Rajalan alueen asemakaavan muutos ja laajennus (II-vaihe)

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI (II-vaihe) ASEMAKAAVAN SELOSTUS, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Maanmittauslaitos

2 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 2(25) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot SAARIJÄRVEN KAUPUNKI, 7. kaupunginosa SARA-AHO (II-vaihe) Asemakaavan muutos koskee korttelia 730, 731 ja osaa korttelista 702 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 730 ja 731, osa korttelia 702 sekä katu-, suojaviher-, lähivirkistys- ja energiahuollon alueet. Kaavan tunnus: -AK -0 Kaavan päiväys: Kaavaluonnos: Kaavaehdotus: Kaavan laatija: Saarijärven kaupungin maankäyttö ja kaavoitus Kaavan laadinnasta vastaavat kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen. Päätös kaavamuutoksen laatimisesta: Kaupunginhallitus , 188 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Omistajaohjauksen jaoston hyväksymispäivämäärä: , Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämäärä: kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä:

3 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 3(25) Kaava-alueen sijainti Kaava-alueeseen kuuluu kaksi erillistä aluetta; toinen sijoittuu Rajalantien ja Uuraistentien risteysalueelle ja toinen Kangastien itä- ja eteläpuolisille alueille. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaava-alue on jaettu kahdeksi erilliseksi kaavahankkeeksi. I-vaiheen asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi II-vaiheessa tarkistetaan olemassa olevaa asemakaavaa sekä laajennetaan kaava-aluetta Kangastien itäpuolisilla alueilla. Koko kaava-alue rajautuu idässä Uuraistentiehen, pohjoisessa rautatiehen ja etelässä Summasjärveen. Itäpuolella kaavoitettavaan alueeseen kuuluu sähköasema ja kaupungin omistama Sammakkolampi tilan erillispalsta. I-vaiheen asemakaavamuutos II-vaiheen asemakaavamuutos ja laajennus Kuva 1. Kartalla luonnosvaiheen kaavamuutos- ja laajennusalueen rajaukset. Kuva 2. II vaiheen asemakaavaehdotuksen aluerajaus ajantasa-asemakaavakartalla. Summasjärven rantaalueet jätettiin ehdotusvaiheessa II-vaiheen kaavahankkeen käsittelyn ulkopuolelle.

4 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 4(25) 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 23 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 25

5 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 5(25) 1.4 Kaavan tarkoitus Rajalan alueen asemakaavan muutoksella ja laajennuksella (II-vaihe) on tarkoitus laajentaa nykyistä teollisuusaluetta sekä osoittaa Summasjärven ranta-aluetta vakituisen asumisen alueeksi. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Seurantalomake, liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat, Keski-Suomen liitto Rajalan teollisuusalueen asemakaavamuutos, luonto- ja maisemaselvitys, 2007, FCG Suunnittelukeskus Oy. Luonnonsuojelulain 72a :n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämisestä ja alueen metsänkäsittelystä, KSELY/55/07.01/2010, Keski-Suomen ELYkeskus. Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi , 2008, Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Rajalan alueen pohjoisosan alustava rakennettavuusselvitys, 2005, Ramboll Oy. Saarijärven kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2003, J.Sorvali. Rajalantien katu- ja liikenteenohjaussuunnitelma, 2012, FCG Finnish Consulting Group Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys, 2009, Enviro. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulo kuulutettiin ja samalla kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtävillä Kaavaluonnos valmistui päiväyksellä ja omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan asetettavaksi nähtäville luonnosvaiheen kuulemista varten. Luonnosvaiheen nähtävilläolo: Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaavahanke jaettiin kahdeksi erilliseksi hankkeeksi; I- vaiheen asemakaavamuutos Rajalantien risteysalueella ja II-vaiheen asemakaavamuutos ja laajennus Rajalan teollisuusalueella. I-vaiheen asemakaavamuutos Rajalantien risteysalueella hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi II-vaiheen asemakaavamuutoksen ja laajennuksen valmistelua jatkettiin vuonna 2014 ja kaavaehdotus, josta Summasjärven ranta-alueet rajattiin ulkopuolelle, valmistui päiväyksellä II-vaiheen ehdotusaineisto oli nähtävillä Asemakaava II-vaiheen asemakaavahankkeessa laajennetaan nykyisten teollisuusyritysten tontteja korttelissa 702, 730 ja 731. Kaavamuutoksella ja -laajennuksella varaudutaan olemassa olevien teollisuusyritysten kasvutarpeisiin sekä uusien yritysten tonttitarpeeseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Saarijärven kaupunki. Tonttien sisäiset muutosten toteuttaminen on tontinomistajien tai alueella toimivien yritysten vastuulla. Kaava voidaan toteuttaa kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen.

6 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 6(25) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on peltoineen ja metsineen kuulunut alun perin Kangasahon ja Konttilan tilan maihin (kuvaus koskee koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta). Vuonna 1966 painetussa peruskartassa alue on kokonaisuudessaan vielä maa- ja metsätalousmaata. Aluetta halkoo etelä-pohjoissuuntainen valtaoja, jonka varrella olevista pelloista suurin osa on metsittynyt. Alueen pohjoisosan pellot ovat vielä viljelyskäytössä. Asemakaavan muutosalueella toimii tällä hetkellä valmisperustusmuotteja valmistava yritys sekä korjaamopalveluja tarjoava yritys. Asemakaavoitettavan alueen koillisosassa on Vattenfall Verkko Oy:n omistama sähköasema. Summasjärven rantaan on muodostunut loma-asutusta 1980-luvulta lähtien. Osa loma-asunnoista on nykyisin vakituisessa asuinkäytössä. Uuraistentien varrelle on syntynyt tiheämpää asutusta 50-luvulta lähtien Luonnonympäristö Maisemarakenne Saarijärven maiseman perusrakenteen muodostavat vesistöt ja luode-kaakko suuntainen pitkittäisharju. Rajalan alueella Voudinniemi on maisemallisesti arvokas harjualue, joka erottu etelästä Summasjärven suunnasta sekä harjun pohjoispuolisilta alueilta. Suunnittelualueen länsipuolella olevat rantapellot muodostavat myös maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Luonnonolot Suunnittelualueen pinnanmuodostus on melko loivapiirteistä laskien etelän suuntaan Summasjärvelle. Nykyisestä teollisuusalueesta itään maasto on melko tasaista. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja hiesua. Alueen pohjoisosassa olevan kosteikon kohdalla maaperä on saraturvetta. Kuva 3. Ote maaperäkartasta (mr=moreeni, Hs=hiesu, Ht=hieta, Ct=saraturve, Ka=kallio). Alueen eteläosassa on kolme pienialasta lehtolaikkua. Lehdot on luonto- ja maisemaselvityksessä luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi. Kallioinen ja louhikkoinen Makronmäki teollisuusalueen pohjoispuolella on luokiteltu luonto- ja maisemaselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi luonnonmaisemakohteeksi.

7 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 7(25) Nykyisen teollisuusalueen itäpuolelta on maaperän kantavuutta ja rakennettavuutta selvitetty maaperäkairauksin. Korttelin 702 ja sähköasemalta pohjoisen suuntaan lähtevän siirtolinjan väliin jäävän umpeen kasvaneen lammen ympäristössä maaperä on erittäin huonosti kantavaa. Myös sähköaseman eteläpuoliset hiesuvaltaiset peltoalueet ovat huonosti rakentamiseen soveltuvia kantavuutensa puolesta. Sen sijaan kaavoitettavan alueen ranta-alueet sekä männikköharju nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella ovat maaperältään moreenia ja soveltuvat hyvin rakentamisen alueiksi. Suunnittelualueen kasvillisuus vaihtelee puolukkatyypin kuivahkoista kankaista mustikkatyypin tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin. Entisille pelloille on syntynyt pääsoin nuoria koivikkometsiä. Rantakasvillisuus on paikoin melko runsasta. Kasveina ovat mm. järviruoko ja järvikorte. Kuva 4. Rehevä kallioimarrekasvusto siirtolohkareen kupeessa. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy paikoin reheväkin rantakasvillisuus. Taustalla näkyy Voudinniemen kärki. Suunnittelualueen eläimistö koostuu alueella yleisesti esiintyvistä nisäkkäistä kuten jäniksistä ja oravista. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista II-vaiheen asemakaavan laajennusalueella esiintyy liito-orava. Alueen metsissä elää tyypillisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan alueella on havaittu mm. peippo, pajulintu, rastaat ja tiaiset. Suunnittelualueella ei ole suojeltuja luontotyyppejä. Pienilmasto Suunnittelualueen etelän suuntaan laskevilla rinteillä on suotuisa pienilmasto. Auringonsäteilyn määrä on suuri ja maastonmuodot sekä kasvillisuus vähentävät tuulisuutta. Summasjärvi tasaa jonkin verran lämpötilaeroja erityisesti syksyisin. Kylmiä ja hallanarkoja notkopaikkoja on suunnittelualueen pohjoisosassa oleva kosteikko. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen eteläpuolella oleva Summasjärvi kuuluu Saarijärven reitin vesistöihin. Vesistö on säännöstelty. Keskivedenkorkeus on 108,5 mpy. Keski-Suomen ELY-keskus on määritellyt alimmaksi rakentamiskorkeudeksi järven rannalla 110 mpy. I-vaiheen suunnittelualue kuuluu kokonaan Voudinniemen pohjavesialueeseen ( ). IIvaiheen suunnittelualue jää pohjavesialueen itäpuolelle. Saarijärven Vesihuolto Oy:n vedenottamo sijoittuu Voudinniemen länsipuolen pohjukkaan. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon. Itä-Suomen vesioikeus on vahvistanut pohjavesialueelle lähija kaukosuojavyöhykkeet. Saarijärven kaikille pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna 2003.

8 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 8(25) Maa- ja metsätalous Asemakaavan laajennusalue on lähes kokonaan ollut maa- ja metsätalouskäytössä lukuun ottamatta rannan loma-asutusta. Luonnonsuojelu Asemakaavoitettavalla alueella (II-vaihe) elää luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt tilalle Kivikkolahti ( ) Luonnonsuojelulain 72a :n mukaisen päätöksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämisestä (KSELY/55/07.01/2010) Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Teollisuusalueella, joka kuuluu II-vaiheen asemakaavahankkeeseen, ei ole asukkaita. Rajalan kaupunginosan alueella, jota rajoittavat Uuraistentie, rautatie, Kangastie ja Summasjärvi, asukasluku on 71. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne koostuu asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueista sekä niitä yhdistävistä liikenteen ja teknisen huollon fyysisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta. I-vaiheen asemakaavamuutosalue sijoittuu kokonaisuudessaan asemakaavoitetulle alueelle ja II-vaiheen suunnittelualue asemakaavoitetun alueen reuna-alueelle. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on sekä vakituista ja loma-asutusta että teollisuustoimintaa. I-vaiheen asemakaavan muutosalueella on lähekkäin vakituista asutusta ja teollisuustoimintaa. IIvaiheen suunnittelualueella eri toiminnot sijoittuvat melko hyvin omille alueilleen; asutus on keskittynyt Summasjärven rantavyöhykkeelle kun taas teollisuustoiminnot on sijoittunut alueen pohjoisosaan lähelle valta- ja rautatietä. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisesti Rajalan alue näyttää melko sekavalta. Uuraistentien alkupäähän sijoittuu sekä asumista että teollisuusrakennuksia. Rajalantie pohjoispuolta sekä tien päätettä hallitsevat suuret teollisuusrakennukset. Kangastien ja Kangasahontien välisellä korttelialueella on sekä teollisuutta että asutusta. Kuva 5. Viistoilmakuva II-vaiheen kaavamuutos- ja laajennusalueelta.

9 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 9(25) Asuminen Rajalan alueen II- vaiheen asemakaavoitettavalle alueelle ei sijoitu asutusta. Uuraistentien varrella korttelissa 701 on erillispientalotonttia sekä yksi omakotitalo T-korttelialueella. Vuonna 1987 vahvistetussa teollisuuskortteleita nro 703 sekä koskevassa asemakaavassa on kaavamääräyksellä mahdollistettu asuntojen rakentaminen teollisuustonteille. Tälle alueelle on rakentunut kaksi omakotitaloa ja yksi paritalo. Palvelut Alueen tarvitsemat palvelut sijaitsevat pääosin keskustassa. Tarvaalan ala-asteella on peruskoulun 1-6 luokat ja viime vuosina myös esikoulu. Perhepäivähoitajien ryhmäperhepäivähoitopaikka toimii myös Tarvaalassa. Läheisellä Sara-ahon teollisuusalueelta on saatavissa huonekalukaupan, autokaupan ja autokorjaamon palveluita. Työpaikat, elinkeinotoiminta Rajalan alueella on runsaasti teollisuuden työpaikkoja. Alueen suurimpia työllistäjiä ovat Ariterm Oy, Sx Lämpöpohja Oy, Termex Oy ja Logstor Finland Oy. Saarijärven kaupunki on vuokrannut suunnittelualueen pohjoisosan pellot paikalliselle viljelijälle. Virkistys Kusiaismäen hiihto- ja laskettelukeskus sijaitsee noin 1 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Talvisia harrastusmahdollisuuksia ovat hiihto ja laskettelu, kesäisin alueella on mahdollisuus harjoitella golf-lyöntejä ja pelata jalkapalloa. Maakuntauran hiihto- ja patikkareitti sivuaa suunnittelualuetta länsipuolelta. Summasjärven rannalla on uimaranta. Liikenne Rajalantie on alueen kokoojakatu, johon pienemmät tonttikadut liittyvät. Kevyelle liikenteelle ei ole erillisiä reittejä vaan pyöräilijät ja kävellen liikkuvat käyttävät samoja väyliä kuin autoilijat ja alueen raskas liikenne. Uuraistentien varrella on erillinen kevyenliikenteen väylä valtatien risteyksestä Tarvaalan ala-asteelle saakka. Myös keskustan suuntaan valtatien varrella on erillinen kevyenliikenteen reitti. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole arvokkaita rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Vuonna 2007 tehdyn muinaismuistoinventoinnin mukaan alueella ei ole havaittu mitään esihistorialliseen tai historiallisen muinaisjäännökseen viittaavaa. Tekninen huolto Viemärilinjat sijoittuvat korttelin 701 pohjoispuolelle sekä Kangasahontien ja Kangastien varrelle. Viettoviemäreitä pitkin jätevedet johdetaan Kangasahontien päässä olevalle pumppaamolle. Vesijohdot sijoittuvat katulinjojen varrelle. Kangasahontie länsipuolella on tietoliikennemasto. Erityistoiminnat Suunnittelualueen itäosassa on sähköasema sekä suurjännitelinjoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen teollisesta toiminnasta aiheutuu jonkin verran häiriöitä lähialueelle. II-vaiheen suunnittelualueella kaukolämpöputkia valmistavan laitoksen ulkovarastointikentällä tapahtuva teräsputkien kuormaus aiheuttaa ajoittain melua etenkin Linnankylän suuntaan. Melun leviämistä on pyritty estämään rakentamalla radan varteen maavalli meluesteeksi. Myös valmisperustuksia valmistavan yrityksen toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua. I-vaiheen kaavamuutosalueen pohjoispuolelle sijoittuu lämmityskattiloita valmistava yritys, jonka toiminnat tapahtuvat pääosin sisätiloissa. Häiriöitä voi aiheutua lastaus- ja kuljetustoiminnoista.

10 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 10(25) Sosiaalinen ympäristö I-vaiheen kaavamuutosalueelle sijoittuu neljän asuintalon muodostama yhteisö. II-vaiheen suunnittelualueen läheisyydessä olevaan teollisuuskortteliin sijoittuu asumista ja vaarana onkin, että näille alueille ei muodostu sosiaalista ympäristöä. Rannan lomaasutuksesta on muodostunut oma sosiaalinen ympäristönsä Maanomistus Koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta tarkasteltaessa Saarijärven kaupunki omistaa yli puolet koko asemakaavoitettavasta alueesta. Korttelin 701 tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Summasjärven ranta-alue on yksityisessä omistuksessa. Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy omistaa kaavamuutosalueen teollisuusyritysten tontit. Sähköaseman alueen omistaa Vattenfall Verkko Oy. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Ympäristöministeriö päätti samalla päätöksellä kumota Keski-Suomen vaihekaavat lukuun ottamatta 5. vaihekaavan Mörkökorven (Laukaa) jätteenkäsittelyalueen varausta. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan heti voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa teollisuus- ja varastoalueelle (T), taajamatoimintojen alueella (A) sekä kuk alueelle eli kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle. Suunnittelualueella ovat myös rautatie, voimalinja ja virkistysreittivaraus. Suunnittelualueen läheisyydessä on pohjavesialueen merkintä (pv).

11 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 11(25) Rajalan alueen asemakaavamuutoksen (II-vaihe) sijainti maakuntakaavassa. Kuva 6. Ote maakuntakaavan taajamakohtaisesta apukartasta.

12 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 12(25) Yleiskaava Alueella on voimassa Saarijärven kunnanvaltuuston hyväksymä Saarijärven kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Alue on yleiskaavassa varattu teollisuusalueeksi (T) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Saarijärven keskustan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta on aloitettu vuonna 2009 ja tavoitteena on, että yleiskaava saadaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. Nähtävillä olleessa yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualueen eteläosa on varattu asumisen alueeksi (AP) ja nykyinen teollisuusalue laajentumisvarauksella on varattu työpaikka-alueeksi (TP). Nykyinen sähköaseman alue on merkitty energiahuollon alueeksi (EN-1). Kuva 7. Ote nähtävillä olleesta yleiskaavaehdotuksesta Rajalan alueelta (AP=pientalovaltainen asuinalue, AP 1=asuntovaltaisten taajamatoimintojen alue ja/tai matkailun ja palveluiden alue, TP=työpaikka alue, EN 1 energiahuollon alue, jolla on muuntoasema, VL=lähivirkistysalue).

13 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 13(25) Asemakaava II-vaiheen asemakaavan muutosalueella on voimassa vuonna 1986 ja 1987 vahvistetut asemakaavat. Kangasahontie länsipuolella olevan asuinalueen asemakaava on vahvistettu vuonna Rajalantien eteläpuoliset teollisuuskorttelit on merkitty voimassa olevassa kaavassa TY-2- korttelialueiksi ja pohjoispuolen tontit TT-korttelialueeksi. Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa punaisella rajattu alue, jolla nykyistä asemakaavaa tarkistetaan. Pohjakartta Finnmap Oy on laatinut Saarijärven kaupungin pohjakartan mittakaavassa 1:1000. Kartta on hyväksytty Maanmittaushallituksessa. Pohjakartta on tarkistettu ajan tasalle lokakuussa 2011 ja täydennykset on hyväksynyt maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Rakennusjärjestys Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rajalan alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on varautua nykyisten teollisuusyritysten laajentumiseen sekä uusien teollisuusyritysten tonttitarpeeseen (II-vaihe). Toinen merkittävä syy nykyisen asemakaavan tarkistamiselle oli Rajalantien ja Uuraistentien risteysalueen muotoilusta ja tien tasauksesta aiheutuneet vaikeudet raskaalle liikenteelle erityisesti talviaikaan. Kyseinen risteysalueen asemakaavamuutos (I- vaihe) on saatu lainvoimaiseksi vuonna Asemakaavamuutoksella laajennettiin Rajalantien risteysalueen katualuetta niin, että risteysalue voitiin muuttaa paremmin liikennöitäväksi ja turvallisemmaksi. Korttelin 701 alueella voimassa olevassa asemakaavassa yksi 50-luvun omakotitaloista sijoittui T-korttelialueelle. Asemakaavamuutoksella erillispientalojen korttelialuetta laajennettiin olemassa olevan omakotitalon osalta (I-vaihe). Rajalan alueen asemakaavamuutoksen ja laajennuksen III- vaihe käsittää eteläisen asuinalueen. Kyseistä kaavaehdotusta ei ole vielä laadittu. Kaupungin itäpuolisella asemakaava-alueella kau-

14 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 14(25) pungilla ole ei tarjolla tontteja omakotirakentajille, joten tässä kaavahankkeessa tarkastellaan myös mahdollisuutta kaavoittaa uusia omakotitontteja työpaikka-alueen läheisyyteen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä ( 18). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat suunnittelualueen sekä viereisten tonttien maanomistajat, vuokraoikeuden haltijat, suunnittelualueen ympäristössä asuvat kaupunkilaiset ja alueella toimivat yritykset sekä viranomaiset. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä Vireilletulo Rajalan asemakaavan muutos ja laajennus kuulutettiin vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville siinä vaiheessa kun asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä OAS:in riittävyydestä. Kaavoituksen eri vaiheissa (vireilletulo, luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan Sampo lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä myös internetissä kaupungin kotisivuilla. Laatimisvaiheen (kaavaluonnosvaihe) kuulemista varten asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutettiin ja kaavamuutoksen/-laajennuksen maanomistajille ja yrityksille lähetettiin samalla tiedotekirje. Keskeisiä alueen toimijoita, Elenia Verkko Oy:tä, Finngrid Oy:tä, Vattenfall Oy:tä sekä Saarijärven osakaskuntaa kuultiin kaavahankkeesta erikseen. Kaava-aineisto oli nähtävillä Maankäytön ja kaavoituksen ilmoitustaululla ja kaupungin internet -sivuilla. Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta mielipide nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oleva kaava-aineisto päivitettiin myös kaupungin internet-sivuille. Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle nähtävillä oloajan kuluessa. Asemakaavamuutosta ja -laajennusta koskevasta hyväksymisestä kuulutetaan Sampo lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internet -sivuilla. Valitusajan umpeuduttua, mikäli kaavasta ei ole valitettu, kaavan voimaantulo kuulutetaan Sampo lehdessä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet -sivuilla Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muuttamisesta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Neuvotteluun osallistuivat Saarijärven kaupungin ja ympäristöhallinnon edustajat. Asemakaavahankkeesta järjestetään tarvittaessa uusi viranomaisneuvottelu sen jälkeen kun ehdotusvaiheen muistutukset ja lausunnot on saatu. Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja Liikennevirastolta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastajalta pyydettiin kommentit kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot samoilta viranomaistahoilta.

15 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 15(25) Rajalan II-vaiheen asemakaavan hyväksymisestä päättää Saarijärven kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen tiedoksi. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteet koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Saarijärven kaupungin tavoitteena on sujuvoittaa teollisuusalueen liikennöintiä, laajentaa olemassa olevaa teollisuusaluetta sekä jatkaa Summasjärven rannalla olevaa vakituisen asumisen vyöhykettä idän suuntaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten MRA 25 :n mukaisesti tulee esittää selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulee tässä kaavahankkeessa huomioida erityisesti seuraavat VAT:n tavoitteista: Toimiva aluerakenne Asemakaavalla pyritään tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa huomioidaan myös elinkeinoelämän tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavan tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta sijoittamalla uutta rakentamista jo rakentuneiden alueiden yhteyteen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen on suunnitelman keskeisiä tavoitteita. Sijoittamalla uusi asuinalue työpaikka-alueen läheisyyteen voidaan vähentää henkilöautoliikennettä. Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä tai luonnonperintökohteita. Alueen suunnittelussa huomioidaan ekologisten verkostojen syntyminen ja alueelle pyritään jättämään riittävän laaja virkistyskäyttöön varattu alue, joka tukee myös liito-oravan elinympäristön säilymistä. Läheinen pohjavesialue huomioidaan suunnittelussa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Uusia rakennuspaikkojen sijoittelussa tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Kaavan tavoitteet tukevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava Maakuntakaavassa Rajalan teollisuusalue on merkitty laajana teollisuus- ja varastoalueena radan eteläpuolelle. Yleiskaava Saarijärven keskustan yleiskaavaluonnoksessa Rajalan teollisuusalueelle on merkitty uusi yhdystie/pääkokoojakatuvaraus Rajalantien jatkeelta vt-13:sta. Radan ylitys on merkitty yleiskaavaavaan eritasoristeyksenä.

16 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 16(25) Rajalantien eteläpuolella olevat teollisuusalueet samoin kuin radan pohjoispuoliset alueet on merkitty työpaikka-alueiksi (TP). Rajalantien pohjoispuoliset teollisuusalueet on merkitty teollisuusalueeksi (T). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteet koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Summasjärven loivasti etelään viettävät ranta-alueet soveltuvat maastollisesti ja maisemallisesti hyvin asumiseen. Alueen etäisyys keskustaan on noin viisi kilometriä ja Tarvaalaan noin kaksi kilometriä, joten lähialueen palvelut ovat saavutettavissa melko hyvin. Sara-ahon kaupunginosaan on sijoittunut paljon yritystoimintaa ja kaavoittamalla uusia asuintontteja, voidaan alueella työskenteleville tarjota mahdollisuus asumiseen työpaikka-alueiden läheisyydessä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet II-vaiheen asemakaavamuutos ja laajennus Suunnittelualueen yrityksistä Logstor Oy:llä on tarve nykyistä laajempaan varastointikenttään. Myös Sx Lämpöpohja Oy haluaa varautua mahdolliseen laajentumiseen. Koko kaavahankealueen osalta joillakin Summasjärven ranta-alueen maanomistajista on ollut tavoitteena muuttaa nykyiset loma-asuntopaikat vakituiseen asumiseen. Yksityiset rantaalueiden omistajat ovat myös toivoneet rannan asemakaavoitusta, koska poikkeamismenettelyin ranta-alueelle ei ole muodostettavissa uusia rakennuspaikkoja nykyistä enempää. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavahankkeen tavoitteena on muodostaa alueen yrityksille tarkoituksenmukainen toimintaympäristö. Muut tavoitteet Tavoitteet koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Asemakaavatyössä huomioidaan alueen luonto- ja maisema-arvoja, järvinäkymiä ja mm. liito-oravien esiintymisalue. Kaavatyön tavoitteena on, että uudet kuivan maan tontit sijoitetaan rakennuskelpoisille ja maisemaltaan viihtyisille alueille ja sitä vastoin kaava-alueen kosteikoille tai alaville alueille ei tontteja sijoiteta. Katu- ja kevytväylävarauksia tarkastellaan laajempi aluekokonaisuus huomioiden ja tavoitteena on, että kevytväylästö olisi turvallinen kulkea, vaikka alueella on raskasta liikennettä. Kuivan maan tonteille pyritään löytämään rantaan pääsymahdollisuus esim. lähivirkistysaluevarauksella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtotarkastelut koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Suunnittelualueesta oli laadittu jo vuonna 2006 kaksi vaihtoehtoista luonnosta, jotka tarkempien maastotarkastelujen ja laaditun yleiskaavaluonnoksen perusteella hylättiin. Uusia vaihtoehtoja laadittiin neljä kappaletta. Alustavissa luonnoksissa tutkittiin erityisesti rantaalueen asutuksen järjestämisen vaihtoehtoja. Teollisuusalueen katujärjestelyistä laadittiin myös kaksi erillistä vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa nro 3, 5 ja 6 uusi katulinjaus noudattaa pääosin nykyistä tielinjausta. Vaihtoehdossa nro 4 uusi katu on linjattu lähelle olemassa olevaa asuntoaluetta. Viereisen toteutuneen omakotialueen sisäiset ajoyhteydet on koettu hankaliksi ja vaihtoehdossa 4 niistä päästäisiin osittain eroon kun tonttiliittymät voitaisiin rakentaa suoraan katualueelta. Uuraistentien ja Rajalantien risteysalueelta ei laadittu vaihtoehtoisia tarkasteluja, koska katualuevarausta oli tarpeen tarkistaa vain vähäisesti.

17 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 17(25) Kuva 9. Vaihtoehtotarkastelu nro 3. Kuva 10. Vaihtoehtotarkastelu nro 4. Kuva 11. Vaihtoehtotarkastelu nro 5. Kuva 12. Vaihtoehtotarkastelu nro 6. Kuva 13. Vaihtoehtotarkastelu nro 1 teollisuusalueen laajennuksen katuverkosta. Kuva 14. Vaihtoehtotarkastelu nro 2 teollisuusalueen laajennuksen katuverkosta.

18 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 18(25) Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusarvioinnit koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Laadituista alustavista vaihtoehdoista: Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Uudet asuin- ja teollisuuskorttelit tiivistävät ja jatkavat nykyistä yhdyskuntarakennetta luontevasti. Vaikutukset liikenteeseen Kaikissa vaihtoehdoissa Rajalantie toimii alueen kokoojakatuna, joten liikennemäärät tällä katuosuudella tulevat lisääntymään. Uusien pientalotonttien myötä myös kevytliikennemäärät kasvavat alueella. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Luonnostelmavaihtoehdoissa asuntokatuverkon pituudet vaihtelevat metrin välillä eli asuntokatuverkon osalta edullisin versio on vaihtoehto nro 3. Kyseisessä ratkaisussa tonttimäärä on kuitenkin alhaisin. Eri vaihtoehdoissa kaupungin maa-alueelle muodostuvien pientalotonttien määrät vaihtelevat kpl välillä. Eniten uusia pientalotontteja muodostuu vaihtoehdossa nro 4. Vaihtoehdossa nro 4 katuverkko on linjattu eri tavoin kuin vaihtoehdoissa 3, 5 ja 6, joissa katulinjaus kulkee nykyistä tiepohjaa mukaillen. Vaihtoehdossa nro 4 esitetyn katulinjauksen avulla on tonttimäärää saatu kasvatettua muita vaihtoehtoja suuremmaksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaihtoehdoissa nro 5 ja 6 on huomioitu parhaiten olemassa olevat kulkuyhteydet uusissa katulinjauksissa, joten näissä vaihtoehdoissa luonnonympäristöä säästyy muita vaihtoehtoja enemmän. Luonnonvaroihin eri vaihtoehtoilla ei ole merkittävästi erilaisia vaikutuksia. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Eri vaihtoehdoilla ei ole merkittävästi erilaisia vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön eikä rakennettuun ympäristöön Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehtotarkastelut koskevat koko Rajalan alueen asemakaavan muutos- ja laajennusaluetta. Vaihtoehtotarkastelulla on pyritty löytämään taloudellisin ja luonnonympäristön parhaiten huomioiva vaihtoehto. Myös asumisen ja teollisen toiminnan yhteensovittaminen on huomioitu vertailussa. Parhaiten näitä tavoitteita on katsottu toteuttavan ranta-alueen suunnittelun kannalta vaihtoehto nro 4. Teollisuusalueen jatkosuunnittelussa luovuttiin uuden pitkän katuverkon suunnitelmasta. Sen sijaan Rajalantien katualuetta jatkettiin radan suuntaan. Näin voitiin laajentaa nykyisiä teollisuustontteja mahdollisimman paljon Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Jatkosuunnittelussa rannan omakotialueen suunnittelusta luovuttiin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen ja Rajalan alueen II-vaiheen kaavahankkeessa keskityttiin ainoastaan olemassa olevan teollisuusalueen asemakaavamuutokseen ja laajennukseen. Valintaan vaikutti osaltaan uusien asuntotonttien kysynnän väheneminen sekä kaavoitukselliset haasteet liitooravan elinpiirin ja asumisen yhteensovittamisessa. Teollisuusalueen laajentamisen osalta lopullinen kaavaratkaisu muotoutui osittain yritysten kanssa käytyjen neuvottelujen sekä maastonmuotojen perusteella. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Rajalan alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ollessa nähtävillä luonnoksena kaava-aineistosta saatiin 11 mielipidettä ja 5 viranomaiskommenttia.

19 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 19(25) Keski-Suomen ELY - keskuksen kommentissa otetaan kantaa nyt laadittavan II-osa-alueen kaavaratkaisuun seuraavasti: Kaavaselostuksen kohdan 1.6 (Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista), taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista) asiakirjoihin tulee lisätä Saarijärven keskustan yleiskaavaa koskeva luontoselvitys (2009). Tulee tarkistaa maaperän tietojärjestelmään sisältyvien kohteiden (pilaantuneet maa-alueet) sijoittuminen nyt asemakaavoituksen kohteena olevan alueen suhteen sekä se, onko mahdollisten kohteiden johdosta asemakaavaan tarpeen sisällyttää kohteita koskevaa kaavamerkinnällistä ja -määräyksellistä ohjausta. Koska vaikutusarviot kaavaselostusluonnoksesta puuttuvat vielä tietyiltä osiltaan, ei tässä tilanteessa ole edellytyksiä ottaa kantaa kaavan vaikutusarviointikokonaisuuden riittävyyteen. Tulee tarkistaa, että kaavamerkinnät kaavakartalla ja asemakaavamerkinnät -osassa ovat keskenään yhdenmukaiset. Kaava-asiakirjoihin tulee liittää asemakaavan seurantalomake ja asemakaavasta tulee täyttää TYVI -verkkolomake viimeistään kaupunginvaltuuston hyväksyttyä asemakaavan. Vastine: 1. Kaavaselostukseen lisätään kohtaan 1.6 Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. 2. SX Lämpöpohja Oy:n tontin alueella oleva pilaantunut kohde huomioidaan vaadittavin kaavamerkinnöin. 3. Kaavaselostusta täydennetään kohdan 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset osalta 4. Asemakaavamerkinnät kaavakartalla ja asemakaavamerkinnät -osassa on tarkistettu yhdenmukaisiksi. 5. Kaavahankkeesta on laadittu asemakaavan seurantalomake ja hyväksymisvaiheessa täydennetään TYVI verkkolomake. Keski-suomen museolla ei ollut huomautettavaa kommentissaan arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Liikennevirasto edellyttää kommentissaan, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat. Melun- ja tärinäntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavaluonnoksessa radan läheisyyteen ei aivan oikein ole osoitettu asumista vaan vähemmän häiriöherkkiä teollisuusalueita kapean suojaviheralueen radasta erottamina. Liikennevirasto muistuttaa, että melun- ja tärinäntorjuntavastuun periaatteena on vastuun kuuluminen sille taholle, jonka suunnittelemista toimenpiteistä melun ja tärinäntorjunnan tarve syntyy. Vastine: Junaradan läheisyyteen on sijoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita ja radan varteen on varattu noin 18 metriä leveä suojaviheralue. Lausunto ei aiheuta muutostarpeita kaavakartalle. Finngrid Oyj totesi kommentissaan, että asemakaava-alueella sijaitsee Fingridin 110 kv voimajohto Koivisto Alajärvi. Koivisto-Aiajärvi 11 0 kv voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 46 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus kuvassa 2). Johtoalue muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin ole-

20 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 20(25) vista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin 13 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Finngridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat voimajohtoalueen ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Vastine: Voimajohtoalueen vaara-alue on muutettu asemakaavassa Finngrid Oyj:n esityksen mukaisesti 46 metrin levyiseksi. Perusturvaliikelaitos Saarikan terveystarkastajan kommentti kohdistuu pääosin eteläiseen asuinkorttelialueiden kaavaratkaisuun eli kommentti huomioidaan III vaiheen kaavamuutostyössä. Terveystarkastajan kommentti sisältää II vaihetta koskevan osuuden: Koska asemakaavan alueella teollisuus (TY) ja erillispientalojen korttelialue sijoitetaan kohtalaisen lähekkäin, tulisi kaavamääräyksissä huomioida teollisuustoiminnasta asutukselle aiheuttamien mahdollisten melu-, haju-, savu- ja pölyhaittojen rajoittaminen. Vastine: Rajalan alueen asemakaavamuutoksen II vaiheen kaavaratkaisu ei sisällä asuinrakennuskortteleita kaava-alueen eteläosassa eikä asuinrakennuskortteleihin liittyviä lähivirkistysalueita, joista pohjoisin toimii myös suojavyöhykkeenä teollisuuskortteleihin nähden. Nyt laadittavassa kaavaratkaisussa eteläisin, asutusta lähinnä oleva, teollisuusrakennusten korttelialue on varattu TY- merkinnällä ja määräyksen mukaisesti ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kommentti ei aiheuta muutoksia asemakaavaaineistoon. Valmisteluvaiheessa saadut mielipiteet ja näihin laaditut vastineet Rajalan alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ollessa nähtävillä kaava-aineistosta saatiin 11 mielipidettä. Mielipiteen jättivät Saarijärven Vesihuolto Oy, Soklex Oy, LNI Verkko, Saarijärvi- Seura ry, Reino ja Iiris Hänninen, Sami Hänninen, Markku Mäkelä Ky, Markku Mäkelä, Matias Mäkelä ja Hanna Siikamäki, Jouko ja Liisa Lampinen sekä Jarmo Ruotsalainen (Jarmo Ruotsalainen yhteyshenkilönä, useita allekirjoittaneita). Jätetyistä mielipiteistä Rajalan alueen II vaiheen asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle kohdistuvat Soklex Oy:n (nyk. SX Lämpöpohja Oy) mielipide, Jarmo Ruotsalaisen yhteystiedoin varustettu yhteismuistutus, Saarijärvi- Seuran mielipide sekä LNI-Verkon jättämä mielipide. Alueen yritysten kanssa on käyty tarvittavia kaavaratkaisuihin liittyviä neuvotteluja ja mm. SX Lämpöpohja Oy:n osalta on kaavaratkaisun oikeellisuus selvitetty ennen nähtäville asettamista. Siten erilliselle vastineelle ei ole tarvetta. Saarijärvi- Seuralla ei ollut lausuttavaa Rajalan alueen asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. LNI Verkko pyysi mielipiteessään merkitsemään nykyiset korkeajänniteilmajohdot kaavaan 13 metrin levyisellä johtokadulla, poikkeuksena rinnakkain kulkevat linjat, joiden kohdalla on merkittävä 5,22 metrin etäisyydelle laitimmaisista johdoista ulottuva alue. Sähköturvallisuusvaatimukset kieltävät rakentamisen 5,22 metrin etäisyydellä laitimmaisista johdoista. Uudelle puistomuuntamolle LNI- Verkko pyysi varaamaan 12 m x 12 m suuruisen et alueen. Vastine: Tarvittavat johtokatuvaraukset on merkitty asemakaavan tonttialueille. Puistomuuntamon et aluevaraus huomioidaan III-vaiheen kaavamuutostyössä eli ko. aluevaraus ei sisälly nyt laadittavalle kaava-alueelle.

21 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 21(25) Jarmo Ruotsalaisen yhteystiedoin varustetussa usean henkilön allekirjoittamassa mielipiteessä tuodaan esille seuraavat asiat (tiivistelmä): - Logstorin tontilla olevaa meluvallia ei saa madaltaa, siirtää tai purkaa miltään osin nykyiseltä paikaltaan. Kyseistä meluvallia tulee pidentää nykyisestä pituudestaan Rajantielle päin lähelle Rajalantietä. Meluvalli tulee maisemoida. - Vihreällä merkitty lähivirkistysalue korttelien 702 ja 731 välissä tulee laajentaa meluvallin radanpuoleiseen alueeseen (meluvallin itäpuoli), joka on ehdotelmaan merkitty harmaalla värillä. - Kortteli 731 tulee merkitä kaavaan TY- merkinnällä. Samoin kortteli 702 tulee merkitä kaavaan TY merkinnällä uusi osa mukaan lukien. - Rajalan alueella sijaitsevan Soklexin (nyk. SX Lämpöpohja Oy:n) tehtaan puhaltimien aiheuttamat meluhaitat tulee poistaa. Kyseiset puhaltimet ovat erittäin meluisat ja kuuluvat lähiseudun taloissa pahimmillaan sisätiloihin saakka sekä ulkona useiden kilometrien päähän. Samoin kyseiseltä tehtaalta kuuluva ajoittainen "paineenpoisto" -melu tulee poistaa (esim. puhaltamalla maanaluskaivoon tai muulla sopivalla tavalla). Vastine: - Logstor Finland Oy:n tontille (kortteli 702) sijoittuvaa meluvallia ei merkitä asemakaavaan pysyvänä suojarakenteena, koska meluvallin rakentaminen liittyy nykyiseen toimintaan ja tontin käyttöä on asemakaavassa arvioitava vuosia eteenpäin. Suojaavat maastorakenteet on myös korvattavissa rakennuksin. Tontin pohjoisosaan on varattu suojaviheralue (EV-1), jonka alueelle maastovalli osin sijoittuu. Meluvallin jatkaminen on toiminnallisesti ja suojaavan vaikutuksen osalta järkevämpää EV-1 alueen sisällä kaakon suuntaisesti. Kaavakartalla EV-1 aluerajausta laajennetaan VL -alueelle. - Vihreällä merkitty lähivirkistysalue korttelien 702 ja 731 välissä on varattu asemakaavaan kosteikkoalueen takia. Teollisuuskorttelien piha-alueita ei voida supistaa, koska piha-alueiden on oltava riittävän laajoja mm. tonttien sisäisen liikenteen takia. Asemakaavan suojaviheralueelle (EV-1) on mahdollista toteuttaa esim. uusia meluvallirakenteita ja EV-1 aluevarausta on ehdotuskartalla jatkettu VL alueen läpi. - Kortteli 702 on asemakaavassa TT korttelialuetta, joka on asemakaavoitettu jo vuonna Kortteli 731 on kyseisen teollisuusalueen luonteva laajentumisalue. Korttelin 702 teollisuusalue ei ole uusi kohdealue eikä sen käyttötarkoituksen muuttaminen ole jo toteutuneen teollisuuden kannalta realistista. Kyseiset korttelialueet eivät myöskään sivua asuinrakennuskortteleita. - Asemakaavoituksessa ei ohjata yksityiskohtaisesti yksittäisten yritysten tiettyjen melulähteiden kuten puhaltimien tai paineenpoistolaitteiden käyttötapaa. Yritysten nykyiseen toimintaan liittyvät meluvaikutusten tarkastelut kuuluvat ympäristösuojelun ja rakennuslupavaiheessa myös rakennusvalvonnan toimivaltaan. Rajalan alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ollessa nähtävillä ehdotuksena kaava-aineistosta saatiin 5 viranomaislausuntoa. Muistutuksia ei jätetty. Keski-Suomen ELY - keskuksen lausunto: Kaavaselostuksen luettavuuden ja sen tarkastelumahdollisuuksien selkeyttämiseksi selostuksessa tulee ilmaista nyt tällä asemakaavalla kaavoitettavan alueen rajaus. Kohdassa "5.4 Kaavan vaikutukset" tulisi arvioida liikenteellisiä vaikutuksia sisällyttäen siihen myös raskaaseen liikenteeseen ja kevyeeseen liikenteeseen liittyvää vaikutusten arviointia.

22 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 22(25) Vastine: Kaavaselostuksen sivulla 3 on kartta, jossa on rajattuna aiemmin hyväksytty I-osaalueen asemakaavamuutosalue sekä nyt käsiteltävänä oleva II-osa-alueen asemakaavamuutos- ja laajennusalue. Rajaus sisältää myös Summasjärven ranta-alueet, jotka olivat vielä luonnosvaiheessa mukana tässä kaavahankkeessa. Kaavaselostusta sivulla 3 on täydennetty kartalla, jossa on lopullisen kaavaehdotuksen mukainen kaavarajaus II-osa-alueen mukaisesta hankkeesta. Kaavaselostusta on täydennetty liikenteellisten vaikutusten osalta seuraavasti (kappale 5.4): Asemakaava mahdollistaa kahden uuden teollisuusyrityksen sijoittumisen alueelle sekä nykyisten yritysten laajentumisen. Toteutuessaan asemakaava lisää jonkin verran sekä raskasta että kevyttä liikennettä Rajalantiellä. Etenkin raskaan liikenteen lisääntymisellä on vaikutusta mm. liikenneturvallisuuteen, meluun ja tärinään. Rajalantien risteysalueelle perusparannuksen yhteydessä Rajalantien varteen on rakennettu korotettua jalkakäytävää noin 200 metrin matkalle ja tarvittaessa sitä jatketaan, mikäli liikennemäärät tulevat lisääntymään alueen katuverkolla merkittävästi. Keski-Suomen museon lausunnon tiivistelmä: Kaava-alueelle on tehty vuonna 2007 riittävä muinaisjäännösinventointi. Inventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei ole rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Näin ollen Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa kaavamuutos-ehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastine: Lausunto ei vaadi vastinetta eikä sen perusteella ole tarvetta tehdä muutoksia kaava-aineistoon. Liikenneviraston lausunto: Liikennevirasto on tutustunut asemakaavaehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu radan varteen suojaviheralue, jolle voidaan rakentaa meluvalli (EV-1-alue ). EV-1-alue sijoittuu osittain Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle. Liikennevirasto ei näe estettä meluvalli sijoittamisesta osittain sen hallinnoimalle alueelle. Liikennevirasto edellyttää, että meluvallin suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa Liikenneviraston ohjetta B 11 Rautateiden meluesteet. Meluvallista ei saa aiheutua haittaa radan stabiliteetille, kuivatukselle tai muuta vastaavaa haittaa rautatielle ja junaliikenteelle. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Vastine: Liikennevirastoon tullaan olemaan yhteydessä siinä vaiheessa, mikäli nykyistä meluvallia jatketaan radan varteen Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle. Meluvallin suunnittelussa ja rakentamisessa tullaan noudattamaan Liikenneviraston ohjetta 11 B, Rautateiden meluesteet. Kaava-aineistoihin lausunto ei aiheuta muutostarpeita. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen lausunto: Asemakaavamuutoksesta ja laajennuksesta olen antanut kommentin (Perusturvaliikelaitos Saarikka terveystarkastaja). Kommentti huomioitu myös kaavan II-vaiheen ehdotuksessa. II-vaiheen asemakaavamuutokseen ja laajennusehdotukseen ei ole muuta lisättävää. Vastine: Lausunto ei vaadi vastinetta eikä sen perusteella ole tarvetta tehdä muutoksia kaava-aineistoon. Saarijärvi Seura ry:n lausunto: Saarijärvi Seura ry toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa Sara-ahon Rajalan teollisuusalueen IIvaiheen muutos- ja laajennusehdotukseen.

23 Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 23(25) Vastine: Lausunto ei vaadi vastinetta eikä sen perusteella ole tarvetta tehdä muutoksia kaava-aineistoon Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Saarijärven kaupungin omistajaohjauksen jaosto käsitteli asemakaavamuutoksen kokouksessaan ja päätti laittaa asemakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Kaavahanke jaettiin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kahteen eri osa-alueeseen; I-vaiheen asemakaavamuutokseen, joka koskee Rajalantien risteysaluetta sekä korttelia 701 sekä II-vaiheen asemakaavamuutokseen ja laajennukseen, joka koskee teollisuusalueen asemakaavan muuttamista ja laajentamista. I-vaiheen asemakaavamuutos tuli voimaan II-vaiheen asemakaavamuutoksen ja laajennuksen käsittelyä jatkettiin vuonna Kaupunginhallitus käsitteli II-vaiheen asemakaavan muutosalueen luonnoksesta viranomaiskommentit ja osallisten mielipiteet sekä niihin laaditun vastineen kokouksessaan ja päätti asetta kaavamuutoksen ja laajennuksen ehdotuksena nähtäville. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne II-vaiheen asemakaavamuutos ja laajennus sijoittuu Kangastien itäpuolelle. Kaavaluonnosvaiheessa mukana olleet asuinkorttelit virkistysalueineen on jätetty jatkovalmistelusta pois ja II-vaiheen kaavaehdotus on rajattu koskemaan olemassa olevaa teollisuusalueen asemakaavaa kortteleissa 702, 730 ja 731 ja asemakaavan laajennusta kyseisten korttelialueiden itäpuolella. Asemakaavan muutoksella korttelit 730 ja 731 sekä niiden välinen kapea virkistysalue on yhdistetty kortteliksi 730. Asemakaavan laajennuksella korttelialuetta on laajennettu idän suuntaan. Myös korttelia 702 on laajennettu idän suuntaan. Sähköasema on merkitty energiahuollon alueeksi (EN). Energiahuollon alueen ja korttelin 731 väliselle alueella on suojaviheraluevaraus (EV). Aluevaraus on jätetty yleiskaavan mukaisesti, jolloin Rajalantietä on mahdollista myöhemmin jatkaa radan yli valtatie 13:sta asti Mitoitus Teollisuuskorttelien tonttitehokkuus on e= 0,40 ollen sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Rakennusoikeutta T- korttelialueille muodostuu yhteensä krs-m². Energiahuollon alueelle (EN) on merkitty tehokkuusluvuksi e=0,1 ja rakennusoikeutta muodostuu 1337 k-m² Palvelut Saarijärven keskustan palvelut sijaitsevat lähietäisyydellä, joten suunnittelualueelle ei ole varattu alueita julkisten tai yksityisten palvelujen järjestämiseksi. Kaavan toteutuessa alueen väestöpohja jää niin pieneksi, että lähipalveluilla ei ole suunnittelualueella edellytyksiä menestyä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella teollisuusalueen tonttialueet laajentuvat ja osin muodostetaan myös uutta teollisuustonttireserviä. Kehittämis- ja laajentumisalueet sijoittuvat pääosin jo rakennetun kunnallistekniikan varrelle. Maankäytön ratkaisuissa on huomioitu myös suojaviher- ja lähiviheralueet ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Asemakaavahankkeen tavoitteena on nykyisen teollisuustoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja vetovoimaisen alueen edelleen kehittäminen yritystoiminnan käyttöön.