Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki
|
|
- Satu Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Herttoniemen peruspiiri / Helsinki
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke 3 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS Kartoitetut kohteet Kartoituksen toteutustapa 7 3 KARTOITUKSEN TULOKSET Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHILIIKUNTA- OLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA 12 Liitteet Hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Päämäärämme on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi tarjoaa lasten ja nuorten liikkumista lisääviä toteutusmalleja päivähoitoon, kouluille ja urheiluseuroille. Päivittäistä liikkumista lisätään myös parantamalla liikuntaolosuhteita ja vahvistamalla lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten liikuntaosaamista. Nuori Suomi tekee kiinteää yhteistyötä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen, koulujen, päiväkotien, kuntien, viranomaisten, median ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitamme toimintaamme omien palveluiden myynnillä, yritysyhteistyöllä ja opetusministeriön valtionavulla. Pääyhteistyöyrityksemme ovat Veikkaus, OP-Pohjola-ryhmä ja Kesko. Yhdistyksen jäseninä on 55 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. Lisätietoja Nuori Suomi ry:stä sekä ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: I Julkaisija: Nuori Suomi ry I Kirjoittajat: Jan Norra, Pirjo Suhonen I Kuvat: Nuori Suomi ry I Taitto: Meri Jähi I ISBN I
3 1. JOHDANTO Helsingin Herttoniemessä toteutettu lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus on osa Helsingin kaupungin toteuttamaa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. TKO -ohjelma on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteuttama terveyden edistämisen kehitysohjelma, joka rakentuu useista osaprojekteista. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ja sen kokeilualueeksi valittiin Helsingin kaupunginosista Herttoniemen peruspiiri. Herttoniemen peruspiiri käsittää Länsi-Herttoniemen, Roihuvuoren, Herttoniemenrannan sekä Tammisalon alueet. Herttoniemen peruspiiri toimii TKO -ohjelmassa ns. Living Lab -kohteena (suom. tosielämän testausalusta ), jonka alueella eri osaprojekteja kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan. TKO -ohjelma päättyy vuonna 2011, jonka jälkeen on tavoitteena kehitysohjelman perusteella hyvien käytäntöjen sekä toimintamallien soveltaminen ja levittäminen muihin Helsingin kaupunginosiin sekä muille kiinnostuneille tahoille kansallisesti ja kansainvälisesti. 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Helsingin TKO -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta: (1.) terveyden edistäminen, (2.) yksilön oman vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan sekä (3.) sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu ja laajamittainen käyttöönotto. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään kehittämällä uusia terveyden edistämistä tukevia palvelumuotoja ja toimintamalleja, joita erilaiset uudenlaiset sähköiset ja hyvinvointiteknologiset ratkaisut tukevat. Hyvinvointiteknologioilla tarkoitetaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Helsingin kaupungin hallintokunnista TKO -ohjelman ydintoimijoita ovat terveyskeskuksen johdolla; liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Edellä mainittujen hallintokuntien virastopäälliköt kuuluvat ohjelman johtoryhmään, joka päättää käynnistettävät osaprojektit. Ohjelman projekteissa tehdään yhteistyötä laajasti myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Verkostot yritysten kanssa luodaan digitaalisten palveluiden kehittämistä edistävän toimijayhteisön, Forum Virium Helsingin johdolla. Ohjelman veturiyrityksiä ovat Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmayhteistyöhön. 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Riittävä liikunta-aktiivisuus vastaavasti edellyttää oma-ehtoista liikkumista tukevaa elinympäristöä. Tutkimusten mukaan liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan tämän päivän urbaaneissa asuinympäristöissä yleensä tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyvien osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Liikunta on keskeisesti mukana useissa TKO -ohjelman projekteissa. Näistä lähtökohdista käynnistettiin vuonna 2008 yhtenä TKO -ohjelman osaprojektina Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiseen tähtäävä hanke. 3
4 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanketta koordinoi lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen toimialajärjestö Nuori Suomi ry. Osaprojektin tavoitteena on lisätä herttoniemeläisten terveyttä edistävää omaehtoista liikuntaa kehittämällä heidän päivittäisissä arkiympäristöissään olevia liikuntamahdollisuuksia. Keskeisenä käsitteenä hankkeessa on edellä mainitusta lähtökohdasta lähiliikuntapaikka -termi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Yleisellä tasolla määiteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Vuodesta 2001 alkaen lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamista suuntaavissa valtakunnallisissa strategia-asiakirjoissa. Lähiliikuntapaikoille on siten voinut mm. hakea muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusta. Liikunnan ja terveyden edistämisen yleistavoitteiden ohella Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeen erityistavoitteena on tuottaa toimintamalleja sekä työkaluja, joilla erilaisia lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisprojekteja voidaan toteuttaa Herttoniemen lisäksi muuallakin. Keskeinen kehittämiskohde tästä näkökulmasta on ollut aluekohtaisen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen toteuttaminen. Sen avulla voidaan tuottaa tietoa halutun alueen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilasta ja tuottaa sitä kautta tausta-aineistoa kyseisen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi. Nuori Suomi ry toteutti tällaisen kokeiluluonteisen kartoitusprosessin Herttoniemen alueella välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan kyseisen kartoituksen toteutustapaa sekä raportoidaan sen tuloksia. Varsinaisen muualle monistettavissa olevan kartoitustyökalun kuvaus se ei kuitenkaan vielä pyri olemaan. Tältä osin työ on vielä kesken ja työkalun jalostaminen saatujen kokemusten pohjalta jatkuu vuoden 2009 aikana.
5 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitetut kohteet Kartoituksen lähtökohdaksi otettiin kaikkien keskeisten Herttoniemen peruspiirin alueella olevien, kaupungin hallinnoimien ja yleisessä käytössä olevien liikunta- ja toimintaympäristöjen liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittaminen. Tästä lähtökohdasta hankkeessa kartoitettiin kaikki liikunta- ja leikkipuistot sekä kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat. Herttoniemen peruspiiri pitää sisällään Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon alueet. Raportin jatkossa näistä alueista käytetään ilmaisua Herttoniemi. Lisäksi kartoitettiin kunnallisten koulupihojen ohella yksityisen Herttoniemen yhteiskoulun piha-alue sekä myös Roihuvuoren nuorisotalon piha-alue, koska nuorisotalon yhteyteen oli siirtynyt Roihuvuoren alueen ohjattu leikkipuistotoiminta. Kartoitukseen sisältyi siten 13 päiväkotipihaa, 11 koulupihaa, 5 leikkipuistoa ja 3 liikuntapuistoa. Kartoitettavia kohteita oli yhteensä 32 ja ne on lueteltu taulukossa 1 ja niiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1. Kuva 1: Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksessa mukana olevat kohteet. Numeroiden selitykset ovat taulukossa 1. 5
6 Taulukko 1: Kartoitetut kohteet osoitetietoineen
7 2.2 Kartoituksen toteutustapa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksessa aineistoa kerättiin kolmella tavalla; kohdekäynneillä, kyselyillä sekä prosessin tueksi kootun projektiryhmän kautta. Kohdekäynnit toteutettiin pääosassa kohteita vuoden 2008 syys-lokakuun aikana ja kahdessa kohteessa tammikuussa Kohdekäyntejä varten suunniteltiin havainnointilomake, johon havainnot kirjattiin paikan päällä (liite 1). Kohdekäynneillä oli useimmissa kohteissa vähintään kaksi arvioitsijaa, mutta osa kohteista arvioitiin vain yhden henkilön toimesta. Kartoituskäynneillä havainnoitiin ja arvioitiin kohteiden tarjoamia erilaisia liikuntamahdollisuuksia niiden monipuolisuuden, soveltuvuuden sekä välineiden ja suorituspaikkojen määrän ja kunnon osalta. Tässä yhteydessä liikuntamahdollisuuksilla tarkoitetaan erilaisia liikunta ja leikkivälineitä, peli- ja pallokenttiä, juoksuratoja sekä muita liikuntaan ja urheiluun tarkoitettuja suorituspaikkoja. Välineistön ja suorituspaikkojen monipuolisuutta arvioitiin sekä kohteen päivittäisen, pääasiallisen käyttäjäryhmän näkökulmasta, että myös laajempien käyttäjäryhmien näkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnon osalta ei kartoituksessa tehty varsinaisia turvallisuusstandardeihin perustuvia ns. turvatarkastuksia, vaan liikunta- ja leikkivälineiden sekä muiden suorituspaikkojen kuntoa arvioitiin ainoastaan silmämääräisesti ja yleisellä tasolla havainnoiden. Myös vapaan luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet kartoitettiin ja arvioitiin. Lisäksi tarkasteltiin mm. kohteen saavutettavuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, liikennejärjestelyjä ja tilan riittävyyttä. Kasvillisuuden havainnoinnissa arvioitiin silmämääräisesti kasvien kuntoa ja määrää sekä käytettävissä olevan luonnontilaisen alueen että istutettujen kasvien osalta. Myös varsinaisen kohdealueen lähiympäristössä olevat liikuntapaikat huomioitiin kartoituksessa. Kartoituskäyntien perusteella saatua kuvaa eri kohteista täydennettiin kyselyillä (liite 2). Kysely toteutettiin sähköisellä webropol -kyselytyökalulla. Koulupihojen osalta kyselyt osoitettiin koulujen rehtoreille, päiväkotipihojen osalta päiväkotien johtajille ja liikunta-alueiden sekä leikkipuistojen osalta ko. kohteiden aluevastaaville. Vastaukset kyselyyn saatiin 23 kohteesta. Kyselyssä selvitettiin erityisesti alueiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita kohteen liikuntamahdollisuuksista, liikuntakäytön aktiivisuudesta sekä myös ilkivallasta ja muista mahdollista ongelmista kohdealueella. Kohdekäynneillä ja kyselyillä saatua aineistoa täydennettiin vielä lisäksi kartoitusprosessin tueksi kootussa projektiryhmässä. Projektiryhmässä oli mukana edustajat seuraavista Helsingin kaupungin hallintokunnista: liikuntavirasto, opetusvirasto, sosiaalivirasto, nuorisoasiankeskus, tilahallinto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi ryhmässä oli mukana kaksi asukasedustajaa sekä TKO -ohjelman edustaja. Projektiryhmän jäsenten huomioita ja näkemyksiä eri kohteiden liikuntaolosuhteiden nykytilasta koottiin neljässä eri kokouksessa syksyn 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana. 7
8 3 KARTOITUKSEN TULOKSET 3.1 Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Kartoituksen yksittäisiä kohteita koskevat tulokset on koostettu kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen, kyselyistä saatujen tulosten ja hankkeen projektiryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tämän aineiston pohjalta on jokaiselle kohteelle annettu eri arviointinäkökulmien osalta arvosana yhden ja viiden välillä. Arviointiasteikossa eri arvosanat on määritelty seuraavasti; 1 = Erittäin huono, 2 = Huono, 3 = Tyydyttävä, 4 = Hyvä ja 5 = Erittäin hyvä. Erilaisia arviointinäkökulmia, joille em. arvosanoja annettiin, määriteltiin kartoituksessa 12 kappaletta. Nämä eri näkökulmat ja niihin liittyvät arviointiperusteet on tuloksissa koottu kolmeen erilliseen osa-alueeseen (taulukko 2). Alueen nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen on koottu sellaiset arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen nykyisistä liikuntamahdollisuuksista. Arvioinnit on tässä osa-alueessa tehty suhteessa kohteen nykyiseen käyttötarkoitukseen, jolloin esimerkiksi päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksia on tarkasteltu sen suhteen kuinka hyvin ne toimivat päiväkoti-ikäisten päivittäisenä ulkoliikuntaympäristönä. Muita arvioita alueen nykytilasta osa-alueeseen on koottu muita arvioita, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuvaa kyseisen toimintaympäristön nykytilasta. Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta osa-alueeseen on vastaavasti koottu arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen soveltuvuudesta ja kehittämispotentiaalista laajojen käyttäjäryhmien lähiliikuntapaikaksi. Taulukko 2: Kartoituksen osa-alueet sekä niihin liittyvät arviointinäkökulmat 8
9 3.2 Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Tehdyn kartoituksen tulokset koskien arvioitujen kohteiden liikuntamahdollisuuksien nykytilaa on koottu ao. yhteenvetotaulukkoon (taulukko 3). Taulukkoon on koottu kaikkien kohteiden numeeriset arviot eri arviointinäkökulmien osalta. Oheisen yhteenvetotaulukon lisäksi on jokaisesta kohteesta tehty myös kohdekohtaiset koosteet, joissa on eritelty yksityiskohtaisemmin kyseistä kohdetta koskevia tietoja sekä perusteluja tehdyille numeerisille arvioinneille. Esimerkki kohdekohtaisesta kortista löytyy liitteistä (liite 3). Kaikki kohdekohtaiset kortit on lisäksi nähtävissä TKO -ohjelman verkkosivuilta ( fi) sekä Nuoren Suomen ylläpitämästä sivustolta (ks. Tukea suunnitteluun / Materiaalipankki / Tutkimukset ja selvitykset). Taulukko 3: Arviot liikuntaolosuhteiden nykytilasta kartoitetuissa kohteissa 9
10 Oheisessa taulukossa 3 on myös esitetty keskiarvot nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen kuuluvien arviointiulottuvuuksien tuloksista. Keskiarvo antaa karkean yleiskuvan kyseisen kohteen liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Saatujen tulosten perusteella on Herttoniemen alueella liikuntaolosuhteiden näkökulmasta eniten puutteita koulu- ja päiväkotipihoilla. Koulupihoista yli puolet ja päiväkotipihoista lähes puolet arvioitiin kartoituksessa liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi. Herttoniemen alueen leikkipuistot ja varsinaiset liikuntapuistot sen sijaan arvioitiin kartoituksessa niiden nykykäyttöön suhteutettuna hyvätasoisiksi. Yleisimmät ongelmat koulu- ja päiväkotipihoilla liittyivät liikuntamahdollisuuksien yksipuolisuuteen. Varsin monessa koulu- ja päiväkotipihassa liikuntamahdollisuudet olivat varsin yksipuolisia sekä määrällisesti riittämättömiä suhteessa päivittäiseen käyttötarpeeseen. Alueellisesti tarkasteltuna liikuntamahdollisuuksiltaan hyvät ja heikkotasoiset lähiliikuntakohteet jakautuvat Herttoniemessä varsin tasaisesti (kuva 2). Heikkotasoisia koulu- ja päiväkotipihoja löytyy niin Länsi- Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta kuin Roihuvuoren ympäristöstä. Vastaavasti hyvätasoinen leikkija liikuntapuisto löytyy myös jokaiselta em. alueelta. Kuva 2: Kohteet kartalla jaoteltuna liikuntamahdollisuuksien nykytila-arvioiden keskiarvojen mukaan. 10
11 3.3 Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Yhtenä kartoituksen osa-alueena selvitettiin arvioitujen kohteiden soveltuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikoiksi. Ko. arviointitulokset ja keskiarvot on koostettu ao. taulukkoon (taulukko 4). Eri kohteiden lähiliikuntapaikkapotentiaalia arvioitiin kartoituksessa saavutettavuuden, nykyisen käyttöaktiivisuuden, tilan riittävyyden sekä kohteen välittömän lähiympäristön tarjoamien kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Taulukossa 4 esitetyistä tuloksista käy ilmi, että lähiliikuntapaikkanäkökulmasta potentiaalisimpia kehittämiskohteita Herttoniemen alueella ovat erityisesti alueen liikuntapuistot sekä osa koulupihoista ja leikkipuistoista. Toisaalta vain neljä kohdetta arvioitiin em. näkökulmasta huonoksi tai erittäin huonoksi, joten mahdollisia kehittämiskohteita lähiliikuntapaikoille on Herttoniemen alueella useita. Huonoiksi arvioiduissa kohteissa ongelmallisinta oli kehittämisen edellyttämän tilan puute. Taulukko 4. Arviot kartoitettujen kohteiden kehittämismahdollisuuksista lähiliikuntapaikkanäkökulmasta 11
12 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHI- LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA Edellä on tiiviissä muodossa esitetty Herttoniemen alueella tehdyn lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen tuloksia. Tehdyn kartoituksen tavoitteena on ollut tuottaa tausta-aineistoa Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi sekä kokemuksia käytetyn kartoitusprosessin toteuttamistavasta. Saatuja tuloksia ja kokemuksia on käsitelty hankkeen projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut taustaaineiston tuottamisen ohella muodostaa kartoituksen pohjalta johtopäätöksiä ja näkemyksiä tarvittavista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä Herttoniemen alueella sekä mahdollisesti yleisemminkin Helsingin kaupungin alueella. Kartoituksen ja projektiryhmätyöskentelyn kautta on prosessissa syntynyt seuraavia näkemyksiä ja johtopäätöksiä hankkeen keskeisiin tavoitteisiin liittyen. Herttoniemessä useita hyviä kehittämiskohteita alueellisiksi lähiliikuntapaikoiksi Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta, nousi kartoituksessa esiin useita mahdollisia kehittämiskohteita, jotka ovat omilla asuinalueillaan helposti saavutettavissa, tarjoaisivat riittävästi tilallisia kehittämismahdollisuuksia sekä ovat jo nykyisellään aktiivisessa lähiliikuntakäytössä (taulukko 4). Oleellinen näkökulma em. lisäksi on kuitenkin tarkastella myös kohteiden sijaintia koko Herttoniemen peruspiirin alueen yhdyskuntarakenteessa, jotta varmistetaan Herttoniemen eri asuinalueille tasapuoliset lähiliikuntamahdollisuudet. Tästä lähtökohdasta on kartoitusprosessissa Herttoniemi jaettu kolmeen alueeseen; Länsi-Herttoniemeen, Herttoniemenrantaan sekä Roihuvuoren ja Tammisalon muodostamaan alueeseen. Tämän jaottelun pohjalta sekä kohteista tehdyt arvioinnit huomioiden, potentiaalisimpina lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteina Herttoniemessä nousivat esiin seuraavat alueet: 1. Herttoniemen ala-asteen piha-alue. Sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemessä, alakoulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, joten alueella on selvä tarve kehittämiselle. Koulu on menossa peruskorjaukseen, mikä tukee piha-alueenkin kehittämistä. 2. Porolahden koulujen ja Roihuvuoren kentän ympäristö. Sijaitsee keskeisellä paikalla huomioiden sekä Roihuvuoren että Tammisalon asuinalueet. On kahden koulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa laajat kehittämismahdollisuudet olemassa olevaan kenttäalueeseen, koulupihoihin ja ympäröiviin puistoalueisiin tukeutuen. Kohteessa on perusparannuksen suunnittelu käynnistynyt. 3. Herttoniemenrannan alakoulun ja liikuntapuiston ympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Herttoniemenrannassa, alakoulun yhteydessä ja useiden päiväkotien läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa hyvät kehittämismahdollisuudet koulupihaan ja liikuntapuistoon tukeutuen. 4. Roihuvuoren nuorisotalon piha ja lähiympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Roihuvuoren pohjoisosassa. Nuorisotalotoiminta ja alueen leikkipuistotoiminnan väliaikainen siirtyminen nuorisotalon yhteyteen sekä viereinen vanhusten palvelukeskus mahdollistavat alueen korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, mikä tuo kehittämistarpeita. Nuorisotalon vieressä on käyttämätöntä puistoaluetta, jota on mahdollista hyödyntää alueen lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. 5. Herttoniemen leikkipuisto. Sijainti keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemen eteläosassa. Päiväkoti välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Leikkipuiston ympäristöä on myös mahdollista hyödyntää lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. 6. Tuorinniemen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston ympäristö. Sijainti helposti saavutettavalla paikalla Herttoniemenrannassa. Alueella olevat koulu, päiväkoti ja leikkipuisto mahdollistavat korkean käyttöasteen. Laajat kehittämismahdollisuudet viihtyisässä merenrantaympäristössä. 12
13 Edellä mainitut potentiaaliset kehittämiskohteet sekä aluejaottelu on myös esitetty ao. karttapohjalla (Kuva 3). Hankkeen projektiryhmä jatkaa vielä kevään 2009 aikana tehdyn kartoituksen pohjalta Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelman työstämistä. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, kohdevalinnat sekä toteuttamisaikataulut pyritään määrittelemään tarkemmin siten vasta siinä prosessissa. Tavoitteena on kuitenkin, että merkittävä osa Herttoniemeä koskevista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä on tehty vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin TKO -ohjelman kehitys- ja käyttöönottovaihe päättyy. Kuva 3: Potentiaalisimmat lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteet sijoitettuna kartalle. Liikuntamahdollisuuksien kehittämistarvetta useissa Herttoniemen koulu- ja päiväkotipihoissa Koulu- ja päiväkotipihat ovat erittäin tärkeitä lähiliikuntaympäristöjä, erityisesti lapsille ja nuorille. Päiväaikaisessa, varsinaisessa käyttötarkoituksessaan, niiden tarjoamia liikunta- ja toimintamahdollisuuksia hyödynnetään mm. välitunneilla, ulkoiluhetkinä, oppitunneilla sekä kerhokäytössä (mm. koulujen iltapäiväkerhot). Toisaalta päiväkoti- ja koulupihat ovat varsinaisen käyttötarkoituksensa ohella myös julkisia, kaikille avoimia ja maksuttomia alueita, joita voidaan hyödyntää vapaasti mm. lähialueiden asukkaiden liikunta- ja virkistyskäytössä. Herttoniemen osalta voidaan todeta, että varsin suuressa osassa koulu- ja päiväkotipihoja on kehittämistarvetta liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Tehdyssä kartoituksessa lähes puolet Herttoniemen alueen koulu- ja päiväkotipihoista arvioitiin nykyisiltä liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi (taulukko 3 & kuva 2). Näiden huonoksi arvioitujen pihojen osalta on siten syytä, kohteista vastaavien hallintokuntien toimesta, tehdä tarkemmat arvioinnit ko. pihojen toimivuudesta. Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan näkökulmasta tarvitaan kehittämissuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi näissäkin kohteissa vähintään tyydyttävälle tasolle. 13
14 Herttoniemen alueen liikunta- ja leikkipuistot ovat sen sijaan tehdyn kartoituksen perusteella, niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, liikuntaolosuhteiltaan varsin hyvätasoisia. Näiden osalta kehittämistarpeessa on siten enemmänkin kysymys joissakin kohteissa mahdollisesta käyttötarkoituksen laajentamisesta vielä nykyistä enemmän lähiliikuntapaikka-ajattelun suuntaan. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Helsingissä edellyttää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupunkitasoista koordinointia Kartoitukseen niveltynyt projektiryhmätyöskentely on koettu hyvin toimivaksi toimintamalliksi suhteessa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Erityisen tärkeäksi on projektiryhmässä koettu prosessin lähtökohdaksi valittu toimintatapa, jossa rajatun alueen lähiliikuntaolosuhteita tarkastellaan kokonaisuutena eikä kaupungin eri hallintokuntien sektorirajojen kautta. Toimintamallin ansiosta ovat keskeiset toimijat voineet yhdessä rakentaa yleiskuvaa tarkastellun alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista sekä hakea luontevalla tavalla synergiahyötyjä tuottavia, hallintokuntarajat ylittäviä ratkaisumalleja lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Saatujen kokemusten perusteella hankkeen projektiryhmä ehdottaakin TKO -ohjelman johtoryhmälle, että lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi perustetaan keskeisten hallintokuntien edustajista koottu kaupunkitasoinen yhteistyöryhmä, joka koordinoisi kaupunginosittain tehtävää kehitystyötä Helsingissä. Kartoituksen toteutustapaa jatkokehitettävä Projektiryhmässä käydyissä keskusteluissa on Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoittamisen toteutustapaa pidetty peruslähtökohdiltaan varsin toimivana, mutta toisaalta jatkokehittämistä vaativana. Kartoituksen toteutustapaan liittyvinä vahvuuksina on noussut esiin erityisesti kartoituksen laaja-alaisuus kartoitettujen kohteiden (= useita eri toimintaympäristöjä arvioitu samalla kertaa) ja kartoituksessa käytettyjen tarkastelunäkökulmien osalta (= käytetyt arviointinäkökulmat) sekä kartoituksen tulosten esittelytavan havainnollisuus (käytetty taulukkomalli ja karttapohjat). Kartoituksen toteutustapaa kehitettäessä tulee erityistä huomiota jatkossa kiinnittää yksittäisten kohdearviointien kriteerien tarkentamiseen sekä eri arviointinäkökulmien painotusten pohdintaan. Kevyen liikenteen väylät, esteettömyys ja asukkaiden osallistaminen huomioitava lähiliikuntapaikkoja kehitettäessä Lähiliikuntaolosuhteiden yleiseen kehittämiseen liittyen projektiryhmässä nostettiin esiin kevyeen liikenteen väylien, esteettömyyden sekä asukkaiden osallistamisen merkitys. Kevyen liikenteen väylien osalta projektiryhmässä korostettiin toisaalta niiden roolia itsessään lähiliikuntapaikkoina sekä toisaalta varsinaisten rakennettujen lähiliikuntapaikkojen turvallisen ja helpon käytön ja saavutettavuuden perusedellytyksenä. Esteettömyyden merkitystä vastaavasti haluttiin korostaa lähiliikuntapaikkojen käyttömahdollisuuden varmistamiseksi mahdollisimman laajoille käyttäjäryhmille. Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin liittyen projektiryhmä halusi korostaa asukkaiden osallistamisen tärkeyttä lähiliikuntapaikkojen toimivuuden ja toisaalta niiden kunnossa pysymisen näkökulmista. 14
15 Liite 1 LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUSLOMAKE 1. Yleistiedot Kartoituskäynnin päivämäärä: Kartoituskäynnin tekijä/tekijät: Alue: Kohteen nimi & osoite: Kohdetyyppi: Päiväkotipiha: Leikkipuisto / puisto: Koulupiha: Liikuntapaikka: Joku muu: 2. Kohteen liikunta- / toimintapaikkojen tilannekartoitus (kirjaa välineiden määrät, kuntoarvio ja muut mahdolliset tarkennukset & huomiot) Leikkipaikkavälineistö kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Keinut Kiipeilytelineet Hiekkalaatikko Liukumäki Jousikeinut Kiikkulauta Tasapainoiluteline / -laite Karuselli tai muu pyörivä laite Köysirata Muuta leikkipaikkavälineistöä, mitä? 15
16 Pallopelikentät / -paikat kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pallokenttä Koripallokenttä/-paikka Lentopallokenttä Laidoitettu monitoimikenttä Tenniskenttä Sählypelikenttä/-paikka Palloseinä Muita pallopelikenttiä/- paikkoja, mitä? Muut liikuntapaikat / -alueet kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pituushyppypaikka Korkeushyppypaikka Kuulantyöntöpaikka/-rinki Juoksusuora Juoksurata (pururata tms.) Rullalautailu/-luistelupaikka Muita liikuntapaikkoja/ -alueita, mitä? Muita mahdollisia huomioita liikuntaolosuhteista 16
17 3. Kohteen yleisten puitteiden kartoitus. Kirjaa huomioita seuraavista seikoista: Oleskelualueet (onko / kuinka monta, missä kunnossa yms.) Luonto- & viheralueet, vapaa tila (löytyykö lasten käytettävissä olevaa luontoa, onko riittävästi tilaa vapaille leikeille, onko alue viihtyisä yms.) Turvallisuus (onko aitauksia & missä kunnossa, onko turvallisuusriskejä välineissä, niiden sijoittelussa tms.) Valaistus (onko toiminta-alueet valaistuja, kattavuus yms.) Liikenne & paikoitus (alueen sisäiset ja lähiympäristön liikennejärjestelyt, autojen ja pyörien paikoitusalueet yms.) 4. Arvio kohteen toimivuudesta ko. asuinalueen lähiliikuntapaikkana (arviointi asteikolla 1-5, 1= erittäin huono, 2= huono, 3 =tyydyttävä, 4=hyvä ja 5= erittäin hyvä) Sijainti (etäisyys suhteessa lähiasuinalueisiin, helppo saavutettavuus yms.) Turvallisuus (kohteen/alueen turvallisuus, alueeseen ja sen välineisiin liittyvät turvallisuusriskit) Yleiset puitteet (tilan riittävyys, valaistukset yms.) Viihtyisyys (luonnonelementit, oleskelualueet, istutukset yms.) Mahdollisuudet alle kouluikäisten lasten liikuntaan / toimintaan Mahdollisuudet kouluikäisten lasten liikuntaan Mahdollisuudet nuorten liikuntaan Mahdollisuudet aikuisliikuntaan Talviliikuntamahdollisuudet Pisteitä yhteensä: 17
18 Liite 2 18
19 19
20 Liite 3 Herttoniemen ala-asteen koulu Länsi-Herttoniemi Osoite: Ahmatie HELSINKI Tontin pinta-ala: m2 Rakennusvuosi: 1952 Peruskorjausvuosi: Suunnitteilla Oppilasmäärä: 200 Nykyiset liikuntamahdollisuudet Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Liikuntapaikkojen ja leikkivälineistön monipuolisuus - leikki- ja liikuntavälineistön määrä erittäin vähäinen ja riittämätön oppilasmäärään nähden - keinuteline on, mutta siinä vain yksi liian korkealla oleva keinu - pihalla on yksi pienehkö kiipeilyteline, yksi tasapainopuomi, palloseinä, tasapainoiluköysirata, rekkitangot ja puomi - asfalttialueella katukoripallokenttä, jossa koritelineet - liikuntatunneilla käytetään myös lähietäisyydellä olevaa Herttoniemen liikuntapuistoa Erittäin huono (1) Liikunta- ja leikkivälineiden kunto - olemassa oleva välineistö on pääosin erittäin huonokuntoista ja turva-alustat ovat puutteellisia (esim. keinutelineestä puuttuu toinen keinu) - koulupihalla on pieni huonokuntoinen pallokenttä, jonka pinnoitteessa on kuoppia - katukoripallokentällä on hyväkuntoiset koritelineet, mutta korisukat puuttuvat Erittäin huono (1) Luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet - välituntialueella on kallioalueita ja lisäksi jonkin verran nurmi alueita ja muutamia suuria puita - luonnontilaisen leikkialueen määrä on melko vähäinen Tyydyttävä (3) Muut yleiset puitteet liikunnalle - välituntipihan valaistus on riittämätön laajalle piha-alueelle - tilan riittävyys on kohtuullinen Huono (2) KESKIARVO: (1,8) Muita arvioita alueen nykytilasta Osa-alue Liikuntamahdollisuudet eri käyttäjäryhmille Nykytilanne / huomiot Piha-alueen liikuntamahdollisuudet: - alle kouluikäisille: erittäin huonot (ei pienille lapsille soveltuvaa välineistöä) - kouluikäisille: erittäin huonot (välineistö huonokuntoista ja riittämätöntä) - nuorisolle ja aikuisille: erittäin huonot (vain koripallotelineet) 20
21 Alueen viihtyisyys - rakennettu ympäristö on erittäin huonokuntoista ja epäviihtyisää - pinnoitteet ja rakenteet rikkinäisiä ja kuluneita - pihalla suuria puita, jotka hieman parantavat viihtyisyyttä Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen alueella - piha-alueella ei ole mainittavasti ilkivallan tai häiriökäyttäytymisen aiheuttamia ongelmia Alueen turvallisuus - vilkasliikenteinen tie kulkee koulun välittömässä läheisyydessä - kallioalueet jäätyessään liukkaita - välituntipihalla huonokuntoiset portaat, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Alueen saavutettavuus - piha-alue sijaitsee keskeisellä paikalla asuinalueen keskellä ja sen saavutettavuus on erittäin hyvä Erittäin hyvä (5) Alueen nykyinen käyttöaktiivisuus - piha-alue on erityisesti keväisin erittäin aktiivisessa organisoimattomassa käytössä, muina vuodenaikoina käyttöä on jonkin verran - kouluikäiset käyttävät piha-aluetta erittäin paljon organisoimattomaan vapaa-ajan liikuntakäyttöön, nuoriso ja lapsiperheet jonkin verran ja muut käyttäjäryhmät käyttävät piha-aluetta erittäin vähän Hyvä (4) Tilan riittävyys - välituntipihalla on kohtuullisesti tilaa alueen toimintojen lisäämiseen ja jäsentelyyn Hyvä (4) Lähiympäristön kehittämismahdollisuudet - välituntipiha rajoittuu katualueisiin, eikä koulun lähiympäristössä ole vapaita puisto tms. alueita, joita olisi mahdollista kehittää lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Huono (2) KESKIARVO: (3,8) Suurimmat ongelmat liikunta- ja leikkipaikkojen osalta: Leikki- ja liikuntavälineistön riittämätön määrä, erittäin huono kunto ja yksipuolisuus Piha-alueen jäsentymättömyys, alueella runsaasti hyödyntämätöntä tilaa Alueen yleisilme erittäin ankea Pallokentän huono kunto ja urheilun suorituspaikkojen puuttuminen 21
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotKuopion koulupihakartoitus
Kuopion koulupihakartoitus 1. PERUSTIEDOT Koulun nimi Vastaajan nimi Koulun rakennusvuosi Koulun oppilasmäärä 2. KOULUPIHAN KÄYTTÖ Toimiiko koulun yhteydessä aamu- tai iltapäiväkerhoja, jotka käyttävät
LisätiedotLOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sisällysluettelo KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 Lähiliikuntapaikkojen käyttötarkoitukset ja visio... 1 Miksi lähiliikuntapaikkoja tarvitaan...
LisätiedotLähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotLänsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan
3.5.2017-06.45 Länsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan 4.5.2017-06.05 Nurmijärven uutiset Nurmijärven koulujen pihat Uudenmaan kurjinta kastia pahimmassa jamassa yläkoulut
LisätiedotLÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.
LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan
LisätiedotTAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS
TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS LÄHTÖTILANNE Tammirinteen leikkipuisto sijaitsee Jyväskylässä, Jyskän kaupunginosassa. Puisto pitää sisällään kaksi erikokoista kivituhkakenttää, skeittipoolin,
LisätiedotKoulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotMitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto]
Mitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 1 Melkein valmista [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 2 Mitä tässä tapahtuu? 3 Valmista 4 Mitä tässä tapahtuu? 5 Melkein valmista 6 [Tekijän nimi
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotJulkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini
Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen
LisätiedotMalminkartanon ja Kannelmäen lähiliikuntaolosuhteiden nykytila ja kehittämisehdotukset
Malminkartanon ja Kannelmäen lähiliikuntaolosuhteiden nykytila ja kehittämisehdotukset Liikuntavirasto Valo / Suomen Kunto ja Virkistys Oy Suomen Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013
RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013 Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 TELA 153 Liikuntapaikka- ja leikkipuistoselvitys on tehty aiemmin vuonna 2005. Pattijoen ja Raahen kuntaliitoksen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotNURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN - KOULUPIHASTA LÄHILIIKUNTAPAIKAKSI
Nurmijärven kunta Liikuntatoimi Nuori Suomi ry NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN - KOULUPIHASTA LÄHILIIKUNTAPAIKAKSI Pirjo Suhonen 2007 NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotGIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna
1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen
LisätiedotPääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011
Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI Nuori Suomi palvelut Oy (2013) Nuori Suomi palvelut Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU
ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotRovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet
Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotLiikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle
Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotLEIKKIALUESUUNNITTELU - NÄKÖKULMIA JA IDEOITA
www.leikkiset.fi LEIKKIALUESUUNNITTELU - NÄKÖKULMIA JA IDEOITA TARVE - SELVITÄ MIKSI LEIKKIALUE TARVITAAN? - Kaavoitus, uusi rakennettava asuinalue. - Lasten määrä lisääntynyt alueella - Muutokset päivähoidossa
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotGIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus
GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston
LisätiedotKupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS
Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Ulkokuntoilupaikka Ulkona sijaitsevista, vapaasti käytettävistä kuntoiluvälineistä
LisätiedotSivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus
Sivistyslautakunta Talousarvio Investoinnit Perusopetus LOMAKE 2 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: Onni Heikkinen ja Seppo Vilén 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotArjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31
LisätiedotHallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
LisätiedotArvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!
Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun
LisätiedotLähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö
Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotMAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen
MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotLeikkikenttien kunnossapidon ja saneerauksen toimenpideohjelma
Leikkikenttien kunnossapidon ja saneerauksen toimenpideohjelma 17-1 Sisällysluettelo 1 Lähtötiedot... 3 Tavoitteet... 6.1 Lähileikkikenttä... 6. Alueleikkikenttä... 7 3 Toimenpiteet ja aikataulu... 8 3.1
LisätiedotJärvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014
Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa
LisätiedotPEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA
TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotLiikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa
liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa Liikkuvan koulun eteneminen Rekisteröityminen Liikkuva koulu -ohjelman eri vaiheissa Pilottivaihe 2010 2012 21 kuntaa Ohjelmavaihe 2012
LisätiedotYleistä. Tiedonkeruuaika Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä 232
Lehtisaari-Kuusisaari-Kaskisaari i i i K i käyttäjäkysely 009 1 Yleistä Tiedonkeruuaika 7.9.-1.10.009 Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä Kyselyalue Lehtisaari,
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotYhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille
Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
Lisätiedotpäänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.
päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana
LisätiedotKulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä
Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin
LisätiedotOlosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi
Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015
VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotRASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu
LisätiedotFSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Lukkarin koulun johtokunta 09.04.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Lukkarin koulun 1A JA 1B -luokkien yökoulu 3 2 Lukkarin koulun 2A JA 2B -luokkien yökoulu 4 3 Lukkarin
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa
LisätiedotKYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista
KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista Kevytkooste 29.5.2017 Lahden kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Lahtelaiset kartoittivat keskustaa Lahden keskustan
LisätiedotPyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?
Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Lähiliikkumisen ja lähiliikunnan edistäminen Liikuntavirasto kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään järjestämällä liikuntapaikoille riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE
VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007
LisätiedotHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET
Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotLIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN
LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
Lisätiedot