Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma-aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot. Jaana Rintala, Maarit Satomaa

Transkriptio

1 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Valuma-aluekunnostus Vesiensuojelu ja Kosteikot Jaana Rintala, Maarit Satomaa

2 Valuma-aluekunnostus Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön Valuma-alueen maaperä- ja kaltevuussuhteet vaikuttavat vedenlaatuun ja virtaamiin Kunnostushankkeessa on puututtava kunnostustarpeen perussyihin => vesiensuojelun tehostaminen ja varmistaminen kaikilla sektoreilla

3 Vesiensuojelu maataloudessa Pääsääntöisesti asiat hoidetaan hyvin! Useat toimet ovat yksinkertaisia ja säästävät lisäksi aikaa ja rahaa. Tilakohtaisesti ja lohkokohtaisesti tulisi kartoittaa millaisilla käytännöillä kuormitusta tilalla voidaan pienentää. Keskeisiä vesiensuojelutoimenpiteitä peltoviljelyssä Maan kasvukunnosta ja pellon kuivatustilasta huolehtiminen Mm viljelykierto ja kalkitus Lannoituksen lohkokohtainen tarkentaminen (ravinnetaseet) Lannan levitys kasvukaudella ja lannan sijoituslevitys Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevätkyntö, kevennetty maanmuokkaus, suorakylvö Suojakaistat ja vyöhykkeet, riittävän leveät pientareet Toimenpiteet pellon ulkopuolella Kosteikot ja laskeutusaltaat Ojaeroosion estäminen (Pohjapadot ja luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet)

4 Ympäristön huomioiminen pohjois-pohjalaisella tilalla Mukaillen: Juha Sohlo Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Oulu

5 Mukaillen: Juha Sohlo, Lähtökohtia: Tilalla v Peltoalaa n.130 ha Nurmikasvit 60 ha Ohraa ja kauraa yht. 70 ha Lypsylehmiä 55 Nuortakarjaa yht. 85 Ymp.tuen lisätoimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ei haeta tukea, mutta käytössä: Lannan levitys kasvukaudella, kasvipeitteisyys tai kevennetty muokkaus, ravinnetase

6 Mukaillen: Juha Sohlo, Ympäristön huomioiminen tilalla Viljelysuunnittelu, mm. Nurmen ja viljan viljelykierto, n.4 vuotta nurmi 2v. vilja. Maat hyvässä kasvukunnossa Kalkitus, ojitus/vesitalous Avokesantojen minimointi (käytännössä ei juuri koskaan) Lannoitus satotason mukaan Lannan varastointi ja luovutus viljatiloille

7 Mukaillen: Juha Sohlo, Ravinnetaseet Kun hyväksikäyttöprosentti on 100 %, kaikki peltoon (lähinnä lannoitteiden mukana) laitetut ravinteet tulevat viljelykasvien käyttämäksi.

8 Mukaillen: Juha Sohlo, Ympäristön huomioiminen tilalla Suojaetäisyydet vesistöihin ja valtaojiin riittävät lietelannan käyttö yli 50 m vesistöstä suojakaistat väh. 3m, pientareet väh. 1m vesistöstä/valtaojista

9 Mukaillen: Juha Sohlo, Ympäristön huomioiminen tilalla Muokkaus ja karjanlannan levitys Suurin osa tilan kyntötöistä tehdään keväällä Lietelanta levitetään keväällä ennen viljan kylvöä letkulevittimellä ja muokataan n. 2h sisällä äkeellä peltoon, käyttömäärä max. 30t/ha Kuivikelanta kynnetään välittömästi peltoon levityksen jälkeen, levitys keväällä Nurmelle lietelanta ajetaan kesällä toiselle sadolle kasvavaan kasvustoon n. vk. korjuusta. Max. 20tn/ha. Parannettavaa: lietteen multauskaluston käyttö.

10 Mukaillen: Juha Sohlo, Ympäristön huomioiminen tilalla Viljelytekniikka peltotöiden ajoitus linnunpesien merkitseminen ja säästäminen peltotöissä Kasvinsuojelu Viljelytekniset toimenpiteet (rikkakasvien/kasvitautien ennaltaehkäisy) Minimimäärä, käyttö tarpeen mukaan Niitot Säilörehu niitetään toisesta reunasta edeten Luonnonhoitopellot niitetään pitkään sänkeen ja pyritään niittämään keskeltä reunoille Ojanvarsien niitot tehdään joka syksy riittävän pitkään sänkeen, riistalinnuille leposijaa Puinnissa jätetään pitkä sänki, eläinten leposija

11 Mukaillen: Juha Sohlo, LHP-riistan niittoa syksyllä

12 Mukaillen: Juha Sohlo, Luonnon monimuotoisuuskohteet Monimuotoisuuskohteet on merkitty karttoihin, tilalla on peltoa maisemallisesti arvokkailla paikoilla Luonnon monimuotoisuuskohteita on säilytetty ja pidetty kunnossa

13 Vesiensuojelu metsätaloudessa Ravinnepitoisuudet melko pieniä Ongelmia kiintoaine, humus, rauta, happamuus Isot pinta-alat isot vaikutukset vaikutus suurin ensimmäisinä vuosina, 10 v jälkeen ei yleensä enää kuormitusvaikutusta, suon ojittaminen muuttaa sen hydrologiaa pysyvästi

14 Ei näin. <= Pitäisi jättää hakkuun ja maanmuokkauksen yhteydessä suojakaistat vesistöön. Ei näin. => Ojia ei saa vetää suoraan vesistöön vaan jätetään ennen vesistöä pätkä ojaa kaivamatta/perkkaamatta

15 Vaan näin <= Kaivukatko Vaan näin => Suojakaista, laskeutusallas

16 Vesiensuojelu metsätaloudessa Menetelmiä Ojituksen yhteydessä lietekuopat, laskeutusaltaat, perkuu- ja kaivukatkot, Hakkuiden ja maanmuokkauksen suojakaistat ja -vyöhykkeet Lannoituksen huolellinen suunnittelu ja suojakaistat Pintavalutuskentät, kosteikot, ketjualtaat, ylisuuret laskeutusaltaat, riistakosteikot, pohjapadot Ennallistaminen Tapion vesiensuojeluohjeistus Vesiensuojelusuositusten päivitys yhdessä TASO-hankkeen kanssa (Metsätalouden vesiensuojelu -kouluttajan aineisto Kuva: Metsätalouden vesiensuojelu -kouluttajan aineisto

17 Tapion vesiensuojeluohjeistuksessa uusia menetelmiä mm virtaamansäätö Kuva: Metsätalouden vesiensuojelu -kouluttajan aineisto

18 Haja-asutuksen vesiensuojelu Lainsäädäntö Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (196/2011) ja valtioneuvoston asetus (209/2011): Viemäriverkon ulkopuolella asuvien tulee huolehtia, että kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä jälkeen rakennetuissa ja rakennettavissa kiinteistöissä vaatimukset ovat voimassa heti. Asetus koskee vakinaisesti asuttuja kiinteistöjä, loma-asuntoja sekä maitohuonejätevesiä. Toimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa kiinteistöjen omistajat ja haltijat.

19 Jätevesijärjestelmän kunnostajan muistilista: Selvitä, onko kiinteistö mahdollista liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Pohdi yhteisen viemäröinnin tai käsittelyjärjestelmän mahdollisuutta alueella tai naapurien kanssa. Kiinteistökohtaiseen ratkaisuun päätyessäsi käytä pätevää suunnittelijaa. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. Mahdollisia ratkaisuja: Maasuodattamo (kuvassa) tai maahan imeyttäminen. Tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo. Vähäisten jätevesimäärien kokoaminen umpisäiliöön ja kuljettaminen muualle käsiteltäväksi. K uivakäymälä: nykyään siisti ja hajuton, myös sisätiloihin sopiva. Jos vesivessaa ei ole, muut jätevedet voidaan käsitellä kevyemmin. Lisätietoa:

20 Kosteikkojen tarve vesien hoidossa Monivaikutteiset kosteikot Pidättävät kiintoainetta ja ravinteita Tasaavat virtaamia Tulvasuojelu, alivirtaamatilanteet, pohjaveden pinta Lisäävät luonnon monimuotoisuutta Virkistyskäyttömahdollisuudet Elävöittävät maisemaa

21 Kosteikkojen tarve vesien hoidossa Rannikon pienemmät jokivesistöt etenkin Oulujoen eteläpuolella paljon maataloutta -> suuri kuormitus, vähentynyt monimuotoisuus valuma-alueen heikko vedenpidätyskyky vähän järviä, mm riistakosteikkotarve Valuma-alueiden latvaosat metsätalousvaltaisia ojitukset heikentäneet vedenpidätyskykyä metsätalouden toimenpiteistä etenkin kiintoainekuormitusta metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä hyvän tilan säilyttäminen!

22

23 Pikku-Nuoluanjärven kosteikko Rakennustyö talvella

24 Nuijunjärven kosteikko Rakennustyö talvella Maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen eituotannollisten investointien tuki Laskettelurinteidenkin hoidossa käytetty tamppari todettiin hyväksi turpeen siirtelyssä.

25 Vasta rakennettu pieni kosteikko ojassa (Etelä-Suomessa) Peräkkäisiä patoja ja altaita

26 Oivangin kosteikko Kuusamossa. Yhdistys saanut ei-tuotannollista investointitukea maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Hapetuspadoilla veden happipitoisuutta on saatu nostettua

27 Esimerkki kosteikkosuunnitelmasta

28 Mankilan kosteikko Maarit Satomaa Kuvat: Annikki Oikarinen

29 Mankilan kosteikko Hakija: Mankilan Kyläseura ry Haku: vuosi 2011 Päätös: toukokuu 2012 Rahoituspäätös: eur Kosteikon koko: n. 6 ha Kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pelto%: 45% (tukiehdoissa min. 20%)

30 Mankilan kosteikko Siikajoen vedenlaadun parantuminen pidättää kiintoainesta ja ravinteita Lisää luonnon monimuotoisuutta tarjoaa linnuille sopivia pesimä-, ruokailu- ja suojapaikkoja Maisema avautuu Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat

31 Mankilan kosteikko Tällä hetkellä: kosteikko on isolta osin kaivettu valmiiksi, tänä keväänä ei vielä tulvavesiä päästetä alueelle, sulan maan aikana vielä muotoillaan kosteikkoa Tukihaku: onnistui yhdistyksen mielestä hyvin, kilpailutuksessa saatiin kolme tarjousta, maanomistajat olivat suostuvaisia Rahavarat: kunta lainasi yhdistykselle rahat kosteikon rakentamiseen (tuki haetaan toteutuneita kustannuksia vastaan)