Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik /07. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik 1995-2006/07. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Emmaus Helsinki ry:n kirjastohanke Nampulan lääni, Mosambik /07 Loppuraportti Eeva Ratinen Tammikuu 2009

2 1.Taustaa Emmaus Helsinki ry. (aiemmin Emmaus Ystävät ry) on v rekisteröity yhdistys, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Yhdistyksen tulot saadaan keräämällä lahjoituksina käytettyjä tavaroita ja myymällä niitä omilla kirpputoreilla. Yhdistys ryhtyi jo 1970-luvun alussa tukemaan kehitysmaita lähinnä Etelä-Amerikassa, yhteistyössä sisarjärjestö Pääskyjen kanssa. Emmauksen Lauttasaaren kirpputorilla oli v tilaisuus, jossa Suomi-Mosambik -seuran edustajat Erik Sjöberg ja Ilkka Taipale kertoivat sisällissotaa käyvästä Mosambikista, jossa Erik S. työskenteli Tie- ja vesirakennushallituksen satamaprojektissa Beiran kaupungissa. Koska Suomesta lähti säännöllisesti Beiraan kontteja, mm. koneita ja muuta rakennusmateriaalia, joiden väliin jäi tyhjää tilaa, saimme TVH:lta luvan lähettää vaate- ja kenkäsäkkejä konteissa, joissa ne samalla toimivat pehmikkeinä. Beirassa tavarat jaettiin lähinnä projektin mosambikilaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Pian löysimme ruotsalaisten Emmausryhmien kautta uuden mahdollisuuden tukea mosambikilaisia. ARO 1 teki Mosambikin maaseudulla yhteistyötä valtiollisen maanviljelyorganisaation, AGRICOMin kanssa. Tavaroita vaihdettiin viljaan alueilla, joissa oli pulaa kulutustarvikkeista ja jaettiin nälästä kärsivillä alueilla kansalle. Emmaus ryhtyi 1988 lähettämään vaatteita ja kenkiä paalattuna konteissa ja sai lähetyksille myös Finnidan tukea lähetimme kolme konttia. Viimeinen tavaralähetys Agricomille lähti v. 1992, mutta vielä 1995 lähetettiin kiloa vaatteita mosambikilaiselle Amoder-järjestölle. Tavaralähetysten Agricomille päätyttyä ja kun Mosambikiin oli solmittu rauha v lokakuussa, tuli ajankohtaiseksi tehdä evaluaatiomatka. Mm. sodan takia neljä vuotta jatkunutta hanketta ei oltu käyty tarkistamassa. Varat matkaa varten oli anottu ja saatu Finnidalta. Matka toteutui lopulta alkuvuodesta Kirjastoyhteistyö 2.1. Kirjastojen tilanne Mosambikissa Portugalilaiset siirtomaaisännät eivät arvostaneet kirjallista perinnettä samalla tavoin kuin esim. englantilaiset. Minkäänlaista ammattikoulutusta kirjastotyöntekijöille ei järjestetty, ei sen paremmin Portugalin siirtomaissa kuin emämaassakaan. 1 Afrikagruppernas Riksorganisation

3 Mosambikin kansalliskirjasto perustettiin vasta vuonna 1967, kahdeksan vuotta ennen maan itsenäistymistä. Lain mukaan kaikesta Mosambikissa julkaistusta kirjallisesta aineistosta tuli toimittaa vapaakappaleet kansalliskirjastolle. Kirjaston tehtävänä oli palvella opiskelijoita ja tutkijoita, mutta v.1972 sen henkilökunnassa oli vain kaksi ammattitaitoista kirjastoihmistä, johtaja ja yksi dokumentalisti (catalogador). Maassa oli tuolloin kansalliskirjaston tietojen mukaan 145 kirjastoa, joita ylläpiti vaihtelevasti joko valtio, paikallinen hallinto, erilaiset koulut ja instituutit ja katolinen kirkko. Tietoja siitä, kuinka nämä jakautuivat, en ole löytänyt. Itsenäisyyden jälkeen, 1975, kirjastot kansallistettiin, missä yhteydessä monet niistä joutuivat pois aiemmista tiloistaan ja niiden toiminta loppui. Nykyisin kirjastolaitos toimii kulttuuriministeriön hallinnossa. Itsenäisyyssodan ja sisällissodan vaikeina vuosina monet kirjastorakennukset tuhoutuivat, ja itsenäisyyttä seuranneina kahtenakymmenenä vuotena ei kirjastosektorilla tapahtunut juuri minkäänlaista edistymistä. Yleisesti voi sanoa, että varsinkin hankkeen alkaessa, mutta myös tänä päivänä, kirjastojen status on Mosambikissa alhainen, mihin syynä on mm. väestön kouluttamattomuus, alhainen lukutaitoprosentti ja se, että materiaali on portugalinkielistä, jota varsinkin maaseudulla vain harvat osaavat lukea. Myös kirjallisen tradition puute ja vähäinen tieto kirjastojen toiminnasta sekä epäkiinnostavat valikoimat yhdessä kirjastotyöntekijöiden heikon koulutustason kanssa myötävaikuttivat siihen, ettei väestö ollut kiinnostunut kirjastoista. Kirjastolaitoksen kehittämistä hidastaa myös se, että monet poliitikot ja virkamiehet ovat yllättävän tietämättömiä kirjastojen tilanteesta maassaan tai eivät ole siitä kiinnostuneita Yhteistyön alku Nampulassa Kontaktit Suomi-Mosambik -seuraan olivat jatkuneet, ja vuonna 1992 Emmaus Helsinki antoi raha-avustusta seuran ylläpitämälle Beiran kirjastohankkeelle ( ). Emmaus Helsinki oli SM-seuran jäsen ja Agricom- lähetyksiä 90-luvun alusta hoitanut Eeva Ratinen toimi seuran hallituksessa. Emmaus Helsinki ry:n hallitus päätti, että evaluaatiomatkalle lähtee E.R. Koska tavaralähetykset oli päätetty lopettaa eikä haluttu katkaista pitkäaikaista kontaktia maahan, joka kymmenvuotisen sodan jäljiltä oli suuresti avun tarpeessa, päätettiin käyttää matkaa hyväksi ja etsiä uusi yhteistyökumppani.

4 Mosambikissa oli tuolloin suomalaisia, KEPAN värväämiä kehitysjoukkolaisia mm. Nampulassa. Erik Sjöberg työskenteli nyt Ympäristöministeriön projektissa Nacalassa ja kävi usein Nampulassa, jossa asui suomalaisen lääkärin, Helene Stuckeyn, luona. Helene otti portugalinkielen tunteja opettajalta nimeltään António Lucas Pilale, joka oli opettajantyönsä ohella myös Nampulan kirjaston (Biblioteca Provincial de Nampula, BPN) johtaja. Kirjastossa toimi vapaaehtoisena tanskalainen kirjastonhoitaja Aage Riis (MS), joka oli yhdessä Pilalen kanssa laatinut suunnitelman läänin kirjastoverkon uudelleenrakentamiseksi sodan jäljiltä ja tukianomuksen budjetteineen. 2 Erik Sjöberg suositteli Nampulan kirjastoa mahdolliseksi Emmauksen uudeksi tukikohteeksi ja esitti, että Pilalen ja Aage Riisin laatima suunnitelma sopisi hyvin Emmauksen kaltaiselle pienelle järjestölle, koska se oli pienimuotoinen, helposti toteutettava eikä vaatinut suuria panoksia. Hän uskoi myös, että yhteistyö johtaja Pilalen kanssa toimisi, koska tämä oli älykäs ja tarmokas ja mosambikilaiseksi hyvin koulutettu. Pilalen lisäksi vain Maputon Kansalliskirjaston johtajalla oli koko maassa jonkinlaista kirjastoalan koulutusta. Sovittiin, että evaluaatiomatkaan liitetään käynti Nampulassa ja tutustuminen kirjaston tilanteeseen ja elvytyssuunnitelmaan. Emmaus Helsinki ry maksoi matkan tämän osuuden. Matkan seurauksena ja Eeva Ratisen matkaraportin perusteella Emmaus Helsinki ry:n hallitus päätti ryhtyä tukemaan välittömästi Nampulan kirjastoverkoston uudelleen rakentamista Hankkeen eteneminen Vuodet Jo samana vuonna, 1993, ryhdyttiin toteuttamaan ensimmäistä osaa kirjaston laatimasta suunnitelmasta. Biblioteca Provincial de Nampula (BPN) toimi kauniissa Nampulan kulttuuritalossa (Casa da Cultura). Tilat olivat suuret ja valoisat, mutta aineisto oli epäkiinnostavaa ja auttamattoman vanhentunutta, joten kirjastossa oli vähän kävijöitä. Kalusteita oli tuskin lainkaan, ja henkilökunta oli kouluttamatonta. Työntekijät oli vain osoitettu kirjastoon töihin, eikä töitä juuri ollut, kun ei ollut asiakkaitakaan. Laitakaupungilta oli raskas ja pitkä kävelymatka keskustassa sijaitsevaan kirjastoon Perustettiin Biblioteca Móvel, liikkuva kirjasto, joka tarkoittaa, että vietiin lukollinen kirjalaatikko viikoksi kerrallaan tiettyyn bairroon, savikylään kaupungin 2 Project to Re-establish the Network of Libraries in the Nampula Province, Aage Riis 1993

5 laidalla. Virkailijat liikkuivat Casa da Culturan ja näiden välillä polkupyörillä. Laatikoita oli viidessä eri pisteessä aina viikon kerrallaan. Kirjastorakennukseen hankittiin kalusteita, ja kustannettiin kirjaston johtajan matka pääkaupunkiin ostamaan kirjoja ja niiden lentorahti Nampulaan. Kirjastoon hankittiin saatavilla olevat sanomalehdet, mikä lisäsi huomattavasti asiakasmääriä. Samana vuonna elokuussa Suomi-Mosambik -seura Inger Bäcksbackan aloitteesta järjesti joillekin mosambikilaisille kirjastonhoitajille opintomatkan Zimbabween, jossa toimi hyvä rural library network, maaseudun pikkukirjastojen verkko. Samalla oli mahdollisuus osallistua Hararen kirjamessuille. Emmaus kustansi Pilalen tälle matkalle, Aage Riis oli mukana omalla kustannuksellaan. Tästä matkasta poiki idea ryhtyä toteuttamaan pikkukirjastoverkostoa Nampulan läänissä, ja vuonna 1994 alettiin perustaa koulujen yhteyteen pieniä Book Box - tyyppisiä kirjastoja, joissa oli lähinnä oppikirjoja ja lastenkirjoja, mutta jonkun verran myös muulle väestölle tarkoitettuja teoksia. Yksi kunkin koulun opettajista koulutettiin kirjastonhoitajaksi. Näitä kirjastoja oli aluksi viisi. (Murrupula, Namapa, Alua, Nacaroa ja Rapale). Hankkeen vastuuhenkilöinä Mosambikissa olivat tänä aikana António Pilale ja Aage Riis, Helsingissä Eeva Ratinen ja Taru Vuori. 3 Vuodet (-07) Vuonna 1995 kirjastohankkeelle myönnettiin ensimmäisen kerran valtion hanketukea, mk, siihen asti Emmaus oli rahoittanut kirjastoa omin kirpputorivaroin ja prosenttiliike-lahjoituksin. Rauhan vähitellen vakiintuessa ja olojen palatessa normaaliksi Emmaus katsoi tärkeäksi parantaa väestön valmiuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Kansalaisten tiedon määrän ja tason lisäämisessä sekä yhteiskunnallisen tietämyksen ja käytännön valmiuksien hankkimisessa kirjastoilla katsottiin olevan tärkeä rooli. Vuonna 1995 kirjastoon hankittiin noin kirjaa ja tilattiin sanoma-ja aikakauslehtiä. Läänin muiden kaupunkien, Nacalan, Angochen ja Ilha de Mosambikin yleisiin kirjastoihin alettiin myös hankkia kirjoja ja kalusteita, remontoida vuotavia kattoja jne. Näiden toimien tuloksena kirjastojen kävijämäärät alkoivat nopeasti kasvaa ja myös kirjastovirkailijoiden määrää lisättiin. 3 Vuodesta 1996 lähtien vain Pilale ja Ratinen

6 Vuosi 1996 oli tapahtumarikas hyvässä ja pahassa. Vuoden alussa pääkirjasto joutui kodittomaksi. Casa da Culturan talo oli aikoinaan otettu valtion käyttöön katoliselta kirkolta, ja se jouduttiin luovuttamaan muun kirkolta takavarikoidun omaisuuden kanssa takaisin. Tiloihin perustettiin yliopisto. Kirjat ja kalusteet pakattiin väliaikaisvarastoon tai siirrettiin entisen Biblioteca Móvelin tilalle syntyneisiin pysyviin laitakaupungin kirjastopisteisiin, jotka palvelivat asukkaita keskeytymättä. Väliaikaisratkaisuna pystytettiin Nampulan kulttuurihallinnon rakennuksen pihalle sementtilattiainen katos, alpendre, jossa lukijat saivat suojan auringolta ja sateelta. Katoksen kustansi Kepa, joka käytti tarkoitukseen kenttätoimiston mikroprojektimäärärahoja koordinaattori Laura Torvisen aloitteesta, ja sementtilattian kulttuurihallinto. Samasta rakennuksesta löytyi työhuone Pilalelle ja kaksi pientä varastohuonetta kirjoille. Yhteistyö Kepan kanssa oli alkanut jo vuonna Eeva Ratisella oli yhteyksiä Kepan työntekijöihin ja kehitysjoukkolaisiin Mosambikissa Suomi-Mosambik-seuran kautta, ja Kepan hallituksen jäsenenä myös Helsingin toimiston työntekijöihin. Molemmat tahot suhtautuvat hyvin myönteisesti Emmauksen yhteistyöhankkeeseen alusta alkaen. Vuonna 1995 Mosambikin maavastaava Helsingin toimistossa, Sirpa Mallea, ehdotti että kirjasto esittäisi yhteistyötä Kepalle saadakseen Nampulaan kirjastoalan kehitystyöntekijän lähinnä tekniseksi avuksi kouluttamaan virkailijoita. Pilale ja Riis laativat anomuksen Kepan hallitukselle, ja Kepan vuoden 1996 toimintasuunnitelmaan hyväksyttiiin uusi avaus: kirjastoalan yhteistyö Mosambikissa. Päätettiin rekrytoida maahan kaksi suomalaista kirjastonhoitajaa, toinen kansalliskirjastoon Maputoon ja toinen Biblioteca Provincial de Nampulaan. Emmaus Helsingin edustaja sai olla mukana valintaprosessissa Nampulan kirjaston osalta, ja tehtävään valittiin kirjastonhoitaja Kristiina Asp, jolla oli aiempaa kokemusta työskentelystä Afrikassa. Hän oli tehtävässä huhtikuusta 1996 vuoden 1998 loppuun, ja hänen panoksensa kirjaston kehittämisessä oli monella tapaa ratkaisevan tärkeä, vaikkakin hän joutui aloittamaan työnsä vaikeissa olosuhteissa ilman fyysistä kirjastorakennusta. Kristiina Aspin aikana mm. aloitettiin naisten lukutaitohankkeita poliittisten naisjärjestöjen kanssa, pidettiin työpajoja koululaisille, pantiin pystyyn näyttelyitä, kutsuttiin kirjailijavieraita. Kristiina pani myös alulle yhteistyön kirjaston ja paikallisten taiteilijoiden, tanssijoiden ja muusikoiden kanssa. Järjestettiin

7 suosittuja kulttuuri-iltoja, joissa kirjasto sai paljon radio- ja lehtijulkisuutta. Tärkeintä oli kuitenkin kirjastotyöntekijöiden koulutus aivan käytännön asioissa kuten kirjojen käsittelyssä, mutta myös yleistiedon lisääminen, niin että virkailijat osasivat neuvoa yhä koulutetumpaa asiakaskuntaansa. Nampulaan avautui luvulla kovassa tahdissa uusia keskiasteen ja korkeampia oppilaitoksia, kaksi yliopistoa ja opettajaseminaari jne. ja kirjastossa syntyi suurta kysyntää varsinkin tietokirjoista. Nampulan kirjastossa järjestettyihin aluksi Kristiina Aspin (ja K.A:n palattua kotimaahan Kepan yhteystoimitsija Tarja Valtosen) koulutuksiin ja erillisiin viikon kestäneisiin kursseihin osallistui myös joidenkin muiden pohjoisessa toimivien kirjastojen työntekijöitä esim. Pemban kirjastosta ja AROn tukemasta koulukirjastosta. Nämä järjestöt maksoivat itse työntekijöittensä kulut. Vuonna 1997 panostettiinkin erityisesti henkilökunnan koulutukseen: yksi kirjaston virkailijoista osallistui Emmauksen kustannuksella kansalliskirjaston järjestämään kuukauden pituiseen koulutukseen Maputossa. Palattuaan Nampulaan hän jakoi eteenpäin kurssilla oppimaansa heinäkuussa pidetyn viikon mittaisen pohjoisen alueen kirjastokurssin 22:lle osanottajalle. Kristiina koulutti ja opasti lääninkirjaston henkilökuntaa jatkuvasti ja tuotti myös portugalinkielistä materiaalia opetuksen tueksi. Kahden hengen ryhmissä annettu koulutus käsitti aineiston tuntemusta, indeksointia, lehtiarkiston perustamista, luettelointia jne. Kirjaston johtaja Pilale matkusti Emmauksen tuella yhdessä Kristiinan kanssa lyhyelle kiertomatkalle Zimbabween tutustumaan ja solmimaan hyödyllisiä kontakteja naapurimaan kirjastoväkeen. Syyskuussa Pilale osallistui kansainväliseen kirjastokokoukseen Kööpenhaminassa. Hänen matkansa sinne maksoi Danida. Emmaus pyysi Pilalea samalla matkalla vieraakseen Helsinkiin ja kustansi matkan Kööpenhaminasta. Järjestimme Töölön kirjastossa yleisötilaisuuden, jossa Pilale kertoi Nampulan kirjastohankkeesta salin täydelle yleisölle. Hänelle järjestyi myös tilaisuus vierailla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa toimittiin yhä väliaikaisissa tiloissa, vaikka kävijämäärät kasvoivat jatkuvasti. Nampulan läänissä toimi alpendren lisäksi kaksi pientä sivukirjastoa sekä Angochen, Nacalan ja Ilha de Mocambikin kirjastot. Uusia kyläkouluihin sijoitettuja pikkukirjastoja avattiin 1998 kahdeksan kappaletta, mikä nosti niiden määrän

8 kuuteentoista. Muhalan lähiössä järjestettiin yhteistyössä koulun kanssa yleisen kirjaston ajokortti -niminen tempaus, johon osallistui n. 50 koululaista opettajineen. Kurssin aikana jokainen lapsi mm. askarteli pienen kirjan, kirjoitti tarinan ja kuvitti sen piirroksin. Kirjastohanke sai sekä paikallista että valtakunnallista julkisuutta ja huomiota tällaisten tapahtumien, pikkukirjastojen juhlallisten avajaisten ja naisten lukutaitohankkeiden tiimoilta. Radio oli paikalla aina, kun kirjastossa tapahtui, ja suurin päivälehti Noticias uutisoi näyttävästi kirjastohankkeesta. Monapossa Mosambikin itsenäisyyspäivänä uuden pikkukirjaston avasi maan varatyöministeri. Kepa kustansi samassa yhteydessä pidetyn kulttuuri-illan, jossa esiintyi paikallisia tanssijoita ja muusikoita. Ilha de Mocambikilla järjestettiin toinen lukutaitokurssi naisille yhdessä paikallisen naisjärjestön kanssa. Kaksi kuukautta kestäneeseen kurssiin osallistui 22 naista. Vuoden lopussa päättyi Kristiina Aspin pesti Nampulassa ja hän palasi kotimaahan aktiivisen ja hedelmällisen kaksi ja puoli vuotta kestäneen Nampulan-kautensa jälkeen. Vuodesta 1999 yhteyksiä kirjaston ja Emmaus Helsingin välillä hoidettiin lähinnä Kepan yhteystoimitsijan ja kenttätoimiston avulla. Toiminta alkoi olla vakiintunutta, kirjoja ostettiin Maputosta, järjestettiin yksi viikon pituinen koulutusjakso koko läänin kirjastoväelle, jatkettiin lasten ja naisten lukutaitohankkeita jne. Päivä- ja aikakauslehtitilaukset maksettiin alkuvuodesta Emmauksen varoin, loppuvuodesta Suomen edustusto Maputosta ryhtyi maksamaan osan lehdistä, ja näin säästyneillä varoilla voitiin tehdä välttämättömiä korjauksia ja hankkia uusia kalusteita Monapon ja Nampulan toimipisteisiin. Vuonna 2000 hankevastaava teki evaluaatio- ja suunnittelumatkan Nampulaan. Mukana oli Kepan tuore yhteystoimitsija Tarja Valtonen. Hän oli vaikuttunut kirjastohankkeesta, ja hänen aikanaan Kepa Maputon, Emmauksen ja kirjaston yhteydet olivat vilkkaat ja säännölliset. Pääkirjaston tilanne oli hankala, koska se toimi edelleen katoksen alla kulttuurihallinnon pihamaalla ja tilat olivat kasvaneelle kävijämäärälle liian ahtaat. Lupauksia uudesta rakennuksesta oli, saimme jopa nähdä piirustukset, mutta erilaisista intressiristiriidoista, tonttipolitiikasta ym johtuen kirjasto oli saava kunnon tilat vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.

9 Monapossa kaksi vuotta toiminut pikkukirjasto oli saanut yleisen kirjaston statuksen, ja siellä tehtiin aktiivisesti työtä sekä lasten että naisten kanssa. Kaikkiaan Nampulan läänissä siis oli nyt viisi yleistä kirjastoa ja 19 pikkukirjastoa. Matkan aikana tutustuttiin kahteen pikkukirjastoon ja kolmeen yleiseen kirjastoon sekä käytettiin paljon aikaa työntekijöiden kanssa keskusteluun ja tulevan toiminnan suunnitteluun. Vuonna 2001 kirjasto sai lisää toimisto- ja työtilaa alpendren vieressä sijaitsevasta rakennuksesta ja katosta laajennettiin, niin että siihen mahtui 10 uutta pöytää, siis lisätilaa 40 lukijalle. Monapon uusi kirjasto toimi aktiivisesti, erityisen suosion saivat naisten lukutaitoryhmät. Kirjasto teki myös radioon naisille suunnattuja ohjelmia, aiheina perhesuunnittelu, HIV/AIDS, ruokavalio ja terveydenhoito, sekä lukutaidon ja kirjaston merkitys tiedon hankkimisessa. Kepan yhteystoimitsija Tarja Valtonen vieraili lokakuussa neljässä Nampulan läänin yleisessä kirjastossa ja kirjoitti perusteellisen matkaraportin, joka oli pääosin hyvin positiivinen. Ongelmia oli lähinnä Nacalan kirjastossa sen huonon sijainnin ja lyhyiden aukioloaikojen vuoksi. Tarja järjesti matkansa aikana myös hankesuunnittelu- ja arviointikoulutusta Nampulan kirjastossa. Koulutukseen osallistui sekä lääninkirjaston työntekijöitä että Kepan kumppanijärjestöjen edustajia. Suomen edustusto maksoi edelleen demokratisointimäärärahoistaan osan lehtitilauksista yleisiin kirjastoihin. Vuonna 2002 Nampulaan tehdyn suunnittelumatkan aikana kirjastonjohtaja Pilale ja hankevastaava laativat yhdessä hankesuunnitelman vuosille Sen pohjalta laadittu suunnitelma ja hanketukianomus toimitettiin UM:lle, mutta saimme vuoden 2003 alussa kieltävän vastauksen: kehitysyhteistyöosastolla ei ollut riittävästi rahaa rahoittaa kaikkia hankkeita, joihin suhtauduttiin myönteisesti, ja Nampulan kirjasto joutui ns. B-listalle odottamaan, myöntäisikö hallitus mahdollisesti lisämäärärahoja kehitystyöhön. Kirjasto ja Emmaus joutuivat hankalaan tilanteeseen, jossa suunnitelmat jouduttiin rahoituksen puuttuessa jäädyttämään ja toimintoja supistamaan. Myönteinen päätös saatiin sitten niin myöhään, että hankemäärärahoja päästiin siirtämään

10 kirjastolle vasta syyskuussa. Kaiken kaikkiaan tilanne aiheutti paljon huolta ja ylimääräistä työtä, koska suunnitelmat piti toteuttaa paljon nopeammassa aikataulussa kuin alunperin oli sovittu ja osin myös muuttamaan alkuperäisiä aikatauluja. Samaan aikaan yhteydenpito kirjastoon alkoi hankaloitua. Kepa lopetti kirjastoyhteistyönsä vuoden 2002 lopussa, ja Tarja Valtosen kausi yhteystoimitsijana lähestyi loppuaan. Kepan kirjastoyhteistyön arviointi kesällä 2003 teetätti myös paljon töitä. Mosambikilainen arvioija ei tuntenut Emmausta ja halusi lisäksi taustatietoja hankkeesta. Drafti, joka lähetettiin meille arvioitavaksi oli epätäydellinen ja joiltain osin virheellinen ja vaati paljon täydennyksiä ja korjauksia. Sähköpostiliikenne oli vilkasta Emmauksen ja Kepan toimistojen välillä sekä Helsingissä että Maputossa, mutta Nampulasta oli hankalampaa saada tietoja. Vuoden 2004 alussa, kun uusi yhteystoimitsija Katja Kari oli lähdössä käymään Nampulassa, kirjoitin hänelle pitkän ja tiukan ohjeistuksen siitä, millaisiin asioihin haluamme kirjastolta vastauksia. Osa vuoden 2003 hanketuista oli siirtynyt seuraavalle vuodelle, koska niitä ei voitu siinä tilanteessa käyttää kokonaan, mutta emme olleet saaneet uutta käyttösuunnitelmaehdotusta. Muut kirjastot toimivat vakiintuneeseen tapaan, mutta Ilha de Mosambikilla kirjastonhoitajan kuoleman takia toimipiste oli suljettu lähes koko vuoden ennen kuin uusi työntekijä löytyi. Tänäkään vuonna kirjasto ei saanut käytettyä koko hanketukea vaan osa siitä siirtyi vuodelle 2005, ja näin jatkui aina hankkeen loppuun saakka. Yhteydet kirjastoon olivat huonot, välillä aivan olemattomat, ja pyydetyt selvitykset, kuitit ja raportit myöhästyivät. Vuonna 2005 tehdyn arviointimatkan aikana kävi selväksi, että kirjaston johtaja oli siirtymässä toiseen toimeen läänin kulttuurihallinnon johtajaksi ja kirjaston johtoon tulisi toinen henkilö, jolla ei ollut samaa kompetenssia kuin Pilalella. Teimme kuitenkin vielä yhden hankesuunnitelman ja tukianomuksen, ja saimme rahoitusta vuodelle Rahat kuitenkin siirrettiin vuoden 2007 puolelle edellä kerrottujen vaikeuksien vuoksi ja lopulta palautettiin Ulkoasiainministeriölle. Voisi sanoa hankkeen kuivuneen siihen, että siinä oli molemmin puolin vain yksi

11 vastuu- ja resurssihenkilö. Nampulan lääninkirjasto on kulttuuriministeriön alaisena valtion laitos, ja suomalaisen järjestön mahdollisuudet vaikuttaa sen henkilövalintoihin ovat olemattomat. On ymmärrettävää, että johtaja Pilalen kaltainen henkilö haluaa siirtyä virkaan, joka tarjoaa hänelle paremmat tulevaisuudennäkymät ja olemme iloisia siitä, että hän vielä yliopistossa lakitieteen tutkinnon suoritettuaan 4 työskenteli vuosia kirjastossa. Toisaalta hanke oli myös jatkunut jo pitkään ja ehkä kulkenut luonnollisen tiensä päähän. Kuitenkin olisimme toivoneet, että lopettaminen olisi sujunut hallitummin. Jo vuonna 2002 Nampulassa varoitin kirjastolaisia siitä, että rahoitus voi olla katkolla. 3. Yhteistyö Suomi-Mosambik-seuran, Kepan ja lähetystön kanssa Emmaus Helsinki ry:llä on ollut onni saada kymmenen vuoden ajan tehdä yhteistyötä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa, joilla on ollut samanlaisia päämääriä ja jotka ovat olleet valmiit neuvomaan ja vaihtamaan kokemuksia. Tämä on ollut hankkeelle elintärkeää, ja siksi haluan vielä kerrata näiden yhteistyökuvioiden historiaa. Suomi-Mosambik -seuralla oli vuosina kirjastohanke Beirassa, keski- Mosambikissa. Se oli monella tavoin esikuvana ja inspiraation lähteenä Emmauksen aloittaessa yhteistyön Nampulan kirjaston kanssa. Seuran silloinen puheenjohtaja, Erik Sjöberg, toimi hankkeen alkuaikoina kuriirina Helsingin ja Nampulan välillä kuljettaen kirjeitä, dokumentteja, raportteja ja kuitteja Emmauksen ja BPN:n välillä. Hän kävi myös tarkastamassa hankkeen etenemistä ja oli mm. mukana joidenkin pikkukirjastojen avajaisissa ja kaiken kaikkiaan antoi korvaamatonta apua monessa kohdassa, sillä Emmauksen edustajalla oli mahdollisuus lähteä evaluoimaan hanketta vasta kesällä 1996, kun UM oli myöntänyt tarkoitukseen rahaa. Beiran kirjaston hankevastaava, Inger Bäcksbacka, antoi aina pyydettäessä neuvoja ja auttoi käytännön asioissa, järjesti kirjastonjohtajalle yhteyksiä Zimbabween sekä teki Kepan toimeksiannosta arvion Nampulan kirjastohankkeesta (v.1999?ei pvm raportissa) 4 Emmaus Helsinki ry rahoitti hankkeen ulkopuolisin varoin Pilalen opinnot. Ne hän hoiti iltakursseilla työnsä ohessa.

12 Kepan ja Emmauksen yhteistyö oli varsinkin alkuaikoina hyvin tiivistä. Kenttätoimiston koordinaattorit kuten Laura Torvinen, Bodil Vikström ja erityisesti Marjaana Pekkola sekä yhteistoimitsijat, varsinkin Tarja Valtonen, suhtautuivat erittäin myönteisesti kirjastohankkeeseen ja näkivät paljon vaivaa auttaakseen yhteyksien hoitamisessa kirjaston ja Emmaus Helsingin välillä sekä ohjelman ja tapaamisten järjestämisessä hankevastaavan vierailujen aikana sekä Maputossa että Nampulassa. Kepan program officer Pembassa, Federico Joao, oli suureksi avuksi evaluaatiomatkojen aikana. Kepalla oli kirjastoalan yhteistyötä Mosambikissa vuosina Tästä yhteistyöstä tehdyn loppuraportin mukaan 5 Kepan oli helppo lähteä mukaan, koska tuntui mielekkäältä lähettää kehitystyöntekijä hankkeeseen, jota suomalainen jäsenjärjestö jo tuki. Raportissa todetaan myös, että Kepa ei olisi ryhtynyt tukemaan kirjastoja Mosambikissa, ellei kahdella suomalaisella järjestöllä jo olisi ollut toimintaa tällä sektorilla. Kepa lopetti vuoden 2002 lopussa tukensa kirjastosektorille, samalla kun Kepan poliittinen linjaus myös kenttätoimistojen osalta muuttui hankkeiden tukemisesta yhä enemmän kehityspoliittisen vaikuttamisen suuntaan. Tästä johtuen ja myös toimiston jatkuvien henkilövaihdosten takia Emmauksen ja Kepan suhde muuttui vähemmän tiiviiksi. Suomen edustusto Maputossa on ollut aktiivinen kirjastoasioissa lähinnä Juhani Toivosen aikana. Hän mm. aloitti v demokratisointimäärärahoilla lehtitilaukset kaikkiin toimiviin julkisiin kirjastoihin, myös Nampulaan, jolloin Emmaus saattoi keskittyä vain joihinkin erikoislehtiin, joita lähetystön tuki ei kattanut. Hänen aikanaan rahoitettiin myös kansalliskirjaston johtajan kiertomatka maakuntien kirjastoihin. 4. Yhteenveto Hankevastaava teki arviointi- ja suunnittelumatkat Nampulaan v. 1993, 1996, 2000, 2002 ja Viimeisellä matkalla oli mukana toinen henkilö Emmauksen hallituksesta, Heta Muurinen. Yhteistyö BPN:n kanssa kesti yhteensä 13 vuotta, ja sillä oli eri arvioiden mukaan riittävästi positiivisia vaikutuksia, että voimme olla tyytyväisiä näihin vuosiin. Melko pienin panoksin on saatu aikaan toimiva kirjastoverkko läänin alueelle ja nostettu kirjastojen statusta niin, että oma kirjasto on maaseutukylissäkin ylpeyden aihe. 5 Evaluation of KEPA s Library Activities in Mozambique ( ) Final Report Fernanda Farinha, Maputo 2003

13 Kirjastovirkailijoiden arvostus on noussut koulutuksen myötä, ja heidän kykynsä auttaa ja opastaa käyttäjiä on aivan toista luokkaa kuin hankkeen alussa. Nampulan läänin pikkukirjastoista on kehittynyt opetusministeriön alaisia koulukirjastoja, sadat koululaiset ja naiset ovat osallistuneet lukutaito- ja muihin opetusryhmiin jne. Kirjastohankkeen rahoitus: Valtion hanketuki Emmaus omavastuu mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk ! 3.724! ! 5.000! ! 5.200! ! 5.400! ! siirto v:lta ! ! myöntö: siirretty kokonaisuudessaan vuodelle 2007 ja lopulta v palautettu Um:lle 6 koostuu kirpputorituloista ja vuosina prosenttilikkeen keräystuloista

14

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 7.2.2013 esitys vuosikokoukselle 1 Suomi-Mosambik seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2013 esitys vuosikokoukselle 7.2.2013 Toimintasuunnitelman vahvistaa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EMMAUS HELSINKI RY TOIMINTAKERTOMUS. Vuodelta 2005

EMMAUS HELSINKI RY TOIMINTAKERTOMUS. Vuodelta 2005 EMMAUS HELSINKI RY TOIMINTAKERTOMUS Vuodelta 2005 Emmaus Helsinki ry Toimisto: Tehtaankatu 40 B, 00150 Helsinki, puh. 09-636282 Kirpputorit: Punavuori: Tehtaankatu 40 B, puh. 09-632233; Lauttasaari: Gyldénintie

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 2013 2014 Malawin Pipliaseura Valmistuneiden raamatunkäännösten painaminen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Suomen Rotaryn lääkäripankki

Suomen Rotaryn lääkäripankki Suomen Rotaryn lääkäripankki Katsaus, D 1430 PETS 2010 http://www.rdbf.fi/ TAUSTA JA HISTORIA Tansanian lääkintähuollon tukemiseen suunnattu Rotary Doctor Bank Finland (RDBF), Suomen Rotaryn Lääkäripankki

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011

SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011 SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Näkyvämpi arvojen puolustaja osasto ottaa tarvittaessa kantaa julkisesti paikallisen epäkohdan korjaamiseksi, inhimillisyyden puolesta Osasto esittelee omaa

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

OIKEUSTIETEIDEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS. ARTIKLA RY Pöytäkirja. Hallituksen kokous 7/2013 Aika : Tiistai 25.02.2013 klo 18.00 Paikka : Toippari

OIKEUSTIETEIDEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS. ARTIKLA RY Pöytäkirja. Hallituksen kokous 7/2013 Aika : Tiistai 25.02.2013 klo 18.00 Paikka : Toippari OIKEUSTIETEIDEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS ARTIKLA RY Pöytäkirja Hallituksen kokous 7/2013 Aika : Tiistai 25.02.2013 klo 18.00 Paikka : Toippari Läsnä: Jäsenet PJ Julius Matilainen Taru Ahonen Toimihenkilöt:

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

K ymenlaakson Osakunta OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA

K ymenlaakson Osakunta OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA Aika 15.1.2015 klo 18:45 Paikka DG Osakuntatilat Läsnä 9 (Joonas Ollila, Jenni-Maria Käki, Sofia Rahikainen, Esa-Pekka Helanne, Pasi Pykälistö, Tiina Heikkilä,

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Kylätori kuntoon. Väliraportti

Kylätori kuntoon. Väliraportti Kylätori kuntoon Hankenumero 11070 Koikkalan kyläyhdistys ry Laajaniementie 61 51880 Koikkala Kylätori kuntoon Väliraportti Koikkalan kyläyhdistys ry Hankevastaava Johanna Purhonen johanna@purhonen.net

Lisätiedot

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10. Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

Paikka Proffan kellari, alakerta, Rehtorinpellonkatu 6

Paikka Proffan kellari, alakerta, Rehtorinpellonkatu 6 Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja Paikka Proffan kellari, alakerta, Rehtorinpellonkatu 6 Aika 20.04.2015 klo 18.00 Läsnä: Juvonen Anni Lehtelä Petronella Paijula Laura Paunonen Eveliina Ristolainen

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö 1 Luku Tarkoitus ja toimintamuodot 1 Tarkoitus Tässä oikeusapuohjesäännössä määrätään Pykälä ry:n (jäljempänä yhdistys) harjoittamasta oikeusaputoiminnasta. Oikeusaputoiminnan

Lisätiedot