SKYENTERRIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
|
|
- Ahti Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SKYENTERRIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Skyenterrierikerhon yleiskokouksessa Hyväksytty Suomen Terrierijärjestössä Hyväksytty Suomen Kennelliitossa xx.xx
2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Rodun tausta Skyenterrierin historia rodun kotimaassa (Iso-Britannia) Skyenterrierin historia Suomessa Muutokset rodussa Järjestöorganisaatio ja sen historia Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosaste Jalostukseen Suomessa käytetyt koirat Luonne ja käyttöominaisuudet Luonnekyselyn tulokset Terveys Rodulla todetut merkittävät sairaudet Luusto Sisäelimet Hermostolliset sairaudet Ivermektiinitoksisuus Skyenterrierihepatiitti Yhteenveto skyenterriereillä muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostustavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta...29 Lähteet...30 Liitteet
3 1 Yhteenveto Tämä dokumentti liitteineen muodostaa Skyenterrierikerho ry:n jalostuksen tavoiteohjelman. Eläinten jalostus on toimintaa, jossa pyritään ohjaamaan haluttujen ominaisuuksien periytymistä jälkeläisille. Tavoiteohjelman tarkoituksena on koohta yhteen oleellinen tieto skyenterrieristä, rodun taustasta ja nykytilasta sekä rodun jalostuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Yhtenä tavoitteena on saada sekä nykyiset että tulevat kasvattajat ymmärtämään rodun maailmanlaajuisesti haavoittuvainen tilanne ja saada heidät pyrkimään omassa jalostustyössään rodun kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja perinnölliseen monimuotoisuuteen. Tavoiteohjelmaan perehtyminen on oleellisen tärkeää kaikille yhdistyksen jäsenille ja etenkin kasvattajille. Rodun populaatio on maailmanlaajuisesti erittäin pieni. Perinnöllisen vaihtelun säilymisestä tulee huolehtia käyttämällä koiria monipuolisesti jalostukseen ja yksittäisen koiran liiallista käyttöä jalostuksessa tulisi välttää. Kansainvälisen yhteistyön tekeminen eri maiden kasvattajien välillä on äärimmäisen tärkeää. On muistettava lisäksi koiran henkinen ja fyysinen hyvinvointi käyttämällä siitokseen mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia koiria. Kasvattajan vastuu rodun jalostuksessa on suuri. Kasvattaja on vastuussa kasvateistaan, myös niiden perinnöllisten sairauksien osalta. Hänen on kerrottava pennun ostajalle rodussa ja omissa linjoissaan tiedossaan olevista seikoista avoimesti ja rehellisesti. Myös jalostusurosten omistajilta vaaditaan samaa avointa asennetta. Skyenterrierikerhon tehtävänä puolestaan on kerätä ja toimittaa tietoa rodusta. Yhdistys tilastoi tiedot ja julkaisee niitä lehdessään. Tiedon pääasiallinen lähde on Kennelliiton KoiraNet jalostustietojärjestelmä. 3
4 2 Rodun tausta 2.1 Skyenterrierin historia rodun kotimaassa (Iso-Britannia) Skyenterrierin kotipaikka on Luoteis-Skotlannin Sisä-Hebridien saariryhmän suurin saari, Skye. Rotua esiintyi myös muilla Hebridien saarilla kuten Lewisillä, Oronsaylla ja Colonsaylla sekä myös Skotlannin mantereella. Skyenterrierin alkuperästä on esitetty monia erilaisia teorioita. H.W. Huntington kirjoitti jo vuonna 1897 ehkäpä totuudenmukaisimman arvion skyenterrierin alkuperästä: Entirely Lost. Indigenous, no doubt, to Scotland. ( Täysin tuntematon. Epäilemättä kotoisin Skotlannista. ). Yksi tunnetuimmista teorioista on että skyenterrieri polveutuisi vuonna 1588 myrskyssä Hebridien edustalle haaksirikkoutuneen Espanjan Voittamattoman Armadan mukana seilanneista pitkäkarvaisista koirista, jotka uivat rantaan ja pariutuivat paikallisten terriereiden kanssa. Skotlannin saarilla on kuitenkin ollut pitkähkökarvaisia terrierityyppisiä koiria huomattavasti aikaisemmin ennen Armadan saapumista. Näin ollen nykypäivän skyenterrierin esi-isät eivät liene perineet pitkää karvapeitettään espanjalaiselta vierailijalta. Johannes Caius kirjoitti vuonna 1570 kuvauksen koirasta, joka todennäköisesti on ollut skyenterrierin varhaismuoto: Iseland Dogges, brought out of barbarous borders from the uttermost countries northwards by reason of length of their hair make show neither of the face nor body. Useat kirjoittajat ja 1600-luvuilta mainitsevat Skotlannin saarilla eläneen pitkärunkoisen, matalan, luolakoirana käytetyn metsästyskoiran. Nämä terrierit pysyivät ainoastaan kotisaartensa alueella ainakin 300 vuotta muodostaen suljetun yhteisön. Todennäköisesti pentueisiin syntyi turkinpituudeltaan erilaisia pentuja. Jossain vaiheessa tyypit erkanivat niin että vain saman turkinpituuden ja -värin omaavia koiria paritettiin keskenään. Tällä tavalla Skye-saaren metsästysterrieristä kehittyi kolmen eri terrierirodun kantamuodot: pitkäturkkisen skyen, lyhyempiturkkisen cairnin ja valkoisen länsiylämaanterrierin. Varhaisimmat kirjoitukset ja piirrokset rodusta kuvaavat terrieriä, joka oli huomattavasti pienempi kuin nykypäivänä, sillä oli melko paksu karkea turkki, lyhyet jalat, runko korkeuttaan selvästi pidempi, korvat eivät pystyt tai lupat vaan puolipystyt ja koira pystyi nostamaan korvansa tarkkaavaisena ollessaan täysin pystyyn. Karvapeite on vuosien saatossa pidentynyt ja laadultaan sopeutunut Skyen ja Colonsayn saarten kosteaan ilmastoon. Skyen saaren koirat olivat arvostettuja metsästyskoiria ja skotlantilaiset maanomistajat pitivät niitä suuressa arvossa. Koiria käytettiin ketun, mäyrän ja villikissojen häätämiseen louhikoista ja kallioisesta maastosta sekä saukon metsästykseen. Koiran piti olla rakenteeltaan pitkä, matalajalkainen ja voimakasraajainen jotta se olisi tehokas luolakoira ja ketterä liikkeissään. Sen piti olla rohkea, itsenäinen, sitkeä ja väsymätön metsästäjä valmiina seuraamaan saaliseläintä luolien sokkeloihin. Pitkä karva suojasi koiraa estäen sitä vahingoittumasta villieläinten puremilta sekä piikkisiltä pensailta ja risukoilta. Rotua ei juurikaan tavattu kotisaarensa ulkopuolella ennen 1800-luvun puoliväliä. Kuningatar Viktorian aikana skyenterriereitä tuotiin Englantiin. Rotu oli yksi kuningatar Viktorian suosikeista, ja hänellä oli useita tämän rotuisia lemmikkeinään vuodesta 1842 alkaen. Moni pyrki jäljittelemään hovin tapoja ja skyenterrieristä tuli silloin suosituimpia terriereitä. Ensimmäinen koiranäyttely, jossa terrierit olivat mukana, järjestettiin Birminghamissa Skotlantilaiset terrierit olivat siihen aikaan laaja ja kirjava joukko ja näyttelyissä esitettiin samoissa luokissa koiria, jotka olivat nykypäivän westien, skotin ja cairnin kantavanhempia. Kuitenkin jo vuonna 1862 skyenterrieri oli erotettu näyttelyissä omaksi rodukseen erilleen muista skotlantilaisista terrieriroduista. Näyttelyiden ensimmäisinä vuosikymmeninä esiintyi monenlaisia mielipiteitä siitä, minkä tyyppinen koira saisi käyttää nimeä Skye Terrier. Englannin Kennel Club ratkaisi asian vuonna 1879, jolloin pitkäkarvaisen tyypin 4
5 edustaja vakiinnutti nimekseen skyenterrieri ja lyhytkarvainen koiratyyppi sai myöhemmin nimekseen cairnterrieri. Skyenterrieri muuttui rotuna merkittävästi 1800-luvun aikana: vuosisadan alussa Skyella elänyt terrierikanta oli täysiverinen metsästyskoira, kun taas 1800-luvun loppupuolen skyenterrieri oli ainoastaan näyttely- ja seurakoira. Jo pelkästään koirien kasvanut koko teki niiden käytön luolakoirana mahdottomaksi. Turkin pituutta ja kauneusnäkökohtia korostettiin vuosisadan vaihteen jalostustyössä. Rotu sai merkittävän sysäyksen eteenpäin kun rouva Hughes perusti Wolverley-kennelin Hänen kasvattinsa Ch Wolverley Chummie (s. 1899) oli näyttelykehissä voittamaton ja sitä pidettiin rotumääritelmän ruumillistumana ja 1900-luvun vaihteessa Wolverley-skyet olivat lyömättömiä näyttelykehissä. Rouva Hughesin koirat edustivat uudenlaista skyenterrieriä: niillä oli upeat maahan asti ulottuvat, täydellisesti kunnostetut turkit ja ne olivat rakenteeltaan ja luonteeltaan ennen näkemättömän hienoja. Ero alkuperäiseen, rähjäisen näköiseen huolettomaan metsästysterrieriin ei olisi voinut olla suurempi. Lady Marcia Milesin Merrymount-kennel on eittämättä eniten maailmaanlaajuisesti vaikuttanut skyenterrierikantaan. Merrymount-kennelin kasvatustyö jatkui lähes viisikymmentä vuotta ja sen kasvatteja vietiin kaikkialle maailmaan, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Rodun parissa toimi kolme yhdistystä: Skye Terrier Club of England ja Skye and Clydesdale Club Englannissa sekä Skye Terrier Club of Scotland Skotlannissa. Nykyinen The Skye Terrier Club syntyi vuonna 1946 kun Englannin yhdistykset yhdistyivät. Skotlannilla on nykyisessä yhdistyksessä on alajaoksensa (The Scottish Branch). Ensimmäinen skyenterrieri rekisteröitiin Yhdysvalloissa vuonna Rodun suosio kasvoi hitaasti ja rotu sai tunnettuutta vasta 1930-luvulla. The Skye Terrier Club of America perustettiin v Skyenterrierin historia Suomessa Jo ensimmäisessä v perustetun Suomen Kennel Klubin 1894 painetussa rotukirjassa mainitaan kolme skyenterrieriä: uros Kingie, jonka omisti ins. D. Fraser Porvoossa sekä nartut Veda ja Gyp, jotka kuuluivat samalla paikkakunnalla olevalle Skyeterrierbolagetille. Koirat olivat peräisin Englannista. Rodun määrä täällä ei omistajien yhtiömuotoisuudesta huolimatta lisääntynyt ainakaan rekisteröintien mukaan, mutta tiedot tuon ajan koirakannasta ovat varsin vajavaisia. Uusi yritys rodun saamiseksi tänne tehtiin 1920-luvun alussa. Vuonna 1922 oli näyttelyssä Ruotsista tuotettu uros Grogg till Åre, synt. 1919, mutta se jäi ainoaksi edustajaksi pitkäksi aikaan. Vasta 1930-luvun puolivälissä lähti kasvatustyö käyntiin, kun of Olden-kennelin omistaja Jeanne Oldenburg tuotti Englannista parin, uros Bracadale Pompey ja narttu Bracadale Henrietta, joka sai vuonna 1937 pentueen ja seuraavana vuonna toisen. Myös muilla tahoilla alkoi olla kiinnostusta rotuun ja lisää pentueita syntyi. Unkarista oli tuotu sodan aikana syntynyt uros Buksi (Vámos), joka sai täällä pentuja Ruotsista tuotettujen narttujen kanssa ja kantaa lisäsi vielä jotkut säilyneet of Olden -koirat. Kun hieman myöhemmin Kuopioon Saksasta tuotettu narttu Assi vom Föhrenhang sai täällä syntyneen muotovalio Jiggin kanssa erinomaisen pentueen, josta varsinkin Ascan-urosta käytettiin paljon siitokseen, päästiin jälleen kasvatustyössä eteenpäin luvun lopulla ja 1960-luvulla of Pellonpää-kennelin englantilaisperäiset Merrymount-koirat toivat uuden lisän siitosainekseen ja myös lisää innostusta rodun harrastajien pariin luvun lopulta 1980-luvun alkuun oli suurimpana ja näkyvimpänä kasvattajana Hjördis Westerholm, jonka of Skyeline-kennelin monet erinomaiset Englannista peräisin olevat sekä myös kotona kasvatetut koirat ennustivat rodulle hyvin lupaavaa tulevaisuutta. Of Skyeline-kennelin koirien omistajista kehkeytyikin sitten se perusjoukko muutamalla "vanhalla" skyeharrastajalla höystettynä, jotka perustivat Pohjoismaihin ensimmäisen skyenterriereitä harrastavan yhdistyksen Suomeen
6 2.3 Muutokset rodussa PIENI POPULAATIO Rodun kanta maailmanlaajuisesti on hyvin suppea. II maailmansodan jälkeen koirakannasta oli jäljellä vain rippeet ja monia sukulinjoja hävisi täydellisesti sodan aikana. Tärkein sotien jälkeen syntynyt skyenterrieripentue, ns. Wonder-Beetle-pentue (Wonder of Merrymount Merrymount Beetle, jälkeläiset: GB&Am Ch Merrymount You ll Do of Iradell, GB Ch Merrymount Sunset, Can Ch Merrymount Silver Chum of Talisker ja F Ch Merrymount Moonbeam) syntyi Englannissa 1948 ja voidaan sanoa, että nykypäivän skyenterriereistä noin 95%:lla on yksi tai useampi Wonder-Beetle -pentueen neljästä koirasta sukutaulussaan. Skyenterrieri ei ole missään päin maailmaa ollut koskaan ns. muotirotu. Rodun rekisteröinnit ovat laskeneet kaikkialla maailmassa luvun huippuvuosina USA:ssa rekisteröitiin yli 400 skyeta vuosittain, luvulla vain noin 60 skyeta vuodessa. Sama laskusuuntainen tilanne on myös Iso-Britanniassa, joka Yhdysvaltojen ohella on ollut suurin vuosittainen skyenterrieripentujen rekisteröijä. Kaikkiaan koko maailmassa syntyy arviolta alle 300 skyenterrierin pentua, joten rotu on erittäin uhanalainen. Kansainvälinen rekisteröintitilasto on esitetty taulukossa 6. LUONNE Pitkä historia puhtaana seurakoirarotuna on muokannut skyen luonnetta. Tämän päivän skye on seura- ja perhekoira. Se sopeutuu elämään niin kaupungissa kuin maallakin. Kuitenkin skyenterrieri on säilyttänyt ainakin osittain metsästysterrierin vaistot: sen luonteessa on vielä jäljellä kovuutta ja sähäkkyyttä. Tyypillistä sylikoiraa skyesta ei saa vaikka ulkomuodon perusteella näin voisi luullakin. Skye ei ole luonteeltaan kaikkien ystävä, vaan se on edelleenkin ensisijaisesti oman perheensä koira ja suhtautuu ylenpalttisen ystävällisesti vain niihin ihmisiin, jotka se tuntee hyvin. Vieraat ihmiset jätetään yleensä huomiotta. Luonteen varautuneisuus vieraita kohtaan on edelleen rotumääritelmässä mainittu ominaisuus. KOKO Suurin muutos rodun alkupäivien koiriin on koko. Jo 1800-luvun lopussa monet näyttelykoirat ylittivät säkäkorkeudeltaan rotumääritelmän ihannekorkeuden 10 tuumaa (25 cm), mitä pidettiin luolakoiran koon ylärajana, joten käyttö alkuperäisen tarkoitukseen luolakoirana loppui. Koirat ovat entisestään suurentuneet ja ovat tällä hetkellä säkäkorkeudeltaan keskimäärin cm. Koko on ehkä eniten mielipiteitä jakava asia rodussa. KORVIEN ASENTO Skyenterrierillä esiintyy edelleen kahta korvien asentoa: pysty- ja luppakorvaista. Luppakorvainen muoto on vähälukuinen, mutta jotkut kasvattajat (lähinnä ulkomailla) ovat säilyttäneet tämän ominaisuuden linjoissaan. Suomessa on yksi siitoslinja, jossa luppakorvaisuutta vielä esiintyy. 6
7 3 Järjestöorganisaatio ja sen historia Rotua harrastava yhdistys: Skyenterrierikerho r.y. Perustamisvuosi Jäsenmäärä vuoden 2005 lopussa: 115 varsinaista jäsentä. Rotujärjestö: Suomen Terrierijärjestö r.y. Jalostustoimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä. Jalostustoimikunnan valitsee yhdistyksen vuosikokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunnan puheenjohtajan tehtävään valitaan jalostustoimikunnassa jäsen vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen puheenjohtajuus vaihtuu. Jalostustoimikuntaan voidaan valita henkilö, joka on Suomen Kennelliiton ja Skyenterrierikerho r.y:n jäsen omaa perusteellisen rodun tuntemuksen tuntee hyvin Suomen skyenterrierikannan omaa riittävät teoreettiset tiedot perinnöllisyydestä on yhteistyökykyinen ja nauttii kerhon jäsenistön luottamusta pyrkii omassa toiminnassaan noudattamaan tavoiteohjelmaa Jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu ensisijaisesti vastata jäsenten tekemiin kirjallisiin jalostustiedusteluihin. Jalostustiedusteluiden käsittelyssä pyritään ottamaan huomioon jäljempänä jalostuksen tavoiteohjelmassa kirjattuja koirien terveyttä, näyttelytuloksia ja sukusiitosastetta koskevia suosituksia. Jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu myös seurata kannassa ja sen terveystilanteessa tapahtuvia muutoksia ja informoida näistä kasvattajia. Jalostustoimikunta pitää myös yhteyttä muiden maiden jalostusorganisaatioiden kanssa ja jakaa ja kerää tietoja eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksista. Jalostustoimikunta kerää tilastotietoa ja laatii ja kerää terveys- ja luonnekyselyitä kasvattajilta ja yksittäisiltä koiraomistajilta. Tarvittaessa jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu myös yleinen jalostusneuvonta ja ohjaus. Jalostustoimikunta työskentelee yhteistyössä yhdistyksen hallituksen kanssa, joka vastaa jalostustoimikunnan antamien jalostustiedusteluvastausten mukaan pentuvälityksestä. Pentuvälitykseen pääsyn ehtona on, että kasvattaja on yhdistyksen jäsen. Jos yhdistelmä on käsitelty ja hyväksytty jalostustoimikunnassa, tulee tästä erillinen maininta pentueilmoituksen yhteyteen sekä lehteen että yhdistyksen internet sivuille. Yhdistyksen pentuvälitys on maksuton. Jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu myös rodun ulkomuodon kehityksen seuraaminen. Jos rodussa ilmenee rotumääritelmästä poikkeavia piirteitä, ohjeistaa jalostustoimikunta tarvittaessa ulkomuototuomareita. Ulkomuototuomarikoulutuksen ohjeistus ja tuomarikoulutusmateriaalin tuottaminen on myös jalostustoimikunnan ja ulkomuototuomarikoulutuksesta vastaavan rotutuomarin tehtävä. Jalostustoimikunta ylläpitää siitosuroslistaa. Listalle kerätään kaikki jalostustoimikunnan suositukset täyttävät urokset omistajan suostumuksella, ja sitä ylläpidetään ja päivitetään yhdistyksen internetsivuilla. Jalostustiedustelu on tehtävä ennen nartun astuttamista; astutuksen jälkeen tehtyjä jalostusilmoituksia ei käsitellä mutta pentueet otetaan pentuvälitykseen. Kasvattajien tekemät urosehdotukset hyväksytään, mikäli 7
8 yhdistelmässä ei ole olemassa terveydellisiä riskejä. Terveydellisten riskien kohdalla tehdään aina tapauskohtainen arvio, mutta lopullisen jalostuspäätöksen tekee kuitenkin kasvattaja. 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Nykyisen skyenterrierikannan voidaan katsoa polveutuvan muutamasta 1960-luvulla syntyneestä yksilöstä ns. kantakoirasta. Tätä varhaisempi skyenterrierikanta Suomessa ei oikeastaan ole jatkunut nykypäiviin kuin yhden koiran, luettelossa mainitun Kavillan Tytin, kautta. Kantakoiriksi tässä yhteydessä on otettu ne yksilöt, joiden jalostuspanos 1960-luvulta lähtien on ollut niin merkittävä että voidaan sanoa lähes kaikkien välisenä aikana syntyneiden skyenterriereiden polveutuvan yhdestä tai useammasta oheisessa luettelossa mainitussa koirasta. Taulukko 1. Kantakoirat Koiran nimi ja syntymävuosi Sukupuoli Isä Emä FIN MVA Kavillan Tytti (1961) SF6596/61 narttu FIN MVA King of Auanbajo SF01174/59 Villa of Pellonpää SF5130/58 KANS&POHJ MVA Marjayn Dougal (1967) SF11062/67 KANS&POHJ MVA Rhosneigr Silver Flash (1967) SF08048/68 KANS&POHJ&GB MVA Silhill Sea Breeze (1970) SF04211N/73 KANS&POHJ MVA Tarskavaig Royal Scot (1964) SF07197/65 uros uros uros uros INT&GB Ch Merrymount The Rock KCSB 2882AY INT&GB Ch Rhosneigr Silver Wings KCSB 1928BA GB Ch Acheo Sea Sprite KCSB 0590BC Am Ch Tarskavaig Great Scot of Iradell KCSB 1199AX GB Ch Marjayn Meta KCSB 2469AU Rhosneigr Belroyd Silver Cloud SF08049/68 Coruisk Moonshee KCREG104604/69 Burmar Cream Bun KCREG94865/62 Skyenterrierin rekisteröintimäärät Suomessa ovat pudonneet merkittävästi rodun huippuvuosista, jolloin pentuja rekisteröitiin noin 60 kpl vuodessa. Viime vuosina on jääty vuositasolla alle 20 pennun. Tämä johtaa vääjäämättä populaation pienenemiseen sekä yksilömäärissä että geneettisessä vaihtelussa. Monet vuosikausia aktiivisina toimineet kasvattajat ovat lopettaneet ja osa sukulinjoista on jo menetetty lopullisesti. Suomen skyenterrierit ovat edelleen laadullisesti erittäin korkeatasoisia. Pentuja kysytään jatkuvasti näyttelyja jalostuskoiriksi ulkomaille. Populaation kokoa pienentää näin ollen myös se, että merkittävä osa syntyneistä pennuista viedään ulkomaille. Oheisissa taulukoissa on esitetty rekisteröinnit, näyttelykäynnit sekä tuonnit ja viennit väliseltä ajanjaksolta. Huomattavaa on, että viimeinen hyvä rekisteröintivuosi yli 50 pentua oli
9 Taulukko 2. Rekisteröinnit ja näyttelyssä käyneiden osuus Vuosi Rekisteröity Suomessa Näyttelyyn osallistunut Yhteensä Sarake Suomessa tarkoittaa Suomeen jääneiden koirien lukumäärää. Sarake Näyttelyyn osallistunut tarkoittaa Suomeen jääneistä koirista näyttelyssä käyneiden määrää. Rekisteröidyistä, näyttelyikäisistä koirista 102 koiraa eli 50 % on osallistunut näyttelyyn, mitä on pidettävä erittäin hyvänä määränä. Jalostustarkastuksella ei todennäköisesti tavoitettaisi näyttelyssä käymättömiä koiria sen paremmin, joten jalostustarkastukselle ei tässä mielessä ole tarvetta. Yleisesti ottaen skyenterrierieiden ulkomuodollinen taso on erittäin hyvä. Taulukko 3. Näyttelyyn osallistuneet Suomessa asuvat skyet Korkein saavutettu tulos Koirien lukumäärä Suomen muotovalio 61 SERT 20 SA/ERI 6 1/EH 11 2/H 2 0/HYL 1 Yhteensä: 102 Taulukko 4. Viennit ja tuonnit Vuosi Viennit Tuonnit Yhteensä
10 Vientejä oli yhteensä 14 eri maahan, eniten Venäjälle (8), Ruotsiin (7) ja Yhdysvaltoihin (7). Koiria tuotiin eniten Yhdysvalloista (5). Vientien määrä ylittää moninkertaisesti tuontikoirien määrän. Tuontikoirien pieni määrä saattaa olla tulevaisuudessa todellinen ongelma. Sukusiitosprosenttia tulisi pyrkiä alentamaan ja tuontikoirat voisivat tuoda uutta verta geenipooliimme. Etenkin vierassukuisten tuontien määrää olisi saatava nousemaan. Yhtenä mahdollisuutena on pakastesperman käyttö, tässä kasvattajien välinen yhteistyö (esimerkiksi olkien tuonti yhteistilauksena) olisi tärkeää, jotta kustannukset eivät kasvaisi liikaa. Lähes jokainen syntyvä skyenterrieripentue on jalostustoimikunnan hyväksymästä yhdistelmästä. Hyväksytyille yhdistelmille asetettava ulkomuotopalkintovaatimus H/hyvä ei tule lisäämään siitoskoirien määrää, sillä rotu on maassamme ulkomuodoltaan vakiintunut erittäin korkeatasoiseksi. Asetetuista vähimmäisvaatimuksista huolimatta siitokseen käytettävät yksilöt ovat yleensä olleet vähintään sertifikaatilla palkittuja. Ajanjaksolla on rekisteröity neljä (4) pentuetta, joissa jompikumpi vanhemmista ei ole täyttänyt voimassaolevan jalostuksen tavoiteohjelman ulkomuotovaatimuksia. Nämä pentueet ovat syntyneet kasvattajille, jotka ovat toimineet rotuyhdistyksen ulkopuolella. He eivät enää kasvata skyenterriereitä Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Tehollinen populaatiokoko on sitä pienempi, mitä pienempää osaa rodun kannasta käytetään jalostukseen. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenit homotsygoituvat. Tällöin monia geenejä menetetään populaatiosta, mikä kaventaa jalostuspohjaa peruuttamattomasti. Lisäksi se alentaa populaation vastutuskykyä erilaisia uhkatekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia vastaan. Jotta pieni populaatio säilyisi elinvoimaisena ja muuntelukykyisenä, uroksia on oltava rodussa vähintään 20 kpl, ja niitä kaikkia on käytettävä tasapuolisesti siitokseen. Näiden 20 uroksen välillä ei saisi olla sukulaisuuksia. Käytännössä urokset ovat sukua toisilleen, eikä kaikkia käytetä siitokseen. Näin ollen urosten vähimmäismäärän tulisi olla suurempi kuin 20. Pienissä populaatioissa minimisuositus teholliselle populaatiolle on 25 urosta ja 50 narttua. Oleellista on populaatiokoon kasvattaminen, pullonkaulojen välttäminen ja järjestelmällinen jalostusohjelma. Oheisesta taulukosta näkyy Suomen skyenterrierikannan tehollinen populaatiokoko (rekisteröintien perusteella) vuosina sekä syntyneiden pentueiden sukusiitosaste. Tehollinen populaatiokoko on viime vuosina jäänyt selvästi alle minimisuositusten. Lähde: KoiraNet Taulukko 5. Tehollinen populaatiokoko ja pentueiden sukusiitosaste Jalostukseen käytetyt urokset Jalostukseen käytetyt nartut Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosaste prosentteina 12,8 1,38 10,3 6,17 5,09 14,1 9,4 9,45 3,77 7,27 5,3 Tehollinen populaatiokoko viimeisimmän sukupolven osalta on selvitetty sivulla 14. Rodun rekisteröintimäärät ovat kaikkialla maailmassa vähäiset. USA:ssa ja Iso-Britanniassa rekisteröintejä on alle 100 kpl vuodessa. Englannin The Kennel Club on ottanut skyenterrierin uhanalaisten rotujen luetteloonsa (vulnerable breeds list). Pohjoismaista Ruotsissa on muutama kasvattaja, Norjassa ja Tanskassa pari aktiivista kasvattajaa. Venäjällä on muutama kasvattaja, samoin Eestissä. Keski-Euroopassa 10
11 kasvatustyön keskus on Saksa. Potentiaalisia maita ovat Euroopassa etenkin Norja ja Puola. Australialaisetkin kasvattajat ovat kansainvälistyneet pitkästä välimatkasta huolimatta. Oheinen taulukko kertoo skyenterriereiden rekisteröinnin koko maailmassa vuosina Taulukko on suuntaa-antava sillä kaikkien maiden kennelliitoista ei kyselyistä huolimatta ole saatu tarkkoja rekisteröintilukuja. Värjätyt solut sisältävät lukuja, jotka eivät ole tarkistettuja. Taulukosta on pyritty karsimaan päällekäisyyksien välttämiseksi tuontikoirat, ja merkitty ainoastaan k.o. maassa syntyneet skyet. On kuitenkin todennäköistä että joitakin koiria on laskennassa otettu mukaan kahdesti ensin syntymämaassaan ja sitten maassa, johon ne on viety ja rekisteröity uudelleen. Näin ollen todellinen lukema voi olla merkittyä alhaisempi. Taulukko 6. Kansainvälinen rekisteröintitilasto Finland Sweden Norway Denmark UK Australia USA Germany Poland France Austria Italy Czech. Rep Slovakia Russia Estonia Belgium Holland Switzerland South America 2 1 Luxembourg Canada Total: Sukusiitosaste Sukusiitosaste kertoo eläimen sellaisten geeniparien (geenipari: toinen isältä, toinen emältä) osuuden, joissa molemmat alleelit (geenin eri versiot) ovat samanlaisia (homotsygootti). Eläin on silloin saanut samanlaisen alleelin kummaltakin vanhemmaltaan, jotka ovat siis saman esivanhemman jälkeläisiä. Sukusiitosaste lasketaan jakamalla koiran vanhempien sukulaisuussuhde kahdella. Pennun sukusiitosaste ei siis riipu vanhempien sukusiitosasteista vaan siitä, ovatko vanhemmat keskenään sukua. Jos vanhemmat ovat täyssisaria tai esimerkiksi isä ja tytär, on niiden sukulaisuussuhde 50 % ja niiden pentujen sukusiitosaste 25 %. Jos vanhemmat ovat keskenään puolisisaria, on niiden sukulaisuussuhde 25 % ja niiden pentujen sukusiitosaste %. Perustana on yksinkertaisesti siis se, että pentu saa puolet geeneistään isältä ja toisen puolen emältä. Haitallisen sukusiitosasteen rajana pidetään yleensä 10 %; jalostuksessa tulisi kuitenkin pyrkiä pitämään sukusiitosaste alle 6 %, eli serkusparituksiakin (pentujen sukusiitosaste 6.25 %) olisi syytä välttää. Toisaalta sukusiitoksesta on helppo päästä eroon, jos populaatio on tarpeeksi iso: paritetaan keskenään täysin erisukuiset eläimet, olivat niiden sukusiitosasteet mitkä tahansa. Jos eläimet eivät ole keskenään sukua, eivät niiden jälkeläiset myöskään ole sukusiitettyjä. 11
12 Pentueiden sukusiitosaste vuosilta on esitetty taulukossa 5. Sukusiitosaste ylittää useana vuonna suositellun 6 % rajan. Osittain tämä selittyy sillä, että pentueita syntyy erittäin vähän ja vuositasolla jo yhden korkean sukusiitosasteen omaavan pentue nostaa koko populaation sukusiitosasteen korkeaksi. Osittain tämä heijastaa tämän hetken tilannetta, kun pienen populaation sukusiitosaste on jo nyt kohonnut melko korkeaksi ja tuontikoiristakin on jo vaikeampaa löytää vierasta sukua Jalostukseen Suomessa käytetyt koirat Ajanjakson aikana Suomessa rekisteröitiin 80 skyenterrieripentuetta. Jalostukseen käytettiin 43 urosta ja 59 narttua. Tarkastelujaksoksi valittiin 15 vuotta, jotta nähtäisiin miten urosten poikia ja tyttären/pojan poikia käytetään jalostukseen ja näin ollen nähdään kuinka suuri on kyseisen uroksen kokonaisvaikutus kantaan. Lyhyemmällä tarkasteluvälillä nämä seikat eivät välttämättä tule ilmi. Jälkeläistilastoa johtava uros on virasta linjaa edustanut tuontikoira Sveitsistä, KANS MVA Rannoch Skye Superstar. Tilaston uroksista n:o 2 KANS MVA Glenbrittle Heights Luxury Liner:illa ei ole enää siitosikäisiä jälkeläisiä tai lapsenlapsia, kuten ei n:o 3 Susky s Royal Scotchmanillakaan näiden urosten linja näyttää sammuvan. Neljäntenä siitosuroslistalla on englannintuonti KANS MVA Mariquita Flashxclusive luvun jälkeläistilastoja hallitsi vanhoista suomalaisista linjoista polveutuva KANS MVA Jopi. Jopin linja on ollut hiipumassa, mutta ei ole vielä sammunut. Tällä hetkellä siis merkittävä osa Suomen skyenterriereistä on Rannoch Skye Superstarin ja Mariquita Flashxclusiven jälkeläisiä alenevissa polvissa. Nämä urokset ovat jo edesmenneitä, joten niiden jalostuspanos jatkuu enää jälkeläisten kautta. 12
13 Taulukko suosituinta isäurosta syntyneissä pentueissa # Uros Pentueita Rannoch Skye Superstar (Olivia American Dream - Olivia Vamp) 2 Glenbrittle Heights' Luxury Liner (Brilliant Brisk of the Isle of Skye - Finnsky Kamee) Pentuja tilastointiaikana % - osuus ,92 % ,10 % 3 Susky's Royal Scotchman ,16 % (Andy Irvine at Acheo - Mariquita Flashader) 4 Mariquita Flashxclusive ,23 % (Finnsky Teamwork with Mariquita - Jebusa Miranda at Mariquita) 5 Seikun Sweet Boy (Rannoch Skye Superstar - Longweiler Knotty Role) ,23 % 6 Finnsky Oliver (Rannoch Skye Superstar - Finnsky Glacier) 7 Gleanntan Gotwhatittakes (Gleanntan Greatxplorer - Gleanntan Goldminersdaughter) 8 Misting's Guttersnipe (Rannoch Skye Superstar - Misting's Midnight Mandy) 9 Skyelight Aramis (Glenbrittle Heights' Luxury Liner - Finnsky Madonna) 10 Tuukan Royal Bee (Tuukan Albert - Happiness of Bumble-Bee Castle) 11 Longweiler Eternal Joy (Susky's Royal Scotchman - Kalikkasalon Terriosullivan) 12 Barraglen's Buccaneer (Tuukan Johnny Be Good - Talakan Tapestry O'Barraglen) 13 Finnsky Waterman (Mariquita Flashxclusive - Finnsky Tazzee) 14 Clan Donan Rob Roy Macgregor (Clan Donan Big Ben Nevis - Cragsmoor For Goodness Sake) 15 Tuukan Albert (Tuukan Highland Hero - Misting's Moonlight Mary) ,99 % ,76 % ,29 % ,29 % ,05 % ,05 % ,05 % ,58 % ,58 % ,58 % Jos tarkastellaan koko ajanjaksolla käytettyjen urosten joukko (43 urosta), havaitaan että: Uroksia, jotka polveutuvat vain Rannoch Skye Superstarista on 7 (+ koira itse); Uroksia, jotka polveutuvat sekä Rannoch Skye Superstarista että Mariquita Flashxclusivesta on 7; Uroksia, jotka polveutuvat sekä Rannoch Skye Superstarista että Glenbrittle Heights Luxury Lineristä on 2. 13
14 Rannoch Skye Superstar siis esiintyy 43 isäuroksesta 17 uroksen sukutaulussa. Jopi esiintyy edelleen 9 uroksen sukutaulussa. Viidenneksi suunnaksi, Rannoch Skye Superstarin, Glenbrittle Heights Luxury Linerin, Mariquita Flashxclusiven ja Jopin ohella, on laskettu ns. Acheo-Flashader-linja, joka pohjautuu muille suomalaisille skyeille erisukuisiin Englannin tuonteihin, Mariquita Flashaderiin ja sen Acheo-poikiin/sukulaisiin. Tästä linjasta polveutuvia isäuroksia oli ajanjakson aikana kahdeksan. Uroksia, jotka eivät kuulu mihinkään edellämainittuun linjaan, käytettiin jalostukseen yhteensä 7 yksilöä. Isoisätilaston kärjessä on myös Rannoch Skye Superstar. Taulukko 8. Isoisätilasto # Toisen polven Uroksen nimi jälkeläisiä yhteensä 1 Rannoch Skye Superstar Glenbrittle Heights Luxury Liner 48 3 Mariquita Flashxclusive 33 4 Finnsky Oliver 33 5 Susky's Royal Scotchman 31 6 Tuukan Albert 29 7 Finnsky Lancelot 22 8 Barraglen's Buccaneer 18 9 Acheo Local Hero Mariquita Flashnite 14 Jalostukseen käytetyt urokset ja nartut selvittää viimeisimmän sukupolven rakennetta. Sukupolven ajaksi on yleisimmin määritelty neljä (4) vuotta. Jakson aikana käytettiin jalostukseen 9 urosta ja 11 narttua. Tämän sukupolven teholliseksi populaatiokooksi tulee siten 20, joka on laskettu kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten ja Nf jalostusnarttujen lukumäärä (kaava olettaa koirille tasaiset jälkeläismäärät). Tehollisen koon ollessa alle 50 populaatio on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Tehollinen koko ei juurikaan kasva, jos yhtä ja samaa urosta käytetään kuinka monelle nartulle tahansa. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita narttuja että uroksia. Taulukko 9. Jalostukseen käytetyt urokset Uros Pentueet Pennut %-osuus Kumulativinen %-osuus Gleanntan Gotwhatittakes ,23 % 26 % Finnsky Alan ,75 % 41 % Finnsky Design ,75 % 41 % Skyeomania's Enwau ,11 % 69 % Clandonan Rob Roy Macgregor ,48 % 80 % Finnsky Xcalibur 1 6 5,84 % 90 % Of Skyeline Albatros 1 3 4,92 % 95 % Misting's Guttersnipe 1 2 3,28 % 98 % Seikun Sweet Boy 2 5 1,64 % 100 % 14
15 Taulukko 10. Jalostukseen käytetyt nartut Pentueita tilastointiaikana Pentuja tilastointiaikana Pentueita Narttu yhteensä Finnsky Xit Olivia Original Sensation Finnsky Acasia Finnsky Blackrose Skywatch's Erica Of Skyeline Abracadabra Finnsky Claudia Of Skyeline Alouette Misting's Xtra Surprise Misty Clan Roseanne Pentuja yhteensä Luonne ja käyttöominaisuudet Skyenterrieri on luonteeltaan pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta se ei saa olla arka tai vihainen. Näyttelykehissä on ajoittain esitetty arkoja, luoksepäästämättömiä koiria vaihtelevin palkintosijoin. Skyenterrieri on rotu, jolla on valitettavan huono maine luvun alkuun saakka skyet olivat varsin arvaamattomia luonteeltaan. Monet ulkomuototuomarit ja eläinlääkärit ovat edelleen varovaisia skyetä käsitellessään paljolti vanhan maineen takia. Luonteet keskimäärin ovat parantuneet erittäin paljon. Suurin osa koirista on luoksepäästäviä ja ystävällisiä. Tällä hetkellä koirakannassa on kuitenkin jälleen yksilöitä, jotka osoittavat aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan. Tällaisten yksilöiden käyttöä jalostuksessa tulisi ehdottomasti välttää. Lisäksi on koiria, jotka ovat hyvin epäluuloisia vieraita kohtaan jopa kotioloissa. Kasvattajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota siitoskoirien luonteisiin. Skyen tulisi toki säilyttää erikoinen luonteensa mutta myös sen pitäisi pysyä yhteiskuntakelpoisena seurakoirana. Rodulle ei ole olemassa mitään luonnetta mittaavaa koetta tai testiä. Kennelliiton luonnetestiin on viime vuosina osallistunut muutama koira ja näiden kokemusten perusteella luonnetestiä ei voida pitää erityisen suositeltavana tai todenmukaisena mittarina rodun edustajien mahdollisia luonteen ongelmia kartoitettaessa. 15
16 Taulukko 11. Luonnetestiin osallistuneet skyenterrierit Koiran sukupuoli ja testausvuosi Narttu 1995 Narttu 1995 Uros 1996 Uros 1998 Uros 2003 Uros 2004 Toimintakyky -1 Pieni +1 Kohtuullinen Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua +2 Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1 Pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty Pieni Taistelutahto +3 Suuri +2 Kohtuullinen -1 Pieni Hermorakenne +1a Suhteellisen rauhallinen +1a Suhteellisen rauhallinen +1 Hieman rauhaton Temperamentti +3 Vilkas Erittäin vilkas Kovuus Luoksepäästävyys +1 Hieman pehmeä +3 Hyväntahtoinen luoksepäästävä avoin +1 Hieman pehmeä, hyväntahtoinen +1a Hyväntahtoinen hieman pidättyväinen +1-2 Pehmeä Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen Loppupisteet 154 (+2) 143 (+1) Laukaus - - Laukausvarma Laukausvarma Laukausvarma Laukauskokematon Luonnekyselyn tulokset Luonnekysely skyenterriereiden luonteen kartoittamiseksi julkaistiin Skye-lehdessä 3/2004 sekä yhdistyksen internetsivuilla. Kyselyyn saatiin tiedot 50 skyenterrieristä välisenä aikana. Luonnekyselyyn pyydettiin vastauksia ainoastaan elossaolevista koirista, jotta saataisiin selville nykyisen koirakannan luonnetilanne. Koirista 25 oli narttuja ja 25 uroksia, nuorin oli 6 kk ikäinen ja vanhin 13- vuotias. Kysymykseen Oletko tyytyväinen koirasi luonteeseen? saatiin 43 vastausta. 33 vastaajaa ilmoitti olevansa tyytyväisiä koiransa luonteeseen, 2 vastaajaa ei ollut tyytyväisiä ja 8 vastaajaa ilmoitti olevansa silloin tällöin tyytyväinen. Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan koiran luonnetta adjektiivipareilla (rohkea arka, äänekäs hiljainen jne). Vastauksista muodostui selkeä kaavio siitä, minkälainen on skyenterrieri: Skyenterrieri on aktiivinen, vilkas/eloisa, helposti innostuva, tottelevainen, rohkea, äänekäs, ystävällinen, helposti oppiva koira. 16
17 Nämä luonneominaisuudet olivat ylivoimaisesti eniten valittuja adjektiivipareista. Joukosta löytyi myös passiivisia, rauhallisia, hitaasti innostuvia, arkoja tai hiljaisia skyeita, mutta nämä ominaisuudet olivat selkeä vähemmistö. Ainoa ominaisuuspari, jossa valinnat menivät lähestulkoon tasan oli kova (unohtaa helposti epämiellyttävät tilanteet) pehmeä (muistaa epämiellyttävät tilanteet pitkään) : koirista 21 oli saanut merkinnän kova ja 26 pehmeä. Toinen melko tasaväkinen pari oli ystävällinen - varautunut mutta ystävällinen -merkintä oli kuitenkin selvästi suositumpi kuin varautunut. Luonnekyselyn yhteenveto kokonaisuudessaan on julkaistu Skye-lehdessä 3/ Terveys Skyenterrieri ei kuulu PEVISA-ohjelman rotuihin Rodulla todetut merkittävät sairaudet Skyenterriereillä on tehty ainoastaan kaksi mittavaa terveystutkimusta: Skyenterrierikerho r.y:n terveys- ja luonnekyselyt vuosilta (yhteenvedot: lähde 5.) sekä STCA:n (The Skye Terrier Club of America) terveystutkimus kymmenen vuoden takaa (lähde 6.). Tiettävästi Iso-Britanniassa sen paremmin kuin Keski- Euroopassa tai Australiassakaan (vain näissä maissa/maaosissa on merkittävä määrä koiria) ei ole tehty kattavaa kyselytutkimusta rodun terveydentilasta. USA:n terveyskysely on tarkoitus uusia vuoden 2006 aikana, jolloin saadaan tulokset ensimmäisestä seurantatutkimuksesta. Skyenterrierikerho r.y.:n jalostustoimikunnan jäsen Kirsi Sainio on STCA:n terveystoimikunnan puheenjohtaja, joten tutkimustulokset ovat myös suomalaisten käytössä. Tehdyn terveystutkimuksen (otos 106 koiraa) ja käytettävissä olevien muiden tietolähteiden (ruumiinavauspöytäkirjat ja epikriisit) perusteella skyenterrieri on edelleenkin melko terve rotu. Joitain melko yleisiä terveyteen ja luonteeseen liittyviä ongelmia kuitenkin esiintyy ja näihin tulisi kiinnittää huomiota jalostusvalintoja tehtäessä. Oheinen katsaus on laadittu terveyskyselystä saatujen tietojen perusteella Luusto Pentuontuminen Skyenterrieri kuuluu ns. kondrodystrofisiin rotuihin. Rodun luusto on muutoin normaali, mutta raajat ovat lyhytkasvuiset. Etenkin eturaajojen luiden kasvuun pentuaikana liittyy edelleenkin selkeästi ongelmia. Pentuiän ontumista todettiin 26 tapauksessa (28 %), lisäksi 5 tapauksessa eturaajojen nivelrikko, jossa ei ollut ilmoitettu pentuiän ontumisesta. Yhdessä tapauksessa nivelrikko oli polvinivelissä. Eturaajoissa häiriö perustuu värttinä- ja kyynärluun eriaikaiseen pituuskasvuun, joka aiheuttaa pahimmillaan pysyvän kyynärnivelen epämuodostuman (engl. premature closure). Epämuodostumat ja eturaajojen muut anatomiset heikkoudet (kts. kappale Ulkomuoto) altistavat koiran myöhemmin nivelrikkoon. Pentuaikaista ontumista hoidetaan tällä hetkellä tulehduskipulääkkeillä, nivelten hyvinvointia edistävillä systeemisillä valmisteilla, levolla ja paikallisella kortisonihoidolla. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan turvautua kirurgiseen apuun. Leikatut tai muutoin hoidetut pennut lakkaavat ontumasta pitkien luiden kasvun pysähdyttyä. Useimmissa tapauksissa kasvuhäiriön oireet häviävät itsestään. Systemaattisia röntgentutkimuksia häiriön toteamiseksi tai vakavuusasteiden määrittämiseksi ei ole Suomessa tehty, eikä häiriön periytyvyydestä ole riittävästi näyttöä vaikka USA:ssa tehdyssä risteytystutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että ainakin alttius voisi periytyä. USA:ssa on käytössä kyynärnivelen muutoksiin liittyvä asteikko (0-IV), joka ei ole kuitenkaan kansainvälisesti hyväksytty luokitus (lähde 9.). On kuitenkin todennäköistä, että pelkkä ruumiinrakenne ei altista rotua pentuontumiseen, koska vastaavanlaisen ulkomuodon omaavilla roduilla (mm. welsh corgi) ei tällaista häiriötä eturaajojen kasvussa tunneta. Kasvattajia ja pennunostajia on pyritty valistamaan ko. 17
18 kehityshäiriöstä. ELT Kaj Sittnikow on kirjoittanut aiheesta artikkelin (lähde 8.), joka on julkaistu kerhon lehdessä ja on myös liitetty Skyenterrierin hoito-oppaaseen. Selkäsairaudet Koska skyenterrieri on matala ja korkeuteensa nähden suhteettoman pitkäselkäinen, voitaisiin olettaa, että rodussa esiintyy selkärankaan liittyviä ongelmia. 106 vastauksen joukossa tuli esiin kuitenkin vain neljä tapausta, joista kolme edusti epämääräistä selkäsairaus kuvausta ja yhdessä tapauksessa oli kyseessä välilevynluiskahdus. Tämän perusteella on ilmeistä, etteivät selkään liittyvät ongelmat (vrt. mäyräkoirahalvaus ) ole rodussamme yleisiä. Samanlaista tietoa on saatu ulkomaisilta rodun kasvattajilta. Häntämutkat Häntämutka todettiin vain yhdellä vastanneista. Samoin esiintyi kaksi pentuetta, jossa oli ollut häntämutkia (yhteensä 4 häntämutkapentua). Muita tilastollisia tietoja häntämutkien esiintyvyydestä rodussamme ei ole, mutta aivan ilmeisesti ongelma ei ole suuri. Hampaisto ja leuat Kahdella koiralla todettiin kyselyn perusteella purentavika ja neljällä yksilöllä hammaspuutos. Hampaistoon tai purentaan liittyvät ongelmat eivät ole yleisiä rodussa Sisäelimet Virtsatiet ja munuaiset Virtsateihin liittyviä sairauksia oli suhteellisen monella koiralla (16/106). Aikaisempiin tietoihin verrattuna tämä oli yllättävää. Selkeästi aikaisemmin ainoa virtsateihin liittyvä ongelma on ollut ns. vuotavat pennut, joita nyt käsitellyssä materiaalissa oli vain yksi. Tämä on autosomaalinen ressiivinen nartuilla (ainakin suomalaisessa skyekannassa) esiintyvä anomalia, jossa virtsajohdin ohittaa virtsarakon ja pentu vuotaa. Taudin periytyvyys yhdessä linjassa tunnetaan. Tämä linja on kuitenkin jo aikoja sitten hiipunut kannassamme, uusia tapauksia tulee vain satunnaisesti. Virtsateihin liittyvät ongelmat ovat olleet myös tulehdusperäisiä. Neljällä koiralla on todettu lisäksi tarkemmin määrittelemätön munuaissairaus, yksi on lopetettu munuaissairauden takia 6 v. iässä, yhdellä on munuaisten vajaatoiminta pahentunut, ja koira on lopetettu 10 v. iässä. Sydänsairaudet Näitä todettiin vain viidellä koiralla, yhdellä sydämen laajentuma 11-vuotiaana. Muillakin sydänsairaudet olivat kehittyneet vasta aikuisella iällä, joten ainakaan tällä hetkellä ei ole syytä epäillä yleistä, perinnöllistä ongelmaa. Syöpä Vain kuudella koiralla oli todettu syöpä, yksi oli lopetettu imusolmukesyövän takia, yhdellä oli syöpäepäily. Lisäksi yhdellä nartulla oli hyvänlaatuisia maitorauhaskasvaimia ja yhdellä koiralla hyvänlaatuinen ienkasvain. Yhdellä koiralla kivekset oli poistettu kasvainten takia. Todettujen syöpätapausten laadusta ei kyselyn perusteella saatu tarkempia lisätietoja. 18
19 Lisääntymiselimet ja lisääntyminen Neljällä uroksella oli todettu suurentunut eturauhanen, kahdella nartulla kohdun limakalvon paksuuntuminen tai rappeuma, kohdut oli poistettu. Kahdella nartulla oli voimakkaita valeraskausoireita (hormonaalista statusta ei ollut tutkittu), neljällä nartulla todettu kohtutulehdus. 29 kyselyyn osallistuneesta koirasta oli ollut jälkeläisiä. Kaksi koiraa oli todettu steriiliksi, yksi siementiehyiden tukoksen takia. Jälkeläisistä oli todettu parissa tapauksessa häntämutkia tai hammaspuutoksia, yhdessä pentueessa oli ollut kaksi kuuroa pentua. Joitakin pentuja oli lopetettu, mutta syytä ei ilmoitettu. Pentukuolleisuus on alhainen. Keskimääräinen pentuekoko vuosina rekisteröidyillä pentueilla oli 5,6 pentua. Ruoansulatuskanava ja maksasairaus Kahdella koiralla oli todettu maksasairaus, sairauden laatua ei ollut ilmoitettu. Yksi pentu on lopetettu synnynnäisen maksan kehityshäiriön takia. Yksi koira on lopetettu epämääräisten ruoansulatuskanavan oireiden (mm. maksa) ja kroonisen enteriitin takia. Terveyskyselyn vastauksissa oli muutamia viitteitä ruoansulatuskanavan ongelmiin (esim. stressimaha ). Myös yhdessä julkaisussa viitataan rodun alttiuteen kehittää haavainen koliitti psyykkisten syiden seurauksena (lähde 17.). Tulehdussairaudet ja allergiat Kymmenellä koiralla oli ollut korvatulehdus, anaalirauhastulehdus kuudella koiralla, ihotulehduksia/ihottumaa yhdeksällä koiralla, erilaisia allergioita oli todettu viidellä koiralla. Muuta Kolmella koiralla oli epäilty tai todettu hormonaalisia sairauksia Hermostolliset sairaudet Tämä sairausryhmä on rodussa selvästi harvinainen. Kuitenkin kolmella koiralla oli todettu epileptisiä oireita, joita ei ollut tarkemmin tutkittu. Ko. terveyskyselyn ulkopuolelta ainakin yksi koira on Suomessa lopetettu idiopaattisen epilepsian takia, yksi mahdollisesti syöpäkasvaimen aiheuttaman epilepsian takia. Kummastakin koirasta on epikriisit käytettävissä mutta kumpaakaan koiraa ei avattu patologista tutkimusta varten Ivermektiinitoksisuus Ivermektiini on hyönteismyrkky, jota on jo vuosia käytetty pistoksina hävittämään ja torjumaan koirissa ja muissa kotieläimissä ulkoloisia. Collieroduissa ivermektiinin tiedetään olevan vaarallinen: ivermektiini ohittaa normaalisti elimistössä estojärjestelmänä toimivan ns. aivoverenkiertoesteen ja myrkky pääsee keskushermostoon tuhoisin seurauksin. Koska ivermektiini-yliherkkyys näytti liittyvän niin usein juuri colliesukuisiin koiriin, etsittiin näistä roduista systemaattisesti mutaatiota, joka selittäisi yliherkkyyden. Mutaatio löydettiinkin ja viime vuonna sen tunnistamiseksi kehitettiin nopeasti DNA:sta tehtävä geenitesti. Skyenterriereillä on esiintynyt vastaavaa yliherkkyyttä. Koiria on kuollut Suomessa, Venäjällä, Keski- Euroopassa, Englannissa ja USA:ssa, joten on todennäköistä, että yliherkkyydellä on rodulle ominainen geneettinen tausta, vaikka aiheesta ei ole julkaistu teiteellisiä tutkimuksia. Suomessa kuolleelle koiralle on tehty patologinen tutkimus Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa kuolinsyy on varmistettu. Oli mahdollista että rodussa esiintyy sama mutaatio, joka on löydetty collieroduilta. Tämän mahdollisuuden tutkimiseksi skyenterriereistä eri puolilta maailmaa (myös Suomesta) kerättiin DNA- 19
20 näytteitä, jotka lähetettiin Yhdysvaltoihin analysoitavaksi. Kun näytteistä oli analysoitu noin 2/3 ilman positiivista tulosta, on ko. tutkimus nyt lopetettu. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan yksinkertaisesti todeta, että skyenterriereissä ei ole samaa mutaatiota joka on löydetty collieroduilta. Mahdollisuuksia on kolme: skyella on eri mutaatio samassa geenissä jossain toisessa kohdassa, mutaatio jossain toisessa geenissä, tai kyseessä jonkinlainen allerginen reaktio, jolla ei ole varsinaisesti tekemistä veri-aivoesteen ylityksen kanssa. Todennäköisesti tällöinkin voi olla kyseessä periytyvä ominaisuus, mutta allergioissa voi olla usein kysymys polygeenisestä periytyvyydestä, ts. ominaisuus määräytyy useamman kuin yhden geenituotteen yhteisvaikutuksesta Skyenterrierihepatiitti Rodussa esiintyy yksi selkeä, vain tälle rodulle ominainen perinnöllinen sairaus, skyenterrierihepatiitti (lähteet 7., ). Vaikka Suomessa ei ole diagnostisoitu yhtään tautitapausta, on todennäköistä, että myös meillä tautia esiintyy tai on jossain vaiheessa esiintynyt. Muutama koira on kuollutkin epämääräisiin maksaoireisiin, viimeisin kesällä Valitettavasti tästä koirasta ei tehty patologista tutkimusta. Tauti muistuttaa bedlingtoninterriereillä esiintyvää kuparitoksikoosia, mutta kuparin kertyminen maksaan on skyenterriereillä sekundääristä. Tällä hetkellä syytä ei tiedetä luvulla Iso-Britanniassa kerätty materiaali viittaa kuitenkin autosomaaliseen resessiiviseen periytymistapaan. Kyseisestä suvusta on koiria myös Suomessa, mutta kuten sanottua, ainakaan ensimmäisessä sukupolvessa näissä ei todettu maksan toimintaa liittyviä häiriöitä. Sairauden tutkimus on tällä hetkellä vaikeaa, koska materiaalia on vähän ja sairaille koirille ei ole käytössä selkeää diagnostiikkaa kohonneiden kupariarvojen mittauksen lisäksi. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään laboratoriota, joka mittaisia kuparipitoisuuksia maksabiopsioista. Joitakin maksaentsyymiarvojen mittauksia Suomessakin on tehty, mutta ko. tutkimus on huono mittari skyehepatiitin määrittämiseksi. Kuten bedlingtoneilla, myös skyenterriereillä sairaus voi joskus pysyä latenttina eikä sairaita yksilöitä löydetä. Tähän viittaa myös Englannista Liverpoolin yliopistosta sairautta tutkineilta eläinlääkäreiltä saatu palaute. Kanadassa määritetään tällä hetkellä, onko skyenterriereillä bedlingtoninterriereistä löydetty MURR-1 geenideleetio, mikä tosin on epätodennäköistä Yhteenveto skyenterriereillä muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Rodulle on tehty 10 vuotta sitten USA:ssa terveyskysely (lähde 6.). Tämän perusteella USA:ssa esiintyy meitä enemmän hypotyroidisimia, allergioita, pahanlaatuisia maitorauhaskasvaimia tai syöpäoireyhtymää (hemangiosarkooma-maitorauhaskarsinooma; lähde 4.) ja skyenterrierihepatiittia (4 tapausta). Myös luustohäiriöt olivat yleisempiä kuin meillä, mm. kahdella koiralla on todettu patellaluksaatio. Patellaluksaatioiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa USA:ssa, mahdollisesti myös muualla, mutta tilastoitua tietoa on kertynyt kovin vähän. Suomessa on aloitettu polvitarkastukset ja ensimmäisiä yhteenvetoja tuloksista odotetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Kaihi on löydetty USA:ssa 12 koiralla. Kaihit on luokiteltu ikääntyvien koirien ongelmaksi, mutta samalla yhteenvedossa todetaan, että ongelma vaikuttaa perinnölliseltä. Otoksen kattavuus oli samaa luokkaa kuin Suomessa nyt tehdyssä terveystutkimuksessa. Iso-Britanniassa ei ole tehty kattavaa terveystutkimusta, mutta kuudella toisilleen sukua olevalla koiralla on todettu juveniili munuaisdysplasia (Skye Terrier Renal Dysplasia). Sairaudesta on valmistella ensimmäinen kliininen raportti. Kaikki koirat on lopetettu ja niiden ruumiinavauspöytäkirjat ovat käytettävissä. Yhdestä sairaasta koirasta on saatu kerättyä näytteitä DNA määritystä varten. Sairauden positionaalinen kloonaaminen on tarkoitus aloittaa Helsingin yliopistossa ensi vuonna. Vaikka vastaavia tapauksia ei olekaan meillä tai muualla virallisesti todettu, on viitteitä siitä, että ko. sairautta esiintyisi laajemmin. Kyseessä on autosomaalinen resessiivinen periytymistapa. Keski-Euroopasta ja Ruotsista tai Venäjältä ei ole käytössä terveystutkimusmateriaalia. 20
Jalostuksen tavoiteohjelma SKYENTERRIERI
Jalostuksen tavoiteohjelma SKYENTERRIERI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma SKYENTERRIERI
Jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKYENTERRIERI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 16.03.2014 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 24.04.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotKeeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli
Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta
LisätiedotUrokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.
Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotJALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014
Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotTerveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille
Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake
LisätiedotEsitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen
Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten
LisätiedotLuonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus
Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,
LisätiedotTERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa
SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotTERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:
1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin
LisätiedotESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE
ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22
LisätiedotKOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta
KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta
LisätiedotTerveyskysely 2009 yhteenveto
Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista
LisätiedotGREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012
GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotLIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ
LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta
LisätiedotESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA
VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,
LisätiedotSuomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016
Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle
LisätiedotSukulaisuussuhteesta sukusiitokseen
Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn
LisätiedotSaksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014
Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.
LisätiedotEhdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin
Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien
LisätiedotLiite 4. Luonnetestit
Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotHakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta
Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Sisällysluettelo Yleistä... 2 Perustiedot... 3 Haku nimien ja rekisterinumeron perusteella... 3 Syntymävuosi... 3 Sukupuoli, väri ja alkuperä... 4 Terveys... 4 Luusto
LisätiedotRodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotWHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005
WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
Lisätiedotääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)
KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotEnsimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille
1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotKennelliiton jalostusstrategian tavoitteet
Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi
LisätiedotTAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä
ESITIETO 1. Oletko saanut linkin kyselyyn sähköpostitse tai paperisen kyselylomakkeen postissa kotiin?, sain tiedon kyselyn alkamisesta muuta kautta TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu 3. Onko
LisätiedotSuomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:
Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset
LisätiedotKasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?
Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,
LisätiedotSKYEN TERRIERI. Taivaallinen terrieri kirsusta hännänpäähän
SKYEN TERRIERI Taivaallinen terrieri kirsusta hännänpäähän Skyenterrieri Skyenterrieri on kotoisin Skotlannista Skyen-saarelta. Sen alkuperäinen tehtävä oli hävittää tuhoelämiä luolista ja risukoista.
LisätiedotTerveyskyselyn 2016 vastaukset
Terveyskyselyn 2016 vastaukset Terveyskyselyn 2016 vastaukset Kyselyn tavoitteena oli saada kattava kuva suomalaisten cirneco dell etnojen terveydentilasta, lisääntymisestä sekä luonteesta Kysely tehtiin
LisätiedotHyvä Schipperken omistaja!
Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen
LisätiedotJalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset
Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma
LisätiedotSuomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa
Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska
LisätiedotKoiran nimi: Syntymävuosi: Koiran sukupuoli: Omistaja: Tutkimustulokset; lonkat kyynärnivelet silmätutkimustulos
BULLMASTIFFIEN TERVEYSKYSELY 2008 Edellinen bullmastiffien terveyskysely toteutettiin vuosina 2003-2004. Vuoden 2008 kyselyn tarkoituksena on kartoittaa minkälainen terveystilanne bullmastiffeillamme on
LisätiedotSuomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje
Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä
LisätiedotSiitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010
Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat
LisätiedotTiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta
Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista
LisätiedotHavannalaiset ry:n terveyskysely
Havannalaiset ry:n terveyskysely Jalostustoimikunta kartoittaa terveyskyselyn avulla havannankoirien terveystilannetta Suomessa. Kyselyn avulla kerätään tietoa erityisesti sellaisista sairauksista ja vioista,
LisätiedotSUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI
SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-
Lisätiedot1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:
Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA
LisätiedotMITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)
MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan
LisätiedotSuomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015
Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi
LisätiedotTERVEYSRISKILASKURI v. 2014
TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on
LisätiedotITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010
ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen
LisätiedotTerveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!
Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita
LisätiedotKooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä
Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.
LisätiedotKilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.
Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen
LisätiedotJTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005
JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely
LisätiedotEpilepsian vastustaminen
Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin
LisätiedotNORD-NÄYTTELYIDEN SÄÄNNÖT
Voimassa 1.1.2018 alkaen NORD-NÄYTTELYIDEN SÄÄNNÖT Pohjoismainen Kennelunioni Sisällys Yleistä. 4 Anomukset... 4 Luokat. 4 Pohjoismainen sertifikaatti... 4 Tuomarit... 5 Pohjoismaiden muotovalio... 5
LisätiedotJackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017
Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012
LisätiedotPEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys
PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotRhodesiankoirien terveyskysely 2009
Rhodesiankoirien terveyskysely 2009 Suomen Ridgeback- yhdistys ry:n jalostustoimikunta postittaa tammikuussa 2009 kaikille tiedossaan oleville vuosina 2001-2003 sekä vuosina 2005-2007 syntyneiden rhodesiankoirien
LisätiedotPäivitetty
Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry:n Vuoden Koira -kilpailujen säännöt 1.1.2017 alkaen 1. Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry järjestää Vuoden Koira -kilpailut yhdistyksen edustamille roduille (englanninsetteri,
LisätiedotPentueseuranta kaavake
1 / 8 2.9.2018 klo 14:47 Pentueseuranta kaavake Tietoa syntyneistä pentueista *Pakollinen 1. Sähköpostiosoite * Havannalaiset ry perustettu 1991. Rotujärjestöksi 1.1.2011 2. Pentueen syntymäpäivä, josta
LisätiedotETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY
ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen
LisätiedotKasvatuksen tavoitteet
Kasvatuksen tavoitteet (tarkistettu 3/2019) Seuraavaan on koottu lyhyesti pyhä birma -rotuun ja sen kasvatukseen liittyvät tavoitteet Pyhä birma -populaation kokonaistilanne ja rakenne: Sukusiitoksen pitäminen
LisätiedotSuomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET
PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa
LisätiedotSuomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET
PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa
LisätiedotPentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen
JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1.1.2018 ALKAEN (hyväksytty vuosikokouksessa 26.3.2017) Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska Kennelklubbenin koiranomistajan
LisätiedotAVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY
AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.
LisätiedotUroksen jalostuskäyttö
Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5
LisätiedotKASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE
Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta
LisätiedotSUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE
Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen
LisätiedotVÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien
JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen
LisätiedotESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010
ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän
LisätiedotBriardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA
Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen
LisätiedotSaatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/
Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE
Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa
LisätiedotVastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?
1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa
LisätiedotAMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018
AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4
LisätiedotSUOMEN AFFENPINSERIT ry
SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen
LisätiedotKEESHOND TERVEYSKYSELY
KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.
LisätiedotBORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...
LisätiedotTerveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja!
Terveyskysely H ranskanbulldogin omistaja! Jokaisen ranskiksen omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä ranskanbulldoggien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita ja keräämme
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä
Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat
LisätiedotRodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi
Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018
AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt
LisätiedotMopsien terveyskysely
Mopsien terveyskysely Suomen Mopsikerho ry:n jalostustoimikunta kerää jatkuvasti tietoa mopsien sairauksista, luonteesta, kuolinsyistä ja eliniän pituudesta. Kaikkien mopsinomistajien, myös yhdistykseen
LisätiedotENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020
ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen
LisätiedotJALOSTUSOHJE
JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät
LisätiedotKoiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen
Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen
LisätiedotKORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY
KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten koratkissojen terveystilannetta mahdollisimman laajasti. Täytäthän jokaisesta kissastasi oman lomakkeen! Lomakkeen voit
LisätiedotSUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104
SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm
LisätiedotJ A L O S T U S L O M A K E A.
J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta
Lisätiedot