Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki"

Transkriptio

1 Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Herttoniemen peruspiiri / Helsinki

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke 3 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS Kartoitetut kohteet Kartoituksen toteutustapa 7 3 KARTOITUKSEN TULOKSET Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHILIIKUNTA- OLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA 12 Liitteet Hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Päämäärämme on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi tarjoaa lasten ja nuorten liikkumista lisääviä toteutusmalleja päivähoitoon, kouluille ja urheiluseuroille. Päivittäistä liikkumista lisätään myös parantamalla liikuntaolosuhteita ja vahvistamalla lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten liikuntaosaamista. Nuori Suomi tekee kiinteää yhteistyötä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen, koulujen, päiväkotien, kuntien, viranomaisten, median ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitamme toimintaamme omien palveluiden myynnillä, yritysyhteistyöllä ja opetusministeriön valtionavulla. Pääyhteistyöyrityksemme ovat Veikkaus, OP-Pohjola-ryhmä ja Kesko. Yhdistyksen jäseninä on 55 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. Lisätietoja Nuori Suomi ry:stä sekä ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: I Julkaisija: Nuori Suomi ry I Kirjoittajat: Jan Norra, Pirjo Suhonen I Kuvat: Nuori Suomi ry I Taitto: Meri Jähi I ISBN I

3 1. JOHDANTO Helsingin Herttoniemessä toteutettu lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus on osa Helsingin kaupungin toteuttamaa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. TKO -ohjelma on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteuttama terveyden edistämisen kehitysohjelma, joka rakentuu useista osaprojekteista. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ja sen kokeilualueeksi valittiin Helsingin kaupunginosista Herttoniemen peruspiiri. Herttoniemen peruspiiri käsittää Länsi-Herttoniemen, Roihuvuoren, Herttoniemenrannan sekä Tammisalon alueet. Herttoniemen peruspiiri toimii TKO -ohjelmassa ns. Living Lab -kohteena (suom. tosielämän testausalusta ), jonka alueella eri osaprojekteja kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan. TKO -ohjelma päättyy vuonna 2011, jonka jälkeen on tavoitteena kehitysohjelman perusteella hyvien käytäntöjen sekä toimintamallien soveltaminen ja levittäminen muihin Helsingin kaupunginosiin sekä muille kiinnostuneille tahoille kansallisesti ja kansainvälisesti. 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Helsingin TKO -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta: (1.) terveyden edistäminen, (2.) yksilön oman vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan sekä (3.) sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu ja laajamittainen käyttöönotto. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään kehittämällä uusia terveyden edistämistä tukevia palvelumuotoja ja toimintamalleja, joita erilaiset uudenlaiset sähköiset ja hyvinvointiteknologiset ratkaisut tukevat. Hyvinvointiteknologioilla tarkoitetaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Helsingin kaupungin hallintokunnista TKO -ohjelman ydintoimijoita ovat terveyskeskuksen johdolla; liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Edellä mainittujen hallintokuntien virastopäälliköt kuuluvat ohjelman johtoryhmään, joka päättää käynnistettävät osaprojektit. Ohjelman projekteissa tehdään yhteistyötä laajasti myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Verkostot yritysten kanssa luodaan digitaalisten palveluiden kehittämistä edistävän toimijayhteisön, Forum Virium Helsingin johdolla. Ohjelman veturiyrityksiä ovat Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmayhteistyöhön. 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Riittävä liikunta-aktiivisuus vastaavasti edellyttää oma-ehtoista liikkumista tukevaa elinympäristöä. Tutkimusten mukaan liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan tämän päivän urbaaneissa asuinympäristöissä yleensä tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyvien osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Liikunta on keskeisesti mukana useissa TKO -ohjelman projekteissa. Näistä lähtökohdista käynnistettiin vuonna 2008 yhtenä TKO -ohjelman osaprojektina Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiseen tähtäävä hanke. 3

4 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanketta koordinoi lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen toimialajärjestö Nuori Suomi ry. Osaprojektin tavoitteena on lisätä herttoniemeläisten terveyttä edistävää omaehtoista liikuntaa kehittämällä heidän päivittäisissä arkiympäristöissään olevia liikuntamahdollisuuksia. Keskeisenä käsitteenä hankkeessa on edellä mainitusta lähtökohdasta lähiliikuntapaikka -termi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Yleisellä tasolla määiteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Vuodesta 2001 alkaen lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamista suuntaavissa valtakunnallisissa strategia-asiakirjoissa. Lähiliikuntapaikoille on siten voinut mm. hakea muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusta. Liikunnan ja terveyden edistämisen yleistavoitteiden ohella Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeen erityistavoitteena on tuottaa toimintamalleja sekä työkaluja, joilla erilaisia lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisprojekteja voidaan toteuttaa Herttoniemen lisäksi muuallakin. Keskeinen kehittämiskohde tästä näkökulmasta on ollut aluekohtaisen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen toteuttaminen. Sen avulla voidaan tuottaa tietoa halutun alueen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilasta ja tuottaa sitä kautta tausta-aineistoa kyseisen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi. Nuori Suomi ry toteutti tällaisen kokeiluluonteisen kartoitusprosessin Herttoniemen alueella välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan kyseisen kartoituksen toteutustapaa sekä raportoidaan sen tuloksia. Varsinaisen muualle monistettavissa olevan kartoitustyökalun kuvaus se ei kuitenkaan vielä pyri olemaan. Tältä osin työ on vielä kesken ja työkalun jalostaminen saatujen kokemusten pohjalta jatkuu vuoden 2009 aikana.

5 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitetut kohteet Kartoituksen lähtökohdaksi otettiin kaikkien keskeisten Herttoniemen peruspiirin alueella olevien, kaupungin hallinnoimien ja yleisessä käytössä olevien liikunta- ja toimintaympäristöjen liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittaminen. Tästä lähtökohdasta hankkeessa kartoitettiin kaikki liikunta- ja leikkipuistot sekä kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat. Herttoniemen peruspiiri pitää sisällään Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon alueet. Raportin jatkossa näistä alueista käytetään ilmaisua Herttoniemi. Lisäksi kartoitettiin kunnallisten koulupihojen ohella yksityisen Herttoniemen yhteiskoulun piha-alue sekä myös Roihuvuoren nuorisotalon piha-alue, koska nuorisotalon yhteyteen oli siirtynyt Roihuvuoren alueen ohjattu leikkipuistotoiminta. Kartoitukseen sisältyi siten 13 päiväkotipihaa, 11 koulupihaa, 5 leikkipuistoa ja 3 liikuntapuistoa. Kartoitettavia kohteita oli yhteensä 32 ja ne on lueteltu taulukossa 1 ja niiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1. Kuva 1: Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksessa mukana olevat kohteet. Numeroiden selitykset ovat taulukossa 1. 5

6 Taulukko 1: Kartoitetut kohteet osoitetietoineen

7 2.2 Kartoituksen toteutustapa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksessa aineistoa kerättiin kolmella tavalla; kohdekäynneillä, kyselyillä sekä prosessin tueksi kootun projektiryhmän kautta. Kohdekäynnit toteutettiin pääosassa kohteita vuoden 2008 syys-lokakuun aikana ja kahdessa kohteessa tammikuussa Kohdekäyntejä varten suunniteltiin havainnointilomake, johon havainnot kirjattiin paikan päällä (liite 1). Kohdekäynneillä oli useimmissa kohteissa vähintään kaksi arvioitsijaa, mutta osa kohteista arvioitiin vain yhden henkilön toimesta. Kartoituskäynneillä havainnoitiin ja arvioitiin kohteiden tarjoamia erilaisia liikuntamahdollisuuksia niiden monipuolisuuden, soveltuvuuden sekä välineiden ja suorituspaikkojen määrän ja kunnon osalta. Tässä yhteydessä liikuntamahdollisuuksilla tarkoitetaan erilaisia liikunta ja leikkivälineitä, peli- ja pallokenttiä, juoksuratoja sekä muita liikuntaan ja urheiluun tarkoitettuja suorituspaikkoja. Välineistön ja suorituspaikkojen monipuolisuutta arvioitiin sekä kohteen päivittäisen, pääasiallisen käyttäjäryhmän näkökulmasta, että myös laajempien käyttäjäryhmien näkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnon osalta ei kartoituksessa tehty varsinaisia turvallisuusstandardeihin perustuvia ns. turvatarkastuksia, vaan liikunta- ja leikkivälineiden sekä muiden suorituspaikkojen kuntoa arvioitiin ainoastaan silmämääräisesti ja yleisellä tasolla havainnoiden. Myös vapaan luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet kartoitettiin ja arvioitiin. Lisäksi tarkasteltiin mm. kohteen saavutettavuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, liikennejärjestelyjä ja tilan riittävyyttä. Kasvillisuuden havainnoinnissa arvioitiin silmämääräisesti kasvien kuntoa ja määrää sekä käytettävissä olevan luonnontilaisen alueen että istutettujen kasvien osalta. Myös varsinaisen kohdealueen lähiympäristössä olevat liikuntapaikat huomioitiin kartoituksessa. Kartoituskäyntien perusteella saatua kuvaa eri kohteista täydennettiin kyselyillä (liite 2). Kysely toteutettiin sähköisellä webropol -kyselytyökalulla. Koulupihojen osalta kyselyt osoitettiin koulujen rehtoreille, päiväkotipihojen osalta päiväkotien johtajille ja liikunta-alueiden sekä leikkipuistojen osalta ko. kohteiden aluevastaaville. Vastaukset kyselyyn saatiin 23 kohteesta. Kyselyssä selvitettiin erityisesti alueiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita kohteen liikuntamahdollisuuksista, liikuntakäytön aktiivisuudesta sekä myös ilkivallasta ja muista mahdollista ongelmista kohdealueella. Kohdekäynneillä ja kyselyillä saatua aineistoa täydennettiin vielä lisäksi kartoitusprosessin tueksi kootussa projektiryhmässä. Projektiryhmässä oli mukana edustajat seuraavista Helsingin kaupungin hallintokunnista: liikuntavirasto, opetusvirasto, sosiaalivirasto, nuorisoasiankeskus, tilahallinto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi ryhmässä oli mukana kaksi asukasedustajaa sekä TKO -ohjelman edustaja. Projektiryhmän jäsenten huomioita ja näkemyksiä eri kohteiden liikuntaolosuhteiden nykytilasta koottiin neljässä eri kokouksessa syksyn 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana. 7

8 3 KARTOITUKSEN TULOKSET 3.1 Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Kartoituksen yksittäisiä kohteita koskevat tulokset on koostettu kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen, kyselyistä saatujen tulosten ja hankkeen projektiryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tämän aineiston pohjalta on jokaiselle kohteelle annettu eri arviointinäkökulmien osalta arvosana yhden ja viiden välillä. Arviointiasteikossa eri arvosanat on määritelty seuraavasti; 1 = Erittäin huono, 2 = Huono, 3 = Tyydyttävä, 4 = Hyvä ja 5 = Erittäin hyvä. Erilaisia arviointinäkökulmia, joille em. arvosanoja annettiin, määriteltiin kartoituksessa 12 kappaletta. Nämä eri näkökulmat ja niihin liittyvät arviointiperusteet on tuloksissa koottu kolmeen erilliseen osa-alueeseen (taulukko 2). Alueen nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen on koottu sellaiset arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen nykyisistä liikuntamahdollisuuksista. Arvioinnit on tässä osa-alueessa tehty suhteessa kohteen nykyiseen käyttötarkoitukseen, jolloin esimerkiksi päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksia on tarkasteltu sen suhteen kuinka hyvin ne toimivat päiväkoti-ikäisten päivittäisenä ulkoliikuntaympäristönä. Muita arvioita alueen nykytilasta osa-alueeseen on koottu muita arvioita, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuvaa kyseisen toimintaympäristön nykytilasta. Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta osa-alueeseen on vastaavasti koottu arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen soveltuvuudesta ja kehittämispotentiaalista laajojen käyttäjäryhmien lähiliikuntapaikaksi. Taulukko 2: Kartoituksen osa-alueet sekä niihin liittyvät arviointinäkökulmat 8

9 3.2 Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Tehdyn kartoituksen tulokset koskien arvioitujen kohteiden liikuntamahdollisuuksien nykytilaa on koottu ao. yhteenvetotaulukkoon (taulukko 3). Taulukkoon on koottu kaikkien kohteiden numeeriset arviot eri arviointinäkökulmien osalta. Oheisen yhteenvetotaulukon lisäksi on jokaisesta kohteesta tehty myös kohdekohtaiset koosteet, joissa on eritelty yksityiskohtaisemmin kyseistä kohdetta koskevia tietoja sekä perusteluja tehdyille numeerisille arvioinneille. Esimerkki kohdekohtaisesta kortista löytyy liitteistä (liite 3). Kaikki kohdekohtaiset kortit on lisäksi nähtävissä TKO -ohjelman verkkosivuilta (www.terveellinenkaupunginosa. fi) sekä Nuoren Suomen ylläpitämästä sivustolta (ks. Tukea suunnitteluun / Materiaalipankki / Tutkimukset ja selvitykset). Taulukko 3: Arviot liikuntaolosuhteiden nykytilasta kartoitetuissa kohteissa 9

10 Oheisessa taulukossa 3 on myös esitetty keskiarvot nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen kuuluvien arviointiulottuvuuksien tuloksista. Keskiarvo antaa karkean yleiskuvan kyseisen kohteen liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Saatujen tulosten perusteella on Herttoniemen alueella liikuntaolosuhteiden näkökulmasta eniten puutteita koulu- ja päiväkotipihoilla. Koulupihoista yli puolet ja päiväkotipihoista lähes puolet arvioitiin kartoituksessa liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi. Herttoniemen alueen leikkipuistot ja varsinaiset liikuntapuistot sen sijaan arvioitiin kartoituksessa niiden nykykäyttöön suhteutettuna hyvätasoisiksi. Yleisimmät ongelmat koulu- ja päiväkotipihoilla liittyivät liikuntamahdollisuuksien yksipuolisuuteen. Varsin monessa koulu- ja päiväkotipihassa liikuntamahdollisuudet olivat varsin yksipuolisia sekä määrällisesti riittämättömiä suhteessa päivittäiseen käyttötarpeeseen. Alueellisesti tarkasteltuna liikuntamahdollisuuksiltaan hyvät ja heikkotasoiset lähiliikuntakohteet jakautuvat Herttoniemessä varsin tasaisesti (kuva 2). Heikkotasoisia koulu- ja päiväkotipihoja löytyy niin Länsi- Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta kuin Roihuvuoren ympäristöstä. Vastaavasti hyvätasoinen leikkija liikuntapuisto löytyy myös jokaiselta em. alueelta. Kuva 2: Kohteet kartalla jaoteltuna liikuntamahdollisuuksien nykytila-arvioiden keskiarvojen mukaan. 10

11 3.3 Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Yhtenä kartoituksen osa-alueena selvitettiin arvioitujen kohteiden soveltuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikoiksi. Ko. arviointitulokset ja keskiarvot on koostettu ao. taulukkoon (taulukko 4). Eri kohteiden lähiliikuntapaikkapotentiaalia arvioitiin kartoituksessa saavutettavuuden, nykyisen käyttöaktiivisuuden, tilan riittävyyden sekä kohteen välittömän lähiympäristön tarjoamien kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Taulukossa 4 esitetyistä tuloksista käy ilmi, että lähiliikuntapaikkanäkökulmasta potentiaalisimpia kehittämiskohteita Herttoniemen alueella ovat erityisesti alueen liikuntapuistot sekä osa koulupihoista ja leikkipuistoista. Toisaalta vain neljä kohdetta arvioitiin em. näkökulmasta huonoksi tai erittäin huonoksi, joten mahdollisia kehittämiskohteita lähiliikuntapaikoille on Herttoniemen alueella useita. Huonoiksi arvioiduissa kohteissa ongelmallisinta oli kehittämisen edellyttämän tilan puute. Taulukko 4. Arviot kartoitettujen kohteiden kehittämismahdollisuuksista lähiliikuntapaikkanäkökulmasta 11

12 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHI- LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA Edellä on tiiviissä muodossa esitetty Herttoniemen alueella tehdyn lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen tuloksia. Tehdyn kartoituksen tavoitteena on ollut tuottaa tausta-aineistoa Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi sekä kokemuksia käytetyn kartoitusprosessin toteuttamistavasta. Saatuja tuloksia ja kokemuksia on käsitelty hankkeen projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut taustaaineiston tuottamisen ohella muodostaa kartoituksen pohjalta johtopäätöksiä ja näkemyksiä tarvittavista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä Herttoniemen alueella sekä mahdollisesti yleisemminkin Helsingin kaupungin alueella. Kartoituksen ja projektiryhmätyöskentelyn kautta on prosessissa syntynyt seuraavia näkemyksiä ja johtopäätöksiä hankkeen keskeisiin tavoitteisiin liittyen. Herttoniemessä useita hyviä kehittämiskohteita alueellisiksi lähiliikuntapaikoiksi Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta, nousi kartoituksessa esiin useita mahdollisia kehittämiskohteita, jotka ovat omilla asuinalueillaan helposti saavutettavissa, tarjoaisivat riittävästi tilallisia kehittämismahdollisuuksia sekä ovat jo nykyisellään aktiivisessa lähiliikuntakäytössä (taulukko 4). Oleellinen näkökulma em. lisäksi on kuitenkin tarkastella myös kohteiden sijaintia koko Herttoniemen peruspiirin alueen yhdyskuntarakenteessa, jotta varmistetaan Herttoniemen eri asuinalueille tasapuoliset lähiliikuntamahdollisuudet. Tästä lähtökohdasta on kartoitusprosessissa Herttoniemi jaettu kolmeen alueeseen; Länsi-Herttoniemeen, Herttoniemenrantaan sekä Roihuvuoren ja Tammisalon muodostamaan alueeseen. Tämän jaottelun pohjalta sekä kohteista tehdyt arvioinnit huomioiden, potentiaalisimpina lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteina Herttoniemessä nousivat esiin seuraavat alueet: 1. Herttoniemen ala-asteen piha-alue. Sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemessä, alakoulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, joten alueella on selvä tarve kehittämiselle. Koulu on menossa peruskorjaukseen, mikä tukee piha-alueenkin kehittämistä. 2. Porolahden koulujen ja Roihuvuoren kentän ympäristö. Sijaitsee keskeisellä paikalla huomioiden sekä Roihuvuoren että Tammisalon asuinalueet. On kahden koulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa laajat kehittämismahdollisuudet olemassa olevaan kenttäalueeseen, koulupihoihin ja ympäröiviin puistoalueisiin tukeutuen. Kohteessa on perusparannuksen suunnittelu käynnistynyt. 3. Herttoniemenrannan alakoulun ja liikuntapuiston ympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Herttoniemenrannassa, alakoulun yhteydessä ja useiden päiväkotien läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa hyvät kehittämismahdollisuudet koulupihaan ja liikuntapuistoon tukeutuen. 4. Roihuvuoren nuorisotalon piha ja lähiympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Roihuvuoren pohjoisosassa. Nuorisotalotoiminta ja alueen leikkipuistotoiminnan väliaikainen siirtyminen nuorisotalon yhteyteen sekä viereinen vanhusten palvelukeskus mahdollistavat alueen korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, mikä tuo kehittämistarpeita. Nuorisotalon vieressä on käyttämätöntä puistoaluetta, jota on mahdollista hyödyntää alueen lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. 5. Herttoniemen leikkipuisto. Sijainti keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemen eteläosassa. Päiväkoti välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Leikkipuiston ympäristöä on myös mahdollista hyödyntää lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. 6. Tuorinniemen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston ympäristö. Sijainti helposti saavutettavalla paikalla Herttoniemenrannassa. Alueella olevat koulu, päiväkoti ja leikkipuisto mahdollistavat korkean käyttöasteen. Laajat kehittämismahdollisuudet viihtyisässä merenrantaympäristössä. 12

13 Edellä mainitut potentiaaliset kehittämiskohteet sekä aluejaottelu on myös esitetty ao. karttapohjalla (Kuva 3). Hankkeen projektiryhmä jatkaa vielä kevään 2009 aikana tehdyn kartoituksen pohjalta Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelman työstämistä. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, kohdevalinnat sekä toteuttamisaikataulut pyritään määrittelemään tarkemmin siten vasta siinä prosessissa. Tavoitteena on kuitenkin, että merkittävä osa Herttoniemeä koskevista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä on tehty vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin TKO -ohjelman kehitys- ja käyttöönottovaihe päättyy. Kuva 3: Potentiaalisimmat lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteet sijoitettuna kartalle. Liikuntamahdollisuuksien kehittämistarvetta useissa Herttoniemen koulu- ja päiväkotipihoissa Koulu- ja päiväkotipihat ovat erittäin tärkeitä lähiliikuntaympäristöjä, erityisesti lapsille ja nuorille. Päiväaikaisessa, varsinaisessa käyttötarkoituksessaan, niiden tarjoamia liikunta- ja toimintamahdollisuuksia hyödynnetään mm. välitunneilla, ulkoiluhetkinä, oppitunneilla sekä kerhokäytössä (mm. koulujen iltapäiväkerhot). Toisaalta päiväkoti- ja koulupihat ovat varsinaisen käyttötarkoituksensa ohella myös julkisia, kaikille avoimia ja maksuttomia alueita, joita voidaan hyödyntää vapaasti mm. lähialueiden asukkaiden liikunta- ja virkistyskäytössä. Herttoniemen osalta voidaan todeta, että varsin suuressa osassa koulu- ja päiväkotipihoja on kehittämistarvetta liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Tehdyssä kartoituksessa lähes puolet Herttoniemen alueen koulu- ja päiväkotipihoista arvioitiin nykyisiltä liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi (taulukko 3 & kuva 2). Näiden huonoksi arvioitujen pihojen osalta on siten syytä, kohteista vastaavien hallintokuntien toimesta, tehdä tarkemmat arvioinnit ko. pihojen toimivuudesta. Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan näkökulmasta tarvitaan kehittämissuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi näissäkin kohteissa vähintään tyydyttävälle tasolle. 13

14 Herttoniemen alueen liikunta- ja leikkipuistot ovat sen sijaan tehdyn kartoituksen perusteella, niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, liikuntaolosuhteiltaan varsin hyvätasoisia. Näiden osalta kehittämistarpeessa on siten enemmänkin kysymys joissakin kohteissa mahdollisesta käyttötarkoituksen laajentamisesta vielä nykyistä enemmän lähiliikuntapaikka-ajattelun suuntaan. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Helsingissä edellyttää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupunkitasoista koordinointia Kartoitukseen niveltynyt projektiryhmätyöskentely on koettu hyvin toimivaksi toimintamalliksi suhteessa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Erityisen tärkeäksi on projektiryhmässä koettu prosessin lähtökohdaksi valittu toimintatapa, jossa rajatun alueen lähiliikuntaolosuhteita tarkastellaan kokonaisuutena eikä kaupungin eri hallintokuntien sektorirajojen kautta. Toimintamallin ansiosta ovat keskeiset toimijat voineet yhdessä rakentaa yleiskuvaa tarkastellun alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista sekä hakea luontevalla tavalla synergiahyötyjä tuottavia, hallintokuntarajat ylittäviä ratkaisumalleja lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Saatujen kokemusten perusteella hankkeen projektiryhmä ehdottaakin TKO -ohjelman johtoryhmälle, että lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi perustetaan keskeisten hallintokuntien edustajista koottu kaupunkitasoinen yhteistyöryhmä, joka koordinoisi kaupunginosittain tehtävää kehitystyötä Helsingissä. Kartoituksen toteutustapaa jatkokehitettävä Projektiryhmässä käydyissä keskusteluissa on Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoittamisen toteutustapaa pidetty peruslähtökohdiltaan varsin toimivana, mutta toisaalta jatkokehittämistä vaativana. Kartoituksen toteutustapaan liittyvinä vahvuuksina on noussut esiin erityisesti kartoituksen laaja-alaisuus kartoitettujen kohteiden (= useita eri toimintaympäristöjä arvioitu samalla kertaa) ja kartoituksessa käytettyjen tarkastelunäkökulmien osalta (= käytetyt arviointinäkökulmat) sekä kartoituksen tulosten esittelytavan havainnollisuus (käytetty taulukkomalli ja karttapohjat). Kartoituksen toteutustapaa kehitettäessä tulee erityistä huomiota jatkossa kiinnittää yksittäisten kohdearviointien kriteerien tarkentamiseen sekä eri arviointinäkökulmien painotusten pohdintaan. Kevyen liikenteen väylät, esteettömyys ja asukkaiden osallistaminen huomioitava lähiliikuntapaikkoja kehitettäessä Lähiliikuntaolosuhteiden yleiseen kehittämiseen liittyen projektiryhmässä nostettiin esiin kevyeen liikenteen väylien, esteettömyyden sekä asukkaiden osallistamisen merkitys. Kevyen liikenteen väylien osalta projektiryhmässä korostettiin toisaalta niiden roolia itsessään lähiliikuntapaikkoina sekä toisaalta varsinaisten rakennettujen lähiliikuntapaikkojen turvallisen ja helpon käytön ja saavutettavuuden perusedellytyksenä. Esteettömyyden merkitystä vastaavasti haluttiin korostaa lähiliikuntapaikkojen käyttömahdollisuuden varmistamiseksi mahdollisimman laajoille käyttäjäryhmille. Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin liittyen projektiryhmä halusi korostaa asukkaiden osallistamisen tärkeyttä lähiliikuntapaikkojen toimivuuden ja toisaalta niiden kunnossa pysymisen näkökulmista. 14

15 Liite 1 LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUSLOMAKE 1. Yleistiedot Kartoituskäynnin päivämäärä: Kartoituskäynnin tekijä/tekijät: Alue: Kohteen nimi & osoite: Kohdetyyppi: Päiväkotipiha: Leikkipuisto / puisto: Koulupiha: Liikuntapaikka: Joku muu: 2. Kohteen liikunta- / toimintapaikkojen tilannekartoitus (kirjaa välineiden määrät, kuntoarvio ja muut mahdolliset tarkennukset & huomiot) Leikkipaikkavälineistö kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Keinut Kiipeilytelineet Hiekkalaatikko Liukumäki Jousikeinut Kiikkulauta Tasapainoiluteline / -laite Karuselli tai muu pyörivä laite Köysirata Muuta leikkipaikkavälineistöä, mitä? 15

16 Pallopelikentät / -paikat kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pallokenttä Koripallokenttä/-paikka Lentopallokenttä Laidoitettu monitoimikenttä Tenniskenttä Sählypelikenttä/-paikka Palloseinä Muita pallopelikenttiä/- paikkoja, mitä? Muut liikuntapaikat / -alueet kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pituushyppypaikka Korkeushyppypaikka Kuulantyöntöpaikka/-rinki Juoksusuora Juoksurata (pururata tms.) Rullalautailu/-luistelupaikka Muita liikuntapaikkoja/ -alueita, mitä? Muita mahdollisia huomioita liikuntaolosuhteista 16

17 3. Kohteen yleisten puitteiden kartoitus. Kirjaa huomioita seuraavista seikoista: Oleskelualueet (onko / kuinka monta, missä kunnossa yms.) Luonto- & viheralueet, vapaa tila (löytyykö lasten käytettävissä olevaa luontoa, onko riittävästi tilaa vapaille leikeille, onko alue viihtyisä yms.) Turvallisuus (onko aitauksia & missä kunnossa, onko turvallisuusriskejä välineissä, niiden sijoittelussa tms.) Valaistus (onko toiminta-alueet valaistuja, kattavuus yms.) Liikenne & paikoitus (alueen sisäiset ja lähiympäristön liikennejärjestelyt, autojen ja pyörien paikoitusalueet yms.) 4. Arvio kohteen toimivuudesta ko. asuinalueen lähiliikuntapaikkana (arviointi asteikolla 1-5, 1= erittäin huono, 2= huono, 3 =tyydyttävä, 4=hyvä ja 5= erittäin hyvä) Sijainti (etäisyys suhteessa lähiasuinalueisiin, helppo saavutettavuus yms.) Turvallisuus (kohteen/alueen turvallisuus, alueeseen ja sen välineisiin liittyvät turvallisuusriskit) Yleiset puitteet (tilan riittävyys, valaistukset yms.) Viihtyisyys (luonnonelementit, oleskelualueet, istutukset yms.) Mahdollisuudet alle kouluikäisten lasten liikuntaan / toimintaan Mahdollisuudet kouluikäisten lasten liikuntaan Mahdollisuudet nuorten liikuntaan Mahdollisuudet aikuisliikuntaan Talviliikuntamahdollisuudet Pisteitä yhteensä: 17

18 Liite 2 18

19 19

20 Liite 3 Herttoniemen ala-asteen koulu Länsi-Herttoniemi Osoite: Ahmatie HELSINKI Tontin pinta-ala: m2 Rakennusvuosi: 1952 Peruskorjausvuosi: Suunnitteilla Oppilasmäärä: 200 Nykyiset liikuntamahdollisuudet Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Liikuntapaikkojen ja leikkivälineistön monipuolisuus - leikki- ja liikuntavälineistön määrä erittäin vähäinen ja riittämätön oppilasmäärään nähden - keinuteline on, mutta siinä vain yksi liian korkealla oleva keinu - pihalla on yksi pienehkö kiipeilyteline, yksi tasapainopuomi, palloseinä, tasapainoiluköysirata, rekkitangot ja puomi - asfalttialueella katukoripallokenttä, jossa koritelineet - liikuntatunneilla käytetään myös lähietäisyydellä olevaa Herttoniemen liikuntapuistoa Erittäin huono (1) Liikunta- ja leikkivälineiden kunto - olemassa oleva välineistö on pääosin erittäin huonokuntoista ja turva-alustat ovat puutteellisia (esim. keinutelineestä puuttuu toinen keinu) - koulupihalla on pieni huonokuntoinen pallokenttä, jonka pinnoitteessa on kuoppia - katukoripallokentällä on hyväkuntoiset koritelineet, mutta korisukat puuttuvat Erittäin huono (1) Luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet - välituntialueella on kallioalueita ja lisäksi jonkin verran nurmi alueita ja muutamia suuria puita - luonnontilaisen leikkialueen määrä on melko vähäinen Tyydyttävä (3) Muut yleiset puitteet liikunnalle - välituntipihan valaistus on riittämätön laajalle piha-alueelle - tilan riittävyys on kohtuullinen Huono (2) KESKIARVO: (1,8) Muita arvioita alueen nykytilasta Osa-alue Liikuntamahdollisuudet eri käyttäjäryhmille Nykytilanne / huomiot Piha-alueen liikuntamahdollisuudet: - alle kouluikäisille: erittäin huonot (ei pienille lapsille soveltuvaa välineistöä) - kouluikäisille: erittäin huonot (välineistö huonokuntoista ja riittämätöntä) - nuorisolle ja aikuisille: erittäin huonot (vain koripallotelineet) 20

21 Alueen viihtyisyys - rakennettu ympäristö on erittäin huonokuntoista ja epäviihtyisää - pinnoitteet ja rakenteet rikkinäisiä ja kuluneita - pihalla suuria puita, jotka hieman parantavat viihtyisyyttä Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen alueella - piha-alueella ei ole mainittavasti ilkivallan tai häiriökäyttäytymisen aiheuttamia ongelmia Alueen turvallisuus - vilkasliikenteinen tie kulkee koulun välittömässä läheisyydessä - kallioalueet jäätyessään liukkaita - välituntipihalla huonokuntoiset portaat, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Alueen saavutettavuus - piha-alue sijaitsee keskeisellä paikalla asuinalueen keskellä ja sen saavutettavuus on erittäin hyvä Erittäin hyvä (5) Alueen nykyinen käyttöaktiivisuus - piha-alue on erityisesti keväisin erittäin aktiivisessa organisoimattomassa käytössä, muina vuodenaikoina käyttöä on jonkin verran - kouluikäiset käyttävät piha-aluetta erittäin paljon organisoimattomaan vapaa-ajan liikuntakäyttöön, nuoriso ja lapsiperheet jonkin verran ja muut käyttäjäryhmät käyttävät piha-aluetta erittäin vähän Hyvä (4) Tilan riittävyys - välituntipihalla on kohtuullisesti tilaa alueen toimintojen lisäämiseen ja jäsentelyyn Hyvä (4) Lähiympäristön kehittämismahdollisuudet - välituntipiha rajoittuu katualueisiin, eikä koulun lähiympäristössä ole vapaita puisto tms. alueita, joita olisi mahdollista kehittää lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Huono (2) KESKIARVO: (3,8) Suurimmat ongelmat liikunta- ja leikkipaikkojen osalta: Leikki- ja liikuntavälineistön riittämätön määrä, erittäin huono kunto ja yksipuolisuus Piha-alueen jäsentymättömyys, alueella runsaasti hyödyntämätöntä tilaa Alueen yleisilme erittäin ankea Pallokentän huono kunto ja urheilun suorituspaikkojen puuttuminen 21

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen. LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN 11.4.2016 1 Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Keskuspuiston eteläpään uudistamiseen. - VE1 Kehitetään puistoa perinteisenä puistona; oleskelu ja levähdyspaikkana. Valaistusta

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio projektipäällikkö Mervi Uusimäki, Oulun kaupunki kaavoitusarkkitehti Antti Määttä, Oulun kaupunki ja yliopettaja Pirjo

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012

Lisätiedot

Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Matti Tervasmäki

Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Matti Tervasmäki Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Oppilaiden turvallisuuskävelyt Esityksen sisältö: 1. Hankkeen lähtökohdat 2. Hankkeen eteneminen 3. Kävelyjen toteuttaminen 4.

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan 27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot