AINEISTO-hankkeen loppuraportti

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AINEISTO-hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 AINEISTO-hankkeen loppuraportti , nettiversio Hankkeen nimi: Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO-hanke) Hankkeen toteutusaika: Hankkeen toteuttajat: Uudenmaan ELY-keskus ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

2 Sisältö 1 Johdanto Hankkeen toteutus Viljelyaineistojen keruu Viljelytoimenpiteiden suunnittelu Vedenlaadun seuranta Maanäytteet Yhteenveto ja jatkotoimet

3 1 Johdanto Peltoviljelyn ravinnekuormitukseen vaikuttavat muun muassa lohkon ominaispiirteet (mm. maalaji, kaltevuus ja P-luku ja viljelytoimenpiteet). Peltolohkojen ominaisuuksista ja viljelytoimenpiteistä saatavien tarkkojen lohkokohtaisten tietojen ja vesistössä tehtävien jatkuvatoimisten vedenlaadun ja määrän mittausten tuoman tarkan kuormitustiedon avulla on mahdollista saada yksityiskohtaisempaa tietoa ravinnekuormituksen syistä. Kun tieto lisätään ravinnekuormitusmalliin, saadaan malli, jolla voidaan arvioida peltolohkon ominaispiirteiden ja viljelytoimenpiteiden vaikutus huuhtoutuviin ravinnemääriin myös muilla samankaltaisilla peltoalueilla. AINEISTO-hankkeen tavoitteena oli kerätä ja käsitellä tutkimusalueilta ravinnekuormitusmallinnuksessa hyödynnettäviä vedenlaatu- ja viljelyaineistoja ja suunnitella viljelijöiden kanssa hyvissä ajoin toimenpiteitä, joiden vaikutuksia voitaisiin seurata vuoden 2015 alusta lähtien laajemmassa LOHKO-hankkeessa. Lisäksi tavoitteena oli taata pitkäaikaisten vedenlaadun mittausten jatkuvuus syksyn 2014 aikana ja myös tuottaa vedenlaadusta vertailuaineistoa ennen uusia toimenpiteitä. 2 Hankkeen toteutus AINEISTO-hankkeen toteuttivat Susanna Kaasinen ja Irmeli Ahtela Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Pasi Valkama ja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä. Työ tehtiin yhteistyössä tutkimusalueen viljelijöiden sekä LOHKO-hanketta valmistelevan työryhmän kanssa. Laurinojan ja salaojakohteen viljelijät osallistuivat hankkeen kumpaankin tapaamiseen ja olivat kiinnostuneita aiheesta. Heiltä saatiin hyviä ideoita hankkeen käytännön toteutukseen ja heidän osallistumisensa on tärkeää myös jatkossa Viljelyaineistojen keruu Viljelyaineistoa kerättiin hankkeen kohdealueiden viljelijöiltä Lepsämäjoen yläosan ja Laurinojan valumaalueilta. Lepsämänjoen valuma-alueelta tietoa kerättiin 10 viljelijältä, joiden viljelypinta-ala vastaa noin 65 % valuma-alueen pinta-alasta. Viljelijöiltä pyydettiin tietoa kohdealueen lannoituksesta, muokkauksesta, P- luvusta, maalajista, multavuudesta ja kasvipeitteisyydestä vuosilta Tietoja kerättiin tilakäyntien ja puhelinhaastatteluiden avulla sekä sähköisesti. Viljelytietojen etsiminen tietyltä alueelta vaatii viljelijöiltä vaivannäköä ja vie aikaa. Noin puolet viljelyaineistosta saatiin kerättyä hankkeen aikana ja loput tiedot viljelijät ovat luvanneet toimittaa mahdollisimman pian Viljelytoimenpiteiden suunnittelu Vuoden 2015 viljelytoimenpiteitä suunniteltiin yhdessä Laurinojan valuma-alueen ja Espoon salaojakohteen viljelijöiden kanssa. Laurin pelto-ojan valuma-alueen viljelijöille tehtiin suunnitelma rakennekalkituksesta, jonka vaikutuksia fosforin huuhtoutumiseen seurataaan LOHKO-hankkeessa. Rakennekalkituksella voidaan savimailla parantaa maan rakennetta ja vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta. Menetelmän käyttö on Suomessa toistaiseksi vasta kokeiluasteella. Uudellamaalla sitä on kokeiltu Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) - hankkeessa yhdellä tilalla vuonna Rakennekalkituksesta on saatu lupaavia tuloksia Ruotsissa, jossa se monivuotisessa kokeessa vähensi fosforin huuhtoutumista jopa 50 % (Ulén ja Etana 2014). Suunnitelmasta tehtiin kaksi eri versiota. Laurinojan valuma-alueen pelloilta osa on luomuviljelyssä (20 ha) ja osa tavanomaisessa (30 ha). Suunnitelmat tehtiin sekä koko alalle (50 ha) että tavanomaisesti viljellylle 3

4 alalle (30 ha). Suunnitelmiin kerättiin tietoa koejärjestelyistä sekä toimenpiteen kustannuksista. Hintoja ja levitysmääriä kysyttiin kahdelta eri toimittajalta, Nordkalkilta ja Tyynelän maanparannukselta. Tyynelän maanparannuksen myymä kalkki ei sovellu luomuviljelyyn, mutta Nordkalkin rakennekalkin osalta asia on vielä epäselvä. Rakennekalkin soveltuvuutta luomuun selvitetään vielä, kun rahoituksen hakeminen tulee ajankohtaiseksi vuonna Rakennekalkin levitys on tarkoitus rahoittaa maaseudun kehittämisohjelman hanketuella Vedenlaadun seuranta AINEISTO-hankkeessa vedenlaatua seurattiin syksyllä 2014 automaattimittareilla kahdessa kohteessa: Laurin pelto-ojassa ja Röylän salaojissa. Kohteissa mitattiin veden virtaamaa, sameutta, nitraattitypen pitoisuutta ja lämpötilaa tunnin välein. Mittaustulokset olivat avoimesti nähtävillä Luodedatan internetsivuilla. Automaattiseurannan kalibroimiseksi ja seurannan ulottumattomissa olevien muuttujien mittaamiseksi kohteissa otettiin myös vesinäytteitä. Tähän loppuraporttiin on sisällytetty Aineistohankkeen ulkopuolelta myös lyhyt kooste Lepsämänjoen pitkän vedenlaatuaikasarjan tuloksista. Tulokset toimivat pohjana LOHKO-hankkeessa tällä mittauskohteella aloitettavalle seurannalle. Lepsämänjoen vedenlaadun mittausta on rahoitettu usean eri maataloushankkeen, mm Humaus-hankkeen, rahoilla Lepsämänjoki Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella (23 km 2 ) on mitattu veden laatua ja määrää jatkuvatoimisesti vuodesta 2006 alkaen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen eri maataloushankkeiden puitteissa. Mittaukset ovat antaneet tärkeää tietoa maatalousvaltaisen valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostumisesta. Anturit ovat toimineet kohteessa hyvin ympärivuotisesti. Tärkeimpinä tuloksina toimintavarmuuden lisäksi voidaan pitää tällaisella savivaltaisella valuma-alueella veden sameuden ja kiintoainepitoisuuden sekä sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä havaittua voimakasta korrelaatiota, joka mahdollistaa antureilla mitatun sameusdatan muuttamisen tiheän mittausvälin kiintoaine- ja fosforipitoisuussarjaksi. Keskimäärin 80 % fosforista kulkeutuu joessa kiintoaineeseen sitoutuneena. Suurin osa typpikuormasta Lepsämänjoessa taas muodostuu liuenneessa muodossa esiintyvänä nitraattityppenä. Nitraattityppeä antureilla voidaan mitata suoraan. Ravinnekuorma muodostuu Lepsämänjoessa hyvin nopeina lyhytaikaisina kuormituspiikkeinä. Fosfori- ja kiintoainekuormituksen kannalta kriittisiä tilanteita ovat keväinen lumen sulamisesta syntyvä valunta, voimakkaiden syyssateiden synnyttämä valunta sekä leudot ja sateiset, vähälumiset talviolosuhteet, jolloin pelloilla syntyy eroosiota aiheuttavaa pintavaluntaa. Typpikuormituksen osalta merkitystä on myös kasvukaudella ja satotasolla sekä keväisin kylvölannoituksena pelloille levitetyn typpilannoituksen määrällä. Useana keväänä kylvöajankohdan jälkeen osuneiden vesisateiden jälkeen joesta on mitattu hyvin korkeita nitraattitypen pitoisuuksia. Nitraattitypen alkuperän on tällöin oletettu olevan kylvölannoitteissa. Myös syksyllä heikon satokauden jälkeen alkaneiden sateiden aikana typpeä on saattanut huuhtoutua suuria määriä. Jos syksy on lämmin, jatkuu typen mineralisaatio pitkään lisäten huuhtoutumisriskiä, ja lisäksi kasvien käyttämättä jäänyt typpi lisää huuhtoumaa. Jos syksy on vähäsateinen, saattaa valtaosa edellisvuonna maahan kertyneestä typestä huuhtoutua vasta seuraavan kevään aikana lumen sulamisen yhteydessä. Tällöin myös roudalla tai erityisesti sen puutteella on merkitystä. Savivaltaisilla valuma-alueilla, joilla tasaiset viljelykseen kelpaavat alueet on otettu viljelykäyttöön, muodostaa eroosio merkittävän tekijän fosforihuuhtoumasta. Kun pellon pinta kasvukauden ulkopuolella maanmuokkauksen jäljiltä jää paljaaksi, pääsee pinta- tai salaojavaluntana vesistöön virtaava vesi kuluttamaan ja kuljettamaan hyvin hienoja savihiukkasia eteenpäin aina vesistöihin asti. Savihiukkasten 4

5 välisten koheesiovoimien takia niiden liikkeelle lähtöön tarvitaan suurempi energiamäärä kuin niiden liikkeellä pysymiseen vaaditaan. Tästä syystä vesiensuojelumenetelmillä, joilla yritetään pysäyttää jo virtaavan veden mukaan lähteneet savihiukkaset, ovat tehottomia. Siten kaikki toimenpiteet joilla maaaines voidaan pitää pelloilla, ovat vesiensuojelullisesti paljon tehokkaampia. Lepsämänjoen yläosan valumaalueella näistä menetelmistä on varsin ansiokkaasti ollut käytössä talviaikainen kasvipeitteisyys, jonka osuus peltopinta-alasta on lisääntynyt vuosien välisenä aikana huomattavasti (38 % 71 %). Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Lepsämänjoella tekemissä tutkimuksissa on verrattu olosuhteiltaan toisiaan vastaavien leutojen talvien ( ja ) aikaisia fosforikuormia. Tuloksissa on havaittu näillä kasvukauden ulkopuolisilla jaksoilla (joulukuusta huhtikuun loppuun) valunnan ja fosforipitoisuuden suhteessa tapahtuneen muutoksen, jonka on oletettu johtuvan juurikin kasvipeitteisyyden eroosiota estävästä vaikutuksesta. Siten Lepsämänjoen yläosan valuma-alueen fosforihuuhtouman on todettu vähentyneen peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääntymisen johdosta noin kolmanneksella. Muutos on siis saatu aikaan alueen viljelijöiden panostaessa talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen ja sitä kautta tapahtuneeseen pelloilta pois virtaavan veden fosforipitoisuuden merkittävään pienenemiseen Laurin pelto-oja Laurin pelto-ojan valuma-alue Vihdissä on 1,24 km 2 ja ojan vedenlaatua ja määrää on mitattu Ravinnehuuhtoumien hallinta-hankkeessa (RaHa) jatkuvatoimisesti keväisin ja syksyisin vuosina Anturit asennettiin pelto-ojaan , ja mittauksia jatkettiin tammikuun 7. Päivään 2015 asti. Vesinäytteitä otettiin viisi kertaa anturidatan kalibrointia varten ja tuottamaan tietoa muuttujista, joita ei antureilla voida mitata. Aikaisemmin RaHa-hankkeessa, erityisesti syksyllä 2013, havaittu ongelma nitraattitypen mittaamisessa pyrittiin välttämään asentamalla Scan-anturista 1 mm kyvetillä varustettu versio. Syksyllä 2013 ojan sameudet olivat pitkäaikaisesti niin suuria, että 5 mm kyvetillä varustettu anturi ei kyennyt mittaamaan nitraattityppipitoisuutta. Lyhyemmällä kyvetillä nitraattitypen mittaaminen hyvin sameassa vedessä on mahdollista. Koska 1 mm:n kyvetillä taas sameuden mittaaminen sameusarvojen ollessa pieniä, on epätarkkaa, päätettiin sameutta mitata myös YSI:n anturilla, joka mittaa sameuden tarkasti aina NTU:iin asti. Näin anturikokoonpano trimmattiin aiempina vuosina kertyneiden kokemusten perusteella toimivaksi vaativissakin olosuhteissa, joita kyseisessä mittauskohteessa saattaa olla odotettavissa. Kuva 1. Laurinojassa mitattiin Scanin anturilla (vasemmalla) sameutta ja nitraattitypen pitoisuutta ja YSI:n anturilla (oikealla) sameutta. 5

6 Kuva 2. Laurinojan sameus Scanin ja YSI:n antureilla mitattuna. Aiemmissa tutkimuksissa YSI:n mittaaman sameuden on todettu korreloivan erittäin hyvin laboratoriossa mitattavan sameuden kanssa. Vastaava todettiin myös Laurinojan syksyn 2014 mittausjaksolla (R 2 =0,99, n=5). Scanin mittaama sameus päätettiin kalibroida YSI:n sameutta vastaan (R 2 =0,9, n=1843). Scanin ja YSI:n huippusameudet poikkesivat toisistaan jonkin verran, mutta YSI:n sameudessa oli vähemmän hajontaa erityisesti sameusarvoilla < 100 FTU. YSI:n sameus kalibroitiin mittausjakson aikana laboratoriossa määritettyä kiintoainepitoisuutta ja kokonaisfosforipitoisuutta vastaan (SS[mg/l]= Tur[NTU]0,8+8,4 ja TP[µg/l]= Tur[NTU]1,06+38,3). Muodostettujen lineaaristen regressioyhtälöiden avulla sameusdata kalibroitiin tunnittaiseksi kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudeksi. Tunnin aikana kulkeutunut kuorma (kg/h) laskettiin kertomalla pitoisuus mittaushetken virtaamalla ja edelleen koko mittausjakson aikainen kuorma laskettiin näiden tunnittaisten kuormien summana. Scanilla mitattu nitraattityppipitoisuus kalibroitiin laboratoriossa vesinäytteistä analysoituja nitraattitypen ja nitriittitypen pitoisuuksien summaa vastaan (R 2 =0,95, n=5). Näin saatua pitoisuusdataa käytettiin mittausjakson aikaisen nitraattityppikuorman laskentaan vastaavasti kuin SS ja TP kuorman kohdalla. Laurinojan kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hetkellisesti korkeiksi sateiden ja lumen sulamisen aiheuttamien valuntapiikkien yhteydessä (kuva 3). Virtaamat olivat mittausjakson alkupuolella pieniä ja korkein virtaama (220 l/s) mitattiin vasta tammikuun 2015 alussa kun voimakas lauhtuminen ja vesisade sulattivat kaiken joulun alla sataneen lumen hyvin nopeasti. Aiempien mittausjaksojen huippulukemista (2013 kevät 680 l/s) jäätiin kuitenkin noin kolmasosaan. 6

7 Kuva 3. Laurinojan virtaama ja kokonaisfosforipitoisuus syksyllä Myös nitraattitypen pitoisuudet nousivat sateiden aiheuttamien valuntatapahtumien yhteydessä (kuva 4). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat aiempien syksyjen huippupitoisuuksiin (21,6 mg/l syksyllä 2011) verrattuna pieniä. Kuva 4. Nitraattitypen pitoisuudet vaihtelivat virtaaman muutosten yhteydessä Syksyn 2014 mittausjakso oli joulukuun puoleen väliin mennessä hyvin kuiva. Joulun alla ilma viileni ja sateet muuttuivat lumisateeksi. Maahan kertynyt lumikerros suli nopeasti vesisateen yhteydessä tammikuun alkupäivinä aiheuttaen mittausjakson korkeimman virtaama- ja kuormitushuipun. Sademäärä oli noin kolmasosan (35 mm) viime syksyn (101 mm) sademäärästä. Vaisalan sääasema ei havaitse lumisadetta, joten todellinen sademäärä mittausjaksolla on korkeampi. Kokonaisuudessaan vuoden 2014 aikaiset ravinnekuormat jäivät vähäisen valunnan takia pieniksi (taulukko 1). 7

8 Taulukko 1. RaHa-hankkeessa mitatut Laurinojan ja Nuuksion metsäpuron ravinne- ja kiintoainekuormat kevään ja syksyn mittausjaksoilla täydennettynä Aineisto-hankkeessa Laurinojassa syksyllä 2014 tehdyillä mittaustuloksilla. Mittausjakso Nitraattityppikuorma pelto/ Fosforikuorma pelto/ Kiintoainekuorma pelto/ valunta (kg/ha) metsä (kg/ha) metsä (kg/ha) metsä (mm) pelto metsä pelto metsä pelto metsä pelto metsä kevät ,7 0,7 13,7 0,29 0,07 3, , syksy ,5 0,6 12,3 0,23 0,04 6, , kevät ,6 0,4 12,1 0,35 0,08 4, , syksy ,1 1,0 5,1 0,47 0,06 8, , kevät ,8 1,0 6,0 0,44 0,12 3, , syksy 2013 >1,2 0,2 ~6,0 0,57 0,04 16, , kevät ,2 0,2 6,0 0,10 0,03 3, , syksy ,3-0, mittausjakso (päivää) Valunnan ja kokonaisfosforikuorman välinen suhde Laurinojalla on pääasiassa lineaarinen (kuva 5). Poikkeuksen muodostaa syksy 2013, jolloin voimakkaat sateet huuhtoivat vastakynnetyiltä pellolta merkittäviä määriä kiintoainetta ja sen mukana fosforia. Aineisto-hankkeen mittausjakson fosforikuorma vastasi suurin piirtein syksyn 2011 tilannetta. Kuva 5. Valunnan ja kokonaisfosforikuorman suhde Laurinojalla. Aineisto-hankkeen mittausjakso on merkitty kuvaajaan punaisella. 8

9 Taulukko 2. Laurinojasta syksyllä 2014 otetuista vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut tulokset, tulosten keskiarvo sekä vertailuna keskiarvo pvm klo sameus kiint Npc kiint CF/C sähkönjoht ph COD Mn N tot NO2+NO3-N P tot liuktp PO4-P DOC FNU mg/l mg/l μs/cm mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l : ,5 13 0,98 0, : ,4 17 3,7 2, : ,4 23 3,3 1, : ,0 20 3,7 2, , : ,6 8,2 1,6 1, ,5 keskiarvo ,4 16 2,7 1, keskiarvo ,0 17 5,0 3, Laurinojan vesinäytteillä saavutettiin anturidatan kalibroinnin kannalta hyvä pitoisuusalue (taulukko 2). Aivan korkeimpiin pitoisuushuippuihin näytteenotto ei osunut, huippujen lyhytaikaisuuden takia. Sähkönjohtavuuden keskiarvo oli korkeampi kuin vertailujaksolla Sähkönjohtavuus tyypillisesti laskee virtaaman noustessa syntyvän laimenemisen seurauksena. Koska virtaamat yleisesti ottaen olivat syksyllä 2014 näytteenottotilanteissa pieniä, näkyy se myös konsentroitumisesta johtuvan sähkönjohtavuuden korkeampana arvona. Aikaisemmissa mittauksissa ph:n on todettu olevan syksyn mittausjaksoilla korkeampi kuin keväisin. Sadevesi laskee ph:ta ja täten sateiden vähäisyyden voidaan olettaa vaikuttavan myös ph-arvoon. Liuenneen kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat vertailujaksoa pienempiä Röylän salaojat Uusimpana hankkeen tutkimusalueena oli neljä suunnilleen samankokoista vierekkäistä sarkaa (noin 0,5 ha/sarka) Espoossa sijaitsevassa salaojakohteessa. Pelto on salaojitettu sarkojen keskeltä niin, että salaojavedet purkautuvat purkuputkea pitkin sarkojen eteläpuolella sijaitsevaan ojaan (kuva 6). Kyseessä ovat valuma-alueen ylimmät pellot. 9

10 Kuva 6. Ilmakuva vierekkäisistä saroista, joilla toteutettiin automaattinen salaojaveden laadun ja määrän seuranta. Saroista kaksi oli muokattu syksyllä (sarka 2 ja 4) ja kaksi oli nurmipeitteisiä (sarka 1 ja 3). Salaojavesien mittauksessa testattiin Luode Consulting Oy:n kehittämää mittalaitteistoa. Koeluontoiselta kuukauden mittausjaksolta saatiin paljon hyödyllisiä kokemuksia mittausten kehittämisestä jatkoa ajatellen. Virtaama saatiin mitattua kolmesta salaojaputkesta (kuva 8). Sarka 2 vuoti ohi maahan unohtuneesta vanhasta betoniputkesta, jonka viljelijä lupasi tukkia ennen seuraavia mittauksia. Kaikki mitatut virtaamat olivat samaa suuruusluokkaa - maksimi hieman yli 2 dl/s - ja vaihtelivat suurin piirtein samassa tahdissa. 10

11 Kuva 7. Muokattu ja muokkaamaton sarka. 11

12 Kuva 8. Virtaaman mittaus onnistui kolmesta salaojaputkesta. Sameudet olivat selvästi odotettua suurempia (kuva 9). Kasvipeitteisillä lohkoilla käytiin tasolla 300 ja muokatuilla lohkoilla tasolla FTU. Saran 2 mittaustuloksiin tulee suhtautua kriittisesti, koska veden vaihtuvuus oli ohivuodon takia hidasta. Kuva 9. Sameudessa oli havaittavissa selviä eroja muokattujen (2 ja 4) sekä muokkaamattomien (1 ja 3) sarkojen välillä. Nitraattityppeä pystyttiin kunnolla mittaamaan vain kasvipeitteisiltä saroilta 1 ja 3 ja nekin vaativat pitkän 12 tunnin liukuvan keskiarvoistuksen (kuva 10). Muokatuilta pelloilta valuneen nitraattitypen mittausta haittasivat valumaveden voimakas sameus ja korkeat DOC-pitoisuudet. 12

13 Muokkaamattomien sarkojen 1 ja 3 välillä on tasoero, sillä pellon 3 pitoisuudet ovat lähes kaksinkertaisia. Kuva 10. Nitraattitypen pitoisuudet salaojavesissä. Saroilta 2 ja 4 nitraattitypen mittaus ei kunnolla onnistunut korkean sameuden ja DOC-pitoisuuden vuoksi, joten näiden tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella. Liukoisen orgaanisen hiilen osalta kasvipeitteisten ja muokattujen lohkojen välillä oli selvä tasoero (kuva 11). Muokatuilta lohkoilta valuvassa vedessä pitoisuudet ylittivät suurimman osan aikaa anturin saturaatioarvon. Vesinäytteistä mitatut DOC-pitoisuudet kuitenkin vahvistivat havaittua eroa (taulukko 3). Kuva 11. Liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet salaojavesissä. Salaojista otettiin myös vesinäytteitä neljä kertaa mittausjakson aikana. Lohkolta 2 ei saatu näytettä kahtena kertana valunnan ohittaessa mittausaseman vanhan betoniputken kautta. 13

14 Taulukko 3. Salaojavesistä otetuista vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut tulokset. Vihreällä on merkitty nurmipeitteiset ja oranssilla muokatut lohkot Pvm ja klo Sameus KA ph Sähkönjoht CODMn NH4-N NO2+3-N TN PO4-P liuk TP TP DOC labra (FNU) (mg/l) (µs/cm) (mg/l) (mg/l) labra (mg/l) (mg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) labra (mg/l) Lohko I : , ,027 0,39 2, Lohko II - LohkoIII : , ,028 0,16 2, Lohko IV : , ,088 4, Lohko I : , ,015 0,27 2, Lohko II : , ,058 5, LohkoIII : , ,022 0,065 2, Lohko IV : , ,07 3, Lohko I : , ,023 0,44 2, Lohko II - LohkoIII : , ,043 0,18 2, Lohko IV : , ,095 5, Lohko I : ,034 0,16 1, Lohko II - LohkoIII : ,033 0, Lohko IV : , ,067 1,8 5, Taulukkoon 3 on koottu kaikki salaojavesistä otetuista näytteistä analysoidut tulokset. Sameuden ja kiintoainepitoisuuden osalta tulokset vastasivat anturimittauksissa havaittua eroa. Muokatuilta lohkoilta mitattiin korkeampia sameuksia ja kiintoainepitoisuuksia kuin kasvipeitteisiltä lohkoilta. Muokatuilta lohkoilta huuhtoutuvista vesistä mitattiin myös korkeampia kemiallisen hapenkulutuksen, kokonais- ja nitraatti+nitriittitypen, kokonaisfosforin ja liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuuksia. Sähkönjohtavuus oli säännöllisesti hiukan muita korkeampi lohkolta I huuhtoutuvassa vedessä. Liuenneen fosfaattifosforin ja ph:n osalta eroja ei havaittu Maanäytteet Espoon salaojakohteelta otettiin myös maanäytteitä tulosten tulkinnan tueksi. Maanäytteiden tulokset osoittivat, että kohteen peltojen ravinnepitoisuudet ovat hyvin maltilliset (taulukko 1). Kasvipeitteisiltä lohkoilta näytteet otettiin kolmesta eri syvyydestä (0 5 cm, 0 20 cm ja cm) fosforin mahdollisen kerrostumisen selvittämiseksi ja muokatuilta kahdesta (0-20 cm ja cm). Näytteet koostuivat seitsemästä osanäytteestä. 14

15 Taulukko 1. Lohkoilta otetuista maanäytteistä analysoidut viljavuusfosforin ja liukoisen typen pitoisuudet. LOHKO 1/1 LOHKO 1/2 LOHKO 2/1 LOHKO 2/2 P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P 0-5 cm 4 3,8 3,2 3,1 P 0-20 cm 3,6 4,4 2,5 2,3 2 < 3 2,5 1,8 P cm 1,9 < 3 < 1,5 < 3 < 1,5 < 3 1,5 2,5 LOHKO 3/1 LOHKO 3/2 LOHKO 4/1 LOHKO 4/2 P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P (mg/l) Liuk. N (mg/l) P 0-5 cm 2,7 2,4 1,7 < 3 P 0-20 cm 2,1 2,9 1,5 1,9 1,8 < 3 2,3 < 3 P cm < 1,5 < 3 < 1,5 < 3 < 1,5 < 3 < 1,5 < 3 Maanäytteistä analysoitiin myös vesiliukoisen fosforin pitoisuudet. Pitoisuuksien vaihteluväli oli 2,2 4,7 mg/l. 3 Yhteenveto ja jatkotoimet Tässä hankkeessa tehdyt automaattiset mittaukset vahvistavat ja tukevat käsitystä siitä, että ravinnehuuhtoumat pelloilta vesistöön tapahtuvat hyvin lyhytaikaisina pulsseina sade- ja sulantatapahtumien yhteydessä. Savivaltaiselta peltoalueelta fosfori huuhtoutuu pääasiassa kiintoaineeseen sitoutuneena ja siten eroosio on merkittävän näiden alueiden fosforihuuhtoumiin vaikuttavista tekijöistä. Kasvipeitteisyydellä on todettu olevan eroosiota ja fosforihuuhtoumia vähentävää vaikutusta tämän hankkeen pelto-ojan valuma-alueella. Vastaava on havaittu myös suuremmalla Lepsämänjoen valuma-alueella. Typen huuhtouma tapahtuu suurimmaksi osaksi liuenneen nitraattitypen muodossa ja sen huuhtoumaan on todettu peltojen lannoituksella, peltoon sadonkorjuun jälkeen jäävän typen määrällä ja valunnalla olevan merkitystä. Hankkeen salaojamittauksissa saatiin viitteitä siitä, että pellon muokkaus vaikuttaa myös salaojien kautta tapahtuvaan kiintoaine- ja fosforihuuhtoumaan niitä lisäten. Vaikka muokkaus paransi hetkellisesti pellon vedenvarastointikykyä, ei tällä lyhytaikaisella ilmiöllä ollut vaikutusta kuormituksen kannalta, etenkin kun pitoisuudet muokatuilta peltolohkoilta olivat monikertaisia kasvipeitteiseen lohkoon nähden. Automaattisia mittalaitteita voidaan hyödyntää tutkimus- ja seurantakäytössä, jos mittauspaikan, mitattavien parametrien ja antureiden valinta tehdään huolella ja menetelmästä kokemusta omaavien henkilöiden toimesta. Olennaista on myös mittalaitteiden oikea asennus, riittävän tiivis huoltoväli ja mittareiden ja mittausaineiston oikea kalibrointi. Tässä hankkeessa jatkettiin mittausten kehittämistä ja kokeiltiin automaattiantureiden soveltuvuutta salaojavesien seurantaan hankkeeseen kehitettyjen mittausasemien avulla. Yleisesti automaattimittauksilla on todettu olevan mahdollista havaita valumaaluetasolla pelloilla tehtävien toimenpiteiden vaikutus veden laatuun. Perinteisin menetelmin yksittäisillä vesinäytteillä mitattuna vesiensuojelutoimenpiteiden tuoma ravinnekuormien vähenemä hukkuu kuormituslaskennan suureen epävarmuuteen. Koska vedenlaadun ja määrän vaihtelu pienillä valumaalueilla on hyvin nopeaa, vesinäytteillä harvoin osutaan korkeimpiin kuormitushuippuihin ja tästä syystä saadaan todennäköisemmin liian pieniä kuormitusarvioita. 15

16 AINEISTO-hankkeessa saavutettiin seuraavat tulokset, joita voidaan hyödyntää jatkohankkeessa. Kerättiin viljelytietoja Lepsämänjoen yläosan valuma-alueelta, jossa on mitattu joen vedenlaatua jatkuvatoimisesti automaattimittarilla vuodesta Viljelytietoja ja vedenlaatutietoja yhdistetään LOHKO-hankkeessa ravinnekuormitusmallinnuksen tarkentamiseksi. Jatkettiin automaattimittarilla vedenlaadun seurantaa Vihdin Laurinojalla, analysoitiin mittausten tulokset ja verrattiin niitä aiempien vuosien tuloksiin. Myös Laurinojan aineistoa hyödynnetään LOHKO-hankkeessa. Laurinojan valuma-alueelle laadittiin suunnitelma rakennekalkin levityksestä. Rakennekalkin vaikutuksia vedenlaatuun seurataan LOHKO-hankkeessa. Pilotoitiin salaojavesien vedenlaadun mittausta automaattimittarilla. Kokeilusta saatiin arvokasta kokemusta ja parannusehdotuksia LOHKO-hankkeessa tehtävää mittausta varten. Viljelijät olivat mukana aktiivisesti ja heidän kanssaan jatketaan yhteistyötä LOHKO-hankkeessa. Hankkeen kustannukset olivat ,39. Ympäristöministeriö rahoitti hankkeesta 60 % Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta ja Uudenmaan ELYkeskus 40 %. AINEISTO-hankkeen pohjalta MTK, Suomen ympäristökeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus ja Pyhäjärvi-instituutti aloittavat vuoden 2015 alussa LOHKO-hankkeen. Hankkeessa kehitetään lohkon ominaisuuspiirteet huomioivaa ravinnekuormitusmallia. 16

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki. Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan 1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla LOHKO II -hanke Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella, 28.11.2018 Lahti Airi Kulmala/MTK, Pasi Valkama/VHVSY, Inese Huttunen

Lisätiedot

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI seminaari, 24. Technopolis Kuopio Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisista mittauksista Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke) 1.1.2015-31.12.2016, Dnro YM103/481/2014

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke) 1.1.2015-31.12.2016, Dnro YM103/481/2014 Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke) 1.1.2015-31.12.2016, Dnro YM103/481/2014 1. väliraportti 1.1.2015-30.6.2015 1. Johdanto Viljelijän, neuvonnan

Lisätiedot

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen 1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TASO-mittausasemien kalibrointi

TASO-mittausasemien kalibrointi 3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta

Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 Pasi Valkama Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 1.2.2019 Laatija:

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU JULKAISU 110 4.10.2016 Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Kuva: A. Kulmala. Kuva: A. Kulmala. 2. väliraportti

Kuva: A. Kulmala. Kuva: A. Kulmala. 2. väliraportti Kuva: A. Kulmala Kuva: A. Kulmala 2. väliraportti 1.7.2015-31.12.2015 Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke), 1.1.2015-31.12.2016, Dnro YM103/481/2014

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014 Tarja Stenman, Tiina Siimekselä, Anneli Ylimartimo ja Samuli Lahtela Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Lisätiedot

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Tiivistelmä maksatushakemukseen Liite 1 Tiivistelmä maksatushakemukseen Projekti: Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa) Projektin toteuttaja: Suomen ympäristökeskus/seppo Hellsten Raportointikausi:

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot