Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus. Herttoniemen peruspiiri / Helsinki"

Transkriptio

1 Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Herttoniemen peruspiiri / Helsinki

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke 3 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS Kartoitetut kohteet Kartoituksen toteutustapa 7 3 KARTOITUKSEN TULOKSET Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHILIIKUNTA- OLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA 12 Liitteet Hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Päämäärämme on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi tarjoaa lasten ja nuorten liikkumista lisääviä toteutusmalleja päivähoitoon, kouluille ja urheiluseuroille. Päivittäistä liikkumista lisätään myös parantamalla liikuntaolosuhteita ja vahvistamalla lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten liikuntaosaamista. Nuori Suomi tekee kiinteää yhteistyötä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen, koulujen, päiväkotien, kuntien, viranomaisten, median ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitamme toimintaamme omien palveluiden myynnillä, yritysyhteistyöllä ja opetusministeriön valtionavulla. Pääyhteistyöyrityksemme ovat Veikkaus, OP-Pohjola-ryhmä ja Kesko. Yhdistyksen jäseninä on 55 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. Lisätietoja Nuori Suomi ry:stä sekä ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: I Julkaisija: Nuori Suomi ry I Kirjoittajat: Jan Norra, Pirjo Suhonen I Kuvat: Nuori Suomi ry I Taitto: Meri Jähi I ISBN I

3 1. JOHDANTO Helsingin Herttoniemessä toteutettu lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus on osa Helsingin kaupungin toteuttamaa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. TKO -ohjelma on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteuttama terveyden edistämisen kehitysohjelma, joka rakentuu useista osaprojekteista. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ja sen kokeilualueeksi valittiin Helsingin kaupunginosista Herttoniemen peruspiiri. Herttoniemen peruspiiri käsittää Länsi-Herttoniemen, Roihuvuoren, Herttoniemenrannan sekä Tammisalon alueet. Herttoniemen peruspiiri toimii TKO -ohjelmassa ns. Living Lab -kohteena (suom. tosielämän testausalusta ), jonka alueella eri osaprojekteja kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan. TKO -ohjelma päättyy vuonna 2011, jonka jälkeen on tavoitteena kehitysohjelman perusteella hyvien käytäntöjen sekä toimintamallien soveltaminen ja levittäminen muihin Helsingin kaupunginosiin sekä muille kiinnostuneille tahoille kansallisesti ja kansainvälisesti. 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Helsingin TKO -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta: (1.) terveyden edistäminen, (2.) yksilön oman vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan sekä (3.) sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu ja laajamittainen käyttöönotto. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään kehittämällä uusia terveyden edistämistä tukevia palvelumuotoja ja toimintamalleja, joita erilaiset uudenlaiset sähköiset ja hyvinvointiteknologiset ratkaisut tukevat. Hyvinvointiteknologioilla tarkoitetaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Helsingin kaupungin hallintokunnista TKO -ohjelman ydintoimijoita ovat terveyskeskuksen johdolla; liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Edellä mainittujen hallintokuntien virastopäälliköt kuuluvat ohjelman johtoryhmään, joka päättää käynnistettävät osaprojektit. Ohjelman projekteissa tehdään yhteistyötä laajasti myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Verkostot yritysten kanssa luodaan digitaalisten palveluiden kehittämistä edistävän toimijayhteisön, Forum Virium Helsingin johdolla. Ohjelman veturiyrityksiä ovat Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmayhteistyöhön. 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Riittävä liikunta-aktiivisuus vastaavasti edellyttää oma-ehtoista liikkumista tukevaa elinympäristöä. Tutkimusten mukaan liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan tämän päivän urbaaneissa asuinympäristöissä yleensä tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyvien osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Liikunta on keskeisesti mukana useissa TKO -ohjelman projekteissa. Näistä lähtökohdista käynnistettiin vuonna 2008 yhtenä TKO -ohjelman osaprojektina Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiseen tähtäävä hanke. 3

4 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanketta koordinoi lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen toimialajärjestö Nuori Suomi ry. Osaprojektin tavoitteena on lisätä herttoniemeläisten terveyttä edistävää omaehtoista liikuntaa kehittämällä heidän päivittäisissä arkiympäristöissään olevia liikuntamahdollisuuksia. Keskeisenä käsitteenä hankkeessa on edellä mainitusta lähtökohdasta lähiliikuntapaikka -termi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Yleisellä tasolla määiteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Vuodesta 2001 alkaen lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamista suuntaavissa valtakunnallisissa strategia-asiakirjoissa. Lähiliikuntapaikoille on siten voinut mm. hakea muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusta. Liikunnan ja terveyden edistämisen yleistavoitteiden ohella Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeen erityistavoitteena on tuottaa toimintamalleja sekä työkaluja, joilla erilaisia lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisprojekteja voidaan toteuttaa Herttoniemen lisäksi muuallakin. Keskeinen kehittämiskohde tästä näkökulmasta on ollut aluekohtaisen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen toteuttaminen. Sen avulla voidaan tuottaa tietoa halutun alueen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilasta ja tuottaa sitä kautta tausta-aineistoa kyseisen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi. Nuori Suomi ry toteutti tällaisen kokeiluluonteisen kartoitusprosessin Herttoniemen alueella välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan kyseisen kartoituksen toteutustapaa sekä raportoidaan sen tuloksia. Varsinaisen muualle monistettavissa olevan kartoitustyökalun kuvaus se ei kuitenkaan vielä pyri olemaan. Tältä osin työ on vielä kesken ja työkalun jalostaminen saatujen kokemusten pohjalta jatkuu vuoden 2009 aikana.

5 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitetut kohteet Kartoituksen lähtökohdaksi otettiin kaikkien keskeisten Herttoniemen peruspiirin alueella olevien, kaupungin hallinnoimien ja yleisessä käytössä olevien liikunta- ja toimintaympäristöjen liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittaminen. Tästä lähtökohdasta hankkeessa kartoitettiin kaikki liikunta- ja leikkipuistot sekä kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat. Herttoniemen peruspiiri pitää sisällään Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon alueet. Raportin jatkossa näistä alueista käytetään ilmaisua Herttoniemi. Lisäksi kartoitettiin kunnallisten koulupihojen ohella yksityisen Herttoniemen yhteiskoulun piha-alue sekä myös Roihuvuoren nuorisotalon piha-alue, koska nuorisotalon yhteyteen oli siirtynyt Roihuvuoren alueen ohjattu leikkipuistotoiminta. Kartoitukseen sisältyi siten 13 päiväkotipihaa, 11 koulupihaa, 5 leikkipuistoa ja 3 liikuntapuistoa. Kartoitettavia kohteita oli yhteensä 32 ja ne on lueteltu taulukossa 1 ja niiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1. Kuva 1: Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksessa mukana olevat kohteet. Numeroiden selitykset ovat taulukossa 1. 5

6 Taulukko 1: Kartoitetut kohteet osoitetietoineen

7 2.2 Kartoituksen toteutustapa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksessa aineistoa kerättiin kolmella tavalla; kohdekäynneillä, kyselyillä sekä prosessin tueksi kootun projektiryhmän kautta. Kohdekäynnit toteutettiin pääosassa kohteita vuoden 2008 syys-lokakuun aikana ja kahdessa kohteessa tammikuussa Kohdekäyntejä varten suunniteltiin havainnointilomake, johon havainnot kirjattiin paikan päällä (liite 1). Kohdekäynneillä oli useimmissa kohteissa vähintään kaksi arvioitsijaa, mutta osa kohteista arvioitiin vain yhden henkilön toimesta. Kartoituskäynneillä havainnoitiin ja arvioitiin kohteiden tarjoamia erilaisia liikuntamahdollisuuksia niiden monipuolisuuden, soveltuvuuden sekä välineiden ja suorituspaikkojen määrän ja kunnon osalta. Tässä yhteydessä liikuntamahdollisuuksilla tarkoitetaan erilaisia liikunta ja leikkivälineitä, peli- ja pallokenttiä, juoksuratoja sekä muita liikuntaan ja urheiluun tarkoitettuja suorituspaikkoja. Välineistön ja suorituspaikkojen monipuolisuutta arvioitiin sekä kohteen päivittäisen, pääasiallisen käyttäjäryhmän näkökulmasta, että myös laajempien käyttäjäryhmien näkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnon osalta ei kartoituksessa tehty varsinaisia turvallisuusstandardeihin perustuvia ns. turvatarkastuksia, vaan liikunta- ja leikkivälineiden sekä muiden suorituspaikkojen kuntoa arvioitiin ainoastaan silmämääräisesti ja yleisellä tasolla havainnoiden. Myös vapaan luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet kartoitettiin ja arvioitiin. Lisäksi tarkasteltiin mm. kohteen saavutettavuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, liikennejärjestelyjä ja tilan riittävyyttä. Kasvillisuuden havainnoinnissa arvioitiin silmämääräisesti kasvien kuntoa ja määrää sekä käytettävissä olevan luonnontilaisen alueen että istutettujen kasvien osalta. Myös varsinaisen kohdealueen lähiympäristössä olevat liikuntapaikat huomioitiin kartoituksessa. Kartoituskäyntien perusteella saatua kuvaa eri kohteista täydennettiin kyselyillä (liite 2). Kysely toteutettiin sähköisellä webropol -kyselytyökalulla. Koulupihojen osalta kyselyt osoitettiin koulujen rehtoreille, päiväkotipihojen osalta päiväkotien johtajille ja liikunta-alueiden sekä leikkipuistojen osalta ko. kohteiden aluevastaaville. Vastaukset kyselyyn saatiin 23 kohteesta. Kyselyssä selvitettiin erityisesti alueiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita kohteen liikuntamahdollisuuksista, liikuntakäytön aktiivisuudesta sekä myös ilkivallasta ja muista mahdollista ongelmista kohdealueella. Kohdekäynneillä ja kyselyillä saatua aineistoa täydennettiin vielä lisäksi kartoitusprosessin tueksi kootussa projektiryhmässä. Projektiryhmässä oli mukana edustajat seuraavista Helsingin kaupungin hallintokunnista: liikuntavirasto, opetusvirasto, sosiaalivirasto, nuorisoasiankeskus, tilahallinto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi ryhmässä oli mukana kaksi asukasedustajaa sekä TKO -ohjelman edustaja. Projektiryhmän jäsenten huomioita ja näkemyksiä eri kohteiden liikuntaolosuhteiden nykytilasta koottiin neljässä eri kokouksessa syksyn 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana. 7

8 3 KARTOITUKSEN TULOKSET 3.1 Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Kartoituksen yksittäisiä kohteita koskevat tulokset on koostettu kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen, kyselyistä saatujen tulosten ja hankkeen projektiryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tämän aineiston pohjalta on jokaiselle kohteelle annettu eri arviointinäkökulmien osalta arvosana yhden ja viiden välillä. Arviointiasteikossa eri arvosanat on määritelty seuraavasti; 1 = Erittäin huono, 2 = Huono, 3 = Tyydyttävä, 4 = Hyvä ja 5 = Erittäin hyvä. Erilaisia arviointinäkökulmia, joille em. arvosanoja annettiin, määriteltiin kartoituksessa 12 kappaletta. Nämä eri näkökulmat ja niihin liittyvät arviointiperusteet on tuloksissa koottu kolmeen erilliseen osa-alueeseen (taulukko 2). Alueen nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen on koottu sellaiset arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen nykyisistä liikuntamahdollisuuksista. Arvioinnit on tässä osa-alueessa tehty suhteessa kohteen nykyiseen käyttötarkoitukseen, jolloin esimerkiksi päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksia on tarkasteltu sen suhteen kuinka hyvin ne toimivat päiväkoti-ikäisten päivittäisenä ulkoliikuntaympäristönä. Muita arvioita alueen nykytilasta osa-alueeseen on koottu muita arvioita, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuvaa kyseisen toimintaympäristön nykytilasta. Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta osa-alueeseen on vastaavasti koottu arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen soveltuvuudesta ja kehittämispotentiaalista laajojen käyttäjäryhmien lähiliikuntapaikaksi. Taulukko 2: Kartoituksen osa-alueet sekä niihin liittyvät arviointinäkökulmat 8

9 3.2 Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Tehdyn kartoituksen tulokset koskien arvioitujen kohteiden liikuntamahdollisuuksien nykytilaa on koottu ao. yhteenvetotaulukkoon (taulukko 3). Taulukkoon on koottu kaikkien kohteiden numeeriset arviot eri arviointinäkökulmien osalta. Oheisen yhteenvetotaulukon lisäksi on jokaisesta kohteesta tehty myös kohdekohtaiset koosteet, joissa on eritelty yksityiskohtaisemmin kyseistä kohdetta koskevia tietoja sekä perusteluja tehdyille numeerisille arvioinneille. Esimerkki kohdekohtaisesta kortista löytyy liitteistä (liite 3). Kaikki kohdekohtaiset kortit on lisäksi nähtävissä TKO -ohjelman verkkosivuilta (www.terveellinenkaupunginosa. fi) sekä Nuoren Suomen ylläpitämästä sivustolta (ks. Tukea suunnitteluun / Materiaalipankki / Tutkimukset ja selvitykset). Taulukko 3: Arviot liikuntaolosuhteiden nykytilasta kartoitetuissa kohteissa 9

10 Oheisessa taulukossa 3 on myös esitetty keskiarvot nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen kuuluvien arviointiulottuvuuksien tuloksista. Keskiarvo antaa karkean yleiskuvan kyseisen kohteen liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Saatujen tulosten perusteella on Herttoniemen alueella liikuntaolosuhteiden näkökulmasta eniten puutteita koulu- ja päiväkotipihoilla. Koulupihoista yli puolet ja päiväkotipihoista lähes puolet arvioitiin kartoituksessa liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi. Herttoniemen alueen leikkipuistot ja varsinaiset liikuntapuistot sen sijaan arvioitiin kartoituksessa niiden nykykäyttöön suhteutettuna hyvätasoisiksi. Yleisimmät ongelmat koulu- ja päiväkotipihoilla liittyivät liikuntamahdollisuuksien yksipuolisuuteen. Varsin monessa koulu- ja päiväkotipihassa liikuntamahdollisuudet olivat varsin yksipuolisia sekä määrällisesti riittämättömiä suhteessa päivittäiseen käyttötarpeeseen. Alueellisesti tarkasteltuna liikuntamahdollisuuksiltaan hyvät ja heikkotasoiset lähiliikuntakohteet jakautuvat Herttoniemessä varsin tasaisesti (kuva 2). Heikkotasoisia koulu- ja päiväkotipihoja löytyy niin Länsi- Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta kuin Roihuvuoren ympäristöstä. Vastaavasti hyvätasoinen leikkija liikuntapuisto löytyy myös jokaiselta em. alueelta. Kuva 2: Kohteet kartalla jaoteltuna liikuntamahdollisuuksien nykytila-arvioiden keskiarvojen mukaan. 10

11 3.3 Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Yhtenä kartoituksen osa-alueena selvitettiin arvioitujen kohteiden soveltuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikoiksi. Ko. arviointitulokset ja keskiarvot on koostettu ao. taulukkoon (taulukko 4). Eri kohteiden lähiliikuntapaikkapotentiaalia arvioitiin kartoituksessa saavutettavuuden, nykyisen käyttöaktiivisuuden, tilan riittävyyden sekä kohteen välittömän lähiympäristön tarjoamien kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Taulukossa 4 esitetyistä tuloksista käy ilmi, että lähiliikuntapaikkanäkökulmasta potentiaalisimpia kehittämiskohteita Herttoniemen alueella ovat erityisesti alueen liikuntapuistot sekä osa koulupihoista ja leikkipuistoista. Toisaalta vain neljä kohdetta arvioitiin em. näkökulmasta huonoksi tai erittäin huonoksi, joten mahdollisia kehittämiskohteita lähiliikuntapaikoille on Herttoniemen alueella useita. Huonoiksi arvioiduissa kohteissa ongelmallisinta oli kehittämisen edellyttämän tilan puute. Taulukko 4. Arviot kartoitettujen kohteiden kehittämismahdollisuuksista lähiliikuntapaikkanäkökulmasta 11

12 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHI- LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA Edellä on tiiviissä muodossa esitetty Herttoniemen alueella tehdyn lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen tuloksia. Tehdyn kartoituksen tavoitteena on ollut tuottaa tausta-aineistoa Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi sekä kokemuksia käytetyn kartoitusprosessin toteuttamistavasta. Saatuja tuloksia ja kokemuksia on käsitelty hankkeen projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut taustaaineiston tuottamisen ohella muodostaa kartoituksen pohjalta johtopäätöksiä ja näkemyksiä tarvittavista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä Herttoniemen alueella sekä mahdollisesti yleisemminkin Helsingin kaupungin alueella. Kartoituksen ja projektiryhmätyöskentelyn kautta on prosessissa syntynyt seuraavia näkemyksiä ja johtopäätöksiä hankkeen keskeisiin tavoitteisiin liittyen. Herttoniemessä useita hyviä kehittämiskohteita alueellisiksi lähiliikuntapaikoiksi Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta, nousi kartoituksessa esiin useita mahdollisia kehittämiskohteita, jotka ovat omilla asuinalueillaan helposti saavutettavissa, tarjoaisivat riittävästi tilallisia kehittämismahdollisuuksia sekä ovat jo nykyisellään aktiivisessa lähiliikuntakäytössä (taulukko 4). Oleellinen näkökulma em. lisäksi on kuitenkin tarkastella myös kohteiden sijaintia koko Herttoniemen peruspiirin alueen yhdyskuntarakenteessa, jotta varmistetaan Herttoniemen eri asuinalueille tasapuoliset lähiliikuntamahdollisuudet. Tästä lähtökohdasta on kartoitusprosessissa Herttoniemi jaettu kolmeen alueeseen; Länsi-Herttoniemeen, Herttoniemenrantaan sekä Roihuvuoren ja Tammisalon muodostamaan alueeseen. Tämän jaottelun pohjalta sekä kohteista tehdyt arvioinnit huomioiden, potentiaalisimpina lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteina Herttoniemessä nousivat esiin seuraavat alueet: 1. Herttoniemen ala-asteen piha-alue. Sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemessä, alakoulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, joten alueella on selvä tarve kehittämiselle. Koulu on menossa peruskorjaukseen, mikä tukee piha-alueenkin kehittämistä. 2. Porolahden koulujen ja Roihuvuoren kentän ympäristö. Sijaitsee keskeisellä paikalla huomioiden sekä Roihuvuoren että Tammisalon asuinalueet. On kahden koulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa laajat kehittämismahdollisuudet olemassa olevaan kenttäalueeseen, koulupihoihin ja ympäröiviin puistoalueisiin tukeutuen. Kohteessa on perusparannuksen suunnittelu käynnistynyt. 3. Herttoniemenrannan alakoulun ja liikuntapuiston ympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Herttoniemenrannassa, alakoulun yhteydessä ja useiden päiväkotien läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa hyvät kehittämismahdollisuudet koulupihaan ja liikuntapuistoon tukeutuen. 4. Roihuvuoren nuorisotalon piha ja lähiympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Roihuvuoren pohjoisosassa. Nuorisotalotoiminta ja alueen leikkipuistotoiminnan väliaikainen siirtyminen nuorisotalon yhteyteen sekä viereinen vanhusten palvelukeskus mahdollistavat alueen korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, mikä tuo kehittämistarpeita. Nuorisotalon vieressä on käyttämätöntä puistoaluetta, jota on mahdollista hyödyntää alueen lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. 5. Herttoniemen leikkipuisto. Sijainti keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemen eteläosassa. Päiväkoti välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Leikkipuiston ympäristöä on myös mahdollista hyödyntää lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. 6. Tuorinniemen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston ympäristö. Sijainti helposti saavutettavalla paikalla Herttoniemenrannassa. Alueella olevat koulu, päiväkoti ja leikkipuisto mahdollistavat korkean käyttöasteen. Laajat kehittämismahdollisuudet viihtyisässä merenrantaympäristössä. 12

13 Edellä mainitut potentiaaliset kehittämiskohteet sekä aluejaottelu on myös esitetty ao. karttapohjalla (Kuva 3). Hankkeen projektiryhmä jatkaa vielä kevään 2009 aikana tehdyn kartoituksen pohjalta Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelman työstämistä. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, kohdevalinnat sekä toteuttamisaikataulut pyritään määrittelemään tarkemmin siten vasta siinä prosessissa. Tavoitteena on kuitenkin, että merkittävä osa Herttoniemeä koskevista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä on tehty vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin TKO -ohjelman kehitys- ja käyttöönottovaihe päättyy. Kuva 3: Potentiaalisimmat lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteet sijoitettuna kartalle. Liikuntamahdollisuuksien kehittämistarvetta useissa Herttoniemen koulu- ja päiväkotipihoissa Koulu- ja päiväkotipihat ovat erittäin tärkeitä lähiliikuntaympäristöjä, erityisesti lapsille ja nuorille. Päiväaikaisessa, varsinaisessa käyttötarkoituksessaan, niiden tarjoamia liikunta- ja toimintamahdollisuuksia hyödynnetään mm. välitunneilla, ulkoiluhetkinä, oppitunneilla sekä kerhokäytössä (mm. koulujen iltapäiväkerhot). Toisaalta päiväkoti- ja koulupihat ovat varsinaisen käyttötarkoituksensa ohella myös julkisia, kaikille avoimia ja maksuttomia alueita, joita voidaan hyödyntää vapaasti mm. lähialueiden asukkaiden liikunta- ja virkistyskäytössä. Herttoniemen osalta voidaan todeta, että varsin suuressa osassa koulu- ja päiväkotipihoja on kehittämistarvetta liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Tehdyssä kartoituksessa lähes puolet Herttoniemen alueen koulu- ja päiväkotipihoista arvioitiin nykyisiltä liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi (taulukko 3 & kuva 2). Näiden huonoksi arvioitujen pihojen osalta on siten syytä, kohteista vastaavien hallintokuntien toimesta, tehdä tarkemmat arvioinnit ko. pihojen toimivuudesta. Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan näkökulmasta tarvitaan kehittämissuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi näissäkin kohteissa vähintään tyydyttävälle tasolle. 13

14 Herttoniemen alueen liikunta- ja leikkipuistot ovat sen sijaan tehdyn kartoituksen perusteella, niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, liikuntaolosuhteiltaan varsin hyvätasoisia. Näiden osalta kehittämistarpeessa on siten enemmänkin kysymys joissakin kohteissa mahdollisesta käyttötarkoituksen laajentamisesta vielä nykyistä enemmän lähiliikuntapaikka-ajattelun suuntaan. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Helsingissä edellyttää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupunkitasoista koordinointia Kartoitukseen niveltynyt projektiryhmätyöskentely on koettu hyvin toimivaksi toimintamalliksi suhteessa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Erityisen tärkeäksi on projektiryhmässä koettu prosessin lähtökohdaksi valittu toimintatapa, jossa rajatun alueen lähiliikuntaolosuhteita tarkastellaan kokonaisuutena eikä kaupungin eri hallintokuntien sektorirajojen kautta. Toimintamallin ansiosta ovat keskeiset toimijat voineet yhdessä rakentaa yleiskuvaa tarkastellun alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista sekä hakea luontevalla tavalla synergiahyötyjä tuottavia, hallintokuntarajat ylittäviä ratkaisumalleja lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Saatujen kokemusten perusteella hankkeen projektiryhmä ehdottaakin TKO -ohjelman johtoryhmälle, että lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi perustetaan keskeisten hallintokuntien edustajista koottu kaupunkitasoinen yhteistyöryhmä, joka koordinoisi kaupunginosittain tehtävää kehitystyötä Helsingissä. Kartoituksen toteutustapaa jatkokehitettävä Projektiryhmässä käydyissä keskusteluissa on Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoittamisen toteutustapaa pidetty peruslähtökohdiltaan varsin toimivana, mutta toisaalta jatkokehittämistä vaativana. Kartoituksen toteutustapaan liittyvinä vahvuuksina on noussut esiin erityisesti kartoituksen laaja-alaisuus kartoitettujen kohteiden (= useita eri toimintaympäristöjä arvioitu samalla kertaa) ja kartoituksessa käytettyjen tarkastelunäkökulmien osalta (= käytetyt arviointinäkökulmat) sekä kartoituksen tulosten esittelytavan havainnollisuus (käytetty taulukkomalli ja karttapohjat). Kartoituksen toteutustapaa kehitettäessä tulee erityistä huomiota jatkossa kiinnittää yksittäisten kohdearviointien kriteerien tarkentamiseen sekä eri arviointinäkökulmien painotusten pohdintaan. Kevyen liikenteen väylät, esteettömyys ja asukkaiden osallistaminen huomioitava lähiliikuntapaikkoja kehitettäessä Lähiliikuntaolosuhteiden yleiseen kehittämiseen liittyen projektiryhmässä nostettiin esiin kevyeen liikenteen väylien, esteettömyyden sekä asukkaiden osallistamisen merkitys. Kevyen liikenteen väylien osalta projektiryhmässä korostettiin toisaalta niiden roolia itsessään lähiliikuntapaikkoina sekä toisaalta varsinaisten rakennettujen lähiliikuntapaikkojen turvallisen ja helpon käytön ja saavutettavuuden perusedellytyksenä. Esteettömyyden merkitystä vastaavasti haluttiin korostaa lähiliikuntapaikkojen käyttömahdollisuuden varmistamiseksi mahdollisimman laajoille käyttäjäryhmille. Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin liittyen projektiryhmä halusi korostaa asukkaiden osallistamisen tärkeyttä lähiliikuntapaikkojen toimivuuden ja toisaalta niiden kunnossa pysymisen näkökulmista. 14

15 Liite 1 LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUSLOMAKE 1. Yleistiedot Kartoituskäynnin päivämäärä: Kartoituskäynnin tekijä/tekijät: Alue: Kohteen nimi & osoite: Kohdetyyppi: Päiväkotipiha: Leikkipuisto / puisto: Koulupiha: Liikuntapaikka: Joku muu: 2. Kohteen liikunta- / toimintapaikkojen tilannekartoitus (kirjaa välineiden määrät, kuntoarvio ja muut mahdolliset tarkennukset & huomiot) Leikkipaikkavälineistö kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Keinut Kiipeilytelineet Hiekkalaatikko Liukumäki Jousikeinut Kiikkulauta Tasapainoiluteline / -laite Karuselli tai muu pyörivä laite Köysirata Muuta leikkipaikkavälineistöä, mitä? 15

16 Pallopelikentät / -paikat kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pallokenttä Koripallokenttä/-paikka Lentopallokenttä Laidoitettu monitoimikenttä Tenniskenttä Sählypelikenttä/-paikka Palloseinä Muita pallopelikenttiä/- paikkoja, mitä? Muut liikuntapaikat / -alueet kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pituushyppypaikka Korkeushyppypaikka Kuulantyöntöpaikka/-rinki Juoksusuora Juoksurata (pururata tms.) Rullalautailu/-luistelupaikka Muita liikuntapaikkoja/ -alueita, mitä? Muita mahdollisia huomioita liikuntaolosuhteista 16

17 3. Kohteen yleisten puitteiden kartoitus. Kirjaa huomioita seuraavista seikoista: Oleskelualueet (onko / kuinka monta, missä kunnossa yms.) Luonto- & viheralueet, vapaa tila (löytyykö lasten käytettävissä olevaa luontoa, onko riittävästi tilaa vapaille leikeille, onko alue viihtyisä yms.) Turvallisuus (onko aitauksia & missä kunnossa, onko turvallisuusriskejä välineissä, niiden sijoittelussa tms.) Valaistus (onko toiminta-alueet valaistuja, kattavuus yms.) Liikenne & paikoitus (alueen sisäiset ja lähiympäristön liikennejärjestelyt, autojen ja pyörien paikoitusalueet yms.) 4. Arvio kohteen toimivuudesta ko. asuinalueen lähiliikuntapaikkana (arviointi asteikolla 1-5, 1= erittäin huono, 2= huono, 3 =tyydyttävä, 4=hyvä ja 5= erittäin hyvä) Sijainti (etäisyys suhteessa lähiasuinalueisiin, helppo saavutettavuus yms.) Turvallisuus (kohteen/alueen turvallisuus, alueeseen ja sen välineisiin liittyvät turvallisuusriskit) Yleiset puitteet (tilan riittävyys, valaistukset yms.) Viihtyisyys (luonnonelementit, oleskelualueet, istutukset yms.) Mahdollisuudet alle kouluikäisten lasten liikuntaan / toimintaan Mahdollisuudet kouluikäisten lasten liikuntaan Mahdollisuudet nuorten liikuntaan Mahdollisuudet aikuisliikuntaan Talviliikuntamahdollisuudet Pisteitä yhteensä: 17

18 Liite 2 18

19 19

20 Liite 3 Herttoniemen ala-asteen koulu Länsi-Herttoniemi Osoite: Ahmatie HELSINKI Tontin pinta-ala: m2 Rakennusvuosi: 1952 Peruskorjausvuosi: Suunnitteilla Oppilasmäärä: 200 Nykyiset liikuntamahdollisuudet Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Liikuntapaikkojen ja leikkivälineistön monipuolisuus - leikki- ja liikuntavälineistön määrä erittäin vähäinen ja riittämätön oppilasmäärään nähden - keinuteline on, mutta siinä vain yksi liian korkealla oleva keinu - pihalla on yksi pienehkö kiipeilyteline, yksi tasapainopuomi, palloseinä, tasapainoiluköysirata, rekkitangot ja puomi - asfalttialueella katukoripallokenttä, jossa koritelineet - liikuntatunneilla käytetään myös lähietäisyydellä olevaa Herttoniemen liikuntapuistoa Erittäin huono (1) Liikunta- ja leikkivälineiden kunto - olemassa oleva välineistö on pääosin erittäin huonokuntoista ja turva-alustat ovat puutteellisia (esim. keinutelineestä puuttuu toinen keinu) - koulupihalla on pieni huonokuntoinen pallokenttä, jonka pinnoitteessa on kuoppia - katukoripallokentällä on hyväkuntoiset koritelineet, mutta korisukat puuttuvat Erittäin huono (1) Luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet - välituntialueella on kallioalueita ja lisäksi jonkin verran nurmi alueita ja muutamia suuria puita - luonnontilaisen leikkialueen määrä on melko vähäinen Tyydyttävä (3) Muut yleiset puitteet liikunnalle - välituntipihan valaistus on riittämätön laajalle piha-alueelle - tilan riittävyys on kohtuullinen Huono (2) KESKIARVO: (1,8) Muita arvioita alueen nykytilasta Osa-alue Liikuntamahdollisuudet eri käyttäjäryhmille Nykytilanne / huomiot Piha-alueen liikuntamahdollisuudet: - alle kouluikäisille: erittäin huonot (ei pienille lapsille soveltuvaa välineistöä) - kouluikäisille: erittäin huonot (välineistö huonokuntoista ja riittämätöntä) - nuorisolle ja aikuisille: erittäin huonot (vain koripallotelineet) 20

21 Alueen viihtyisyys - rakennettu ympäristö on erittäin huonokuntoista ja epäviihtyisää - pinnoitteet ja rakenteet rikkinäisiä ja kuluneita - pihalla suuria puita, jotka hieman parantavat viihtyisyyttä Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen alueella - piha-alueella ei ole mainittavasti ilkivallan tai häiriökäyttäytymisen aiheuttamia ongelmia Alueen turvallisuus - vilkasliikenteinen tie kulkee koulun välittömässä läheisyydessä - kallioalueet jäätyessään liukkaita - välituntipihalla huonokuntoiset portaat, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Alueen saavutettavuus - piha-alue sijaitsee keskeisellä paikalla asuinalueen keskellä ja sen saavutettavuus on erittäin hyvä Erittäin hyvä (5) Alueen nykyinen käyttöaktiivisuus - piha-alue on erityisesti keväisin erittäin aktiivisessa organisoimattomassa käytössä, muina vuodenaikoina käyttöä on jonkin verran - kouluikäiset käyttävät piha-aluetta erittäin paljon organisoimattomaan vapaa-ajan liikuntakäyttöön, nuoriso ja lapsiperheet jonkin verran ja muut käyttäjäryhmät käyttävät piha-aluetta erittäin vähän Hyvä (4) Tilan riittävyys - välituntipihalla on kohtuullisesti tilaa alueen toimintojen lisäämiseen ja jäsentelyyn Hyvä (4) Lähiympäristön kehittämismahdollisuudet - välituntipiha rajoittuu katualueisiin, eikä koulun lähiympäristössä ole vapaita puisto tms. alueita, joita olisi mahdollista kehittää lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Huono (2) KESKIARVO: (3,8) Suurimmat ongelmat liikunta- ja leikkipaikkojen osalta: Leikki- ja liikuntavälineistön riittämätön määrä, erittäin huono kunto ja yksipuolisuus Piha-alueen jäsentymättömyys, alueella runsaasti hyödyntämätöntä tilaa Alueen yleisilme erittäin ankea Pallokentän huono kunto ja urheilun suorituspaikkojen puuttuminen 21

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013 Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 TELA 153 Liikuntapaikka- ja leikkipuistoselvitys on tehty aiemmin vuonna 2005. Pattijoen ja Raahen kuntaliitoksen

Lisätiedot

Malminkartanon ja Kannelmäen lähiliikuntaolosuhteiden nykytila ja kehittämisehdotukset

Malminkartanon ja Kannelmäen lähiliikuntaolosuhteiden nykytila ja kehittämisehdotukset Malminkartanon ja Kannelmäen lähiliikuntaolosuhteiden nykytila ja kehittämisehdotukset Liikuntavirasto Valo / Suomen Kunto ja Virkistys Oy Suomen Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin

Lisätiedot

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN - KOULUPIHASTA LÄHILIIKUNTAPAIKAKSI

NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN - KOULUPIHASTA LÄHILIIKUNTAPAIKAKSI Nurmijärven kunta Liikuntatoimi Nuori Suomi ry NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN - KOULUPIHASTA LÄHILIIKUNTAPAIKAKSI Pirjo Suhonen 2007 NURMIJÄRVEN KOULUPIHOJEN KARTOITUS JA KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI Nuori Suomi palvelut Oy (2013) Nuori Suomi palvelut Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Ulkokuntoilupaikka Ulkona sijaitsevista, vapaasti käytettävistä kuntoiluvälineistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus Sivistyslautakunta Talousarvio Investoinnit Perusopetus LOMAKE 2 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: Onni Heikkinen ja Seppo Vilén 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys

Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Lähiliikkumisella kohti - Koulupäivän kestävää liikunnallistaminen kehitystä -seminaari

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet

Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet Valtakunnallinen selvitys Kuva Valo julkaisu Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet valtakunnallinen selvitys Tekijät: Reijo Ruokonen, Jan Norra

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini. Kuvat Nuori Suomi ry

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini. Kuvat Nuori Suomi ry Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino Reprotalo Lauttasaari Oy 2009 ISBN 978-952-5846-04-1 Valtakunnallinen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Lähiliikkumisen ja lähiliikunnan edistäminen Liikuntavirasto kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään järjestämällä liikuntapaikoille riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 KOKONAISTILANNE Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun piiriin

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oma asuinympäristö paremmaksi!

Oma asuinympäristö paremmaksi! Oma asuinympäristö paremmaksi! Miten parantaisin omaa asuinympäristöäni? Projektityössä otetaan haltuun oma asuinympäristö ja lähdetään kehittämään sitä entistä paremmaksi. Tavoitteena on tutkia ja tehdä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas

Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas 1 Tähän pdf -muodossa julkaistuun oppaaseen on koottu Nuori Suomi ry:n vuonna 2006 nettisivustona toteuttaman Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluopppaan

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot