Pienten kuittien syynääminen loppuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienten kuittien syynääminen loppuu"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Pienten kuittien syynääminen loppuu EU:n komissio on hyväksynyt Suomen esitykset ns. flat rateksi eli rakennerahastohankkeiden välillisten kustannusten korvaamiseksi keskimääräisellä vakioprosentilla. EAKR-hankkeissa flat rate tulee olemaan 20 % hankkeen henkilöstökustannusten kokonaismäärästä ja vastaavasti ESR-hankeissa 17 %. Suomi teki esityksensä komissiolle marraskuussa ja myönteiset kannanotot saatiin noin puolen vuoden pohdinnan jälkeen viime viikolla sekä aluepolitiikan pääosastolta Regiolta että työllisyyden pääosastolta EMPL:lta. Hallintoviranomaisen TEM:n tavoitteena on ottaa uusi välillisten kustannusten korvausmalli käyttöön Se edellyttää tukikelpoisuusasetuksen muuttamista valtioneuvoston päätöksellä. Asetusvalmistelu onkin lähes loppuun suoritettu. Hanketietojärjestelmä EURA 2007 on myös viritetty käsittelemään hankkeita uuden kustannusmallin pohjalta. Komissio edellytti, että hankkeiden toteuttajilla tulee olla mahdollisuus vaatia myös toimimista nykyisellä mallilla, mikä tarkoittaa kaikkien kustannusten kuittipohjaista todentamista. Vaihtoehtoinen toimintatapa onkin perusteltu sellaisissa hankkeis- Artikkelisarja jatkuu s. 6 7 sa, joiden kustannusprofiili on keskimääräisestä poikkeava, esimerkiksi matkakustannusten suuren osuuden vuoksi. EAKR:n ja ESR:n flat rate -mallilla korvataan sekä aidosti välilliset että vaikeasti todennettavat kustannuserät, kuten toimitilakustannukset ja yhteiset ylläpitokustannukset, mutta myös pienet todennettavissa olevat kustannuserät, kuten matkakustannukset. Hankkeiden käsittelyssä näitä kustannuseriä ei enää lainkaan esitetä hakijan toimesta eikä niitä todenneta eikä tarkasteta. Uusien kustannusmallien tärkeimpänä tavoitteena on vähentää hankebyrokratiaa ja siten nopeuttaa hankkeiden rahoitus- ja maksatuskäsittelyitä, jotka Suomessa ovat venyneet tarpeettoman pitkiksi. Keskeinen syy siihen on ollut monivaiheinen ja moninkertainen pienten kustannuserien ja pienten kuittien syynääminen. Uudistus helpottaa merkittävästi myös hakijoiden toimintaa. Hankehakemuksessa tulee esittää ja myöhemmin todentaa vain henkilöstökustannukset suorien palkkojen ja välillisten lakisääteisten kustannusten kokonaissummana sekä eräät suuret kustannuserät, kuten investoinnit ja ulkoiset hankinnat. Seuraava tavoite on ottaa uudet kustannusmallit käyttöön myös yritystukihankkeissa eli TUKI2000- tietojärjestelmässä. Tavoitteena on soveltaa yritystukihankkeisiin myös kertakorvausmallia (lump sum) ja vakioyksikkökustannusmallia (standard unit cost). EURA2007- hankkeissa pyritään niin ikään SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee 3 Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi 3 Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! 4 Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas 5 Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli 6 Valtaväylän arviointi 8 Neuvoja hankeviestintään 9 Kevätkylvö 10 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> ottamaan kertakorvausmalli käyttöön. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeissa on tarkoitus soveltaa kokonaiskustannusmallia, jota TEKES on käyttänyt jo pitempään. Hankekäsittelyn uudistaminen ja uusien kustannusten korvaustapojen käyttöönotto tähtää hanketoiminnan nopeuttamiseen ja hankebyrokratian vähentämiseen. Kyseessä on koko EU:n laajuinen uudistus, jota on tarkoitus viedä vielä merkittävästi pidemmälle seuraavalla, vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Komissio pohtii parhaillaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä esityksiä tavoitellen koheesiopolitiikan yksinkertaistamista konkreettisin keinoin. Äärimmäisenä vaihtoehtona on esillä siirtyminen kokonaan pois todennettavien kustannusten periaatteesta ja käyttää yksinomaan keskimääräisiä, vakioituja kustannusmalleja rakennerahastohankkeissa. Teksti: Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu etenee Työryhmä perustettu työja elinkeinoministeriöön Viidennen koheesiokertomuksen luomat linjat ja oletettavasti heinäkuuksi annettava komission asetusehdotus koskien EU:n budjettia ja kesällä tai alkusyksyllä annettava komission asetusehdotus koheesiopolitiikkaa koskien luovat EU-tason pohjaa tulevan koheesiopolitiikan valmistelulle. Rakennerahasto-ohjelmien valmistelu on alustavasti vaiheistettu siten, että komissio hyväksyy ensin Eurooppa strategiaan sovitetun yhteisöstrategian, joka kattaisi kaikki rakennerahastot sekä kalastus- ja maaseuturahastot ja uudet haasteet (esim. ilmasto, demografia ja liikenne). Tämän jälkeen komissio hyväksyisi jäsenmaiden laatimat kehitys- ja investointikumppanuussopimukset, joissa esitettäisiin tulostavoitteet ja rahoituksen jako. Näiden sopimusten perusteella jäsenmaissa laadittaisiin varsinaisen toimeenpanon perustaksi toimenpideohjelmat. Suomessa keskustelua on käyty mm. TEM:n organisoimana viime vuoden tulevaisuusseminaareissa ja rakennerahastojen ajankohtaispäivillä. Suomalaiset tahot osallistuivat aktiivisesti komission kuulemiseen talvella. Tarkemmat kannat muodostetaan uuden hallituksen voimin kesällä komission ehdotusten tultua julki. Todennäköistä on, että komission, parlamentin ja jäsenmaiden yhteistyönä saadaan aikaan poliittinen ratkaisu rahoituksesta vuonna Yhteisöstrategia ja kumppanuussopimukset voidaan viimeistellä vasta tämän jälkeen. Työryhmä asetettu TEM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta ja sisällöllisistä painopisteistä samoin kuin EAKR:n ja ESR:n työnjaosta sekä tarkastella rakennerahastojen ja maaseutuohjelman välisiä kytkentöjä. Työryhmän tulee sovittaa yhteen kansallista ja EU:n rakenne- ja aluepolitiikkaa. Sen tulee selvittää koheesiovarojen jakokriteereitä ja niiden vaikutuksia sekä linjata Suomen osallistumista alueiden väliseen yhteistyöhön, Itämeren alueen strategian toimeenpanoon ja raja-alueyhteistyöhön erityisesti Venäjän kanssa. Työryhmää vetää alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Ryhmän pääsihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén. Ryhmä koostuu koheesiopolitiikan valmistelun kannalta keskeisistä keskusja aluehallinnon, maakuntien ja järjestöjen edustajista. Sen toimiaika on ensi vaiheessa syksyyn 2011 tai siihen asti, kun komissio on tehnyt lopulliset esityksensä. Teksti: Jaana Valkokallio 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Suomen maksatustilanne EU:n keskiarvoja parempi Suomi toimitti vuodenvaihteen tilanteeseen pohjautuneet EAKR- ja ESR-ohjelmien maksupyynnöt komissioon maaliskuussa. Niiden ansiosta Suomen asema koheni komission kuukausittain julkaisemassa jäsenmaakohtaisessa välimaksuvertailussa siten, että EAKR:n osalta Suomi nousi maaliskuun alun viidenneltä sijalta huhtikuun vertailussa Liettuan, Viron ja Irlannin jälkeen neljänneksi (välimaksujen osuus 24,9 % koko kauden EAKR-kehyksestä, EU-keskiarvo 15,5 %). ESR:n osalta Suomi nousi kahdeksanneksi (maaliskuussa sijoitus oli 14.) 21,6 prosentin maksatusasteella (EU-keskiarvo 15,9 %). Pisimmälle ovat ESR-välimaksuissaan edenneet Irlanti, Latvia ja Portugali. Koska välimaksupyyntöjä toimitetaan komissioon vain muutaman kerran vuodessa, tulee Suomen sijoitus näillä listoilla tulevina kuukausina taas laskemaan. Muutoinkaan ei ole syytä tuudittautua kovin suureen huolettomuuteen; vaikka N+2 -laskentatapaan tehdyn helpotuksen ansiosta N+2 -leikkuri ei vielä tänäkään vuonna uhkaa yhtäkään Suomen ohjelmista, voi tilanne jo ensi vuonna olla kriittisempi. Ohjelmakauden alkuvuosia helpottanut N+2 -laskentatavan kevennys pienenee vuosi vuodelta samalla kun komissiosta saatujen ennakkomaksujen lieventävä vaikutus myös suhteellisesti vähenee maksatustahdin on siis syytä edelleen nopeutua ohjelmakauden loppua kohti. Teksti: Harri Ahlgren Varsin konkreettista vipuvoimaa EU:lta! Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -projekti tekee venevajan pelastuskorjauksen. Työtä tekemässä on myös Mikkelin kaupungin Vaaksa-hankkeen työntekijöitä. Marraskuussa 2010 Anttolan kirkonkylän venevaja nostettiin vipuvoiman avulla pukkien päälle. Vaja kunnostetaan perinteisin menetelmin, työtavoin ja materiaalein jään päältä kevättalvella Vajaan uusitaan alajuoksut sekäosa runkotolpista ja vinoreivoista. Seinälaudoitus paikataan entisenkaltaiseksi ja laiturista/kulkusillasta tehdään rekonstruktio. Kattoa hiukan oikaistaan ja paikataan. Vaja maalataan paikan päällä keitetyllä punamullalla ja pieluslaudat valkoisella pellavaöljymaalilla. Laiturirakenteet tervataan. Venevajan kaltainen kohde on hyvin tyypillinen YTY-kohde. Varsin pienellä panostuksella yksittäinen kohde, ja sitä kautta koko kulttuurimaisema, saadaan säilymään taas kymmeniä vuosia tuleville sukupolville. YTYä ja Vipuvoimaa tarvittaisiin vielä tulevaisuudessakin! Teksti ja kuva: Hanna Kemppainen, Etelä-Savon ELY-keskus 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Metallialan oppimistehdas ja Innotehdas Osaajia työelämän tarpeisiin Savon koulutuskuntayhtymä luo metallialan oppimistehdashankkeella uudenlaista työelämälähtöistä koulutusmallia, jonka tarkoituksena on vastata paremmin työelämän tarpeita. Hankkeessa syntyy uudenlainen oppimisympäristö yritysten tiloihin. Kuvat: Savon ammatti- ja aikuisopisto Innotehdas on investointihanke, jolla hankitaan oppimistehtaan tarvitsemat koneet ja laitteet. Osatoteuttajana oppimistehdashankkeessa on myös Savonia-ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa digitaalisen tuotannon tutkimusyksikön. Lähdimme liikkeelle yritysten jatkuvasti muuttuvista ja tiukentuvista tarpeista osaavan henkilöstön saamiseksi. Tulimme siihen tulokseen, että on tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä, kertoo hankepäällikkö Heikki Makkonen Savon koulutuskuntayhtymästä. Kuopion eteläpuolelle on viime vuosina syntynyt konepajakeskittymä. Siellä toimivien kolmen yrityksen kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että niiden tiloihin sijoitetaan koneita ja laitteita, jotka ovat pääosin opetuskäytössä. Yrityksen voivat kuitenkin jossain määrin käyttää niitä myös omassa tuotannollisessa toiminnassaan. Opiskelu tapahtuu rinta rinnan tuotannollisen työn tekemisen kanssa. Opiskelijat pääsevät näkemään, mikä on oikea työn tekemisen tapa ja rytmi, ja samalla harjoitustyö on mahdollisimman pitkälle konepajan oikeaa työtä, Makkonen tiivistää. Kone- ja laitekannasta yli puolet on hankittu, ja koulutukset ovat alkaneet. Koulutus painottuu vahvasti aikuiskoulutukseen, mutta myös nuorisoasteen koulutus on mukana hankkeessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on turvata metallialan ammattitaitoisen työvoiman saantia ja parantaa yritysten tuotantohenkilöstön osaamista. Yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään mallia tutkimuksen ja tuotekehittelyn hyödyntämiseen suoraan tehtaan tarpeisiin. Oppimisympäristöt ovat ensi vuonna jo täydessä käytössä. Koulutus- ja oppimisympäristöt ovat tulleet jäädäkseen ja tarve tällaiselle toiminnalle vain kasvaa jatkossa, Makkonen vakuuttaa. Hanke kehittää mallia oppilaitosten ja yritysten osaavasta, ammattitaitoisesta ja innovatiivisesta yhteistyöverkostosta, joka mahdollistaa jatkuvan yritysten ja oppilaitosten henkilöstön täydennyskoulutuksen. On tarkoituksenmukaista viedä koulutusta mahdollisimman lähelle työympäristöä. Metallialan oppimistehdas ja digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Ohjelma ja toimintalinja: ESR, toimintalinja 3. Projektikoodi ja toteutusaika: S10348, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon ELY-keskus Metallialan Innotehdas Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, toimintalinja 2. Projektikoodi ja toteutusaika: A30472, Kokonaiskustannukset: Hallinnointi: Pohjois-Savon liitto Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: Heikki Makkonen, heikki.makkonen(at)sakky.fi > hanketoiminta 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli-hankkeen tavoitteet korkealla Uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen kasvua toivotaan, odotetaan ja tarvitaan. Tavoitteet ovat haasteellisia niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Shutterstock Keski-Suomi on otollinen paikka Biometalli Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen kokonaispalvelut -hankkeelle. Täällä on useita alan laitetoimittajia, paljon bioenergiaosaamista ja vahva julkisen vallan ja yritysten yhteinen tahtotila, sanoo Ilkka Uusi-Maahi. Hän on biometalliteeman kehityspäällikkö Biometallihanketta hallinnoivasta kehittämisyhtiö Keulink Oy:stä. Muita hankkeen toteuttajia ovat Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yrityslähtöiseen, maakunnallista kehitystä tukevaan hankeyhteistyöhön on sitoutunut myös alueen kattila- ja järjestelmätoimittajia, kiinteän polttoaineen valmistajia ja lämmöntuottajia. Tiedosta on puutetta Biometalli-hanke on kokonaisuus, jonka tavoitteet ovat kunnianhimoiset: bioenergian imagon ja käytön edistäminen, Biometallin Tietopankki, Venäjän markkinoiden edistäminen sekä alueellisten toimijoiden kilpailukyvyn ja verkottumisen vahvistaminen. Numero yksi on kuitenkin bioenergian käyttöönoton edistäminen Keski-Suomessa, mihin projektivaroista on suunnattu lähes puolet, Ilkka Uusi-Maahi mainitsee. Saatamme jäädä jälkeen määrällisestä tavoitteesta eli siitä, miten kiinteistöt siirtyvät bioenergian käyttöön. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Vaikka jaamme runsaasti tietoa kiinteistönomistajille bioenergiaan siirtymisestä, monissa kunnissa ja myös kiinteistöissä päätöksenteko vie aikaa. Tulos ja vaikutus saattavat näkyä vasta muutamien vuosien päästä. Tiedon puute tuntuu usein olevan syy siihen, miksi bioenergian käyttöön ei ole siirrytty. Mietimme alussa, teemmekö liian tarkkaa työtä. Mutta mitä tarkemmin ja konkreettisemmin toimimme, sitä suurempi hyöty siitä on asiakkaille. Varmistamme vielä senkin, että jos joku ei saa pyytämiään tar jouksia laitevalmistajilta tai lämmön/polttoaineen tuottajilta ajallaan, potkimme yrityksiä. Tietopankki ja katse Venäjälle Ilkka Uusi-Maahi kertoo, että aikomuksena on laajentaa aluksi lähinnä hankkeessa mukana olevien yritysten käyttöön tarkoitettua Biometallin Tietopankkia myös mm. opiskelijoiden ja muiden hankkeiden käyttöön. Tietokanta sisältää markkina- ja tuotetietoa sekä tietoa viranomaisista ja maakohtaisista käytännöistä ja standardeista valituilta kohdealueilta. Jos kaikki menee hyvin, jatkossa käyttäjät päivittävät pankkia Linux-maailman tapaan ja niin ajantasaista tietoa on saatavilla vastakin, Uusi-Maahi toteaa. Biometalli-hankkeessa etsitään myös kumppaneita Viipuri-Pietari- Moskova -akselilla. Uuden Venäjän projektin käynnistys maksaisi maltaita. Taloudellisempaa on säästöyhteiskunnan tavoitteiden mukaan ottaa tämä olemassa olevan projektin sivujuoneksi, Uusi-Maahi muistuttaa. Olemme kuitenkin oppineet, että tärkeintä on laadullisuus. Bioenergialiiketoiminnan kehittäminen -kokonaispalvelut Biometalli (EAKR) Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL1 Projektikoodi ja toteutusaika: A30305, Rahoitus: EAKR + valtio 58,21%, kokonaiskustannukset Toteuttaja: Kehittämisyhtiö Keulink Oy Hallinnointi: Keski-Suomen liitto Lisätietoja: Biometalliteeman kehityspäällikkö Ilkka Uusi-Maahi, ilkka.uusi-maahi(at)keulink.fi ja Biometallin projektipäällikkö Liisa Vesterinen, liisa.vesterinen(at)jamk.fi > hankkeet > bioenergia 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arja Hemminki ja Minna Kivipelto kirjoittavat artikkelissaan arviointiprosessista, joka tukee aikuissosiaalityötä. Säännönmukaisiin asiakas- ja työntekijäkyselyihin perustuva arviointi antaa palautetta jo hankkeen aikana. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana. valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Valtaväylän arviointi Valtaväylän tarkoituksena on tehdä näkyviksi aikuissosiaalityön areenoita ja siinä työssä tarvittavia menetelmiä ja palveluita linkitettyinä työllistymiseen. Tarkoituksena on kehittää malli, jolla asiakkaiden kuntoutuminen siirtyy nopeasti ja varhaisessa vaiheessa työpaikoilla tapahtuvaksi. Yhteisötason tavoitteena on kehittää ja syventää entisestään aktiivisen sosiaalipolitiikan alueella tehtävää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtaväylä-hankekokonaisuus koostuu kolmesta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta kehittämishankkeesta. Hankkeita rahoittavat STM ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat myös alueen kunnat ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Henkilöasiakkaina projektissa ovat sosiaalitoimistojen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat, työvoiman palvelukeskusten palveluiden ulkopuolella olevat asiakkaat, pitkään toimeentulotuen piirissä olleet asiakkaat, osatyökykyiset ja yleisen kuntouttavan sosiaalityön piiriin kuuluvat asiakkaat sekä välityömarkkinoilla ja palkkatuetussa työssä olevat asiakkaat. Projektin asiakkaat asuvat Seinäjoen seudulla (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua) tai Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) tai Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi). Hankkeen projektipäällikkönä toimii Päivi Krook ja hankkeessa työskentelee viisi palveluohjaajaa, joilla on koulutuksena sosionomi AMK -tutkinto. Maaliskuuhun 2011 mennessä hankkeessa on ollut mukana 280 asiakasta. Projektisuunnitelmassa Valtaväyläprojektin tavoitteiksi on määritelty aikuissosiaalityön asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kohoaminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen, aikuissosiaalityön asiakkaiden köyhyyden ja syrjäytymisen väheneminen ja osatyökykyisten, vammaisten ja työmarkkinoilta sivussa olleiden asiakkaiden työllistymismahdollisuuksien paraneminen ja työelämässä pysyminen. 6 Valtaväylä-projektin arviointisuunnitelma tehtiin keväällä Hank keen arvioinnista vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, arvioitsijana YTT Arja Hemminki. Arviointia konsultoi ja tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Konsultoijina ovat toimineet YTT kehittämispäällikkö Tuija Kotiranta ja YTT tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto. Hanke päättyy joulukuussa 2011 ja arviointiraportti valmistuu keväällä Verkkopohjainen arviointimittari hankkeen arviointiin Hankkeen arviointiin on kehitetty verkkopohjainen arviointimittari. Kehitimme oman verkkopohjaisen työkalun, koska tarjolla olevat ohjelmat eivät taipuneet kovin hyvin sekä asiakkailta että työntekijöiltä kerättävän arviointitiedon vertailuun. Samalla saamme kokemuksia verkkopohjaisen arviointityökalun käytöstä ja kehittämisestä. Tämä mahdollistaa kehitetyn arviointityökalun käytön myös muiden vastaavantyyppisten projektien arvioinneissa. Verkkopohjaisen arvioinnin mittaristo koostuu Valtaväylä-projektin asiakkaille ja työntekijöille suunnatuista kyselyistä. Kyselyt laadittiin arviointitutkijoiden ja projektin työntekijöiden toimesta. Arvioinnissa haluttiin tietoa paitsi siitä, miten asiakkaiden tilanteet ovat muuttuneet projektin aikana, myös siitä millaisia työmenetelmiä työntekijät olivat käyttäneet. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneiden muutosten ja työmenetelmien välisen yhteyden arvioimiseksi tarvittiin tietoa eri vaiheissa. Tietoa päädyttiin keräämään asiakkailta kolmessa vaiheessa ja työntekijöiltä kahdessa

7 Vipuvoimaa EU:lta vaiheessa. Asiakas vastaa kyselyyn ensimmäisen kerran välittömästi projektissa aloitettuaan ja toisen kerran noin puoli vuotta projektissa aloittamisen jälkeen. Kolmannen kerran asiakas vastaa verkkopohjaiseen arviointikyselyyn projektin päättyessä. Projektin palveluohjaajat, asiakkaiden työvoimaneuvojat ja sosiaalityöntekijät vastaavat kyselyyn kunkin asiakkaan kohdalta projektin alkaessa ja päättyessä. Asiakas kirjautuu käyttämään kyselyä hänelle erikseen luodulla asiakastunnuksella. Työntekijä käyttää myös vastatessaan kyselyyn kyseiselle asiakkaalle luotua tunnusta. Tunnuksen avulla on mahdollista jäljittää esimerkiksi työntekijän toimenpiteitä ja asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden mahdollisia yhteyksiä. Tunnusten avulla asiakkaiden henkilöllisyys jää ainoastaan työntekijöiden tietoon eikä arvioitsijoilla ole mahdollisuutta saada niitä käyttöönsä. Maaliskuun alkuun 2011 mennessä kyselyihin on saatu asiakkaiden vastauksia yhteensä 166. Palveluohjaajien vastauksia on saatu 72 kappaletta, työvoimaneuvojien vastauksia 43 kappaletta ja sosiaalityöntekijöiden vastauksia 23 kappaletta. Vaikka vastausprosentti on toistaiseksi ollut melko pieni, uskomme tilanteen paranevan projektin loppua kohti. Keskeinen kysymys on, miten vastaaminen saataisiin mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja kannustavaksi. Projektin asiakastilaisuuksissa on motivoitu asiakkaita ja työntekijöitä vastaamaan kyselyyn. Heille on myös kerrottu väliaikatietoja arvioinnin tuloksista. Suurimman työpanoksen asiakkaiden motivoinnissa ovat tehneet palveluohjaajat, jotka ovat kannustaneet ja ohjeistaneet asiakkaita henkilökohtaisesti vastaamaan kyselyihin. Projektipäällikkö Päivi Krook on myös tehnyt paljon työtä työntekijöiden motivoimisessa. Arvioinnin loppuvaiheessa on tarkoitus tehdä syvällisempää analyysiä asiakkaiden kokemista muutoksista hankkeen aikana. Tarkoituksena on tarkastella koettujen muutosten ja työmenetelmien välistä yhteyttä sekä muutoksia, joita on tapahtunut asiakkaiden elämänhallinnassa, sosiaalisissa taidoissa, taloudellisessa tilanteessa ja motivaatiossa ja asenteissa. Arviointitietoa kerätään hankkeen loppuun saakka, ja arviointiraportin lisäksi tullaan kirjoittamaan useita arviointiin liittyviä artikkeleita. Alustavia arvioinnin tuloksia Kevääseen 2011 mennessä kyselyjen tuloksia on analysoitu kolme kertaa. Asiakkaiden vastausten perusteella voi todeta, että suurimmalla osalla heistä oli tavoitteena työllistyä joko avoimille työmarkkinoille tai tukityöhön. Osa asiakkaista toivoi pääsevänsä koulutukseen. Osa asiakkaista sen sijaan koki, ettei työllistyminen ollut mahdollista ainakaan välittömästi, vaan he toivoivat esimerkiksi terveydentilan ja työkyvyn tai taloudellisen tilanteen selvittämistä. Monet mainitsivat tarvitsevansa tukea kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen selvittelyyn. Useimmat kyselyyn vastanneet asiakkaat kokivatkin saaneensa tarvitsemaansa tukea palveluohjaajalta. He myös kertoivat itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihinsä lisääntyneen. Myös palveluohjaajat kertoivat asiakkaiden elämäntilanteen useimmiten muuttuneen projektin aikana paremmaksi. Melko harva asiakas oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille, mutta useat olivat päässeet kuntouttavaan työtoimintaan, palkkatukityöhön, työharjoitteluun tai työkokeiluun. Muutamien työkykyä oli selvitetty ja he odottivat eläkepäätöstä. Kyselyyn vastanneet työntekijät kertoivat monien asiakkaiden saaneen tukea raha- ja velkaasioiden selvittelyyn, tukien hakemiseen ja terveyspalveluiden piiriin hakeutumiseen. Sekä asiakkaat että palveluohjaajat totesivat monien asiakkaiden itseluottamuksen ja luottamuksen viranomaisiin lisääntyneen. Asiakkaat kokivat projektissa tulevansa kuulluiksi ja heidän elämässään oli tapahtunut useimmiten positiivisia muutoksia, kuten itseluottamuksen ja aktiivisuuden lisääntymistä ja positiivisia muutoksia ihmissuhteissa. Lisäksi monelle oli tapahtunut muutto itselle sopivampaan asuntoon, pääsy velkajärjestelyyn, hakeutuminen psykiatrisen avun piiriin tai ajokortin hankkiminen. Pieni osa asiakkaista oli keskeyttänyt projektin. Psyykkinen tai fyysinen terveydentila tai päihdeongelma oli ollut esteenä aktiiviselle työnhaulle, eikä heillä ollut voimia tällä hetkellä osallistua aktiivisesti projektiin. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset asiakkaidensa elämäntilanteiden positiivisista muutoksista olivat samantyyppisiä kuin palveluohjaajien näkemykset. Opiskelun tai kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen, työharjoittelu, palkkatukityö tai työkokeilu nähtiin merkittävinä hankkeen aikana tapahtuneina asioina. Sosiaalityöntekijät olivat myös havainneet muitakin positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteissa, kuten esimerkiksi asiakkaiden rohkeuden ja itsevarmuuden lisääntymisen. Sosiaalityöntekijät näkivät realistisena tavoitteena pikaisesti tapahtuvan avoimille työmarkkinoille työllistymisen vain muutamien asiakkaiden kohdalla. Terveydentilan ja työkyvyn selvittelyä, raittiuden ja ylipäätään elämänhallinnan tukemista pidettiin tärkeinä tavoitteina projektille. Työvoimaneuvojat suhtautuivat palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä pessimistisemmin asiakkaiden mahdollisuuksiin työllistyä. He olivat myös havainnoineet muita työntekijäryhmiä vähemmän positiivisia muutoksia asiakkaiden elämäntilanteessa. Silti he kertoivat useimpien asiakkaiden hyötyneen projektista. Merkittävänä asiana kaikki työntekijät mainitsivat palveluohjaajien, työvoimaneuvojien ja sosiaalityöntekijöiden lisääntyneen yhteistyön ja parityöskentelyn, josta kokemukset olivat erittäin positiivisia. Teksti: Arja Hemminki ja Minna Kivipelto Kirjoittajat toimivat hankekokonaisuuden arvioitsijina ja konsultoijina. Syksyllä 2010 ilmestyi SeAMK:n julkaisuna Minna Kivipellon, Tuija Kotirannan, Seliina Päällysahon ja Arja Hemmingin artikkeli Arviointimittariston kehittäminen Valtaväylä-hankkeessa. 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Hanketoimijat koolla Pohjois-Karjalassa neuvoja hankeviestintään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen EU-tiedottaja Pasi Hirvonen tarkasteli puheenvuorossaan rakennerahastoviestinnän arvioinnin tuloksia. Useilta viestinnän osa-alueilta saatiin hyviä arvosanoja. Kiitosta keräsivät muun muassa tiedon luotettavuus, visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus sekä osin myös verkkoviestintä ja tapahtumat. Viestinnän keskeisinä haasteina puolestaan nähtiin byrokraattisuus, media- ja kansalaisviestintä sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan Koulutusluentona kuultiin toimittaja Keimo Lehtiniemen esitys Media tänään. MTV3:n aluetoimittajana työskentelevä Lehtiniemi kävi läpi tiedottamisen ja haastattelun perusperiaatteita käytännön esimerkkien avulla. Lehtiniemi painotti tiedottamisen aktiivisuutta ja säännöllisyyttä medioille, jotka ovat oman organisaation kannalta tärkeitä. Yhteyksiä tuttuihin toimittajiin kannattaa hyödyntää. Tiedottamisen ajankohta valitaan niin, että useimmilla välineillä on mahdollisuus reagoida ja saada tieto tuoreena. Ikävistäkin uutisista kannattaa informoida. Huonot uutiset on parempi kertoa heti itse kuin jättää ne median selviteltäviksi ja paisuteltaviksi, Lehtiniemi muistutti. Median tahti on kiireinen ja sähköpostia tulee toimituksiin paljon. Jos tiedotteen lisäksi haluaa lähettää selvityksiä tai raportteja, niitä kannattaa muokata, jotta ne tulevat luetuiksi, Lehtiniemi vinkkasi. Aktiivisuus on paikallaan esimerkiksi tiedotteen perään on hyvä soittaa mutta tuputtamista tulee välttää. Tiedottamisessa mutkattomuus, luonnollisuus ja avoimuus palkitaan. Puffaaminen ja markkinointi sen sijaan eivät kuulu median tehtäviin, Lehtiniemi totesi. Oma tärkein viesti oltava selvillä Olennaista tiedottamisessa on, että asetutaan ulkopuolisen asemaan: mitä merkitystä omalla asialla on lukijoille, kuulijoille, katsojille. Haastatteluun on hyvä valmistautua kunnolla. Kannattaa miettiä, mikä on tärkein viesti, jonka haluaa välittää. Vastauksista käytetään usein vain ydin. Sähköisessä mediassa hyvän vastauksen mitta on vain sekuntia, Lehtiniemi tähdensi. Lehtiniemen mukaan haastateltava yleensä edustaa enemmän muita kuin itseään. Hän kannustikin keskustelemaan asioista vaikkapa kahvihuoneessa ennen kameran eteen menemistä. Lehtiniemi antoi runsaasti vinkkejä haastattelutilanteeseen. Haastattelu on vuorovaikutusta: väärästä tiedosta tai haastattelijan virheestä huomautetaan, mutta myös oma tietämättömyys kysytystä asiasta ilmaistaan. Hyvä haastateltava on täsmällinen, napakka, totuudenmukainen ja selittelemätön, Lehtiniemi tiivisti. Hän myös suositteli nauhoittamaan annetut haastattelut ne ovat paitsi dokumentti myös opiksi tulevaisuutta varten. Luennon lopuksi Lehtiniemi tapaili tv-haastattelun elkeitä ja demonstroi esiintymisen sudenkuoppia. Parhaan vaikutelman antaa kameraan katsova, papereitta puhuva, paikoillaan pysyvä mutta rento haastateltava. Teksti: Pasi Hirvonen Kuva: Shutterstock 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari 2011 Tule Rovaniemelle kuulemaan, kokemaan ja lennättämään ideoita! Ilmoittautuminen ja lisätiedot» NiiN kuin kasvi tarvitsee vettä, ravinteita ja valoa, kehittäjä tarvitsee kumppaneita, ideoita ja innostumista. Kevätkylvö on jokaisen aluekehittäjän ahaaelämys- ja keskustelutapahtuma, josta sinäkin saat työhösi ravinteita ja ideoillesi kasvuvoimaa kollegoilta ympäri Suomen. kysyttävää? yhteyshenkilösi: Pia Holopainen, TäsTä puhumme: EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Yleisö kysyy puhujat vastaavat. Paneelikeskusteluja, yrityscaseja, tutustumiskäyntejä. ps. mikä on sinun iskulauseesi kumppanuudesta? Osallistu iskulausekisaan ilmoittautumisen yhteydessä. Iskevimmät ikuistetaan rintanappeihin. puhujina: Demos Helsingin tutkija Roope Mokka sekä lukuisia menestystarinansa kertojia pohjoisesta. Katso muut puhujat ja esiintyjät tapahtuman verkkosivulta. 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Avoin ESR-haku hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinjan 4 valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa järjestettävän haun tarkoituksena on antaa käynnissä oleville ESR-hankkeille mahdollisuus kansainvälisen yhteistyön kautta etsiä uusia toimintamalleja tai hyviä käytäntöjä toimintansa kehittämiseksi. Hakuun voivat osallistua myös päättyneet ESRhankkeet, joilla on tarvetta kehittämiensä toimintamallien levittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Haku on avoin myös organisaatioille, joilla on useita ESR-hankkeita, joiden toimintaan kv-yhteistyöllä voidaan saada lisäarvoa. Hankkeissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kansainvälisen yhteistyön tuottamaan hyötyyn ja lisäarvoon sekä hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen -kehittämisohjelmassa tuotetaan lisäarvoa suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Tavoitteena on uusien näkökulmien ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen jäsenvaltioiden kohtaamiin yhteisiin ongelmiin sekä inhimillisten voimavarojen kehittäminen kussakin jäsenmaassa yhteisten oppimisprosessien kautta. Lisäksi tavoitteena on synnyttää virallisia ja epävirallisia verkostoja sekä kehittää asiantuntijoiden työkäytäntöjä ja -taitoja. Kaikilla tavoitteilla vahvistetaan eurooppalaista ulottuvuutta Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrittäessä. Hankkeissa tulee olla partneri vähintään yhdestä muusta EU-jäsenvaltiosta. Kansainvälisen partnerin ei tarvitse saada toimintaansa ESRrahoitusta, mutta sen on pystyttävä vastaamaan itse omista toimintaansa liittyvistä kustannuksista. Hakuvaiheessa hankkeilta ei edellytetä kansainvälisen kumppanuussopimuksen olemassaoloa, mutta toivottavaa olisi, että hankkeilla olisi esittää vapaamuotoinen aiesopimus kansainväliseltä partnerilta jo hakemuksen liitteenä. Hankehakemuksesta tulee joka tapauk sessa käydä selkeästi ilmi kansainväliset kumppanit ja niiden rooli sekä kansainvälisen yhteistyön tuoma lisäarvo. Hakemukset tulee täyttää EURA2007-järjestelmässä osoitteessa sekä toimittaa virallisesti allekirjoitettuna viimeistään määräaikaan klo mennessä osoitteeseen työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, kirjaamo Valtioneuvosto. Lisää hausta: Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing Oy:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan hanketoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, post it -tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Kirjekuoria voi tilata myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Tilausohjeet ja tilauslomake 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Maaseutu tarjoaa tilaa ja elinkeinomahdollisuuksia nuorille aikuisille Maaseudun elämänlaatu koostuu viihtyisästä elinympäristöstä, toimivista palveluista ja monipuolisista elinkeinomahdollisuuksista. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti nuoret kokevat maaseudun potentiaalisena tulevaisuuden elinympäristönään. Nuoret yrittäjät löytävät maaseudulla mahdollisuuksia sekä uusilla aloilla että perinteiden jatkajina. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kuluvan teemavuoden aikana kannustetaan uutta sukupolvea mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelman yritys- ja hanketukia Leader-toimintaryhmien ja ELY-keskusten kautta. Bongaa Landepaku! Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa ovat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. Kesätapahtumia kiertävän Landepakun ratissa istuvat kuskit ympäri Suomen, ja heidän opastuksellaan pääsee tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämis- ja yritysmahdollisuuksiin. Paikkakuntatietoutta pääsee kartuttamaan myös Maaseutu.fi-sivuilla, jonne kootaan Landepakun ajoreitti. Kyläteitä kiertävän auton pysäkeistä saa tietoa myös sosiaalisen median kautta, erityisesti Facebookin Maaseutu tilaa elämälle -sivuilta. Lisätietoa: Maaseudulla tilaa elämälle Maaseudulla on mahdollisuuksia ja tilaa toteuttaa unelmia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voimaa yrittäjyyteen ja virtaa kehitykseen. Yhdessä voimme vaikuttaa maaseudun tulevaisuuteen! Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen. Etelä-Suomi innovaatioveturina Tutustu Etelä-Suomen EAKR- ja ESR-hankkeisiin Etelä-Suomi innovaatioveturina esite kuvaa monipuolisesti hanketoimintaa suuralueella. Esite ladattavissa osoitteesta 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Osallistu RegioStars kilpailuun Aluepolitiikan pääosaston luotsaamassa RegioStars kilpailussa palkitaan hyviä EAKR-hankkeita. Erityisesti etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja niiden palkitseminen on jo muodostunut perinteeksi, joka antaa näkyvyyttä edistyksellisille tavoille ideoida ja toteuttaa hankkeita. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa löytyy DG Region InfoRegio-sivuilta Katso myös sivuston valokuvakilpailu, jossa voit äänestää suosikkikuvaasi. Muutoksia kevään tapahtumakalenteriin Toukokuuksi suunnitellut maksajien flat rate -koulutukset on siirretty syksyyn. Alun perin kesäkuulle merkityt sulkemistyökokoukset on aikaistettu toukokuulle siten, että ne pidetään siirtyneiden flat rate -koulutusten ajankohtina seuraavasti: Jos olet kiinnostunut osallistumaan Regio- Stars kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera mennessä osoitteeseen TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa Hyvää Pääsiäistä! Helsinki Joensuu Tampere Oulu Tilaisuudessa käydään läpi käytännön esimerkein sulkemiseen liittyviä perusasioita ja työkäytäntöjä työkokouksen muodossa. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti uusille virkailijoille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet sulkemis työhön. TEM on toimittanut kutsun välittämille toimielimille. Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen hankehaku toimintalinjassa 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika 19.5. - 1.7.2010 Euroopan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset

Lisätiedot

EUROOPPA-PÄIVÄ

EUROOPPA-PÄIVÄ EUROOPPA-PÄIVÄ EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON (ESR) RAHOITUS Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus Millainen hanke voi saada rahoitusta Kuka voi hakea rahoitusta Miten ja milloin haen rahoitusta ESR-osarahoitetun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 30.9.2013 Hakijan ohje ESR-PROJEKTIHAKU Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset avaavat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi Kuopio 4.6.2019 rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen Tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelu 1. ESR tilanne ja kansalaisjärjestöjen rooli

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

ESR Rahoituksen hakeminen

ESR Rahoituksen hakeminen ESR Rahoituksen hakeminen 25.1.2018 Sirpa Raassina Etelä-Savon RR-ELY Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ESR 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) nuorten ja muiden heikossa

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot