Neljäs jakso. Vuosien 1765 ja 1809 välinen aika

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neljäs jakso. Vuosien 1765 ja 1809 välinen aika"

Transkriptio

1 Neljäs jakso Vuosien 1765 ja 1809 välinen aika

2 PORI JÄLLEEN TAPULIKAUPUNKINA 1. UUSI PURJEHDUSOIKEUS AIKAKAUDEN LUONNE Lähes viisikymmentä vuotta käsittävä ajanjakso, joka seurasi tapulioikeuden takaisinvoittamista, oli kaupungille ripeän edistymisen aikaa. Toistasatavuotiset kahleet oli murrettu ja oli tullut aika saavutetun vapauden turvin ottaa takaisin, mitä puolentoista vuosisadan kuluessa oli menetetty. Sellaisten miesten kuin Sacklénin, Kraftmanin ja Lebellin johtamina osoittautuivatkin sen ajan kaupunkilaiset tehtäväänsä pystyviksi, ja he kohottivat ennen pitkää kaupungin silloisissa oloissa melko huomattavaan asemaan. Tosin merkantiilijärjestelmän ajoilta oli vielä jäljellä ammattipakko ja myyntiveroja, mutta näille taloudellisen edistymisen esteille oli jossakin määrin vastapainona yleinen elinkeinojen vaurastuttamiseen tähtäävä harrastus, joka edellisen kehityskauden perintönä oli yhä kuvaavaa ajan hengelle. Elettiin vielä hyödyn aikaa, samalla kun uusi aikakausi oli alkanut vapaan purjehduksen merkeissä. ENSIMMÄISET KAUKOPURJEHTIJAT Heti tapulioikeuden saavuttamisen jälkeen lähetettiin v Porista ensimmäinen alus suoraan Pohjanmeren satamiin. Se oli Enigheten-niminen tasasaumainen kravelijahti, jonka piti hakea tupakanlehtiä Amsterdamista Porin tupakkatehtaalle. Kahdeksas heinäkuuta sen kapteeni Petter Bolin maksoi Helsingörissä tervalastistaan Juutintullia, mutta takaisin ei sitä koskaan kuulunut, sillä se kärsi haaksirikon matkallaan. Seuraavina vuosina Juutinraumasta purjehti vain harvoja porilaisia: V yksi, v samoin yksi, Lars Roosin alus, joka vei tervaa Marstrandiin, v yksi ja seuraavana vuonna jälleen yksi alus, välivuosina ei

3 548 Porin historia ainuttakaan. Alussa kärsitty tappio johti näin purjehdusinnon laimenemiseen ja rajoitti Juutinraumankin ohittaneiden laivojen päämäärät lähiliikenteeseen. II Asiain näin ollen täytyi myöntää kaupan olevan vähenemässä tapulivapaudesta huolimatta. Välttääkseen vaaraan antautumista porvarit tyytyivät sen vuoksi Juutinrauman ulkopuolella pääasiassa vain Amsterdamin-matkoihin. Lähes kymmeneen vuoteen heidän mielensä ei tehnyt lähteä Pohjanmerta ulommaksi, ja sille kannalle asia olisi saattanut mahdollisesti jäädäkin pitkäksi ajaksi. Mutta kaupungin merenkululle onneksi hallitus käski v kaupungin varastoida 200 tynnyriä suolaa, jotta voitaisiin täyttää ensimmäinen tarve suolanpuutteen ilmaantuessa maassa. Tästä johtuva enentynyt suolantuonti teki välttämättömäksi suoranaisen yhdysliikenteen Espanjanmeren ja Välimeren rannoilla sijaitsevien suurten suolasatamien kanssa, varsinkin kun suolaa ei saanut tuoda kotimaisilta paikkakunnilta. Sourander, Wadén, Backman, Ascholin ja Gottleben ryhtyivät silloin (1773) kaupungin laivaveistämöllä rakentamaan suurta 180-lästistä laivaa nimeltä Kustaa III (Gustaf III), ja lähettivät sen v suoraan Marseille'hin ja Trapaniin noutamaan suolaa. He ottivat myös pitääkseen hallituksen vaatimaa suolavarastoa koko porvariston puolesta vastedes saatavasta maksusta. Porvaristo puolestaan ottaisi osaa niihin suuriin Reposaareen perustettaviin satamalaitoksiin, jotka täten kävivät välttämättömiksi, kun heidän laivojensa oli mahdotonta lasteineen purjehtia Santanenään. Vuonna 1775 keväällä Kustaa III palasi ja toi Välimereltä ensimmäisen suolalastinsa - tämän tapauksen muisto on elänyt meidän päiviimme saakka kansan keskuudessa. SACKLÉNIN KEHOITUSPUHE V Vain kahden vuoden Välimeren purjehduksen jälkeen myytiin Kustaa III v Espanjan kruunulle, ja kaupungin toinen suuri laiva, noin 100-lästinen Porin vaakuna, ei käynyt Amsterdamia ja Lontoota kauempana. Silloin Sacklén huomasi, että oli aika muistuttaa porvaristoa sen velvollisuuksista. Yleisessä raastuvankokouksessa 18. p:nä lokakuuta v hän teroitti kaupungin kauppiaiden mieleen, miten heidän Tukholman-kauppansa ei saattanut olla varsin edullista ankaran kilpailun takia ja miten Itämeren-matkojakin täytyi pitää melko hyödyttöminä, koska tervaa ja puutavaraa voitiin viedä kaukaisempiin paikkoihin paljon edullisemmin. Kauppiaiden tulisi ryhtyä sen vuoksi entistä pontevammin harjoittamaan kauppaa ja merenkulkua Välimerellä. Pieni alus P o r i n vaakuna ei vastannut paikkakunnalta

4 1. Uusi purjehdusoikeus 549 vietävää tuotteiden määrää, kaupungille mahdollista merenkulkua eikä kauppiaiden velvollisuutta tapulivapauden suhteen. "Kauppiaat eivät voineet", hän sanoi, "pätevällä syyllä ajatella, että korkea esivalta tahtoisi palkata ja ylläpitää täällä tullinhoitajaa ja meritulliapulaisia ainoastaan yhtä pientä laivaa ja Saksan-purjehdusta varten, varsinkin kun muut asianhaarat saattavat aiheuttaa täkäläisen meritullikamarin lakkautuksen, joten meidät purjehduksinemme, mikäli sitä sen jälkeen vielä sallitaan, lähetetään muihin tullikamareihin. Koska Pori kenenkään kieltämättä on saanut käyttää hyväkseen omaa tapuliansa ja satamaansa, niin ei pitäisi väärinkäyttää tai huonosti hoidella sellaista kuninkaallista armon- ja suosionosoitusta." Hän lopetti kehottamalla maistraatin puolesta kauppiaita yhtymään isännistöksi vähintään 200 tai 180 lästin kantoiselle laivalle, joka seuraavana keväänä olisi kiireesti varustettava, "etenkin", hän lisäsi, "kun ulkomaiset kauppasuhteet nykyään ovat edullisemmat kuin milloinkaan ovat olleet tai miksi voidaan otaksua niiden tulevan". LAIVANRAKENNUS EDULLISTEN KONJUNKTUURIEN AIKANA Kunnioitetun esimiehensä sanojen vakuuttamina kauppiaat näkyivät käyneenkin käsiksi asiaan, sillä Johan Gottleben ja Nils Ascholin anoivat vielä samana vuonna, että he saisivat ostaa 200-lästisen laivan rakentamista varten vero- ja kruununtilojen metsistä tarpeelliset rakennusaineet. Hallitus antoikin siihen suostumuksensa. On epätietoista joutuiko tämä laiva milloinkaan kaupungin puolesta purjehtimaan Välimerellä, koska se kaiketi oli sama alus, jonka muutamia vuosia myöhemmin sanotaan myydyn Gööteporiin. Mutta kun kerran oli päästy alkuun laivanrakentamispuuhassa ja kun hyvät liikesuhteet, joihin Sacklén oli viitannut, olivat joka miehelle päivän selvät, niin joka vuosi ainakin yksi laiva laskettiin vesille sen veistämön telakalta, johon kaupunki v sai erioikeuden. V rakennettiin siellä yhtaikaa neljä alusta, jotka kaikki edellä käyneen ruoppauksen jälkeen vietiin satamaan. Kaupungin kaukopurjehdus pääsi nyt vauhtiin. Niinpä v purjehti Porista Välimerelle Erik Ekströmin ohjaama Barthold Rudolph, joka oli 80 lästinen snouvilaiva sekä Petter Söderblomin ohjaama Gustav Adolph, joka oli 102-lästinen briganttiini. V Juutinrauman sivuutti kumpaankin suuntaan kolme porilaista alusta. Seitsemästoista toukokuuta kapteeni Erik Ekström, joka oli matkalla Lissabonista Poriin, maksoi tullia / 7 lästistä suolaa. Kahdeksastoista elokuuta hän matkallaan Porista Genuaan maksoi tullia 350 tynnyristä

5 550 Porin historia Vuodelta 1788 olevan snouvilaivan pienoismalli. Tätä tyyppiä oli mm. porilainen Välimeren-kulkija Barthold Rudolph. Ruotsin merihistoriallinen museo, Tukholma. tervaa ja 385 toltista lautoja. Lyhyemmän matkan teki Daniel Fonteenin alus, joka 23. heinäkuuta sivuutti terva- ja lankkulastissa Juutinrauman matkallaan Amsterdamiin ja 30. syyskuuta palasi sieltä lastinaan tupakkaa, riisiä, pumpulia, siirtomaatavaroita ja viinejä. Kolmas porilainen laivuri Lars Prijss vei Tukholmasta suolaa Kongselfiin ja palasi sieltä syysmyrskyssä lastinaan 225 tynnyriä silliä. Laivanvarustajat tekivät näin muutamia vuosia erinomaisia kauppoja, varsinkin tervalla, joka ei ollut milloinkaan ennen ollut niin korkeahintaista. V maistraatti saattoi tilinteossaan tyytyväisenä ilmoittaa kaupungin kaupan nyt olevan entistään paremmalla kannalla sekä vuosi vuodelta karttumassa. Jotta osoitettaisiin kiitollisuutta Kustaa III:lle, jonka valtiotaitoa lähinnä oli kiittäminen hyvistä tuloksista, vietiin Tukholman tukkukauppiasyhdistyksen kehotuksesta lahjaksi Kuninkaalliselle Majesteetille 1 riksi jokaisesta raskaasta lästistä, jonka Itämerta ulommaksi menevät 30 lästiä kantavat kaupungin alukset sisälsivät.

6 1. Uusi purjehdusoikeus 551 MUUTOS LIIKESUHTEISSA Koska tämä vauhdikas laivanvarustustoiminta lähinnä perustui niihin edullisiin konjunktuureihin, jotka aseellinen puolueettomuus oli tuottanut sodan paraikaa leimutessa, niin aiheutti äkkiarvaamaton rauhanpäätös (1783) kovan takaiskun liiketoimissa. Laajasuuntainen laivanrakennus- ja varustamistoiminta oli näet niellyt kaikki nuorelta tapulikaupungilta liikenevät ja muiltakin lainatut varat. Kaupunki oli sen tähden nyt pahemmassa kuin pulassa, kun rauhanteon vaikutuksesta äkkinäinen hinnanalennus kohtasi sen parhaita vientitavaroita. "Toinen vararikko seurasi toistaan, puolelta ja toiselta haettiin ulos saatavia ja veroja, ja huutokauppoja pidettiin joka päivä; laivoja, taloja ja irtaimistoja joutui vasaran alle puolesta hinnasta, usein vieläkin vähemmästä".

7 2. KAUPPA Kohta kaupunki pääsi taas jaloilleen ja jatkoi kauppaansa vähemmän huimapäisesti, tarkemmin harkiten. Itämeren kauppa saavutti myös uuden merkityksen, sitten kun se ei enää rajoittunut ainoastaan puutavaran vientiin. Tahdomme heittää pikaisen yleissilmäyksen kaupungin merenkulun ja kaupan eri haaroihin, mikäli se voi tapahtua mainitun ajan tiedonantojen nojalla. VIENTITAVARAT Vientitavaroista metsäntuotteet alkoivat saada yhä suuremman merkityksen, vaikka kaupungin lähiseutujen metsistä jo olivatkin kadonneet enimmät niistä aarniopuista, jotka vielä edellisellä aikakaudella olivat olleet kaupan. V kaupunki valitti, että vänrikki Hästesko, "joka oli ryhtynyt luvattomaan maakauppaan", aikoi viedä maasta "järeimpiä ja jykevimpiä parruja ja mastohirsiä, mitä Suomesta vain saadaan, joten tämä isoista puista jo putipuhtaaksi riisuttu maankolkka menettäisi ainoan ihanuutensa (sina endaste härrligheter) kaupungin suureksi vahingoksi". Kuitenkin tuotiin kaupunkiin kaukana sijaitsevilta seuduilta vielä joukoittain mastopuita, parruja ja riukuja. Lautojakin vietiin maasta entistä enemmän - ei ainoastaan kaupungista, vaan myös lähiseuduilta. Kaupungin ensimmäinen rahalaitos rakennettiin kohonneen puutavaranviennin johdosta v Luusourinmäelle. Ulosvietävistä metsäntuotteista lehtereilläkin oli kyseisenä aikana huomattava sija, vaikka kaupunki tähän vientiartikkeliin nähden oli takapajulla eteläisemmistä naapureistaan Raumasta ja Uudestakaupungista. Kruunu, joka arveli lehtereiden hakkuun liiaksi raiskaavan metsää, rajoitti kuitenkin vuoden 1770 meritullitaksalla lehtereiden maastavientiä niin, että tätä tavaraa saataisiin kuljettaa maasta ainoastaan kolmannes lastista. Mutta vaikka Porin tienoilla käytettiin lehtereiden hakkuuseen ainoastaan kuusta, jota kasvoi täällä viljalti ja joka puulaji ei voinut edes täysvartisenakaan saada erikoisen huomattavaa sijaa kaupassa, oli yleinen kaikkea lehterinhakkuuta

8 2. Kauppa 553 koskeva kielto kuitenkin kova isku kaupungille ( ). Sen tähden kaupunki yhtyikin Raumaan ja Uuteenkaupunkiin ja sai seuraavana vuonna aikaan lehterikaupan vapauttamisen vielä kahdeksi vuodeksi eli v:n 1788 loppuun. Kun nyt tänä aikana oli havaittu, ettei metsänhaaskausta ollut tapahtunut lehtereiden hakkuun takia eikä vastaisuudessakaan sellaista olisi pelättävissä, ja kun kruunu ei tahtonut jäädä osattomaksi tämän kaupan tuottamista tullituloista, jotka läänissä nousivat riksin määrään, annettiin kolmen kaupungin uudistetusta anomuksesta jälleen lupa esteettömään lehtereiden hakkuuseen kaikissa isossajaossa erotetuissa metsissä. Lehtereiden vientiluvut Porista osoittavat tämän jälkeen taas nousevaa suuntaa ja aikakauden lopussa ne olivat samat kuin ennen kieltoja: V kpl Lähinnä puutavaroita oli kieltämättä terva siihen aikaan tärkeimpiä vientiartikkeleita, varsinkin kun kaupungilla v:sta 1765 oli erikoinen etuoikeus Merikarvian markkinoihin. Markkinoilla ostettu terva pantiin ensin satamassa varastoon, ja sitten kaupungin laivurit lastasivat sen avovedellä tullimiesten ja kruununluotsien valvonnassa laivoihin vietäväksi suoraan ulkomaiden kauppapaikkoihin. Kaupunki anoi myös v Merikarvian Skarvourin saarelle luotsia, joka opastaisi sen laivoja karisen kulkuväylän läpi. Se terva taas, joka muista pitäjistä tuli kaupunkiin, oli säädetyn sakon uhalla vietävä torille ja tarkastettava siellä, jota tointa "tervanräkärin" ( - tarkastajan) oli pidettävä silmällä. Vihdoin mainittakoon myös, että vanha Tukholmaan suunnattu karjakauppa vielä kukoisti. Kun v karjaruton takia oli kielletty karjan ja lihan vienti Turun maaherrakunnasta, anoivat useat Porin kauppiaat kiellon kumoamista. He lähettivät sitä paitsi maaherralle todisteita, että maasta vietäväksi aiottu karja oli ollut tervettä, silloin kun sitä Merikarvialla ja Pomarkussa ostettiin, sekä että se myös terveenä oli käynyt laitumella kaupungin luodoilla. Niinikään he ottivat todistuksen teurastaja Törnbergiltä, että hänen kauppiaita varten teurastamansa karja oli ollut tervettä. Ei tunneta, kumottiinko kieltoa kuitenkaan tämän johdosta. Vuonna 1783 kertoi Porin maatullin hoitaja pääkaupunkiin suuntautuvasta kaupasta seuraavasti: "Kauppaa on tänä vuonna käyty Tukholmaan samoin kuin edellisenä vuonna 1782 samanlaisilla tavaroilla, nimittäin polttopuilla, ruokatarpeilla, elävällä karjalla ja ikkunalasilla." Porin meritullin hoitaja

9 554 Porin historia taas mainitsee v. 1789, että sillä hetkellä heikon ulkomaankaupan vastapainona "Tukholman kauppaa harjoitetaan voimakkaasti, ei vain luetelluilla tavaroilla (= puutavaralla ja tervalla), vaan myös elintarpeilla, elävällä karjalla ja polttopuilla". TUONTITAVARAT Tähän aikaan oli suola kieltämättä kaupungin kaupan tärkein tuontitavara. Kaupungissa myytiin - v:lta 1771 olevan tiedonannon mukaan - vuosittain tynnyriä suolaa. Kauppakollegion joulukuun 3. päivänä 177 päivätyn kirjeen mukaan oli - kuten jo on mainittu - kaupungin määrä pitää 200 tynnyriä suolaa vakinaisesti varastossa, ja saman kollegion 26. kesäkuuta 1775 päivätyn kirjeen mukaan kaupungin olisi tämän varaston lisäksi vuosittain tuotava maahan vähintään 1000 tynnyriä ulkomailta. Tätä määrää, joka siis käsitti kaupungin ns. tilausvelvollisuuden (införskrifningskyldighet), pidettiin vielä v paikkakunnan tarpeisiin riittävänä, varsinkin kun lähiseutujen talonpojatkin purjehtivat Tukholmaan ja toivat sieltä suolaa omaksi ja toimeksiantajiensa tarpeeksi. Lisättäköön muuten muutamia suolantuontia koskevia tilastollisia tietoja, jotka ovat omiaan valaisemaan tämän kaupan laajuutta. Porin suolantuonti v (Vuodet joilta ei ole tietoja on jätetty pois) Vuosi Ulkomailta tynnyriä Kotimaasta tynnyriä Vuosi Ulkomailta tynnyriä Kotimaasta tynnyriä / ½ / / / Alanen, Pohjanlahden vapaasta purjehduksesta, Hist. Ark. 53, liite s Niin kuin edellisestä taulukosta näkyy, porilaiset pystyivät normaalivuosina - kun omat laivat ehtivät kotiin Välimereltä - täyttämään, jopa ylittämään suolakiintiönsä. Vain 1780-luvun lopulla ja 1790-luvun alulla, jolloin kaupungin merenkulku oli muutenkin lamassa, täytyi porvareiden säännöllisesti ostaa suuria eriä suolaa kotimaasta, lähinnä Tukholmasta. Joskus myös ulkomailta tuleva suola saatiin tukholmalaisten laivurien välityksellä. Niinpä Porin meritullin hoitaja selitti v. 1794, että tullikamarin tulot olivat jääneet

10 2. Kauppa 555 kovin pieniksi sinä vuonna, koska St. Übesistä Porin kaupungin laskuun saapunut tynnyrin suolaerä oli tullattu Tukholmassa. Samoin oli tehty kauppias Johan Ascholinille saapuneelle 200 tynnyrin lähetykselle Terra Veccia-suolaa. Edelleen tuotiin maahan tupakkaa, mausteita, hedelmiä sekä apteekki- ja tehdastavaroita. Villa- ja pellavatuotteiden niin kuin silkkikankaidenkin tuontimäärä oli ripeästi kasvamassa. Näitä tekstiilejä tuotiin esim. v yhteensä 893 riksin arvosta, mutta v jo 1463 riksin arvosta, ja v oli tuontimäärä noussut yli riksin. Rautaa ei enää tarvinnut tuoda Ruotsista tai muualta ulkoa, vaan sitä saatiin enimmäkseen Kauttualta, vähemmässä määrin Leineperistä (Fredriksfors), jonka valmistetta pidettiin hauraana. Sensijaan Porin laivurit saivat lisätuloja tuomalla Ruotsista rautamalmia Leineperissä jalostettavaksi. Vihdoin viljankin tuontimäärä oli toisinaan varsin huomattava, vaikka kaupunki ei tavallisesti harjoittanut viljakauppaa yli oman tarpeen. Kun näet usein tapahtui, että kaupungilla ei ollut viljaa myydä talonpojalle kadon sattuessa maassa, kruunu alkoi yhä ankarammin vaatia riittävän viljamäärän varaamista. Ajoittain tuotiinkin sen tähden kaupunkiin jauhoja ulkomailta, etenkin Saksasta ja Memelistä, ja kauppiaita velvoitettiin vuosittain antamaan tieto kaupungin viljamäärästä. Niinpä ilmoittivat kauppiaat esim. talvella v pitävänsä kaupan 552 tynnyriä viljaa. KAUPPAA KOSKEVIA TILASTOTIETOJA Antaaksemme lukijalle kokonaiskäsityksen kaupungin senaikaisen kaupan laajuudesta ja laadusta esitämme tässä seuraavat sen eräiden vuosien vientiä ja tuontia koskevat tiedot. Porin vienti eräinä vuosina Tavaralaji Yksikkö v v v v Tervaa tynnyriä ½ Lehtereitä kappaletta Lautoja n Puomiparruja Äyskäreitä Kaukaloita Airopuita Pitkospuita Ripoja Polttopuita syltä Kankirautaa kippuntaa n Kupariplootuja - n Tervavettä astiaa Vuotia kappaletta

11 555 Porin historia Porin tuonti eräinä vuosina Ensimmäiset vuodet Lähteenojan Reposaaren historian s mukaan, jälkimmäiset J. W. Ruuthin. Yksiköitä kuitenkin suurennettu sanoiksi. Kankaiden ja verkatuotteiden tuonnista Poriin ei ole tietoja varhaisemmilta vuosilta kuin 1798, jolloin villa- ja pellavatavarain sekä silkkikankaiden tuontimäärän arvo nousi 893 riksiin. Nämä luvut, niin vaatimattomat kuin ne ovatkin meidän aikamme oloihin verraten, osoittavat sen ajan melko suurta liikevaihtoa, ja todistavat nekin osaltaan kaupungin edistymistä. Käsittääksemme täydelleen edellä mainittujen lukujen merkityksen, meidän on vain muistettava, että 1770-luvulla koko Ruotsin valtakunnasta vietiin tervaa ainoastaan tai tynnyrin vaiheilla sekä lähes tolttia lautoja vuosittain. Näin huomattavasti olivat siis 1790-luvun porilaiset edistyneet luvun esi-isistään, jotka eivät edes tunteneet monia äsken mainittuja tavaroita eivätkä milloinkaan liikkuneet äluksineen Juutinraumaa ulompana. TAPULIOIKEUTTA SEURAAVIA RASITUKSIA Vaikka uusi tapulivapaus oli tuonut mukanaan suuria etuja, seurasi siitä myös varsinkin kauppaa käyville melkoisia velvollisuuksia. Heidän tuli - kuten olemme nähneet- pitää "vakinaista suolavarastoa", heidän tuli vuosittain tuoda maahan määrätty "tuontierä" (införselkvantum) tätä tavaraa

12 2. Kauppa 557 jne. Kuinka vaikea kauppiaiden usein oli täyttää näitä velvollisuuksia, osoittaa muuan v:n 1793 tiedonanto. "Joka vuosi" sanotaan siinä, "saapuu korkea-arvoiselta kuninkaalliselta kauppakollegiolta muistutuksia vähäisestä suolantuonnistamme; ja joka vuodenaika, milloin on mahdollista, tuottavat herrat Gottleben ja Vigelius, joka hoitaa rouva Indebetoun kauppaa, suolaa Tukholmasta - vaikka sitä pitäisi hankkia ulkoa - ja he vaativat kuitenkin suolasta yhtä hyvää, jollei korkeampaakin, hintaa kuin muut kauppiaat". Niinikään kruunun viljantuontiin kohdistuvat vaatimukset olivat sangen ankarat. Vuonna 1773, kalliin ajan sattuessa, täytyi kauppiaiden - välttääkseen laiminlyöntiä - kaupunginkassan kustannuksella lähettää porvarit Keckonius ja Selin varta vasten kiertämään maaseutua ja taivuttamaan talonpoikia tuomaan viljaa kaupunkiin 51 ja 52 kuparitalarin tynnyrihinnasta. Käsitaeseppä Rothman päivitteli v. 1778, että "vaikka takavuosina annettu kuninkaallinen asetus määrää kauppiaita pitämään vuotuista viljavarastoa, jotta siitä viljanpuutteen ilmaantuessa liikenisi kaupungin köyhille asukkaille, niin ei kaupungin kauppamiehiltä kuitenkaan kuulu saatavan kappaakaan rukiita". Vuonna 1781 vihdoin, nälkävuosien alkaessa, tuli korkeimmasta asteesta seuraava tuikea muistutus: elleivät kauppiaat suorita "tehtäväänsä ja toimita jyviä ulkomailta, niin saattaa tapahtua, että heidän laiminlyöntinsä rangaistaan heidän porvarillisten etuuksiensa ja oikeuksiensa menetyksellä, sillä tapulikaupunkien kauppiaiden ehdoton velvollisuus on tuoda riittävä määrä ulkomaista viljaa maan tarpeeksi". Vuonna palautettiin jälleen porvariston mieleen Kuninkaallisen Majesteetin käsky, jonka mukaan "porvarien Turun läänin kaupungeissa - jos he tahtovat välttää vastuuta, josta saattaa seurata heidän porvarillisten etuuksiensa menettäminen - tulisi joka vuosi ennen elokuun loppua jättää maaherralle ilmoitus, paljonko viljaa oli joka seutua kohti saatavissa tai vielä odotettavissa". Niin kuin olemme edellisestä huomanneet, kaupunki ei ollut suinkaan saanut etuoikeuksiansa ilmaiseksi. Olemme niinikään jo maininneet Sacklénin muistuttaneen kauppiaita, että heidän piti välttämättä hankkia itselleen suuria aluksia, joilla voitaisiin menestyksellisesti harjoittaa kunnollista ulkomaankauppaa. Kun maaherra v. Rosen, käydessään paikkakunnalla, mm. vaati tietoa, missä määrin kaupunki oli käyttänyt hyväkseen v saamaansa tapulioikeutta, ja samalla sai kuulla kauppias Henr. Joh. Moliisin yhdessä muutamien osakkaitten kanssa paraikaa rakentavan tasasaumaista 100-lästistä laivaa, hän arveli alusta aivan liian pieneksi. "Maaherra määräsi", sanotaan edelleen, "saman laivan rakennettavaksi suuremmaksi ja tilavammaksi. Hän käski maistraatin valvoa, että laivanrakennusta, jota varten hän oli antanut kruunun- ja verotiloille luvan luovuttaa puuaineita, harjoitetaan täällä niin, että laivat kooltaan ja tilavuudeltaan todella hyödyttävät isäntiä ja yhteisöä".

13 558 Porin historia SUUREN MERITULLIN TUOTTO Kaupan vaihteluista vuodesta toiseen antanee parhaan kuvan suuren meritullin kulloinenkin kantomäärä. Tullinhoitajien kertomusten mukaan se oli seuraava: Porin suuren meritullin tuotto Vuosi Tullitulot Tullitulot Vuosi riikintalareissa riikintalareissa :23: :24: : 1: :19: :18: :16: : 9: :18: :28: : 3: :41: :25: : 7: :44: :11: : :19; :37: :40: :22: :42: :44: :20: : 1: :-: :37: :22: :44: :17: :45: :44:11 Lähteet. Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Porin tullinhoitajien kertomukset. Vuodet kuitenkin sarjasta Huvudböcker, Arkiv 7, Avd. G. Oheisesta kaavakuvasta, jossa Porin tullitulot on esitetty graafisesti, näkyy selvästi suhdanteiden vaihtelut merenkulun alalla. Amerikan vapaussodan aika v on selvää nousukautta ja sodan viimeisenä vuonna Porissa saavutetaan merenkulun tuotossa huippuluku, joka vasta seuraavan vuosisadan puolella pystytään ylittämään. Kustaa III:n Venäjän sota v merkitsi valtakunnan merenkululle taantumista. Porissa laskukausi näyttää kestäneen kauemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa, sillä aallonpohja saavutettiin vasta v. 1795, jolloin muualla jo oltiin edistymässä. Napoleonin sodat aiheuttivat sitten selvän nousun Porinkin meriliikenteessä; huippu saavutettiin, kuten näkyy, v Voi kuitenkin todeta, että kehitys oli vielä voimakkaampaa Pohjanlahden rantakaupungeissa. Tämä aikakausi oli Porille vasta valmistautumista ja hiljaista kypsymistä tulevaan "suuren laivanvarustustoimen" kauteen. Edellisiin aikoihin verrattuna se kuitenkin merkitsi Porille ratkaisevaa henkistä murrosta. Niin kuin edellä esitetyistä seikoista käy ilmi, jouduttiin Porissakin tästä lähtien tiukasti seuraamaan kansainvälisen kaupan näköaloja. Tästä lähtien eivät paikalliset syyt enää merkinneet kaikkea ulkomaankaupassa. Elettiin eurooppalaisen kehityksen tuntumassa.

14 8. Kauppa 559 Porin suuren meritullin tuotto riikintalareina. KAUPPALAIVASTO Kaupungin kauppalaivaston a l u k s i e n s u u r u u d e s s a tapahtui nyt tuntuvia muutoksia. Ennen suurimpienkin laivojen lästiluku oli korkeintaan 50, mutta nyt rakennettiin kolme tai neljä kertaa niin suuria aluksia. Olemme jo maininneet kaupungin ensimmäisen suuren Välimeren-kulkijan, 180-lästisen Kustaa III:n. Tämän rinnalla pidettiin sen seuraajaa, noin 100-lästistä Björneborgs vapenia (Porin vaakunaa) pienenä, joten kauppiaat lyöttäytyivät rakentamaan kahta vertaa suurempaa tasasaumalaivaa. Emme kuitenkaan tiedä, joutuiko se milloinkaan kaupungin hyväksi suoritettaville kauppapurjehdusmatkoille. Suuremmista, Välimeren-purjehdukseen aiotuista aluksista mainittakoon myös kaksi laivaa, jotka peräkkäin kantoivat nimeä Björneborg (Pori). Toisen, noin 183-lästisen, omisti v kauppiaiden Nils Ascholinin, Iisak Bäckmanin ja Iisak Björkmanin muodostama yhtiö. Toisen, noin 120-lästisen, omisti myöhemmin viimeksi mainittu kauppias yksin. Niinikään teki noin 80-lästisen Närpiössä rakennettu laiva Barthold Rudolph (isännät Nils Ascholin, Johan Sourander ym.) tiheitä Välimeren-matkoja; samoin laivat Nordstjärnan (Pohjantähti," 100-lästisen, om. I. Björkman), Johannes (83-lästisen, om. N. Ascholin) ja Hoppet (Toivo, 74-lästisen, om. Jakob Wadén).

15 560 Porin historia Porin laivaston k o k o n a i s k e h i t y s t ä kuvaa seuraava Porin merimieshuoneen kauppakollegiolle lähettämistä vuosikertomuksista poimittu taulukko. Tilanne tarkoittaa kulloinkin vuoden vaihdetta. Porin laivasto v Riksarkivet, Östermalm: Kommerskollegii Arkiv, Ärsberättelser rörande handelsflottan. Sammandrag av de sjömanshusförslager, som...till Commerce collegium inkommit. Taulukosta voidaan havaita eräitä seikkoja. Kaupungin laivaston suuruus seuraa myöskin edellä jo esitettyä suhdannekehitystä. Amerikan vapaussodan korkeasuhdanteen v jälkeen seuraa pulakausi, jonka aallonpohja Porissa on vuosi Napoleonin sotien johdosta kaupungin tonnisto 1800-luvun alkuvuosina nousee jälleen samalle tasolle kuin 1780-luvulla.

16 2. Kauppa 561 Laivojen lukumäärä on kuitenkin paljon pienempi - toisin sanoen suuremmat laivatyypit kuin ennen ovat päässeet käytäntöön. Matkoilla vielä vuodenvaihteessa olevien alusten luku osoittaa vuodesta 1797 alkaen entistä korkeampia lukuja. Tänä aikana siis alkaa yleistyä tapa tehdä "talvireissuja", purjehtia talvisaikaan rahdinkuljetuksessa Välimerellä. Näin laivat ansaitsivat huomattavasti enemmän, kun hyödytön talvinen makuuaika jäi pois, mutta samalla merimiehen ammatti muutti luonnettaan, kun sen vaatimuksiin liittyivät pitkät poissaolot kotimaasta. Edellä havaitsimme, että Porin meritullin tulot kasvoivat huomattavasti 1800-luvun alkuvuosina. Nyt voimme sanoa mistä se aiheutui. Se ei johtunut laivaston lisääntymisestä - sen lästimäärähän pysyi entisellään - vaan nimenomaan laivojen entistä tehokkaammasta käytöstä kaukopurjehdukseen. LAIVANRAKENNUS JA HAAKSIRIKOT Vaikka Porin laivojen määrässä tapahtuneet muutokset eivät olleet kovin suuret, oli yksityisten alusten vaihdunta melko vilkasta. Haaksirikot kuuluivat merielämän vakituiseen kulkuun ja ne piti korvata uusia laivoja rakentamalla. Seuraavassa joukko numerotietoja näistä asioista Porin meritullin ja maatullin hoitajien vuosikertomusten perusteella. Vuonna 1783 oli porilaisilla 27 alusta, kuten viereisestä taulukosta näkyy. Kun niihin lisätään v rakennetut 24 alusta, jotka yhtä lukuun ottamatta olivat syntyneet kaupungin omalla telakalla, saadaan kaikkiaan 51. Jos tästä summasta vähennetään haaksirikkoutuneet 39 alusta sekä myydyt tai vihollisten sotien aikana kaappaamat 7 laivaa, pitäisi Porissa laskelman mukaan olla v jäljellä viisi alusta. Oheisen taulukon mukaan siellä oli kuitenkin 16 alusta, siis 11 enemmän kuin laskelman mukaan odottaisi. Näissä yhdessätoista on mukana joukko muualta ostettuja aluksia - esim. v sanoo meritullin hoitaja Poriin ostetun useita laivoja kulunutta purjehduskautta varten. Osa yhdestätoista on kuitenkin sellaisia omia aluksia, jotka haaksirikon jälkeen on uudelleen saatu purjehduskuntoon - niinpä A p p a r a n c e, joka v haaksirikkoutui Eckerön luona tai S v a h n a, joka vuodon tähden v palasi Reposaareen, saatiin kummatkin jälleen kuntoon." Luultavaa on myös, että sotien aikana takavarikoiduista aluksista ainakin joku pääsi rauhanteon jälkeen palaamaan kotisatamaan. Näin on uskottavaa, että muualta hankittujen alusten luku jää paljonkin alle yhdentoista. Pori oli siis tänä aikana laivanrakennuksen suhteen melko omavarainen Porin historia.

17 562 Porin historia

18 2. Kauppa 563 Viereisellä sivulla olevat alukset takaa Chapmanin teoksen mukaan.

19 564 Porin historia SYVÄNVEDEN PURJEHDUS VUOSISADAN LOPULLA Vuosi 1782, joka oli Amerikan vapaussodan johdosta korkeasuhdanteen aikaa, muodostui vilkkaaksi porilaistenkin kaukopurjehduksessa. Juutintullin luetteloissa havaitsemme, että meille jo tuttu Erik Ekström oli matkalla Cagliarista Poriin lastinaan 117 ½ lästiä suolaa; paluumatkallaan Välimerelle hän sivuutti Tanskan salmet Silloin hänellä oli laivassaan 140 kippuntaa rautaa, 329 tynnyriä tervaa ja 252 tolttia seitsemänkyynäräisiä lautoja, jotka hänen oli tarkoitus viedä Livornoon. Jakob Arvelin vei 8.7. tervaa ja lautoja Amsterdamiin ja palasi sieltä Poria kohti riisi-, siirtomaatavara- ja kraamilastissa. Lars Prijs teki kesän mittaan kaksi matkaa Tanskan salmien läpi, toisen Tukholmasta Göteborgiin, toisen Tukholmasta Kongselfiin. Syyskuun lopussa tapaamme porilaisen Andreas Ahlbomin Helsingörissä rahdinkuljetusmatkallaan Bordeaux'sta Stettiniin. Hänen lastinsa oli pääasiassa kahvia ja sokeria, mutta sisälsi myös vähän päärynöitä, indigoa, paperia, kraamitavaraa ja paloviinaa. Lokakuun 5. päivänä maksoi Juutintullia Johan Wikarin alus, joka oli matkalla Porista Välimerelle Port å Portiin. Sen lasti oli laadultaan sama kuin edellä mainittujen porilaisten Välimeren purjehtijoiden: 80 kippuntaa kankirautaa, 290 tynnyriä tervaa ja 129 tolttia seitsemänkyynäräisiä lautoja. - Vielä seuraavana vuonna jatkui porilaistenkin vilkas Välimeren purjehdus - kokonaista kuusi alusta talvehti poissa kotikaupungistaan - mutta sen jälkeen seurasi pitkä hiljaisempi kausi. (Vrt. taulukko s. 560). Vuodesta 1797 jälleen alkava nousukausi aiheutti sen, että porilaisia yhä useammin tavataan Juutintullia maksamassa. Tässä meillä ei ole mahdollisuutta luetella esimerkkejä kaikilta vuosilta, mutta otamme lopuksi käsiteltäväksi vuoden 1803, jolloin liikenteen suuntautuminen oli sodan ja merisaarron johdosta hieman toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Jo touko Merikapteeni Erik Ekström maksaa Juutintullia » matkallaan Porista Livornoon. Tanskan Valtionarkisto, Kööpenhamina.

20 2. Kauppa 565 kuun 12. päivänä sivuutti Helsingörin Kari Henrik Bergin ohjaama härnösandilainen alus, joka oli kuljettamassa 86 ½ lästiä suolaa Alicantesta Poriin (laivuri ilmoittaa itsensä vuonna 1800 porilaiseksi!). Kesäkuun 24. päivänä. Henrik Thurman, joka oli aluksineen matkalla Porista Cadixiin, maksoi tullia 369 toltista lautoja, 15 palkista, 150 tynnyristä tervaa, 10 laivanmastosta ja 400 puulapiosta. Pari päivää myöhemmin sivuutti saman paikan Kari I. Clouberg matkalla St. Übesiin terva-, palkki- ja lautalastissa. Hän palasi jo painolastissa Hullin kautta. Elokuun 19. päivänä oli ed. m. Kari Berg matkalla Porista Hulliin lastinaan tervaa ja erilaista puutavaraa, mm. keulapuomeja ja kaaripuita; hän palasi painolastissa. Porilainen Fredrik Alleen vei laivallaan tolttia lautoja ym. tavaraa Helsingistä Hulliin. Samana päivänä maksoi Juutintullia Johan Sourander, joka kuljetti tervaa ja lautoja Porista Hulliin. Kumpikaan viimeksimainituista ei ennättänyt ennen talven tuloa palata. Viimeisenä tämän vuoden porilaisena sivuutti Tanskan salmet M. D. Rehberg joulukuun 1. päivänä. Hän oli ottanut Tukholmasta laivansa lastiksi 403 kippuntaa tankorautaa ja 151 tolttia lautoja kuljettaakseen ne Lontooseen. ITÄMEREN LIIKENNE Perinnäinen Itämeren purjehduskin oli tapulioikeuden saavuttaneensa kaupungissa vilkastumaan päin. Porin tullinhoitaja Pehr Lohningh kirjoitti v. 1766: "Tämän kaupungin kauppiaat ovat tänä vuonna harjoittaneet ulkomaankauppaa samalla tavoin kuin ennenkin Saksan paikkakunnilla klinkkarialuksillaan vieden puutavaraa ja jonkin verran tervaa... Klinkkarialuksista on viisi saanut passin Lyypekkiin, kaksi Kööpenhaminaan, yksi Danzigiin, yksi Alborgiin ja yksi Apenradeen." Seuraavana vuonna Saksan purjehtijat jakautuivat eri paikkakunnille niin, että Danzigiin meni kaksi, Lyypekkiin kaksi, Flensburgiin kaksi sekä Neustadtiin, Kieliin, Apenradeen, jonnekin Holsteiniin ja Eckernförde-nimiselle paikkakunnalle kullekin yksi porilainen alus. Yksi porilainen purjehti tänä vuonna Kööpenhaminaan. Kuten esitetyistä luvuista näkyi, oli Lyypekki jatkuvasti tärkein Saksan purjehtijoiden päämäärä. Seuraavassa joitakin lukuja porilaisten vierailuista siellä; vertauskohdaksi on otettu raumalaiset alukset. Satakunnan kaupunkien liikenne Lyypekkiin eräinä vuosina" Vuosi Pori Rauma Vuosi Pori Rauma

21 566 Porin historia Esimerkiksi siitä, mitä tavaroita porilaiset Lyypekkiin toivat ja mitä ne sieltä veivät, sekä minkä lyypekkiläisten kauppahuoneiden kanssa ne olivat tekemisissä, esittelemme tässä tarkasti vuoden 1800 tulliluettelon antamat tiedot. Heinäkuun 28. päivänä v saapui Lyypekkiin kaksi tämän vuoden ensimmäistä porilaisalusta. Niistä Johan Selinin lasti, 25 lästiä tervaa, 200 kappaletta puulapioita ja 200 puuastiaa meni kauppahuone Ganslandt &

22 2. Kauppa 567 Götzelle. Henrik Fager taas toimitti A. F. Paulsenille lehterinsä, 12 tynnyriä tervaa sekä 400 puulapiota ja -astiaa. Heinäkuun 29. päivänä saapui jälleen yhtenä seurueena kolme porilaista alusta. Niistä Matts Nummelin toimitti 18 lästiä tervaa ja 1200 lehteriä kauppahuone William Ganslandt & Götzelle ja puutarhakeppiä Fr. H. Paulille. Johan H. Moliis toi 9 lästiä tervaa, 3000 lehteriä sekä joukon puuastioita ja puulapioita Ganslandt & Götzelle. Jakob Tordberg myi Ganslandt & Götzelle 18 lästiä tervaa, mutta säästi yhden lästin Kurtzhals & Bruhnsille. Laivuri Anders Carhelin, joka saapui päivää edellisten jälkeen, näyttää myyneen itse kaupungin rannassa lehteriä ja 150 puuastiaa ja lapiota. Elokuun 4. päivänä saapunut Henrik Frenden toimitti Kurtzhals & Bruhnsille 100 tolttia lehtereitä ja 19 lästiä tervaa. Elokuun 5. päivänä saapunut Johan Nordström myi jälleen itse lehteri- ja tervalastinsa. Laivojen paluureiteissä havaitsemme mielenkiintoisen seikan. Vain kaksi kahdeksasta, Henrik Fager ja Anders Carhelin, palasivat suoraan painolastissa Poriin. Kaikki kuusi muuta purjehtivat Haminan (Friedrichshafen) kautta, Jakob Tordberg jopa painolastissa! Muilla viidellä oli sentään paluulastina pieniä määriä viinejä ja siirtomaatavaroita tai muuta sellaista vähän tilaa vievää tavaraa Haminan kauppiaille. Lähettäjinä esiintyvät lyypekkiläiset kauppahuoneet, edellä mainittujen Kurtzhals & Bruhnsin ja Ganslandt & Götzen lisäksi Fischer & Goedecke, J. P. Stampe, J. L. Sommer, kauppahuone Scheele ja kauppahuone Böhme. Saksan Pohjanmeren puoleiset satamat jäivät luonnollisista syistä aivan syrjään suomalaisten käyntipaikkoina, vaikka esim. Hampuri juuri ja 1800-luvuilla nousi kansainväliseksi suursatamaksi, joka moninkertaisesti voitti entisen kilpailijansa Lyypekin. Kaupungin tullitilasto osoittaa kuitenkin, että Hampurissa v kävi joku porilainen alus, v jälleen yksi, v kaksikin - niistä toinen Karl Friedrich Wadénin laiva, joka saapui ja lähti sekä v taas yksi porilainen alus. Näyttää siis, että tämäkin reitti Juutin niemimaan ympäri vähitellen opittiin. Lastit sisälsivät täysin samanlaista tavaraa kuin Lyypekkiin vietiin. PORIN LAIVAT JA LAIVANVARUSTAJAT V Oheisessa kuvassa on esitetty Porin yksityisten laivojen nimet, koot ja laivurit v L ä h t e e n o j a on Reposaaren historiassa julkaissut eräitä muita tällaisia luetteloita 1700-luvun loppuvuosikymmeniltä ja kerännyt arvokkaita tuomiokirja- ja tulliluettelotietoja samasta asiasta. Tässä yhteydessä emme voi näihin yksityiskohtiin enempää puuttua. On kuitenkin

23 568 Porin historia Syytä esittää luettelo Porin laivoista v. 1808, toisaalta siksi, että se kuvaa tilannetta, johon tällä aikaudella päädyttiin, toisaalta siksi, että se sisältää laivojen arvosta ja ennen kaikkea l a i v a n v a r u s t a j i s t a tarkempia tietoja kuin aikaisemmat asiakirjat. Luettelo on kaupungin maistraatin venäläisiä miehitysjoukkoja varten laatima.

24 2. Kauppa 569 Osoittautuu, että laivanvarustusta varsin usein - lähes joka toisessa tapauksessa - harjoitetaan y h t i ö s s ä, joissa jokainen yksityinen osakas omisti vain osan laivasta. Pienten klinkkarialusten suhteen se näyttää olevan suorastaan sääntönä. Tällainen järjestelmä, joka oli sangen yleinen muissakin Pohjoismaiden merikaupungeissa, oli syntynyt kahdesta syystä. Toisaalta siten saatiin paljon varoja kysyvään laivanrakennukseen kerätyksi pääomia sellaisiltakin henkilöiltä, jotka eivät yksin voineet kuvitellakaan laivanrakennukseen ryhtymistä. Toisaalta yksityisen osakkaan kannalta vahingonvaara oli tavattomasti pienempi, kun hän omisti pieniä osuuksia monessa eri laivassa, kuin jos hän olisi omistanut yksin kokonaisen aluksen. Haaksirikon tai kaappauksen tapahtuessa ei tällaisia sijoituksia tehnyt osakas menettänyt kerralla koko omaisuuttaan, niin kuin voi tapahtua kokonaisen aluksen omistajalle. Toisin sanoen osakasjärjestelmä korvasi vielä puutteellista merivakuutustoimintaa. - Aikakauden loppu puolella oli tosin jo mahdollista vakuuttaa aluksiakin, mutta porilaiset eivät sitä useinkaan tehneet. Niinpä Porin meritullin hoitaja sanoo vuoden 1803 kertomuksessaan kolmen hyvän Itämeren purjehtijan menettämisen haaksi rikoissa "koskeneen kaupunkiin sitä tuntuvammin, koska ne eivät olleet vakuutettuja". Parkkilaiva Aurora Välimerelllä v Vanhin porilaista purjealusta esittävä kuva. Satakunnan museo. Pori.

25 570 Porin historia KULKUREITTIEN RUOPPAUS I Yksi asia vaatii pian toista. Kun kauppiaat nyt olivat hankkineet itselleen suuria laivoja, heidän täytyi myös ajatella kaupungin kehnojen satamasuhteiden parantamista. Ensinnäkin satamiin johtavat kulkuväylät oli nyt pidettävä niin syvinä, että lastiveneet, jotka välittivät tavarankuljetusta niiden ja kaupungin välillä, pääsivät kulkemaan, ja kaupungin veistämöllä rakennetut alukset voitiin viedä alas merelle. Jo v kaupunki anoi valtiopäivämiehensä Johan Gottlebenin välityksellä, tosin turhaan, purjehdusreitin perkaamista kruunun kustannuksella, ja v päätettiin jokaisen porvarioikeutta nauttivan henkilön ja loismiehen päivätöillä "syventää Kokemäensaaren- ja Luusorin-väylät". Sitten kun Pohjantähti-laivan isännistö itse kustantaminsa välinein oli ruopannut viimeksi mainitun väylän, saadakseen laivansa merelle, maistraatti ja vanhimmat päättivät jatkaa työtä kaupungin puolesta, jonka tähden ruoppausvälineet lunastettiin kaupungille ja kaikki porvarioikeutta nauttivat asukkaat käskettiin päivätöillä osallistumaan työhön. Raatimies Ståhlfoot ja kauppias Wadén määrättiin katsastusmiehiksi. Syksyllä v ruopattiin tällä tavoin hiekkasärkkä "täällä yläjoessa Raatimiesluodon ja Kriivarinluodon välillä, ja myöhemmin oli määrä aloittaa ruoppaus Luusourin alapuolella, missä hiekkasärkän viereen oli ilmaantunut kaksi väylää, joita myöten vesi juoksee lahteen". Seuraavana vuonna näkyy työtä myös jatketun, ja v pantiin ns. Kappalaissaaren luona toimeen ruoppaus "kaivinkoneella ja paalutuksella" (medel krafsor och pålning). Huonot ajat lienevät sittemmin aiheuttaneet työn keskeytymisen, kun lähinnä seuraavina vuosina siitä ei ole enää puhetta. II Kun v matalan veden aikana sekä Luusourin- että Kokemäensaarenväylä, joita siihen saakka oli käytetty purjehdusväylinä ja sitä varten ruopattu puhtaiksi, jälleen olivat niin matalat, etteivät pienimmätkään lastiveneet päässeet esteettömästi kulkemaan, ehdotti iäkäs Sacklén, että "Lanaportin-väylä", joka oli molempia edellä mainittuja syvempi, kiireimmiten ruopattaisiin. Täten kaupunki ei kokonaan eristyisi satamistaan. Ehdotuksen hyväksyivät maistraatti ja kaupungin vanhimmat, jotka sen lisäksi päättivät hankkia mutaproomun, he uudelleen määräsivät työn viipymättä aloitettavaksi Lana-väylässä ja työkaluina käytettäviksi "niitä rautakuppeja, jotka samoin kuin pyöräkin vielä olivat tallella edellisestä lietteenluomisesta" (med de värktyg af järnskopor, som jämte hjulet ännu

26 2. Kauppa 3 voro i förvar sedan forra muddring). Olipa niin muodoin hidasteltu työn toimeenpanossa. Syynä tähän oli, että käsityöläisyhdistys asettui jyrkästi vastustamaan koko yritystä, joten se voitiin panna täytäntöön vasta sen vastarinnan murruttua. Meidän vuosisataamme saakka pidettiin sitten Lanaväylä pohjanperkauksen avulla auki, kunnes työ kaupungin palon jälkeen, kun kauppa oli lamassa, keskeytettiin ja mutaproomut myytiin v REPOSAAREN SATAMALAITOKSET Ruoppaus ei ollut suinkaan ainoa uusi rasitus, johon kaupunki oli joutunut. Tarvittiin myös parempi satama kuin vanha Santanenä, missä vesi oli niin matalalla, etteivät v pienimmätkään laivat voineet siellä ottaa täyttä lastiansa, vaan ne oli vähitellen kuormituksen kestäessä vietävä syvemmille vesille. Jo v rakennettiin niin muodoin Reposaaren luona yleisillä varoilla porvariston päivätöillä ensimmäinen laituri suurta Välimeren-kulkijaa "Kustaa III":ta varten. Työtä johti Nils Gottleben, "joka ennenkin oli rakentanut Santanenän luona olevan laiturin niin hyvän, ettei paraskaan rakennusmestari olisi tehnyt parempaa". Hirsiä tuotiin Lampaluodosta ja kiviä otettiin läheisen Kappelisaaren "kappelikirkosta". Nyt jo asettui porvariluokka, johon kauppias Malmbergkin oli liittynyt, mainittua uutta rasitusta vastaan, mutta maaherra kumosi valitukset Mutta kun tämä laituri kohta huomattiin riittämättömäksi, päätettiin lokakuussa v rakentaa uusi samanlainen Tervasaarta vastapäätä. Porvari Kynäksen tekemä kustannusarvio nousi kuparitalariin eli 166 hopeariksiin 32 hopeakillinkiin, päivätöitä lukuun ottamatta. Kynäs, joka oli sitoutunut myös valmistamaan työtä varten tarpeellisen "mallin" (modell), valittiin rakennusmestariksi. Kauppiaat Wad6n ja Björkman, jotka menivät takaukseen Kynäksen taidosta ja kyvystä, saivat tehtäväkseen työn ylivalvonnan. V päätettiin Reposaaren ja Santanenän luona olevien laiturien kunnossapitämiseksi tästä lähin, alkaen mainitusta vuodesta, kantaa satamamaksuina kaupungin omilta laivoilta, jotka kulkevat ulkomaan vesiä Pohjanmerellä tai edempänä, 3 hopeakillinkiä jokaista lästiä kohti sekä Itämerellä ja kotimaan vesillä purjehtivilta 1 l!, killinkiä lästiltä vuosittain, vierailta aluksilta sitä vastoin 2 killlinkiä lästiä kohti jokaiselta matkalta ja muilta oman valtakunnan laivoilta yhtä paljon kuin kaupungin omilta Pohjanmerenkulkijoilta. Laivojen kääntämisestä kallelleen laiturin kylkeen olisi niinikään mainittuun tarkoitukseen kannettava lästiä kohti 1 killinki omilta, 2 killinkiä vierailta aluksilta. Lautojen, tervan ja muiden tavaroiden latomisesta laiturille maksettaisiin toltista ja tynnyristä 3 runstykkiä. Tuulaaki, jota vanhempien aikojen tavan mukaan kannettiin yksi sadalta lähteviltä ja tulevilta

27 572 Porin historia Kokemäenjoen suun maatumat vuosina Auvo A. Säntin teoksesta Die Häfen an der Kokemäenjoki-Miindung. tavaroilta, oli sitä vastoin määrätty maistraatin palkkaamiseksi. Edellä mainittuja maksuja kantamaan asetettiin v satamavouti ja sataman hoitoa muuten valvomaan satamajohtokunta. V tehtiin eräs ehdotus satamajärjestykseksi. Reposaarelle kohosivat nyt myös ensimmäiset rakennukset, ellei oteta. lukuun kaupunkilaisten sinne ennen rakentamia kalastusmökkejä. V sai Sourander luvan rakentaa sinne makasiinin, jota katsottiin tarvittavan uuden laivan Kustaa III :n tullessa kotiin Välimereltä, ja v :n 1779 ryhdyttiin valmistamaan asuntoa uudelle satamavoudille. Tällä tavoin tuli Reposaaresta, jossa kaski oli palanut 1500-luvulla, jossa karja oli käynyt laitumella 1600-luvulla ja jossa ei ennen ollut käynyt muita kuin kalastajia tai joku siellä hätäsatamaa etsivä laivuri, vasta 1770-luvulla vähitellen kaupungin varsinainen satama. SANTANENÄ Vanha Santanenä - jonka satamana käyttämisen tullinhoitaja Nymansson jo v. 1775, porvariston melkoiseksi hämmästykseksi oli tahtonut kieltää kokonaan - pysyi vielä pienempien alusten ankkuripaikkana, mutta menetti

28 2. Kauppa 573 vähitellen merkityksensä. V sanottiin Santanenään poikkeavan alle 6 ½, jalan syvällä uivien laivojen, mutta nyttemmin sitä harvoin käytettävän. Vanhat yksityisten laivanisäntien sinne rakentamat laiturit kaupunki oli ottanut haltuunsa v. 1780, korjauttanut ja uudesti rakennuttanut ne perin juurin porvari Wassbergin ollessa katsastusmiehenä. Niinikään oli sinne v yleisillä. varoilla rakennettu uusi silta alusten kyljelleen kaatamista ja korjaamista MERIMIESHUONE Oma merimieshuone oli perustettu myös kaupunkiin jo v Kymmenen vuotta myöhemmin v kauppakollegio tiedusteli kuitenkin, eikö kaupunki tahtoisi luopua oikeudestaan pitää omaa merimieshuonetta ja omaa merimiesrahastoa sekä liittyä Turun merimieshuoneeseen, koska suurempi merimieshuone paremmin kykenisi täyttämään tehtävänsä ja vastaamaan kuluista, joita siltä vaadittiin haaksirikkoisten merimiesten kotiin toimittamiseksi yms. Kauppiaat vastasivat kuitenkin yksimielisesti, että he tahtovat pitää merimieshuoneensa. Vaikka sen rahastot vielä olivat pienet ja vaikka kaupungin laivanvarustajat usein olivat kärsineet merivahinkoja, ei ainoakaan mies haaksirikkoon joutuneiden alusten miehistöistä ollut jäänyt rahan puutteesta valtakuntaan palaamatta. Kauppiaat pelkäsivät myös, että kaupungin merimiehistö vetäytyisi paikkakunnalta pois merimieshuoneen siirryttyä Turkuun; sen lisäksi he arvelivat yleisen merimieshuoneen hallituksen käyvän liian kalliiksi. Nykyisissä oloissa taas kauppiaat eivät pitäneet suurenakaan vaivana olla vuoron perään kukin vuotensa umpeen merimieshuoneen ohjissa. Kysymys jätettiin sikseen, ja Pori sai pitää merimieshuoneensa omassa kaupungissa, jossa sen tarve olisi tulevaisuudessakin tuntuva. MERITULLIKAMARI Saavutetun tapulioikeuden johdosta avattiin nyt kaupungissa myös meritullikamari, joka ensinnä sijoitettiin raatihuoneen alasuojiin, mutta jota varten jo v vuokrattiin huoneisto yksityisten taloista. Ja kuten kohta saamme huomata, täytyi kaupunkiin rakentaa myös ns, suolavarastohuone, samoin pakka- ja vaakahuone. Tullin toiminta tehostui huomattavasti, kun se tullinhoitajan hartaista pyynnöistä sai 1760-luvun lopulla oman tulliveneen, jolla tullipalvelijat pääsivät saapuvia laivoja vastaan Reposaareen ja avomerelle, ja kun toisaalta kruununluotsit velvoitettiin avustamaan tullimiehiä heidän työssään. V.

29 6 Porin historia 1789 valitti tullinhoitaja J. E. Ståhlberg kuitenkin, että ahvenanmaalaiset pikkualukset, jotka lukuisasti tapaavat kuljettaa täältä halkoja Tukholmaan, voivat avomerellä tavata ulkolaisia aluksia ja tuoda niistä tavaraa maihin kenenkään heitä tarkastamatta. Porin meritullikamarin sinetti 1700-luvun lopulla Riksarkivet.

30 SISÄMAANKAUPPA Kaupungin merenkulku ja ulkomaankauppa oli luonnollisesti sen jälkeen kun tapulioikeus ali voitettu takaisin, kehittynyt koko lailla vanhemmista ajoista. Sitä vastoin maaseudun kanssa käyty kauppa ei näy puheena olevalla aikakaudella mainittavassa määrin parantuneen. Siihen vaikuttivat monet syyt. KULKUYHTEYKSIEN PUUTE Ensinnäkin vaikeuttivat tätä kauppaa yhä vielä huonot kulkuyhteydet. Ei ollut siltaa tai lauttaa välittämässä liikeyhteyttä joen yli kaupungin kohdalla. Vasta sodan aikana ja sodan tarpeiden tyydyttämiseksi näet rakennettiin ensimmäinen lautta kaupungin itäiseen päähän, jokseenkin sille kohdalle, missä kirkko nyt sijaitsee. Maanteitä oli silloin vielä harvassa ja nekin enimmäkseen huonoja. Tästä seikasta sanotaan v. 1775: "Talonpoika, jolla on kaupunkiin 20, 30 tai 40 peninkulman matka, ei voi saapua sinne useammin kuin kerran tai kaksi talvessa; yhdessä kuormassa hän ei saa suurtakaan tavaramäärää kulkemaan perille, hän hukkaa myös paljon, viikkokausia matkalla. Enimmäkseen hänen tavaransakin pilaantuu jäämällä virumaan kesän yli. - Osaksi täytyy niidenkin pitäjien, jotka sijaitsevat tosin lähellä tätä kaupunkia, kärsiä samaa hankaluutta, sillä Kyrön ja Ikaalisten ja usean muun pitäjän läpi ei kulje juuri minkäänlaista maantietä, ei suuntaan eikä toiseen, samoin puuttuu osalta Mouhijärven pitäjää maantie. Keuruun pitäjään on kesäiseen aikaan pääsy aivan mahdoton, ellei kävele jalan tai ratsasta kapeita polkuja. Mainittu Mouhijärvi sijaitsee ainoastaan 4 peninkulmaa täältä suorassa linjassa, mutta kun rataskelillä pyrkii sieltä Poriin, niin on kuljettava 14 tai 16 peninkulmaa valtamaantietä useiden pitäjien läpi, vaikka tien rakentaminen Kosken ja Levanpellon kylien kautta, mihin työhön maalaisväestö jo onkin ilmoittanut suostuvansa, on hyvin mahdollinen eikä toteutuakseen vaadi suurtakaan vaivaa. Pohjanmaan Lapväärtin pitäjän ja Porin kaupungin välille on tätä ennen ehdotettu rakennettavaksi uusi 8 1/4 peninkulman pituinen tie: "Tämän valmistumisesta koituisi koko maalle paljon hyötyä.". Tällaisten olojen vallitessa kaupunki

31 8 Porin historia esitti toivomuksenaan, että kuningas, "joka armollisella asetuksella esteettömän liikenteen avaamisesta Hämeenlinnasta Poriin ja kauppaloita perustamalla on suosiollisesti lahjoittanut tälle paikkakunnalle ja kaupungille onnellisen tulevaisuuden", myös "keksisi keinon kauppapaikkojen välisen liikeyhteyden edistämiseksi". Mutta vasta 1780-luvun lopussa, v. 1788, pantiin uuden Noormarkusta pohjoiseen päin suuntautuvan maantien rakennustyö alulle. Sota tosin keskeytti pian työn, ja sittemmin se viivästyi, koska maalaiskansa oli vastahakoinen ottamaan osaa uuteen tientekoon. Kun tie kuitenkin vähitellen syntyi, kaupunkikin oli siten saavuttanut uuden sangen tärkeän yhdysreitin. MERIKARVIAN MARKKINOITA KOSKEVAN ETUOIKEUDEN KADOTTAMINEN Kaupunkilaisten eniten käymissä markkinoista tapahtui aikakauden lopulla muutos, joka ei ollut kaikissa suhteissa kaupungille edullinen. Kaikista markkinoista, joita läänissä pidettiin - Merikarvialla helmikuun 16. p:nä, Pispalassa (Tampereen läheisyydessä) syyskuun 4. p:nä, Tyrvään kirkonkylässä heinäkuun 13. p:nä ja Huittisissa talvisaikana - olivat luonnollisesti tärkeimmät ensin mainitut, joihin kaupungilla oli etuoikeus. Niiltä ostelivat kaupungin kauppiaat tervansa, joka sitten pantiin satamassa varastoon, kunnes se avovedellä voitiin viedä ulos. Merikarvian markkinat olivat siis kaupungin vaurauden pääsuonia. Mutta kauppakollegio oli julkaissut päätöksen vapaamarkkinoiden toimeenpanemisesta Porin läänissä ja niihin lukenut myös Merikarvian markkinat, joita nyt saisivat käyttää hyväkseen porilaisten lisäksi kaikki ostajat ja myyjät sekä läänissä että sen ulkopuolellakin. Kaupunki haki kauppias Iisak Björkmanin välityksellä muutosta tähän kauppaansa ehkäisevään päätökseen. Mutta se oli turhaa. Näyttääpä aivan siltä kuin kaupunki nyt olisi yrittänyt saada koko markkinat lakkautetuiksi ja toiset perustettaviksi kauemmaksi sisämaahan Kyrönlinnoituksen kylkeen Ikaalisten pitäjään - vaikka tässä pitäjässä jo kirjeen mukaan oli vapaamarkkinat Vatulan kylässä. Mutta päätös , joka määräsi, että Merikarvian markkinoiden piti olla vapaat ja ettei sellaisia saisi pitää Kyrön skanssin luona, riisti ainiaaksi kaupungilta kallisarvoisen etuoikeuden saada yksin vallita Pohjois-Satakunnan tervakauppaa. Porvaristo sai lohduttautua sillä, että sen - paitsi noita kaupungissa sen perustamisesta saakka pidettyjä markkinoita, jotka v siirrettiin Pertun päivästä syyskuun 12. pään, - v sallittiin siellä pitää vielä toisetkin markkinat helmikuun 16. p:nä, siis samana päivänä, jolloin vanhat Merikarvian markkinat oli pidetty.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kolmas jakso. Vuosien 1721 ja 1765 välinen aika. 29 Porin historia.

Kolmas jakso. Vuosien 1721 ja 1765 välinen aika. 29 Porin historia. Kolmas jakso Vuosien 1721 ja 1765 välinen aika 29 Porin historia. PORIN VAURASTUMINEN HYÖDYN AIKAKAUDELLA 1. TOIPUMINEN ALKAA HYÖDYN AIKAKAUSI Kun Ruotsin suurvalta, 1600-luvun uljas luomus, oli vaipunut

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

4 LUKU. Rahdinkuljettajan vastuu

4 LUKU. Rahdinkuljettajan vastuu 4 LUKU Rahdinkuljettajan vastuu 27 Vastuun edellytykset Rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. Sopimuskirja 1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. 2 Yhdistyksen jäseneksi pääsevät kaikki jalkapallo- ja futsalerotuomarit. Yhdistyksen kannattajajäseneksi

Lisätiedot

Satamahallitus. Satamahallituksen vuodelta 1926 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Satamahallitus. Satamahallituksen vuodelta 1926 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: IV. Satamahallitus. Satamahallituksen vuodelta 1926 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: Hallituksen jäsenistö. Satamahallitukseen kuuluivat vuonna 1926 itseoikeutettuina jäseninä satamalaitoksen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä. 1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 24.4.2014 1/13 SM 54. JÄSENRETKI Saunaseura SaunaMafia ry:n saunaretki keväiseen Berliiniin. AIKA: To 10. - Su 13.4.2014 PAIKKA: Berliini, BRD Meidän jäsenet, maalla, merellä ja ilmassa eli

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot