1. Johdanto Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Yv Yh Johdanto Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Talousarvion rakenne Talousarvion perustelut Yleistä Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin...5 Tarkastuslautakunta...5 Yhtymävaltuusto...5 Yhtymähallitus...5 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi...5 Tukipalvelut...6 Oppisopimuskeskus... 7 Amisto...9 Edupoli...15 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Investoinnit Investointien perustelut Hankesuunnitelma Investointien rahoitus v Jäsenkuntien maksuosuudet Erilliset liitteet LIITE 1 Kuntayhtymän strategia...28 LIITE 2 Amiston strategia...29 LIITE 3 Edupolin strategia...32 LIITE 4 Henkilöstöstrategia...33 LIITE 5 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma

2 2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA Johdanto Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toiminta-alueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja konsernipalvelut (kuva 1). Sisäisiä konsernipalveluita ovat kuntayhtymähallinto, kiinteistöpalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Ulkoisia konsernipalveluita ovat oppisopimuskeskuksen palvelut (kuva 2). Konsernin markkinointi- ja viestintäpalvelut tuotetaan Edupolin ja Amiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuva 1: Kuntayhtymän organisaatio Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2011 ja se on esitetty liitteessä. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on alkaen Opiskelijapaikkamäärä on huomattavasti alimitoitettu. Kuntayhtymä on anonut 150 uutta opiskelijapaikkaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Uudet lisäopiskelijapaikat tulevat olemaan todella tiukassa.

3 3 Kuntayhtymän investointisuunnitelman suurin haaste on Amiston Askolan toimipisteen peruskorjaus. Peruskorjaukselle on varattu vuodelle 2012 miljoona euroa. Peruskorjauksen yhteydessä siirretään POMO-talon valtionosuus opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Askolan kiinteistöön. Tällöin POMO-talosta Haaga-Helia ammattikorkeakoululta vapautuneet tilat voidaan ottaa muuhunkin kuin opetuskäyttöön. Nykyisellään puolityhjän kiinteistön ylläpito on kuntayhtymälle kohtuuton taakka. Kuntayhtymän investointien hankesuunnitelmassa varaudutaan myymään POMO-talon kiinteistö viimeistään vuonna Kuntayhtymä rakentaa Perämiehentien tontille pienemmän opetuskiinteistön, joka rahoitetaan POMO-talon myynnistä saaduilla tuloilla. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyy olennaisesti oikeudenmukaiseksi koettu palkkausjärjestelmä. Tavoitteena kuntayhtymässä on palkan mahdollisimman hyvä yksilövastaavuus, jolloin palkka määräytyy kunkin henkilön tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja tulosten mukaan. Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä on ollut KVTES:n puolella käytössä jo useamman vuoden ja vuoden 2007 aikana mukaan tuli myös kuntayhtymän OVTES:n alainen henkilökunta. Lisäksi kuntayhtymässä on otettu vuonna 2008 käyttöön koko henkilökuntaa koskeva työnsuorituksen arviointijärjestelmä. Kuntayhtymä etsii jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja sisäisten toimintojen keskittämisen kautta, kilpailuttamalla sekä ulkoistamalla toimintoja. Kuntayhtymän kaikki keskitetyt tukipalvelut tuotetaan ns. sopimusohjausmallilla. Sopimusohjauksen hyvä toimivuus edellyttää palvelusopimusten lisäksi selkeätä palveluiden tuotteistamista. Oppisopimuskeskus jatkaa oppisopimustoimintaa suurin piirtein vuoden 2011 laajuudessa. Oppisopimuskeskuksen toimintaan on liitetty kuntayhtymän henkilöstön kehittämistehtävä. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymässä aloitti henkilöstön kehittämispäällikkö. Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämissuunnitelman. Oppisopimusjohtajalla on edelleen vastuullaan ulkoisen tiedottamisen koordinoiminen. Tavoitteena on tuoda oikeaa ja ajantasaista tietoa kuntayhtymämme toimijoista eri kohderyhmille. Vuoden 2006 alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kirjanpidossa investointirahoituksen sisältämä yksikköhinta kirjataan kokonaisuudessaan käyttötalouden myyntituottoihin. Näin ollen kuntayhtymän vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen verran ylijäämäinen, jotta kuntayhtymän tuleva investointikyky turvataan. Kuntayhtymä on konserni, joka omistaa osake-enemmistön Porvoon Opiskelija-asunnot Oy Studiebostäder i Borgå Ab:stä sekä Vantaalla sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiö Edupolis in ja Edupoli Oy:n koko osakekannan konserniin on kuulunut myös Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto. Yhtiöt tukevat osaltaan kuntayhtymän perustehtävää eli nuorten ja aikuisten elinikäistä oppimista. Porvoon kaupunki ja muut kuntayhtymän omistajakunnat selvittävät Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Tavoitteena on löytää optimaalinen koulutuksenjärjestäjäkokonaisuus, joka palvelisi maakuntaa tulevaisuudessa.

4 4 Kuntayhtymän strategiaprosessin rakenne ja strategia on uudistettu perusteellisesti. Uuteen strategian rakenteeseen kuuluu toiminta-ajatus, arvot, visio, muutosvoimien analysointi ja visiotavoitteet eli strategiset valinnat. Strategiset valinnat koostuvat neljästä näkökulmasta. Ne ovat oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Kuntayhtymän, Amiston ja Edupolin strategiat ovat liitteinä 1, 2 ja Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Oppisopimuskeskus Tukipalvelut Amisto Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus. Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 83 Askolan peruskorjaus Hanke 84 Amisto Perämiehentie 6 uudisrakennus Hanke 85 Amisto Pmt 6 uudisrakennuksen kalustus Hanke 86 POMO-talon myynti Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amiston kone- ja kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä. Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen liiteosa. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston liikelaitosta koskeva tavoitteenasettelu näkyy liitteessä Talousarvion perustelut Yleistä Kirjanpitojärjestelmä Kuntayhtymän kirjanpidon järjestämisessä ja tilinpäätöksessä noudatetaan kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa sitovat ohjeet ja ennakkopäätökset kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on noudatet-

5 5 tu Kuntajaoksen voimaan tulleita ohjeita taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatimisesta sekä kuntaliiton tilikarttasuositusta. Talousarvion laadintaperusteet Talousarvio 2012 on laadittu 100 euron tarkkuudella. Taloussuunnitelmavuodet esitetään tuhansina euroina. Talousarvion palkkamäärärahat sisältävät 2,8 prosentin oletetun palkkatason nousun. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 30,0 prosentin mukaan. Poistojen laskemisessa on noudatettu yhtymäkokouksen kesäkuussa 1996 hyväksymää ja marraskuussa 2008 päivitettyä poistosuunnitelmaa. Muilta osin on noudatettu kuntajaoksen suunnitelmanmukaisista poistoista antamaa yleisohjetta. Investointiosaan on merkitty yli euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Taloussuunnitelma vuosille on laadittu talousarviovuoden 2012 hintatasossa Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta saa toimintaansa varten tarvittavat määrärahat suoraan yhtymävaltuustolta. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Tarkastuslautakunta vastaa tilintarkastuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Yhtymävaltuuston määrärahan laskentaperusteena on kaksi kokousta vuodessa. Toimielin yhtymähallitus sisältää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtoryhmän toiminnan. Yhtymähallituksen määrärahoissa on varauduttu 12 kokoukseen. Kuntayhtymän johtoryhmä on kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamista varten. Johtoryhmän määräraha sisältää johtavan rehtorin ja johtoryhmän jäsenten palkkakuluja. Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Yhteistyöryhmä sisältää työsuojelutoimintaan, työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan sekä työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät määrärahat. Kuntayhtymä panostaa edelleen työhyvinvointiin ja virkistykseen, mikä näkyy myös yhteistyöryhmän määrärahojen kasvuna.

6

7 7 Oppisopimuskeskus 1. Toimintasuunnitelmaosa, oppisopimuskeskus Oppisopimustoiminta Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus seuraa toiminnassaan suoraan kuntayhtymätason strategiaa ja työstää kehittämisen painopistealueet ja toimintasuunnitelman oppisopimustoiminnan lähtökohdista. Kuntayhtymän linjan mukaisesti arvojamme ovat asiakasläheisyys ja kumppanuus, innovatiivisuus, osaaminen ja luotettavuus sekä ympäristövastuullisuus. Toiminta-ajatuksemme on: oppisopimuskeskus mahdollistaa tavoitteellisen ja ohjatun ammatillisen osaamisen kehittämisen työsuhteen tai yrittäjyyden osana. Vuonna 2012 parannamme koulutustarjonnan osuvuutta hyödyntämällä asiakasrajapinnalta saatavaa tietoa. Koulutustarkastajien työ tapahtuu yrityksissä, joten heillä on runsaasti hiljaista tietoa toimintaympäristön muutoksista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteutetun UJO-hankkeen tulosten perusteella ja heidän ohjeistuksessaan kehitämme oppisopimuskeskukseen sijoittuvaa innovaatioympäristöä, joka on niin oppisopimuskeskuksen kuin koko kuntayhtymän käytössä. Ympäristö käsittää sekä Pomo-kabinetin fyysisenä tilana että virtuaalisen toimintaympäristön, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median verkostoja ja pilvipalveluita. Oppisopimuskeskuksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä painotetaan edelleen proaktiivista toimintaa ja projektijohtamisen taitoja. Toiminnan volyymia ja laatua koskevat mittaristot on luotu ja niitä jalkautetaan vuoden 2012 aikana. Uutena työvälineenä on TOS eli työssäoppimisen suunnitelma, jonka avulla varmistetaan että opiskelijan työnkuva ja tavoitteena olevan tutkinnon sisältö istuvat toisiinsa ja että tieto opintojen lähtötilanteesta kulkee niin työpaikalle kuin teoriaoppilaitokseenkin. Saamamme palautteen perusteella työnantajat toivovat enemmän tukea oppisopimusopiskelijan opintojen ohjaukseen ja arviointiin. Koulutuksen lähtötilannetta parantaa huomattavasti edellä mainittu työssä oppimisen suunnitelman käyttöönotto. Ohjaustaitoja pyritään puolestaan parantamaan hiljattain kehitetyillä työpaikkakouluttajien koulutuspaketeilla. Koulutuspaketteja jalostetaan siten, että työpaikkakouluttajan peruskoulutus on mahdollista käydä myös verkon kautta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua kehitetään myös työntutkimuksen menetelmien avulla: Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus osallistuu partnerina TTS:n koordinoimaan Työtutka hankkeeseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen osalta oppisopimuskeskus on mukana koko kuntayhtymää koskevassa kehittämistyössä, jotka pohjautuvat ISO9001, OHSAS18001 ja ISO14001 vaatimuksiin. Hrd Kuntayhtymän henkilöstöjohtamista linjaa henkilöstöjohdon tiimi, johon kuuluvat hallintojohtaja, Amiston rehtori, Edupolin hallintopäällikkö, Edupolin tekniikan toimialajohtaja, oppisopimusjohtaja (pj), henkilöstön kehittämispäällikkö ja hrd-assistentti (sihteeri). Osaamisen kehittämisen toimintoja operoi puolestaan hrd-tiimi, johon kuuluvat henkilöstön kehittämispäällikkö, hrd-assistentti ja esimiehenä oppisopimusjohtaja. Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti kehittämistyön kehyksenä käytetään IIP-standardin osa-alueita. Investors in People (IIP) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli, jonka tarkoitus on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään.

8 8 Henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelmassa vuosille on kolme päämäärää: 1) kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen, 2) kannustusjärjestelmään liittyvien toimintamallien kehittäminen ja 3) osaamistason noston suunnitelma. Vuonna 2012 kehittämisen fokuksessa ovat erityisesti suorituksen johtamisen työvälineet. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa suorituksen johtamisen prosessia. Kuntayhtymän henkilöstölle suunnatut sisäiset koulutukset ovat pääsääntöisesti hrd-tiimin koordinoimia. Koulutustarjonnan sisältö perustuu sekä strategisiin tavoitteisiin että esiin nousseisiin konkreettisiin koulutustarpeisiin. Ulkoinen tiedottaminen Oppisopimusjohtajalle nimetyn tiedotusvastaavan tehtävän kautta oppisopimuskeskuksessa organisoidaan myös kuntayhtymän ulkoista tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen on uutisointia erilaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Ulkoisella tiedottamisella pyritään kuntayhtymän oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen tunnettuuden lisäämiseen ja myönteisen imagon luomiseen ja sen ylläpitoon. Tavoitteena on tuoda oikeaa, ajantasaista ja myönteistä tietoa kuntayhtymämme toimijoista oikeiden kohderyhmien ulottuville. Ulkoisen tiedottamisen kanavina käytetään pääsääntöisesti alueellisia joukkoviestimiä ja eri asiantuntijuusalueiden erikoislehtiä. Uutena kehittämisen kohteena on sosiaalisen median kautta tapahtuva tiedotus ja viestintä. Kuntayhtymän toiminta-alueen laajennuttua otetaan vuonna 2012 käyttöön tiedotteiden jakelupalvelu, jonka avulla on helpompaa tavoittaa kullekin oppilaitokselle, alalle ja toimipisteelle tärkeät viestimet. Hrd-toiminnan kautta järjestetään tiedottamiseen liittyvää sisällöllistä koulutusta sekä tiedottamisen apuvälineiden teknistä käyttökoulutusta. Tiedotustehtävissä assistenttina toimii toinen oppisopimussihteereistä. 2. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Oppisopimuskeskuksen arvioitu opiskelijamäärä vuonna 2012 laskentapäivien keskiarvona on 780 opiskelijaa. Perustutkintojen määrä on ollut laskusuuntainen, sillä taloudellisesti epävarmoina aikoina työnantajat eivät helposti sitoudu perustutkintojen edellyttämiin pitkiin oppisopimuksiin. Vuonna 2012 perustutkintoja arvioidaan olevan 265 kappaletta. Sekä tutkintoon johtavan että eitutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen osuus on sen sijaan korkea. Tutkintoon johtavaa lisäkoulutusta (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) arvioidaan olevan 450 kappaletta ja ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta 65 kappaletta. Lisäkoulutuksen kiintiö on 515 kappaletta. Määrä vahvistetaan opetusministeriön taholta vuosittain.

9 Amisto Kuntayhtymän strategiset valinnat päivitettiin kevään strategiaprosessissa. Ne jakaantuvat neljään näkökulmaan, oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus ja tulevaisuus. Seuraavassa tarkastelussa ilmenee, mitä ne merkitsevät Amiston toiminnassa sekä yhden että 3-5 vuoden aikajänteellä tarkasteltuina. Strategiat löytyvät tämän asiakirjan liiteosasta. 9 Oppiminen ja kasvu Oppiminen on olennainen osa oppilaitoksen toimintaa kaikilla tasoilla tarkasteltuina. Amistossa on talousarviovuoden tavoite määritellä, minkä tyyppiset osaamiset ovat tiimien toiminnan kannalta tärkeitä tulevaisuudessa ja siten kohdistaa henkilöstön kehittämishankkeet niiden taitojen oppimiseen ja edelleen kehittämiseen. Amiston strategiassa on todettu pidemmän aikavälin tavoitteiksi oppimisen lisäksi sen tekeminen näkyväksi. Koulutuksissa hankitun tiedon jakamisprosessia kehitetään ja pyritään näin tehostamaan henkilöstökoulutukseen investoitujen eurojen käyttöä tiimien sisäisellä koulutuksella. Muodollisesti pätevien opettajien määrää pyritään nostamaan. Tämän tavoitteen saavuttamista auttavat elokuun alussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus ja siihen liittyvä yhtymähallituksen päätös erikoisammattitutkinnon sopivuudesta paljon käytännön työn opetusta vaativien perustutkintojen opettajien pohjakoulutukseksi. Lisäksi kuntayhtymä on tehnyt päätöksen opettajien pedagogisen pätevyyden hankkimisen tukemisesta. Kasvu on sanana hieman haastavampi kuin oppiminen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oppilaitoksen koon kasvattamista. Amiston kohdalla tämä ei ole ensisijainen tavoite, koska oppilaitoksen koko on optimitasolla juuri nyt tilojen ja opiskelijamäärän suhteen. Amisto kouluttaa alueen vuotiaita nuoria eri ammatillisiin perustutkintoihin. Ammattiin kasvun kanssa samanaikaisesti nuoret kehittyvät sekä fyysisesti että henkisesti kohti aikuisuutta. Tämä asettaa oppilaitokselle haasteita auttaa nuorten lähinnä henkistä kasvua. Kasvun tukeminen liittyy läheisesti henkilöstön osaamiseen ja heidän uuden oppimiseen myös tällä sektorilla. Amisto voi tukea osaltaan henkilöstön osaamisen lisäämistä esim. omaehtoisella kouluttautumisellaan edellisessä kappaleessa mainitulla tuella. Toimenpiteet, joilla Amisto vastaa strategiassa asetettuihin valintoihin, ovat henkilöstön osaamisprofiilien teko ja substanssiosaamisen määrittelyt tiimeittäin. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä sovellamme soveltuvin osin IIP-henkilöstöjohtamisen standardia. Kuntayhtymätasolla toinen menestystekijä on uudet palvelutuotteet. Tässäkin kuntayhtymän yhteisenä tavoitteena on verkko-opintojen kehittäminen sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Amisto kehittää omaa verkkooppimistaan ja ottaa myös käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Uudet ympäristöt antavat mahdollisuuksia sekä hyvin menestyville että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

10 10 Tähän kohtaan kuntayhtymätasolla on liitetty myös tavoite seurata entistä paremmin tuotteidemme työelämävastaavuutta. Amistossa lisäämme yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja hyödyntämällä saamme palautetta opiskelijoidemme osaamistason riittävyydestä alueen yritysten tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä myös asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi on edelleen tehtävälistalla. Opettajien työelämäjaksoja olemme voineet toteuttaa eri projektien kautta. Toimintatavat, prosessit Amiston omaa toimintaa on arvioitu jo usean vuoden ajan EFQMlaatupalkintomallin mukaan. Suurimpana haasteena on ollut prosessien kuvaus ja mittarit. Olemme asettaneet 3-5 vuoden tavoitteeksi vakiinnuttaa toimintamme ja yhdenmukaistaa prosessimme. Tavoitteena on luoda myös selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme toimintaamme. Matka on alkanut ja etenee kohti asetettua tavoitetta. Pidemmän aikavälin maalina on ISO9001 standardien mukainen toiminta. Toinen tämän näkökulman menestystekijä on ympäristövastuullisuus. Tämän lisäksi tarkastelun kohteena on ollut työturvallisuus ja -hyvinvointi. Amiston ja muun kuntayhtymän ISO14001 ympäristö- sekä OHSAS18000 työturvallisuus- ja hyvinvointisertifikaattien mukaisen toiminta on vakiintunut, josta on osoituksena vuoden 2011 lopulla saadut sertifikaatit em. järjestelmien osalta. Edupolin ja muun kuntayhtymän kanssa selvitetään Green Office-konseptin käyttöönottoa koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Menestystekijä on työelämäyhteistyö. Amistossa tämä on erittäin tärkeä osa nuorten oppimisprosessia. Työssäoppiminen on vähintään 20 opintoviikkoa kaikissa perustutkinnoissa, monissa perustutkinnoissa määrää on nostettu jo tutkinnon perusteissa. Amistossa työssäoppiminen vaihtelee 20:stä jopa 60 opintoviikkoon. Käytössä oleva osaamisen arviointimenetelmä, joka perustuu pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin, lisää työelämäyhteistyön tärkeyttä. Koulutetut ja siten osaavat työelämän edustajat ovat keskeisessä osassa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen arvioinnissa. Tämä on Amiston tärkein työelämäyhteistyöprosessi. Opettajat, opiskelijat ja koko oppilaitos saavat palautetta osaamisestaan ja myös yritysten edustajat käsityksen ammatillisen perustutkintoa suorittavien nuorten taitotasosta. Tähän kohtaan liittyy läheisesti jo aikaisemmin mainitut opettajien työelämäjaksot, asiantuntijatoimikunnat sekä verkkoympäristön kehittämiseen liittyvät hankkeet.

11 11 Tulevaisuus Tulevaisuus näyttää valoisalta korkean vetovoiman vuoksi. Hieman harmaita pilviä tuo Itä-Uudenmaan edelleen selkiintymätön tilanne, miten toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään tulevaisuudessa. Pitkään jatkunut epävarmuus aiheuttaa pään vaivaa investointien suunnittelussa ja on myös osaltaan keskeyttänyt lukion järjestämisluvan siirrosta käytävät neuvottelut Askolan kunnan kanssa. Peruskorjauksen kohteena ovat Askolan toimipisteen tilat. Suunnitelmat on tehty, mutta saneerauksen taso ja aikataulu on sopimatta em. seikoista johtuen. Toivottavasti asiaan löytyy hyvä ratkaisu tulevan talousarviovuoden aikana ja ammatillisen peruskoulutuksen tilanne rauhoittuu alueellamme. Terve, positiivinen talous on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä on selkeä tavoite aina eikä riipu tarkasteluajanjaksojen pituudesta. Amiston kohdalla tilanne on tällä hetkellä haastava, mutta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa tämä menestystekijä on keskeisellä sijalla. Yhden vuoden talousarviota tarkasteltaessa ei ajatus positiivisesta taloudesta toteudu johtuen ammatillisen koulutuksen edelleen korkeasta vetovoimasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksestä, joka ei antanut kuntayhtymälle lisää opiskelijapaikkoja useasta hakemuksesta huolimatta. Jotta nuorten ammatillinen peruskoulutus voidaan turvata Amistossa, täytyy yhtymähallituksen edelleen aktiivisesti hakea OKM:ltä lisää aloituspaikkoja. Yhteiskunnan kannalta tärkeä nuorten koulutus vaatii resursseja eikä kuntayhtymä voi pitkään yksin vastata järjestämisluvan enimmäismäärän ylittävien opiskelijoiden opintojen rahoituksesta.

12 12 Talousarvion lähtökohdat Amistolla on toimipisteet Porvoossa Perämiehentiellä ja Aleksanterinkadulla, Askolan Monninkylässä ja Loviisassa. Talousarvion tunnuslukuja TA2011 TAes2012 Palkankorotusvaraus 3,2% 2,8% Yleinen kustannustason nousu 2,5% 3,0% Lähiopetuksen tuntimäärä 30 t 30 t Tunnit (lähiopetus + muut tunnit Laskennallinen ryhmäkoko 17 op. 18 op. Taulukko 1 Talousarvion 2012 perusteita Määrälliset tavoitteet Määrälliset Ammatillinen perusk./ II-aste Oppilaitoksen keskeinen tehtävä on pääsääntöisesti nuorten ammatillinen peruskoulutus. Taulukossa 1 on esitetty Amiston talousarvion tunnuslukuja vuosilta Lähiopetuksen tuntimäärä on 30 tuntia/viikko, laskennallinen ryhmäkokotavoite nostetaan 18 op/ryhmä. Muu tuntivaraus muodostuu pääosin logistiikan kuljettajakoulutuksesta sekä erityis- ja tukiopetuksesta. Tp TA TAes 2012 Muutos-% vrt , ,0% Taulukko 2 Taulukossa 2 on esitetty v ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2012 on 1345 opiskelijaa. Muu koulutus Amiston nuorten ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi tarjoama muu koulutus on marginaalista. Joidenkin projektien tavoitteisiin liittyy lyhyt kestoista koulutusta oppilaitoksen henkilöstön ulkopuolisille ryhmille. Nuorten juuri peruskoulunsa päättäneiden henkilöiden on vaikea löytää oppisopimuspaikkoja; tämän vuoksi Amiston oppisopimuksen teoriakoulutuksen opiskelijamäärä on pieni.

13 13 Opiskelijamäärän kehittyminen Amiston opiskelijamäärä on pysynyt viime vuosien aikana korkealla tasolla. Talousarvion valmistelussa laskennallinen ryhmäkoko on nostettu 17 opisk. -> 18 opisk./ryhmä. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima on hyvä ja Amiston eri toimipisteiden opiskelijamäärät ovat korkeita. Pomo-talon tyhjeneminen vuoden 2011 alussa antoi mahdollisuuden järjestellä Amiston opetuspisteitä uudelleen. Pomo-talon käyttöastetta on nostanut osaltaan oppisopimuskeskuksen siirtyminen sinne. Myös Edupoli siirsi toimintojaan Ammattitieltä Pomotaloon. Askolan kohdalla voidaan sanoa tilanteen olevan hyvä. Perämiehentien tilanne on normalisoitunut viime vuosien peruskorjaushankkeiden jälkeen ja opiskelijamäärä on suuri. Myös Loviisan osalta voi ilolla todeta opiskelijamäärän pysyneen korkealla. Loviisan tiloja käyttää kiitettävästi myös Edupoli, järjestäen siellä alueelle suunnattua vetovoimaista aikuiskoulutusta. Amiston opiskelijamäärä vv. 2010, TA-2011 ja TAes Tot2010 TA2011 TAes2012 Taulukko 3 Taulukosta 3 käy ilmi Amiston opiskelijamääräkehitys Yksikköhinta ammatillisessa peruskoulutuksessa Valtion maksaman ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan nousuksi arvioidaan vuoden 2011 toteutuneesta tasosta +3,0 %. Ennakkolaskelmassa on käytetty vuodelle 2011 vahvistettuja kertoimia ja porrastusperusteita. Yksikköh/ /opisk. Tp-2010 Tot-2011 Taes-2012 Ammatillinen peruskoulutus Taulukko 4

14 14 Porrastusperusteisten opiskelijoiden määrä Porrastusperusteella tarkoitetaan tässä yhteydessä jonkin perustutkinnon tai opiskelijaryhmän kohdalla korotettua opiskelijakohtaista yksikköhintaa. Vuodelle 2011 korotus yksikköhintaan logistiikan koulutuksessa oli 35%, yhdistelmäajoneuvokoulutuksessa 70% ja muiden erityisopiskelijoiden osalta korotus oli 47%. Kaikille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Tästä suunnitelmasta käy ilmi kyseisen opiskelijan tuki- ja ohjaustoimet sekä syy, mihin erityistoimet perustuvat. Porrastusperusteisten opiskelijoiden vaikutus vuoden 2012 yksikköhintapohjaan määräytyy tilastointipäivän mukaan. Toimintatuottojen ja menojen rakenne TAes 2012 (vrt. tp2010-ta2011) Kokonaistoimintatuotot TP TA TAes Valtio/yksikköhintaan perustuva tulo Muut tulot Kokonaistoimintamenot Tp TA TAes Henkilöstömenot Palvelut ja tarvikkeet Vuokrat (2010-> KOY Lov Amisto) Muut menot (sisältää konsernin kiinteistöt ja hallinnon) Toimintakate Taulukko 5 Taulukossa 5 on selvitetty Amiston toimintatulot ja -menot tulo- ja kuluryhmittäin. Päätoimintatulo muodostuu valtion opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Valtionosuustulo on laskettu 1000 opiskelijan mukaan. Muut tulot sisältävät maksullisesta palvelutoiminnasta, vuokratuloista ja valtion avustukset kehittämistoimintaan tulot. Vuodesta 2010 Loviisan toimipisteen tilat on vuokrattu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan Amistolta. Amiston lisäksi tiloissa on vuokralaisina Loviisan kaupungin keskuskeittiö ja Edupoli. Arvioidut vuokratulot v on

15 15 Edupoli Edupoli avasi uuden toimipisteensä Keravalla Edupoli on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos Edupolin strategia on esitetty liitteessä 3. Edupolin alustava talous- ja toimintasuunnitelma vuosille on esitetty liitteessä 6. Liikelaitos Edupolin tarkennettu talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille käsitellään liikelaitoksen johtokunnassa joulukuussa 2011.

16 16 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ulkoinen tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA TA 2011 TAes 2012 Muutos TAsu 2013 TAsu 2014 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,4 % * Maksutuotot * Tuet ja avustukset ,2 % * Muut toimintatuotot ,8 % ** ,2 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot ,8 % Henkilösivukulut * Eläkekulut ,5 % * Muut henkilösivukulut ,2 % * Muut henk.kulujen korj. A/E * Palvelujen ostot ,1 % Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana ,1 % * Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 * Avustukset ,1 % * Muut toimintakulut ,4 % ** ,3 % TOIMINTAKATE ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,0 % 0 0 * Muut rahoitustuotot ,3 % * Korkokulut ,9 % * Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,5 % Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot ,5 % Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,8 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,8 % Liikelaitoksen ja muun kuntayhtymän väliset tapahtumat Myyntituloissa liikelaitokselta saatavia tuloja Rahoitustuotoissa liikelaitoksen peruspääoman korvaus Palveluiden ostoissa liikelaitokselta opetuspalv.ostoja

17 17 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta TA-2011 TAes 2012 Muutos TAsu 2013 TAsu 2014 % Toiminnan rahavirta Vuosikate ,3 % Investointien rahavirta Investointimenot ,8 % Myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta ,6 % Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys * ,0 % Pitkäaik.lainojen vähennys ,0 % ,0 % Oman pääoman muutokset ,1 % Rahavarojen muutos ,4 %

18 18 3. Investoinnit Investointien perustelut Porvoon ammattiopisto Investointiesitykset HANKE 3 Kone- ja laitehankintaesitykset Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Opiskelijaryhmien keskimääräinen koko on suurempi kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa tarvetta opetukseen käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. Jotta oppilaitos voi tarjota laadukasta opetusta ja opiskelijoille laadukkaan oppimisympäristön, täytyy sen satsata kaluston kilpailukykyisenä pitämiseen vuosittain. Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri toimipisteiden esittämät yli euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Toimipisteiden esitykset hankekokonaisuudet HANKE3/2012 TOIMIPISTEIDEN ESITYKSET YHTEENSÄ Opetusvälineistön hankintaesitykset (kaikki yli /hanke) Pmt Loviisa Askola Pomo Amiris AMISTO yhteensä

19 19 HANKE 71 Kiinteistöjen peruskorjaus Hankintakokonaisuuteen sisältyy kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia. Amisto Perämiehentie -ulko-ovien uusiminen 3 sisäänkäyntiä -sadekatokset ulko-ovien yläpuolelle 3 kpl -sähköpääkeskuksen kompensointiyksikön uusiminen. -siivouskeskuksen ja graafisen osaston jälkikäsittelytilan lattioiden uusiminen Amisto Askola -liikuntasalin katon kunnostus -A-talon lämmönvaihtimen uusiminen -pääparkkipaikan piha-alueen asfaltointi HANKE 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke sisältää mm. ESX-palvelimen hankinnan sovellusvirtuaalisointia varten, levyjärjestelmän uusimisen, nauhavarmistusohjelmiston päivityksen ja UPSlaitteen hankinnan Edupoli Ammattitielle. HANKE 83 Amisto Askolan peruskorjaus Amisto Askolan rakennusten peruskorjaus sisältää vuonna 2012 vain kiinteistön kunnon säilyttämisen kannalta välttämättömät ikkunoiden uusimiset, vesikattojen korjaukset ja tukirakenteiden vahvistamistyöt. Askolan kiinteistön varsinainen peruskorjaustyö on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2014 sähkö-, lvi- ja metalliosaston tilojen peruskorjauksella. Kuva: Susa Heiska

20 20 HANKEET Hankekokonaisuus sisältää kolme erillistä osaa. Taloussuunnitelmassa on esitetty Porvoon Perämiehentielle rakennettavaksi uutta koulurakennusta (hanke 84), joka korvaa POMO-talon jatkossa. Ratkaisu mahdollistaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen kampuksen muodostumisen ja sen avulla saavu-tetaan melkoinen synergiaetu alueella jo olevien palvelujen ansiosta: opiskelijaruokailu, tietopalvelukeskus ja muu opetuksen hallinto sekä kiinteistön hoito. Hankkeen toisena osana on esitetty uuden koulurakennuksen kalustamisen vaatimaa määrärahaa (hanke 85). Uuden rakennuksen rahoitus pohjautuu POMO-talon realisoinnista saatavaa pääomaan (hanke 86). Kuva: Susa Heiska

21 Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMA (Yh hyv ) Kaikki luvut ovat alv 0% TAes2011 TAes2012 TAsu2013 TAsu2014 HANKE 71: Kiint. peruskorjaus pienhankkeet kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKE 83: Amisto Askolan peruskorjaus kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKE 84: Amisto Pmtien uudisrakennus kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKE 85: Amisto Pmtien uudisrak. kalustus kuntayhtymän osuus Kuntien osuus 0 HANKE 86: Pomo-talon myynti kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKE 3: Amisto muut kalustohankinnat kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKE 81: Tukipalveluiden atk-hankinnat kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%) kuntayhtymän osuus Kuntien maksuosuus hankkeista Kuntien lainaosuus hankkeista

22 Investointien rahoitus v Porvoon ammattiopisto ja kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuudet v Hanke 3, muut kalustehankinnat 0,00 Hanke 71, kiinteistöjen peruskorjaus, pienhankkeet 0,00 Hanke 81, Tukipalveluiden atk-hankinnat 0,00 Hanke 83, Askolan peruskorjaus 0,00 Hanke 84, Amisto Perämiehentie 6:n uudisrakennus 0,00 Hanke 85, Amisto Perämiehentie 6:n uudisrakennuksen kalusto 0,00 Hanke 86, POMO-talon myynti Lainanlyhennys ,00 Korot ,00 Yhteensä ,00 Edupoli Edupolin toiminnan rahoittamiseen ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuksia. Edupoli huolehtii itse lainojensa hoidosta. Jäsenkuntien maksuosuuksien vaikutus peruspääomaan Vuonna 2012 jäsenkuntien maksuosuudet perustamiskustannuksiin ja lainanlyhennyksiin ovat luonteeltaan muun oman pääoman luonteisia sijoituksia.

23 23 4. Jäsenkuntien maksuosuudet 4. MAKSUOSUUDET JÄSENKUNNITTAIN YHTEENSÄ INVESTOINNIT Hankkeet Lainojen lyhennykset INVESTOINNIT YHTEENSÄ Lainojen korot KUNTIEN MAKSUOSUUDET Y Jäsenkunta Osuudet Taes Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Loviisa Porvoo Orimattila Askola Lapinjärvi Myrskylä Pornainen Pukkila Sipoo YHTEENSÄ

24 24 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LAINOJEN LYHENNYKSET Lyhennykset (Loviisan peruskorj. 2000) Lyhennykset (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003) Lyhennykset (Pmtie 6 tietop.keskus v Lyhennykset (Pmtie6 sähkö-kemia v 2009) Lyhennykset (Pmtie 6 auto-osasto+askolan kei Lyhennykset (Pmtie uudisrakennus) => bullet-laina v , joka maksetaan pois Pomotalon myyntihinnalla Lainojen lyhennykset yhteensä Jäsenkunta Osuudet Taes Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Loviisa Porvoo Orimattila Askola Lapinjärvi Myrskylä Pornainen Pukkila Sipoo YHTEENSÄ

25 25 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOROT JÄSENKUNNITTAIN Korot (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)3,35 % Korot (Pmtie 6 tietopalvelukeskus v. 2004)3 % Korot (Pmtie 6 sähkö-kemia v. 2009)2 % Korot (Pmtie6 auto-osasto+askolan keittiö 2010)2 % Korot (Pmtie uudisrakennus) => bullet-laina v % Korot yhteensä Lainojen korot yhteensä Jäsenkunta Osuudet Taes TaloussuunnitelmaTaloussuunnitelm Loviisa Porvoo Orimattila Askola Lapinjärvi Myrskylä Pornainen Pukkila Sipoo YHTEENSÄ

26 26 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET INVESTOINNIT Hanke 83 Askolan peruskorjaus YHTEENSÄ Kuntayhtymän oma rahoitus Kuntien lainaosuus KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHT Jäsenkunta Osuudet Taes Taes Tasu TaloussuunnitelmaTaloussuunnitelm Loviisa Porvoo Orimattila Askola Lapinjärvi Myrskylä Pornainen Pukkila Sipoo YHTEENSÄ

27 27 5. Erilliset liitteet Liite 1 Kuntayhtymän strategia Liite 2 Amiston strategia Liite 3 Edupolin strategia Liite 4 Kuntayhtymän henkilöstöstrategia Liite 5 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2012

28 28 Kuntayhtymän strategia LIITE 1 Visiotavoitteet / Strategiset valinnat Näkökulma Menestystekijä 3-5 v tavoite Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Osaava henkilöstö Uudet palvelutuotteet Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Ympäristövastuullisuus Sovellamme toiminnassamme IIP-henkilöjohtamisen standardia. Päätoimisella koulutushenkilöstöllämme on henkilökohtainen kehityssuunnitelma pedagogisen (> 85% pätevyys) ja substanssiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avainhenkilöillä on asiakashallinnan osaaminen. Kehitämme kuntayhtymään avoimen ja modernin oppimisympäristön, johon kuuluu asiakkaitamme palveleva Verkko-opisto. Kehitämme asiakaslähtöiset työkalut palvelutarpeiden selvittämiseen. Kuntayhtymällämme on yhdenmukaiset toiminta- ja toiminnan kehittämisprosessit, pohjana ISO 9001, ISO ja OHSAS vaatimukset. Kuntayhtymällämme on ympäristösertifikaatti vuonna Sovellamme Green Office -konseptia koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Työelämäyhteistyö Työorganisaatioiden tavoitteet ymmärretään toimintaamme ohjaaviksi menestystekijöiksi. Rakennamme aktiivisesti asiakkuuksia monipuolisessa verkostoyhteistyössä. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous Riittävän hyvä talous, jotta henkilöstön kehittyminen ja sitoutuminen kuntayhtymän palvelukseen voidaan varmistaa. Riittävä tulos, joka mahdollistaa kehitysinvestoinnit ja tilojen ja kaluston ajanmukaisina pitämisen.

29 29 Muutosvoimien analysointi Megatrendi / Muutosvoima Ikääntyminen elinikä kasvaa Globalisaatio Ilmaston muutoksen aiheuttamat muutokset Teknologian kehitys Muutosvoiman vaikutus toimintaympäristöön Sosiaali- ja terveyspuolen koulutustarve kasvaa Elinkaarirakentamisen huomioiminen koulutuksessa Huoltosuhde muuttuu teollistuneissa maissa Ikääntyvien taloudellinen asema vahva matkailu, harrastukset, hyvinvointi ja niiden merkitys koulutuksessa Eläkeikä kasvaa, ikäjohtaminen ja ikääntyvistä työntekijöistä huolehtiminen Kielitaidon merkitys korostuu Tietoverkkojen hyödyntäminen kasvaa Väestömuutosten/ilmaston muutoksen aiheuttama väestön muutto Tuotanto siirtyy teollistuneista maista kehittyviin maihin Taloudellinen kehityksen kasvu siirtyy kehittyviin maihin Perustutkintojen ja koulutusohjelmien tarkistaminen sisällön lisäksi myös investointitarpeet tutkittava kriittisesti Niukkuus energiavaroista, raaka-aineet ja maapallon lämpenemisen aiheuttamat muutokset elinoloissa Koillisväylän avautuminen Matkustus vähenee, kotimaa lisääntyy, julkinen liikenne Kilpailu puhtaasta vedestä kasvaa Koulutuksen sisältöjen tarkistaminen, henkilöstökoulutus uudet koulutusmahdollisuudet Nano- ja bioteknologia kasvaa - milloin koulutustarpeita? Älykkäät robotit tulevat ensimmäinen robotti tulee kuntayhtymään vuonna 201X? Tietoverkon käyttö korostuu verkko-opetus, oppimisalustojen käyttö Sosiaaliset mediat saavat vaikutusvaltaa: heimot, vaikutusvalta, mielenosoitukset, yhden asian liikkeet Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen opetuksessa - henkilöstökoulutus Millainen on tulevaisuuden oppilaitos?

30 30 Kuluttajakäyttäytymisen muutos Osaamisen puoliintumisaika lyhenee Innovatiivisuus Arvot korostuvat lähiruoka, vapaa-ajan merkitys korostuu, Teknologian elinkaari lyhenee Uudet koulutusohjelmat vanhojen kriittinen tarkistaminen Yksilöllisyys korostuu räätälöidyt koulutukset Sosiaalisten medioiden vaikutus tuleviin opiskelijahankintoihin Elinikäinen oppiminen korostuu Elinkeinoelämä uudistuu kiihtyvällä vauhdilla, uudet elinkeinot Henkilöstökoulutus yhä tärkeämpää henkilöstön kehittämisprosessi saatava toimivaksi nopeasti Opetuksen sisältöjen tarkistaminen : substanssi vai elinikäisen oppimisen taidot ja niiden painoarvo Menestys vaatii koko ajan uudistumista, esim. raaka-aineet, energia, hoitokäytännöt, palvelut, logistiikka, yrittäjyys Tulevaisuuden tarpeet syytä huomioida myös opetuksessa Urbanisoituminen kasvaa Etelä-Suomen kasvukeskukset polarisoituvat. Etelä muu Suomi kilpailu kovenee, vaaravyöhykkeessä olevat oppilaitokset tekevät kaikkensa saadakseen opiskelijoita Koulutuskuntayhtymän alueella itäinen Itä-Uusimaa - pääkaupunkiseutu miten huomioidaan tulevaisuudessa? Maaseutu tyhjenee vaikuttaako Lapinjärven ja Loviisan asemaan?

31 31 Amiston strategia LIITE 2 Arvot: Asiakaskeskeisyys; Osaaminen; Ympäristövastuullisuus Toiminta-ajatus; Tulevaisuuden ammattilaisten tekijä Visio; Taitavin Amistosta Näkökulma Menestystekijä 3-5 v tavoite 3-5 v tavoite Toimenpiteet, vastuut ja aikataulu Oppiminen ja kasvu Osaava henkilöstö Sovellamme toiminnassamme IIP-henkilöjohtamisen standardia. Päätoimisella koulutushenkilöstöllämme on henkilökohtainen kehityssuunnitelma pedagogisen (> 85% pätevyys) ja substanssiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tärkeiden osaamisten määrittely ja toimenpiteiden valinta Osaamisen jakaminen ja opitun tekeminen näkyväksi Määritellään eri henkilöstöryhmien osaamisprofiilit Amistotasolla ja substanssiosaaminen tiimeittäin Ped. pätevyyskoulutus tav 95% Koulutuksissa hankitun tiedon jakamisprosessin kuvaaminen Sosiaalisen median hallinnan kehittäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen Uudet palvelutuotteet Kehitämme kuntayhtymän Verkko-opiston, joka palvelee asiakkaitamme. Kehitämme työkalun, jolla arvioimme, miten palvelutuotteemme vastaavat työelämän tarpeita. Verkkoopetuksen kehittäminen 5 ov Monipuoliset oppimispolut Verkko-opetuksen kehittäminen, 2 ov tavoite Ohjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen: opetusjärjestelyjen kehittäminen, oppimisstudio, erityisopetus, OHRtyöskentely, HOPS, ryhmänohjaajakoulutus Yrittäjyys 24h-leirit ja vuosi yrittäjänä NY Toimintatavat, prosessit Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Kuntayhtymällämme on yhdenmukaiset toiminta- ja toiminnan kehittämisprosessit, pohjana ISO 9001, OHSAS 18001ja ISO vaatimukset. Yhdenmukaiset prosessit Mittarien vakiinnutus Mittarien vakiinnutus ja yhdenmukaiset prosessit, prosessien mukainen toiminta Ympäristövastuullisuus Kuntayhtymällämme on ympäristösertifikaatti vuonna ISO Toimintatavat kuntoon, tavoitteena 2011 sertifiointi Green office -konseptia sovellamme koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Työelämäyhteistyö Määrittelemme työelämäyhteistyöprosessit. Työelämäyhteistyön kehittäminen Asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi kuntayhtymätasolla INKA-kyselyjen hyödyntäminen Markkinointi Markkinointistrategian teko ja läpivienti Ammattiperheiden tarkennus / PS Tulevaisuus Terve, positiivinen talous Riittävän hyvä talous, jotta henkilöstön kehittyminen ja sitoutuminen kuntayhtymän palvelukseen voidaan varmistaa. Riittävä tulos, joka mahdollistaa kehitysinvestoinnit ja tilojen ja kaluston ajanmukaisina pitämisen. Tuloksellisuusraha toiminta ja prosessit Yksikköhintarahat Sidosryhmälobbaus /PS

32 32 Edupolin strategia LIITE 3 Visiotavoitteet / Strategiset valinnat Näkökulma Menestystekijä 3 v tavoite (2014) Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Henkilöstön osaaminen ja kehitys Uudet palvelutuotteet Asiakassuhteiden hallinta Henkilöstöprosessi täyttää IIP standardin vaatimukset. 75 % koulutushenkilökunnasta pedagogisesti päteviä 70 % koulutushenkilökunnasta näyttötutkintomestareita. Työelämään tutustumisjaksolla ollut 30 kouluttajaa kolmen vuoden aikana. Asiakashallinnan osaamisen kehittäminen. Henkilöstön kehittäminen TTM toimintamallin mukaisesti. Asiakasyhteistyön/toimialayhteistyön ja projektien seurauksena uusia palvelutuotteita. Verkko-opistoa hyödyntävät koulutukset ja palvelut muodostavat 25 % liikevaihdosta. Käytössä on asiakaslähtöiset työkalut palvelutarpeiden selvittämiseen. TTM asiakasprosessien toiminnan kehittäminen. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Ympäristövastuullisuus Keskeyttämis-% alle ammatillisenkoulutuksen keskiarvon. Palvelujen vaikuttavuuden kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen avulla. Mobiili- ja etätyömahdollisuuksien kehittäminen. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvanut 25% verrattuna 2010 tilanteeseen. Ympäristövastuullisuus kilpailuetuna. Ympäristöliiketoiminta muodostaa. 5 % liikevaihdosta. Sovellamme GO konseptia kaikissa Edupolin toimipisteissä. Asiakkuus Asiakastyytyväisyys AIPAL ja OPAL tulokset paremmat kuin valtakunnallinen keskiarvo Tulevaisuus Työelämäyhteistyö Hyöty asiakkaalle Terve, positiivinen talous Yritysyhteistyön kautta 50 % liikevaihdosta, vuosittain 10 %-yksikön kehitys. Tuottavan toimipisteverkoston kehittäminen (Itä-Uusimaa, pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa). Toimialojen yhteisasiakkuuksien kehittäminen. Competence coach- ohjelman käytännön hyödyntäminen. Edupoli toimii kumppanuusasiakkaiden kokonaisvaltaisena ja jatkuvana osaamisen kehittämistukena. Poistot katettu, tulos riittävä, jotta mahdollistetaan jatkuva pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen ja laadunparantaminen.

33 33 Henkilöstöstrategia LIITE 4 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Houkutteleva Eteenpäin Suuntautuva Toiminta Rakentaa Arvostusta TAUSTAA Tässä henkilöstöstrategiassa määrittelemme yhtenäiset toimintaperiaatteet kuntayhtymän henkilöstöasioiden hoitamiselle. Periaatteet koskevat sekä palveluksessa olevaa että tulevaa henkilöstöä. Henkilöstöstrategia päivitetään osana strategiaprosessia. Henkilöstöpolitiikalla linjaamme henkilöstövoimavarojen johtamisen painopistealueet, joiden avulla luomme edellytykset työyhteisömme tuloksellisuudelle. Henkilöstöjohtaminen on olennainen osa henkilöstöstrategian toteuttamista. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on kykyä ja halua toimia tuloksen aikaansaamiseksi osaavan ja sitoutuneen henkilöstön kanssa. TAVOITTEET Haluamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Sen edellytyksenä on osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Kykenemme hyvään yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Tavoitteena on, että työ koetaan mielekkääksi koko työuran ajan. Rakenteeltaan terve työyhteisö koostuu eri ikäisistä ihmisistä. Jokaisella on oikeus osaavaan esimieheen ja osaavaan alaiseen. 68-vuotiaaksi töissä terveenä! HYVÄ TYÖNANTAJA Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on työnantajana innostava, kannustava ja oikeudenmukainen. Edistämme näin ollen hyvää ilmapiiriä, välittämme ihmisistä ja tuemme kasvua. Kasvun ja kehittymisen tukeminen on oppilaitosyhteisön ydinosaamista.

34 34 Kehittääksemme ydinosaamista tarvitsemme ajantasaisia tietoja ja taitoja opetettavilta ammattialoilta, pedagogista osaamista, johtamisosaamista ja yleisiä työyhteisövalmiuksia. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI Työyhteisötaitojen merkitys kasvaa koko ajan. Hyvinvoinnin takaamiseksi meidän on pystyttävä käymään vuoropuhelua vaikeissakin tilanteissa. Selkeät, reilut pelisäännöt luovat perustan työyhteisön hyvinvoinnille. Tuloksellinen yhteistoiminta on tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäisen yhteistyön edellytyksiä ovat laadukas sisäinen viestintä, avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja tietoinen yhteistyön kehittäminen. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelmallinen ja kokonaisuutta palveleva osaamisen kehittäminen perustuu ajantasaiseen, systemaattisesti kerättävään tietoon. HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstöresurssien suunnittelu on osa toimintasuunnitelman laatimista. Konsernitasolla tuetaan asiantuntijapankin avulla henkilöstöresurssien suunnittelua ja hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Hyvän henkilöstöjohtamisen seurauksena henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään ja työtä säätelevät oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus edistää henkilöstön sitoutumista ja tukee rekrytointia. Joustavan työajan ja etätyön avulla on mahdollista ottaa huomioon opiskelun, perhetilanteen ja ikääntymisen aiheuttamat tarpeet. Johtaminen Osaaminen Toimintojen kehittäminen Houkutteleva Eteenpäin Suuntautuva Toiminta Rakentaa Arvostusta Työhyvinvointi Toimintaamme ohjaavat kuntayhtymän arvot, visio ja toiminta-ajatus.

35 35 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma LIITE 5 LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2012 TALOUSARVION 2012 OSA Taloussuunnitelman osa LIIKELAITOKSEN TOIMINTA TA 2012 TASU 2013 TASU 2014 Varsinaisen toiminnan ja inv. rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investointimenot yhteensä Varsinaisen toiminnan ja inv.nettorahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Sijoitusrahaston lisäys Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos