TANSKAN MATKA

Transkriptio

1 TANSKAN MATKA OSALLISTUJAT: Miikka Ruusunen, Seija Pajari-Stylman, Irma Kunnari, Leena Vainio, Marketta Ranta, Merja Salminen VIERAILUN SISÄLLÖT, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT Vierailukohteista etsittiin hyviä käytäntöjä, malleja ja motivoivien oppimisympäristöjen menestystekijöitä, joissa toimitaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena oli kolmen erilaisen käytännön löytäminen. HAMKin omia käytäntöjä verrattiin vierailukohteiden käytäntöihin. Rakentuvat mallit ovat yhdistelmiä omista ja vierailukohteista. Kukin tutkii vierailujen aikana omasta näkökulmasta hyviä käytänteitä: Miikka Ruusunen (Työelämän muutos fokustiimi, H ja T), blended learning, virtuaalis-fyysiset oppimistilat, millainen tuki opiskelijoille, opettajien ja opiskelijoiden työvälineet. Merja Salminen (Hyvinvointi-innovaatiot, H ja T): work based learning. Innovaatiotoiminta, työllistyminen (miten koulutusprosesseissa varmistetaan työllistyminen),. Irma Kunnari (Aidot ja ennakoivat oppimisympäristö, H ja T): pedagogisen kehittämisen näkökulma, miten tuetaan opettajan työn muutosta. Seija Pajari-Stylman (Osuuskuntatoiminta ja yrittäjyyskasvatus, H ja T) : Syntyykö innovaatioista yrityksiä Marketta Ranta (Metropolimaaseutu, T), tiimiyrittäjyys- ja oppimisenmallit Leena Vainio(verkottuen tiimi, T): verkostoituminen, verkosto-osaaminen, elearning ja eworking Menomatka sunnuntaina 15.1 Miikka, Seija, Irma, Leena ja Marketta ja Merja: HKI 18:20 CPH 19:00 (SK6459) Junalla lentoasemalta Odensseen (noin kaksi tuntia). Matkat sujuivat aikataulujen mukaan. Junamatka Kööpenhaminasta Odensseen oli vain harmillisen pimeää ja emme nähneet muuta maisemaan kuin pimeyttä ja katuvaloja. Matkalla oli hyvää aikaa valmistautua seuraavan päivän ohjelmaan. Kaikki olivat niin väsyneitä, että Odenseen päästyä, mentiin heti nukkumaan. Perillä oltiin vasta kello Majoitus First Hotel Grand Odense****, Jernbanegade 18, DK-5000 Odense Maanantai klo 9 16 VIA University College, Chr. M. Oestergaads Vej 4, Horsens ( School of Technology and Business

2 Kuva 1. VIAn yliopisto Horsensissa - karttanäkymä alueeseen KULKEMINEN ODENSEEN JA HORSENSIIN: Läksimme aamulla hotellilta taksilla rautatieasemalle. Ostimme edestakaiset junaliput ilman paikkalippuja. Junassa opittiin tanskalaista matkustuskulttuuria. Osuimme junan vaunuun, jossa kaikki puhuminen oli kiellettyä. Merkintä vain ei ollut kovin selvästi vaunuun tullessa ja aiheutimme pientä pahennusta, kunnes naapurimme olivat meidän vähitellen hiljentäneet katseillaan, shhhh.. suhinoillaan ja käsimerkeillään. Tämän kokemuksien jälkeen osasimme lukea hyvin jo junissa vaunumerkintöjä. Isäntänä: Jan Uwe Wolff (juw@viauc.dk), Gunnar Eriksen (ge@viauc.dk), Jonna Pedersen (jop@viauc.dk), Konstantin Lassithiotakis (kl@viauc.dk) Perillä totesimme, että ilmoitettujen isäntien lisäksi paikalla oli velä kolme muuta henkilökunnan jäsentä kertomassa meille oppilaitoksen toiminnoista. Benchmarking kysymyksemme tuntuivat toimivan hyvin keskustelun pohjana ja niiden ympäriltä oli koottu edustava joukko eri toimijoita kanssamme keskustelemaan. Yleistä oppilaitoksesta Jan Uwe Wolff kuvaili oppilaitoksen toimintatapaa ja laissa määrättyä toimenkuvaa ja tehtäviä. VIAssa tutkimustoiminnan osuus rahallisesti on noin 10 prosenttia koko toimintavolyymista. TKI ei ole niin laajassa roolissa kuin suomalaisissa amkeissa. Oppilaitoksen kokonaisbudjetti on noin 180 milj Tanskan kruunua. Rahoitus tulee aina jälkikäteen opiskelijoista (kun opiskelija suorittaa yhden lukukauden, siitä tulee joku summa jne.). VIAssa on opiskelijoita 17000, henkilökuntaa 2500 ja oppilaitos toimii viidellä eri kampuksella. Kampuksia ollaan vielä laajentamassa kahdeksaan. Oppilaitos antaa vain Bachelor tason tutkintoja.

3 Vierailupaikassamme Horsensissa on 3200 opiskelijaa ja henkilökuntaa 270. Koulutusohjelmista vain kaksi on tanskankielisiä, pääopetuskieli on englanti. Englanninkieli antaa hyvät valmiudet opiskelijoille lähteä töihin tai opiskelemaan myöhemmin mihin päin tahansa maailmaa. Opiskelijaryhmien koko vaihtelee opiskelijaan, verkko-opiskelun myötä ryhmät voivat kasvaa n opiskelijaan. Verkko-opetusta annetaan jonkun verran. Verkko-opetuksessa materiaalit jaetaan etukäteen ja opiskelijat tulevat lähijaksoille keskustelemaan ja yhdessä työstämään oppimaansa. Verkkoopetus ei korvaa mitään olemassa olevaa, tarkoituksena on sitä kautta antaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Oppilaitoksen tavoitteena on muutos kohti kokonaisvaltaista projektioppimisen mallia Oppilaitoksessa on tilastoitu opetuksen muotoja useamman vuoden ajan. Muutama vuosi sitten auditorioissa opetuksesta annettiin maksimissaan noin 10%, luokkahuoneissa % ja 3-4 hengen projektiryhmissä %. Keskustelimme eri opetusmuotojen laadusta ja todettiin, että auditorioissa voidaan esitellä viitekehys ja jatkaa siitä sitten eteenpäin luokka-opetuksessa ja pienryhmissä. Teoriaopetusta on vähennetty ja siitä ei ole tullut opiskelijoilta tai opettajilta valituksia. Tulevaisuudessa verkko-opetusta lisätään, verkko-opiskelua % ja ohjausta 10-30%. Näinä päivinä perinteistä luokkaopetusta antavat opettajat ovat työssänsä stressaantuneita. Opettajat, jotka käyttävät uusia metodeja ovat työhönsä tyytyväisempiä. Opiskelijat toimivat opiskelijatutoreina jonkun verran. HAMKissakin voitaisiin kerätä tietoa eri opetusmuotojen osuudesta opetuksessa. Analysointitaulukko on hyvin havainnollistava ja sen avulla voitaisiin tehdä koulutuksen laadun vertailuja ja toisaalta tehdä näkyväksi muutosta ja muutostarpeita, samoin kuin vaikuttavuutta. Projektimuotoisen oppimisen toteutus opiskelijoiden näkökulmasta Yritykset ovat mukana ensimmäisestä lukukaudesta lähtien mukana projektiopetuksessa. Opiskelijoilla on yksi projekti aina lukukaudessa eli kaksi vuodessa. Suurin osa ajasta tehdään töitä projektitiloissa, kaksi kertaa viikossa pidetään tapaaminen koko opiskelijajoukon kanssa auditoriossa ja kaksi kertaa viikossa tavataan luokassa: Näissä tapaamisissa selvitetään yleisiä ja yhteisiä ongelmia. Projekteista kirjoitetaan prosessiraporttia koko projektin ajan ja normaali projektiraportti. Puolen vuoden aikana projektissa on ainakin kaksi arviointia ja lopuksi koe (käytännössä koko prosessi on koe). Ammatillisuus on opinnoissa mukana jo opiskelun ensimmäisestä päivästä lähtien. Opiskelijajoukko on hyvin heterogeenista, opiskelijoilla on erilaisia taustoja johtuen mm. kulttuuritaustoista (30 % ulkomaisia vaihto-opiskelijoita), osa osaa projektilähtöistä ongelmanratkaisua jo lastentarhasta lähtien, osa ei ole tehnyt lainkaan projekteja. Projektilähtöinen oppiminen on motivoivampaa ja siinä voidaan paremmin edetä oppijan henkilökohtaisesta osaamisesta lähtien. Opiskelijat ovat vuotiaita ja normaalilla tavalla motivoituneita. Varsinainen opiskeluaika on n , mutta opiskelutiloihin pääsee läpi vuorokauden. Opiskelijoilla on omat tietokoneen, oppilaitos tarjoaa hyvät langattomat yhteydet ja ohjelmistot. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta käytetään siihen, että oppilaasta (pupil) koulutetaan opiskelija (student). Ensimmäisen vuoden aikana seurataan opiskelijoiden edistymistä tarkkaan. Lisäopetusta annetaan sitä tarvitseville. Matematiikka ja kielet sijoitetaan myöhempiin opintoihin sellaisiin kohtiin, joita niitä taitoja todella tarvitaan. Näin saadaan läpäisyaste pysymään 85 prosentissa. Oppiminen tapahtuu yritysten kanssa open ended projekteissa, jolloin opiskelija ei voi olla etukäteen varma tuloksistaan. Hänen on opittava hyväksymään tämä epävarmuus. Samoin opittava avoimuuteen ja luottamukseen (trust). Esimerkiksi

4 oppimistilat ovat avoinna 24/7 eikä minkäänlaisista häiriöistä kerrottu. Myös avoimuus (openness) tuli tässä esille. Opettajat valitset lukukausittain teeman (kuten value chain), jonka eteen kaikki opettajat oppiaineesta riippumatta tekevät työtä. Opettajilla on viikoittain yhteinen koordinointipalaveri. Paikalliseen SENSEen osallistuminen on pakollista eli se kuuluu opintoihin. Työntekijöiden näkökulma, opettajat ja heidän johtamisensa Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Opettajat työskentelevät pääasiassa pareina ja tiimeinä. Opettajilla on viikoittain palaverit ja yhteistyötä vaaditaan paljon. Opiskelijapalautteet käsitellään yhdessä kehittäjätiimeissä eli kaikki opettajat ovat tietoisia opiskelijoiden antamasta palautteesta. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti joka lukukausi opettaja-opiskelija-tasolta. Joka toinen vuosi tehdään laaja palautekysely. Opiskelijapalautteet kulkevat opettajan kautta koulutusohjelmajohtajalle Yhdessä etsitään ratkaisua negatiivisen palautteen syihin ja näin kollegiaalisesti tuetaan yksittäistä opettajaa. Opetussuunnitelma ei ollut ongelma opetusmuotojen kehittämiseen, opettajat valitsevat profession kannalta olennaiset opetusteemat ja hoitavat opetuksen yhdessä ja sitovat oman sisältönsä kulloinkin meneillään olevaan teemaan ja projektiin. Eri opetussuunnitelman osuudet hoidetaan suhteessa projekteihin. Opettaja onnistuu paremmin työssään, kun on selvillä, mitä toisilla tunneilla tapahtuu. Opetustakin tehdään joskus pareittain. Opetusta on 12 viikkoa ja tiivistä projektityötä 3 viikkoa. Osa opettajista voi ohjata samaan aikaan jopa 18 projektia. Opettajat, joilla on vähemmän projekteja ohjattavanaan, opettavat puolestaan enemmän. Opiskelijat saavat vain opintopisteitä projekteista, rahallisia korvauksia ei anneta. Myös lyhyellä varoitusajalla tulleita projekteja voidaan vastaanottaa. Esim. tietojenkäsittely opinnoissa on ensimmäisenä lukuvuotena todella työelämäläheistä yhteistyötä. Opiskelijat menevät lähikouluihin tukemaan opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa ja ohjelmistojen opetuksessa ja asennuksissa. Opiskelijat saavat heti tuntuman arkipäivän tietotekniikan käytön ongelmista. Vaihto-opiskelijat käyvät peruskoulussa opintojensa alussa tutustumassa Tanskan opetuskulttuuriin, mukana vanhempia opiskelijoita, jotka kertovat uusille opiskelijoille, mitä tunnilla tapahtuu (opiskeluhan tapahtuu tanskaksi) Mechanical engineering koulutuksessa ensimmäinen projektivuosi tutkitaan ja selvitellään enemmän teoriassa, viimeinen puoli vuotta toteutetaan aitoja projekteja. Projekteja hankkivat yksittäiset opettajat, lisäksi niitä tulee urapalvelujen kautta. Facebook on markkinointiväline ja sen kautta tulee myös projekteja. Oppilaitoksessa on projektipankki ja pankin ylläpitäjän tehtävä on uusien projektien hankinta. Oppilaitoksessa on projektiviikko, jolloin projektiryhmät pitävät messupäivän ja voivat innovoida keskenään ja nähdä muita projekteja? Viikko on pakollinen kaikille opiskelijoille. Lukukaudessa on suoritettava 30 opintopistettä, joten pakko tulee vähän tätäkin kautta. Opiskelijat voivat ottaa muista koulutusohjelmista valinnaisia opintoja, mutta niiden pitää sopia hopsiin ja niistä on oltava oikeasti hyötyä ammatillisille kasvulle. Tasapainoilua on vähän sen kanssa kuinka paljon opetetaan ammatillisia ja yleisiä taitoja. Kiinnostavia yksityiskohtia

5 Oppilaitos ei voi tehdä ryhmäarvostelua (laki kieltää), jokaiselle opiskelijalle on annettava henkilökohtainen arviointi, ryhmäarvioinnin päätteeksi opettaja tekee vielä kysymyksiä, joilla yksilölliset arvosanat saadaan annettua. Opettajista osa on itse yrityksissä töissä ja tuo sitä kautta projekteja opiskelijoille. Yrittäjäopettajien on myös helpompi keskustella muiden yritysten kanssa ja etsiä opiskelijoille uusia aitoja projekteja. Yrityksiin ja organisaatioihin tehdään retkiä ja sitä kautta solmitaan yhteistyötä. Yritysten kanssa järjestetään työpajoja, joissa pienryhmät työskentelevät yritysten kanssa (yritysvierailu > kehitystyötä > yritysvierailu jne.) Opiskelijat eivät keskeytä opintojaan kovinkaan helposti. Opiskelijat tulevat entistä motivoituneempina takaisin työharjoittelusta. Osa opiskelijoista työskentelee 15h/viikossa (tähän siis lupa kansainvälisillä opiskelijoilla, tanskalaisilla oikeus työskennellä enemmän). Opiskelijoista vain pieni osa (alle 10%) perustaa oman yrityksen. Janin arvauksena tanskalaisista yrittäjistä vain 20 % on opiskellut yrittäjyyttä. Business Pilot opintojakso on tarjolla muutamalle koulutusohjelmalle. Opiskelijat menevät paljon ulkomaille työharjoitteluun (kv-opiskelijat joutuvat melkeinpä menemäänkin, koska osaavat vain englantia). Monet tekevät harjoittelun omassa kotimaassaan, noin 30 prosenttia jää Tanskaan harjoittelujaksolle. Opettajien pedagoginen pätevyys Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Pedagoginen pätevyys hankitaan yleensä työn ohessa, 2-3 vuotta osa-aikaista opiskelua, jonka maksaa yliopisto opettajien puolesta. Opettajilta vaaditaan 5 vuoden työkokemus ennen opettajan työn aloittamista. Bachelor koulutusohjelman opettajista vähintään 50%:lla pitää olla vähintään maisterin tutkinto tai ylempi koulutus. Opettajien julkaisuja ei seurata eli varsinaisesti tutkimustoiminnasta ei palkita. Opettajista 90% osaa englantia. Nyt työpaikkavaatimuksena on englanninkielen taito tai vaatimus/lupaus siitä, että opiskelee englannin melkein saman tien. VIA:ssa ei vielä opeteta opettajia hallitsemaan tutkimusja kehittämistehtäviä, mutta varmasti tulevaisuudessa tullaan opettamaan. Tiistai klo (sis. lounaan) Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense ( Anne-Marlene Catharina Alblas (acal@odense.dk) mobil , Michael Mandrup (MICMA@odense.dk), Mikkel Bo Mikkelsen (mbmi@odense.dk), Mads Wojtynka (mads@innovirk.dk)

6 KUVA 2. Tiistain vierailukohteet Fyn ja Syddansk Universities Tiistai klo Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense ( Michael Mandrup telefon Päivän ohjelma: Liite 1 FYNin meille esiteltiin erilaisia innovaatioprojekteja, joissa on mukana oppilaitoksia, organisaatioita ja yrityksiä.. Tuulimylly tekniikka ja hyvinvointitekniikka ovat jo nyt tanskalaisia vientituotteita. Nyt halutaan löytää uusia aloja. Hyvinvointiteknologiaan kohdennetaan resursseja erityisesti. Alueelle on rakenteilla kolme uutta sairaalaa, joihin sijoitetaan paljon rahaa. Samalla tehdään tutkimusta ja innovoidaan parhaita käytänteitä ja etsitään uusia tapoja rakentaa palveluja ja tuoteideoita hyvinvoinnin ja terveydenhuollon yhteyteen. Erityisesti pieniä yrityksiä tuetaan pääsemään mukaan EU-tasoisiin hankkeisiin. Hanke-esittelyjä e-citizenchip, Anne-Marlene Catharina Alblas Linkki hankkeen sivustoihin: Hankkeen tarkoituksena on saada ihmisiä vaikuttamaan ja esim. facebookia käytetään kommunikointivälineenä. Hanke on tuottanut BEST PRACTICE MANUALin kansalaisten

7 vaikutusmahdollisuuksia tukemaan. Erityisesti nuoria ja opiskelijoita pyritään saamaan mukaan kansalaistoimintaan, näin ehkäistään syrjäytymistä ja saadaan myös uusia vaikuttajia mukaan. Ongelmana virtuaalisessa verkostotyöskentelyssä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä on se, etteivät ihmiset tiedä ovatko he tulleet kuulluksi. Taustalla on oltava voimavaroja, joilla annetaan feedbackia, koska ihmisillä on tarve saada palautetta antamiinsa ehdotuksiin ja esityksiin myös virtuaaliympäristöissä. Toimintamalli kansalaistoiminnassa on: odotukset, tausta > suunnittelu > toiminta > kommunikaatio > palaute Hanke Academic link Työttömiä nuoria ohjataan työorganisaatioihin harjoitteluun. 20 nuorta ohjautunut töihin, joista 10 on saanut vakipaikan. Ensin he saavat 3 viikon kurssin paikalliselta yliopistolta ja sen jälkeen lähtevät työpaikkohin. Hanke listaa työttömät akateemiset ja hakee yrityksistä mahdolliset työpaikat. Haetaan win to win tilannetta sekä yritykselle että työttömälle akateemiselle. Yritykset eivät ole tottuneet palkkaamaan akateemisia ihmisiä ja akateemiset eivät ole tottuneet markkinoimaan omaa osaamistaan. Pidetään myös yllä tietokantaa Work In Denmark ja rakennetaan Business Academy- toimintamallia. FYN tukee yhteyksien rakentamisessa: puhumme yrityksille ja tarjoamme työttömille ajankohtaista koulutusta. The innovative enterprise toimitaan eri yritysten välisen yhteistyön rakentajana. Saadaan toimeksianto joltain yritykseltä ja sitten selvitetään muutama yritys, jotka pystyvät vastaamaan ongelmaan. Ongelman ratkaisuun otetaan mukaan myös opiskelijoita oppilaitoksista. Esimerkki casesas opiskelijaa meni 48 tunniksi yritykseen ideoimaan ja kehittämään yrityksen tuotteita. Muutama opiskelija palkataankin tällaisten casejen jälkeen töihin yrityksiin. Kehittämisideana on perustaa front ja back-toimistot sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Yritysyhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja sitoutuneita tekijöitä. Opetuksen ja yritystoiminnan yhteistyö vaatii omat toimijat. Yhteistyön rakentaminen on aikaa vaativaa työtä. Täytyy olla aikaa yhteistyöhön rakentamiseen ja vaatii asiaan paneutuneet ihmiset, joilla on resursseja ja osaamista yhteistyön rakentamiseen. Opettajien on osattava puhua yrityksen kielellä, oppilaitoksen kieli ei aina toimi. Joskus tarvitaan opettajia ja opiskelijoita, joilla on aikaa asua yrityksissä pidempiaikaisia projekteja. TARVITAAN PROJEKTEJA RAKENTAMAAN KOLLABORAATIOTA! INNOVAATION määritelmä tuli esille: bringing new ideas into processes tuodaan uusia ideoita ja osaamista yritysten käytännön ongelmiin Vrt. meidän oma innovaatiomääritelmä. ICT Cluster Development Kööpenhaminan suuret yritykset (esim IBB) houkuttelevat IT-ihmiset ja Etelä-Tanskassa ei riitä hakijoita tarpeeksi koulutukseen ja osaajat eivät jää alueelle. Alueelle tarvitaan lisäkoulutusta ja myös uudenlaista koulutusta. Tanskalaisyritykset tarvitsevat it-alalla projektipäälliköitä ja asiakkaita ymmärtäviä tekijöitä, koodarit tulevat muista maista. Haetaan alasta innostuneita opiskelijoita ja koulutetaan heitä alalle. Yrityskilpailut ja yrityshautomo

8 FYN on mukana järjestämässä Tanskan laajuista yrityskilpailua, johon osallistuu 1000 projektia vuodessa ja mukana on n opiskelijaa. Innovaatiotoimintaa on tehty pari vuotta, hankkeet ovat melko uusia, keskusteluja on toki ollut 5-6 vuotta. Innovointiopinnot toteutetaan yhteisesti useamman koulutusohjelman kanssa. Näin opitaan yhteistyötä erilaisten osaajien kanssa. Käytössä on esim. 48 ja 12 tunnin task force innovation-tapahtumia, joissa työstetään yrityksistä saatuja tehtävänantoja. Haasteena on, miten saadaan kaikki opiskelijat mukaan, ei vain 5 parasta. Kompetenssiosaamisessa tarvitaan näyttöä kolmelta osa-alueelta: tiimityöskentelystä kaupallisesta ajattelusta (commercial thinking) ja budjetoinnista innovoinnista Projektien on oltava hyvin käytännönläheisiä, jotta toimivat hyvin. Toteutukset ovat laajoja. Innovointiprojektissa voi olla jopa 700 osallistujaa. Toteutus on mittainen. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön, ne esimerkiksi säästävät uuden työntekijän kouluttamisessa, kun opiskelijat saavat kuvan työtehtävästä jo tässä tekemisessä. Kuva 3. Innovaatiotapahtumien kulku

9 Tällaisessa Concept factory mallissa etuna on selkeä työnjako. Opettajat opettavat ja yrityksen kautta tulevat työelämän reaalivaatimukset luontevasti mukaan. Ideointi tapahtuu kolmessa vaiheessa: ideat ja ideointi alkuvaiheessa (ikään kuin kylmiltään) sitten toiminnan seuraaminen yrityksessä (esim. sairaalassa) ja sen perusteella ideoiden jatkokehittäminen asiakkaalle incubation eli yrityshautomo, kolmas ja vaativin taso. Koulutuksen taustalla on sustainable education-ajattelumalli. Ihmiset ovat vain hetken yrityksessä töissä ja työsuhteet ovat lyhyitä. Siksi on osattava verkostoitua. Yrityshautomo toimii erillisessä rakennuksessa, jonne opiskelijat voivat tulla vapaasti 24/7. Yrityshautomoon ei tarvitse tehdä erillisiä hakemuksia vaan opiskelija tulee hautomoon, kun siltä tuntuu. Coach toimii tiloissa esimiehenä ja valmentajana. Robotiikka alueen tutkimusfokus Center for Robot Technology, Science Park on hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus. Siellä kehitetään, testataan ja kaupallistetaan kaikkea hyvinvointitekniikkaan liittyvää robotiikkaa. Yhteistyökumppaneina ovat maailman parhaat hyvinvointialan robotiikan tutkijat ja robottojien tuottajat. Tutkimuslaite saa robotteja testaukseen joko ilmaiseksi tai kohtuuhintaisesti ja tutkimusyksikkö järjestää tutkimusasetelmat laitteiden ympärille. Keskuksessa tutkittiin erilaisia robotiikkajärjestelmiä, joilla voitiin edistää vammautuneiden tai vanhusten liikkumista, liikuttamista ja kotona selviytymistä tai hoitolaitoksissa hoidon helpottamista. Testattavana siirtolaitteiden ja robottien lisäksi oli erilaisia keittiöitä, wc-malleja, kotisairaaloita yms. Kuva 4. Tämä melkein elävän oloinen hylje melkein jo otettiin mukaan.

10 Etelä-Tanskan yliopiston RoboCluster RoboLabissa tutustuttiin tutkimushankkeisiin, joita toteuttivat opettajat opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Robotiikkaosastolla esiteltiin erilaisia robottien kehittämisesimerkkejä. Maatalouden robotteja kehitetään töihin, jotka ovat rutiininomaisia. Raskaita koneita pyritään korvaamaan roboteilla. Päätöksentekoa vaativat työvaiheet hoitaa edelleen viljelijä itse. Tutkimuksen kohteena oli myös täsmäviljely. Kehittevänä oli myös teollisuusrobotteja ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä robotteja. Teollisuusrobotteja kehitetiin isojen yritysten, kuten Bosch, Fraunhofer, Axelius kanssa ja mukana oli useampien yliopistojen välistä yhteistyötä. KUVA 5. Kasvimaalla voi tulla tällainen ötökkä vastaan ai tämä kitkeekin rikkaruohot. Robottitekniikkan käyttöä selvitettiin myös opetuksessa. Onhan robottiopettajia käytössä jo mm Etelä- Koreassa. Keskiviikko klo 8-11 Tutustuttiin Etelä-Tanskan yliopiston elearning ratkaisuihin. Järjestelmät ja kehittämisen tavat olivat hyvin samanlaisia kuin HAMKissa. Suurin ero oli se, että opiskelijat tekivät paljon opintoja yliopiston tiloissa ja opiskelutiloihin oli mahdollisuus päästä ympäri vuorokauden. Sosiaalisen median työkaluja opetuksessa otettiin käyttöön ja eri alojen opettajien erot verkko-opetuksen hyödyntämisessä olivat suuria.

11 KUVA 6. Etelä-Tanskan yliopistossa käytettävät työkalut Matka oli konaisuudessaan antoisa. Opimme paljon vierailukohteista ja erityisen antoisia olivat keskustelut oman tiimin kanssa. Monia asioita on kotiintuotavaksi ja sovellettevaksi omaan toimintaan. Ajatukset toimimtatapojen ja projektimaisen oppimisen edistämiseksi, joissa yhtenä yhteistyökumppanina ovat yritykset ja organisaatiot, vahvistuivat näistä kokemuksista.

12 LIITE 1 DAY 1: :00-13:00 Meeting at Developing Fyn (Udvikling Fyn), Science Park. 10:00-10:15 Welcome to the team from HAMK University: General introduction, background for meeting and presentation of the daily programmes. 10:15-11:00 HAMK University - Benchmark information: Presentation of benchmark project, expectations and learning results. 11:00-11:45 Developing Fyn - innovative learning environments: Presentation of activities enabling collaboration between students, teachers and enterprises; - The Innovative Enterprise; Inno12, 24 hours. - Experts in Teams - InnoEvent - Health Games - Student entrepreneurship organisations (IDEEME, IDEA, Venture Cup) - ICT cluster development between educational institutions, enterprises and municipality with the focus of creating innovative learning environments

13 12:00-13:00 Working lunch 13:00-14:00 Visit to Center for Robot Technology, Science Park. RDI environment for Welfare Technology: This is where the cutting edge of Danish robotic welfare systems is developed, tested and commercialized before implementation at hospitals and homes. 14:30-15:50 Visit to IDEA House, Hinderupgaard. Niels Bohrs Allé. We will meet at least two innovative and entrepreneurial students who have themselves started up their business with support from student-oriented entrepreneurship organisations. Christian and Henrik will be available for interviews about their experiences and would like to give you their own take on innovative learning environments in Odense. 16:00-17:00 Visit to RoboLab and RoboCluster at the University of Southern Denmark, Center for Innovation and Technology. RoboLab is the university center for development projects between scientists, teachers, students and enterprises in many fields of technology and science. DAY 2: :30-9:30 Visit to the E-learn unit at the University of Southern Denmark

14 At the University of Southern Denmark (SDU), e-learning is included in all suitable university activities: - Contributing to ongoing quality development of existing and future lines of education, including the offering of research-based continuation and furthereducation courses. - Increasing the practical accessibility of the lines of study. - Supporting networks of scholars, students and teachers, nationally and internationally. - Optimizing cooperation and communication between administrative staff, students, groups of scholars, teachers and management.