Pienten kuittien syynääminen loppuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienten kuittien syynääminen loppuu"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Pienten kuittien syynääminen loppuu EU:n komissio on hyväksynyt Suomen esitykset ns. flat rateksi eli rakennerahastohankkeiden välillisten kustannusten korvaamiseksi keskimääräisellä vakioprosentilla. EAKR-hankkeissa flat rate tulee olemaan 20 % hankkeen henkilöstökustannusten kokonaismäärästä ja vastaavasti ESR-hankeissa 17 %. Suomi teki esityksensä komissiolle marraskuussa ja myönteiset kannanotot saatiin noin puolen vuoden pohdinnan jälkeen viime viikolla sekä aluepolitiikan pääosastolta Regiolta että työllisyyden pääosastolta EMPL:lta. Hallintoviranomaisen TEM:n tavoitteena on ottaa uusi välillisten kustannusten korvausmalli käyttöön Se edellyttää tukikelpoisuusasetuksen muuttamista valtioneuvoston päätöksellä. Asetusvalmistelu onkin lähes loppuun suoritettu. Hanketietojärjestelmä EURA 2007 on myös viritetty käsittelemään hankkeita uuden kustannusmallin pohjalta. Komissio edellytti, että hankkeiden toteuttajilla tulee olla mahdollisuus vaatia myös toimimista nykyisellä mallilla, mikä tarkoittaa kaikkien kustannusten kuittipohjaista todentamista. Vaihtoehtoinen toimintatapa onkin perusteltu sellaisissa hankkeis- Artikkelisarja jatkuu s. 6 7 sa, joiden kustannusprofiili on keskimääräisestä poikkeava, esimerkiksi matkakustannusten suuren osuuden vuoksi. EAKR:n ja ESR:n flat rate -mallilla korvataan sekä aidosti välilliset että vaikeasti todennettavat kustannuserät, kuten toimitilakustannukset ja yhteiset ylläpitokustannukset, mutta myös pienet todennettavissa olevat kustannuserät, kuten matkakustannukset. Hankkeiden käsittelyssä näitä kustannuseriä ei enää lainkaan esitetä hakijan toimesta eikä niitä todenneta eikä tarkasteta. Uusien kustannusmallien tärkeimpänä tavoitteena on vähentää hankebyrokratiaa ja siten nopeuttaa hankkeiden rahoitus- ja maksatuskäsittelyitä, jotka Suomessa ovat venyneet tarpeettoman pitkiksi. Keskeinen syy siihen on ollut monivaiheinen ja moninkertainen pienten kustannuserien ja pienten kuittien syynääminen. Uudistus helpottaa merkittävästi myös hakijoiden toimintaa. Hankehakemuksessa tulee esittää ja myöhemmin todentaa vain henkilöstökustannukset suorien palkkojen ja välillisten lakisääteisten kustannusten kokonaissummana sekä eräät suuret kustannuserät, kuten investoinnit ja ulkoiset hankinnat. Seuraava tavoite on ottaa uudet kustannusmallit käyttöön myös yritystukihankkeissa eli TUKI2000- tietojärjestelmässä. Tavoitteena on soveltaa yritystukihankkeisiin myös kertakorvausmallia (lump sum) ja vakioyksikkökustannusmallia (standard unit cost). EURA2007- hankkeissa pyritään niin ikään SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee 3 Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi 3 Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! 4 Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas 5 Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli 6 Valtaväylän arviointi 8 Neuvoja hankeviestintään 9 Kevätkylvö 10 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> ottamaan kertakorvausmalli käyttöön. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeissa on tarkoitus soveltaa kokonaiskustannusmallia, jota TEKES on käyttänyt jo pitempään. Hankekäsittelyn uudistaminen ja uusien kustannusten korvaustapojen käyttöönotto tähtää hanketoiminnan nopeuttamiseen ja hankebyrokratian vähentämiseen. Kyseessä on koko EU:n laajuinen uudistus, jota on tarkoitus viedä vielä merkittävästi pidemmälle seuraavalla, vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Komissio pohtii parhaillaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä esityksiä tavoitellen koheesiopolitiikan yksinkertaistamista konkreettisin keinoin. Äärimmäisenä vaihtoehtona on esillä siirtyminen kokonaan pois todennettavien kustannusten periaatteesta ja käyttää yksinomaan keskimääräisiä, vakioituja kustannusmalleja rakennerahastohankkeissa. Teksti: Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee Työryhmä perustettu työja elinkeinoministeriöön Viidennen koheesiokertomuksen luomat linjat ja oletettavasti heinäkuuksi annettava komission asetusehdotus koskien EU:n budjettia ja kesällä tai alkusyksyllä annettava komission asetusehdotus koheesiopolitiikkaa koskien luovat EU-tason pohjaa tulevan koheesiopolitiikan valmistelulle. Rakennerahasto-ohjelmien valmistelu on alustavasti vaiheistettu siten, että komissio hyväksyy ensin Eurooppa strategiaan sovitetun yhteisöstrategian, joka kattaisi kaikki rakennerahastot sekä kalastus- ja maaseuturahastot ja uudet haasteet (esim. ilmasto, demografia ja liikenne). Tämän jälkeen komissio hyväksyisi jäsenmaiden laatimat kehitys- ja investointikumppanuussopimukset, joissa esitettäisiin tulostavoitteet ja rahoituksen jako. Näiden sopimusten perusteella jäsenmaissa laadittaisiin varsinaisen toimeenpanon perustaksi toimenpideohjelmat. Suomessa keskustelua on käyty mm. TEM:n organisoimana viime vuoden tulevaisuusseminaareissa ja rakennerahastojen ajankohtaispäivillä. Suomalaiset tahot osallistuivat aktiivisesti komission kuulemiseen talvella. Tarkemmat kannat muodostetaan uuden hallituksen voimin kesällä komission ehdotusten tultua julki. Todennäköistä on, että komission, parlamentin ja jäsenmaiden yhteistyönä saadaan aikaan poliittinen ratkaisu rahoituksesta vuonna Yhteisöstrategia ja kumppanuussopimukset voidaan viimeistellä vasta tämän jälkeen. Työryhmä asetettu TEM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta ja sisällöllisistä painopisteistä samoin kuin EAKR:n ja ESR:n työnjaosta sekä tarkastella rakennerahastojen ja maaseutuohjelman välisiä kytkentöjä. Työryhmän tulee sovittaa yhteen kansallista ja EU:n rakenne- ja aluepolitiikkaa. Sen tulee selvittää koheesiovarojen jakokriteereitä ja niiden vaikutuksia sekä linjata Suomen osallistumista alueiden väliseen yhteistyöhön, Itämeren alueen strategian toimeenpanoon ja raja-alueyhteistyöhön erityisesti Venäjän kanssa. Työryhmää vetää alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Ryhmän pääsihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén. Ryhmä koostuu koheesiopolitiikan valmistelun kannalta keskeisistä keskusja aluehallinnon, maakuntien ja järjestöjen edustajista. Sen toimiaika on ensi vaiheessa syksyyn 2011 tai siihen asti, kun komissio on tehnyt lopulliset esityksensä. Teksti: Jaana Valkokallio 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi Suomi toimitti vuodenvaihteen tilanteeseen pohjautuneet EAKR- ja ESR-ohjelmien maksupyynnöt komissioon maaliskuussa. Niiden ansiosta Suomen asema koheni komission kuukausittain julkaisemassa jäsenmaakohtaisessa välimaksuvertailussa siten, että EAKR:n osalta Suomi nousi maaliskuun alun viidenneltä sijalta huhtikuun vertailussa Liettuan, Viron ja Irlannin jälkeen neljänneksi (välimaksujen osuus 24,9 % koko kauden EAKR-kehyksestä, EU-keskiarvo 15,5 %). ESR:n osalta Suomi nousi kahdeksanneksi (maaliskuussa sijoitus oli 14.) 21,6 prosentin maksatusasteella (EU-keskiarvo 15,9 %). Pisimmälle ovat ESR-välimaksuissaan edenneet Irlanti, Latvia ja Portugali. Koska välimaksupyyntöjä toimitetaan komissioon vain muutaman kerran vuodessa, tulee Suomen sijoitus näillä listoilla tulevina kuukausina taas laskemaan. Muutoinkaan ei ole syytä tuudittautua kovin suureen huolettomuuteen; vaikka N+2 -laskentatapaan tehdyn helpotuksen ansiosta N+2 -leikkuri ei vielä tänäkään vuonna uhkaa yhtäkään Suomen ohjelmista, voi tilanne jo ensi vuonna olla kriittisempi. Ohjelmakauden alkuvuosia helpottanut N+2 -laskentatavan kevennys pienenee vuosi vuodelta samalla kun komissiosta saatujen ennakkomaksujen lieventävä vaikutus myös suhteellisesti vähenee maksatustahdin on siis syytä edelleen nopeutua ohjelmakauden loppua kohti. Teksti: Harri Ahlgren Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -projekti tekee venevajan pelastuskorjauksen. Työtä tekemässä on myös Mikkelin kaupungin Vaaksa-hankkeen työntekijöitä. Marraskuussa 2010 Anttolan kirkonkylän venevaja nostettiin vipuvoiman avulla pukkien päälle. Vaja kunnostetaan perinteisin menetelmin, työtavoin ja materiaalein jään päältä kevättalvella Vajaan uusitaan alajuoksut sekäosa runkotolpista ja vinoreivoista. Seinälaudoitus paikataan entisenkaltaiseksi ja laiturista/kulkusillasta tehdään rekonstruktio. Kattoa hiukan oikaistaan ja paikataan. Vaja maalataan paikan päällä keitetyllä punamullalla ja pieluslaudat valkoisella pellavaöljymaalilla. Laiturirakenteet tervataan. Venevajan kaltainen kohde on hyvin tyypillinen YTY-kohde. Varsin pienellä panostuksella yksittäinen kohde, ja sitä kautta koko kulttuurimaisema, saadaan säilymään taas kymmeniä vuosia tuleville sukupolville. YTYä ja Vipuvoimaa tarvittaisiin vielä tulevaisuudessakin! Teksti ja kuva: Hanna Kemppainen, Etelä-Savon ELY-keskus 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas Osaajia työelämän tarpeisiin Savon koulutuskuntayhtymä luo metallialan oppimistehdashankkeella uudenlaista työelämälähtöistä koulutusmallia, jonka tarkoituksena on vastata paremmin työelämän tarpeita. Hankkeessa syntyy uudenlainen oppimisympäristö yritysten tiloihin. Kuvat: Savon ammatti- ja aikuisopisto Innotehdas on investointihanke, jolla hankitaan oppimistehtaan tarvitsemat koneet ja laitteet. Osatoteuttajana oppimistehdashankkeessa on myös Savonia-ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa digitaalisen tuotannon tutkimusyksikön. Lähdimme liikkeelle yritysten jatkuvasti muuttuvista ja tiukentuvista tarpeista osaavan henkilöstön saamiseksi. Tulimme siihen tulokseen, että on tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä, kertoo hankepäällikkö Heikki Makkonen Savon koulutuskuntayhtymästä. Kuopion eteläpuolelle on viime vuosina syntynyt konepajakeskittymä. Siellä toimivien kolmen yrityksen kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että niiden tiloihin sijoitetaan koneita ja laitteita, jotka ovat pääosin opetuskäytössä. Yrityksen voivat kuitenkin jossain määrin käyttää niitä myös omassa tuotannollisessa toiminnassaan. Opiskelu tapahtuu rinta rinnan tuotannollisen työn tekemisen kanssa. Opiskelijat pääsevät näkemään, mikä on oikea työn tekemisen tapa ja rytmi, ja samalla harjoitustyö on mahdollisimman pitkälle konepajan oikeaa työtä, Makkonen tiivistää. Kone- ja laitekannasta yli puolet on hankittu, ja koulutukset ovat alkaneet. Koulutus painottuu vahvasti aikuiskoulutukseen, mutta myös nuorisoasteen koulutus on mukana hankkeessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on turvata metallialan ammattitaitoisen työvoiman saantia ja parantaa yritysten tuotantohenkilöstön osaamista. Yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään mallia tutkimuksen ja tuotekehittelyn hyödyntämiseen suoraan tehtaan tarpeisiin. Oppimisympäristöt ovat ensi vuonna jo täydessä käytössä. Koulutus- ja oppimisympäristöt ovat tulleet jäädäkseen ja tarve tällaiselle toiminnalle vain kasvaa jatkossa, Makkonen vakuuttaa. Hanke kehittää mallia oppilaitosten ja yritysten osaavasta, ammattitaitoisesta ja innovatiivisesta yhteistyöverkostosta, joka mahdollistaa jatkuvan yritysten ja oppilaitosten henkilöstön täydennyskoulutuksen. On tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä. Metallialan oppimistehdas ja digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Ohjelma ja toimintalinja: ESR, toimintalinja 3. Projektikoodi ja toteutusaika: S10348, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon ELY-keskus Metallialan Innotehdas Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, toimintalinja 2. Projektikoodi ja toteutusaika: A30472, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon liitto Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: Heikki Makkonen, heikki.makkonen(at)sakky.fi > hanketoiminta 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli-hankkeen tavoitteet korkealla Uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen kasvua toivotaan, odotetaan ja tarvitaan. Tavoitteet ovat haasteellisia niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Shutterstock Keski-Suomi on otollinen paikka Biometalli Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen kokonaispalvelut -hankkeelle. Täällä on useita alan laitetoimittajia, paljon bioenergiaosaamista ja vahva julkisen vallan ja yritysten yhteinen tahtotila, sanoo Ilkka Uusi-Maahi. Hän on biometalliteeman kehityspäällikkö Biometallihanketta hallinnoivasta kehittämisyhtiö Keulink Oy:stä. Muita hankkeen toteuttajia ovat Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yrityslähtöiseen, maakunnallista kehitystä tukevaan hankeyhteistyöhön on sitoutunut myös alueen kattila- ja järjestelmätoimittajia, kiinteän polttoaineen valmistajia ja lämmöntuottajia. Tiedosta on puutetta Biometalli-hanke on kokonaisuus, jonka tavoitteet ovat kunnianhimoiset: bioenergian imagon ja käytön edistäminen, Biometallin Tietopankki, Venäjän markkinoiden edistäminen sekä alueellisten toimijoiden kilpailukyvyn ja verkottumisen vahvistaminen. Numero yksi on kuitenkin bioenergian käyttöönoton edistäminen Keski-Suomessa, mihin projektivaroista on suunnattu lähes puolet, Ilkka Uusi-Maahi mainitsee. Saatamme jäädä jälkeen määrällisestä tavoitteesta eli siitä, miten kiinteistöt siirtyvät bioenergian käyttöön. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Vaikka jaamme runsaasti tietoa kiinteistönomistajille bioenergiaan siirtymisestä, monissa kunnissa ja myös kiinteistöissä päätöksenteko vie aikaa. Tulos ja vaikutus saattavat näkyä vasta muutamien vuosien päästä. Tiedon puute tuntuu usein olevan syy siihen, miksi bioenergian käyttöön ei ole siirrytty. Mietimme alussa, teemmekö liian tarkkaa työtä. Mutta mitä tarkemmin ja konkreettisemmin toimimme, sitä suurempi hyöty siitä on asiakkaille. Varmistamme vielä senkin, että jos joku ei saa pyytämiään tar jouksia laitevalmistajilta tai lämmön/polttoaineen tuottajilta ajallaan, potkimme yrityksiä. Tietopankki ja katse Venäjälle Ilkka Uusi-Maahi kertoo, että aikomuksena on laajentaa aluksi lähinnä hankkeessa mukana olevien yritysten käyttöön tarkoitettua Biometallin Tietopankkia myös mm. opiskelijoiden ja muiden hankkeiden käyttöön. Tietokanta sisältää markkina- ja tuotetietoa sekä tietoa viranomaisista ja maakohtaisista käytännöistä ja standardeista valituilta kohdealueilta. Jos kaikki menee hyvin, jatkossa käyttäjät päivittävät pankkia Linux-maailman tapaan ja niin ajantasaista tietoa on saatavilla vastakin, Uusi-Maahi toteaa. Biometalli-hankkeessa etsitään myös kumppaneita Viipuri-Pietari- Moskova -akselilla. Uuden Venäjän projektin käynnistys maksaisi maltaita. Taloudellisempaa on säästöyhteiskunnan tavoitteiden mukaan ottaa tämä olemassa olevan projektin sivujuoneksi, Uusi-Maahi muistuttaa. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli (EAKR) Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL1 Projektikoodi ja toteutusaika: A30305, Rahoitus: EAKR + valtio 58,21%, kokonaiskustannukset Toteuttaja: Kehittämisyhtiö Keulink Oy Hallinnointi: Keski-Suomen liitto Lisätietoja: Biometalliteeman kehityspäällikkö Ilkka Uusi-Maahi, ilkka.uusi-maahi(at)keulink.fi ja Biometallin projektipäällikkö Liisa Vesterinen, liisa.vesterinen(at)jamk.fi > hankkeet > bioenergia 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arja Hemminki ja Minna Kivipelto kirjoittavat artikkelissaan arviointiprosessista, joka tukee aikuissosiaalityötä. Säännönmukaisiin asiakas- ja työntekijäkyselyihin perustuva arviointi antaa palautetta jo hankkeen aikana. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana. valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Valtaväylän arviointi Valtaväylän tarkoituksena on tehdä näkyviksi aikuissosiaalityön areenoita ja siinä työssä tarvittavia menetelmiä ja palveluita linkitettyinä työllistymiseen. Tarkoituksena on kehittää malli, jolla asiakkaiden kuntoutuminen siirtyy nopeasti ja varhaisessa vaiheessa työpaikoilla tapahtuvaksi. Yhteisötason tavoitteena on kehittää ja syventää entisestään aktiivisen sosiaalipolitiikan alueella tehtävää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtaväylä-hankekokonaisuus koostuu kolmesta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta kehittämishankkeesta. Hankkeita rahoittavat STM ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat myös alueen kunnat ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Henkilöasiakkaina projektissa ovat sosiaalitoimistojen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat, työvoiman palvelukeskusten palveluiden ulkopuolella olevat asiakkaat, pitkään toimeentulotuen piirissä olleet asiakkaat, osatyökykyiset ja yleisen kuntouttavan sosiaalityön piiriin kuuluvat asiakkaat sekä välityömarkkinoilla ja palkkatuetussa työssä olevat asiakkaat. Projektin asiakkaat asuvat Seinäjoen seudulla (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua) tai Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) tai Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi). Hankkeen projektipäällikkönä toimii Päivi Krook ja hankkeessa työskentelee viisi palveluohjaajaa, joilla on koulutuksena sosionomi AMK -tutkinto. Maaliskuuhun 2011 mennessä hankkeessa on ollut mukana 280 asiakasta. Projektisuunnitelmassa Valtaväyläprojektin tavoitteiksi on määritelty aikuissosiaalityön asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kohoaminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden köyhyyden ja syrjäytymisen väheneminen ja osatyökykyisten, vammaisten ja työmarkkinoilta sivussa olleiden asiakkaiden työllistymismahdollisuuksien paraneminen ja työelämässä pysyminen. 6 Valtaväylä-projektin arviointisuunnitelma tehtiin keväällä Hank keen arvioinnista vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, arvioitsijana YTT Arja Hemminki. Arviointia konsultoi ja tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Konsultoijina ovat toimineet YTT kehittämispäällikkö Tuija Kotiranta ja YTT tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto. Hanke päättyy joulukuussa 2011 ja arviointiraportti valmistuu keväällä Verkkopohjainen arviointimittari hankkeen arviointiin Hankkeen arviointiin on kehitetty verkkopohjainen arviointimittari. Kehitimme oman verkkopohjaisen työkalun, koska tarjolla olevat ohjelmat eivät taipuneet kovin hyvin sekä asiakkailta että työntekijöiltä kerättävän arviointitiedon vertailuun. Samalla saamme kokemuksia verkkopohjaisen arviointityökalun käytöstä ja kehittämisestä. Tämä mahdollistaa kehitetyn arviointityökalun käytön myös muiden vastaavantyyppisten projektien arvioinneissa. Verkkopohjaisen arvioinnin mittaristo koostuu Valtaväylä-projektin asiakkaille ja työntekijöille suunnatuista kyselyistä. Kyselyt laadittiin arviointitutkijoiden ja projektin työntekijöiden toimesta. Arvioinnissa haluttiin tietoa paitsi siitä, miten asiakkaiden tilanteet ovat muuttuneet projektin aikana, myös siitä millaisia työmenetelmiä työntekijät olivat käyttäneet. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneiden muutosten ja työmenetelmien välisen yhteyden arvioimiseksi tarvittiin tietoa eri vaiheissa. Tietoa päädyttiin keräämään asiakkailta kolmessa vaiheessa ja työntekijöiltä kahdessa

7 Vipuvoimaa EU:lta vaiheessa. Asiakas vastaa kyselyyn ensimmäisen kerran välittömästi projektissa aloitettuaan ja toisen kerran noin puoli vuotta projektissa aloittamisen jälkeen. Kolmannen kerran asiakas vastaa verkkopohjaiseen arviointikyselyyn projektin päättyessä. Projektin palveluohjaajat, asiakkaiden työvoimaneuvojat ja sosiaalityöntekijät vastaavat kyselyyn kunkin asiakkaan kohdalta projektin alkaessa ja päättyessä. Asiakas kirjautuu käyttämään kyselyä hänelle erikseen luodulla asiakastunnuksella. Työntekijä käyttää myös vastatessaan kyselyyn kyseiselle asiakkaalle luotua tunnusta. Tunnuksen avulla on mahdollista jäljittää esimerkiksi työntekijän toimenpiteitä ja asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden mahdollisia yhteyksiä. Tunnusten avulla asiakkaiden henkilöllisyys jää ainoastaan työntekijöiden tietoon eikä arvioitsijoilla ole mahdollisuutta saada niitä käyttöönsä. Maaliskuun alkuun 2011 mennessä kyselyihin on saatu asiakkaiden vastauksia yhteensä 166. Palveluohjaajien vastauksia on saatu 72 kappaletta, työvoimaneuvojien vastauksia 43 kappaletta ja sosiaalityöntekijöiden vastauksia 23 kappaletta. Vaikka vastausprosentti on toistaiseksi ollut melko pieni, uskomme tilanteen paranevan projektin loppua kohti. Keskeinen kysymys on, miten vastaaminen saataisiin mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja kannustavaksi. Projektin asiakastilaisuuksissa on motivoitu asiakkaita ja työntekijöitä vastaamaan kyselyyn. Heille on myös kerrottu väliaikatietoja arvioinnin tuloksista. Suurimman työpanoksen asiakkaiden motivoinnissa ovat tehneet palveluohjaajat, jotka ovat kannustaneet ja ohjeistaneet asiakkaita henkilökohtaisesti vastaamaan kyselyihin. Projektipäällikkö Päivi Krook on myös tehnyt paljon työtä työntekijöiden motivoimisessa. Arvioinnin loppuvaiheessa on tarkoitus tehdä syvällisempää analyysiä asiakkaiden kokemista muutoksista hankkeen aikana. Tarkoituksena on tarkastella koettujen muutosten ja työmenetelmien välistä yhteyttä sekä muutoksia, joita on tapahtunut asiakkaiden elämänhallinnassa, sosiaalisissa taidoissa, taloudellisessa tilanteessa ja motivaatiossa ja asenteissa. Arviointitietoa kerätään hankkeen loppuun saakka, ja arviointiraportin lisäksi tullaan kirjoittamaan useita arviointiin liittyviä artikkeleita. Alustavia arvioinnin tuloksia Kevääseen 2011 mennessä kyselyjen tuloksia on analysoitu kolme kertaa. Asiakkaiden vastausten perusteella voi todeta, että suurimmalla osalla heistä oli tavoitteena työllistyä joko avoimille työmarkkinoille tai tukityöhön. Osa asiakkaista toivoi pääsevänsä koulutukseen. Osa asiakkaista sen sijaan koki, ettei työllistyminen ollut mahdollista ainakaan välittömästi, vaan he toivoivat esimerkiksi terveydentilan ja työkyvyn tai taloudellisen tilanteen selvittämistä. Monet mainitsivat tarvitsevansa tukea kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen selvittelyyn. Useimmat kyselyyn vastanneet asiakkaat kokivatkin saaneensa tarvitsemaansa tukea palveluohjaajalta. He myös kertoivat itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihinsä lisääntyneen. Myös palveluohjaajat kertoivat asiakkaiden elämäntilanteen useimmiten muuttuneen projektin aikana paremmaksi. Melko harva asiakas oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille, mutta useat olivat päässeet kuntouttavaan työtoimintaan, palkkatukityöhön, työharjoitteluun tai työkokeiluun. Muutamien työkykyä oli selvitetty ja he odottivat eläkepäätöstä. Kyselyyn vastanneet työntekijät kertoivat monien asiakkaiden saaneen tukea raha- ja velkaasioiden selvittelyyn, tukien hakemiseen ja terveyspalveluiden piiriin hakeutumiseen. Sekä asiakkaat että palveluohjaajat totesivat monien asiakkaiden itseluottamuksen ja luottamuksen viranomaisiin lisääntyneen. Asiakkaat kokivat projektissa tulevansa kuulluiksi ja heidän elämässään oli tapahtunut useimmiten positiivisia muutoksia, kuten itseluottamuksen ja aktiivisuuden lisääntymistä ja positiivisia muutoksia ihmissuhteissa. Lisäksi monelle oli tapahtunut muutto itselle sopivampaan asuntoon, pääsy velkajärjestelyyn, hakeutuminen psykiatrisen avun piiriin tai ajokortin hankkiminen. Pieni osa asiakkaista oli keskeyttänyt projektin. Psyykkinen tai fyysinen terveydentila tai päihdeongelma oli ollut esteenä aktiiviselle työnhaulle, eikä heillä ollut voimia tällä hetkellä osallistua aktiivisesti projektiin. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset asiakkaidensa elämäntilanteiden positiivisista muutoksista olivat samantyyppisiä kuin palveluohjaajien näkemykset. Opiskelun tai kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen, työharjoittelu, palkkatukityö tai työkokeilu nähtiin merkittävinä hankkeen aikana tapahtuneina asioina. Sosiaalityöntekijät olivat myös havainneet muitakin positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteissa, kuten esimerkiksi asiakkaiden rohkeuden ja itsevarmuuden lisääntymisen. Sosiaalityöntekijät näkivät realistisena tavoitteena pikaisesti tapahtuvan avoimille työmarkkinoille työllistymisen vain muutamien asiakkaiden kohdalla. Terveydentilan ja työkyvyn selvittelyä, raittiuden ja ylipäätään elämänhallinnan tukemista pidettiin tärkeinä tavoitteina projektille. Työvoimaneuvojat suhtautuivat palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä pessimistisemmin asiakkaiden mahdollisuuksiin työllistyä. He olivat myös havainnoineet muita työntekijäryhmiä vähemmän positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteessa. Silti he kertoivat useimpien asiakkaiden hyötyneen projektista. Merkittävänä asiana kaikki työntekijät mainitsivat palveluohjaajien, työvoimaneuvojien ja sosiaalityöntekijöiden lisääntyneen yhteistyön ja parityöskentelyn, josta kokemukset olivat erittäin positiivisia. Teksti: Arja Hemminki ja Minna Kivipelto Kirjoittajat toimivat hankekokonaisuuden arvioitsijina ja konsultoijina. Syksyllä 2010 ilmestyi SeAMK:n julkaisuna Minna Kivipellon, Tuija Kotirannan, Seliina Päällysahon ja Arja Hemmingin artikkeli Arviointimittariston kehittäminen Valtaväylä-hankkeessa. 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Hanketoimijat koolla Pohjois-Karjalassa neuvoja hankeviestintään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen EU-tiedottaja Pasi Hirvonen tarkasteli puheenvuorossaan rakennerahastoviestinnän arvioinnin tuloksia. Useilta viestinnän osa-alueilta saatiin hyviä arvosanoja. Kiitosta keräsivät muun muassa tiedon luotettavuus, visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus sekä osin myös verkkoviestintä ja tapahtumat. Viestinnän keskeisinä haasteina puolestaan nähtiin byrokraattisuus, media- ja kansalaisviestintä sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan Koulutusluentona kuultiin toimittaja Keimo Lehtiniemen esitys Media tänään. MTV3:n aluetoimittajana työskentelevä Lehtiniemi kävi läpi tiedottamisen ja haastattelun perusperiaatteita käytännön esimerkkien avulla. Lehtiniemi painotti tiedottamisen aktiivisuutta ja säännöllisyyttä medioille, jotka ovat oman organisaation kannalta tärkeitä. Yhteyksiä tuttuihin toimittajiin kannattaa hyödyntää. Tiedottamisen ajankohta valitaan niin, että useimmilla välineillä on mahdollisuus reagoida ja saada tieto tuoreena. Ikävistäkin uutisista kannattaa informoida. Huonot uutiset on parempi kertoa heti itse kuin jättää ne median selviteltäviksi ja paisuteltaviksi, Lehtiniemi muistutti. Median tahti on kiireinen ja sähköpostia tulee toimituksiin paljon. Jos tiedotteen lisäksi haluaa lähettää selvityksiä tai raportteja, niitä kannattaa muokata, jotta ne tulevat luetuiksi, Lehtiniemi vinkkasi. Aktiivisuus on paikallaan esimerkiksi tiedotteen perään on hyvä soittaa mutta tuputtamista tulee välttää. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan. Puffaaminen ja markkinointi sen sijaan eivät kuulu median tehtäviin, Lehtiniemi totesi. Oma tärkein viesti oltava selvillä Olennaista tiedottamisessa on, että asetutaan ulkopuolisen asemaan: mitä merkitystä omalla asialla on lukijoille, kuulijoille, katsojille. Haastatteluun on hyvä valmistautua kunnolla. Kannattaa miettiä, mikä on tärkein viesti, jonka haluaa välittää. Vastauksista käytetään usein vain ydin. Sähköisessä mediassa hyvän vastauksen mitta on vain sekuntia, Lehtiniemi tähdensi. Lehtiniemen mukaan haastateltava yleensä edustaa enemmän muita kuin itseään. Hän kannustikin keskustelemaan asioista vaikkapa kahvihuoneessa ennen kameran eteen menemistä. Lehtiniemi antoi runsaasti vinkkejä haastattelutilanteeseen. Haastattelu on vuorovaikutusta: väärästä tiedosta tai haastattelijan virheestä huomautetaan, mutta myös oma tietämättömyys kysytystä asiasta ilmaistaan. Hyvä haastateltava on täsmällinen, napakka, totuudenmukainen ja selittelemätön, Lehtiniemi tiivisti. Hän myös suositteli nauhoittamaan annetut haastattelut ne ovat paitsi dokumentti myös opiksi tulevaisuutta varten. Luennon lopuksi Lehtiniemi tapaili tv-haastattelun elkeitä ja demonstroi esiintymisen sudenkuoppia. Parhaan vaikutelman antaa kameraan katsova, papereitta puhuva, paikoillaan pysyvä mutta rento haastateltava. Teksti: Pasi Hirvonen Kuva: Shutterstock 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari 2011 Tule Rovaniemelle kuulemaan, kokemaan ja lennättämään ideoita! Ilmoittautuminen ja lisätiedot» NiiN kuin kasvi tarvitsee vettä, ravinteita ja valoa, kehittäjä tarvitsee kumppaneita, ideoita ja innostumista. Kevätkylvö on jokaisen aluekehittäjän ahaaelämys- ja keskustelutapahtuma, josta sinäkin saat työhösi ravinteita ja ideoillesi kasvuvoimaa kollegoilta ympäri Suomen. kysyttävää? yhteyshenkilösi: Pia Holopainen, TäsTä puhumme: EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Yleisö kysyy puhujat vastaavat. Paneelikeskusteluja, yrityscaseja, tutustumiskäyntejä. ps. mikä on sinun iskulauseesi kumppanuudesta? Osallistu iskulausekisaan ilmoittautumisen yhteydessä. Iskevimmät ikuistetaan rintanappeihin. puhujina: Demos Helsingin tutkija Roope Mokka sekä lukuisia menestystarinansa kertojia pohjoisesta. Katso muut puhujat ja esiintyjät tapahtuman verkkosivulta. 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Avoin ESR-haku hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinjan 4 valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa järjestettävän haun tarkoituksena on antaa käynnissä oleville ESR-hankkeille mahdollisuus kansainvälisen yhteistyön kautta etsiä uusia toimintamalleja tai hyviä käytäntöjä toimintansa kehittämiseksi. Hakuun voivat osallistua myös päättyneet ESRhankkeet, joilla on tarvetta kehittämiensä toimintamallien levittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Haku on avoin myös organisaatioille, joilla on useita ESR-hankkeita, joiden toimintaan kv-yhteistyöllä voidaan saada lisäarvoa. Hankkeissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kansainvälisen yhteistyön tuottamaan hyötyyn ja lisäarvoon sekä hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen -kehittämisohjelmassa tuotetaan lisäarvoa suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Tavoitteena on uusien näkökulmien ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen jäsenvaltioiden kohtaamiin yhteisiin ongelmiin sekä inhimillisten voimavarojen kehittäminen kussakin jäsenmaassa yhteisten oppimisprosessien kautta. Lisäksi tavoitteena on synnyttää virallisia ja epävirallisia verkostoja sekä kehittää asiantuntijoiden työkäytäntöjä ja -taitoja. Kaikilla tavoitteilla vahvistetaan eurooppalaista ulottuvuutta Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrittäessä. Hankkeissa tulee olla partneri vähintään yhdestä muusta EU-jäsenvaltiosta. Kansainvälisen partnerin ei tarvitse saada toimintaansa ESRrahoitusta, mutta sen on pystyttävä vastaamaan itse omista toimintaansa liittyvistä kustannuksista. Hakuvaiheessa hankkeilta ei edellytetä kansainvälisen kumppanuussopimuksen olemassaoloa, mutta toivottavaa olisi, että hankkeilla olisi esittää vapaamuotoinen aiesopimus kansainväliseltä partnerilta jo hakemuksen liitteenä. Hankehakemuksesta tulee joka tapauk sessa käydä selkeästi ilmi kansainväliset kumppanit ja niiden rooli sekä kansainvälisen yhteistyön tuoma lisäarvo. Hakemukset tulee täyttää EURA2007-järjestelmässä osoitteessa sekä toimittaa virallisesti allekirjoitettuna viimeistään määräaikaan klo mennessä osoitteeseen työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, kirjaamo Valtioneuvosto. Lisää hausta: Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing Oy:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan hanketoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, post it -tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Kirjekuoria voi tilata myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Tilausohjeet ja tilauslomake 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Maaseutu tarjoaa tilaa ja elinkeinomahdollisuuksia nuorille aikuisille Maaseudun elämänlaatu koostuu viihtyisästä elinympäristöstä, toimivista palveluista ja monipuolisista elinkeinomahdollisuuksista. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti nuoret kokevat maaseudun potentiaalisena tulevaisuuden elinympäristönään. Nuoret yrittäjät löytävät maaseudulla mahdollisuuksia sekä uusilla aloilla että perinteiden jatkajina. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kuluvan teemavuoden aikana kannustetaan uutta sukupolvea mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelman yritys- ja hanketukia Leader-toimintaryhmien ja ELY-keskusten kautta. Bongaa Landepaku! Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa ovat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. Kesätapahtumia kiertävän Landepakun ratissa istuvat kuskit ympäri Suomen, ja heidän opastuksellaan pääsee tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämis- ja yritysmahdollisuuksiin. Paikkakuntatietoutta pääsee kartuttamaan myös Maaseutu.fi-sivuilla, jonne kootaan Landepakun ajoreitti. Kyläteitä kiertävän auton pysäkeistä saa tietoa myös sosiaalisen median kautta, erityisesti Facebookin Maaseutu tilaa elämälle -sivuilta. Lisätietoa: Maaseudulla tilaa elämälle Maaseudulla on mahdollisuuksia ja tilaa toteuttaa unelmia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voimaa yrittäjyyteen ja virtaa kehitykseen. Yhdessä voimme vaikuttaa maaseudun tulevaisuuteen! Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen. Etelä-Suomi innovaatioveturina Tutustu Etelä-Suomen EAKR- ja ESR-hankkeisiin Etelä-Suomi innovaatioveturina esite kuvaa monipuolisesti hanketoimintaa suuralueella. Esite ladattavissa osoitteesta 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Osallistu RegioStars kilpailuun Aluepolitiikan pääosaston luotsaamassa RegioStars kilpailussa palkitaan hyviä EAKR-hankkeita. Erityisesti etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja niiden palkitseminen on jo muodostunut perinteeksi, joka antaa näkyvyyttä edistyksellisille tavoille ideoida ja toteuttaa hankkeita. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa löytyy DG Region InfoRegio-sivuilta Katso myös sivuston valokuvakilpailu, jossa voit äänestää suosikkikuvaasi. Muutoksia kevään tapahtumakalenteriin Toukokuuksi suunnitellut maksajien flat rate -koulutukset on siirretty syksyyn. Alun perin kesäkuulle merkityt sulkemistyökokoukset on aikaistettu toukokuulle siten, että ne pidetään siirtyneiden flat rate -koulutusten ajankohtina seuraavasti: Jos olet kiinnostunut osallistumaan Regio- Stars kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera mennessä osoitteeseen TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa Hyvää Pääsiäistä! Helsinki Joensuu Tampere Oulu Tilaisuudessa käydään läpi käytännön esimerkein sulkemiseen liittyviä perusasioita ja työkäytäntöjä työkokouksen muodossa. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti uusille virkailijoille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet sulkemis työhön. TEM on toimittanut kutsun välittämille toimielimille. Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen hankehaku toimintalinjassa 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika 19.5. - 1.7.2010 Euroopan

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa 1.3.2012 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU-rakennerahastoyksikkö Rakennerahastojen uudet kustannusmallit

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoituksen hakeminen Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit MY R Rahoittaja-rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot