Pienten kuittien syynääminen loppuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienten kuittien syynääminen loppuu"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Pienten kuittien syynääminen loppuu EU:n komissio on hyväksynyt Suomen esitykset ns. flat rateksi eli rakennerahastohankkeiden välillisten kustannusten korvaamiseksi keskimääräisellä vakioprosentilla. EAKR-hankkeissa flat rate tulee olemaan 20 % hankkeen henkilöstökustannusten kokonaismäärästä ja vastaavasti ESR-hankeissa 17 %. Suomi teki esityksensä komissiolle marraskuussa ja myönteiset kannanotot saatiin noin puolen vuoden pohdinnan jälkeen viime viikolla sekä aluepolitiikan pääosastolta Regiolta että työllisyyden pääosastolta EMPL:lta. Hallintoviranomaisen TEM:n tavoitteena on ottaa uusi välillisten kustannusten korvausmalli käyttöön Se edellyttää tukikelpoisuusasetuksen muuttamista valtioneuvoston päätöksellä. Asetusvalmistelu onkin lähes loppuun suoritettu. Hanketietojärjestelmä EURA 2007 on myös viritetty käsittelemään hankkeita uuden kustannusmallin pohjalta. Komissio edellytti, että hankkeiden toteuttajilla tulee olla mahdollisuus vaatia myös toimimista nykyisellä mallilla, mikä tarkoittaa kaikkien kustannusten kuittipohjaista todentamista. Vaihtoehtoinen toimintatapa onkin perusteltu sellaisissa hankkeis- Artikkelisarja jatkuu s. 6 7 sa, joiden kustannusprofiili on keskimääräisestä poikkeava, esimerkiksi matkakustannusten suuren osuuden vuoksi. EAKR:n ja ESR:n flat rate -mallilla korvataan sekä aidosti välilliset että vaikeasti todennettavat kustannuserät, kuten toimitilakustannukset ja yhteiset ylläpitokustannukset, mutta myös pienet todennettavissa olevat kustannuserät, kuten matkakustannukset. Hankkeiden käsittelyssä näitä kustannuseriä ei enää lainkaan esitetä hakijan toimesta eikä niitä todenneta eikä tarkasteta. Uusien kustannusmallien tärkeimpänä tavoitteena on vähentää hankebyrokratiaa ja siten nopeuttaa hankkeiden rahoitus- ja maksatuskäsittelyitä, jotka Suomessa ovat venyneet tarpeettoman pitkiksi. Keskeinen syy siihen on ollut monivaiheinen ja moninkertainen pienten kustannuserien ja pienten kuittien syynääminen. Uudistus helpottaa merkittävästi myös hakijoiden toimintaa. Hankehakemuksessa tulee esittää ja myöhemmin todentaa vain henkilöstökustannukset suorien palkkojen ja välillisten lakisääteisten kustannusten kokonaissummana sekä eräät suuret kustannuserät, kuten investoinnit ja ulkoiset hankinnat. Seuraava tavoite on ottaa uudet kustannusmallit käyttöön myös yritystukihankkeissa eli TUKI2000- tietojärjestelmässä. Tavoitteena on soveltaa yritystukihankkeisiin myös kertakorvausmallia (lump sum) ja vakioyksikkökustannusmallia (standard unit cost). EURA2007- hankkeissa pyritään niin ikään SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee 3 Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi 3 Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! 4 Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas 5 Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli 6 Valtaväylän arviointi 8 Neuvoja hankeviestintään 9 Kevätkylvö 10 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> ottamaan kertakorvausmalli käyttöön. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeissa on tarkoitus soveltaa kokonaiskustannusmallia, jota TEKES on käyttänyt jo pitempään. Hankekäsittelyn uudistaminen ja uusien kustannusten korvaustapojen käyttöönotto tähtää hanketoiminnan nopeuttamiseen ja hankebyrokratian vähentämiseen. Kyseessä on koko EU:n laajuinen uudistus, jota on tarkoitus viedä vielä merkittävästi pidemmälle seuraavalla, vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Komissio pohtii parhaillaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä esityksiä tavoitellen koheesiopolitiikan yksinkertaistamista konkreettisin keinoin. Äärimmäisenä vaihtoehtona on esillä siirtyminen kokonaan pois todennettavien kustannusten periaatteesta ja käyttää yksinomaan keskimääräisiä, vakioituja kustannusmalleja rakennerahastohankkeissa. Teksti: Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee Työryhmä perustettu työja elinkeinoministeriöön Viidennen koheesiokertomuksen luomat linjat ja oletettavasti heinäkuuksi annettava komission asetusehdotus koskien EU:n budjettia ja kesällä tai alkusyksyllä annettava komission asetusehdotus koheesiopolitiikkaa koskien luovat EU-tason pohjaa tulevan koheesiopolitiikan valmistelulle. Rakennerahasto-ohjelmien valmistelu on alustavasti vaiheistettu siten, että komissio hyväksyy ensin Eurooppa strategiaan sovitetun yhteisöstrategian, joka kattaisi kaikki rakennerahastot sekä kalastus- ja maaseuturahastot ja uudet haasteet (esim. ilmasto, demografia ja liikenne). Tämän jälkeen komissio hyväksyisi jäsenmaiden laatimat kehitys- ja investointikumppanuussopimukset, joissa esitettäisiin tulostavoitteet ja rahoituksen jako. Näiden sopimusten perusteella jäsenmaissa laadittaisiin varsinaisen toimeenpanon perustaksi toimenpideohjelmat. Suomessa keskustelua on käyty mm. TEM:n organisoimana viime vuoden tulevaisuusseminaareissa ja rakennerahastojen ajankohtaispäivillä. Suomalaiset tahot osallistuivat aktiivisesti komission kuulemiseen talvella. Tarkemmat kannat muodostetaan uuden hallituksen voimin kesällä komission ehdotusten tultua julki. Todennäköistä on, että komission, parlamentin ja jäsenmaiden yhteistyönä saadaan aikaan poliittinen ratkaisu rahoituksesta vuonna Yhteisöstrategia ja kumppanuussopimukset voidaan viimeistellä vasta tämän jälkeen. Työryhmä asetettu TEM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta ja sisällöllisistä painopisteistä samoin kuin EAKR:n ja ESR:n työnjaosta sekä tarkastella rakennerahastojen ja maaseutuohjelman välisiä kytkentöjä. Työryhmän tulee sovittaa yhteen kansallista ja EU:n rakenne- ja aluepolitiikkaa. Sen tulee selvittää koheesiovarojen jakokriteereitä ja niiden vaikutuksia sekä linjata Suomen osallistumista alueiden väliseen yhteistyöhön, Itämeren alueen strategian toimeenpanoon ja raja-alueyhteistyöhön erityisesti Venäjän kanssa. Työryhmää vetää alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Ryhmän pääsihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén. Ryhmä koostuu koheesiopolitiikan valmistelun kannalta keskeisistä keskusja aluehallinnon, maakuntien ja järjestöjen edustajista. Sen toimiaika on ensi vaiheessa syksyyn 2011 tai siihen asti, kun komissio on tehnyt lopulliset esityksensä. Teksti: Jaana Valkokallio 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi Suomi toimitti vuodenvaihteen tilanteeseen pohjautuneet EAKR- ja ESR-ohjelmien maksupyynnöt komissioon maaliskuussa. Niiden ansiosta Suomen asema koheni komission kuukausittain julkaisemassa jäsenmaakohtaisessa välimaksuvertailussa siten, että EAKR:n osalta Suomi nousi maaliskuun alun viidenneltä sijalta huhtikuun vertailussa Liettuan, Viron ja Irlannin jälkeen neljänneksi (välimaksujen osuus 24,9 % koko kauden EAKR-kehyksestä, EU-keskiarvo 15,5 %). ESR:n osalta Suomi nousi kahdeksanneksi (maaliskuussa sijoitus oli 14.) 21,6 prosentin maksatusasteella (EU-keskiarvo 15,9 %). Pisimmälle ovat ESR-välimaksuissaan edenneet Irlanti, Latvia ja Portugali. Koska välimaksupyyntöjä toimitetaan komissioon vain muutaman kerran vuodessa, tulee Suomen sijoitus näillä listoilla tulevina kuukausina taas laskemaan. Muutoinkaan ei ole syytä tuudittautua kovin suureen huolettomuuteen; vaikka N+2 -laskentatapaan tehdyn helpotuksen ansiosta N+2 -leikkuri ei vielä tänäkään vuonna uhkaa yhtäkään Suomen ohjelmista, voi tilanne jo ensi vuonna olla kriittisempi. Ohjelmakauden alkuvuosia helpottanut N+2 -laskentatavan kevennys pienenee vuosi vuodelta samalla kun komissiosta saatujen ennakkomaksujen lieventävä vaikutus myös suhteellisesti vähenee maksatustahdin on siis syytä edelleen nopeutua ohjelmakauden loppua kohti. Teksti: Harri Ahlgren Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -projekti tekee venevajan pelastuskorjauksen. Työtä tekemässä on myös Mikkelin kaupungin Vaaksa-hankkeen työntekijöitä. Marraskuussa 2010 Anttolan kirkonkylän venevaja nostettiin vipuvoiman avulla pukkien päälle. Vaja kunnostetaan perinteisin menetelmin, työtavoin ja materiaalein jään päältä kevättalvella Vajaan uusitaan alajuoksut sekäosa runkotolpista ja vinoreivoista. Seinälaudoitus paikataan entisenkaltaiseksi ja laiturista/kulkusillasta tehdään rekonstruktio. Kattoa hiukan oikaistaan ja paikataan. Vaja maalataan paikan päällä keitetyllä punamullalla ja pieluslaudat valkoisella pellavaöljymaalilla. Laiturirakenteet tervataan. Venevajan kaltainen kohde on hyvin tyypillinen YTY-kohde. Varsin pienellä panostuksella yksittäinen kohde, ja sitä kautta koko kulttuurimaisema, saadaan säilymään taas kymmeniä vuosia tuleville sukupolville. YTYä ja Vipuvoimaa tarvittaisiin vielä tulevaisuudessakin! Teksti ja kuva: Hanna Kemppainen, Etelä-Savon ELY-keskus 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas Osaajia työelämän tarpeisiin Savon koulutuskuntayhtymä luo metallialan oppimistehdashankkeella uudenlaista työelämälähtöistä koulutusmallia, jonka tarkoituksena on vastata paremmin työelämän tarpeita. Hankkeessa syntyy uudenlainen oppimisympäristö yritysten tiloihin. Kuvat: Savon ammatti- ja aikuisopisto Innotehdas on investointihanke, jolla hankitaan oppimistehtaan tarvitsemat koneet ja laitteet. Osatoteuttajana oppimistehdashankkeessa on myös Savonia-ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa digitaalisen tuotannon tutkimusyksikön. Lähdimme liikkeelle yritysten jatkuvasti muuttuvista ja tiukentuvista tarpeista osaavan henkilöstön saamiseksi. Tulimme siihen tulokseen, että on tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä, kertoo hankepäällikkö Heikki Makkonen Savon koulutuskuntayhtymästä. Kuopion eteläpuolelle on viime vuosina syntynyt konepajakeskittymä. Siellä toimivien kolmen yrityksen kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että niiden tiloihin sijoitetaan koneita ja laitteita, jotka ovat pääosin opetuskäytössä. Yrityksen voivat kuitenkin jossain määrin käyttää niitä myös omassa tuotannollisessa toiminnassaan. Opiskelu tapahtuu rinta rinnan tuotannollisen työn tekemisen kanssa. Opiskelijat pääsevät näkemään, mikä on oikea työn tekemisen tapa ja rytmi, ja samalla harjoitustyö on mahdollisimman pitkälle konepajan oikeaa työtä, Makkonen tiivistää. Kone- ja laitekannasta yli puolet on hankittu, ja koulutukset ovat alkaneet. Koulutus painottuu vahvasti aikuiskoulutukseen, mutta myös nuorisoasteen koulutus on mukana hankkeessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on turvata metallialan ammattitaitoisen työvoiman saantia ja parantaa yritysten tuotantohenkilöstön osaamista. Yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään mallia tutkimuksen ja tuotekehittelyn hyödyntämiseen suoraan tehtaan tarpeisiin. Oppimisympäristöt ovat ensi vuonna jo täydessä käytössä. Koulutus- ja oppimisympäristöt ovat tulleet jäädäkseen ja tarve tällaiselle toiminnalle vain kasvaa jatkossa, Makkonen vakuuttaa. Hanke kehittää mallia oppilaitosten ja yritysten osaavasta, ammattitaitoisesta ja innovatiivisesta yhteistyöverkostosta, joka mahdollistaa jatkuvan yritysten ja oppilaitosten henkilöstön täydennyskoulutuksen. On tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä. Metallialan oppimistehdas ja digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Ohjelma ja toimintalinja: ESR, toimintalinja 3. Projektikoodi ja toteutusaika: S10348, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon ELY-keskus Metallialan Innotehdas Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, toimintalinja 2. Projektikoodi ja toteutusaika: A30472, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon liitto Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: Heikki Makkonen, heikki.makkonen(at)sakky.fi > hanketoiminta 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli-hankkeen tavoitteet korkealla Uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen kasvua toivotaan, odotetaan ja tarvitaan. Tavoitteet ovat haasteellisia niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Shutterstock Keski-Suomi on otollinen paikka Biometalli Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen kokonaispalvelut -hankkeelle. Täällä on useita alan laitetoimittajia, paljon bioenergiaosaamista ja vahva julkisen vallan ja yritysten yhteinen tahtotila, sanoo Ilkka Uusi-Maahi. Hän on biometalliteeman kehityspäällikkö Biometallihanketta hallinnoivasta kehittämisyhtiö Keulink Oy:stä. Muita hankkeen toteuttajia ovat Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yrityslähtöiseen, maakunnallista kehitystä tukevaan hankeyhteistyöhön on sitoutunut myös alueen kattila- ja järjestelmätoimittajia, kiinteän polttoaineen valmistajia ja lämmöntuottajia. Tiedosta on puutetta Biometalli-hanke on kokonaisuus, jonka tavoitteet ovat kunnianhimoiset: bioenergian imagon ja käytön edistäminen, Biometallin Tietopankki, Venäjän markkinoiden edistäminen sekä alueellisten toimijoiden kilpailukyvyn ja verkottumisen vahvistaminen. Numero yksi on kuitenkin bioenergian käyttöönoton edistäminen Keski-Suomessa, mihin projektivaroista on suunnattu lähes puolet, Ilkka Uusi-Maahi mainitsee. Saatamme jäädä jälkeen määrällisestä tavoitteesta eli siitä, miten kiinteistöt siirtyvät bioenergian käyttöön. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Vaikka jaamme runsaasti tietoa kiinteistönomistajille bioenergiaan siirtymisestä, monissa kunnissa ja myös kiinteistöissä päätöksenteko vie aikaa. Tulos ja vaikutus saattavat näkyä vasta muutamien vuosien päästä. Tiedon puute tuntuu usein olevan syy siihen, miksi bioenergian käyttöön ei ole siirrytty. Mietimme alussa, teemmekö liian tarkkaa työtä. Mutta mitä tarkemmin ja konkreettisemmin toimimme, sitä suurempi hyöty siitä on asiakkaille. Varmistamme vielä senkin, että jos joku ei saa pyytämiään tar jouksia laitevalmistajilta tai lämmön/polttoaineen tuottajilta ajallaan, potkimme yrityksiä. Tietopankki ja katse Venäjälle Ilkka Uusi-Maahi kertoo, että aikomuksena on laajentaa aluksi lähinnä hankkeessa mukana olevien yritysten käyttöön tarkoitettua Biometallin Tietopankkia myös mm. opiskelijoiden ja muiden hankkeiden käyttöön. Tietokanta sisältää markkina- ja tuotetietoa sekä tietoa viranomaisista ja maakohtaisista käytännöistä ja standardeista valituilta kohdealueilta. Jos kaikki menee hyvin, jatkossa käyttäjät päivittävät pankkia Linux-maailman tapaan ja niin ajantasaista tietoa on saatavilla vastakin, Uusi-Maahi toteaa. Biometalli-hankkeessa etsitään myös kumppaneita Viipuri-Pietari- Moskova -akselilla. Uuden Venäjän projektin käynnistys maksaisi maltaita. Taloudellisempaa on säästöyhteiskunnan tavoitteiden mukaan ottaa tämä olemassa olevan projektin sivujuoneksi, Uusi-Maahi muistuttaa. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli (EAKR) Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL1 Projektikoodi ja toteutusaika: A30305, Rahoitus: EAKR + valtio 58,21%, kokonaiskustannukset Toteuttaja: Kehittämisyhtiö Keulink Oy Hallinnointi: Keski-Suomen liitto Lisätietoja: Biometalliteeman kehityspäällikkö Ilkka Uusi-Maahi, ilkka.uusi-maahi(at)keulink.fi ja Biometallin projektipäällikkö Liisa Vesterinen, liisa.vesterinen(at)jamk.fi > hankkeet > bioenergia 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arja Hemminki ja Minna Kivipelto kirjoittavat artikkelissaan arviointiprosessista, joka tukee aikuissosiaalityötä. Säännönmukaisiin asiakas- ja työntekijäkyselyihin perustuva arviointi antaa palautetta jo hankkeen aikana. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana. valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Valtaväylän arviointi Valtaväylän tarkoituksena on tehdä näkyviksi aikuissosiaalityön areenoita ja siinä työssä tarvittavia menetelmiä ja palveluita linkitettyinä työllistymiseen. Tarkoituksena on kehittää malli, jolla asiakkaiden kuntoutuminen siirtyy nopeasti ja varhaisessa vaiheessa työpaikoilla tapahtuvaksi. Yhteisötason tavoitteena on kehittää ja syventää entisestään aktiivisen sosiaalipolitiikan alueella tehtävää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtaväylä-hankekokonaisuus koostuu kolmesta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta kehittämishankkeesta. Hankkeita rahoittavat STM ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat myös alueen kunnat ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Henkilöasiakkaina projektissa ovat sosiaalitoimistojen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat, työvoiman palvelukeskusten palveluiden ulkopuolella olevat asiakkaat, pitkään toimeentulotuen piirissä olleet asiakkaat, osatyökykyiset ja yleisen kuntouttavan sosiaalityön piiriin kuuluvat asiakkaat sekä välityömarkkinoilla ja palkkatuetussa työssä olevat asiakkaat. Projektin asiakkaat asuvat Seinäjoen seudulla (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua) tai Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) tai Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi). Hankkeen projektipäällikkönä toimii Päivi Krook ja hankkeessa työskentelee viisi palveluohjaajaa, joilla on koulutuksena sosionomi AMK -tutkinto. Maaliskuuhun 2011 mennessä hankkeessa on ollut mukana 280 asiakasta. Projektisuunnitelmassa Valtaväyläprojektin tavoitteiksi on määritelty aikuissosiaalityön asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kohoaminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden köyhyyden ja syrjäytymisen väheneminen ja osatyökykyisten, vammaisten ja työmarkkinoilta sivussa olleiden asiakkaiden työllistymismahdollisuuksien paraneminen ja työelämässä pysyminen. 6 Valtaväylä-projektin arviointisuunnitelma tehtiin keväällä Hank keen arvioinnista vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, arvioitsijana YTT Arja Hemminki. Arviointia konsultoi ja tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Konsultoijina ovat toimineet YTT kehittämispäällikkö Tuija Kotiranta ja YTT tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto. Hanke päättyy joulukuussa 2011 ja arviointiraportti valmistuu keväällä Verkkopohjainen arviointimittari hankkeen arviointiin Hankkeen arviointiin on kehitetty verkkopohjainen arviointimittari. Kehitimme oman verkkopohjaisen työkalun, koska tarjolla olevat ohjelmat eivät taipuneet kovin hyvin sekä asiakkailta että työntekijöiltä kerättävän arviointitiedon vertailuun. Samalla saamme kokemuksia verkkopohjaisen arviointityökalun käytöstä ja kehittämisestä. Tämä mahdollistaa kehitetyn arviointityökalun käytön myös muiden vastaavantyyppisten projektien arvioinneissa. Verkkopohjaisen arvioinnin mittaristo koostuu Valtaväylä-projektin asiakkaille ja työntekijöille suunnatuista kyselyistä. Kyselyt laadittiin arviointitutkijoiden ja projektin työntekijöiden toimesta. Arvioinnissa haluttiin tietoa paitsi siitä, miten asiakkaiden tilanteet ovat muuttuneet projektin aikana, myös siitä millaisia työmenetelmiä työntekijät olivat käyttäneet. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneiden muutosten ja työmenetelmien välisen yhteyden arvioimiseksi tarvittiin tietoa eri vaiheissa. Tietoa päädyttiin keräämään asiakkailta kolmessa vaiheessa ja työntekijöiltä kahdessa

7 Vipuvoimaa EU:lta vaiheessa. Asiakas vastaa kyselyyn ensimmäisen kerran välittömästi projektissa aloitettuaan ja toisen kerran noin puoli vuotta projektissa aloittamisen jälkeen. Kolmannen kerran asiakas vastaa verkkopohjaiseen arviointikyselyyn projektin päättyessä. Projektin palveluohjaajat, asiakkaiden työvoimaneuvojat ja sosiaalityöntekijät vastaavat kyselyyn kunkin asiakkaan kohdalta projektin alkaessa ja päättyessä. Asiakas kirjautuu käyttämään kyselyä hänelle erikseen luodulla asiakastunnuksella. Työntekijä käyttää myös vastatessaan kyselyyn kyseiselle asiakkaalle luotua tunnusta. Tunnuksen avulla on mahdollista jäljittää esimerkiksi työntekijän toimenpiteitä ja asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden mahdollisia yhteyksiä. Tunnusten avulla asiakkaiden henkilöllisyys jää ainoastaan työntekijöiden tietoon eikä arvioitsijoilla ole mahdollisuutta saada niitä käyttöönsä. Maaliskuun alkuun 2011 mennessä kyselyihin on saatu asiakkaiden vastauksia yhteensä 166. Palveluohjaajien vastauksia on saatu 72 kappaletta, työvoimaneuvojien vastauksia 43 kappaletta ja sosiaalityöntekijöiden vastauksia 23 kappaletta. Vaikka vastausprosentti on toistaiseksi ollut melko pieni, uskomme tilanteen paranevan projektin loppua kohti. Keskeinen kysymys on, miten vastaaminen saataisiin mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja kannustavaksi. Projektin asiakastilaisuuksissa on motivoitu asiakkaita ja työntekijöitä vastaamaan kyselyyn. Heille on myös kerrottu väliaikatietoja arvioinnin tuloksista. Suurimman työpanoksen asiakkaiden motivoinnissa ovat tehneet palveluohjaajat, jotka ovat kannustaneet ja ohjeistaneet asiakkaita henkilökohtaisesti vastaamaan kyselyihin. Projektipäällikkö Päivi Krook on myös tehnyt paljon työtä työntekijöiden motivoimisessa. Arvioinnin loppuvaiheessa on tarkoitus tehdä syvällisempää analyysiä asiakkaiden kokemista muutoksista hankkeen aikana. Tarkoituksena on tarkastella koettujen muutosten ja työmenetelmien välistä yhteyttä sekä muutoksia, joita on tapahtunut asiakkaiden elämänhallinnassa, sosiaalisissa taidoissa, taloudellisessa tilanteessa ja motivaatiossa ja asenteissa. Arviointitietoa kerätään hankkeen loppuun saakka, ja arviointiraportin lisäksi tullaan kirjoittamaan useita arviointiin liittyviä artikkeleita. Alustavia arvioinnin tuloksia Kevääseen 2011 mennessä kyselyjen tuloksia on analysoitu kolme kertaa. Asiakkaiden vastausten perusteella voi todeta, että suurimmalla osalla heistä oli tavoitteena työllistyä joko avoimille työmarkkinoille tai tukityöhön. Osa asiakkaista toivoi pääsevänsä koulutukseen. Osa asiakkaista sen sijaan koki, ettei työllistyminen ollut mahdollista ainakaan välittömästi, vaan he toivoivat esimerkiksi terveydentilan ja työkyvyn tai taloudellisen tilanteen selvittämistä. Monet mainitsivat tarvitsevansa tukea kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen selvittelyyn. Useimmat kyselyyn vastanneet asiakkaat kokivatkin saaneensa tarvitsemaansa tukea palveluohjaajalta. He myös kertoivat itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihinsä lisääntyneen. Myös palveluohjaajat kertoivat asiakkaiden elämäntilanteen useimmiten muuttuneen projektin aikana paremmaksi. Melko harva asiakas oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille, mutta useat olivat päässeet kuntouttavaan työtoimintaan, palkkatukityöhön, työharjoitteluun tai työkokeiluun. Muutamien työkykyä oli selvitetty ja he odottivat eläkepäätöstä. Kyselyyn vastanneet työntekijät kertoivat monien asiakkaiden saaneen tukea raha- ja velkaasioiden selvittelyyn, tukien hakemiseen ja terveyspalveluiden piiriin hakeutumiseen. Sekä asiakkaat että palveluohjaajat totesivat monien asiakkaiden itseluottamuksen ja luottamuksen viranomaisiin lisääntyneen. Asiakkaat kokivat projektissa tulevansa kuulluiksi ja heidän elämässään oli tapahtunut useimmiten positiivisia muutoksia, kuten itseluottamuksen ja aktiivisuuden lisääntymistä ja positiivisia muutoksia ihmissuhteissa. Lisäksi monelle oli tapahtunut muutto itselle sopivampaan asuntoon, pääsy velkajärjestelyyn, hakeutuminen psykiatrisen avun piiriin tai ajokortin hankkiminen. Pieni osa asiakkaista oli keskeyttänyt projektin. Psyykkinen tai fyysinen terveydentila tai päihdeongelma oli ollut esteenä aktiiviselle työnhaulle, eikä heillä ollut voimia tällä hetkellä osallistua aktiivisesti projektiin. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset asiakkaidensa elämäntilanteiden positiivisista muutoksista olivat samantyyppisiä kuin palveluohjaajien näkemykset. Opiskelun tai kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen, työharjoittelu, palkkatukityö tai työkokeilu nähtiin merkittävinä hankkeen aikana tapahtuneina asioina. Sosiaalityöntekijät olivat myös havainneet muitakin positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteissa, kuten esimerkiksi asiakkaiden rohkeuden ja itsevarmuuden lisääntymisen. Sosiaalityöntekijät näkivät realistisena tavoitteena pikaisesti tapahtuvan avoimille työmarkkinoille työllistymisen vain muutamien asiakkaiden kohdalla. Terveydentilan ja työkyvyn selvittelyä, raittiuden ja ylipäätään elämänhallinnan tukemista pidettiin tärkeinä tavoitteina projektille. Työvoimaneuvojat suhtautuivat palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä pessimistisemmin asiakkaiden mahdollisuuksiin työllistyä. He olivat myös havainnoineet muita työntekijäryhmiä vähemmän positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteessa. Silti he kertoivat useimpien asiakkaiden hyötyneen projektista. Merkittävänä asiana kaikki työntekijät mainitsivat palveluohjaajien, työvoimaneuvojien ja sosiaalityöntekijöiden lisääntyneen yhteistyön ja parityöskentelyn, josta kokemukset olivat erittäin positiivisia. Teksti: Arja Hemminki ja Minna Kivipelto Kirjoittajat toimivat hankekokonaisuuden arvioitsijina ja konsultoijina. Syksyllä 2010 ilmestyi SeAMK:n julkaisuna Minna Kivipellon, Tuija Kotirannan, Seliina Päällysahon ja Arja Hemmingin artikkeli Arviointimittariston kehittäminen Valtaväylä-hankkeessa. 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Hanketoimijat koolla Pohjois-Karjalassa neuvoja hankeviestintään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen EU-tiedottaja Pasi Hirvonen tarkasteli puheenvuorossaan rakennerahastoviestinnän arvioinnin tuloksia. Useilta viestinnän osa-alueilta saatiin hyviä arvosanoja. Kiitosta keräsivät muun muassa tiedon luotettavuus, visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus sekä osin myös verkkoviestintä ja tapahtumat. Viestinnän keskeisinä haasteina puolestaan nähtiin byrokraattisuus, media- ja kansalaisviestintä sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan Koulutusluentona kuultiin toimittaja Keimo Lehtiniemen esitys Media tänään. MTV3:n aluetoimittajana työskentelevä Lehtiniemi kävi läpi tiedottamisen ja haastattelun perusperiaatteita käytännön esimerkkien avulla. Lehtiniemi painotti tiedottamisen aktiivisuutta ja säännöllisyyttä medioille, jotka ovat oman organisaation kannalta tärkeitä. Yhteyksiä tuttuihin toimittajiin kannattaa hyödyntää. Tiedottamisen ajankohta valitaan niin, että useimmilla välineillä on mahdollisuus reagoida ja saada tieto tuoreena. Ikävistäkin uutisista kannattaa informoida. Huonot uutiset on parempi kertoa heti itse kuin jättää ne median selviteltäviksi ja paisuteltaviksi, Lehtiniemi muistutti. Median tahti on kiireinen ja sähköpostia tulee toimituksiin paljon. Jos tiedotteen lisäksi haluaa lähettää selvityksiä tai raportteja, niitä kannattaa muokata, jotta ne tulevat luetuiksi, Lehtiniemi vinkkasi. Aktiivisuus on paikallaan esimerkiksi tiedotteen perään on hyvä soittaa mutta tuputtamista tulee välttää. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan. Puffaaminen ja markkinointi sen sijaan eivät kuulu median tehtäviin, Lehtiniemi totesi. Oma tärkein viesti oltava selvillä Olennaista tiedottamisessa on, että asetutaan ulkopuolisen asemaan: mitä merkitystä omalla asialla on lukijoille, kuulijoille, katsojille. Haastatteluun on hyvä valmistautua kunnolla. Kannattaa miettiä, mikä on tärkein viesti, jonka haluaa välittää. Vastauksista käytetään usein vain ydin. Sähköisessä mediassa hyvän vastauksen mitta on vain sekuntia, Lehtiniemi tähdensi. Lehtiniemen mukaan haastateltava yleensä edustaa enemmän muita kuin itseään. Hän kannustikin keskustelemaan asioista vaikkapa kahvihuoneessa ennen kameran eteen menemistä. Lehtiniemi antoi runsaasti vinkkejä haastattelutilanteeseen. Haastattelu on vuorovaikutusta: väärästä tiedosta tai haastattelijan virheestä huomautetaan, mutta myös oma tietämättömyys kysytystä asiasta ilmaistaan. Hyvä haastateltava on täsmällinen, napakka, totuudenmukainen ja selittelemätön, Lehtiniemi tiivisti. Hän myös suositteli nauhoittamaan annetut haastattelut ne ovat paitsi dokumentti myös opiksi tulevaisuutta varten. Luennon lopuksi Lehtiniemi tapaili tv-haastattelun elkeitä ja demonstroi esiintymisen sudenkuoppia. Parhaan vaikutelman antaa kameraan katsova, papereitta puhuva, paikoillaan pysyvä mutta rento haastateltava. Teksti: Pasi Hirvonen Kuva: Shutterstock 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari 2011 Tule Rovaniemelle kuulemaan, kokemaan ja lennättämään ideoita! Ilmoittautuminen ja lisätiedot» NiiN kuin kasvi tarvitsee vettä, ravinteita ja valoa, kehittäjä tarvitsee kumppaneita, ideoita ja innostumista. Kevätkylvö on jokaisen aluekehittäjän ahaaelämys- ja keskustelutapahtuma, josta sinäkin saat työhösi ravinteita ja ideoillesi kasvuvoimaa kollegoilta ympäri Suomen. kysyttävää? yhteyshenkilösi: Pia Holopainen, TäsTä puhumme: EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Yleisö kysyy puhujat vastaavat. Paneelikeskusteluja, yrityscaseja, tutustumiskäyntejä. ps. mikä on sinun iskulauseesi kumppanuudesta? Osallistu iskulausekisaan ilmoittautumisen yhteydessä. Iskevimmät ikuistetaan rintanappeihin. puhujina: Demos Helsingin tutkija Roope Mokka sekä lukuisia menestystarinansa kertojia pohjoisesta. Katso muut puhujat ja esiintyjät tapahtuman verkkosivulta. 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Avoin ESR-haku hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinjan 4 valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa järjestettävän haun tarkoituksena on antaa käynnissä oleville ESR-hankkeille mahdollisuus kansainvälisen yhteistyön kautta etsiä uusia toimintamalleja tai hyviä käytäntöjä toimintansa kehittämiseksi. Hakuun voivat osallistua myös päättyneet ESRhankkeet, joilla on tarvetta kehittämiensä toimintamallien levittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Haku on avoin myös organisaatioille, joilla on useita ESR-hankkeita, joiden toimintaan kv-yhteistyöllä voidaan saada lisäarvoa. Hankkeissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kansainvälisen yhteistyön tuottamaan hyötyyn ja lisäarvoon sekä hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen -kehittämisohjelmassa tuotetaan lisäarvoa suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Tavoitteena on uusien näkökulmien ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen jäsenvaltioiden kohtaamiin yhteisiin ongelmiin sekä inhimillisten voimavarojen kehittäminen kussakin jäsenmaassa yhteisten oppimisprosessien kautta. Lisäksi tavoitteena on synnyttää virallisia ja epävirallisia verkostoja sekä kehittää asiantuntijoiden työkäytäntöjä ja -taitoja. Kaikilla tavoitteilla vahvistetaan eurooppalaista ulottuvuutta Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrittäessä. Hankkeissa tulee olla partneri vähintään yhdestä muusta EU-jäsenvaltiosta. Kansainvälisen partnerin ei tarvitse saada toimintaansa ESRrahoitusta, mutta sen on pystyttävä vastaamaan itse omista toimintaansa liittyvistä kustannuksista. Hakuvaiheessa hankkeilta ei edellytetä kansainvälisen kumppanuussopimuksen olemassaoloa, mutta toivottavaa olisi, että hankkeilla olisi esittää vapaamuotoinen aiesopimus kansainväliseltä partnerilta jo hakemuksen liitteenä. Hankehakemuksesta tulee joka tapauk sessa käydä selkeästi ilmi kansainväliset kumppanit ja niiden rooli sekä kansainvälisen yhteistyön tuoma lisäarvo. Hakemukset tulee täyttää EURA2007-järjestelmässä osoitteessa sekä toimittaa virallisesti allekirjoitettuna viimeistään määräaikaan klo mennessä osoitteeseen työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, kirjaamo Valtioneuvosto. Lisää hausta: Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing Oy:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan hanketoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, post it -tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Kirjekuoria voi tilata myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Tilausohjeet ja tilauslomake 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Maaseutu tarjoaa tilaa ja elinkeinomahdollisuuksia nuorille aikuisille Maaseudun elämänlaatu koostuu viihtyisästä elinympäristöstä, toimivista palveluista ja monipuolisista elinkeinomahdollisuuksista. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti nuoret kokevat maaseudun potentiaalisena tulevaisuuden elinympäristönään. Nuoret yrittäjät löytävät maaseudulla mahdollisuuksia sekä uusilla aloilla että perinteiden jatkajina. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kuluvan teemavuoden aikana kannustetaan uutta sukupolvea mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelman yritys- ja hanketukia Leader-toimintaryhmien ja ELY-keskusten kautta. Bongaa Landepaku! Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa ovat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. Kesätapahtumia kiertävän Landepakun ratissa istuvat kuskit ympäri Suomen, ja heidän opastuksellaan pääsee tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämis- ja yritysmahdollisuuksiin. Paikkakuntatietoutta pääsee kartuttamaan myös Maaseutu.fi-sivuilla, jonne kootaan Landepakun ajoreitti. Kyläteitä kiertävän auton pysäkeistä saa tietoa myös sosiaalisen median kautta, erityisesti Facebookin Maaseutu tilaa elämälle -sivuilta. Lisätietoa: Maaseudulla tilaa elämälle Maaseudulla on mahdollisuuksia ja tilaa toteuttaa unelmia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voimaa yrittäjyyteen ja virtaa kehitykseen. Yhdessä voimme vaikuttaa maaseudun tulevaisuuteen! Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen. Etelä-Suomi innovaatioveturina Tutustu Etelä-Suomen EAKR- ja ESR-hankkeisiin Etelä-Suomi innovaatioveturina esite kuvaa monipuolisesti hanketoimintaa suuralueella. Esite ladattavissa osoitteesta 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Osallistu RegioStars kilpailuun Aluepolitiikan pääosaston luotsaamassa RegioStars kilpailussa palkitaan hyviä EAKR-hankkeita. Erityisesti etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja niiden palkitseminen on jo muodostunut perinteeksi, joka antaa näkyvyyttä edistyksellisille tavoille ideoida ja toteuttaa hankkeita. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa löytyy DG Region InfoRegio-sivuilta Katso myös sivuston valokuvakilpailu, jossa voit äänestää suosikkikuvaasi. Muutoksia kevään tapahtumakalenteriin Toukokuuksi suunnitellut maksajien flat rate -koulutukset on siirretty syksyyn. Alun perin kesäkuulle merkityt sulkemistyökokoukset on aikaistettu toukokuulle siten, että ne pidetään siirtyneiden flat rate -koulutusten ajankohtina seuraavasti: Jos olet kiinnostunut osallistumaan Regio- Stars kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera mennessä osoitteeseen TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa Hyvää Pääsiäistä! Helsinki Joensuu Tampere Oulu Tilaisuudessa käydään läpi käytännön esimerkein sulkemiseen liittyviä perusasioita ja työkäytäntöjä työkokouksen muodossa. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti uusille virkailijoille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet sulkemis työhön. TEM on toimittanut kutsun välittämille toimielimille. Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

SOHVI-hanke

SOHVI-hanke SOHVI-hanke 1.3.2012 28.2.2014 SOHVI-hankkeen toteuttajat ja hankekumppanit SOHVI-hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu (hankekumppanina Vakka-Suomen seutukunnan kunnat: Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ESR-HANKKEIDEN HAKUOHJE

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ESR-HANKKEIDEN HAKUOHJE Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ESR-HANKKEIDEN HAKUOHJE Hakuaika: 3.10. - 25.10.2013 Haettavissa oleva rahoitus Manner-Suomen ESR -ohjelma, Länsi-Suomen suuralue 30.9.2013

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Hakuinfo 17.1.2017 Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot