Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi hankkeen lopputulokset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi hankkeen lopputulokset"

Anna Hovinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi hankkeen lopputulokset 1

2 Julkistustilaisuus 2

3 Hankkeen tausta ja tavoitteet 3

4 Asiakaslähtöisyyden puute Madis Tiik, lääkäri, tekniikan tohtori 4

5 Hoidon porrastuksen puute, päällekkäinen työ Kaija Holli, LT, Prof., Tampereen yliopiston rehtori 5

Preventiivisyys 2013 Francesco De Rubertis, Index Ventures Life Science team, Investment director Keynote-puheenvuorossa hän kuvasi Euroopassa meneillään olevia keskeisiä hankkeita ja niiden

6 Preventiivisyys 2013 Francesco De Rubertis, Index Ventures Life Science team, Investment director Keynote-puheenvuorossa hän kuvasi Euroopassa meneillään olevia keskeisiä hankkeita ja niiden taustoja, ja nosti esiin neljä isoa asiaa, jotka muuttavat terveydenhuollon tulevaisuutta. Nämä neljä olivat seuraavat: preventiivinen lääketiede etämonitorointi big data DNA-perustaiset hoitomenetelmät Hankkeemme sivuaa kolmea näistä 6

7 Hankkeen päätavoitteet Saada aikaan yhtenäinen, silmäterveyden peruspalvelujen geneerinen malli üvastaa em. haasteisiin Testata mallin toimivuutta prosessina eri hoitoketjuissa ükaihi, glaukooma, kuivasilmä, ikärappeuma, diabetes Arvioida optikon ja yhteistyökumppanien työn vaikuttavuutta ükerätä riittävä määrä dataa käytännön pilotissa 7

8 Hankkeen tekninen toteutus 8

9 Mitä hankkeessa tehtiin? Suunniteltiin yhtenäinen, silmäterveyden peruspalveluiden toimintamalli Testattiin suunnitellun mallin toimivuutta Mallin pohjalta selvitettiin optikon toiminnan vaikuttavuutta Tehtiin toimialalle teknologiasuositukset 9

10 Miten malli tehtiin? Lähtökohtana Optometrian Eettisen Neuvoston vuonna 2014 hyväksymä Hyvä optikon tutkimuskäytäntö-ohjeistus Kansainvälisten kokemusten läpikäynti Kotimaisten vastaavien mallien läpikäynti (Coxa) Ensimmäinen suunnitelma Palaute pilotointikumppaneilta Hienosäätö Kickoff-tapahtuma Pilotti syyskuu 2015 lokakuu

11 Miten pilotti toteutettiin? Pidettiin kick-off tapahtuma elokuussa 2015 üpelisäännöt üasiakasmateriaalit ügeneerinen malli ülähetekriteerit üdatan keruulomakkeet üdatan keruun malli Käytännön pilotti syyskuu 2015 lokakuu 2016 üjatkuva vuorovaikutus ja datan keruu liikkeiden kanssa ülisäohjeistusta tarvittaessa ütyökokoukset ja väliraportit toimialan sisällä Loppuraportti ja suositukset 11

12 Aineiston koko Pilotin aikana tietoa on kerätty seuraavasti: üoptikon epäilyjä 2116 kpl ülääkärin diagnooseja 1745 kpl 12

13 Teknologiasuositus Pilotoitiin uusia tietojärjestelmiä ja muita teknisiä ratkaisuja, joilla geneeristä mallia voidaan käytännössä toteuttaa ja ohjata Pilottikokemusten pohjalta tehtiin tiivis suositus teknologiastrategiaksi toimialalle 13

14 Projektiin osallistujat Instru optiikka Specsavers Silmäasema Joukko itsenäisiä liikkeitä Suomen Näköasiantuntijoista Medilaser Diacor Joukko itsenäisiä- tai liikkeiden silmälääkäreitä Akaasia Työterveys 14

15 Geneerinen prosessi 15

16 Geneerinen prosessi 16

17 Tuloksia 17

18 Datan keruun malli - vaikuttavuus Optikon epäily Lääkärin diagnoosi H00-H06 LUOM. / KYYNELEL. / SILMÄKUOP.SAIR. H10-H13 SIDEKALVON SAIR. H15-H22 SCLERA / CORNEA / IIRIS SAIR. H19.3 H25-H28 MYKIÖN SAIRAUDET H25.1 H30-H35 SUONISKALVON / VERKKOKALVON SAIR. H43.1 H36 DIABETES H40-H42 GLAUKOOMA H40.13 H43-H45 LASIAISEN JA SILMÄMUNAN SAIR. H46-H48 NÄKÖHERMON / NÄKÖRADASTON SAIR. H49-H52 SILMÄLIIK. HÄIR & TAITTOVIRHE H53-H54 NÄKÖHÄIRIÖT JA SOKEUS H55-H59 MUUT SILMÄN / APUELINTEN SAIR. Hankkeessa vain anonymisoitua, tilastollista dataa 18

19 Päätulos koko aineistossa Optikon epäily osui oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään, osumatarkkuus oli 88,4 % (n = 1745, n = diagnoosien määrä). Jos katsotaan puolestaan sitä, kuinka monessa tapauksessa optikon epäily oli aiheellinen, eli epäily ei välttämättä osunut oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään, mutta lähettäminen jatkotutkimuksiin oli silmälääkärin mielestä perusteltua, osumatarkkuus oli 92,0 % (n=1323) Tässä jälkimmäisessä tapauksessa n on pienempi, koska optikon epäilyn aiheellisuutta ei saatu kerättyä alusta asti 19

20 Osaamisen kehittyminen Kolmen ensimmäisen keräyskuukauden aikana (loka-joulukuu 2015) optikon epäilyn osumatarkkuus oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään oli 81,3% (n=123) Silmälääkärin palautteen myötä kehitystä tapahtui selvästi, mikä näkyy koko otoksen tuloksessa 88,4 % 20

21 Lääkeaineoikeudet omaavien optikkojen ryhmä Lähtökohtaisesti optikkoryhmittyvät eivät ilmoittaneet, kenellä heidän optikoistaan on diagnostiset lääkeaineoikeudet Yksi ryhmittymä kuitenkin teki näin Jos poimii otoksen tämän ryhmittymän tekemistä epäilyistä, oli heidän tapauksessaan optikon epäilyn aiheellisuus 94,4 % (n=194). Epäilyn osumatarkkuus ICD10-pohjaisen ryhmäluokittelukoodin mukaisesti oli lähes yhtä hyvä. 21

22 Tautiryhmäkohtaisia poimintoja 22

23 Kaihi Kaihiepäilyjä H25-H28 oli aineistossa 578 kappaletta, joista oli diagnosoitu 503 kappaletta (87,0 %) Kaihiepäilyihin kohdistuvista kaikista diagnooseista 471 oli kaihidiagnooseja, eli oikeita kaihiepäilyjä oli noin 93,6 % (oikeita positiivisia, eli tässä tapauksessa oikein kaihia sairastaviksi lääkärin toimesta diagnosoitujen osuus kaikista niistä optikon tekemistä kaihiepäilyistä, jotka lääkäri oli diagnosoinut) 23

24 Glaukooma Glaukoomaepäilyjä H40-H42 oli aineistossa 309 kappaletta, joista oli diagnosoitu 253 kappaletta (81,8 %) Lääkärin tutkimista oli glaukoomadiagnooseja tai jatkotutkimuksiin lähetettyjä oikeita glaukoomaepäiltyjä 190 kappaletta (75,1 %) Vaikea tunnistettava myös lääkäreille 24

25 Muita tuloksia ja huomioita 25

26 Asiakastyytyväisyys N=64 18,8 % 1 (en lainkaan tyytyväinen) (hyvin tyytyväinen) 78,1 % 5 26

27 Silmäkirurgien palautetta kaihista Optikon lähete parempi kuin terveyskeskuslääkärin lähete Kaihi osataan todeta paremmin ja silmälaboratoriomittaukset (esim. silmänpohjakuvat) ymmärretään tarpeen vaatiessa ottaa valmiiksi Asiakasprosessi toimi piloteissa loistavasti Asiakkaat hyvin tyytyväisiä 27

28 Optikko-silmälääkäriyhteistyö Joissakin liikkeissä toimi todella esimerkillisesti Optikon ja silmälääkärin vastuut ja työnjako oli käytännössä hioutunut toimivaksi Porrastuksesta hyviä kokemuksia muutamalta aktiiviselta optikko silmälääkäri -työparilta Työnjako molemmille osapuolille mielekäs ja kannustava Mahdollinen malli on olemassa sille, miten toimivaa yhteistyötä voitaisiin laajentaa myös laajemmalle. 28

29 Muita kokemuksia Suuret asiakasvirrat pystytään käsittelemään 29

30 Kustannukset 30

31 Säästöpotentiaali Tautiryhmä Säästöpotentiaali/v Glaukooma 18 M Kaihi 18 M Diabetes 4,5 M Kuivasilmäisyys 1,8 M 31

32 Keskeiset suositukset 32

33 Keskeiset johtopäätökset Optikon osaamisen parempi hyödyntäminen silmäterveyden palveluissa on sekä asiakkaan että yhteiskunnan kannalta perusteltua, ja tätä kehityskulkua pitäisi viedä eteenpäin. Samanaikaisesti tulee kehittää optikon ja silmälääkärin yhteistyötä ja työnjakoa Kaihi voisi olla ensimmäinen konkreettinen palvelu, jonka hoitoketjua kannattaisi alkaa kehittää tämän hankkeen tulosten pohjalta Palvelujen hyvä saatavuus optikkoliikkeiden kautta on suuri vahvuus, ja tätä vahvuutta kannattaisi enemmän käyttää hyväksi terveydenhuollon järjestelmässä Silmäterveydenhuollon peruspalveluiden kustannustehokkuutta yhteiskunnan kannalta on mahdollista parantaa, jos tämän hankkeen tuloksia aletaan laajemmin soveltaa käytäntöön 33

34 Mitä seuraavaksi? Sote tulee! Olisi hyödyllistä tehdä geneerisen toimintamallin toteuttaminen/laaja aluepilotti Suomessa Osana tätä kannattaisi tehdä tautiepäilykohtaisten palvelumallien sertifiointi ja auditointi => Toimivat palveluketjut ja työnjako optikon ja silmälääkärin välille Generisen mallin hyödyt järjestelmällisemmin käyttöön (asiakas, kansantalous) Soten yhteydessä palvelujen sertifiointi lienee edessä joka tapauksessa 34

35 Teknologiasuositus kehittymisen painopisteitä sote alkaa 2019 asteittain liiketoiminnan digitalisointi kaikilla liiketoiminnan ja terveydenhuollon toimialoilla kasvaa, niin myös optisella ja silmäterveyden alalla markkinoille syntyy uuden tyyppisiä palveluketjuja, joissa toimijat toimivat yhteen uudenlaisilla tavoilla (esim. optikkoliike silmäkirurginen sairaala) syntyy tarvetta uudenlaiseen tekemisen tapaan ja työnjakoon eri ammattiryhmien välillä erityisesti optikko ja silmälääkäri minkä täytyy mahdollistaa joustava tietojenvaihto, esimerkiksi etäkonsultaatio on demand tai reaaliaikaisesti tulee asteittain uutta ict-teknologiaa, joka mahdollistaa mm. helpommin ylläpidettävät ja käytettävät palvelut (esim. pilvi-, mobiili-, etäpalvelut) tulee asteittain uutta toimialan sisältöön liittyvää teknologiaa, joka mahdollistaa paremman prosessitehokkuuden (esim. silmäpohjakuvien automaattinen analysointi) 35

36 Teknologiasuositus - pääsisältö Tiiviit suositukset toimialalle arvioida teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa Suosituksia voidaan käyttää hyväksi oman liiketoiminnan digitalisoinnissa ja uuden teknologian soveltamisessa Määritetty keskeisiä yhteistyökumppaneita koskeviin rajapintoihin liittyvät ylätason teknologiasuositukset Testattu niihin pohjautuvia esimerkkiratkaisuja, esim 36

37 Muutama subjektiivinen huomio Oikea aikaikkuna Geneerisen mallin yhteinen kansallinen potentiaali Liikkeiden toiminnassa ja optikkojen aktiivisuudessa melko isoja eroja => sertifiointi (erityisesti suhteessa tulevaan soteen)? Paljon hauskoja hetkiä kuluttajien luovuudesta J 37

Samankaltaiset tiedostot

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry Tekes-hanke LOPPURAPORTTI 1.11.2016 Ossi Numminen Kimmo Wuotila 1(46) Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 SUUNNITELMA JA TOTEUTUS... 4 2.1.1 Osatehtävä 1 geneerinen