1. SYRJÄYTYMISKEHITYS VOIDAAN KÄÄNTÄÄ VÄLITTÄMÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SYRJÄYTYMISKEHITYS VOIDAAN KÄÄNTÄÄ VÄLITTÄMÄLLÄ"

Transkriptio

1 Kristillisdemokraattien kuntaohjelma

2 Sisällys 1. SYRJÄYTYMISKEHITYS VOIDAAN KÄÄNTÄÄ VÄLITTÄMÄLLÄ TERVE TALOUS ON PALVELUIDEN TAE PALVELUT ON TUOTETTAVA LÄHELLÄ IHMISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen perustuttava lähipalveluihin Päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä painotus ennaltaehkäisevään työhön Lasten ja lapsiperheiden palvelut turvaavat kunnan tulevaisuuden On aika laittaa vanhuspalvelut kuntoon! Vammaisten palveluiden tavoitteena on sujuva arki Liikuntapalveluiden oltava kaikkien saavutettavissa Kirjastopalvelut säilytettävä maksuttomina TURVALLINEN LÄHIYMPÄRISTÖ ON MAHDOLLISTA SAAVUTTAA TAVOITTEENA PIDETTÄVÄ MAAHANMUUTTAJIEN NOPEAA KOTOUTUMISTA PUHTAAMPI LÄHIYMPÄRISTÖ TOIMIVA YHTEISÖ Kaavoitus ja liikenne ovat kunnan kilpailuvaltit Ympäristöä ei ole varaa pilata PAIKALLINEN YRITTÄJYYS JA KORKEA TYÖLLISYYS LUOVAT HYVINVOINTIA Yrittäjäystävällisten paikallisolosuhteiden luominen on kunnan paras investointi Alhaisempi työttömyys on koko lähiyhteisön etu LAADUKAS KOULUTUS ON KUNNAN SELKÄRANKA Esiopetuksen ja perusopetuksen on oltava laadukasta ja yhdenvertaista Laadukas toisen asteen koulutus tarjoaa hyvät edellytykset nuorelle Korkeakoulut ja tutkimus palvelevat kuntaa Vapaa sivistystyö on kuntalaisten oikeus KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Metropolialue palvelee koko Suomea Kasvavat kaupunkiseudut luovat uutta kasvua Elinvoimainen maaseutu on koko Suomen rikkaus

3 1. SYRJÄYTYMISKEHITYS VOIDAAN KÄÄNTÄÄ VÄLITTÄMÄLLÄ Kristillisdemokraattien kuntapoliittisen ohjelman tavoitteena on rakentaa ja tukea lähimmäisyhteiskuntaa. Keskiössä on ihminen sekä hänen luontaiset lähiverkostonsa ja ympäröivä luonto. Omatoimisuutta ja luovuutta on tuettava monimuotoisilla kannustimilla, niin että kuntalainen tuntee kuntansa ja lähiympäristönsä omakseen. Hyvinvointi syntyy ihmisen luontaisissa lähiyhteisöissä, erityisesti perheissä. Aineellinen hyvinvointi ei luo kokemusta hyvinvoinnista, ellei ihmisellä ole mahdollisuutta kokea osallisuutta ja kuulumista johonkin yhteisöön. Tässä on lähtökohta myös syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa. Kristillisdemokraatit korostavat ennaltaehkäisevän työn merkitystä kunnallisissa palveluissa. Yhteiskunnan tulee tukea peruspalveluiden kautta ihmisten lähiyhteisöjä sekä luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle. Esimerkiksi kouluissa ennaltaehkäisevän ja perheiden kasvatustehtävää tukevan työotteen tulee läpäistä koko työyhteisö. Yhteiskunnassamme on ongelmia, jotka eivät ratkea ainoastaan rahalla. Aikamme suurimpana haasteena on yhä monimuotoisempi ja syvempi yhteiskunnan kahtiajako, syrjäytymiskehitys, jonka katkaisemisessa kunnalliset peruspalvelut ovat avainasemassa. Syrjäytymiskehitys voidaan kääntää välittämällä. Tarvitsemme taloudellisten resurssien ja yhteiskunnan turvaverkon lisäksi myös arvoja ja ilmapiiriä, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. Yhteiskunta ei ole koskaan arvoneutraali, eikä nuorten kasvaminen arvotyhjiöön kanna hyvää hedelmää. Mitä vaikeampi on aika, sitä merkittävämmiksi kestävät arvot yhteiskunnan perustana nousevat. Yhteiskunnan laadun mittarina toimii edelleen se, miten se huolehtii heikoimmistaan. Haastamme suomalaisia uuslähimmäisyyteen eli uuteen, välittävään vastuunkantoon lähimmäisestä suurissa ja pienissä kunnissa, ruuhka- Suomessa ja maaseudulla. Kristillisdemokraattien tavoitteena on lähimmäisyhteiskunta, jossa annetaan tilaa ja tukea kansalaisten omatoimisuudelle ja luovuudelle. Uuslähimmäisyydellä peräänkuulutamme myös yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden paluuta. Jokaisen suomalaisen aktiivista panosta tarvitaan yhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen. Kokemus osallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista syntyy oman paikan ja merkityksellisyyden löytämisestä yhteisössä. 3

4 Kolmannen sektorin merkitys hyvinvoinnin luojana ja uuslähimmäisyyden edistäjänä on keskeinen. Kansalaisjärjestöt ja seurakunnat toimivat innovaatiopankkeina taistelussa syrjäytymiskehitystä vastaan. Kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien toiminta on avainasemassa myös monikulttuuristen haasteiden kohtaamisessa ja onnistuneessa kotouttamisessa. 2. TERVE TALOUS ON PALVELUIDEN TAE Kristillisdemokraattinen kuntapolitiikka tähtää kuntien taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Vain taloudellisesti kestävällä pohjalla toimivat kunnat pystyvät huolehtimaan siitä, että kuntalaisen oikeus laadukkaisiin lähipalveluihin toteutuu. Huoltosuhteen radikaali heikkeneminen tulevina vuosina heijastuu väistämättä kuntiin, jotka kantavat vastuun palvelujen järjestämisestä. Suomessa on 20 vuoden kuluttua arvioiden mukaan yli 70 vanhusta ja lasta sataa työikäistä asukasta kohti. Kuntaliiton tilastojen mukaan vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Alijäämäinen rahoituspohja on johtanut tilanteeseen jossa kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut nopeasti. Vuoden 2011 lopussa se oli jo 12,6 miljardia euroa. Velkataakka oli lisääntynyt edellisvuodesta noin 900 miljoonalla eurolla. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8,5 miljardia euroa. Ilman merkittäviä uudistuksia useat kunnat ovat pakotettuja velkaantumaan ja nostamaan kunnallisveroprosenttia huomattavasti nykytasosta. Kristillisdemokraatit edellyttävät, että kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tarkastellaan kriittisesti kunnan ja valtion välistä tehtävänjakoa, sekä sitä, voidaanko kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia keventää. Viime vuosina nämä velvoitteet ovat lisääntyneet. Menopuolella erityiseen tarkkailuun on otettava kunnan oman toiminnan tilatehokkuus ja kiinteistömassan ylläpidon kustannukset. Kuntien vastuiden keventämisen lisäksi kuntarakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on oltava kuntien hallinnon keventyminen ja varojen siirtyminen hallinnosta peruspalveluiden käyttöön. Kuntarakennelakia tulisi muuttaa virkatyösuhteiden osalta niin, että useimmat 4

5 virkatyösuhteista muuttuisivat normaaleiksi työsuhteiksi. Tämä toisi tulosvastuun myötä paineita kuntien johtaville virkamiehille pysyä laaditussa budjetissa ja kannustaisi heitä kohti suurempaa tehokkuutta ja parempaa palvelua omissa yksiköissään. Kuntien sisällä on tarkasteltava kunnan nykyistä palveluverkostoa ja etsittävä innovatiivisia toimia palveluverkon entistä tehokkaampaan ja kustannuksiltaan kevyempään toteuttamiseen. Kuntien velvollisuuksien keventämisessä on lähdettävä ei- välttämättömistä palveluista. Esimerkiksi subjektiivinen oikeus lapsen kokopäiväiseen päivähoitoon voitaisiin ilman erityistä syytä rajata puolipäiväiseksi silloin, kun vanhempi on kotona. Merkittäviä menosäästöjä pidemmällä aikavälillä voidaan saavuttaa myös panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Investointi esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tukitoimiin tai ennaltaehkäisevään päihde- ja terveysneuvontaan tuloutuu myöhemmin kunnalle monikertaisesti takaisin säästöinä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa sekä verotuloina. KD uskoo ennakoivaan ja kauaskantoiseen toimintaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi eikä pidä hyvänä hätiköityjä säästöjä, joiden vaikutukset yleensä kohdistuvat ensimmäiseksi kaikkein heikompiosaisiin kansalaisiin. Lähivuosien suuri haaste on kuntasektorin työvoiman riittävyys. Vuoteen 2020 mennessä kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle joka kolmas. Tehokkaammalla hallinnolla ja palvelurakenteella tulee varmistaa työvoiman ja sen myötä palvelujen saatavuus joka puolella Suomea. Kestävää kuntatalouden kasvua saadaan aikaan kuntien yritys- ja yrittäjäystävällisyyttä kehittämällä. 3. PALVELUT ON TUOTETTAVA LÄHELLÄ IHMISTÄ Kristillisdemokraattien mukaan ihmisarvo on aina markkina- arvoa tärkeämpi. Tämä arvolähtökohta merkitsee panostamista ennen kaikkea niihin palveluihin, jotka ovat elämän kannalta keskeisiä. Näitä ovat terveydenhuolto, toimeentulon turvaaminen, vanhustenhuolto, lasten päivähoito, sairaanhoito, sosiaalipalvelut, turvallisuuspalvelut ja koulutus. Lähipalvelut joko tuotetaan lähellä tai tuodaan lähelle. Kunnallisilla lähipalveluilla tarkoitamme perusopetusta, päivähoitoa, elinkaaritarpeiden mukaisia neuvola-, terveyskeskus- ja perheneuvontapalveluja, sosiaalipalveluja, kirjasto- ja lähiliikuntapalveluja 5

6 sekä vanhusten päivätoimintakeskuksia. Harvaan asutulla seudulla lähipalvelujen turvaaminen vaatii innovatiivisuutta. Hyväksi koettu ratkaisu ovat lähipalvelupisteet, joissa on mahdollisuus neuvolakäyntiin, terveyskeskuksen näytteenottoon tai sairaanhoitajan, lääkärin tai sosiaalityöntekijän tapaamiseen tiettyinä viikonpäivinä tai tiettyjen palvelujen tarjoaminen kouluterveydenhuollon tiloissa myös muille kuin koululaisille. Mikäli väestöpohja ei riitä lähipalvelupisteen ylläpitoon, vaihtoehtona ovat kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut. Nykyaikaa on, että palvelut joustavat kuntalaisten tarpeiden mukaan ja tarvittaessa ne tarjotaan kotona. Näin lähipalvelut voidaan turvata yhdenvertaisina ja ympäristöystävällisesti koko maassa. Kaikissa kunnan tuottamissa palveluissa on tähdättävä tasa- arvon toteutumiseen ikään, elämäntilanteeseen ja sukupuoleen katsomatta. Kuntauudistus ei saa merkitä lähipalvelujen heikkenemistä. Palvelujen saatavuus on mitoitettava niin, että kuntalainen, jolle palvelu on tarkoitettu, voi sen saavuttaa viiveettä. Jos peruspalvelut sijaitsevat keskittämisen seurauksena kaukana, ihminen voi jopa pudota kokonaan turvaverkkojen ulkopuolelle. Esimerkiksi lastenneuvoloiden keskittäminen kauas asuinalueista ei ole ongelma niille, joilla on varaa ja mahdollisuuksia liikkua. Sen sijaan köyhimmille perheille tai liikuntarajoitteisille se voi merkitä kulkemiskustannusten vuoksi jopa ajautumista neuvolapalveluiden ulkopuolelle. Ikääntyvien palvelut tulee suunnitella niin, että asiointi on helppoa ja mahdollisimman moni asia hoituu samassa palvelupisteessä tai sen läheisyydessä. Lähipalveluiden aito turvaaminen vaatii sitä, että myös päätöksenteko on mahdollisimman lähellä kuntalaista. Näin käsitys palvelutarpeesta sekä sen laadusta pysyy ajantasaisena. KD tukee inhimillisten vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttöä osana kunnallista päätöksentekoa. Vanhusten, muistisairaiden ja vammaisten asumispalveluissa on luotava mahdollisuuksien mukaan ihmisen kokoiset, kodinomaiset yksiköt sekä mahdollistettava omaisten osallistuminen asukkaan arkeen. Näiden haavoittuvien lähimmäisten hyvä hoito on turvattava huolehtimalla riittävästä osaavan hoitohenkilökunnan määrästä ja välttämällä tarpeetonta, laatua heikentävää kilpailutusta arjen perustarpeista. 6

7 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen perustuttava lähipalveluihin Kunnan järjestämistä lähipalveluista tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeiset peruspalvelut on Kristillisdemokraattien mukaan järjestettävä kattavasti yksilön tarpeet huomioiden lähipalveluina. Oikeus lähipalveluihin tulee turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistamisen yhteydessä. Palveluketjut on rakennettava mahdollisimman saumattomiksi huomioiden matalan kynnyksen palvelut sekä ennaltaehkäisevät toimet. Kuntien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa täytyy lisätä säilyttäen varsinaiset asiakaspisteet omissa kunnissaan. Terveydenhuollon käytäntöjä, joita on käytetty menestyksekkäästi muissa kunnissa ja muissa maissa, voidaan paremmin hyödyntää ympäri maata. Terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet ovat väestön sairastavuuserojen pienentäminen oikeudenmukaisuutta lisäämällä ja elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentäminen. Perusterveydenhoito on laitettava kuntoon merkittävällä lisäpanostuksella terveyskeskusten toimintaan. Perusterveydenhuollon puutteet ja katkeilevat hoitoketjut aiheuttavat suuria kustannuksia myös kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Oikeanlainen ja oikea- aikainen hoito säästäisi merkittävästi kuntien kustannuksia. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja on vahvistettava. Lääkärien kotikäynneillä tai verkkoyhteyden kautta tehtävillä konsultaatioilla helpotetaan niiden henkilöiden hoitoa, joiden on vaikeaa päästä liikkumaan. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa tavoitteena tulee olla raskaudenkeskeytysten vähentäminen. Raskaudenkeskeytykseen hakeutuneelle tulee tarjota neuvontaa myös muista vaihtoehdoista sekä tukipalveluita. Henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Henkilöstön jaksaminen raskaassa sosiaali- ja hoitotyössä on ensisijaisen tärkeää. Tästä syystä sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiinnitettävä enemmän huomiota esimiestyöhön. Esimiesten kouluttamiseen on annettava enemmän huomiota. Samalla on lisättävä henkilöstön mahdollisuuksia suunnitella ja kehittää omia työolojaan ja kasvatettava joustavuutta työelämässä. Terveyspalveluiden hallintoa pitää kehittää potilaskeskeisemmäksi yhden luukun periaatteella potilaan tarpeiden pohjalta. On panostettava suorittavaan työvoimaan 7

8 kuten hoitohenkilökuntaan hallintorakenteen paisuttamisen sijaan. Parantamalla työolosuhteita ja johtamista resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisessa pitää erityisesti huomioida palvelun laatu, palveluiden käyttäjien toiveet ja mahdollisimman pitkäkestoiset asiakassuhteet. Kilpailutuksen tavoitteiden toteutuminen täytyy varmistaa valvontaa tehostamalla. Kilpailutus on voitava purkaa riittävän pieniin osiin, jotta aitoa kilpailua tarjoajien kesken syntyisi. Jos kokonaisuus on erittäin suuri ja arvokas, kilpailee siitä usein vain yksi tai korkeintaan kaksi omistuksellisesti kasvotonta suuryritystä. Kotihoito, perhehoito ja ostopalvelut pieniltä hoitoyrityksiltä vähentävät julkisen palvelun henkilökunnan tarvetta ja siirtävät hoitoa suurilta keskitetyiltä yksiköiltä pienille perhe- tai perheenomaisille yksiköille Päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä painotus ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on panostettava. Terveyskeskuksiin on järjestettävä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joissa myös nuorilla on mahdollisuus jonottamatta ja ilman lähetettä päästä terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle. Psykiatrian osalta avohoidon saatavuus ja jatkuvuus on turvattava ja laitoshoidon osalta hoitomahdollisuuksia pitää lisätä. Päihderiippuvaisia ja mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä ei saa jättää heitteillä, vaan heille tulee järjestää tarkoituksenmukaiset ja toimivat palvelut. Päihdehoitopalveluiden ja matalakynnyksisten mielenterveyspalvelujen saatavuutta tulee parantaa. Varhainen puuttuminen auttaa ihmisiä pääsemään takaisin työelämään ja estää syrjäytymistä ja ajautumista ennenaikaiseen eläköitymiseen. Hoitavien ja kuntouttavien palvelujen saatavuuden on oltava tarvetta vastaavalla tasolla. Nuorten päihteiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoonohjausta tulee tehostaa. Jos lasten huostaanotto on seurausta vanhemman päihdeongelmasta, vanhemman on päästävä pikaisesti päihdehoitoon. Joka kunnassa pitäisi olla sovittuna, miten päihderiippuvaisten 8

9 akuuttihoito järjestetään. Ensihoidon olisi tapahduttava erityisesti siihen tarkoitetun yksikön piirissä. Myös kolmannen sektorin työ tulee huomioida entistä laaja- alaisemmin. Valistuksen lisäksi erityisen tärkeää alkoholihaittojen torjumisessa on riittävän tehokkaasti järjestetty katkaisuhoito. Kaikissa kunnissa ei vielä ole kunnollista katkaisuhoitoa, vaan päihdeongelmaiset saatetaan hoitaa vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa tai psykiatrisen poliklinikan yhteydessä. Yhtenä ongelmana on, että katkaisuhoitoon ei usein pääse, ellei tule selvin päin sitä pyytämään. Katkaisuhoitoa ja sen jälkeistä hoitoa tulisi saada viipymättä. 3.3 Lasten ja lapsiperheiden palvelut turvaavat kunnan tulevaisuuden Kunnissa tulee kehittää vanhempien mahdollisuuksia valita omien lastensa päivähoitomuoto eri vaihtoehdoista. Laadukkaan varhaiskasvatuksen rinnalla korostamme lasten kotihoidon mahdollistamista. Perheille pitää luoda taloudelliset mahdollisuudet lastensa kotihoitoon esiopetusikään saakka. Varhaiskasvatusta koskevat käytännön ratkaisut on voitava tehdä keittiön pöydän ääressä. Lasten päivähoitoa pitää kehittää koko perheen tarpeet huomioiden. Vuorotyötä, osa- aikatyötä ja lyhytaikaista työtä tekeville on voitava tarjota nykyistä paremmin mahdollisuuksia lastensa päivähoitoon. Päivähoidon ryhmäkokojen pitää olla kohtuullisia ja henkilökuntaa on oltava riittävästi lasten turvallisen hoidon ja riittävän läheisyyden turvaamiseksi. Päivähoidon on tarjottava riittävä tuki erityistarpeisille lapsille ja varmistaa varhainen puuttuminen kouluvaikeuksien ehkäisemiseksi monialaisella yhteistyöllä. Päivähoidon maksut tulisi kesäkuukausina sitoa palvelun käyttöön, kuten nyt jo monessa kunnassa tehdään. Subjektiivinen päivähoito- oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat lapsen vanhemmista ovat kotona, jos kokopäiväistä päivähoitotarvetta ei ole lastensuojelun avohuollossa todettu tarpeelliseksi tukitoimenpiteeksi tai jos kokopäivähoidolle ei ole muuta perusteltua tarvetta. Perhepäivähoitajien työehtoja ja palkkausta täytyy parantaa niin, että alalle saataisiin lisää tekijöitä. Perheiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunnan on voitava tarjota joko perhetyöntekijän tai kodinhoitajan apua perheisiin, joilla on huonot tukiverkostot, vaara syrjäytyä yhteiskunnasta tai tilapäistä avun tarvetta. Perheneuvonta tarvitsee lisäpanostuksia kotikäyntien määrän lisäämiseksi. Kotihoidontuen kuntalisä olisi laajennettava tukemaan kotihoitoa niillä paikkakunnilla, joissa on pulaa päivähoitopaikoista. Kotihoito on 9

10 kustannustehokas ja lapsiystävällinen tapa järjestää pienen lapsen hoito. Kotiin jäävää vanhempaa kannustetaan hoitamaan myös vanhemmat perheen lapset kotona ja tuetaan siten, että hän voisi ottaa myös perheen ulkopuolisia lapsia hoitoonsa. Avun täytyy olla lähellä, mikäli lapsi oirehtii vaikkapa rauhattoman perhetilanteen vuoksi. Lastenneuvoloissa on kiinnitettävä huomioita perheiden jaksamiseen. Lasten kokonaisvaltaista terveyttä edistetään parantamalla neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon resursseja, lisäämällä ehkäisevää työtä sekä ns. varhaista puuttumista. On huolestuttavaa, että maassamme on monessa kunnassa vaikea saada lapsiperheiden kotipalvelua, vaikka se on luonteva ja edullinen tapa tukea perheen kykyä suoriutua tärkeästä kasvatustehtävästään. Jokaisen kunnan on huolehdittava siitä, että kouluterveydenhuollon henkilöstömäärä on riittävä ja että lapset ja nuoret pääsevät nopeasti kouluterveydenhoitajan, - lääkärin tai psykologin vastaanotolle. Kun yhteys luontaiseen lähiyhteisöön heikkenee tai se on kokonaan rikkoutunut, tarvitaan korjaavia tukitoimia. Lastensuojelun avopalveluissa sekä huostaanotoissa lapselle on luotava yhteys turvalliseen perheyhteisöön. Sijoitus perheeseen on oltava ensisijaisena tavoitteena huostaanotoissa. Lastensuojelun avopalveluissa esimerkiksi tukiperhetoiminta tarjoaa yhteyden turvallisiin aikuisiin. 3.4 On aika laittaa vanhuspalvelut kuntoon! Hyvien vanhuspalveluiden järjestäminen on kunnia- asia jokaiselle suomalaiselle kunnalle. Vanhukset ovat kuntien kunnia- asukkaita. Ikäihmisten palvelujen järjestäjien tulee huolehtia suositusten mukaisesta henkilöstömitoituksesta vanhuspalveluissa. Tuetun palveluasumisen tarpeen lisääntyessä voimakkaasti tulisi kuntien järjestää tätä palvelua edelleen myös omana toimintana. Vanhukset tarvitsevat laitospaikkojen ohella palvelukotihoitoa ja tarpeeseen nähden riittävää hoivaa kotiin. Myös vanhusten kotona asumista tulee tukea mahdollisimman pitkään. Omaishoito on inhimillistä ja tuo yhteiskunnalle valtavia säästöjä. Omaishoidon tukea, omaishoitajien lomamahdollisuuksia ja terveydenhoitoa on kehitettävä. Yksityisten hoitokotien laatu samoin kuin asumisen ja 10

11 hoivan lääketieteellinen laatu on varmistettava. Palvelusetelitoimintaa on kehitettävä ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia toimia vanhustenpalveluissa edistettävä. Omaisille on annettava mahdollisuus olla osallisia ikääntyneen rakkaansa hyvinvoinnin toteutumisessa eri hoitomuodoissa. Toimintakykyisille vanhuksille on järjestettävä mahdollisuus osallistua arjen askareisiin hoitopaikassaan. Ikääntyneiden avioparien mahdollisuus yhdessä asumiseen terveydentilasta riippumatta tulisi järjestää heidän niin toivoessaan. Kristillisdemokraatit ehdottavat, että omaishoidon tukien maksaminen siirretään kunnilta valtion vastuulle Kelan alaisuuteen, koska nykyisin kaikilla kunnilla ei ole varaa järjestää omaishoitoa ja siihen liittyviä velvoitteita (mm vapaapäivät), jolloin omaishoitajat ja - hoidettavat ovat eri asemassa asuinpaikasta riippuen. Samalla omaishoidolle on luotava yhtenäiset kriteerit koko maahan. 3.5 Vammaisten palveluiden tavoitteena on sujuva arki Vammaisten arki on järjestettävä mahdollisimman turvalliseksi. Vammaisten taitoja on ylläpidettävä ja mahdollisuuksien mukaan kehitettävä riittävällä terapialla ja toiminnalla. Laitoksessa asuminen väärin toteutettuna heikentää aloitteellisuutta ja omia elämänhallintakykyjä. Vaikeasti kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille on turvattava pysyvä ja joustava hoitosuhde kehitysvammaisuuden ja neurologian erikoisosaamista tarjoaviin yksiköihin. Toimintakeskusten työtoimintaa on kehitettävä monipuoliseksi ja mielekkääksi. Lähiympäristön yrityksien tulisi työllistää rohkeasti myös vammaisia henkilöitä. Näistä syistä on kehitettävä ja lisättävä vammaisten työ- ja asumismahdollisuuksia. Myös vammaisten avustajajärjestelmää on kehitettävä, näin edistäen heidän mahdollisuuksiaan omaehtoiseen elämään työssä ja vapaa- aikana. Kehitysvammaisten lasten perheille on tarjottava riittävästi tietoa, tukea ja apua kuntoutuksen hakemiseen. Kunnilla on oltava mahdollisuus palkata riittävästi osaavia sosiaalityöntekijöitä, jotta kiireestä tai ammattitaidon puutteesta johtuvilta virheiltä ja laiminlyönneiltä vältyttäisiin. Vanhempien aktiivinen ohjaaminen omaishoitajuuden piiriin tuo turvaverkon, mahdollisuuden ammattimaiseen tukeen viiveettä ja voi mahdollistaa vaikeavammaisen perheenjäsenen asumisen kotonaan. Vammaisen lapsen kuntoutus ei saa 11

12 viivästyä sen vuoksi, etteivät vanhemmat osaa tai jaksa hakea palveluita. Kuntoutuksen päätavoitteena on tukea vammaisen lapsen terveen itsetunnon kehittymistä sopeutustaitojen kehittymisen kautta, jotta hänen elämänsä tulisi mahdollisimman laadukkaaksi ja onnelliseksi. Vammaisella lapsella tulee olla oikeus tarvittaessa erityispäiväkotiryhmiin, - kouluun tai luokkaan, jos se on hänen etunsa mukaista. Erityislasten iltapäivähoidon saatavuus ja avustajien saatavuus erityislasten harrastustoimintaan on järjestettävä toimivaksi jokaisessa kunnassa. Vammaisten nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen pääsyn on toteuduttava yhdenvertaisesti ikätoverien kanssa. 3.6 Liikuntapalveluiden oltava kaikkien saavutettavissa Liikunta on ennaltaehkäisevää työtä mielen ja ruumiin terveyden hyväksi. Monipuolisia liikuntapalveluja tarvitaan lisää ja niiden tuottamiseen ammattitaitoista henkilökuntaa. Kuntien latuverkkoja, pururatoja, patikkareittejä ja uimarantoja on kehitettävä ja ylläpidettävä. Jokaisessa kunnassa on oltava peruskuntoilupaikat. Niiden ylläpitoa voidaan ulkoistaa urheiluseuroille. Lasten ja nuorten sekä vähävaraisten mahdollisuuksia liikkumiseen on tuettava alhaisemmilla pääsymaksuilla. Vähävaraisten lasten liikunta- avustus urheiluseurojen maksuihin on hyvä tapa saada myös vähävaraisten perheiden lapsia mukaan harrastustoimintaan. Kuntien liikuntatiloja kuten kouluja on voitava avata kuntalaisten käyttöön joko maksuttomana tai pientä maksua vastaan. Ulkoilureittien ja kevyenliikenteenväylien tulee kannustaa arkiliikuntaan ja liikuntapaikkojen tulee olla sijainnin ja käyttömaksujen suhteen jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. 3.7 Kirjastopalvelut säilytettävä maksuttomina Maksuttomien ja kaikille avoimien kirjastojen avulla varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Kirjastoissa panostetaan osaamistason nostamiseen ja palvelujen laatuun, sähköisten palvelujen kehittämiseen ja sähköisten kirjojen valikoiman laajentamiseen. Pienille paikkakunnille pitäisi myöntää erivapaus korkeasti koulutetusta kirjastotoimenjohtajasta. Pienten kuntien kirjastoista voisi muodostaa maakuntakirjastojen satelliittikirjastoja, jotka toimisivat niiden johdon alla. 12

13 4. TURVALLINEN LÄHIYMPÄRISTÖ ON MAHDOLLISTA SAAVUTTAA Kuntien näkökulmasta keskeisin turvallisuuden haaste on syrjäytymisen ehkäiseminen. Yksi suurimpia syrjäytymisen aiheuttaja on alkoholi. Näin ollen kuntien oma alkoholipolitiikka ja päihdehoitojärjestelyt ovat merkittävässä asemassa myös turvallisuusnäkökulmasta. Alkoholilla on osuutta joka neljännessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Nuorten hukkumiskuolemissa 70 % aiheutuu päihtyneestä tilasta. Vain 15 % henkirikoksista Suomessa tehdään selvin päin. Päihdeongelmien torjunta on merkittävin yksittäinen tekijä pyrittäessä kohti turvallisempaa lähiympäristöä. Suomalaisen väkivallan erityispiirre on se, että se liittyy vahvasti syrjäytyneisyyteen. Riski kohdata väkivaltaa ja jopa väkivaltainen kuolema on huomattavasti suurempi syrjäytyneiden keskuudessa. Lähisuhde- ja perheväkivallan taustalla ovat samat syyt kuin muissakin väkivallan riskiryhmissä. Viime vuosien traagisten perhesurmien yhteydessä on havaittu, ettei yhtä yhteistä nimittäjää näille teoille löydy, mutta varoittavien merkkien huomaaminen, avunpyyntöön vastaaminen ja hoitoon pääseminen korostuvat. Tästä syystä olisi kunnan sosiaalityössä ja perhetyössä sekä kouluissa ja päiväkodeissa tärkeää, että entistä tarkemmin seurattaisiin tapauksia, joissa vaaran merkit näkyvät. Riskitapausten tulisi ajoissa saada vähintään keskusteluapua. Vaaratilanteissa perheet on saatava nopeasti avun piiriin, ja tarvittaessa kunnan olisi järjestettävä turvakotipaikka. Tässä yhteistyö kolmannen sektorin järjestöjen ja toimijoiden kanssa on tärkeässä asemassa. Väkivallan kokemisen riski on suurempi niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät vietä vapaa- aikaansa perheensä kanssa. Perheitä tukeva toiminta vähentää myös nuorten väkivallan kokemisen uhkaa ja edistää turvallisuutta. Mielekäs urheilu- ja vapaa- ajan toiminta, johon koko perhe voi osallistua, parantaa osaltaan kuntalaisten elämänlaatua ja turvallisuutta. Kristillisdemokraattien mielestä kunnissa tulisi ottaa tavoitteeksi tarjota jokaiselle lapselle, sosiaalisesta taustasta riippumatta, mahdollisuus osallistua ohjattuun harrastustoimintaan. 13

14 Rikolliskierteeseen joutuneita nuoria pitää auttaa pois käyttäytymistavasta ja katkaista rikoskierre ajoissa. Mm. Väestöliiton hankkeiden kautta on kerätty paljon tietoa, miten nuoria tässä asiassa voidaan auttaa. On todettu, että pieni osa nuorista syyllistyy valtaosaan nuorten kesken tapahtuvasta rikollisuudesta. Nämä nuoret ovat samalla riskiryhmässä syrjäytyä lopullisesti. Puuttuminen rikolliseen käyttäytymiseen voi syrjäytymisen välttämisen lisäksi ennaltaehkäistä myös yhteiskunnan kuluja ja ongelmia, jotka myöhemmin syntyisivät syrjäytymisen aiheuttamina. Yhdessä viranomaisten kanssa olisi toteutettava erilaisia tukihankkeita, jotta nuori voitaisiin ohjata takaisin oikealle polulle. Iäkkäiden kuntalaisten kotiympäristön turvallisuus korostuu. Kaatumiset sekä muut tapaturmat ja paloturvallisuus ovat riskitekijöitä, joihin voi vaikuttaa. Kotikäynnin yhteydessä voidaan kartoittaa mahdolliset riskit, pohtia kodin hälytysjärjestelmiä ja käyttäytymistä paloturvallisuuden lisäämiseksi. Kortteliturvallisuuden edistämisessä voidaan kunnissa toteuttaa naapuriapu- kokeilua, jossa asukkaat yhdessä valvovat naapuruston turvallisuustilannetta hälyttäen tarvittaessa avuksi poliisin. Katuturvallisuuden lisääminen kunnissa voidaan hoitaa yhteistyössä paikallisen poliisin kanssa. Riittävä valaistus ja yleinen siisteys lisäävät turvallisuuden tunnetta. Myös liikennejärjestelyjen tulee tähdätä turvallisuuden lisäämiseen kylä- ja kaupunkikeskustoissa. Oppilaitoksien turvallisuutta voidaan edistää kunnallisella toiminnalla. On luotava yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluissa. Kivakoulu- hankkeen tapaiset kiusaamista ehkäisevät toiminnot ovat kannustettavia. Niitä on jatkettava. On arvioitu, että joka kymmenes lapsi kokee olevansa kiusattu koulussa. Kouluissa on syytä keskustella asiasta vakavasti, koska kiusaaminen saattaa myös täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja silloin myös kiusaajan mukana toimivat lapset tai nuoret saattavat syyllistyä rikokseen. Myös seksuaalinen häirintä on yleistynyt kouluissa ja siihen on puututtava opettamalla kouluissa, mikä on häirintää ja missä kiusaamisen ja häirinnän raja kulkee. Netissä tapahtuvaa laitonta uhkaamista ja kiusaamista aina seksuaaliseen häirintään asti olisi ehdottomasti torjuttava. Kouluissa tulisi panostaa mediakasvatukseen ja opastaa nuoria turvalliseen ja vastuulliseen Internetin käyttöön. 14

15 Kiusaamisen lisäksi toinen vakava asia on nuorten koululaisten syrjäytyminen ja väkivallan uhan läsnäolo kouluissa. Kouluissa olisi puututtava lasten häiriökäyttäytymiseen, jotta myöhemmin vältyttäisiin vakavilta ongelmilta. Koulujen ja lastensuojelun yhteistyötä tulisi vahvistaa ja varmistaa resurssien riittävyys varhaiseen puuttumiseen. Ammatillisten oppilaitosten asuntoloissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota turvalliseen asumiseen ja ohjattava nuoria ottamaan vastuuta omasta asumisesta ja elämästä. Turvalliseen, päihteettömään ja mielekkääseen vapaa- aikatoimintaan ohjaamisen tärkeys korostuu näissä ympäristöissä. Kuntien ja koulujen tulisi yhdessä tehdä töitä mukavan ja kasvua aikuisuuteen tukevan ympäristön luomiseen. Päihdevalistustyö ja terveellisen elämäntavan tukeminen on erityisen tärkeää. Kouluissa on edelleen huolehdittava siitä, että turvallisuussuunnittelu ja harjoittelu niin paloturvallisuuden kannalta kuin myös väkivaltatilanteiden kannalta olisi säännöllistä ja riittävää. Koulujen on jatkossakin tehtävä yhteistyötä poliisin kanssa omapoliisi- järjestelyn kautta, jossa jokaiselle koululle on nimetty oma vastuupoliisimies. Kunnan omassa organisaatiossa on oltava käsitys siitä, miten väkivallan uhkaa työntekijöitä kohtaan torjutaan ja vähennetään. Kuntien väestön- ja ympäristösuojelusuunnitelmista, valmiussuunnitelmista, kriisisuunnitelmista ja paloturvallisuussuunnitelmista on huolehdittava yhteistyössä asianomaisen viranomaisen kanssa. Lakisääteisten varautumisten lisäksi on otettava huomioon uudentyyppiset uhat, joihin voidaan lukea väkivaltauhan torjumisen lisäksi äärimmäiset sääilmiöt, kuten vuoden 2011 myrskyt, tulvat, kylmyys, kuumuus tai ympäristökatastrofin aiheuttamat vahingot. Pelastustoiminta on kuntien vastuulla, ja kuntien strategiatyön kautta on huolehdittava siitä, että pelastuslautakunnassa istuvat edustajat ovat riittävän perillä asioista. 15

16 5. TAVOITTEENA PIDETTÄVÄ MAAHANMUUTTAJIEN NOPEAA KOTOUTUMISTA Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen lisää kunnan hyvinvointia ja vaurautta. Tämän vuoksi kunnan kotouttamisen tulee olla aktiivista yhteistyötä maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen, työelämän osapuolten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuntien paikallisissa kotouttamisohjelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten maahanmuuttajien opiskelun ja työllistymisen tukemiseen sekä harrastustoiminnan mahdollisuuksiin mm. tiloja tarjoamalla. Kotouttaminen on hoidettava hyvin, jotta maahanmuuttajien joukkoon ei synny syrjäytyneiden ryhmiä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Kunnan maahanmuuttajatoiminnasta tulee tiedottaa vuorovaikutuksen lisäämiseksi maahanmuuttajien ja paikallisen väestön kesken. Kunnan tulee olla esimerkkinä monikulttuurisesta työyhteisöstä. Kaikenlaiseen rasismiin tulee suhtautua kunnassa torjuvasti. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuus oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta on tärkeä tavoite. Hyvät etniset suhteet ovat turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Syrjinnän kokemukset voivat jättää pysyviä jälkiä, jotka vaikeuttavat kotoutumista ja osallisuuden kokemista pitkänkin aikaa. Riittävän suomen tai ruotsin kielen oppiminen on maahanmuuttajalle tärkeimpiä edellytyksiä koulumenestykseen, jatko- opintomahdollisuuksien avautumiseen ja työllistymiseen. Vahva kotimaisen kielen taito ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Erityisesti yläluokille Suomeen saapuvat maahanmuuttajanuoret tarvitsevat lisätukea. Kotimaisen kielen oppiminen on asetettava selkeäksi tavoitteeksi jokaisen maahanmuuttajan kohdalla. Syrjäytyneistä nuorista lähes joka neljännellä on maahanmuuttajatausta, ja joka kolmas kouluttamaton vieraskielinen nuori on syrjäytynyt. Tutkimustiedon valossa on selvää, ettei kotouttamisessa ole täysin onnistuttu. Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen koulutuksesta on selvästi keskimääräistä yleisempää. Perusopetuksessa on kannustettava nuoria ammatilliseen tai muuhun jatkokoulutukseen ja heidän perheitään tukemaan nuoren kouluttautumista. Maahanmuuttajaopiskelijoiden opintojen ohjaukseen tulee kiinnittää 16

17 erityistä huomiota, jotta heitä autetaan löytämään toimivat koulutuspolut ammatillisiin tai korkeakouluopintoihin ja työelämään. Maahanmuuttajille tulee antaa mahdollisuus lukioon valmentavaan koulutukseen. Koulutukselle on selkeä tarve, ja se voidaan hyvin organisoida kansanopistojen yhteyteen. 6. PUHTAAMPI LÄHIYMPÄRISTÖ TOIMIVA YHTEISÖ Viihtyisä ja puhdas ympäristö luo parhaimmillaan myönteisen ilmapiirin, jossa alueen asukkaat ottavat omaehtoisesti ja yhteisöllisesti vastuuta alueen viihtyvyydestä. Keskeistä on lisätä kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa viihtyvyyttä lisääviin ratkaisuihin, jotta myönteinen ilmapiiri voi syntyä. Erilaisia luontokohteita tulisi olla tarjolla asutuksen välittömässä läheisyydessä. Etenkin lasten ja vanhusten mahdollisuuksia päästä säännöllisesti luontoon virkistymään tulisi tukea. 6.1 Kaavoitus ja liikenne ovat kunnan kilpailuvaltit Kuntien kehityksen ja elinvoimaisuuden kannalta maankäyttö ja kaavoitus ovat keskeisessä asemassa. Kristillisdemokraattien mielestä kaavoituskäytäntöjä ja byrokratiaa on kevennettävä koko maassa. Erityisen tärkeää se on niillä alueilla, joilla asumisen kustannukset ovat kohonneet tavallisen palkansaajan näkökulmasta liian korkeiksi. Joukkoliikennettä on kehitettävä houkuttelevammaksi hinnoittelulla ja aikatauluilla sekä niin, että se paremmin vastaa kuntalaisten tarpeita ja mahdollisuuksia sen käyttöön. Tätä ei kuitenkin pidä tehdä rankaisemalla henkilöautoilua, josta etenkin monet lapsiperheet ja kaupunkikeskuksien ulkopuolella asuvat ovat riippuvaisia. Taloudelle välttämättömän yritystoiminnan edellytyksiä ei myöskään pidä rasittaa esimerkiksi tietulleilla. Kristillisdemokraatit korostavat kaavoitusratkaisujen merkitystä joukkoliikenteen toimivuudelle. Raideliikennettä on edelleen kehitettävä joukkoliikenneverkoston kokonaisuus huomioiden. Raideliikenteen linjat täytyy suunnitella hyvissä ajoin uusia asutuskeskuksia kaavoitettaessa. Jälkeenpäin niiden lisääminen olemassa olevaan katuverkostoon on vaikeaa. Kaupunkien keskustat on pidettävä elinvoimaisena. 17

18 Kaupunkialueiden kaavoitus on nähtävä osana kunnan syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asuinalueiden väestöpohjien eriytymisen eli segregaation ehkäisemiseen. Yhteisöllisyyden edellytykset tulee huomioida jo kaavoituksessa luomalla alueen asukkaille luontaisia kohtaamispaikkoja sekä edellytyksiä heidän omatoimisuudelleen. Asukas- ja kyläyhdistykset ovat tässä keskeisiä yhteistyökumppaneita. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaavoitukseen lisäisi, jos kaavat ja kaavamuutosehdotukset olisivat joka kunnassa saatavilla Internetissä karttapohjaan tai paikkatietojärjestelmään merkittyinä ja tähän sivustoon olisi liitetty helppokäyttöinen palautemahdollisuus. Kaavoituksessa lähtökohtana on oltava asuinalueiden pitkäjänteinen kehittäminen niin kaupunkitaajamissa kuin kylissäkin. Uusien alueiden kaavoitusta tulee monipuolistaa, jolloin myös rakentajilla olisi enemmän mahdollisuuksia monipuolistaa rakennuksia ja tehdä niistä omanlaisiaan. Uusia rakennusoikeuksia luovuttaessaan tulee kunnan kilpailuttaa urakat mahdollisimman pienissä osissa. Kaavoituksessa pitää ottaa huomioon seuraavien vuosikymmenien kehitys ja kasvu. Samalla tulee huomioida ekologisuus ja yleinen virkistystoiminta. Täydennysrakentamisella voidaan hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja liikenneyhteyksiä sekä turvata palvelujen säilyminen myös vanhemmilla asuinalueilla. Samalla on huolehdittava lähivirkistysalueiden riittävyydestä sekä kattavasta kevyen liikenteen väylien verkostosta. Ahdas ja kallis asuminen heikentävät asumisviihtyvyyttä kasvukeskuksissa. Moni valitseekin mieluummin asumisen kaukana työpaikasta, mikä taas lisää liikenteen päästöjä ja ruuhkautumista. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa on lisättävä. Tämä edellyttää sitä, että rakentamattoman tonttimaan saantia rakennuskäyttöön helpotetaan ja kaavoitusprosessia tehostetaan. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron nostaminen on perusteltua kasvukeskuksissa. Kristillisdemokraatit edellyttävät julkisen rakentamisen valvonnan tehostamista niin, että sisäilmaongelmia ei aiheuteta lisää. Isojen kaupunkien rakennusvalvonnan toimintaa tulee tehostaa, jotta rakennuslupien saaminen nopeutuu. Julkisten tilojen käyttöastetta on nostettava ja monikäyttöisyyttä lisättävä, jotta kunnilla riittää resursseja laadun parantamiseen. Sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit tulee korjata viipymättä tai siirtää niiden toiminnot terveisiin tiloihin. 18

19 Asumisympäristön suunnittelussa esteettömyys ja turvallisuus palvelevat kaikenikäisiä asukkaita ja erityisryhmiä. Elinkaariajattelun tulee olla lähtökohtana kaavoituksessa. Erityisryhmien asumisen monipuolisten mahdollisuuksien turvaaminen nousee tulevina vuosina yhä tärkeämmäksi. Kristillisdemokraattien arvolähtökohtia erityisryhmien asumiselle ovat osallisuuden lisääminen sekä asukkaan ihmisarvon ja päätösvallan kunnioittaminen. 6.2 Ympäristöä ei ole varaa pilata Puhdas ympäristö ja luonto ovat lahja menneiltä polvilta tuleville polville. Meillä se on vain lainassa, ja sellaisena meidän on ympäristö ymmärrettävä. Kristillisdemokraatit näkevät ympäristön merkityksen niin asuinviihtyvyyden kannalta kuin kestävän kehityksenkin kautta. Jätteiden ja jätevesien käsittely ja kierrätys tulee järjestää tehokkaasti. Jätekäsittelyn yhteydessä on huolehdittava kilpailutuksesta ja siitä, että pienyrittäjätkin saavat mahdollisuuden osallistua kilpailuun. Monopolisoitumista tulee välttää kaikin keinoin. Jätehuollosta ei myöskään saa kehittää piiloverojärjestelmää kuntien talouden tueksi. Jätevesien käsittelyssä on ratkaistava miten ravinteet, varsinkin fosfori, saadaan tehokkaasti talteen ja takaisin pelloille. Energiatehokkuus rakentamisessa ja kuntien näyttämä esimerkki julkisten rakennusten ja tilojen lämmittämisessä ja valaisemisessa ovat tärkeitä osasia kestävän kehityksen ja ekologisen huomisen kannalta. Kuntien omassa energiatuotannossa uusiutuvan energian käytön kehittämisen olisi oltava keskiössä. Aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maa- ja ilmalämpöjärjestelmät ovat viisautta. Yksityisten kuntalaisten omaa, hajautettua aurinko- ja tuulivoiman tuottamista tulee tukea. Fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja hyödyntämistä sekä vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen käyttöönottoa on lisättävä. Kunnat ovat sekä energian käyttäjinä että tuottajina keskeisessä asemassa ympäristöystävällisen energiapolitiikan edistämisessä ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Energiatehokkuus säästää sekä luontoa että verovaroja. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan tulevaisuuden energiantuotannon tulee nojata lisääntyvässä määrin 19

20 ympäristöystävällisiin innovaatioihin, joiden edistämisessä ja käyttöönotossa kunnilla ja kuntien energialaitoksilla on keskeinen asema. Tavoitteena on merkittävä vähennys uusiutumattoman energian käyttämisessä. Esimerkiksi jätteenpoltto sekä sähköenergian ja lämmön talteen ottaminen jätevedestä vähentävät yhdyskunnan ympäristökuormitusta niin tuotannon kuin päästöjenkin osalta. Haja- asutusalueilla tulee tukea kuntalaisten sekä heidän perustamiensa osuuskuntien mahdollisuutta omaan, ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Satama- alueiden tarkoituksenmukainen määrittäminen ja jatkuvaa kysyntää tyydyttävien satamalaitteiden rakentaminen on tarpeen, riittävä vesireittien rakentaminen ja merkintä samoin. Laituripaikkoja on pidettävä tarjolla, ellei sopivaa yksityistä tarjontaa ole. Kuntien on lisättävä pienveneiden septitankkien tyhjennyslaitteiden asentamista venesatamiin, ja laitteiden toimivuutta on valvottava yhteistyössä veneseurojen kanssa. 7. PAIKALLINEN YRITTÄJYYS JA KORKEA TYÖLLISYYS LUOVAT HYVINVOINTIA Kunta on elinvoimainen, kun alueen yritykset menestyvät ja voivat hyvin. Kunnalliset palvelut, viihtyisä elinympäristö ja asuinolot sekä eheä yhdyskuntarakenne luovat puitteet alueen vetovoimaisuudelle, joka puolestaan luo pohjan yritystoiminnan toimintaedellytyksille. Kristillisdemokraatit painottavat paikallisen yrittäjyyden tukemista keskeisenä keinona säilyttää koko Suomi elinkelpoisena. Kristillisdemokraattisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda kuntaan yrittäjämyönteinen ilmapiiri, joka vahvistaa alueen paikallisidentiteettiä. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä, keskisuuria tai mikroyrityksiä (ns. pk- yrityksiä). Pk- yritysten merkitys kasvaa vaikeina taloudellisina aikoina. Kunta, jonka elinkeinorakenne nojaa pk- yrityksiin, kestää paremmin suhdannevaihtelut kuin kunta, jonka työllisyys perustuu muutamaan suureen työnantajaan. Pk-yrityksissä on myös suurin työllistämispotentiaali, mikäli olosuhteet kasvukehitykselle luodaan suotuisiksi. Erityisesti pk- yritysten osalta korostuu kuntien rooli seudullisen yhteistyön ja yritysten toimintaympäristön kehittäjänä. Mitä enemmän saamme yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään sekä uusia yrityksiä 20

21 syntymään, sitä vähemmän joudumme sopeuttamaan kuntien taloutta vastaamaan talouden haasteisiin. 7.1 Yrittäjäystävällisten paikallisolosuhteiden luominen on kunnan paras investointi Kuntien elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on elinkeinotoiminnalle suotuisien olosuhteiden luominen. Perusteiltaan kestävä kuntatalous ei voi nojata pelkästään valtion avustuksiin, vaan sen on pohjauduttava vahvaan elinkeinoelämän läsnäoloon kunnassa. Kunnilta löytyy välineitä elinkeinoelämälle suotuisien olosuhteiden rakentamiseen. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk- yrityksissä. Ellei omassa kunnassa löydy työpaikkaa on vaarana, että työvoima siirtyy muualle. Kuntien kehittämisyhtiöistä on saatava kaikki hyöty irti. Tästä syystä kuntapäättäjien on erityisesti kiinnitettävä huomiota oman kunnan kehittämistoimintaan ja luotava elinkeinopoliittinen strategia, joka takaa sen, että oman kunnan ääni kuuluu seudullisessa elinkeinoyhteistyössä. Maaseudulla on erityisesti tuettava paikallisia yhdistyksiä, jotka tekevät kehittämistyötä esimerkiksi EU- ohjelmien ja kansallisten kehittämisohjelmien puitteissa. Kunnallisen hankintaosaamisen rooli korostuu jatkossa. Sen lisäämiseen on panostettava nykyistä enemmän. Kuntien hankinnoissa tulee huomioida ekologisuus ja sitä tukeva paikallisuus. Esimerkiksi kouluruokailun kilpailutuksissa tulee voida suosia lähiruoan tuottajia. Kolmannen sektorin ja pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua kuntien tarjouskilpailuihin on parannettava hankintalakia uudistamalla, pilkkomalla kilpailutettavia urakoita ja palveluja pienempiin osiin sekä ottamalla huomioon osa- ja yhteistyötarjoukset. Kun ostoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina, pienet paikalliset yritykset voivat menestyä tarjouskilpailuissa, ja kasvattavat siten alueen elinvoimaa. Kristillisdemokraatit suhtautuvat myönteisesti yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden osallistumiseen kunnalliseen palveluntuotantoon sitä täydentävänä osana. Myös palvelusetelijärjestelmä tukee palveluntuotantoa silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua, ja kun palveluohjaus sekä pienituloisten asiakkaiden asema voidaan samalla turvata. Keskeisintä on löytää palvelutuotannossa kokonaistaloudellisesti parhaat käytännöt. 21

22 Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että elinkeinopolitiikan keskeisimmät kehittämisalueet tunnistetaan jokaisessa kunnassa yksilöllisesti. Tuemme yritysvaikutusten arvioinnin ottamista luonnolliseksi osaksi kuntien päätöksenteon valmistelua mm. koulutuksen, markkinoinnin, asumisen, kaavoituksen, tienpidon ja muun infrastruktuurin suunnittelussa. Paikallisen elinkeinoelämän vahvuuksien tunnistamisesta tulee edetä alueellisten klustereiden synnyttämiseen muun muassa yrityshautomoissa. Yrityslainojen tarjoaminen paikallisille yrittäjille ja yhteisen markkinointiorganisaation rakentaminen kyseisten yritysten tuotteille ja palveluille edistäisi yrittäjien mahdollisuuksia onnistua. Se myös madaltaisi kynnystä lähteä yrittäjäksi. Kuntien kannattaa panostaa sellaisiin yrityspalveluihin, joissa huomioidaan verkostoituminen, kansainvälistymiseen liittyvät tarpeet ja paikallisen asiantuntemuksen käyttö. Nuoret yrittäjät on huomioitava entistä paremmin. Matalan kynnyksen yrityspalvelut, jossa uusi yrittäjä voi saada tukea yritystoiminnan aloittamiseksi ja josta voi saada neuvoja rahoituksen saamiseksi, ovat tässä tärkeä palanen. Yrittäjyys ei saa tukehtua byrokratiaan. Tarvitaan nopeampaa ja joustavampaa lupakäytäntöä yritysten investointihankkeiden vauhdittamiseksi. Parantamalla kunnan tietoliikenneinfrastruktuuria ja kehittämällä älykästä logistiikkaa kaikille kunnan alueella toimiville yrityksille luodaan edellytykset kehittyville ja elinvoimaisille yrityksille. Investointeja vauhdittaisivat myös teollisuustonttien ja liiketilojen kohtuullinen hintataso. 7.2 Alhaisempi työttömyys on koko lähiyhteisön etu Työnteko kaikessa moninaisuudessaan ylläpitää yhteiskunnan rakenteita ja kantokykyä. Työllisyys on paitsi yhteiskunnalle myös yksilölle välttämätöntä. Lähimmäisyyden periaatteisiin kuuluu se, että pidetään huolta heistä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Pitkäaikaistyöttömyys on suurin syrjäytymistä aiheuttava yksittäinen tekijä. Kristillisdemokraatit kantavat erityistä huolta nuorista, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Kunnilla on monia mahdollisuuksia edistää työllistymistä. Työn tekemisen tulee olla kannattavaa kaikissa olosuhteissa. Samalla muistutamme siitä, että kaikki työ on arvokasta, 22

23 ja työn tekemistä tulisi kunnioittaa. Kristillisdemokraatit panostaisivat entistä enemmän voimavaroja ennaltaehkäisevään toimintaan myös työttömyyttä torjuttaessa. On työttömän kannalta parempi tehdä töitä ja näin ylläpitää työkykyä, kuin jäädä kannustinloukun pakottamana kotiin. Ennaltaehkäisevää työttömyyden ja syrjäytymisen hoitoa on esimerkiksi aktiivisen nuorten etsivän nuorisotyön kehittäminen, jossa jokainen koulupudokas poimitaan neuvonnan ja jatkokoulutuksen piiriin. Myös työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta on kehitettävä. Työpajat tarjoavat erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville välttämättömiä työelämän taitoja ja eväitä pysyä aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Työpajatoimintaa voidaan kehittää myös useamman kunnan kanssa yhteistyössä. Työpajojen yhteyksiä paikallisiin yrittäjiin ja paikalliseen elinkeinoelämään tulee tiivistää. Työllistämistoimissa tulee yksilön tarpeet huomioida. Tätä tehdään panostamalla henkilökohtaisiin työelämän neuvontapalveluihin. Kuntien on näytettävä esimerkkiä vastuullisena työnantajana palkkaamalla kunnan tehtäviin myös maahanmuuttajia, nuoria ja vammaisia. Pitkäaikaistyöttömiä, osa- aikaeläkeläisiä ja työttömiä nuoria voidaan aktivoida samalla, kun heidän työpanoksensa tulee yhteisen hyvän eduksi. Tämänkaltaisia tehtäviä voitaisiin kehittää yhteistyössä kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii koordinaatioita eri toimijoiden välillä. Tätä edistetään rakentamalla entistä parempia kumppanuusverkostoja paikallisten yrittäjien ja kolmannen sektorin ja seurakuntien välillä. Jokaisen kunnan alueella voidaan edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä myöntämällä kannustuspalkkioita tai verohelpotuksia yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä. 8. LAADUKAS KOULUTUS ON KUNNAN SELKÄRANKA Kristillisdemokraatit korostavat koulutuksen merkitystä yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin perustana. Mahdollisuus laadukkaaseen ja tasavertaiseen koulutukseen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja yksi oleellisimpia tekijöitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa. Kuntien velvollisuus on järjestää jokaiselle lapselle ja 23

24 nuorelle laadukas ja yhdenvertainen peruskoulutus ja tarjota kaikille hyvät valmiudet jatko- opintoihin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. OECD- maiden koulutukseen käyttämien panostusten vertailussa Suomi jää keskitason alapuolelle. Vertailun perusteella meillä olisi varaa panostaa koulutukseen nykyistä enemmän. Taloudellinen tilanne luo painetta kulujen karsimisen suuntaan, mutta ellei lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen sijoiteta, olemme tulevaisuudessa vielä suuremmissa vaikeuksissa. Liiallisen säästämisen sijaan on rohjettava tehdä viisaita sijoituksia tulevaisuuteen: koulutukseen panostaminen on yhteiskunnalta sijoitus niin henkiseen kuin taloudelliseenkin hyvinvointiin. Koulujen homeongelmat on ensi tilassa hoidettava kuntoon, jotta lasten ja opetushenkilökunnan terveys ei vaarannu. Koulutuksen järjestäjien valtionosuudet tulee tarkistaa kattamaan myös todelliset investointitarpeet. Oppilaitosten kasvava korjausvelka syö tulevaisuuden koulutuksen järjestämismahdollisuuksia. Kiinteistöjä ei saa päästää rappeutumaan, vaan niiden kunnosta ja ajanmukaisuudesta on huolehdittava riittävillä investoinneilla. 8.1 Esiopetuksen ja perusopetuksen on oltava laadukasta ja yhdenvertaista Esiopetuksella luodaan edellytykset koulunkäymiselle. Esiopetuksen pitää olla laadukasta, ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, ja se on toteutettava lapsen tarpeista lähtien. Kuntien on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että myös maahanmuuttaja- ja romanilapset osallistuvat esiopetukseen. Kuntien on turvattava myös erityislasten iltapäivähoito lapsen tarpeen mukaisesti. Pienten koululaisten iltapäivätoimintaa on edistettävä. Kolmannen sektorin ja seurakuntien mahdollisuuksia järjestää lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on vahvistettava. Kuntien on huolehdittava koulutuksellisen tasa- arvon toteutumisesta. Perusopetus on väärä säästökohde. Sama vuosiviikkotuntimäärä kuuluu kaikille lapsille kunnan taloudellisesta tilasta riippumatta. Riittävän laajojen kielivalintamahdollisuuksien myötä luodaan menestymisen edellytyksiä niin kunnalle kuin yksittäiselle kuntalaisellekin. Tasokkaan opetuksen lisäksi riittävän pienet ryhmäkoot, tehokas koulukiusaamiseen puuttuminen sekä 24

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Vaihtoehtoisia ydinprosessimalleja Sakari Möttönen Risto Kortelainen Ydinprosessin ominaisuuksia Perustuu asiakas- ja asiakasryhmien tarpeisiin Vahvistaa poliittista ohjausta

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot