Metrologia osa huippu-urheilua. Akkreditointi varmistaa dopingnäytteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metrologia osa huippu-urheilua. Akkreditointi varmistaa dopingnäytteet"

Transkriptio

1 M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I Metrologia osa huippu-urheilua Akkreditointi varmistaa dopingnäytteet 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Sisältö Pääkirjoitus... 3 MIKESin toimintavuosi Metrologia oleellinen osa huippu-urheilua...8 CMC-tietokanta Akkreditointi varmistaa dopingnäytteet...12 PTU-laitteisto mittaa kolmea suuretta samanaikaisesti...14 Tapio Ehder siirtyi ansaitulle eläkkeelle...15 Metrologiapäivät MIKESissä...16 Ajankohtaisia tapahtumia Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt Päätoimittaja: Milla Kaukonen Toimitus: Milla Kaukonen / MIKES Irja Nurmi-Rättö / COCO Viestintä Oy Taitto: Ilkka Nikkinen Paino: Multiprint Oy Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: Fax: MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 Pääkirjoitus Ei kisoja ilman mittauksia KANSAINVÄLINEN metrisopimus allekirjoitettiin 20. toukokuuta 133 vuotta sitten. Vuosipäivän kunniaksi kansainvälisen mitta- ja painotoimiston BIPMn johtaja Andrew Wallard on ottanut tavaksi antaa teemajulistuksia kaikille maailman metrologeille ja metrologian ystäville. Viime vuonna teemana olivat mittaukset ja ympäristö. Kuluvan Olympiavuoden kunniaksi aiheeksi on valittu mittaukset urheilussa, teemana ei kisoja ilman mittauksia. Luotettava mittaaminen on kilpaurheilun ydintä; kaikki sijat jaetaan mittaustulosten perusteella. Tuloksen on olosuhteista riippumatta tultava nopeasti ja oltava kerralla oikea, väärään mittaamiseen ei ole varaa. Kultamitaleita voitetaan ja hävitään jopa millimetrien ja sekuntien osilla. Mieto hävisi aikoinaan kultamitalin yhdellä sadasosalla, ja formulakisoissa taistellaan sekunnin tuhannesosista. Urheilijoiden asettaminen oikeaan järjestykseen edellyttää hyvää tarkkuutta ja mittausepävarmuuden hallitsemista. Kilpailu on äärimmäisen kovaa, joten tuloksia yritetään parantaa myös laittomilla keinoilla. Tämän takia urheiluun liittyy myös paljon valvontaa, jolla varmistetaan tulosten oikeudenmukaisuus ja turvataan urheilijoiden terveyttä. Dopinganalytiikka on valvonnan ja laittomien menetelmien kehittäjien jatkuvaa kilpajuoksua. Urheilussa mitataan kaikkia suureita. Tässä lehdessä kerromme niistä muutaman esimerkin. Mittausmenetelmät ovat automatisoituneet ja tarkentuneet: mittanauhat ovat vaihtuneet tarkempiin elektro-optisiin takymetreihin, käsikellot sähköiseen ajanottoon, dopinganalytiikka automatisoitunut jne. Takymetrimittausta käytettiin ensimmäistä kertaa maailmassa Helsingin yleisurheilun MMkisoissa Tällä hetkellä suomalaisten käyttöön ottamat takymetrimittaukset ovat vakiintuneet urheilussa virallisiksi mittausmenetelmiksi. Myös suomalainen dopinganalytiikka on maailman huippuluokkaa. Metrologiapäivän kunniaksi MIKES avaa ovensa kaikille mittausten luotettavuuden varmistamisesta kiinnostuneille. Avoimien ovien aikana on mahdollisuus tutustua MIKESin toimintaan ja myös urheiluun liittyviin mittauksiin. Metrologian vuosipäivänä tullaan tulevaisuudessa järjestämään erilaisia seminaareja ja metrologiatapahtumia. Myös mittausten luotettavuutta edistävä kansainvälinen akkreditointi on aloittanut vuosipäivän vieton. Tänä vuonna 9.6. pidetään yhteistyökumppaneille tarkoitettu seminaari ja samalla juhlitaan MIKESin 17. syntymäpäivää. Kerromme lehden sivuilla myös viime vuoden toiminnastamme. Vuosi oli monella mittarilla mitattuna hyvä vuosi. Suomalainen metrologiatutkimus menestyi loistavasti eurooppalaisissa metrologiaohjelman hankehauissa. Samoin verkostoituminen ja alueellinen yhteistyö kehittyivät tavoitteiden mukaisesti, josta on esimerkkinä Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa tehty kumppanuussopimus. Yhteistyöllä mittaustiede nostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi osaamisalueeksi. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2007 MIKESin toimintavuosi 2007 MIKESin toinen täysi toimintavuosi uudessa talossa Otaniemessä täyttyi. Tarkkojen mittauksien talon toiminnasta ja fyysisestä ilmeestä, esim. Suomen ajasta talon seinässä, tuli luonteva osa Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöä. Itse MIKES-talo on osoittautunut yhdeksi parhaimmin teknisesti toimivista metrologian tutkimuslaboratoriokokonaisuuksista koko maailmassa. Sitä on käyty lähes päivittäin ihailemassa ja ihmettelemässä sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimus- ja yhteistyökumppaneiden voimin. Talon seinien sisällä on muodostettu uusia kumppanuuksia lukuisissa kokouksissa, seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, sekä käynnistetty tutkimushankkeita mm. MIKESin järjestämien kansainvälisten yhteistyökokouksien tuloksena. Toiminnan kehittäminen linjattiin KTM:n vahvistaman teknologia- ja innovaatiopolitiikan mukaisesti hallitusohjelman ja kansallisen teknologiapolitiikan aihealueisiin. Kehitystoiminnan tuloksena MIKESin alueellinen, kansallinen ja myös kansainvälinen yhteistyö saivat uudenlaista ulottuvuutta. Kajaanissa toimivan Measurepoliksen mittaustekniikan osaamiskeskuksen kanssa solmittu yhteistyö tuki alueellista osaamista ja samalla valmistui perusta kansallisen toimintaverkoston rakentamiseksi. Metrologian neuvottelukunnan toimintakausi aloitettiin uudistamalla jaostojen ja työryhmien toiminta tukemaan kansallista verkottumista ja metrologian sovellutuksien käyttöönottoa. Ympäristömonitorointi ja ympäristömittausten luotettavuus ja pätevyys valikoitui teknologiapolitiikan aihealueista yhdeksi kärkihankkeista. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä osallistuttiin laajaan EMRPohjelmaan, jossa metrologian osaamista viedään tieteen eri aloille Toimintaa kehitettiin edelleen kohti asiakasratkaisuja. Asiantuntijapalveluiden tarjontaa tuotiin näkyvästi esille. Keskeisenä päämääränä oli aktiivinen osallistuminen strategisten huippuosaamiskeskittymien ja alueellisten osaamiskeskusten klustereiden toimintaan, unohtamatta yksittäistä asiakasta eri elinkeinon ja julkisen hallinnon aloilla. Monipuolisena palveluntarjoajana MIKES vahvisti asemaansa sektoritutkimuslaitoksena. Uusi talo ja uudet työskentelyolot virtaviivaistivat tekemisen kokonaan uudelle tasolle lisäten ryhmien ja yksiköiden välistä vuorovaikutusta. Toisaalta uusien tavoitteiden ja mahdollisuuksien myötä työn määrä ja tehtävien haastavuus toivat esiin työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja, joihin yhdessä työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityishuomiota. Valtion hallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on osoittautumassa erittäin suureksi haasteeksi. Metrologiaan ja akkreditointiin liittyviä perustehtäviä kehitetään yleisen tuottavuusohjelman mukaisesti. Ohjelman sovittaminen uuden toimitalon mahdollistaman toiminnan kasvattamisen ja aivan uudenlaisten tutkimushankkeiden käynnistymisen kanssa vaatii vielä ratkaisuja. Uudet tutkimushankkeet lisäävät kuitenkin laboratorioiden käyttöastetta ja tuottavat paremman katteen erittäin korkeille vuokra- ja käyttökustannuksille. 4

5 Toimintavuosi 2007 MIKES-metrologia Esimerkkinä MIKES-metrologian tuloksellisesta yhteistyöstä Otaniemen tiedeja teknologiayhteisössä ovat VTT:n kvantroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa toteutettavat haasteelliset tutkimushankkeet, jotka ovat laajentumassa eurooppalaisiksi ERA-NET+ hankkeiksi. Kotimaassa yritysyhteistyö on laajentunut tunnettuutemme lisääntymisen myötä. Kalibrointitoiminnan osalta toimintavolyymi on jonkin verran kasvanut mm. ulkomaisten toimeksiantojen osalta. Koulutustoiminnan tarjontaa on lisätty, sekä yrityskohtaisia räätälöityjä kursseja että avoimia seminaareja. MIKES-metrologia osallistui kansainväliseen EUROMETin ja CIPM:n toimintaan aktiivisesti. Kokousten määrä on edelleen lisääntynyt. Tähän oli osasyy EUROMETin uudelleen organisointi EU- RAMET ev:ksi ja siihen liittyvät EU-komission kannusteet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Alkuvaiheessa vuonna 2007 muodostettiin 63 milj. hankekokonaisuus eurooppalaisten metrologiainstituuttien kesken. Strategisesti erinomaisesti ajoitettu EUROMETin sähkömetrologian työryhmien kokous kesäkuussa MIKESissä antoi hedelmälliset puitteet mainitun hankekokonaisuuden valmisteluun. MIKESin uusi toimitalo, Otaniemen tiedeyhteisö ja erityisesti osaamisen taso vakuuttivat kansainvälisen kokousväen. MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä sekä osuus Rahoitusrakenne Toimintamenomomentin määräraha vuonna 2007 oli 6,7 milj. euroa. Suomen Akatemia myönsi tutkimusmääkasvoivat edellisvuodesta. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus väheni edellisvuoden 16 %:sta 13 %:iin (kuva 1). FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditointi- ja arviointipalveluja tarjottiin kysynnän mukaan ja kaikki uudet hakemukset sekä nykyisten asiakkaiden esittämät laajennukset ja muutokset on käsitelty. Uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 9 kpl ja vuoden 2007 lopussa käsittelyssä oli 13 uutta hakemusta. Tämä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta labora- torioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Myös asiakaskunta kokee saavansa akkreditoinnista lisäarvoa toiminnalleen. Jatkuvasti kerättävän asiakaspalautteen taso on säilynyt korkeana keskiarvon ollessa v ,4 (max 5). Pätevyydenarvioinnin hyväksikäyttö on edelleen lisääntynyt myös lakisääteisellä sektorilla ja FINAS-akkreditointipalvelu on osallistunut kommenteillaan säädösvalmisteluun samoin kuin kahdenväliseen yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Uutena arviointialueena toteutettiin elintarviketurvallisuussertifioinnin akkreditointi käyttäen kansainvälisiä arviointivaatimuksia. Kliinisten laboratorioiden erityisstandardin mukaista akkreditointia sovellettiin ensimmäisen kerran patologian osa-alueen arviointiin. Laboratorioakkreditoinnin uuden standardiversion mukaiset arvioinnit toteutettiin Suomessa täsmällisesti kansainvälisesti sovitun implementointiaikataulun mukaisesti. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan. Se on mukana komiteoiden ja työryhmien kokouksissa ja kommentoi työn alla olevia asiakirjoja. FINAS on kommentoinut EU:n komission New Legislative Framework -asiakirjoja ja kehittämissuunnitelmia SOGSin ja EA:n kautta. FINAS on ollut aktiivinen mm. ilmoitettujen laitosten arviointimenettelyjen yhdenmukaistamiseen ja pätevyysalueen esitystapaan liittyvissä kysymyksissä. Akkreditointipalvelun edustajat osallistuivat viiteen EA:n vertaisarviointiin arviointiryhmän johtajina tai jäseninä. FINAS on myös valmistautunut omaan, vuoden 2008 keväällä toteutettavaan vertaisarviointiinsa laatujärjestelmää päivittämällä. FINAS-akkreditointipalvelun suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä väheni edellisvuodesta 2 % -yksikköä. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus kasvoi edellisvuodesta 2 %. 5

6 Toimintavuosi 2007 rärahan kirjausoikeutta 0,1 milj. euroa. Yhteensä talousarviorahoitusta oli käytettävissä 6,8 milj. euroa, mikä oli n. 10 % edellisvuotta vähemmän. Talousarviorahoitusta täydentää MIKESin maksullinen toiminta 2,4 milj. euroa ja yhteisrahoitteinen toiminta 0,143 milj. euroa. Tulevina vuosina yhteisrahoitteisen toiminnan osuuden lisäystarve korostuu. Toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 2,555 milj. euroa ja kasvoivat lähes 7 % edellisestä vuodesta. Tuotoista 94 % kertyi palveluiden myynnistä ja 6 % (v %) yhteistoiminnan tuotoista (taulukko 1). Maksullisen palvelutoiminnan tuotot vuonna 2007 olivat 2,410 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 2 % (taulukko 1, kuvat 3 ja 4). Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 2,4 % edellisen vuoden 9,009 milj. eurosta 9,226 milj. euroon. Kulujen kasvua pystyttiin hillitsemään osittain sen vuoksi, että uuden toimitalon käyttökustannukset tasaantuivat. mm. energian kulutuksen vähetessä (taulukko 1). Toimitilakulujen 2,592 milj. euron osuus kokonaiskuluista pysyi 28 %:n tasossa ja kasvua edellisvuoteen oli 1 %, vaikka tilavuokriin sisältyi lähes 2 %:n indeksikorotus. Kulujen kasvuun vaikuttivat merkittävimmin henkilöstökulut, joiden määrä oli 3,642 milj. euroa (3,307 milj. euroa v. 2006). Henkilöstökulujen määrä ja osuus kasvoivat edellisvuodesta. Niiden osuus oli 39 % kokonaiskuluista (37 % v. 2006) ja kasvu 10 %. Kasvuun vaikutti osaltaan vuoden 2007 palkkaratkaisu sekä henkilötyövuosimäärän kasvu. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli 88 %. Henkilöstöstä 32 % oli naisia, ja vuoden 2007 lopussa yli 45-vuotiaitten osuus henkilökunnasta oli 71 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2007 oli 12 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,9. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 35 % (33 % v. 2006). Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 89 % (85 % v. 2009, taulukko 2). Koulutusasteen nousu on seurausta uusien hankkeitten vaatimien osaajien rekrytoinneista. 6

7 Toimintavuosi 2007 Taulukko 1. MIKES numeroina vuoden 2007 lopussa Taulukko 3. Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12.) ja henkilötyövuodet vuosina Taulukko 2. Henkilöstön koulutusrakenne vuosina Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. - MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. - FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Teollisuuden ja kaupan kilpailukyky, viranomaisten toimintamahdollisuudet, sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ja turvallisuus paranevat mittausten laadun sekä alan toimijoiden pätevyyden lisääntyessä. Mittatekniikan keskus palvelee tässä tarkoituksessa koko elinkeinoelämää ja julkista hallintoa. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen 7

8 - 90-luvulla heitto- ja hyppylajeissa tulos pyöristettiin 2 sentin tarkkuudella, nyt lopputulos esitetään jo senttiin katkaistuna, Vesamatti Laakso kertoo takymetriä edeltäneiden mittauslaitteiden äärellä. Metrologia oleellinen osa huippu-urheilua Suomi on urheilukansaa. Siksi onkin luonnollista, että otamme myös urheilutulosten mittaamisen vakavasti. Mittausmenetelmien kehittäjinä ja pätevien urheilumittaajien maana olemme ansioituneet useiden kansainvälisten kisojen järjestäjinä. Tarkkuus- ja jäljitettävyysvaatimukset leimaavat niin kentillä kuin maanteilläkin tapahtuvaa mittausta, vaikka olosuhteet ja käytettävät menetelmät eroavat suuresti toisistaan. 8

9 Suomi yleisurheilumittauksen uranuurtaja Elektro-optisen mittausmenetelmän käyttö yleisurheilukilpailuissa oli suomalainen innovaatio, samoin kuin urheilumittaajille annettava koulutus. Tänä päivänä isojen yleisurheilukilpailujen yleisin ja tarkin mittausmenetelmä on elektro-optinen takymetrimittaus. Pienemmissä kisoissa toki mitataan vielä yleisesti tuloksia mittanauhalla. Vuoden 1971 yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä keihään, kiekon ja moukarin tulokset mitattiin elektro-optisesti ensi kertaa maailmassa. Takymetrien tulo markkinoille johti niiden yleistymiseen urheilumittauksissa ja ne olivat jo laajalti käytössä Helsingin seuraavissa arvokisoissa. - Yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1983 edellisten lisäksi myös pituushyppy ja kolmiloikka mitattiin samalla menetelmällä. Vuoden 1994 EMkisoissa myös seiväshypyssä riman korkeus tarkistettiin jo takymerimittauksella, maanmittausinsinööri Vesamatti Laakso Maanmittauslaitokselta muistelee. Vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoihin mennessä takymetrimittaukset olivat jo vakiinnuttaneet asemansa virallisena suurkisojen mittausmenetelmänä. Näissä kisoissa Laakso toimi kilpailun teknisenä johtajana. syystä urheilumittauksissa käytettävien takymetrien on oltava vähintään IAAF:n tarkkuusvaatimusten mukaisia ja tyyppitestattuja. Takymetrit jaetaan karkeasti kahteen luokkaan tarkkuutensa perusteella: minuuttikojeet ja sekuntikojeet, joista urheilukilpailuissa käytettäviksi hyväksytään ainoastaan jälkimmäiset. Nekin tulee kalibroida kisamittauksessa käytettävine prismoineen ennen mittausta. Urheilumittaajan erityishaasteet Urheilukilpailujen tulosten mittaajat ovat yleisesti maanmittausalan ammattilaisia. Siirtyminen maastosta urheilukentälle on kuitenkin iso muutos ja vaatii mittaajalta melkoista paineensietokykyä. Mitä suuremmista kisoista on kyse, sitä useampi miljoona silmäparia nauliintuu mittaajaan odottamaan tulosta nopeasti ja varmasti. - Epätavalliset mittausolosuhteet saattavat aiheuttaa virheitä kokeneellekin maanmittarille. Kisamittauksissa tulosten on kuitenkin oltava kerralla oikein. Millimetrin osillakin urheilija voi hävitä tai voittaa, Laakso muistuttaa. Suomen Urheiluliitto järjesti maailman ensimmäisen urheilumittauskurssin vuonna 2002, jonka avulla valmennettiin mittaajia tuleviin MM-kisoihin. Sittemmin mittauskursseja on järjestetty säännöllisesti; tuorein kurssi pidetään toukokuun lopulla. - Mittauslaitteet ovat kehittyneet ja tarkentuneet, mutta yhä edelleen urheilumittaajan ammattitaidolla on tärkeä rooli tulosten luotettavuudessa. Mittauskojeet on osattava asettaa oikeisiin asemiin ja mittaustapahtuman etukäteissuunnittelu testimittauksineen on tehtävä huolella, Vesamatti Laakso toteaa. Hän ennustaa, että tekniikan kehitys tulee tulevaisuudessa johtamaan kuvapohjaisiin mittauksiin siirtymisiin. Tässäkin kehityksessä suomalaiset ovat hyvin mukana. jatkuu... Millimetrin osilla mitalistiksi Yleisurheilun kansainvälisissä säännöissä ei ole määrityksiä mittauslaitteiden mittaustarkkuuksista. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n teknisessä käsikirjassa sen sijaan todetaan, että takymetrimittausten tarkkuus on oltava etäisyyden mittauksessa ± 0,005 m ja kulmien mittauksissa ± 10 sekuntia, jolloin mittauksen keskivirhe olisi enintään ± 0,005 m. - Alkujaan takymetrillä mitattiin vain pituussuuntaisia mittauksia, nyt myös korkeussuuntaiset ovat mahdollisia. Laitteet ovat kehittyneet yhä tarkemmiksi. Vielä 90-luvulla heittolajeissa tulos pyöristettiin parillisiin sentteihin, nyt lopputulos esitetään jo sentin tarkkuudella, Laakso kertoo. Katkaisuperiaate aiheuttaa kovan tarkkuusvaatimuksen mittauksille, sillä millimetrinkin muutos voi antaa sentin lopputulokseen tai viedä sen. Tästä Maanmittausinsinööri Vesamatti Laakso (keskellä seisomassa) toimi Helsingin MM-kisojen teknisenä johtajana vuonna Koko mittausryhmä oli koottu maanmittausalan ammattilaisista. 9

10 Tero Töyrylä tutustuu yleensä huolellisesti mitattavaan reittiin jo etukäteen. Varsinainen mittaus tapahtuu usein liikenteen takia aamuyöstä, tarvittaessa poliisisaattueessa. Sen jälkeen on vuorossa mittaustuloksen tarkka dokumentointi. - Teräsmittanauhan, vasaran, naulojen ja teippien lisäksi polkupyörä ja Jonescounter laite ovat maantiereittien tärkeimmät mittausvälineet, A-luokan mittauspätevyyden omaava Tero Töyrylä sanoo. Kalibrointisuoralta maantiereitille Tekniset hienoudet karisevat, kun urheilukentältä siirrytään maantiereittien mittauksiin. Mittaajan pätevyysvaatimukset kuitenkin säilyvät. Maantiejuoksujen ja -kävelyjen reitinmittausten tekniikka on pysynyt samana jo useita vuosikymmeniä. Mittaus tapahtuu yksinkertaisin mekaanisin mittavälinein, mutta niiden käyttäjäksi ei sovellu kuka tahansa. - Reitinmittaus perustuu tarkoin määriteltyihin sääntöihin, välineisiin ja menetelmiin. Monet kilpailut edellyttävät mittaajalta kansainvälistä A- tai B-luokan mittaajan arvoa, jonka saaminen vaatii työnäytteitä, usean vuoden mittauskokemusta ja kirjallisen kokeen läpäisyä, A-luokan mittaajan arvon vuonna 2005 saanut Tero Töyrylä kertoo. Hän on ikänsä harrastanut juoksulajeja ja osallistunut ultrajuoksijana muun muassa kahdesti 246 km:n mittaisen Spartathonin juoksuun Kreikassa. Mittaajaksi hän päätyi, koska huomasi maantiereittien pituuksien olevan usein epäselviä. Poliisisaattueessa yön selkään Maantiereittien mittaus aloitetaan mittaamalla ensin teräsmittanauhalla esim. 500 m:n kalibrointisuora. Mittanauhan lisäksi tarvitaan lämpömittaria ja veto- vaakaa teräsnauhan oikean vetolujuuden varmistamiseksi vallitsevassa lämpötilassa. - Varsinainen mittaus tapahtuu polkupyörän etuhaarukkaan kiinnitettävää Jones-counter nimistä mittalaitetta käyttäen. Täysin mekaaninen laite mittaa sykäyksiä etupyörän pyöriessä. Välittömästi ennen mittausta ja sen jälkeen suoritetaan kalibrointi ajamalla polkupyörällä kalibrointisuora neljästi, Töyrylä selittää. Ajojen keskiarvosta lasketaan mittauksessa käytettävä päivän vakio, joka voi olla esim sykäystä per kilometri. Reitti mitataan siten, ettei se missään nimessä ole liian lyhyt, vaan sen verran liian pitkä kuin on tarpeen mittausvirheen eliminoimiseksi. Tätä varten päivän vakioon lasketaan yhden promillen lisä varmuusvaraksi. - Olennaista työssä on tarkkojen mittausperiaatteiden noudattaminen ja reitin erilaisten yksityiskohtien tarkka määrittely ennen mittausta. Yksi mittausajo ei useinkaan riitä, vaan halutun mittainen reitti saadaan vasta lisämittausten ja useampien laskutoimitusten avulla. Vaarana ajatus- tai laskuvirhe Maantiereitit pyritään mittaamaan suorinta tietä pitkin kuvitellen, että lanka pingotettaisiin kulmauksesta seuraavaan. Kulmissa mittauslinja kulkee 30 cm kulmasta poispäin. - Samaa menetelmää käytetään urheilukentän juoksurataa mitattaessa. Hyvin suunnitellulla maantiereitillä huippujuoksijat juoksevat tarkemmin oikean mittaisen matkan kuin radalla, koska heidän on mahdollista edetä tarkoin mittauslinjaa pitkin, Töyrylä toteaa. Juoksijoille reitin oikea pituus on luonnollisesti hyvin tärkeää. Maantiereittien mittaustuloksen oikeellisuutta uhkaavat monet asiat. Yksi niistä on lämpötilan huomattava muutos, jonka vuoksi mittaus voidaan joutua jakamaan osiin erillisine kalibrointeineen. Jos alkuja loppukalibrointien välillä on suuri ero, mittaus mitätöityy. Myös inhimillinen erehdys on mahdollinen, varsinkin aamuyön tunteina tehtävissä mittauksissa. Mittaajan kannalta yleinen ongelma on myös se, ettei reitin yksityiskohtia ole suunnitteluvaiheessa määritelty riittävän tarkkaan. - Ajatus- tai laskuvirhe saattaa syntyä erityisesti silloin, kun reitti kootaan monista vaihtoehdoista. Periaatteessa yksi mittaus riittää, mutta arvokisojen reittejä mitattaessa käytetään useampia mittauksia ja mittaajia. Näin eliminoidaan virhemahdollisuudet. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Maanmittauslaitoksen arkisto Yksinkertainen mekaaninen Jones-counter -laite on maantiereittien luotettava mitta laite. 10

11 Kerran mitattu, kaikkialla hyväksytty Maailman metrologialaitosten kalibrointi- ja mittauskykytiedot ovat yhdessä tietokannassa ja kaikkien käytettävissä BIPM:n internetsivujen kautta. Kerran mitattu, kaikkialla hyväksytty kuuluu vuonna 1999 allekirjoitetun Kansainvälisen paino- ja mittakomitean (CIPM) monenkeskisen tunnustamisasiakirjan, MRA:n (Mutual Recognition Arrangement), päätavoite. Tavoite on toteutettu luomalla avainvertailutietokanta, KCDB (key comparison database), jota ylläpitää Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto (BIPM). Tietokanta on kaikkien käytettävissä BIPM:n internetsivujen kautta. Avainvertailutietokanta sisältää tiedot MRA:n allekirjoittajista ja osallistujista. Tällä hetkellä allekirjoittajina on 65 kansallista metrologialaitosta ja kaksi kansainvälistä organisaatiota, eli IAEA (International Atomic Energy Agency) ja IRMM (Institute for Reference Materials and Measurements). Lisäksi MRA:han osallistuu noin 120 metrologialaitosten nimeämää kansallista mittanormaalilaboratoriota. Suomesta MRA:ssa ovat mukana MIKES allekirjoittajana sekä kansalliset mittanormaalilaboratoriot Teknillinen korkeakoulu, Geodeettinen laitos ja Säteilyturvakeskus ja sopimuslaboratoriot Ilmatieteen laitos ja Lahti Precision Oy. Edellä mainittujen tietojen lisäksi tietokanta sisältää myös tulokset tehdyistä kansainvälisistä vertailuista, eli avainvertailuista ja täydentävistä vertailuista, sekä kunkin osallistujan kalibrointi- ja mittauskykytiedot, CMC:t (Calibration and Measurement Capabilities). CMC-tietokanta ja sen hyödyt CMC-tietokannassa on kuvattu kunkin osallistujan, kuten esim. kansallisen metrologialaitoksen tai kansallisen mittanormaalilaboratorion, mittaussuureet, mittausalueet ja mittausepävarmuudet yleensä 95 % luottamustasolla sekä käytetty laite tai menetelmä ja kaikki muut merkittävät tiedot. Jokaisen metrologialaitoksen esittämät kalibrointi- ja mittauskykytiedot käyvät läpi alueellisten metrologiaorganisaatioiden (RMO) sisäisen ja välisen vertaisarvioinnin. Esitetyillä tiedoilla tulee olla tukea esim. vertailutuloksista. Arvioinnin jälkeen alueellisten metrologiaorganisaatioiden ja BIPM:n yhteiskomitea, JCRB, hyväksyy CMC:t julkaistaviksi BIPM:n tietokannassa. Heinäkuusta 2005 lähtien kaikkien tietokannassa näkyvien CMC: iden tulee myös olla katettu hyväksytyllä laatujärjestelmällä. Tällä hetkellä tietokannassa on kaikkiaan noin CMC-vientiä, joista 420 on Suomesta. MRA:ssa mukana olevat kansalliset metrologialaitokset ja mittanormaalilaboratoriot hyväksyvät maailmanlaajuisesti toistensa antamat CMC:n mukaiset kalibrointija mittaustodistukset. Näissä todistuksissa voidaan käyttää CIPM MRA -lausumaa (CIPM MRA Calibration Certificate Statement) ja CIPM MRA -logoa. Monenkeskisesti hyväksytyt mittaukset ja todistukset mahdollistavat sen, että kauppa ja teollisuus voivat käyttää minkä tahansa MRA:ssa mukana olevan laboratorion palveluita tarvitessaan kalibrointia. CMC-tietokanta toimii hyvänä tiedonhakuvälineenä myös kaikille muille, jotka tarvitsevat tietoa mittausepävarmuudesta ja jäljitettävyydestä, esim. akkreditoijat ja viranomaiset. Uusi MIKESin kalibrointitodistuspohja MIKES ottaa tänä kesänä käyttöön uuden kalibrointitodistuspohjan. CIPM MRA -lausuman lisäksi todistuspohjaan tulee myös CIPM MRA -logo. Sen tarkoituksena on kiinnittää paremmin asiakkaiden huomiota siihen, että todistus on kaikkien MRA:n allekirjoittajaosapuolten tunnustama. MIKESin ja muiden kansallisen metrologialaitosten KCDB:ssä oleviin tietoihin voi tutustua BIPM:n sivuilla: BIPM on uudistanut KCDB-sivustoaan mm. uudella hakukoneella, mikä mahdollistaa tietojen entistä helpomman saatavuuden. KALIBROINTITODISTUS Nro nr no. Tilaaja Uppdragsgivare Customer Kalibroitu laite Kalibrerat instrument Calibrated Instrument Valmistaja Tillverkare Manufactured by Tyyppi Typ Model Sarjanumero Serienummer Serial number Kalibrointipäivä Kalibreringsdatum Date of calibration Päiväys Datum Date Allekirjoitukset Underskrifter Signatures Sivu Sida Page Liitteitä Bilagor Appendices MIKESin uusi kalibrointitodistuspohja otetaan käyttöön tänä kesänä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio National Standards Laboratory Mittatekniikan keskus, Tekniikantie 1, FI Espoo, FINLAND, tel Tämän todistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain kansallisen mittanormaalilaboratorion antaman kirjallisen luvan perusteella. Utdrag ur detta bevis får endast publiceras med skriftligt tillstånd av det nationella mätnormallaboratoriet. The Certificate may not be reproduced partially, except with a written approval of the issuing National Standards Laboratory. Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävänä on pitää yllä kansallisia mittanormaaleja ja niiden jäljitettävyyttä SIjärjestelmän yksiköihin. Mittatekniikan keskus nimeää kansalliset mittanormaalilaboratoriot ja valvoo niiden toimintaa. Kansallinen mittanormaalijärjestelmä perustuu lakiin nro 1156/93 ja asetukseen nro 972/94. Tämä todistus on kansainvälisen paino- ja mittakomitean (CIPM) laatiman vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (MRA) liitteeseen C sisällytettyjen kalibrointi- ja mittauskykyjen (CMC) mukainen. Kaikki MRA:ssa mukana olevat laitokset tunnustavat toistensa kalibrointi- ja mittaustodistusten kelpoisuuden niille suureille, mittausalueille ja mittausepävarmuuksille, jotka on määritelty liitteessä C (katso yksityiskohdat Det nationella mätnormallaboratoriet har som uppgift att upprätthålla nationella mätnormaler och deras spårbarhet till SIsystemets enheter. Mätteknikcentralen utser de nationella mätnormallaboratorierna och övervakar också deras verksamhet. Det nationella mätnormalsystemet är stadgat i lag nr 1156/93 och förordning nr 972/94. Detta bevis är i överensstämmelse med de kalibrerings- och mätningsförmågor (CMC) som ingår i bilaga C till arrangemanget om ömsesidigt erkännande (MRA), som har utarbetats av den internationella kommittén för vikt och mått (CIPM). Inom MRA erkänner alla deltagande institut giltigheten av varandras kalibrerings- och mätningsbevis för de storheter, mätområden och med de osäkerheter som är angivna i bilaga C (för närmare detaljer se National Standards Laboratory is responsible for the maintaining of national standards and their traceability to SI units. The National Standards Laboratories in Finland are designated by the Centre for Metrology and Accreditation which also supervises their activities. The Finnish national standards system is based on the Law No. 1156/93, and the Decree No. 972/94. This certificate is consistent with Calibration and Measurement Capabilities (CMCs) that are included in Appendix C of the Mutual Recognition Arrangement (MRA) drawn up by the International Committee for Weights and Measures (CIPM). Under the MRA, all participating institutes recognise - the validity of each other s. calibration and measurement certificates for the quantities, ranges and measurement uncertainties specified in Appendix C (for details see Tämän todistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain kansallisen mittanormaalilaboratorion antaman kirjallisen luvan perusteella. Utdrag ur detta bevis får endast publiceras med skriftligt tillstånd av det nationella mätnormallaboratoriet. The Certificate may not be reproduced partially, except with a written approval of the issuing National Standards Laboratory. Lähde: C. Thomas and A.J. Wallard: A User s Guide to the Information in the BIPM Key Comparison Database, Measure, vol. 2, no 4. December 2007, pp

12 Yhtyneet Laboratoriot Oy on Suomen ainoa dopingnäytteiden analysointiin hyväksytty laboratorio ja lajissaan harvinaisuus. Laboratorio on toinen maailman kahdesta yksityisestä laboratoriosta, joka on saanut WADAn hyväksynnän. Toinen sijaitsee Tokiossa. Saadakseen WADAn akkreditoinnin laboratoriolla tulee olla kansallisen akkreditointielimen hyväksyntä. Kliinisenä keskuslaboratoriona toimivalla Yhtyneillä Laboratorioilla on FINAS-akkreditointi lähes kaikille palveluilleen. - WADAn hyväksynnän ehto on kansainvälinen EN ISO/IEC standardin mukainen akkreditointi. Kansainvälisessä laboratoriostandardissaan WADA antaa tarkat ohjeet ISO-standardin soveltamisesta dopingnäytteiden testaukseen. Koska palvelukirjomme on laaja, pystymme ehkä muita helpommin vastaamaan dopingtestausten kasvaviin vaatimuksiin, Yhtyneiden Laboratorioiden huume- ja dopingtestauslaboratorion tekninen johtaja FT Antti Leinonen arvioi. - Lähes poikkeuksetta mittauksiin käytetään massaspektrometrisiä ja kromatografisia menetelmiä, Yhtyneiden Laboratorioiden huume- ja dopingtestauslaboratorion tekninen johtaja FT Antti Leinonen kertoo. Akkreditointi varmistaa dopingnäytteet Maailmassa on 33 dopingnäytteiden analysointiin hyväksyttyä laboratoriota. Suomen ainoa dopinglaboratorio on sekä FINASin että WADAn (World Anti-Doping Agency) akkreditoima. Näytteen jäljitettävyys tärkeä WADA koordinoi maailman antidopingtyötä ja sen tavoite on saada kaikki maat ja urheilulajit samojen sääntöjen piiriin. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vastaa dopingvalvonnasta Suomessa, ja yksi sen keskeisistä tehtävistä on dopingtestaus noin 30 koulutetun testaajan voimin. Koko testausprosessi on tarkoin ohjeistettu WADAn toimesta ja tulosten aukoton jäljitettävyys on tärkeää. Näytteet jaetaan näytteenoton yhteydessä A- ja B-pulloihin, jotka sinetöidään ja koodataan. Näytepullot pakataan sinetöityihin kuljetuskasseihin ja toimitetaan Yhtyneisiin Laboratorioihin yleisimmin postin välityksellä. Laboratoriossa näytteet tarkastetaan, kirjataan tietojärjestelmään ja varastoidaan lukollisiin tiloihin A- ja B-näytteet omiin varastoihinsa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen tutkimustyö A-näytettä käyttäen. - Tutkimusrepertuaari vaihtelee ja riippuu siitä, onko näyte otettu harjoitus- vai kilpailukaudella. Myös eri urheilulajit vaikuttavat näytteestä tehtävään tutkimusvalikoimaan. Kaksivaiheinen analyysi koostuu ensivaiheen tutkimuksesta eli seulonnasta ja sitä mahdollisesti seuraavasta jatkotutkimuksesta eli varmistusanalyysistä, joka tehdään tarpeen mukaan, Leinonen selittää. 12

13 Ensivaiheen tutkimuksessa näytteestä etsitään epäilyttäviä aineita noin 10 eri analyysimenetelmän avulla. Eri ryhmille, kuten esimerkiksi anabolisille aineille, nesteenpoistolääkkeille, beetasalpaajille ja piristeille, on omat menetelmänsä. Lähes poikkeuksetta mittauksiin käytetään massaspektrometrisiä ja kromatografisia menetelmiä. - Suurin osa vuosittaisista noin 2500 testistä on peräisin kotimaasta, noin kolmannes näytteistä tulee ulkomailta. Tutkittavat näytteet ovat pääosin virtsanäytteitä, verinäytteet tekevät tuloaan, mutta tulevat aina olemaan virtsanäytettä täydentävää aineistoa. Laboratorio tutkii ei tuomitse Akkreditointi lisännyt laboratorion vaatimustasoa. vaihtelee prosenttiin menetelmästä riippuen. Yhtyneitten Laboratorioitten vuosittain tekemistä testauksista vain noin prosentti on positiivisia löydöksiä. Ne ilmoitetaan edelleen dopingvalvonnasta vastaaville virkailijoille. Leinonen painottaa, että laboratorio vain tutkii, ei tuomitse. Kotimaiseen dopingvalvontaan liittyen ADT tekee päätöksen siitä, onko kyse dopingista vai ei. Akkreditointi tukee yhdenvertaisuutta Dopingtestaukset alkoivat systemaattisesti 70-luvulla. Testausprosessi on vuosien saatossa pysynyt samana, mutta analytiikka on tullut vaativammaksi. Kiellettyjen aineiden lista on pidentynyt ja myös akkreditointi on lisännyt vaatimustasoa. - Tämän päivän dopingtestauksen haaste on löytää keinot, joilla mm. elimistön itsensä tuottamien aineiden, kuten EPO-hormonin tai kasvuhormonien, käyttö pystytään osoittamaan luotettavasti dopingiksi, Antti Leinonen toteaa. Kasvuhormonitestit ovat jo tulossa entistä laajempaan käyttöön ennen Pekingin olympialaisia. Leinonen ennustaa geeniterapian väärinkäyttöä tulevaisuudessa urheilussa, siihen WADAssa on jo varauduttukin. - Urheilijalle dopingnäytteen tutkivan laboratorion akkreditointi on kaikkiaan arvokas asia. Akkreditointi takaa näytteen luotettavan käsittelyn olkoon löydös negatiivinen tai positiivinen. Sen lisäksi akkreditointi tekee eri maissa analysoiduista näytteistä vertailukelpoisia ja siten urheilijoista yhdenvertaisia. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Ensivaiheen tutkimuksessa löytynyt negatiivinen tulos lopettaa näytteen tutkinnan. Jos seulontatulos on positiivinen, jokaisesta tällaisesta näytteestä tehdään varmistustutkimus ennen lopullista raportointia. Myös varmistusanalyysiin käytetään urheilijan A-näytettä; B-näyte otetaan esiin vain, jos urheilija tai valmentaja haluaa uudelleen testausta. Varmistusanalyysi tehdään lähes poikkeuksetta massaspektrometrisillä menetelmillä. Epäillystä näytteestä saatua mittaustietoa verrataan vertailuyhdisteestä saatuun tulokseen. Näyte on positiivinen vain, jos epäillystä näytteestä saatu mittaustieto täsmää täysin vertailuyhdisteen kanssa, esim. efedriiniepäilyissä efedriinin kanssa. Antti Leinonen muistuttaa, että dopingtestauksissa on yleensä kyse kvalitatiivisista tutkimuksista, jolloin mahdollisimman tarkka pitoisuuksien määrittäminen ei ole oleellista. - Dopingaineiden joukossa on noin kymmenkunta ainetta, joiden tutkinnassa pitää osoittaa kyseisen aineen olevan yli WADAn säännöissä sallitun pitoisuusraja-arvon. Raja-arvoon on aina lisättävä ko. pitoisuusmittauksen laajennettu mittausepävarmuus, joka Yhtyneiden Laboratorioiden vuosittain tekemistä testauksista vain noin prosentti on positiivisia löydöksiä. 13

14 PTU-laitteisto säätää ja mittaa kolmea suuretta samanaikaisesti PTU-laitteistolla on mahdollista säätää ja mitata samanaikaisesti sekä painetta, lämpötilaa että kosteutta. PTU-lait - teen tyypillisiä sovelluksia ovat mm. säähavaintolaitteet ja rannetietokoneet. MIKESin PTU-laitteisto. Sari Semenoja tarkkailee säätöjärjestelmän toimintaa. Lyhenteellä PTU viitataan paineeseen, lämpötilaan ja kosteuteen. P- ja T- kirjainten alkuperä on looginen: painetta merkitsevä P tulee englanninkielisestä sanasta pressure ja lämpötila T sanasta temperature. U:n kohdalla logiikka pettää: Umidity...? Lyhenne lienee alun perin lähtöisin humidity-sanan ranskankielisestä äänneasusta ja viittaa kosteuteen. Se on käytössä erityisesti juuri tässä kolmen suureen yhdistelmässä. Puhuttaessa PTU-laitteesta tai -laitteistosta tarkoitetaan sellaista kokoonpanoa, jossa kaikki kolme mainittua suuretta paine, lämpötila ja kosteus ovat PTU-laitteiston ydin, mittauskammio. läsnä samanaikaisesti säätö- ja/tai mittausparametreina. Tämä kolmen joukkio on vaikeasti hallittavissa, sillä kyseessä olevien suureiden keskinäiset vaikutussuhteet ovat moninaiset. Näin ollen lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen! PTU-laitteistolla voidaan säätää ja mitata myös alhaisissa lämpötiloissa. Haasteena samanaikainen säätäminen Tyypillisiä sovelluksia PTU-laitteista ovat esimerkiksi säähavaintolaitteet ja nykypäivänä laajalti yleistyneet rannetietokoneet. Ympäristön painetta ja lämpötilaa mittaavia laitteita valmistetaan Suomessa useissa yrityksissä ja samanaikainen kosteuden mittaus on olennainen osa esimerkiksi säähavaintolaitteilla. Paineen, lämpötilan ja kosteuden samanaikainen säätö sekä luotettava mittaaminen on haastavaa ja esimerkiksi alhaisiin lämpötiloihin (alle 0 C) ei ole saatavilla kaupallisia kalibrointilaitteistoja. Tällä hetkellä tilanne on usein se, että PTU-laitteiden paineanturit kalibroidaan erillään lämpötila- ja kosteusantureista. Tällöin paineanturin mahdollista lämpötila- tai kosteusriippuvuutta ei voida havaita. MIKESissä on suunniteltu ja toteutettu laitteisto, jossa mittauskammion ilmanpainetta, lämpötilaa ja kosteutta voidaan säätää samanaikaisesti. Säätäminen on mahdollista tehdä suureiden välillä ristiin siten, että kaikki yhdistelmät kaikkien kolmen suureen mittausalueella ovat mahdollisia. Olennainen osa laitteistoa on tietysti lisäksi kunkin suureen luotettava ja jäljitettävä mittaaminen. MIKESin PTU-laitteiston suunnittelusta on vastannut tutkija, DI Sari Semenoja. Hänen kanssaan hanketta on toteuttamassa neljän tutkijan tiimi. Lupaavia testejä MIKESissä PTU-laitteiston ydin on mittauskammio, jonka sisähalkaisija on 150 mm ja tilavuus 7 litraa. Mittauskammio on sijoitettu suojakammion sisälle, jotta ilmanpaine mittauskammion ympärillä voidaan pitää pienempänä kuin sen sisällä oleva. Tämä on tärkeä seikka, sillä muutoin ympäröivän ilman vesihöyry voisi tunkeutua melko helposti mittauskammioon. Jo hyvin pieni määrä vesihöyryä voi muuttaa kosteuden arvoa merkittävästi, varsinkin alhaisissa lämpötiloissa. Mittauskammion painetta säädetään kahden linjapainesäätäjän avulla, jotka on sijoitettu molemmin puolin kammiota. 14

15 Kammion painetta mitataan digitaalisella barometrillä. Lämpötilaa säädetään putkistossa kiertävän lämmönsiirtoöljyn avulla, jota ohjaa termostaattijärjestelmä. Lämmönsäätöputkisto on sijoitettu mittauskammion ympärille, suojakammion sisäpinnalle. Mittauskammion lämpötilaa mitataan kahdelta eri syvyydeltä. Tällä hetkellä mittaus tapahtuu K-tyypin termoelementeillä, mutta ne korvataan Pt-100 antureilla lähitulevaisuudessa. PTU-laitteiston toiminnalliset testit ovat olleet hyvin lupaavia. Paineen ja lämpötilan säätö toimivat toivotulla tavalla, mutta kosteuden säätö vaatii vielä kehitystä. Painetta ja lämpötilaa on jo nyt mahdollista säätää ja mitata niiden koko toiminta-alueella. Kosteuden säätöä ja mittausta on testattu vasta huoneen lämpötilan tuntumassa. Kehityshanke valmistuu loppuvuodesta PTU-laitteiston kehitystyö keskittyy kosteuden säätöön. Mittausputkistolle järjestetään lämmitys, jotta kosteuden säätäminen tulee mahdolliseksi myös huoneen lämpötilaa korkeammissa lämpötiloissa. Laitteistoa ollaan myös siirtämässä uuteen huoneeseen, johon se voisi sijoittua lopullisesti. Siirron yhteydessä rakennetaan uusi massavirtasäätäjiin perustuva kosteuden säätöjärjestelmä. Tällä hetkellä kosteuden säätö tapahtuu kastepistegeneraattorin avulla. Kun kastepistegeneraattori korvataan uudella säätöjärjestelmällä, helpottuu myös laitteiston automatisointi. Mittauskammion kastepistelämpötilaa mitataan kastepistemittarilla. Kehitystyö saataneen näiltä osin valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä. PTU-laitteistolla voidaan tutkia erilaisten laitteiden ja materiaalienkin käyttäytymistä erilaisissa paine-, lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Laitteistoa hyödynnetään erilaisissa teollisuuden ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä kalibrointipalvelussa. Teksti: Sari Semenoja ja Martti Heinonen MIKESin PTU-laitteisto Toiminta-alue: abs. paine 500 hpa 1200 hpa lämpötila -52 C +80 C suht. kosteus 10 %rh 95 %rh Arvioitu mittausepävarmuus (k =2): absoluuttinen paine 10 Pa lämpötila 0,1 C 0,3 C suht. kosteus 1 %rh 3 %rh Tapio Ehder ansaitulle eläkkeelle MIKESin kehitystä alusta alkaen seurannut erikoissuunnittelija Tapio Ehder siirtyi eläkkeelle Kiinnostus MIKESin vaiheita kohtaan ei kuitenkaan sammu. Tapio Ehder aloitti ylitarkastajana Teknillisen tarkastuskeskuksen Mittausteknillisellä osastolla maaliskuussa Vuotta myöhemmin hän siirtyi vasta perustetun Mittatekniikan keskuksen laatupäälliköksi ja ryhtyi Tiimalasi-lehden päätoimittajaksi. - Alusta alkaen uuden yksikön nimi oli Mittatekniikan keskus (MIKE). MIKES-lyhenne vakiintui käyttöön vuodesta1995 lähtien. Meitä ei aluksi tunnettu kovin hyvin, sillä keittiöön hankittu uusi astianpesukone oli osoitettu Lippatelemiikkakeskukselle, Tapio Ehder muistelee. MIKESin rooli muuttunut MIKESissä kehitettiin kansallista mittausjärjestelmää sekä akkreditointia aluksi omina kehityslinjoinaan. Laatuajattelu korostui toiminnassa, mutta myöhemmin MIKESin rooliksi on vakiintunut mittausten luotettavuuden edistäminen. - Merkittäviä virstanpylväitä MIKESin kehityksessä ovat mielestäni olleet vuonna 1994 voimaan tullut laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmistä sekä KTM:n toimesta vuonna 1997 tehty MIKE- Sin toiminnan kansainvälinen arviointi. Yksi arvioinnin merkittävistä seurauksista oli uuden toimitalon sekä laboratorion rakentaminen osaksi Otaniemen tiedeyhteisöä. -Talohankkeen toteutuminen edes auttoi MIKESiä profiloitumaan mittaustekniikan tutkimuslaitokseksi. Myös FINAS-akkreditointi on vuosien kuluessa saanut lisää kansainvälistä arvostusta. Irti turhasta vaatimattomuudesta Kansainvälinen hyväksyttävyys on elinehto MIKESin toiminnalle. Laatupäällikkönä Tapio Ehder on edesauttanut sekä akkreditointiyksikön että metrologia-yksikön laatujärjestelmien saamista kansainvälisesti hyväksytyiksi. Hän on myös iloinnut MIKESin tutkijoiden merkittävistä saavutuksista. - Kun olen itse kierrättänyt vieraita laboratoriotiloissa, olen ylpeänä vihjannut muun muassa sähkömetrologian Nobel-tasoisista tutkimushankkeista. MIKESin tärkeä missio on aina ollut elinkeinoelämän auttaminen kansainvälistymisen haasteissa. Mittausten luotettavuuden kehittämiseen tarvitaan MIKE- Siä ja metrologisen tutkimuksen olemassaolo on merkki korkeasta kansallisesta teknologisesta sivistystasosta. - Ongelmana on ollut asian itsestäänselvyys tai näkymättömyys. MIKESin pysyvä haaste on julkituoda mittausten luotettavuuteen liittyvien kansallisten menettelyjen merkitys, ja sitä olisi mielestäni tehtävä entistä aggressiivisemmin. Lopussa kiitos seisoo Viimeiset kolme työvuottaan Tapio Ehder toimi johdon teknisenä avustajana ja erityisesti kemian metrologiaan liittyvissä hallinnollisissa ja tiedotus- sekä koulutustehtävissä. - Olen iloinen, että sain työskennellä lähes 17 vuotta MIKESin hienossa työyhteisössä. Erityisen tyytyväinen olen yhteistyöhön esimieheni ylijohtaja Timo Hirven kanssa samoin kuin metrologian yksikön johtajan Heikki Isotalon sekä akkreditointiyksikön johtajan Leena Tikkasen kanssa. Tuore eläkeläinen keskittyy sveitsiläisten sukujuuriensa tutkimiseen, mutta vakuuttaa silti seuraavansa Akaan kaupungin horisontista kiinnostuneena MIKESin toimintaa. - MIKESissä olostani voin todeta vanhan sananlaskun tavoin: alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo! Teksti: Irja Nurmi-Rättö Eläkeläinen Tapio Ehder keskittyy nyt sukututkimukseen ja seuraa MIKESin asioita uudesta näkövinkkelistä. 15

16 Laatuaan ensimmäiset kaksipäiväiset metrologiapäivät käsittelivät ajankohtaisia mittaustieteen saavutuksia. Päivien sisältö osoitti, että metrologia on poikkitieteellinen ja monivivahteinen tutkimusala. Metrologiapäivät MIKESissä Solveig Linko HUSLABista kertoi kemian metrologiasta Suomessa ja kansainvälisesti. MIKESissä järjestettiin helmikuun alussa kaksipäiväiset Metrologiapäivät. Järjestäjinä toimivat MIKESin ohella EUROLAB Finland, Metrologian neuvottelukunta, imera sekä Eurachem- Suomi -jaosto. Tilaisuuden taustalla on yhteiseurooppalainen metrologiaohjelma imera Implementing Metrology in European Research Area. Metrologiapäivät olivat laatuaan ensimmäiset ja muodostivat yhteenvedon ajankohtaisista mittaustieteen saavutuksista. Puhujina nähtiin tutkijoita, kouluttajia sekä muita mittausten ja metrologian parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Metrologiapäivien anti osoitti, ettei metrologia tarkoita pelkästään MIKESin seinien sisällä tapahtuvia mittalaitteiden kalibrointeja, vaan että se on todella poikkitieteellinen ja monivivahteinen tutkimusala. Päivien mielenkiintoisimpia esityksiä olivat rikostutkimuksen, terveydenhuollon ja ilmastonmuutosten mittausten näkökulmat. Monissa esityksissä korostui alan kansainvälinen yhteistyö sekä metrologian koulutuksen tärkeä rooli. Kansallisesti ja kansainvälisesti Metrologiapäivien esityssarjan aloitti Työ- ja elinkeinoministeriön Matti Oivukkamäki, joka puhui metrologiasta ja kansallisesta innovaatiostrategiasta. Hänen mukaansa strategian tavoitteena on luoda mahdollisuudet innovaatiotoiminnan edistämiselle ja innovaatioiden syntymiselle. Innovaatiostrategia kohtaa metrologian Euroopan metrologialaitosten välisessä tutkimusohjelmassa (EMRP) sekä osaamiskeskittymien ja -klustereiden toiminnassa, kuten myös kysyntä- ja käyttäjäohjautuvassa innovaatiopolitiikassa. MIKESin Heikki Isotalon puheen aiheena oli Eurooppalainen yhteistyö. Suomalaisin voimin toteutettavia EMRPhankkeita valottivat Antit Kosunen, Lassila ja Manninen. Kemian erityispiirteet Kemian ja terveydenhuollon metrologiasta puhuivat HUSLABin Solveig Linko sekä Jaakko-Juhani Himberg. Kemian metrologia ei ole yhtä suoraviivaista kuin mittaustieteen fysikaalinen puoli, sillä kemiallisissa mittauksissa ei useinkaan voida käyttää absoluuttista vertailumateriaalia. Näin ollen kemian metrologian ongelmina ovat jäljitettävyyden ja varmennettujen vertailumateriaalien puuttuminen, tulostasojen ver- taileminen sekä käytettyjen termien ja käsitteiden epäyhteneväisyys. Koulutuksella on tärkeä rooli metrologian pelisääntöjen ja terminologian yhtenäistämisessä. Aiheesta puhui Linnéa Linko Turun yliopistosta. Metrologian opetuksessa perusperiaatteet, jäljitettävyys ja mittausepävarmuus, ovat kaikilla aloilla samoja. Kuitenkin niiden laskeminen käytännössä on erilaista fysikaalisissa ja kemiallisissa mittauksissa. Fysiikassa jäljitettävyys saadaan suoraan vertailemalla käyttönormaaleja kaikkein tarkimpaan primaarinormaaliin, kemiassa tarvitaan epäsuoria jäljitettävyysmenetelmiä. Metrologian käytännön opetus onkin tärkeää eri aloilla. SYKE:n Tero Eklin kertoi kemiallisten mittausten sopimuslaboratoriotoiminnasta. Suomen ympäristökeskus käy paraikaa MIKESin kanssa keskusteluja mahdollisuudesta toimia ympäristömetrologian sopimuslaboratoriona. Sopimuslaboratoriona SYKE hoitaisi ympäristöanalytiikkaan liittyvien suureiden jäljitettävyyden sekä alan asiantuntijapalvelut. Tällä hetkellä sopimuslaboratorioita on kaksi: ilmakehän yhdisteiden jäljitettävyyden hoitaa Ilmatieteen laitos, Lahti Precision Oy:n alana ovat voima ja vääntömomentti. 16

17 Meteorologian mittaukset Ajankohtaisesta aiheesta, ilmastonmuutoksesta, kertoi Ilmatieteen laitoksen Petteri Taalas. Ilmastonmuutoksen tutkimisessa on erikoista muihin aloihin verrattuna se, että mittaustuloksia verrataan vuosia ja vuosikymmeniä vanhoihin tietoihin. Mittaustekniikan kehittymisen myötä eri aikakausien mittaukset eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Tärkeää on siis huomioida eri mittausmenetelmien tarkkuudet sekä mittausepävarmuudet. Säämittausten laatuun liittyy mittausten teknisen laadun lisäksi erityisesti mittauspaikan laatu, joka käsittää muun muassa mittauspaikan olosuhteet ja paikan muuttumisen vuosien varrella. Pehmeää metrologiaa Niin sanottu pehmeä metrologia on mittaustieteen uusimpia tarkkailukohteita. Pehmeään metrologiaan kuuluvat objektiiviset, havaintoihin perustuvat mittaukset. Tämänkaltaisia mittauksia tehdään Rikoslaboratoriossa pehmeää metrologiaa Metrologiapäivien yleisöä. na toimii sanallinen todennäköisyysmitta-asteikko. Tämäntyyppisistä testeistä oikeudelliselle käsialanvertailulle on olemassa akkreditointi. Metrijärjestelmän edeltäjät Mittauksia on tehty jo ennen nykyisten mittajärjestelmien aikaa. Metrologiapäivien kevennyksenä tutustuttiin Turun maakuntamuseon edustajan Petteri Järven avulla vanhoihin mittoihin ja mittajärjestelmiin. Antiikin aikana kaiken mittaamisen lähtökohtana oli ihminen, mutta myös luontoa on käytetty esimerkkinä. Tuttu on tänäkin päivänä käytetty karaatti, joka tarkoitti alun perin Johanneksen leipäpuun siemenen painoa. Johanneksen leipäpuun siemenet sopivat hyvin mitak- si, sillä niiden uskottiin olevan samankokoisia ja -painoisia. Luonnosta ja erityisesti ihmisvartalosta johdettuja mittoja käytettiin pitkään. Varsinaiset mittajärjestelmät saatiin vasta keskiajalla ja metrijärjestelmään siirryttiin 1800-luvun lopussa. Ensi vuonna toukokuussa Ensi vuonna Metrologiapäivä järjestetään toukokuun 20. päivä, jolloin vietetään myös maailman metrologiapäivää. Metrologiapäivien esitysaineisto on luettavissa MIKESin sivuilla kohdassa seminaarit ja koulutus. Teksti: Milla Kaukonen Kuvat: Heikki Koivula muun muassa joissakin rikoslaboratorion tutkimuksissa. Rikoslaboratorion metrologiasta kertoi Keskusrikospoliisin Kimmo Himberg. Rikostutkimuksen eli forensisen tutkimuksen perusongelmana on tulosten epävarmuuden määrittelyn vaikeus ja hallinta subjektiivisilla tutkimusaloilla. Koska epävarmuus on näyte- ja tapausriippuvaista, tilastollisten aineistojen hyödyntäminen epävarmuuden arvioinnissa on hankalaa. Subjektiivisten mittausten apuna käytetään niin sanottua siedettävyysaluetta. Tutkijoiden riittävällä kouluttamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että eri tutkijoiden tulokset olisivat yhtäpitäviä. Forensisessa tutkimuksessa käytetään myös objektiivisia testejä, joiden mittari- Keskeiset termit lyhyesti EURAMET on Euroopan kansallisten metrologialaitosten yhdistys. imera on EURAMETin ohjelma, jonka tavoitteena on saada eurooppalaisen metrologian tutkimuksen ja kehittämisen vaikutus merkittävämmäksi. EUROLAB on Euroopan kansallisten mittaus-, testaus- ja analyyttisten laboratorioiden yhteistoimintaelin. Eurachem on eurooppalainen yhteistyöverkosto, joka pyrkii kemiallisten mittausten kansainvälisen jäljitettävyyden vakiinnuttamiseen. Metrologian neuvottelukunta on metrologia-alan kansallinen yhteistyötaho. EMRP on eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelma. Suomen projekteista voit lukea Metrologiapäivien kalvoista sekä Tiimalasista 2/2007. Kansallisen innovaatiostrategian tehtävänä on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle suomalaisessa yhteiskunnassa, varmistaa innovaatioympäristömme kansainvälinen kilpailukyky sekä edistää innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa. Pehmeässä metrologiassa käytetään mittaustekniikoita ja -malleja, jotka mahdollistavat ihmisten havaintojen avulla määritettyjen ominaisuuksien objektiivisen kvantitatiivisen määrittämisen. 17

18 AJANKOHTAISTA Uudet MIKESläiset VÄITÖS Tohtorinhattu Björn Hemmingille MIKESin erikoistutkija, TkT Björn Hemming väitteli Teknillisessä korkeakoulussa Hänen vastaväittelijöinään toimivat professori Leonardo de Chiffre (Technical University of Denmark) ja professori Heikki Tikka (Tampereen teknillinen yliopisto). Väitöskirjan nimi on Measurement Traceability and Uncertainty in Machine Vision Applications. Ennen käytettiin mekaanisia mittauslaitteita, joiden toiminta oli selkeää ja myös mittausepävarmuuden määrittäminen helppoa. Tänä päivänä tietotekniikka on mukana mittauksissa, samoin kuin muissa yhteiskunnan toiminnoissa. Teollisuudessa käytetään kalliita ja mutkikkaita konenäköön perustuvia laitteita. Hemmingin väitöskirja käsitteli konenäköön perustuvien mittausmenetelmien jäljitettävyyttä ja epävarmuuskysymyksiä. Hemmingin väitöksessä todetaan, että mittausten luotettavuus, mittausepävarmuus, jäljitettävyys ja kalibrointi ovat tarpeen myös konenäkösovelluksissa ja ne ovat toteutettavissa. Väitöskirjassa esitetään, miten GUM-menetelmä (Guide to the Expression of Uncertainty in Measurement) on sovellettavissa konenäöllä tapahtuvissa mittauksissa. Björn Hemmingin väitöskirja löytyy mm. MIKESin sivuilta, osoitteesta: Suvi Juuti aloitti arviointisihteerin sijaisena Hän toimii arvioinnin tukena FINAS-akkreditointipalvelussa. Suvi on koulutukseltaan analyyttinen kemisti ja on työskennellyt aikaisemmin mm. Kuluttajavirastossa insinöörinä. Vapaa-ajalla hän tapaa tuttaviaan, harrastaa liikuntaa ja katselee elokuvia. Kuva: Heikki Koivula TkT Björn Hemming vastaväittelijöidensä keskellä. Vasemmalla puolella prof. Heikki Tikka ja oikealla puolella prof. Leonardo de Chiffre, jonka vieressä väitöstyön valvoja, prof. Erkki Ikonen. Mittausepävarmuuden määrittäminen fysikaalisissa mittauksissa Tuomas Hieta aloitti vierailevana tutkijana vuoden alussa. Hän on valmistunut TKK:n Mittaustekniikasta joulukuussa Tuomas työskentelee Gasmet-projektissa, jossa kehitetään uuden tyyppisiä kaasuanalysaattoreita. Väitöskirja hänellä on suunnitelmissa parin vuoden sisällä. Vapaa-aikanaan Tuomas harrastaa pallo- ja mailapelejä, käy kuntosalilla ja matkustelee. MIKES järjestää klo kurssin Mittausepävarmuuden määrittäminen fysikaalisissa mittauksissa. Kurssin luennoitsija on tutkija, DI Sari Semenoja MIKE- Sistä, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Kurssilla perehdytään mittausepävarmuuden määrittämisen periaatteisiin ja määrittämistä harjoitellaan muutaman yksinkertaisen laskuesimerkin avulla. Osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Laskuesimerkit tukevat mittausepävarmuusarvion laatimisen konkreettista oppimista ja ovat periaatteiltaan sovellettavissa yleisellä tasolla, vaikka käsitelevätkin tiettyjä suureita. Lisätietoa tästä ja muista MIKESin kursseista on saatavana MIKESin sivuilta kohdasta Koulutus. 18

19 Nikolai Demidov uuden vetymaserin vierellä. MIKESiin viides atomikello AJANKOHTAISTA Tekniikan tohtori Nikolai Demidov IEM KVARTZista vieraili MIKESissä tammikuussa. Vierailun tarkoituksena oli virittää käyttöön MIKESin viides atomikello, joka oli saapunut edellisellä viikolla. MIKESin atomikelloista kolme on IEM KVARTZin tuotantoa. Tehdas on rakentanut kolmenkymmenen vuoden aikana lähes tuhat vetymaser-atomikelloa. Niistä suurin osa on mennyt armeijan käyttöön, mutta myös Glonass-navigointijärjestelmään. Kelloja on myyty paljon myös ulkomaille. Suomessa vetymasereita on puolisen tusinaa. Uuden atomikellon viritys alkoi tyhjiön uudistamisella. Työhön kuului myös laitteen parametrien seuranta sekä vetymaserin siirtäminen paikoilleen muiden atomikellojen joukkoon. Reilut sata kiloa painava laite siirrettiin neljän miehen voimin. Atomikellon oma stabiloitumisaika saattaa olla kuukauden mittainen, mutta tällä hetkellä se vaikuttaa stabiilimmalta kuin edellinen vetymaseri. Vetymaserin avulla saadaan MIKESin lyhytaikainen ajan ja taajuuden stabiilius aivan uusille lukemille. Ajan suhteen päivittäinen stabiilius on hyvin 0,1 ns:n rajoissa. Taajuuden stabiilius on parempi kuin Hyvä lyhytaikainen stabiilius merkitsee kalibrointityössä sitä, että asiakkaiden laitteiden ominaisuudet selviävät entistä nopeammin. Lisäksi voimme mitata erittäin korkealaatuisiakin kalibroitavia laitteita. Vetymaser on oleellinen myös pituusmetrologialle: pituusmittausten jäljitettävyys MIKESissä perustuu lasereihin, joiden aallonpituus määritetään optisen taajuuskamman ja vetymaserista saatavan taajuuden avulla. Mitä haluaisit lukea Tiimalasista? Otamme mielellämme vastaan risuja ja ruusuja sekä ehdotuksia lehtemme sisällön kehittämiseksi. Parhaat palautteet palkitaan. Mielipiteet Tiimalasista voi ilmoittaa sivuilla kohdassa Palaute tai lähettämällä sähköpostia suoraan osoitteeseen: Yhteistyösopimus kasvattaa mittaustieteen merkitystä MIKES, Oulun yliopisto ja Kajaanin kaupunki solmivat kumppanuussopimuksen, jonka tarkoituksena on nostaa mittaustiede kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi osaamisalaksi. Tavoitteena on parantaa tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä edistää Oulun yliopistoa ja sen Kajaanin yksiköitä pysymään näitä aloja koskevassa osaamisessa kansainvälisellä huipputasolla. Sopimusosapuolten päämääränä on suunnitella ja toteuttaa tutkimusta ja korkeakoulutusta sekä niihin perustuvia, yritystoimintaa tukevia kehityshankkeita yhteistyössä keskenään ja muiden kotija ulkomaisten osapuolten kanssa. Yhteistyön painopistealueina ovat mittaustekniikan soveltava tutkimustoiminta ja siihen liittyvä koulutus. Sopimuksen myötä MIKESin asiantuntemus tulee näkymään Kajaanissa Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion (MILA) koulutustoiminnassa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa alueella tulevaisuudessa mittaustekniikan jatkokoulutusta sekä myös tiivistää MIKESin ja MI- LAn tutkimusyhteistyötä. Sopimuksen allekirjoittivat Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja hallintojohtaja Hannu Pietilä, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi ja johtaja Heikki Isotalo, sekä Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen. 19

20 58,6 km/h Metrologia Mittaukset urheilussa Ainemäärä (Piristeet) 10 ng/g Säteilyannos 40 mikrogy per kuva Paine 180 kpa Aika 7:58.80 min Etäisyys 71,2 m Peking Olympiastadion K-5983 [www.kashangroup.com] Korkeus 6,14 m Massa 64 kg Nopeus Mukana tukemassa Maailman Metrologiapäivä 20. toukokuuta

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Referenssimenetelmä, mikä se on?

Referenssimenetelmä, mikä se on? Referenssimenetelmä, mikä se on? Määritelmä Referenssimenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jonka arvioitu mittaustarkkuus on pieni verrattuna sen loppukäytön vaatimuksiin. Referenssimenetelmän tarkkuus

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaate. Taija Rissanen

FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaate. Taija Rissanen FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaate Julkaistiin 27.6.2016 FINASin sivuilla: https://www.finas.fi/ajankohtaista/julkaisut /Sivut/default.aspx Suora linkki: https://www.finas.fi/tiedostot%201/julkais

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Käyttäjätunnus Användarnamn Username. Salasana Lösenord Password. Kieli Språk Language. Kirjaudu sisään / Logga in / Login

Käyttäjätunnus Användarnamn Username. Salasana Lösenord Password. Kieli Språk Language. Kirjaudu sisään / Logga in / Login Valtionapu liikunnan alan kansainvälisille konferensseille ja kokouksille Suomessa Statsunderstöd för internationella idrottskonferenser och möten i Finland State subsidy for organizing international conferences

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain 5 :n ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Evira 4. 5.10.2016 Marja Leena Järvinen Sisältö Työryhmän perustaminen Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

A1/ Helsinki 2016

A1/ Helsinki 2016 Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2013 mukaise en näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Helsinki 2016 1( (7) Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelunn

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Suomen meripelastusseuran strategia

Suomen meripelastusseuran strategia Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta (HE 30/2016 vp) Eduskunta, Talousvaliokunta 8.04.2016 Veli Viitala TEM HE (30/2016 vp) laiksi mittauslaitelain muuttamisesta Pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot