ry. (aiemmin Emmaus Ystävät ry) on v rekisteröity yhdistys, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Yhdistyksen tulot saadaan keräämällä lahjoituksina käytettyjä tavaroita ja myymällä niitä omilla kirpputoreilla. Yhdistys ryhtyi jo 1970-luvun alussa tukemaan kehitysmaita lähinnä Etelä-Amerikassa, yhteistyössä sisarjärjestö Pääskyjen kanssa. Emmauksen Lauttasaaren kirpputorilla oli v tilaisuus, jossa Suomi-Mosambik -seuran edustajat Erik Sjöberg ja Ilkka Taipale kertoivat sisällissotaa käyvästä Mosambikista, jossa Erik S. työskenteli Tie- ja vesirakennushallituksen satamaprojektissa Beiran kaupungissa. Koska Suomesta lähti säännöllisesti Beiraan kontteja, mm. koneita ja muuta rakennusmateriaalia, joiden väliin jäi tyhjää tilaa, saimme TVH:lta luvan lähettää vaate- ja kenkäsäkkejä konteissa, joissa ne samalla toimivat pehmikkeinä. Beirassa tavarat jaettiin lähinnä projektin mosambikilaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Pian löysimme ruotsalaisten Emmausryhmien kautta uuden mahdollisuuden tukea mosambikilaisia. ARO 1 teki Mosambikin maaseudulla yhteistyötä valtiollisen maanviljelyorganisaation, AGRICOMin kanssa. Tavaroita vaihdettiin viljaan alueilla, joissa oli pulaa kulutustarvikkeista ja jaettiin nälästä kärsivillä alueilla kansalle. Emmaus ryhtyi 1988 lähettämään vaatteita ja kenkiä paalattuna konteissa ja sai lähetyksille myös Finnidan tukea lähetimme kolme konttia. Viimeinen tavaralähetys Agricomille lähti v. 1992, mutta vielä 1995 lähetettiin kiloa vaatteita mosambikilaiselle Amoder-järjestölle. Tavaralähetysten Agricomille päätyttyä ja kun Mosambikiin oli solmittu rauha v lokakuussa, tuli ajankohtaiseksi tehdä evaluaatiomatka. Mm. sodan takia neljä vuotta jatkunutta hanketta ei oltu käyty tarkistamassa. Varat matkaa varten oli anottu ja saatu Finnidalta. Matka toteutui lopulta alkuvuodesta Kirjastoyhteistyö 2.1. Kirjastojen tilanne Mosambikissa Portugalilaiset siirtomaaisännät eivät arvostaneet kirjallista perinnettä samalla tavoin kuin esim. englantilaiset. Minkäänlaista ammattikoulutusta kirjastotyöntekijöille ei järjestetty, ei sen paremmin Portugalin siirtomaissa kuin emämaassakaan. 1 Afrikagruppernas Riksorganisation

3 Mosambikin kansalliskirjasto perustettiin vasta vuonna 1967, kahdeksan vuotta ennen maan itsenäistymistä. Lain mukaan kaikesta Mosambikissa julkaistusta kirjallisesta aineistosta tuli toimittaa vapaakappaleet kansalliskirjastolle. Kirjaston tehtävänä oli palvella opiskelijoita ja tutkijoita, mutta v.1972 sen henkilökunnassa oli vain kaksi ammattitaitoista kirjastoihmistä, johtaja ja yksi dokumentalisti (catalogador). Maassa oli tuolloin kansalliskirjaston tietojen mukaan 145 kirjastoa, joita ylläpiti vaihtelevasti joko valtio, paikallinen hallinto, erilaiset koulut ja instituutit ja katolinen kirkko. Tietoja siitä, kuinka nämä jakautuivat, en ole löytänyt. Itsenäisyyden jälkeen, 1975, kirjastot kansallistettiin, missä yhteydessä monet niistä joutuivat pois aiemmista tiloistaan ja niiden toiminta loppui. Nykyisin kirjastolaitos toimii kulttuuriministeriön hallinnossa. Itsenäisyyssodan ja sisällissodan vaikeina vuosina monet kirjastorakennukset tuhoutuivat, ja itsenäisyyttä seuranneina kahtenakymmenenä vuotena ei kirjastosektorilla tapahtunut juuri minkäänlaista edistymistä. Yleisesti voi sanoa, että varsinkin hankkeen alkaessa, mutta myös tänä päivänä, kirjastojen status on Mosambikissa alhainen, mihin syynä on mm. väestön kouluttamattomuus, alhainen lukutaitoprosentti ja se, että materiaali on portugalinkielistä, jota varsinkin maaseudulla vain harvat osaavat lukea. Myös kirjallisen tradition puute ja vähäinen tieto kirjastojen toiminnasta sekä epäkiinnostavat valikoimat yhdessä kirjastotyöntekijöiden heikon koulutustason kanssa myötävaikuttivat siihen, ettei väestö ollut kiinnostunut kirjastoista. Kirjastolaitoksen kehittämistä hidastaa myös se, että monet poliitikot ja virkamiehet ovat yllättävän tietämättömiä kirjastojen tilanteesta maassaan tai eivät ole siitä kiinnostuneita Yhteistyön alku Nampulassa Kontaktit Suomi-Mosambik -seuraan olivat jatkuneet, ja vuonna 1992 Emmaus Helsinki antoi raha-avustusta seuran ylläpitämälle Beiran kirjastohankkeelle ( ). Emmaus Helsinki oli SM-seuran jäsen ja Agricom- lähetyksiä 90-luvun alusta hoitanut Eeva Ratinen toimi seuran hallituksessa. Emmaus Helsinki ry:n hallitus päätti, että evaluaatiomatkalle lähtee E.R. Koska tavaralähetykset oli päätetty lopettaa eikä haluttu katkaista pitkäaikaista kontaktia maahan, joka kymmenvuotisen sodan jäljiltä oli suuresti avun tarpeessa, päätettiin käyttää matkaa hyväksi ja etsiä uusi yhteistyökumppani.

4 Mosambikissa oli tuolloin suomalaisia, KEPAN värväämiä kehitysjoukkolaisia mm. Nampulassa. Erik Sjöberg työskenteli nyt Ympäristöministeriön projektissa Nacalassa ja kävi usein Nampulassa, jossa asui suomalaisen lääkärin, Helene Stuckeyn, luona. Helene otti portugalinkielen tunteja opettajalta nimeltään António Lucas Pilale, joka oli opettajantyönsä ohella myös Nampulan kirjaston (Biblioteca Provincial de Nampula, BPN) johtaja. Kirjastossa toimi vapaaehtoisena tanskalainen kirjastonhoitaja Aage Riis (MS), joka oli yhdessä Pilalen kanssa laatinut suunnitelman läänin kirjastoverkon uudelleenrakentamiseksi sodan jäljiltä ja tukianomuksen budjetteineen. 2 Erik Sjöberg suositteli Nampulan kirjastoa mahdolliseksi Emmauksen uudeksi tukikohteeksi ja esitti, että Pilalen ja Aage Riisin laatima suunnitelma sopisi hyvin Emmauksen kaltaiselle pienelle järjestölle, koska se oli pienimuotoinen, helposti toteutettava eikä vaatinut suuria panoksia. Hän uskoi myös, että yhteistyö johtaja Pilalen kanssa toimisi, koska tämä oli älykäs ja tarmokas ja mosambikilaiseksi hyvin koulutettu. Pilalen lisäksi vain Maputon Kansalliskirjaston johtajalla oli koko maassa jonkinlaista kirjastoalan koulutusta. Sovittiin, että evaluaatiomatkaan liitetään käynti Nampulassa ja tutustuminen kirjaston tilanteeseen ja elvytyssuunnitelmaan. Emmaus Helsinki ry maksoi matkan tämän osuuden. Matkan seurauksena ja Eeva Ratisen matkaraportin perusteella Emmaus Helsinki ry:n hallitus päätti ryhtyä tukemaan välittömästi Nampulan kirjastoverkoston uudelleen rakentamista Hankkeen eteneminen Vuodet Jo samana vuonna, 1993, ryhdyttiin toteuttamaan ensimmäistä osaa kirjaston laatimasta suunnitelmasta. Biblioteca Provincial de Nampula (BPN) toimi kauniissa Nampulan kulttuuritalossa (Casa da Cultura). Tilat olivat suuret ja valoisat, mutta aineisto oli epäkiinnostavaa ja auttamattoman vanhentunutta, joten kirjastossa oli vähän kävijöitä. Kalusteita oli tuskin lainkaan, ja henkilökunta oli kouluttamatonta. Työntekijät oli vain osoitettu kirjastoon töihin, eikä töitä juuri ollut, kun ei ollut asiakkaitakaan. Laitakaupungilta oli raskas ja pitkä kävelymatka keskustassa sijaitsevaan kirjastoon Perustettiin Biblioteca Móvel, liikkuva kirjasto, joka tarkoittaa, että vietiin lukollinen kirjalaatikko viikoksi kerrallaan tiettyyn bairroon, savikylään kaupungin 2 Project to Re-establish the Network of Libraries in the Nampula Province, Aage Riis 1993

5 laidalla. Virkailijat liikkuivat Casa da Culturan ja näiden välillä polkupyörillä. Laatikoita oli viidessä eri pisteessä aina viikon kerrallaan. Kirjastorakennukseen hankittiin kalusteita, ja kustannettiin kirjaston johtajan matka pääkaupunkiin ostamaan kirjoja ja niiden lentorahti Nampulaan. Kirjastoon hankittiin saatavilla olevat sanomalehdet, mikä lisäsi huomattavasti asiakasmääriä. Samana vuonna elokuussa Suomi-Mosambik -seura Inger Bäcksbackan aloitteesta järjesti joillekin mosambikilaisille kirjastonhoitajille opintomatkan Zimbabween, jossa toimi hyvä rural library network, maaseudun pikkukirjastojen verkko. Samalla oli mahdollisuus osallistua Hararen kirjamessuille. Emmaus kustansi Pilalen tälle matkalle, Aage Riis oli mukana omalla kustannuksellaan. Tästä matkasta poiki idea ryhtyä toteuttamaan pikkukirjastoverkostoa Nampulan läänissä, ja vuonna 1994 alettiin perustaa koulujen yhteyteen pieniä Book Box - tyyppisiä kirjastoja, joissa oli lähinnä oppikirjoja ja lastenkirjoja, mutta jonkun verran myös muulle väestölle tarkoitettuja teoksia. Yksi kunkin koulun opettajista koulutettiin kirjastonhoitajaksi. Näitä kirjastoja oli aluksi viisi. (Murrupula, Namapa, Alua, Nacaroa ja Rapale). Hankkeen vastuuhenkilöinä Mosambikissa olivat tänä aikana António Pilale ja Aage Riis, Helsingissä Eeva Ratinen ja Taru Vuori. 3 Vuodet (-07) Vuonna 1995 kirjastohankkeelle myönnettiin ensimmäisen kerran valtion hanketukea, mk, siihen asti Emmaus oli rahoittanut kirjastoa omin kirpputorivaroin ja prosenttiliike-lahjoituksin. Rauhan vähitellen vakiintuessa ja olojen palatessa normaaliksi Emmaus katsoi tärkeäksi parantaa väestön valmiuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Kansalaisten tiedon määrän ja tason lisäämisessä sekä yhteiskunnallisen tietämyksen ja käytännön valmiuksien hankkimisessa kirjastoilla katsottiin olevan tärkeä rooli. Vuonna 1995 kirjastoon hankittiin noin kirjaa ja tilattiin sanoma-ja aikakauslehtiä. Läänin muiden kaupunkien, Nacalan, Angochen ja Ilha de Mosambikin yleisiin kirjastoihin alettiin myös hankkia kirjoja ja kalusteita, remontoida vuotavia kattoja jne. Näiden toimien tuloksena kirjastojen kävijämäärät alkoivat nopeasti kasvaa ja myös kirjastovirkailijoiden määrää lisättiin. 3 Vuodesta 1996 lähtien vain Pilale ja Ratinen

6 Vuosi 1996 oli tapahtumarikas hyvässä ja pahassa. Vuoden alussa pääkirjasto joutui kodittomaksi. Casa da Culturan talo oli aikoinaan otettu valtion käyttöön katoliselta kirkolta, ja se jouduttiin luovuttamaan muun kirkolta takavarikoidun omaisuuden kanssa takaisin. Tiloihin perustettiin yliopisto. Kirjat ja kalusteet pakattiin väliaikaisvarastoon tai siirrettiin entisen Biblioteca Móvelin tilalle syntyneisiin pysyviin laitakaupungin kirjastopisteisiin, jotka palvelivat asukkaita keskeytymättä. Väliaikaisratkaisuna pystytettiin Nampulan kulttuurihallinnon rakennuksen pihalle sementtilattiainen katos, alpendre, jossa lukijat saivat suojan auringolta ja sateelta. Katoksen kustansi Kepa, joka käytti tarkoitukseen kenttätoimiston mikroprojektimäärärahoja koordinaattori Laura Torvisen aloitteesta, ja sementtilattian kulttuurihallinto. Samasta rakennuksesta löytyi työhuone Pilalelle ja kaksi pientä varastohuonetta kirjoille. Yhteistyö Kepan kanssa oli alkanut jo vuonna Eeva Ratisella oli yhteyksiä Kepan työntekijöihin ja kehitysjoukkolaisiin Mosambikissa Suomi-Mosambik-seuran kautta, ja Kepan hallituksen jäsenenä myös Helsingin toimiston työntekijöihin. Molemmat tahot suhtautuvat hyvin myönteisesti Emmauksen yhteistyöhankkeeseen alusta alkaen. Vuonna 1995 Mosambikin maavastaava Helsingin toimistossa, Sirpa Mallea, ehdotti että kirjasto esittäisi yhteistyötä Kepalle saadakseen Nampulaan kirjastoalan kehitystyöntekijän lähinnä tekniseksi avuksi kouluttamaan virkailijoita. Pilale ja Riis laativat anomuksen Kepan hallitukselle, ja Kepan vuoden 1996 toimintasuunnitelmaan hyväksyttiiin uusi avaus: kirjastoalan yhteistyö Mosambikissa. Päätettiin rekrytoida maahan kaksi suomalaista kirjastonhoitajaa, toinen kansalliskirjastoon Maputoon ja toinen Biblioteca Provincial de Nampulaan. Emmaus Helsingin edustaja sai olla mukana valintaprosessissa Nampulan kirjaston osalta, ja tehtävään valittiin kirjastonhoitaja Kristiina Asp, jolla oli aiempaa kokemusta työskentelystä Afrikassa. Hän oli tehtävässä huhtikuusta 1996 vuoden 1998 loppuun, ja hänen panoksensa kirjaston kehittämisessä oli monella tapaa ratkaisevan tärkeä, vaikkakin hän joutui aloittamaan työnsä vaikeissa olosuhteissa ilman fyysistä kirjastorakennusta. Kristiina Aspin aikana mm. aloitettiin naisten lukutaitohankkeita poliittisten naisjärjestöjen kanssa, pidettiin työpajoja koululaisille, pantiin pystyyn näyttelyitä, kutsuttiin kirjailijavieraita. Kristiina pani myös alulle yhteistyön kirjaston ja paikallisten taiteilijoiden, tanssijoiden ja muusikoiden kanssa. Järjestettiin

7 suosittuja kulttuuri-iltoja, joissa kirjasto sai paljon radio- ja lehtijulkisuutta. Tärkeintä oli kuitenkin kirjastotyöntekijöiden koulutus aivan käytännön asioissa kuten kirjojen käsittelyssä, mutta myös yleistiedon lisääminen, niin että virkailijat osasivat neuvoa yhä koulutetumpaa asiakaskuntaansa. Nampulaan avautui luvulla kovassa tahdissa uusia keskiasteen ja korkeampia oppilaitoksia, kaksi yliopistoa ja opettajaseminaari jne. ja kirjastossa syntyi suurta kysyntää varsinkin tietokirjoista. Nampulan kirjastossa järjestettyihin aluksi Kristiina Aspin (ja K.A:n palattua kotimaahan Kepan yhteystoimitsija Tarja Valtosen) koulutuksiin ja erillisiin viikon kestäneisiin kursseihin osallistui myös joidenkin muiden pohjoisessa toimivien kirjastojen työntekijöitä esim. Pemban kirjastosta ja AROn tukemasta koulukirjastosta. Nämä järjestöt maksoivat itse työntekijöittensä kulut. Vuonna 1997 panostettiinkin erityisesti henkilökunnan koulutukseen: yksi kirjaston virkailijoista osallistui Emmauksen kustannuksella kansalliskirjaston järjestämään kuukauden pituiseen koulutukseen Maputossa. Palattuaan Nampulaan hän jakoi eteenpäin kurssilla oppimaansa heinäkuussa pidetyn viikon mittaisen pohjoisen alueen kirjastokurssin 22:lle osanottajalle. Kristiina koulutti ja opasti lääninkirjaston henkilökuntaa jatkuvasti ja tuotti myös portugalinkielistä materiaalia opetuksen tueksi. Kahden hengen ryhmissä annettu koulutus käsitti aineiston tuntemusta, indeksointia, lehtiarkiston perustamista, luettelointia jne. Kirjaston johtaja Pilale matkusti Emmauksen tuella yhdessä Kristiinan kanssa lyhyelle kiertomatkalle Zimbabween tutustumaan ja solmimaan hyödyllisiä kontakteja naapurimaan kirjastoväkeen. Syyskuussa Pilale osallistui kansainväliseen kirjastokokoukseen Kööpenhaminassa. Hänen matkansa sinne maksoi Danida. Emmaus pyysi Pilalea samalla matkalla vieraakseen Helsinkiin ja kustansi matkan Kööpenhaminasta. Järjestimme Töölön kirjastossa yleisötilaisuuden, jossa Pilale kertoi Nampulan kirjastohankkeesta salin täydelle yleisölle. Hänelle järjestyi myös tilaisuus vierailla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa toimittiin yhä väliaikaisissa tiloissa, vaikka kävijämäärät kasvoivat jatkuvasti. Nampulan läänissä toimi alpendren lisäksi kaksi pientä sivukirjastoa sekä Angochen, Nacalan ja Ilha de Mocambikin kirjastot. Uusia kyläkouluihin sijoitettuja pikkukirjastoja avattiin 1998 kahdeksan kappaletta, mikä nosti niiden määrän

8 kuuteentoista. Muhalan lähiössä järjestettiin yhteistyössä koulun kanssa yleisen kirjaston ajokortti -niminen tempaus, johon osallistui n. 50 koululaista opettajineen. Kurssin aikana jokainen lapsi mm. askarteli pienen kirjan, kirjoitti tarinan ja kuvitti sen piirroksin. Kirjastohanke sai sekä paikallista että valtakunnallista julkisuutta ja huomiota tällaisten tapahtumien, pikkukirjastojen juhlallisten avajaisten ja naisten lukutaitohankkeiden tiimoilta. Radio oli paikalla aina, kun kirjastossa tapahtui, ja suurin päivälehti Noticias uutisoi näyttävästi kirjastohankkeesta. Monapossa Mosambikin itsenäisyyspäivänä uuden pikkukirjaston avasi maan varatyöministeri. Kepa kustansi samassa yhteydessä pidetyn kulttuuri-illan, jossa esiintyi paikallisia tanssijoita ja muusikoita. Ilha de Mocambikilla järjestettiin toinen lukutaitokurssi naisille yhdessä paikallisen naisjärjestön kanssa. Kaksi kuukautta kestäneeseen kurssiin osallistui 22 naista. Vuoden lopussa päättyi Kristiina Aspin pesti Nampulassa ja hän palasi kotimaahan aktiivisen ja hedelmällisen kaksi ja puoli vuotta kestäneen Nampulan-kautensa jälkeen. Vuodesta 1999 yhteyksiä kirjaston ja Emmaus Helsingin välillä hoidettiin lähinnä Kepan yhteystoimitsijan ja kenttätoimiston avulla. Toiminta alkoi olla vakiintunutta, kirjoja ostettiin Maputosta, järjestettiin yksi viikon pituinen koulutusjakso koko läänin kirjastoväelle, jatkettiin lasten ja naisten lukutaitohankkeita jne. Päivä- ja aikakauslehtitilaukset maksettiin alkuvuodesta Emmauksen varoin, loppuvuodesta Suomen edustusto Maputosta ryhtyi maksamaan osan lehdistä, ja näin säästyneillä varoilla voitiin tehdä välttämättömiä korjauksia ja hankkia uusia kalusteita Monapon ja Nampulan toimipisteisiin. Vuonna 2000 hankevastaava teki evaluaatio- ja suunnittelumatkan Nampulaan. Mukana oli Kepan tuore yhteystoimitsija Tarja Valtonen. Hän oli vaikuttunut kirjastohankkeesta, ja hänen aikanaan Kepa Maputon, Emmauksen ja kirjaston yhteydet olivat vilkkaat ja säännölliset. Pääkirjaston tilanne oli hankala, koska se toimi edelleen katoksen alla kulttuurihallinnon pihamaalla ja tilat olivat kasvaneelle kävijämäärälle liian ahtaat. Lupauksia uudesta rakennuksesta oli, saimme jopa nähdä piirustukset, mutta erilaisista intressiristiriidoista, tonttipolitiikasta ym johtuen kirjasto oli saava kunnon tilat vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.

9 Monapossa kaksi vuotta toiminut pikkukirjasto oli saanut yleisen kirjaston statuksen, ja siellä tehtiin aktiivisesti työtä sekä lasten että naisten kanssa. Kaikkiaan Nampulan läänissä siis oli nyt viisi yleistä kirjastoa ja 19 pikkukirjastoa. Matkan aikana tutustuttiin kahteen pikkukirjastoon ja kolmeen yleiseen kirjastoon sekä käytettiin paljon aikaa työntekijöiden kanssa keskusteluun ja tulevan toiminnan suunnitteluun. Vuonna 2001 kirjasto sai lisää toimisto- ja työtilaa alpendren vieressä sijaitsevasta rakennuksesta ja katosta laajennettiin, niin että siihen mahtui 10 uutta pöytää, siis lisätilaa 40 lukijalle. Monapon uusi kirjasto toimi aktiivisesti, erityisen suosion saivat naisten lukutaitoryhmät. Kirjasto teki myös radioon naisille suunnattuja ohjelmia, aiheina perhesuunnittelu, HIV/AIDS, ruokavalio ja terveydenhoito, sekä lukutaidon ja kirjaston merkitys tiedon hankkimisessa. Kepan yhteystoimitsija Tarja Valtonen vieraili lokakuussa neljässä Nampulan läänin yleisessä kirjastossa ja kirjoitti perusteellisen matkaraportin, joka oli pääosin hyvin positiivinen. Ongelmia oli lähinnä Nacalan kirjastossa sen huonon sijainnin ja lyhyiden aukioloaikojen vuoksi. Tarja järjesti matkansa aikana myös hankesuunnittelu- ja arviointikoulutusta Nampulan kirjastossa. Koulutukseen osallistui sekä lääninkirjaston työntekijöitä että Kepan kumppanijärjestöjen edustajia. Suomen edustusto maksoi edelleen demokratisointimäärärahoistaan osan lehtitilauksista yleisiin kirjastoihin. Vuonna 2002 Nampulaan tehdyn suunnittelumatkan aikana kirjastonjohtaja Pilale ja hankevastaava laativat yhdessä hankesuunnitelman vuosille Sen pohjalta laadittu suunnitelma ja hanketukianomus toimitettiin UM:lle, mutta saimme vuoden 2003 alussa kieltävän vastauksen: kehitysyhteistyöosastolla ei ollut riittävästi rahaa rahoittaa kaikkia hankkeita, joihin suhtauduttiin myönteisesti, ja Nampulan kirjasto joutui ns. B-listalle odottamaan, myöntäisikö hallitus mahdollisesti lisämäärärahoja kehitystyöhön. Kirjasto ja Emmaus joutuivat hankalaan tilanteeseen, jossa suunnitelmat jouduttiin rahoituksen puuttuessa jäädyttämään ja toimintoja supistamaan. Myönteinen päätös saatiin sitten niin myöhään, että hankemäärärahoja päästiin siirtämään

10 kirjastolle vasta syyskuussa. Kaiken kaikkiaan tilanne aiheutti paljon huolta ja ylimääräistä työtä, koska suunnitelmat piti toteuttaa paljon nopeammassa aikataulussa kuin alunperin oli sovittu ja osin myös muuttamaan alkuperäisiä aikatauluja. Samaan aikaan yhteydenpito kirjastoon alkoi hankaloitua. Kepa lopetti kirjastoyhteistyönsä vuoden 2002 lopussa, ja Tarja Valtosen kausi yhteystoimitsijana lähestyi loppuaan. Kepan kirjastoyhteistyön arviointi kesällä 2003 teetätti myös paljon töitä. Mosambikilainen arvioija ei tuntenut Emmausta ja halusi lisäksi taustatietoja hankkeesta. Drafti, joka lähetettiin meille arvioitavaksi oli epätäydellinen ja joiltain osin virheellinen ja vaati paljon täydennyksiä ja korjauksia. Sähköpostiliikenne oli vilkasta Emmauksen ja Kepan toimistojen välillä sekä Helsingissä että Maputossa, mutta Nampulasta oli hankalampaa saada tietoja. Vuoden 2004 alussa, kun uusi yhteystoimitsija Katja Kari oli lähdössä käymään Nampulassa, kirjoitin hänelle pitkän ja tiukan ohjeistuksen siitä, millaisiin asioihin haluamme kirjastolta vastauksia. Osa vuoden 2003 hanketuista oli siirtynyt seuraavalle vuodelle, koska niitä ei voitu siinä tilanteessa käyttää kokonaan, mutta emme olleet saaneet uutta käyttösuunnitelmaehdotusta. Muut kirjastot toimivat vakiintuneeseen tapaan, mutta Ilha de Mosambikilla kirjastonhoitajan kuoleman takia toimipiste oli suljettu lähes koko vuoden ennen kuin uusi työntekijä löytyi. Tänäkään vuonna kirjasto ei saanut käytettyä koko hanketukea vaan osa siitä siirtyi vuodelle 2005, ja näin jatkui aina hankkeen loppuun saakka. Yhteydet kirjastoon olivat huonot, välillä aivan olemattomat, ja pyydetyt selvitykset, kuitit ja raportit myöhästyivät. Vuonna 2005 tehdyn arviointimatkan aikana kävi selväksi, että kirjaston johtaja oli siirtymässä toiseen toimeen läänin kulttuurihallinnon johtajaksi ja kirjaston johtoon tulisi toinen henkilö, jolla ei ollut samaa kompetenssia kuin Pilalella. Teimme kuitenkin vielä yhden hankesuunnitelman ja tukianomuksen, ja saimme rahoitusta vuodelle Rahat kuitenkin siirrettiin vuoden 2007 puolelle edellä kerrottujen vaikeuksien vuoksi ja lopulta palautettiin Ulkoasiainministeriölle. Voisi sanoa hankkeen kuivuneen siihen, että siinä oli molemmin puolin vain yksi

11 vastuu- ja resurssihenkilö. Nampulan lääninkirjasto on kulttuuriministeriön alaisena valtion laitos, ja suomalaisen järjestön mahdollisuudet vaikuttaa sen henkilövalintoihin ovat olemattomat. On ymmärrettävää, että johtaja Pilalen kaltainen henkilö haluaa siirtyä virkaan, joka tarjoaa hänelle paremmat tulevaisuudennäkymät ja olemme iloisia siitä, että hän vielä yliopistossa lakitieteen tutkinnon suoritettuaan 4 työskenteli vuosia kirjastossa. Toisaalta hanke oli myös jatkunut jo pitkään ja ehkä kulkenut luonnollisen tiensä päähän. Kuitenkin olisimme toivoneet, että lopettaminen olisi sujunut hallitummin. Jo vuonna 2002 Nampulassa varoitin kirjastolaisia siitä, että rahoitus voi olla katkolla. 3. Yhteistyö Suomi-Mosambik-seuran, Kepan ja lähetystön kanssa Emmaus Helsinki ry:llä on ollut onni saada kymmenen vuoden ajan tehdä yhteistyötä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa, joilla on ollut samanlaisia päämääriä ja jotka ovat olleet valmiit neuvomaan ja vaihtamaan kokemuksia. Tämä on ollut hankkeelle elintärkeää, ja siksi haluan vielä kerrata näiden yhteistyökuvioiden historiaa. Suomi-Mosambik -seuralla oli vuosina kirjastohanke Beirassa, keski- Mosambikissa. Se oli monella tavoin esikuvana ja inspiraation lähteenä Emmauksen aloittaessa yhteistyön Nampulan kirjaston kanssa. Seuran silloinen puheenjohtaja, Erik Sjöberg, toimi hankkeen alkuaikoina kuriirina Helsingin ja Nampulan välillä kuljettaen kirjeitä, dokumentteja, raportteja ja kuitteja Emmauksen ja BPN:n välillä. Hän kävi myös tarkastamassa hankkeen etenemistä ja oli mm. mukana joidenkin pikkukirjastojen avajaisissa ja kaiken kaikkiaan antoi korvaamatonta apua monessa kohdassa, sillä Emmauksen edustajalla oli mahdollisuus lähteä evaluoimaan hanketta vasta kesällä 1996, kun UM oli myöntänyt tarkoitukseen rahaa. Beiran kirjaston hankevastaava, Inger Bäcksbacka, antoi aina pyydettäessä neuvoja ja auttoi käytännön asioissa, järjesti kirjastonjohtajalle yhteyksiä Zimbabween sekä teki Kepan toimeksiannosta arvion Nampulan kirjastohankkeesta (v.1999?ei pvm raportissa) 4 Emmaus Helsinki ry rahoitti hankkeen ulkopuolisin varoin Pilalen opinnot. Ne hän hoiti iltakursseilla työnsä ohessa.

12 Kepan ja Emmauksen yhteistyö oli varsinkin alkuaikoina hyvin tiivistä. Kenttätoimiston koordinaattorit kuten Laura Torvinen, Bodil Vikström ja erityisesti Marjaana Pekkola sekä yhteistoimitsijat, varsinkin Tarja Valtonen, suhtautuivat erittäin myönteisesti kirjastohankkeeseen ja näkivät paljon vaivaa auttaakseen yhteyksien hoitamisessa kirjaston ja Emmaus Helsingin välillä sekä ohjelman ja tapaamisten järjestämisessä hankevastaavan vierailujen aikana sekä Maputossa että Nampulassa. Kepan program officer Pembassa, Federico Joao, oli suureksi avuksi evaluaatiomatkojen aikana. Kepalla oli kirjastoalan yhteistyötä Mosambikissa vuosina Tästä yhteistyöstä tehdyn loppuraportin mukaan 5 Kepan oli helppo lähteä mukaan, koska tuntui mielekkäältä lähettää kehitystyöntekijä hankkeeseen, jota suomalainen jäsenjärjestö jo tuki. Raportissa todetaan myös, että Kepa ei olisi ryhtynyt tukemaan kirjastoja Mosambikissa, ellei kahdella suomalaisella järjestöllä jo olisi ollut toimintaa tällä sektorilla. Kepa lopetti vuoden 2002 lopussa tukensa kirjastosektorille, samalla kun Kepan poliittinen linjaus myös kenttätoimistojen osalta muuttui hankkeiden tukemisesta yhä enemmän kehityspoliittisen vaikuttamisen suuntaan. Tästä johtuen ja myös toimiston jatkuvien henkilövaihdosten takia Emmauksen ja Kepan suhde muuttui vähemmän tiiviiksi. Suomen edustusto Maputossa on ollut aktiivinen kirjastoasioissa lähinnä Juhani Toivosen aikana. Hän mm. aloitti v demokratisointimäärärahoilla lehtitilaukset kaikkiin toimiviin julkisiin kirjastoihin, myös Nampulaan, jolloin Emmaus saattoi keskittyä vain joihinkin erikoislehtiin, joita lähetystön tuki ei kattanut. Hänen aikanaan rahoitettiin myös kansalliskirjaston johtajan kiertomatka maakuntien kirjastoihin. 4. Yhteenveto Hankevastaava teki arviointi- ja suunnittelumatkat Nampulaan v. 1993, 1996, 2000, 2002 ja Viimeisellä matkalla oli mukana toinen henkilö Emmauksen hallituksesta, Heta Muurinen. Yhteistyö BPN:n kanssa kesti yhteensä 13 vuotta, ja sillä oli eri arvioiden mukaan riittävästi positiivisia vaikutuksia, että voimme olla tyytyväisiä näihin vuosiin. Melko pienin panoksin on saatu aikaan toimiva kirjastoverkko läänin alueelle ja nostettu kirjastojen statusta niin, että oma kirjasto on maaseutukylissäkin ylpeyden aihe. 5 Evaluation of KEPA s Library Activities in Mozambique ( ) Final Report Fernanda Farinha, Maputo 2003

13 Kirjastovirkailijoiden arvostus on noussut koulutuksen myötä, ja heidän kykynsä auttaa ja opastaa käyttäjiä on aivan toista luokkaa kuin hankkeen alussa. Nampulan läänin pikkukirjastoista on kehittynyt opetusministeriön alaisia koulukirjastoja, sadat koululaiset ja naiset ovat osallistuneet lukutaito- ja muihin opetusryhmiin jne. Kirjastohankkeen rahoitus: Valtion hanketuki Emmaus omavastuu mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk ! 3.724! ! 5.000! ! 5.200! ! 5.400! ! siirto v:lta ! ! myöntö: siirretty kokonaisuudessaan vuodelle 2007 ja lopulta v palautettu Um:lle 6 koostuu kirpputorituloista ja vuosina prosenttilikkeen keräystuloista

14

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Anu Frosterus jätti yhdessä muiden Karkkilan vihreät valtuustoryhmän valtuutettujen kanssa seuraavan valtuustoaloitteen:

Anu Frosterus jätti yhdessä muiden Karkkilan vihreät valtuustoryhmän valtuutettujen kanssa seuraavan valtuustoaloitteen: Kaupunginvaltuusto 42 25.05.2015 Kaupunginhallitus 131 01.06.2015 Vapaa-aikalautakunta 72 10.11.2015 Vapaa-aikalautakunta 7 02.02.2016 Kaupunginhallitus 26 15.02.2016 Kaupunginvaltuusto 11 14.03.2016 Vastaus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

Porin taidekoulun pihaprojekti

Porin taidekoulun pihaprojekti Porin taidekoulun pihaprojekti Piha oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisempaa ja toiminnallisempaa kuvataideopetusta hyödyntämällä taidekoulun pihaa ympärivuotisena opetustilana.

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014.

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014. Pöytäkirja 10/2016 1 (14) Johtoryhmä 19.10.2016 Aika 19.10.2016 klo 09:03-12:07 Paikka Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 133 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Hallitus ja toimihenkilöt Airtime ry:n johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Hannes Björninen, sihteerinä ja varapuheenjohtajana Jukka Mäennenä ja rahastonhoitajana Vesa Ulvila.

Lisätiedot

VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11

VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11 2/2011 28.4.2011 Asiat VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11 VANH 12 ELÄKELÄISYHDISTYSTEN TOIMINTA-AVUSTUS

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö 1 Luku Tarkoitus ja toimintamuodot 1 Tarkoitus Tässä oikeusapuohjesäännössä määrätään Pykälä ry:n (jäljempänä yhdistys) harjoittamasta oikeusaputoiminnasta. Oikeusaputoiminnan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET Laatinut: Pertti Heikkilä Päivämäärä: 27.9.2016 Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi Hallitustyöskentelyn itsearviointi toteutettiin

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

TASA-ARVOTOIMIKUNTA 1 (5) PÖYTÄKIRJA 1/2016

TASA-ARVOTOIMIKUNTA 1 (5) PÖYTÄKIRJA 1/2016 TASA-ARVOTOIMIKUNTA 1 (5) PÖYTÄKIRJA 1/2016 Aika Keskiviikko 3.2.2016 klo 17.00 18.24 Paikka Paikalla: Sihteeri Esittelijä Vihreiden ryhmähuone Espoonkatu 5, 02770 Espoo Teresia Volotinen, pj, Vihr. Elena

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. 07/2016 Aika: Tiistai 16.8.2016 klo 16.00 18.00 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Lähetysyhdistys Kylväjän työ Bangladeshissa Kylväjän työ Bangladeshissa aloitettiin vuonna 1976 yhden vähemmistökansan, oraonien, keskuudessa maan luoteisosassa.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kirjasto mukana OPS-prosessissa 29.10.2015 Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Koulu on kirjaston tärkein yhteistyökumppani Miksi näin? koulun kautta kirjasto tavoittaa

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tilat toimimaan - hanke

Tilat toimimaan - hanke Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1/2012 7.2.2012 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot