TANSKAN MATKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSKAN MATKA 15 18.1.2012"

Transkriptio

1 TANSKAN MATKA OSALLISTUJAT: Miikka Ruusunen, Seija Pajari-Stylman, Irma Kunnari, Leena Vainio, Marketta Ranta, Merja Salminen VIERAILUN SISÄLLÖT, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT Vierailukohteista etsittiin hyviä käytäntöjä, malleja ja motivoivien oppimisympäristöjen menestystekijöitä, joissa toimitaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena oli kolmen erilaisen käytännön löytäminen. HAMKin omia käytäntöjä verrattiin vierailukohteiden käytäntöihin. Rakentuvat mallit ovat yhdistelmiä omista ja vierailukohteista. Kukin tutkii vierailujen aikana omasta näkökulmasta hyviä käytänteitä: Miikka Ruusunen (Työelämän muutos fokustiimi, H ja T), blended learning, virtuaalis-fyysiset oppimistilat, millainen tuki opiskelijoille, opettajien ja opiskelijoiden työvälineet. Merja Salminen (Hyvinvointi-innovaatiot, H ja T): work based learning. Innovaatiotoiminta, työllistyminen (miten koulutusprosesseissa varmistetaan työllistyminen),. Irma Kunnari (Aidot ja ennakoivat oppimisympäristö, H ja T): pedagogisen kehittämisen näkökulma, miten tuetaan opettajan työn muutosta. Seija Pajari-Stylman (Osuuskuntatoiminta ja yrittäjyyskasvatus, H ja T) : Syntyykö innovaatioista yrityksiä Marketta Ranta (Metropolimaaseutu, T), tiimiyrittäjyys- ja oppimisenmallit Leena Vainio(verkottuen tiimi, T): verkostoituminen, verkosto-osaaminen, elearning ja eworking Menomatka sunnuntaina 15.1 Miikka, Seija, Irma, Leena ja Marketta ja Merja: HKI 18:20 CPH 19:00 (SK6459) Junalla lentoasemalta Odensseen (noin kaksi tuntia). Matkat sujuivat aikataulujen mukaan. Junamatka Kööpenhaminasta Odensseen oli vain harmillisen pimeää ja emme nähneet muuta maisemaan kuin pimeyttä ja katuvaloja. Matkalla oli hyvää aikaa valmistautua seuraavan päivän ohjelmaan. Kaikki olivat niin väsyneitä, että Odenseen päästyä, mentiin heti nukkumaan. Perillä oltiin vasta kello Majoitus First Hotel Grand Odense****, Jernbanegade 18, DK-5000 Odense Maanantai klo 9 16 VIA University College, Chr. M. Oestergaads Vej 4, Horsens (www.viauc.dk) School of Technology and Business

2 Kuva 1. VIAn yliopisto Horsensissa - karttanäkymä alueeseen KULKEMINEN ODENSEEN JA HORSENSIIN: Läksimme aamulla hotellilta taksilla rautatieasemalle. Ostimme edestakaiset junaliput ilman paikkalippuja. Junassa opittiin tanskalaista matkustuskulttuuria. Osuimme junan vaunuun, jossa kaikki puhuminen oli kiellettyä. Merkintä vain ei ollut kovin selvästi vaunuun tullessa ja aiheutimme pientä pahennusta, kunnes naapurimme olivat meidän vähitellen hiljentäneet katseillaan, shhhh.. suhinoillaan ja käsimerkeillään. Tämän kokemuksien jälkeen osasimme lukea hyvin jo junissa vaunumerkintöjä. Isäntänä: Jan Uwe Wolff Gunnar Eriksen Jonna Pedersen Konstantin Lassithiotakis Perillä totesimme, että ilmoitettujen isäntien lisäksi paikalla oli velä kolme muuta henkilökunnan jäsentä kertomassa meille oppilaitoksen toiminnoista. Benchmarking kysymyksemme tuntuivat toimivan hyvin keskustelun pohjana ja niiden ympäriltä oli koottu edustava joukko eri toimijoita kanssamme keskustelemaan. Yleistä oppilaitoksesta Jan Uwe Wolff kuvaili oppilaitoksen toimintatapaa ja laissa määrättyä toimenkuvaa ja tehtäviä. VIAssa tutkimustoiminnan osuus rahallisesti on noin 10 prosenttia koko toimintavolyymista. TKI ei ole niin laajassa roolissa kuin suomalaisissa amkeissa. Oppilaitoksen kokonaisbudjetti on noin 180 milj Tanskan kruunua. Rahoitus tulee aina jälkikäteen opiskelijoista (kun opiskelija suorittaa yhden lukukauden, siitä tulee joku summa jne.). VIAssa on opiskelijoita 17000, henkilökuntaa 2500 ja oppilaitos toimii viidellä eri kampuksella. Kampuksia ollaan vielä laajentamassa kahdeksaan. Oppilaitos antaa vain Bachelor tason tutkintoja.

3 Vierailupaikassamme Horsensissa on 3200 opiskelijaa ja henkilökuntaa 270. Koulutusohjelmista vain kaksi on tanskankielisiä, pääopetuskieli on englanti. Englanninkieli antaa hyvät valmiudet opiskelijoille lähteä töihin tai opiskelemaan myöhemmin mihin päin tahansa maailmaa. Opiskelijaryhmien koko vaihtelee opiskelijaan, verkko-opiskelun myötä ryhmät voivat kasvaa n opiskelijaan. Verkko-opetusta annetaan jonkun verran. Verkko-opetuksessa materiaalit jaetaan etukäteen ja opiskelijat tulevat lähijaksoille keskustelemaan ja yhdessä työstämään oppimaansa. Verkkoopetus ei korvaa mitään olemassa olevaa, tarkoituksena on sitä kautta antaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Oppilaitoksen tavoitteena on muutos kohti kokonaisvaltaista projektioppimisen mallia Oppilaitoksessa on tilastoitu opetuksen muotoja useamman vuoden ajan. Muutama vuosi sitten auditorioissa opetuksesta annettiin maksimissaan noin 10%, luokkahuoneissa % ja 3-4 hengen projektiryhmissä %. Keskustelimme eri opetusmuotojen laadusta ja todettiin, että auditorioissa voidaan esitellä viitekehys ja jatkaa siitä sitten eteenpäin luokka-opetuksessa ja pienryhmissä. Teoriaopetusta on vähennetty ja siitä ei ole tullut opiskelijoilta tai opettajilta valituksia. Tulevaisuudessa verkko-opetusta lisätään, verkko-opiskelua % ja ohjausta 10-30%. Näinä päivinä perinteistä luokkaopetusta antavat opettajat ovat työssänsä stressaantuneita. Opettajat, jotka käyttävät uusia metodeja ovat työhönsä tyytyväisempiä. Opiskelijat toimivat opiskelijatutoreina jonkun verran. HAMKissakin voitaisiin kerätä tietoa eri opetusmuotojen osuudesta opetuksessa. Analysointitaulukko on hyvin havainnollistava ja sen avulla voitaisiin tehdä koulutuksen laadun vertailuja ja toisaalta tehdä näkyväksi muutosta ja muutostarpeita, samoin kuin vaikuttavuutta. Projektimuotoisen oppimisen toteutus opiskelijoiden näkökulmasta Yritykset ovat mukana ensimmäisestä lukukaudesta lähtien mukana projektiopetuksessa. Opiskelijoilla on yksi projekti aina lukukaudessa eli kaksi vuodessa. Suurin osa ajasta tehdään töitä projektitiloissa, kaksi kertaa viikossa pidetään tapaaminen koko opiskelijajoukon kanssa auditoriossa ja kaksi kertaa viikossa tavataan luokassa: Näissä tapaamisissa selvitetään yleisiä ja yhteisiä ongelmia. Projekteista kirjoitetaan prosessiraporttia koko projektin ajan ja normaali projektiraportti. Puolen vuoden aikana projektissa on ainakin kaksi arviointia ja lopuksi koe (käytännössä koko prosessi on koe). Ammatillisuus on opinnoissa mukana jo opiskelun ensimmäisestä päivästä lähtien. Opiskelijajoukko on hyvin heterogeenista, opiskelijoilla on erilaisia taustoja johtuen mm. kulttuuritaustoista (30 % ulkomaisia vaihto-opiskelijoita), osa osaa projektilähtöistä ongelmanratkaisua jo lastentarhasta lähtien, osa ei ole tehnyt lainkaan projekteja. Projektilähtöinen oppiminen on motivoivampaa ja siinä voidaan paremmin edetä oppijan henkilökohtaisesta osaamisesta lähtien. Opiskelijat ovat vuotiaita ja normaalilla tavalla motivoituneita. Varsinainen opiskeluaika on n , mutta opiskelutiloihin pääsee läpi vuorokauden. Opiskelijoilla on omat tietokoneen, oppilaitos tarjoaa hyvät langattomat yhteydet ja ohjelmistot. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta käytetään siihen, että oppilaasta (pupil) koulutetaan opiskelija (student). Ensimmäisen vuoden aikana seurataan opiskelijoiden edistymistä tarkkaan. Lisäopetusta annetaan sitä tarvitseville. Matematiikka ja kielet sijoitetaan myöhempiin opintoihin sellaisiin kohtiin, joita niitä taitoja todella tarvitaan. Näin saadaan läpäisyaste pysymään 85 prosentissa. Oppiminen tapahtuu yritysten kanssa open ended projekteissa, jolloin opiskelija ei voi olla etukäteen varma tuloksistaan. Hänen on opittava hyväksymään tämä epävarmuus. Samoin opittava avoimuuteen ja luottamukseen (trust). Esimerkiksi

4 oppimistilat ovat avoinna 24/7 eikä minkäänlaisista häiriöistä kerrottu. Myös avoimuus (openness) tuli tässä esille. Opettajat valitset lukukausittain teeman (kuten value chain), jonka eteen kaikki opettajat oppiaineesta riippumatta tekevät työtä. Opettajilla on viikoittain yhteinen koordinointipalaveri. Paikalliseen SENSEen osallistuminen on pakollista eli se kuuluu opintoihin. Työntekijöiden näkökulma, opettajat ja heidän johtamisensa Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Opettajat työskentelevät pääasiassa pareina ja tiimeinä. Opettajilla on viikoittain palaverit ja yhteistyötä vaaditaan paljon. Opiskelijapalautteet käsitellään yhdessä kehittäjätiimeissä eli kaikki opettajat ovat tietoisia opiskelijoiden antamasta palautteesta. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti joka lukukausi opettaja-opiskelija-tasolta. Joka toinen vuosi tehdään laaja palautekysely. Opiskelijapalautteet kulkevat opettajan kautta koulutusohjelmajohtajalle Yhdessä etsitään ratkaisua negatiivisen palautteen syihin ja näin kollegiaalisesti tuetaan yksittäistä opettajaa. Opetussuunnitelma ei ollut ongelma opetusmuotojen kehittämiseen, opettajat valitsevat profession kannalta olennaiset opetusteemat ja hoitavat opetuksen yhdessä ja sitovat oman sisältönsä kulloinkin meneillään olevaan teemaan ja projektiin. Eri opetussuunnitelman osuudet hoidetaan suhteessa projekteihin. Opettaja onnistuu paremmin työssään, kun on selvillä, mitä toisilla tunneilla tapahtuu. Opetustakin tehdään joskus pareittain. Opetusta on 12 viikkoa ja tiivistä projektityötä 3 viikkoa. Osa opettajista voi ohjata samaan aikaan jopa 18 projektia. Opettajat, joilla on vähemmän projekteja ohjattavanaan, opettavat puolestaan enemmän. Opiskelijat saavat vain opintopisteitä projekteista, rahallisia korvauksia ei anneta. Myös lyhyellä varoitusajalla tulleita projekteja voidaan vastaanottaa. Esim. tietojenkäsittely opinnoissa on ensimmäisenä lukuvuotena todella työelämäläheistä yhteistyötä. Opiskelijat menevät lähikouluihin tukemaan opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa ja ohjelmistojen opetuksessa ja asennuksissa. Opiskelijat saavat heti tuntuman arkipäivän tietotekniikan käytön ongelmista. Vaihto-opiskelijat käyvät peruskoulussa opintojensa alussa tutustumassa Tanskan opetuskulttuuriin, mukana vanhempia opiskelijoita, jotka kertovat uusille opiskelijoille, mitä tunnilla tapahtuu (opiskeluhan tapahtuu tanskaksi) Mechanical engineering koulutuksessa ensimmäinen projektivuosi tutkitaan ja selvitellään enemmän teoriassa, viimeinen puoli vuotta toteutetaan aitoja projekteja. Projekteja hankkivat yksittäiset opettajat, lisäksi niitä tulee urapalvelujen kautta. Facebook on markkinointiväline ja sen kautta tulee myös projekteja. Oppilaitoksessa on projektipankki ja pankin ylläpitäjän tehtävä on uusien projektien hankinta. Oppilaitoksessa on projektiviikko, jolloin projektiryhmät pitävät messupäivän ja voivat innovoida keskenään ja nähdä muita projekteja? Viikko on pakollinen kaikille opiskelijoille. Lukukaudessa on suoritettava 30 opintopistettä, joten pakko tulee vähän tätäkin kautta. Opiskelijat voivat ottaa muista koulutusohjelmista valinnaisia opintoja, mutta niiden pitää sopia hopsiin ja niistä on oltava oikeasti hyötyä ammatillisille kasvulle. Tasapainoilua on vähän sen kanssa kuinka paljon opetetaan ammatillisia ja yleisiä taitoja. Kiinnostavia yksityiskohtia

5 Oppilaitos ei voi tehdä ryhmäarvostelua (laki kieltää), jokaiselle opiskelijalle on annettava henkilökohtainen arviointi, ryhmäarvioinnin päätteeksi opettaja tekee vielä kysymyksiä, joilla yksilölliset arvosanat saadaan annettua. Opettajista osa on itse yrityksissä töissä ja tuo sitä kautta projekteja opiskelijoille. Yrittäjäopettajien on myös helpompi keskustella muiden yritysten kanssa ja etsiä opiskelijoille uusia aitoja projekteja. Yrityksiin ja organisaatioihin tehdään retkiä ja sitä kautta solmitaan yhteistyötä. Yritysten kanssa järjestetään työpajoja, joissa pienryhmät työskentelevät yritysten kanssa (yritysvierailu > kehitystyötä > yritysvierailu jne.) Opiskelijat eivät keskeytä opintojaan kovinkaan helposti. Opiskelijat tulevat entistä motivoituneempina takaisin työharjoittelusta. Osa opiskelijoista työskentelee 15h/viikossa (tähän siis lupa kansainvälisillä opiskelijoilla, tanskalaisilla oikeus työskennellä enemmän). Opiskelijoista vain pieni osa (alle 10%) perustaa oman yrityksen. Janin arvauksena tanskalaisista yrittäjistä vain 20 % on opiskellut yrittäjyyttä. Business Pilot opintojakso on tarjolla muutamalle koulutusohjelmalle. Opiskelijat menevät paljon ulkomaille työharjoitteluun (kv-opiskelijat joutuvat melkeinpä menemäänkin, koska osaavat vain englantia). Monet tekevät harjoittelun omassa kotimaassaan, noin 30 prosenttia jää Tanskaan harjoittelujaksolle. Opettajien pedagoginen pätevyys Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Pedagoginen pätevyys hankitaan yleensä työn ohessa, 2-3 vuotta osa-aikaista opiskelua, jonka maksaa yliopisto opettajien puolesta. Opettajilta vaaditaan 5 vuoden työkokemus ennen opettajan työn aloittamista. Bachelor koulutusohjelman opettajista vähintään 50%:lla pitää olla vähintään maisterin tutkinto tai ylempi koulutus. Opettajien julkaisuja ei seurata eli varsinaisesti tutkimustoiminnasta ei palkita. Opettajista 90% osaa englantia. Nyt työpaikkavaatimuksena on englanninkielen taito tai vaatimus/lupaus siitä, että opiskelee englannin melkein saman tien. VIA:ssa ei vielä opeteta opettajia hallitsemaan tutkimusja kehittämistehtäviä, mutta varmasti tulevaisuudessa tullaan opettamaan. Tiistai klo (sis. lounaan) Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense (www.udviklingodense.dk) Anne-Marlene Catharina Alblas mobil , Michael Mandrup Mikkel Bo Mikkelsen Mads Wojtynka

6 KUVA 2. Tiistain vierailukohteet Fyn ja Syddansk Universities Tiistai klo Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense (www.udviklingodense.dk) Michael Mandrup telefon Päivän ohjelma: Liite 1 FYNin meille esiteltiin erilaisia innovaatioprojekteja, joissa on mukana oppilaitoksia, organisaatioita ja yrityksiä.. Tuulimylly tekniikka ja hyvinvointitekniikka ovat jo nyt tanskalaisia vientituotteita. Nyt halutaan löytää uusia aloja. Hyvinvointiteknologiaan kohdennetaan resursseja erityisesti. Alueelle on rakenteilla kolme uutta sairaalaa, joihin sijoitetaan paljon rahaa. Samalla tehdään tutkimusta ja innovoidaan parhaita käytänteitä ja etsitään uusia tapoja rakentaa palveluja ja tuoteideoita hyvinvoinnin ja terveydenhuollon yhteyteen. Erityisesti pieniä yrityksiä tuetaan pääsemään mukaan EU-tasoisiin hankkeisiin. Hanke-esittelyjä e-citizenchip, Anne-Marlene Catharina Alblas Linkki hankkeen sivustoihin: Hankkeen tarkoituksena on saada ihmisiä vaikuttamaan ja esim. facebookia käytetään kommunikointivälineenä. Hanke on tuottanut BEST PRACTICE MANUALin kansalaisten

7 vaikutusmahdollisuuksia tukemaan. Erityisesti nuoria ja opiskelijoita pyritään saamaan mukaan kansalaistoimintaan, näin ehkäistään syrjäytymistä ja saadaan myös uusia vaikuttajia mukaan. Ongelmana virtuaalisessa verkostotyöskentelyssä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä on se, etteivät ihmiset tiedä ovatko he tulleet kuulluksi. Taustalla on oltava voimavaroja, joilla annetaan feedbackia, koska ihmisillä on tarve saada palautetta antamiinsa ehdotuksiin ja esityksiin myös virtuaaliympäristöissä. Toimintamalli kansalaistoiminnassa on: odotukset, tausta > suunnittelu > toiminta > kommunikaatio > palaute Hanke Academic link Työttömiä nuoria ohjataan työorganisaatioihin harjoitteluun. 20 nuorta ohjautunut töihin, joista 10 on saanut vakipaikan. Ensin he saavat 3 viikon kurssin paikalliselta yliopistolta ja sen jälkeen lähtevät työpaikkohin. Hanke listaa työttömät akateemiset ja hakee yrityksistä mahdolliset työpaikat. Haetaan win to win tilannetta sekä yritykselle että työttömälle akateemiselle. Yritykset eivät ole tottuneet palkkaamaan akateemisia ihmisiä ja akateemiset eivät ole tottuneet markkinoimaan omaa osaamistaan. Pidetään myös yllä tietokantaa Work In Denmark ja rakennetaan Business Academy- toimintamallia. FYN tukee yhteyksien rakentamisessa: puhumme yrityksille ja tarjoamme työttömille ajankohtaista koulutusta. The innovative enterprise toimitaan eri yritysten välisen yhteistyön rakentajana. Saadaan toimeksianto joltain yritykseltä ja sitten selvitetään muutama yritys, jotka pystyvät vastaamaan ongelmaan. Ongelman ratkaisuun otetaan mukaan myös opiskelijoita oppilaitoksista. Esimerkki casesas opiskelijaa meni 48 tunniksi yritykseen ideoimaan ja kehittämään yrityksen tuotteita. Muutama opiskelija palkataankin tällaisten casejen jälkeen töihin yrityksiin. Kehittämisideana on perustaa front ja back-toimistot sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Yritysyhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja sitoutuneita tekijöitä. Opetuksen ja yritystoiminnan yhteistyö vaatii omat toimijat. Yhteistyön rakentaminen on aikaa vaativaa työtä. Täytyy olla aikaa yhteistyöhön rakentamiseen ja vaatii asiaan paneutuneet ihmiset, joilla on resursseja ja osaamista yhteistyön rakentamiseen. Opettajien on osattava puhua yrityksen kielellä, oppilaitoksen kieli ei aina toimi. Joskus tarvitaan opettajia ja opiskelijoita, joilla on aikaa asua yrityksissä pidempiaikaisia projekteja. TARVITAAN PROJEKTEJA RAKENTAMAAN KOLLABORAATIOTA! INNOVAATION määritelmä tuli esille: bringing new ideas into processes tuodaan uusia ideoita ja osaamista yritysten käytännön ongelmiin Vrt. meidän oma innovaatiomääritelmä. ICT Cluster Development Kööpenhaminan suuret yritykset (esim IBB) houkuttelevat IT-ihmiset ja Etelä-Tanskassa ei riitä hakijoita tarpeeksi koulutukseen ja osaajat eivät jää alueelle. Alueelle tarvitaan lisäkoulutusta ja myös uudenlaista koulutusta. Tanskalaisyritykset tarvitsevat it-alalla projektipäälliköitä ja asiakkaita ymmärtäviä tekijöitä, koodarit tulevat muista maista. Haetaan alasta innostuneita opiskelijoita ja koulutetaan heitä alalle. Yrityskilpailut ja yrityshautomo

8 FYN on mukana järjestämässä Tanskan laajuista yrityskilpailua, johon osallistuu 1000 projektia vuodessa ja mukana on n opiskelijaa. Innovaatiotoimintaa on tehty pari vuotta, hankkeet ovat melko uusia, keskusteluja on toki ollut 5-6 vuotta. Innovointiopinnot toteutetaan yhteisesti useamman koulutusohjelman kanssa. Näin opitaan yhteistyötä erilaisten osaajien kanssa. Käytössä on esim. 48 ja 12 tunnin task force innovation-tapahtumia, joissa työstetään yrityksistä saatuja tehtävänantoja. Haasteena on, miten saadaan kaikki opiskelijat mukaan, ei vain 5 parasta. Kompetenssiosaamisessa tarvitaan näyttöä kolmelta osa-alueelta: tiimityöskentelystä kaupallisesta ajattelusta (commercial thinking) ja budjetoinnista innovoinnista Projektien on oltava hyvin käytännönläheisiä, jotta toimivat hyvin. Toteutukset ovat laajoja. Innovointiprojektissa voi olla jopa 700 osallistujaa. Toteutus on mittainen. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön, ne esimerkiksi säästävät uuden työntekijän kouluttamisessa, kun opiskelijat saavat kuvan työtehtävästä jo tässä tekemisessä. Kuva 3. Innovaatiotapahtumien kulku

9 Tällaisessa Concept factory mallissa etuna on selkeä työnjako. Opettajat opettavat ja yrityksen kautta tulevat työelämän reaalivaatimukset luontevasti mukaan. Ideointi tapahtuu kolmessa vaiheessa: ideat ja ideointi alkuvaiheessa (ikään kuin kylmiltään) sitten toiminnan seuraaminen yrityksessä (esim. sairaalassa) ja sen perusteella ideoiden jatkokehittäminen asiakkaalle incubation eli yrityshautomo, kolmas ja vaativin taso. Koulutuksen taustalla on sustainable education-ajattelumalli. Ihmiset ovat vain hetken yrityksessä töissä ja työsuhteet ovat lyhyitä. Siksi on osattava verkostoitua. Yrityshautomo toimii erillisessä rakennuksessa, jonne opiskelijat voivat tulla vapaasti 24/7. Yrityshautomoon ei tarvitse tehdä erillisiä hakemuksia vaan opiskelija tulee hautomoon, kun siltä tuntuu. Coach toimii tiloissa esimiehenä ja valmentajana. Robotiikka alueen tutkimusfokus Center for Robot Technology, Science Park on hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus. Siellä kehitetään, testataan ja kaupallistetaan kaikkea hyvinvointitekniikkaan liittyvää robotiikkaa. Yhteistyökumppaneina ovat maailman parhaat hyvinvointialan robotiikan tutkijat ja robottojien tuottajat. Tutkimuslaite saa robotteja testaukseen joko ilmaiseksi tai kohtuuhintaisesti ja tutkimusyksikkö järjestää tutkimusasetelmat laitteiden ympärille. Keskuksessa tutkittiin erilaisia robotiikkajärjestelmiä, joilla voitiin edistää vammautuneiden tai vanhusten liikkumista, liikuttamista ja kotona selviytymistä tai hoitolaitoksissa hoidon helpottamista. Testattavana siirtolaitteiden ja robottien lisäksi oli erilaisia keittiöitä, wc-malleja, kotisairaaloita yms. Kuva 4. Tämä melkein elävän oloinen hylje melkein jo otettiin mukaan.

10 Etelä-Tanskan yliopiston RoboCluster RoboLabissa tutustuttiin tutkimushankkeisiin, joita toteuttivat opettajat opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Robotiikkaosastolla esiteltiin erilaisia robottien kehittämisesimerkkejä. Maatalouden robotteja kehitetään töihin, jotka ovat rutiininomaisia. Raskaita koneita pyritään korvaamaan roboteilla. Päätöksentekoa vaativat työvaiheet hoitaa edelleen viljelijä itse. Tutkimuksen kohteena oli myös täsmäviljely. Kehittevänä oli myös teollisuusrobotteja ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä robotteja. Teollisuusrobotteja kehitetiin isojen yritysten, kuten Bosch, Fraunhofer, Axelius kanssa ja mukana oli useampien yliopistojen välistä yhteistyötä. KUVA 5. Kasvimaalla voi tulla tällainen ötökkä vastaan ai tämä kitkeekin rikkaruohot. Robottitekniikkan käyttöä selvitettiin myös opetuksessa. Onhan robottiopettajia käytössä jo mm Etelä- Koreassa. Keskiviikko klo 8-11 Tutustuttiin Etelä-Tanskan yliopiston elearning ratkaisuihin. Järjestelmät ja kehittämisen tavat olivat hyvin samanlaisia kuin HAMKissa. Suurin ero oli se, että opiskelijat tekivät paljon opintoja yliopiston tiloissa ja opiskelutiloihin oli mahdollisuus päästä ympäri vuorokauden. Sosiaalisen median työkaluja opetuksessa otettiin käyttöön ja eri alojen opettajien erot verkko-opetuksen hyödyntämisessä olivat suuria.

11 KUVA 6. Etelä-Tanskan yliopistossa käytettävät työkalut Matka oli konaisuudessaan antoisa. Opimme paljon vierailukohteista ja erityisen antoisia olivat keskustelut oman tiimin kanssa. Monia asioita on kotiintuotavaksi ja sovellettevaksi omaan toimintaan. Ajatukset toimimtatapojen ja projektimaisen oppimisen edistämiseksi, joissa yhtenä yhteistyökumppanina ovat yritykset ja organisaatiot, vahvistuivat näistä kokemuksista.

12 LIITE 1 DAY 1: :00-13:00 Meeting at Developing Fyn (Udvikling Fyn), Science Park. 10:00-10:15 Welcome to the team from HAMK University: General introduction, background for meeting and presentation of the daily programmes. 10:15-11:00 HAMK University - Benchmark information: Presentation of benchmark project, expectations and learning results. 11:00-11:45 Developing Fyn - innovative learning environments: Presentation of activities enabling collaboration between students, teachers and enterprises; - The Innovative Enterprise; Inno12, 24 hours. - Experts in Teams - InnoEvent - Health Games - Student entrepreneurship organisations (IDEEME, IDEA, Venture Cup) - ICT cluster development between educational institutions, enterprises and municipality with the focus of creating innovative learning environments

13 12:00-13:00 Working lunch 13:00-14:00 Visit to Center for Robot Technology, Science Park. RDI environment for Welfare Technology: This is where the cutting edge of Danish robotic welfare systems is developed, tested and commercialized before implementation at hospitals and homes. 14:30-15:50 Visit to IDEA House, Hinderupgaard. Niels Bohrs Allé. We will meet at least two innovative and entrepreneurial students who have themselves started up their business with support from student-oriented entrepreneurship organisations. Christian and Henrik will be available for interviews about their experiences and would like to give you their own take on innovative learning environments in Odense. 16:00-17:00 Visit to RoboLab and RoboCluster at the University of Southern Denmark, Center for Innovation and Technology. RoboLab is the university center for development projects between scientists, teachers, students and enterprises in many fields of technology and science. DAY 2: :30-9:30 Visit to the E-learn unit at the University of Southern Denmark

14 At the University of Southern Denmark (SDU), e-learning is included in all suitable university activities: - Contributing to ongoing quality development of existing and future lines of education, including the offering of research-based continuation and furthereducation courses. - Increasing the practical accessibility of the lines of study. - Supporting networks of scholars, students and teachers, nationally and internationally. - Optimizing cooperation and communication between administrative staff, students, groups of scholars, teachers and management.

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Mikä on FramiPro? SeAMKin moniammatillinen, työelämälähtöinen, projektioppimiseen perustuva yhteinen oppimisympäristö eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2016 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch? TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?v=phdqwxi2x3i Koulun keskeisimmät toimintaperiaatteet Avoimuus Oppilaiden vastuu omasta

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa. - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus -

Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa. - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus - Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus - Kiinnostavatko uudet yhteistyökumppanit ja potentiaaliset asiakkaat Kiinassa ja Venäjällä? Lähde

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS University Teacher Katariina Pukkila-Palmunen Industrial Management Department of Production Faculty of Technology University of Vaasa Tuotantotalouden yksikkö 1/2 Ammattilaisia

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot