TANSKAN MATKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSKAN MATKA 15 18.1.2012"

Transkriptio

1 TANSKAN MATKA OSALLISTUJAT: Miikka Ruusunen, Seija Pajari-Stylman, Irma Kunnari, Leena Vainio, Marketta Ranta, Merja Salminen VIERAILUN SISÄLLÖT, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT Vierailukohteista etsittiin hyviä käytäntöjä, malleja ja motivoivien oppimisympäristöjen menestystekijöitä, joissa toimitaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena oli kolmen erilaisen käytännön löytäminen. HAMKin omia käytäntöjä verrattiin vierailukohteiden käytäntöihin. Rakentuvat mallit ovat yhdistelmiä omista ja vierailukohteista. Kukin tutkii vierailujen aikana omasta näkökulmasta hyviä käytänteitä: Miikka Ruusunen (Työelämän muutos fokustiimi, H ja T), blended learning, virtuaalis-fyysiset oppimistilat, millainen tuki opiskelijoille, opettajien ja opiskelijoiden työvälineet. Merja Salminen (Hyvinvointi-innovaatiot, H ja T): work based learning. Innovaatiotoiminta, työllistyminen (miten koulutusprosesseissa varmistetaan työllistyminen),. Irma Kunnari (Aidot ja ennakoivat oppimisympäristö, H ja T): pedagogisen kehittämisen näkökulma, miten tuetaan opettajan työn muutosta. Seija Pajari-Stylman (Osuuskuntatoiminta ja yrittäjyyskasvatus, H ja T) : Syntyykö innovaatioista yrityksiä Marketta Ranta (Metropolimaaseutu, T), tiimiyrittäjyys- ja oppimisenmallit Leena Vainio(verkottuen tiimi, T): verkostoituminen, verkosto-osaaminen, elearning ja eworking Menomatka sunnuntaina 15.1 Miikka, Seija, Irma, Leena ja Marketta ja Merja: HKI 18:20 CPH 19:00 (SK6459) Junalla lentoasemalta Odensseen (noin kaksi tuntia). Matkat sujuivat aikataulujen mukaan. Junamatka Kööpenhaminasta Odensseen oli vain harmillisen pimeää ja emme nähneet muuta maisemaan kuin pimeyttä ja katuvaloja. Matkalla oli hyvää aikaa valmistautua seuraavan päivän ohjelmaan. Kaikki olivat niin väsyneitä, että Odenseen päästyä, mentiin heti nukkumaan. Perillä oltiin vasta kello Majoitus First Hotel Grand Odense****, Jernbanegade 18, DK-5000 Odense Maanantai klo 9 16 VIA University College, Chr. M. Oestergaads Vej 4, Horsens (www.viauc.dk) School of Technology and Business

2 Kuva 1. VIAn yliopisto Horsensissa - karttanäkymä alueeseen KULKEMINEN ODENSEEN JA HORSENSIIN: Läksimme aamulla hotellilta taksilla rautatieasemalle. Ostimme edestakaiset junaliput ilman paikkalippuja. Junassa opittiin tanskalaista matkustuskulttuuria. Osuimme junan vaunuun, jossa kaikki puhuminen oli kiellettyä. Merkintä vain ei ollut kovin selvästi vaunuun tullessa ja aiheutimme pientä pahennusta, kunnes naapurimme olivat meidän vähitellen hiljentäneet katseillaan, shhhh.. suhinoillaan ja käsimerkeillään. Tämän kokemuksien jälkeen osasimme lukea hyvin jo junissa vaunumerkintöjä. Isäntänä: Jan Uwe Wolff Gunnar Eriksen Jonna Pedersen Konstantin Lassithiotakis Perillä totesimme, että ilmoitettujen isäntien lisäksi paikalla oli velä kolme muuta henkilökunnan jäsentä kertomassa meille oppilaitoksen toiminnoista. Benchmarking kysymyksemme tuntuivat toimivan hyvin keskustelun pohjana ja niiden ympäriltä oli koottu edustava joukko eri toimijoita kanssamme keskustelemaan. Yleistä oppilaitoksesta Jan Uwe Wolff kuvaili oppilaitoksen toimintatapaa ja laissa määrättyä toimenkuvaa ja tehtäviä. VIAssa tutkimustoiminnan osuus rahallisesti on noin 10 prosenttia koko toimintavolyymista. TKI ei ole niin laajassa roolissa kuin suomalaisissa amkeissa. Oppilaitoksen kokonaisbudjetti on noin 180 milj Tanskan kruunua. Rahoitus tulee aina jälkikäteen opiskelijoista (kun opiskelija suorittaa yhden lukukauden, siitä tulee joku summa jne.). VIAssa on opiskelijoita 17000, henkilökuntaa 2500 ja oppilaitos toimii viidellä eri kampuksella. Kampuksia ollaan vielä laajentamassa kahdeksaan. Oppilaitos antaa vain Bachelor tason tutkintoja.

3 Vierailupaikassamme Horsensissa on 3200 opiskelijaa ja henkilökuntaa 270. Koulutusohjelmista vain kaksi on tanskankielisiä, pääopetuskieli on englanti. Englanninkieli antaa hyvät valmiudet opiskelijoille lähteä töihin tai opiskelemaan myöhemmin mihin päin tahansa maailmaa. Opiskelijaryhmien koko vaihtelee opiskelijaan, verkko-opiskelun myötä ryhmät voivat kasvaa n opiskelijaan. Verkko-opetusta annetaan jonkun verran. Verkko-opetuksessa materiaalit jaetaan etukäteen ja opiskelijat tulevat lähijaksoille keskustelemaan ja yhdessä työstämään oppimaansa. Verkkoopetus ei korvaa mitään olemassa olevaa, tarkoituksena on sitä kautta antaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Oppilaitoksen tavoitteena on muutos kohti kokonaisvaltaista projektioppimisen mallia Oppilaitoksessa on tilastoitu opetuksen muotoja useamman vuoden ajan. Muutama vuosi sitten auditorioissa opetuksesta annettiin maksimissaan noin 10%, luokkahuoneissa % ja 3-4 hengen projektiryhmissä %. Keskustelimme eri opetusmuotojen laadusta ja todettiin, että auditorioissa voidaan esitellä viitekehys ja jatkaa siitä sitten eteenpäin luokka-opetuksessa ja pienryhmissä. Teoriaopetusta on vähennetty ja siitä ei ole tullut opiskelijoilta tai opettajilta valituksia. Tulevaisuudessa verkko-opetusta lisätään, verkko-opiskelua % ja ohjausta 10-30%. Näinä päivinä perinteistä luokkaopetusta antavat opettajat ovat työssänsä stressaantuneita. Opettajat, jotka käyttävät uusia metodeja ovat työhönsä tyytyväisempiä. Opiskelijat toimivat opiskelijatutoreina jonkun verran. HAMKissakin voitaisiin kerätä tietoa eri opetusmuotojen osuudesta opetuksessa. Analysointitaulukko on hyvin havainnollistava ja sen avulla voitaisiin tehdä koulutuksen laadun vertailuja ja toisaalta tehdä näkyväksi muutosta ja muutostarpeita, samoin kuin vaikuttavuutta. Projektimuotoisen oppimisen toteutus opiskelijoiden näkökulmasta Yritykset ovat mukana ensimmäisestä lukukaudesta lähtien mukana projektiopetuksessa. Opiskelijoilla on yksi projekti aina lukukaudessa eli kaksi vuodessa. Suurin osa ajasta tehdään töitä projektitiloissa, kaksi kertaa viikossa pidetään tapaaminen koko opiskelijajoukon kanssa auditoriossa ja kaksi kertaa viikossa tavataan luokassa: Näissä tapaamisissa selvitetään yleisiä ja yhteisiä ongelmia. Projekteista kirjoitetaan prosessiraporttia koko projektin ajan ja normaali projektiraportti. Puolen vuoden aikana projektissa on ainakin kaksi arviointia ja lopuksi koe (käytännössä koko prosessi on koe). Ammatillisuus on opinnoissa mukana jo opiskelun ensimmäisestä päivästä lähtien. Opiskelijajoukko on hyvin heterogeenista, opiskelijoilla on erilaisia taustoja johtuen mm. kulttuuritaustoista (30 % ulkomaisia vaihto-opiskelijoita), osa osaa projektilähtöistä ongelmanratkaisua jo lastentarhasta lähtien, osa ei ole tehnyt lainkaan projekteja. Projektilähtöinen oppiminen on motivoivampaa ja siinä voidaan paremmin edetä oppijan henkilökohtaisesta osaamisesta lähtien. Opiskelijat ovat vuotiaita ja normaalilla tavalla motivoituneita. Varsinainen opiskeluaika on n , mutta opiskelutiloihin pääsee läpi vuorokauden. Opiskelijoilla on omat tietokoneen, oppilaitos tarjoaa hyvät langattomat yhteydet ja ohjelmistot. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta käytetään siihen, että oppilaasta (pupil) koulutetaan opiskelija (student). Ensimmäisen vuoden aikana seurataan opiskelijoiden edistymistä tarkkaan. Lisäopetusta annetaan sitä tarvitseville. Matematiikka ja kielet sijoitetaan myöhempiin opintoihin sellaisiin kohtiin, joita niitä taitoja todella tarvitaan. Näin saadaan läpäisyaste pysymään 85 prosentissa. Oppiminen tapahtuu yritysten kanssa open ended projekteissa, jolloin opiskelija ei voi olla etukäteen varma tuloksistaan. Hänen on opittava hyväksymään tämä epävarmuus. Samoin opittava avoimuuteen ja luottamukseen (trust). Esimerkiksi

4 oppimistilat ovat avoinna 24/7 eikä minkäänlaisista häiriöistä kerrottu. Myös avoimuus (openness) tuli tässä esille. Opettajat valitset lukukausittain teeman (kuten value chain), jonka eteen kaikki opettajat oppiaineesta riippumatta tekevät työtä. Opettajilla on viikoittain yhteinen koordinointipalaveri. Paikalliseen SENSEen osallistuminen on pakollista eli se kuuluu opintoihin. Työntekijöiden näkökulma, opettajat ja heidän johtamisensa Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Opettajat työskentelevät pääasiassa pareina ja tiimeinä. Opettajilla on viikoittain palaverit ja yhteistyötä vaaditaan paljon. Opiskelijapalautteet käsitellään yhdessä kehittäjätiimeissä eli kaikki opettajat ovat tietoisia opiskelijoiden antamasta palautteesta. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti joka lukukausi opettaja-opiskelija-tasolta. Joka toinen vuosi tehdään laaja palautekysely. Opiskelijapalautteet kulkevat opettajan kautta koulutusohjelmajohtajalle Yhdessä etsitään ratkaisua negatiivisen palautteen syihin ja näin kollegiaalisesti tuetaan yksittäistä opettajaa. Opetussuunnitelma ei ollut ongelma opetusmuotojen kehittämiseen, opettajat valitsevat profession kannalta olennaiset opetusteemat ja hoitavat opetuksen yhdessä ja sitovat oman sisältönsä kulloinkin meneillään olevaan teemaan ja projektiin. Eri opetussuunnitelman osuudet hoidetaan suhteessa projekteihin. Opettaja onnistuu paremmin työssään, kun on selvillä, mitä toisilla tunneilla tapahtuu. Opetustakin tehdään joskus pareittain. Opetusta on 12 viikkoa ja tiivistä projektityötä 3 viikkoa. Osa opettajista voi ohjata samaan aikaan jopa 18 projektia. Opettajat, joilla on vähemmän projekteja ohjattavanaan, opettavat puolestaan enemmän. Opiskelijat saavat vain opintopisteitä projekteista, rahallisia korvauksia ei anneta. Myös lyhyellä varoitusajalla tulleita projekteja voidaan vastaanottaa. Esim. tietojenkäsittely opinnoissa on ensimmäisenä lukuvuotena todella työelämäläheistä yhteistyötä. Opiskelijat menevät lähikouluihin tukemaan opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa ja ohjelmistojen opetuksessa ja asennuksissa. Opiskelijat saavat heti tuntuman arkipäivän tietotekniikan käytön ongelmista. Vaihto-opiskelijat käyvät peruskoulussa opintojensa alussa tutustumassa Tanskan opetuskulttuuriin, mukana vanhempia opiskelijoita, jotka kertovat uusille opiskelijoille, mitä tunnilla tapahtuu (opiskeluhan tapahtuu tanskaksi) Mechanical engineering koulutuksessa ensimmäinen projektivuosi tutkitaan ja selvitellään enemmän teoriassa, viimeinen puoli vuotta toteutetaan aitoja projekteja. Projekteja hankkivat yksittäiset opettajat, lisäksi niitä tulee urapalvelujen kautta. Facebook on markkinointiväline ja sen kautta tulee myös projekteja. Oppilaitoksessa on projektipankki ja pankin ylläpitäjän tehtävä on uusien projektien hankinta. Oppilaitoksessa on projektiviikko, jolloin projektiryhmät pitävät messupäivän ja voivat innovoida keskenään ja nähdä muita projekteja? Viikko on pakollinen kaikille opiskelijoille. Lukukaudessa on suoritettava 30 opintopistettä, joten pakko tulee vähän tätäkin kautta. Opiskelijat voivat ottaa muista koulutusohjelmista valinnaisia opintoja, mutta niiden pitää sopia hopsiin ja niistä on oltava oikeasti hyötyä ammatillisille kasvulle. Tasapainoilua on vähän sen kanssa kuinka paljon opetetaan ammatillisia ja yleisiä taitoja. Kiinnostavia yksityiskohtia

5 Oppilaitos ei voi tehdä ryhmäarvostelua (laki kieltää), jokaiselle opiskelijalle on annettava henkilökohtainen arviointi, ryhmäarvioinnin päätteeksi opettaja tekee vielä kysymyksiä, joilla yksilölliset arvosanat saadaan annettua. Opettajista osa on itse yrityksissä töissä ja tuo sitä kautta projekteja opiskelijoille. Yrittäjäopettajien on myös helpompi keskustella muiden yritysten kanssa ja etsiä opiskelijoille uusia aitoja projekteja. Yrityksiin ja organisaatioihin tehdään retkiä ja sitä kautta solmitaan yhteistyötä. Yritysten kanssa järjestetään työpajoja, joissa pienryhmät työskentelevät yritysten kanssa (yritysvierailu > kehitystyötä > yritysvierailu jne.) Opiskelijat eivät keskeytä opintojaan kovinkaan helposti. Opiskelijat tulevat entistä motivoituneempina takaisin työharjoittelusta. Osa opiskelijoista työskentelee 15h/viikossa (tähän siis lupa kansainvälisillä opiskelijoilla, tanskalaisilla oikeus työskennellä enemmän). Opiskelijoista vain pieni osa (alle 10%) perustaa oman yrityksen. Janin arvauksena tanskalaisista yrittäjistä vain 20 % on opiskellut yrittäjyyttä. Business Pilot opintojakso on tarjolla muutamalle koulutusohjelmalle. Opiskelijat menevät paljon ulkomaille työharjoitteluun (kv-opiskelijat joutuvat melkeinpä menemäänkin, koska osaavat vain englantia). Monet tekevät harjoittelun omassa kotimaassaan, noin 30 prosenttia jää Tanskaan harjoittelujaksolle. Opettajien pedagoginen pätevyys Kaikilla opettajilla on pedagoginen koulutus. Pedagoginen pätevyys hankitaan yleensä työn ohessa, 2-3 vuotta osa-aikaista opiskelua, jonka maksaa yliopisto opettajien puolesta. Opettajilta vaaditaan 5 vuoden työkokemus ennen opettajan työn aloittamista. Bachelor koulutusohjelman opettajista vähintään 50%:lla pitää olla vähintään maisterin tutkinto tai ylempi koulutus. Opettajien julkaisuja ei seurata eli varsinaisesti tutkimustoiminnasta ei palkita. Opettajista 90% osaa englantia. Nyt työpaikkavaatimuksena on englanninkielen taito tai vaatimus/lupaus siitä, että opiskelee englannin melkein saman tien. VIA:ssa ei vielä opeteta opettajia hallitsemaan tutkimusja kehittämistehtäviä, mutta varmasti tulevaisuudessa tullaan opettamaan. Tiistai klo (sis. lounaan) Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense (www.udviklingodense.dk) Anne-Marlene Catharina Alblas mobil , Michael Mandrup Mikkel Bo Mikkelsen Mads Wojtynka

6 KUVA 2. Tiistain vierailukohteet Fyn ja Syddansk Universities Tiistai klo Udvikling Odense, Forskerparken 10 H, 5230 Odense (www.udviklingodense.dk) Michael Mandrup telefon Päivän ohjelma: Liite 1 FYNin meille esiteltiin erilaisia innovaatioprojekteja, joissa on mukana oppilaitoksia, organisaatioita ja yrityksiä.. Tuulimylly tekniikka ja hyvinvointitekniikka ovat jo nyt tanskalaisia vientituotteita. Nyt halutaan löytää uusia aloja. Hyvinvointiteknologiaan kohdennetaan resursseja erityisesti. Alueelle on rakenteilla kolme uutta sairaalaa, joihin sijoitetaan paljon rahaa. Samalla tehdään tutkimusta ja innovoidaan parhaita käytänteitä ja etsitään uusia tapoja rakentaa palveluja ja tuoteideoita hyvinvoinnin ja terveydenhuollon yhteyteen. Erityisesti pieniä yrityksiä tuetaan pääsemään mukaan EU-tasoisiin hankkeisiin. Hanke-esittelyjä e-citizenchip, Anne-Marlene Catharina Alblas Linkki hankkeen sivustoihin: Hankkeen tarkoituksena on saada ihmisiä vaikuttamaan ja esim. facebookia käytetään kommunikointivälineenä. Hanke on tuottanut BEST PRACTICE MANUALin kansalaisten

7 vaikutusmahdollisuuksia tukemaan. Erityisesti nuoria ja opiskelijoita pyritään saamaan mukaan kansalaistoimintaan, näin ehkäistään syrjäytymistä ja saadaan myös uusia vaikuttajia mukaan. Ongelmana virtuaalisessa verkostotyöskentelyssä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä on se, etteivät ihmiset tiedä ovatko he tulleet kuulluksi. Taustalla on oltava voimavaroja, joilla annetaan feedbackia, koska ihmisillä on tarve saada palautetta antamiinsa ehdotuksiin ja esityksiin myös virtuaaliympäristöissä. Toimintamalli kansalaistoiminnassa on: odotukset, tausta > suunnittelu > toiminta > kommunikaatio > palaute Hanke Academic link Työttömiä nuoria ohjataan työorganisaatioihin harjoitteluun. 20 nuorta ohjautunut töihin, joista 10 on saanut vakipaikan. Ensin he saavat 3 viikon kurssin paikalliselta yliopistolta ja sen jälkeen lähtevät työpaikkohin. Hanke listaa työttömät akateemiset ja hakee yrityksistä mahdolliset työpaikat. Haetaan win to win tilannetta sekä yritykselle että työttömälle akateemiselle. Yritykset eivät ole tottuneet palkkaamaan akateemisia ihmisiä ja akateemiset eivät ole tottuneet markkinoimaan omaa osaamistaan. Pidetään myös yllä tietokantaa Work In Denmark ja rakennetaan Business Academy- toimintamallia. FYN tukee yhteyksien rakentamisessa: puhumme yrityksille ja tarjoamme työttömille ajankohtaista koulutusta. The innovative enterprise toimitaan eri yritysten välisen yhteistyön rakentajana. Saadaan toimeksianto joltain yritykseltä ja sitten selvitetään muutama yritys, jotka pystyvät vastaamaan ongelmaan. Ongelman ratkaisuun otetaan mukaan myös opiskelijoita oppilaitoksista. Esimerkki casesas opiskelijaa meni 48 tunniksi yritykseen ideoimaan ja kehittämään yrityksen tuotteita. Muutama opiskelija palkataankin tällaisten casejen jälkeen töihin yrityksiin. Kehittämisideana on perustaa front ja back-toimistot sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Yritysyhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja sitoutuneita tekijöitä. Opetuksen ja yritystoiminnan yhteistyö vaatii omat toimijat. Yhteistyön rakentaminen on aikaa vaativaa työtä. Täytyy olla aikaa yhteistyöhön rakentamiseen ja vaatii asiaan paneutuneet ihmiset, joilla on resursseja ja osaamista yhteistyön rakentamiseen. Opettajien on osattava puhua yrityksen kielellä, oppilaitoksen kieli ei aina toimi. Joskus tarvitaan opettajia ja opiskelijoita, joilla on aikaa asua yrityksissä pidempiaikaisia projekteja. TARVITAAN PROJEKTEJA RAKENTAMAAN KOLLABORAATIOTA! INNOVAATION määritelmä tuli esille: bringing new ideas into processes tuodaan uusia ideoita ja osaamista yritysten käytännön ongelmiin Vrt. meidän oma innovaatiomääritelmä. ICT Cluster Development Kööpenhaminan suuret yritykset (esim IBB) houkuttelevat IT-ihmiset ja Etelä-Tanskassa ei riitä hakijoita tarpeeksi koulutukseen ja osaajat eivät jää alueelle. Alueelle tarvitaan lisäkoulutusta ja myös uudenlaista koulutusta. Tanskalaisyritykset tarvitsevat it-alalla projektipäälliköitä ja asiakkaita ymmärtäviä tekijöitä, koodarit tulevat muista maista. Haetaan alasta innostuneita opiskelijoita ja koulutetaan heitä alalle. Yrityskilpailut ja yrityshautomo

8 FYN on mukana järjestämässä Tanskan laajuista yrityskilpailua, johon osallistuu 1000 projektia vuodessa ja mukana on n opiskelijaa. Innovaatiotoimintaa on tehty pari vuotta, hankkeet ovat melko uusia, keskusteluja on toki ollut 5-6 vuotta. Innovointiopinnot toteutetaan yhteisesti useamman koulutusohjelman kanssa. Näin opitaan yhteistyötä erilaisten osaajien kanssa. Käytössä on esim. 48 ja 12 tunnin task force innovation-tapahtumia, joissa työstetään yrityksistä saatuja tehtävänantoja. Haasteena on, miten saadaan kaikki opiskelijat mukaan, ei vain 5 parasta. Kompetenssiosaamisessa tarvitaan näyttöä kolmelta osa-alueelta: tiimityöskentelystä kaupallisesta ajattelusta (commercial thinking) ja budjetoinnista innovoinnista Projektien on oltava hyvin käytännönläheisiä, jotta toimivat hyvin. Toteutukset ovat laajoja. Innovointiprojektissa voi olla jopa 700 osallistujaa. Toteutus on mittainen. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön, ne esimerkiksi säästävät uuden työntekijän kouluttamisessa, kun opiskelijat saavat kuvan työtehtävästä jo tässä tekemisessä. Kuva 3. Innovaatiotapahtumien kulku

9 Tällaisessa Concept factory mallissa etuna on selkeä työnjako. Opettajat opettavat ja yrityksen kautta tulevat työelämän reaalivaatimukset luontevasti mukaan. Ideointi tapahtuu kolmessa vaiheessa: ideat ja ideointi alkuvaiheessa (ikään kuin kylmiltään) sitten toiminnan seuraaminen yrityksessä (esim. sairaalassa) ja sen perusteella ideoiden jatkokehittäminen asiakkaalle incubation eli yrityshautomo, kolmas ja vaativin taso. Koulutuksen taustalla on sustainable education-ajattelumalli. Ihmiset ovat vain hetken yrityksessä töissä ja työsuhteet ovat lyhyitä. Siksi on osattava verkostoitua. Yrityshautomo toimii erillisessä rakennuksessa, jonne opiskelijat voivat tulla vapaasti 24/7. Yrityshautomoon ei tarvitse tehdä erillisiä hakemuksia vaan opiskelija tulee hautomoon, kun siltä tuntuu. Coach toimii tiloissa esimiehenä ja valmentajana. Robotiikka alueen tutkimusfokus Center for Robot Technology, Science Park on hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus. Siellä kehitetään, testataan ja kaupallistetaan kaikkea hyvinvointitekniikkaan liittyvää robotiikkaa. Yhteistyökumppaneina ovat maailman parhaat hyvinvointialan robotiikan tutkijat ja robottojien tuottajat. Tutkimuslaite saa robotteja testaukseen joko ilmaiseksi tai kohtuuhintaisesti ja tutkimusyksikkö järjestää tutkimusasetelmat laitteiden ympärille. Keskuksessa tutkittiin erilaisia robotiikkajärjestelmiä, joilla voitiin edistää vammautuneiden tai vanhusten liikkumista, liikuttamista ja kotona selviytymistä tai hoitolaitoksissa hoidon helpottamista. Testattavana siirtolaitteiden ja robottien lisäksi oli erilaisia keittiöitä, wc-malleja, kotisairaaloita yms. Kuva 4. Tämä melkein elävän oloinen hylje melkein jo otettiin mukaan.

10 Etelä-Tanskan yliopiston RoboCluster RoboLabissa tutustuttiin tutkimushankkeisiin, joita toteuttivat opettajat opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Robotiikkaosastolla esiteltiin erilaisia robottien kehittämisesimerkkejä. Maatalouden robotteja kehitetään töihin, jotka ovat rutiininomaisia. Raskaita koneita pyritään korvaamaan roboteilla. Päätöksentekoa vaativat työvaiheet hoitaa edelleen viljelijä itse. Tutkimuksen kohteena oli myös täsmäviljely. Kehittevänä oli myös teollisuusrobotteja ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä robotteja. Teollisuusrobotteja kehitetiin isojen yritysten, kuten Bosch, Fraunhofer, Axelius kanssa ja mukana oli useampien yliopistojen välistä yhteistyötä. KUVA 5. Kasvimaalla voi tulla tällainen ötökkä vastaan ai tämä kitkeekin rikkaruohot. Robottitekniikkan käyttöä selvitettiin myös opetuksessa. Onhan robottiopettajia käytössä jo mm Etelä- Koreassa. Keskiviikko klo 8-11 Tutustuttiin Etelä-Tanskan yliopiston elearning ratkaisuihin. Järjestelmät ja kehittämisen tavat olivat hyvin samanlaisia kuin HAMKissa. Suurin ero oli se, että opiskelijat tekivät paljon opintoja yliopiston tiloissa ja opiskelutiloihin oli mahdollisuus päästä ympäri vuorokauden. Sosiaalisen median työkaluja opetuksessa otettiin käyttöön ja eri alojen opettajien erot verkko-opetuksen hyödyntämisessä olivat suuria.

11 KUVA 6. Etelä-Tanskan yliopistossa käytettävät työkalut Matka oli konaisuudessaan antoisa. Opimme paljon vierailukohteista ja erityisen antoisia olivat keskustelut oman tiimin kanssa. Monia asioita on kotiintuotavaksi ja sovellettevaksi omaan toimintaan. Ajatukset toimimtatapojen ja projektimaisen oppimisen edistämiseksi, joissa yhtenä yhteistyökumppanina ovat yritykset ja organisaatiot, vahvistuivat näistä kokemuksista.

12 LIITE 1 DAY 1: :00-13:00 Meeting at Developing Fyn (Udvikling Fyn), Science Park. 10:00-10:15 Welcome to the team from HAMK University: General introduction, background for meeting and presentation of the daily programmes. 10:15-11:00 HAMK University - Benchmark information: Presentation of benchmark project, expectations and learning results. 11:00-11:45 Developing Fyn - innovative learning environments: Presentation of activities enabling collaboration between students, teachers and enterprises; - The Innovative Enterprise; Inno12, 24 hours. - Experts in Teams - InnoEvent - Health Games - Student entrepreneurship organisations (IDEEME, IDEA, Venture Cup) - ICT cluster development between educational institutions, enterprises and municipality with the focus of creating innovative learning environments

13 12:00-13:00 Working lunch 13:00-14:00 Visit to Center for Robot Technology, Science Park. RDI environment for Welfare Technology: This is where the cutting edge of Danish robotic welfare systems is developed, tested and commercialized before implementation at hospitals and homes. 14:30-15:50 Visit to IDEA House, Hinderupgaard. Niels Bohrs Allé. We will meet at least two innovative and entrepreneurial students who have themselves started up their business with support from student-oriented entrepreneurship organisations. Christian and Henrik will be available for interviews about their experiences and would like to give you their own take on innovative learning environments in Odense. 16:00-17:00 Visit to RoboLab and RoboCluster at the University of Southern Denmark, Center for Innovation and Technology. RoboLab is the university center for development projects between scientists, teachers, students and enterprises in many fields of technology and science. DAY 2: :30-9:30 Visit to the E-learn unit at the University of Southern Denmark

14 At the University of Southern Denmark (SDU), e-learning is included in all suitable university activities: - Contributing to ongoing quality development of existing and future lines of education, including the offering of research-based continuation and furthereducation courses. - Increasing the practical accessibility of the lines of study. - Supporting networks of scholars, students and teachers, nationally and internationally. - Optimizing cooperation and communication between administrative staff, students, groups of scholars, teachers and management.

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011 1 IP kurssi kansainvälistymisen keinona Arja Maunumäki Oamk 2 Intensiivikurssi (IP) Life Long Learning > Erasmus > Intensive Programmes (IP) Lyhyitä (2-6 viikkoa) opintojaksoja, joille opiskelijat ja opettajat

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

FUAS Virtuaalikampus. Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011. Jaana Kullaslahti, HAMK

FUAS Virtuaalikampus. Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011. Jaana Kullaslahti, HAMK FUAS Virtuaalikampus Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011 Jaana Kullaslahti, HAMK 2 Työryhmän jäsenet Leena Vainio HAMK, pj. Kari Katajisto HAMK (IT-Tietohallinto) Pirjo Kuisma HAMK (Opintoprosessin

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense. Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B

Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense. Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B Valmistelut ja hakeminen Haku Etelä-Tanskan yksikköön tehtiin kokonaisuudessaan yliopistosivuilta löytyvällä lomakkeella kv-toimiston

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Automaatio ja robotiikka arjessa

Automaatio ja robotiikka arjessa Automaatio ja robotiikka arjessa Jari Saarinen Aalto yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Automaatio ja systeemitekniikan laitos Geneeristen älykkäiden koneiden huippuyksikkö Aalto University, based on

Lisätiedot

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen INNOSTAVAN OPPIMISEN FLOW-TILAA METSÄSTÄMÄSSÄ TYÖELÄMÄSIMULAATIOLLA - TAMK Tietojenkäsittelyn ensimmäisen opintovuoden pelimessuprojekti Mira Grönvall ja Rami Lehtinen OPISKELIJAN TYÖPÄIVÄ JA TYÖPAIKKA

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Opettajan monta roolia. Vaikuta ja vaikutu 20.9.2011 Kaisa Vähähyyppä kaisa.vahahyyppa@oph.fi www.oph.fi

Opettajan monta roolia. Vaikuta ja vaikutu 20.9.2011 Kaisa Vähähyyppä kaisa.vahahyyppa@oph.fi www.oph.fi Opettajan monta roolia Vaikuta ja vaikutu 20.9.2011 Kaisa Vähähyyppä kaisa.vahahyyppa@oph.fi www.oph.fi Wise teachers create an environment that encourages students to teach themselves Leonard Roy Frank

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TKI. VAUHTIA työelämäyhteistyöhön. Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. TKIO TOIMINTAMALLIT opiskelijan oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi

TKI. VAUHTIA työelämäyhteistyöhön. Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. TKIO TOIMINTAMALLIT opiskelijan oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi VAUHTIA työelämäyhteistyöhön Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet TKIO TOIMINTAMALLIT opiskelijan oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi TKI OPI OSAA Projektin kulku Hamkin käytänteiden arviointia tammi-helmikuu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch? TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?v=phdqwxi2x3i Koulun keskeisimmät toimintaperiaatteet Avoimuus Oppilaiden vastuu omasta

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot