Jäteplus. Pakkausjäteasetus. Vielä ehdit Jätehuoltopäiville! Miten jätelaitosten melua arvioidaan? Opintomatka Hollantiin: Jätteestä raaka-ainetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteplus. Pakkausjäteasetus. Vielä ehdit Jätehuoltopäiville! Miten jätelaitosten melua arvioidaan? Opintomatka Hollantiin: Jätteestä raaka-ainetta"

Transkriptio

1 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI Jäteplus Miten jätelaitosten melua arvioidaan? Pakkausjäteasetus Vielä ehdit Jätehuoltopäiville! ohjelma takakannessa Opintomatka Hollantiin: Jätteestä raaka-ainetta JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oyj PL RIIHIMÄKI puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh SISÄLTÖ Tässä numerossa: 03 Pääkirjoitus 04 Opintomatka Hollantiin 06 JHY tiedottaa 07 Pääartikkeli: Jätelaitosten melu 10 Jätetekstiilistä parempaa kangasta 11 Pakkausjäteasetus 12 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Jätehuoltopäivien ohjelma Jätehuoltopäivien ohjelma lehden takakannessa TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. Roskalavapaviljongilla kuvasivat Heidi ja Petteri Söyrinki. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY HELSINGIN KANSALAISTORIN ROSKALAVAPAVILJONGISSA VANHAT LELUT SAIVAT UUDEN ELÄMÄN. KANNEN KUVASSA SIRU JA MEI. 2 Jäteplus 3/2014

3 PÄÄKIRJOITUS KIERRÄTYSYHTEISKUNTA ja kiertotalous ovat tämän syksyn teemoja. Elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ryhtyi talvella aktiivisesti jäsentensä ja sidosryhmiensä kanssa rakentamaan julkilausumaa ja käytännön toimenpide-ehdotuksia siitä, miten ympäristöasiat saataisiin huomattavasti laajemmin esille poliittisessa päätöksenteossa. Uudistusta pohtimaan koottiin koalitio, jonka työskentelyyn osallistui kevään 2014 aikana yli kolmekymmentä yritystä, kansalaisjärjestöä ja julkisen sektorin edustajaa. Julkilausuma lanseerattiin Suomi Areenassa Porissa. Samalla järjestettiin korkeatasoinen paneelikeskustelu teemasta. Julkilausuma alkaa: Suomen tulee etsiä uusia tapoja menestyä tulevaisuuden resurssipulasta kärsivässä maailmassa. Tarvitsemme uusia työpaikkoja, innovaatioita ja yritystoimintaa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi myös tuleville sukupolville. Tuohon viestiin on helppo yhtyä. Kiertotalous on nostettava Suomen seuraavan hallituksen ohjelman poikkileikkaavaksi teemaksi ja yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Lausumaan on kirjattu kuusi käytännön askelta: 1. Lainsäädännön ja toimeenpanon on toteutettava jätehuollon etusijajärjestystä ottaen huomioon ympäristö- ja kustannustehokkuuden 2. Uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä jätteillä ja sivuvirroilla 3. Rakentamisessa on oltava mahdollisuus hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja 4. Julkisilla hankinnoilla on luotava kiertotalouden edelläkävijämarkkinoita ja suosittava uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa 5. Kierrätysmarkkinoita on edistettävä purkamalla lainsäädännön esteitä ja rajoitteita 6. Jätelainsäädännön toimeenpano ja valvonta on yhdenmukaistettava koko maassa Pääteesien lisäksi koalitio valmisti reseptivihon, josta löytyy käytännön esimerkkejä siitä, miten toimia ympäristöasiat huomioiden. Koko aineisto löytyy esimerkiksi facebookista: Pääsin itsekin osallistumaan koalition työskentelyyn. Oli ilo havaita, miten hyvinkin erilaisista taustaryhmistä koostuva joukko pystyi löytämään yhteiset tavoitteet. Vastakkainasettelua on ympäristöalalla viimeisten vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana riittänyt enemmän kuin riittävästi. Toivottavasti jatkossa yhteistyö erilaisten ympäristöalan toimijoiden kanssa toteutuu paremmin. Oikein hyvää syksyä kaikille! Toivottavasti tapaamme lokakuussa alan johtavassa seminaarissa eli Jätehuoltoyhdistyksen järjestämillä Jätehuoltopäivillä Helsingissä! Risto Pohjanpalo Jätehuoltoyhdistys ry:n hallituksen jäsen 3/2014 Jäteplus 3

4 JHY MATKAKERTOMUS Kuva: Markku Illikainen: Teksti: Sakari Salonen Jätehuoltoyhdistyksen vuoden 2014 opintomatkan kohteena oli Hollanti ja matkan teemana Jätteestä raakaaineeksi. Matkan päämajoituspaikkana oli Amsterdam, mutta kohteet olivat ympäristöministeriö Haagissa sekä jätteenkäsittely- ja kierrätyslaitokset Rotterdamissa ja Friisinmaassa. Matkamme oli taas täyteen buukattu: reissulla oli mukana 21 yhdistyksen jäsentä. Jätteestä raaka-ainetta hollantilaiseen tapaan 4 Jäteplus 3/2014

5 JHY MATKAKERTOMUS Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriön vierailulla sekä ministeriön että paikallisen jätelaitosyhdistyksen edustajat esittelivät Hollannin hallitusohjelmatason VANGohjelmaa, Van Afval Naar Grondstof eli Jätteestä raakaaineeksi. Ympäristöministeri Wilma Mansveldin voimakkaasti ajamalla VANG-ohjelmalla on oleellinen merkitys Hollannin siirtyessä kohti kiertotaloutta. Ohjelma perustuu Jätepuitedirektiiviin, ja ohjelmalla Hollanti haluaa vaikuttaa voimakkaasti sekä EU-politiikkaan että kiertotalouden edistämiseen EU:n ulkopuolellakin. Taustalla on myös tavoite edistää hollantilaisen tietotaidon ja ympäristöteknologian vientiä mahdollisimman laajalle. Ohjelmalla pyritään käytännön toimin parantamaan koko ketjun toimintaa. Tuotannossa halutaan korostaa ympäristömyötäistä suunnittelua muun muassa tukemalla edelläkävijöitä ja kannustamalla ympäristömerkintöjen käyttöön. Kuluttajia kannustetaan kestävään kuluttamiseen ( act sustainable ). Kierrätysteknologioita kehitetään muun muassa polttoon menevän sekajätemäärän (residual waste) vähentämiseksi 10 miljoonasta tonnista 5 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Poltettavan yhdyskuntajätteen määrää halutaan vähentää kierrätystavoitteita nostamalla, mutta tarkoituksena ei ole ryhtyä verottamaan jätteenpolttoa. Jätealalla Hollanti aikoo hyödyntää kiertotalouden siirtymävaihetta tukemalla jätteen tuontia. Yhdyskuntajätteen polton ylikapasiteettia täydennetään ulkomaisella, esimerkiksi Iso-Britanniasta tuodulla jätteellä. Samoin tuodaan raaka-ainetta kapasiteettien kasvattamiseksi ja siten yksikkökustannusten minimoimiseksi uusiin kierrätyslaitoksiin. Hollanti pyrkii kiertotaloudella lisäämään tai ylläpitämään myös logistiikkabisnestään, onhan esimerkiksi Rotterdam jo nyt merkittävässä roolissa materiaalien kulkiessa idän ja lännen väliä. Hollannissa on muutama yritys, jotka ovat jo ryhtyneet nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta tehostamalla hyötyfraktioiden erotusta jätteestä. Tutustuimme näistä kahteen merkittävimpään, joissa kummassakin pääpaino on muovien mekaanisessa erotuksessa. Cycle of Waste = Omrin Omrin on kahden pohjoishollantilaisen kunnallisen yrityksen yhdessä käyttämä kauppanimi jätteen keräys- ja käsittelytoiminnoilleen. Käsittely-yrityksessä omistajina on 25 ja keräysyrityksessä 16 Friisinmaan kuntaa. Omrinissa on 420 työntekijää ja liikevaihto yhteensä 110 miljoonaa euroa. Käsittely-yritys Afvalsturing Friesland NV, johon tutustuimme, prosessoi jätteitä materiaalin kierrätyslaitoksessa ( t/a), biokaasulaitoksessa (kaasua 17 milj. m 3 /a) sekä polttolaitoksessa ( t/a, mukana myös yritysten jätettä). Polttolaitos käynnistyi vuonna 2011, ja on sanottu että se on viimeinen yhdyskuntajätteen polttolaitosinvestointi Hollannissa. Kiertokäynti tehtiin materiaalin kierrätyslaitokseen. Sekajätteen erotuksessa käytettiin perinteisiä yksikköoperaatioita (rumpu-, tuuli- ja täryseulat sekä magneetti- ja pyörrevirtaerottimet). Lisäksi eri muovipolymeerilaatuja erotettiin toisistaan käsin lajitellen sekä NIR-menetelmällä (Near Infrared). Muovifraktioiden laadussa päästiin saksalaiseen laatustandardiin DKR 310 (max. 8 % epäpuhtauksia). Omrinissa oli muovien hyötykäytön tehostamiseksi siis valittu sekajätteen jälkikäsittely erilliskerätyn muovijätteen käsittelyn sijaan. Omrinin mukaan muovituotteiden laatu on sama ja toiminta kustannustehokasta. Myös saanto on hyvä; tällä hetkellä noin 40 kiloa asukasta kohden. SITA Rotterdam SITAn Rotterdamin laitoksessa käsitellään erilliskerättyä kotitalouksissa syntynyttä muovijätettä, esimerkiksi kalvoa, pusseja ja pulloja. Laitos käynnistyi vuonna 2011 ja sen kapasiteetti on tonnia vuodessa. Sitalaiset tuntevat myös Omrinin laitoksen, mutta uskovat pääsevänsä parempaan laatuun. Erotuksessa käytettään rumpuseuloja, tuuliseuloja, kalvofraktion manuaalista tarkastusta sekä NIR-erottimia. Tuotteita (3 laatua: PE, PET ja PP) saadaan 80 prosenttia ja polttoon toimitettavaa loppufraktiota on 20 prosenttia. Tuotteet ovat puolivalmisteita, jotka on vielä muualla pestävä sekä sulatettava/granuloitava. SITAn laitoksen tuotteiden puhtausastevaatimukset riippuvat muovilaadusta ja ovat välillä prosenttia. Puolivalmisteiden arvo markkinoilla on noin euroa tonnilta paalattuna. Tuotantokustannusten taso on noin 110 euroa tonnilta. Matkamme siirtymäetapeilla tutustuttiin Hollannin omintakeiseen infrastruktuuriin, esimerkiksi 32 kilometriä pitkään Ijsselmeerin erottavaan Afsluitdijk-patoon. Lisäksi meillä oli toiseksi parhaat paikat seurata perjantaina Hollannin ja Espanjan MM-futismatsia. 5-1 näytti hollantilaisille maistuvan! JHY:läiset tutustuivat Omrinin kierrätyslaitokseen Friisinmaalla. 3/2014 Jäteplus 5

6 JHY TIEDOTTAA TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN! Kuva: Viktor Hanacek Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidetään Jätehuoltopäivien yhteydessä, tiistaina kello 16 Kalastajatorpalla Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita! ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajan valinta Sihteerin valinta Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen 5. Toimintasuunnitelma vuodelle Jäsenmaksut vuonna Hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot vuonna Talousarvio vuodelle Puheenjohtajan valinta vuodelle 2015, varapuheen- johtajan ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosiksi Tilintarkastajan sekä toiminnantarkastajan ja vara- toiminnantarkastajan valinta vuodelle Muut asiat: Kunniajäsenen kutsuminen 12. Kokouksen päättäminen Muistitko ilmoittautua Jätehuoltopäiville? Vielä ehdit! Ohjelman löydät takakannesta Stipendien myöntökriteereitä selkeytetty Jätehuoltoyhdistys on jo useiden vuosien ajan jakanut stipendejä ja tukenut siten jätehuoltoon liittyvää tutkimustoimintaa. Yhdis- tys jatkaa jatkossakin stipendien myöntämistä ja on selkeyttänyt myöntökriteereitään. Rahoitusta myönnetään jatkossa ensisijaisesti sellaisten perus- ja jatkotutkintojen opinnäytetöiden laatimiseen, joille Jätehuoltoyhdistyksen rahoitus on selkeästi tarpeen. Lisäksi sti- pendihakemuksia arvioidaan seuraavien neljän kriteerin valossa: 1. Ajankohtaisuus; työssä etsitään ratkaisuja johonkin ajankoh- taiseen jätteisiin ja/tai materiaalivirtoihin liittyvään ongel- maan tai tuodaan uusia näkökulmia vallitsevaan tieteelliseen tai poliittiseen keskusteluun tai päätöksentekoon. 2. Uutuusarvo; työssä tutkitaan, sovelletaan tai kehitetään uu- denlaisia ja innovatiivisia käsittely- tai hyödyntämistapoja, uusioraaka- aineita, tutkimusmenetelmiä tms. ideoita. 3. Vaikuttavuus; työssä tutkittavien jäte- /materiaalivirtojen volyymi on suuri, niiden liiketoiminnallinen, luonnonvara- tai kierrätysarvo on merkittävä, työssä ratkaistaan vaarallisista jätteistä aiheutuvia haittoja tai työ edesauttaa uusien työ- paikkojen syntymistä cleantech- toimialalle. 4. Strategisten tavoitteiden tukeminen; työssä tuotetaan perustietoa liittyen ajankohtaisiin strategisiin tavoittei- siin kuten jätteiden ja uusiomateriaalien kestävä käyttö kiertotaloudessa ja kierrätys- tms. hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen 5. Stipendien hakuaika on jatkuva ja JHY:n hallitus päättää kokouksissaan stipendien myöntämisestä ja suuruudesta ta- pauskohtaisesti vuosibudjetin mukaisesti. Tiiviistä hakemuk- sesta tulee käydä ilmi työn muu rahoitus. Lisäksi stipendin saaneiden toivotaan kirjoittavan työnsä tuloksista artikkelin JätePlus- lehteen. Stipendihakemuksia voi lähettää osoittee- JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEEN OVAT LIITTYNEET yhteisöjäseniksi: Luowia Collection Oy Romukeskus Oy Suomen Kierrätyspalvelut Oy Tampereen aikuiskoulutuskeskus henkilöjäseniksi: Johanna Alakerttula, Pirkanmaan ELY-keskus Ira Hanf, HSY Kimmo Helenius, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Ari Ikäheimonen, Suomen paalauskeskus Satu-Maria Jauhiainen, L&T Jari Kangasniemi, Oulun jätehuolto Marjut Kinnunen, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Maarit Kiviranta, HSY Reija Koistinen, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Päivi Korttilahti Kristiina Lehtosaari Annette Lindahl, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Sanna Maksimainen, Evira Henna Matintupa Santeri Mäkelä Esko Niemelä, Nordkalk Matti Norr, Loimaan kaupunki Juha Paanila, Metsäsairila Roope Pietilä, BioGTS Oy Kati Piirainen Risto Pöntinen, Metsäsairila Päivi Rahkonen, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Noora Ruuth, Metsäsairila Anna Saarinen Tatu Savolainen, Paperinkeräys Leena Sivula Tiina Soini, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy Markku Tiainen, Metsäsairila Jaana Tuppurainen, Watrec Oy Jukka Väisänen Tapio Väisänen Juha-Matti Åsenbrygg opiskelijajäseniksi Tiina Ryynänen Samuel Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto 6 Jäteplus 3/2014

7 TUTKIMUS Teksti: Saara Ojanen & Elisa Vallius Kuvat: Mustankorkea Oy Melun arviointi on osa jätehuoltolaitosten YVA:ta ja ympäristölupaa Jätelaitoshankkeissa tiedostetaan melun mahdollisuus, muttei meluvaikutusten luonnetta ja merkitystä. Sekä YVA:ssa että ympäristöluvassa melun tarkastelu painottuu melulähteisiin, mittaukseen ja rajoittamiseen. 3/2014 Jäteplus 7

8 Jätteiden kuljetuksesta, käsittelystä tai varastoinnista voi syntyä melua. Jätehuoltolaitosten YVA-dokumenttien melunarvioinnissa keskitytään mallinnukseen, mittauksiin ja ohje-arvoihin kohdistuviin vertailuihin sekä listataan melunlähteitä. Jätehuoltolaitosten lähialueen asukkaat suhtautuvat usein negatiivisesti laitoksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä lähellä sijaitseva laitos voi vaikuttaa heikentävästi asuinalueen viihtyisyyteen, taloudelliseen arvoon tai virkistyskäyttöön. Yksi näistä vaikutuksista on melu, jota voi syntyä jätteiden kuljetuksesta, käsittelystä tai varastoinnista. Saara Ojasen ympäristötieteen ja -teknologian pro gradu -tutkielma Melun ja meluvaikutusten arviointi jätehuoltolaitosten ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja ympäristöluvassa valmistui Jyväskylän yliopistossa joulukuussa Tutkielma keskittyi YVA:n merkittävien ympäristövaikutusten sekä ympäristöluvassa määrättyjen toimintaan vaikuttavien lupaehtojen tarkasteluun. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin Jyväskylässä sijaitsevan jätehuoltolaitoksen, Mustankorkea Oy:n, lähiasukkaiden kokemaa toiminnan aikaista melua. Melun rooli jätehuoltolaitosten YVA:ssa ja ympäristöluvassa Pro gradu -tutkimuksen lähtöaineistona käsiteltiin kahdeksan jätehuoltolaitoksen ympäristövaikutusten arviointi menettelyn tuloksena syntyneitä arviointiohjelmia ja -selostuksia, yhteysviranomaisen lausuntoja edellä mainituista dokumenteista sekä jätehuoltolaitosten ympäristölupia. Tarkasteluun valittiin dokumentit sellaisista jätehuoltohankkeista, jotka liittyivät joko kokonaan uuden jätehuoltolaitoksen rakentamiseen tai merkittävään muutokseen toiminnassa. Lisäksi valintakriteerinä oli, että menettely oli päättynyt ja laitoksella oli voimassaoleva Vaikka melulla voi olla hyvin suuri merkitys lähi alueen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, ei sen tunnistamiseen ja vaikutuskohteisiin kiinnitetä samassa määrin huomiota. ympäristölupa ja näin ollen laitos oli toiminnassa. Jätteenpolttolaitokset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, sillä tässä tutkimuksessa haluttiin keskittyä perinteisiin jätehuoltolaitoksiin. YVA-dokumentit ja ympäristöluvat käytiin läpi tarkastellen miten laitoksen mahdollisesti aiheuttamaa melua ja meluvaikutuksia arvioitiin ja rajoitettiin. Kerätystä aineistosta koostettiin kuvat käyttäen käsitteellistä mallinnusta (conceptual modeling). Saaduista tutkimustuloksista ilmeni, että melua käsiteltiin kaikkien tarkasteltujen hankkeiden YVA:ssa, mutta hankekohtaiset erot vaikuttavat siihen, miten melua on käsitelty. YVA:ssa tapahtuvassa melun arvioinnissa on helpointa keskittyä esimerkiksi mallinnukseen, mittauksiin ja ohje-arvoihin kohdistuviin vertailuihin. Myös melulähteiden listaus tuntuu olevan yleinen tapa, mutta varsinaiset meluvaikutusten luonteen ja merkityksen arvioinnit ovat vähäisemmässä roolissa; hankkeissa tiedostetaan kyllä melun mahdollisuus, mutta ei sen merkittävyyttä. Arviointi ohjelmissa melua käsitellään hyvin yleisellä tasolla esimerkiksi ihmisten elinoloihin vaikuttavana tekijänä, kun arviointiselostuksissa meluun liittyvien näkökulmien määrä kasvaa ja monipuolistuu. Ympäristöluvan meluun 8 Jäteplus 3/2014

9 TUTKIMUS liittyvät rajoitteet jättävät hyvin vähän tulkinnanvaraa toimiville laitoksille. Yleisimmät lupaehdot käsittelevät toiminnan aika- ja desibelirajoitusta sekä meluun liittyvää ympäristöluvan mukaista seurantavelvoitetta. Seurantavelvoitteet painottuvat tarvittaessa tapahtuvaan seurantaan. Lisäksi useissa lupaehdoissa määrätään, että toiminnassa on pyrittävä mahdollisimman vähäiseen meluun. Yleisesti voidaan sanoa, että sekä YVA:ssa että ympäristöluvassa melun tarkastelu painottuu melulähteiden ympärille, niiden tunnistamiseen, melun mittaukseen ja melun rajoittamiseen. Vaikka melulla voi olla hyvin suuri merkitys lähi alueen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, ei sen tunnistamiseen ja vaikutuskohteisiin kiinnitetä samassa määrin huomiota. Ympäristöluvassa esiintyneiden meluehtojen vaihtelu voidaan selittää laitoskohtaisilla eroilla, sillä lupaviranomainen pyrkii laatimaan ympäristöluvan yksilölliset erot huomioiden. Mustankorkea Oy:n melu ei haittaa alueen asukkaita Jäteaseman lähialueilla toteutettu melukysely perustui Mustankorkea Oy:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tuotettuihin dokumentteihin eli YVA-arviointiohjelmaan ja -selostukseen sekä laitoksen ympäristölupaan. Mustankorkea Oy:n toiminnan meluvaikutuksia tarkasteltiin YVA:n kannalta katsottuna yhdistämällä arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kerätyt mahdolliset toiminnan melulähteet ja pyytämällä vastaajia arvioimaan niiden häiritsevyyttä. Arvioitavia melulähteitä olivat muun muassa sisäinen liikenne sekä laitostoiminnan käyntiäänet. Lisäksi vastaajat arvioivat YVA-dokumenttien pohjalta laadittujen meluun liittyvien väittämien paikkansapitävyyttä omien kokemustensa pohjalta. Väittämät käsittelivät melun vaikutusta asuinalueen viihtyisyyteen, taloudelliseen arvoon, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin, fyysiseen terveydentilaan sekä henkiseen hyvinvointiin. Ympäristöluvan lupaehtoja käsittelevässä osiossa vastaajia pyydettiin ilmaisemaan ovatko he samaa mieltä lupaehtoihin liittyvien väitteiden kanssa. Melukyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että Mustankorkea Oy:n melu ei aiheuta haittaa alueen asukkaille. Vaikka suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkiseen melutilanteeseen, oli vastaajien joukossa myös niitä, joita melu jossain määrin häiritsee. Melulähteistä erityisesti laitostoiminta sekä koneiden käyttö häiritsi joitakin vastaajia. Samoin osa vastaajista koki, että Mustankorkea Oy:n melu heikentää asuinalueen taloudellista arvoa sekä viihtyisyyttä. Mustankorkea Oy:n asukaskyselyn perusteella voidaan tulla siihen tulokseen, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidut meluvaikutukset vastaavat toiminnan aikaisia oloja. Lisäksi voidaan todeta ympäristölupamenettelyn vaikuttavuuden olevan hyvää, koska melu ei enimmäkseen häiritse vastaajia. Vaikka tuloksia ei voida verrata suoraan toiseen jätehuoltolaitokseen, kertovat ne jotain YVA:n ja ympäristöluvan melusisältöjen merkityksestä, sillä Mustankorkea Oy:n esiintuomat meluvaikutukset ovat hyvin samankaltaisia kuin useimmissa muissa laitoksissa. Kyselyn tulosten perusteella Mustankorkean jäteaseman melu ei aiheuta haittaa alueen asukkaille. 3/2014 Jäteplus 9

10 VTT KEHITTÄÄ Jätetekstiilien liuottaminen tarjoaa mahdollisuuden palauttaa suuret määrät jätettä takaisin tekstiilituotantoon. Uusilla tehokkailla menetelmillä saadaan selluloosan molekyylit talteen, mikä on yksi mahdollisuus ratkaista lähivuosina voimaan astuvat rajoitukset kaatopaikkojen käytössä. Samalla edistetään materiaalien tehokasta hyödyntämistä. VTT kehittää menetelmiä suurten jätetekstiilimäärien käsittelyyn. Jätetekstiilistä voi valmistaa jopa alkuperäistä parempaa kangasta Suomessa, kuten muuallakin EU-alueella on tehtävä päätöksiä siitä, miten jätetekstiilit tulevaisuudessa käsitellään. EU:n vuonna 1999 asettama direktiivi sisältää asteittain voimaan tulevia rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määriin. Suomen voimaan astuvat asetukset lopettavat käytännössä jätetekstiilien viemisen kaatopaikoille. Ongelman suurimittaista ratkaisua kehitetään jo Suomessa: liuottamalla kulunutta ja likaistakin tekstiiliä voidaan saada alkuperäisen kaltaista tai jopa parempilaatuista kangasta. Tekstiilien uudelleenkäyttö ja mekaaniset kierrätysmenetelmät säästävät ympäristöä, mutta tekstiilimassan joukossa oleva huonokuntoinen ja likaantunut materiaali rajoittaa kierrätysmahdollisuuksia. Uudet liuotusmenetelmät moninkertaistavat hyödyntämismahdollisuudet, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Tekstiilien kierrätys säästää neitseellisiä raaka-aineita korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Toimivan kierrätyksen edellytyksenä on järjestelmä, jolla tekstiilit otetaan talteen tehokkaasti ympäristöasiat huomioiden. Kierrätys on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Paras tulos saavutetaan, kun tekstiili- ja vaatetusteollisuus, kuluttajat ja muut sidosryhmät yhdessä rakentavat vapaaehtoisen toimivan kierrätysjärjestelmän. Olemme keränneet keskeiset toimijat yhteisen pöydän ääreen kehittämään ratkaisuja Suomen tekstiilikierrätykseen, kertoo Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen. VTT kehittää menetelmiä, joilla kuluneetkin kuidut voidaan palauttaa takaisin uudenveroiseksi tekstiiliksi. Tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä menetelmiä, joilla jätetekstiilien sisältämät selluloosamolekyylit, kuten puuvilla, irrotetaan tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla. Rispaantuneenkin kuidun molekyylit ovat käyttökelpoisia. Kuluneen kankaan kuitukomponentit voidaan erotella ja palauttaa tekstiilituotannon raaka-aineeksi. Lopputuloksena voi olla tuote, joka vastaa laadultaan alkuperäistä kangasta tai on jopa parempi. VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä uusia kierrätettyjä tekstiilikuituja Design World of Cellulose -projektissa, joka on Tekesin suuri teknologinen avaus. Selluloosan liuottamiseen on useita menetelmiä, ja ne ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi esimerkki uusista menetelmistä on Aalto-yliopiston Ioncell-F, jossa hyödynnetään Helsingin yliopiston kanssa kehitettyjä ionisia liuottimia. VTT puhdistaa tekstiilimassaa ja muokkaa selluloosaa liuotukseen soveltuvaksi samalla kun Aalto-yliopisto kehittää kehräysprosessia. VTT kehittää tekstiilien kierrätys-, siistaus-, valkaisu- ja liuotusmenetelmiä. Tekstiilit syötetään kokonaisina tai satunnaisina tilkkuina prosessiin, jossa niiden väri poistetaan ja selluloosan liukoisuutta parannetaan. Tämän jälkeen selluloosa liuotetaan, poistetaan liuoksena, ja kehrätään kuiduksi. Jäljelle jäävä kuituaines on yleensä polyesteriä, joka voidaan sulattaa ja käyttää kuitujen sekä komposiittien valmistukseen. Hygieniatuotteiden ja teknisten tekstiilien valmistus on mahdollista aivan lähivuosina, sillä liuotus soveltuu siistauksen jälkeen myös kierrätyssellulle, jota saadaan esimerkiksi pakkausjätteestä. Vaatetekstiilien valmistus vie hieman pitempään, mutta kyse ei kuitenkaan ole tekstiiliteollisuuden kannalta suuresta muutoksesta, Ali Harlin kertoo. VTT kehittää jätetekstiilien käsittelymenetelmiä yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Lumppua on hyödynnetty tekstiilituotannossa erityisesti pula-aikoina. Sitä on kierrätetty, revitty ja karstattu uusiokäyttöön. Materiaalin hävikki on kuitenkin ollut suuri, sillä hauras ja likainen kangas ei ole soveltunut vanhoihin menetelmiin. 10 Jäteplus 3/2014

11 Pakkausjäteasetus määrää keräyspisteiden lukumäärän Valtioneuvosto on hyväksynyt ehdotuksen asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä. Asetuksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia toimittaa pakkausjäte maksuttomaan keräykseen sekä lisätä pakkausjätteen kierrätystä. LAINSÄÄDÄNTÖ Kuva: Heidi Söyrinki Jätelaki velvoittaa, että pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on järjestettävä pakkausten erilliskeräys ja jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista asteittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien. Nykyisin tuottajalla on vain osittainen vastuu pakkausjätteen jätehuollosta. Käytännössä kunnat ovat lähes kokonaan järjestäneet asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen. Asetuksessa säädetään tarkemmin, miten tuottajan on järjestettävä käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Asetuksen mukaan tuottajan tulee järjestää asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään vastaanottopaikkaa. Jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa pitää olla vähintään yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Manner-Suomessa noin 480, ja niissä asuu 82 prosenttia väestöstä. Tätä pienempiin taajamiin ja haja-asutusalueille on sijoitettava yhteensä vähintään kauppapaikkojen lukumäärää vastaava määrä lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen Tuottajan tulee järjestää vähintään vastaanottopaikkaa asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle. vastaanottopaikkoja, eli vähintään noin 420 vastaanottopaikkaa. Tuottajien tulee sijoittaa loput, runsaat 900 vastaanottopaikkaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Keräyspaikkojen tulee sijaita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella. Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee järjestää vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että yli asukkaan taajamassa on ainakin yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Suomessa noin 50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat sijoittaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Tuottajan on lisäksi järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi. Asetus parantaa kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten vastaanottopisteiden saavutettavuutta taajamissa. Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa erityisesti haja-asutusalueilla. Tuottajat kuitenkin sijoittavat keräyspaikat todennäköisesti palvelukeskittymien ja kauppojen yhteyteen, mikä voi parantaa pakkausjätteen keräilyn palvelutasoa ja kerätyn pakkausjätteen määrää. Palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa merkittävästi myös se, missä määrin kunta ja muut toimijat täydentävät tuottajan järjestämää keräystä alueellisella tai kiinteistökohtaisella keräyksellä. Asetuksessa tiukennetaan nykyisestä valtakunnallisia, yleisiä pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita. Lisäksi säädetään sitovat eri pakkausmateriaaleja koskevat kierrätysastevaatimukset, jotka tuottajan on täytettävä järjestämänsä pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen avulla. Tarkoituksena on varmistaa pakkausjätteen kierrätyksen säilyminen muutosvaiheessa vähintään nykyisellä tasolla ja edistää kierrätyksen kasvua jatkossa sekä näin tukea yhdyskuntajätteen kierrätykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2012 Suomessa käytettiin yhteensä noin 2,2 miljoonaa tonnia pakkauksia. Noin 67 prosenttia käytetyistä pakkauksista toimitettiin käytettäväksi uudelleen. Pakkausjätettä syntyi arviolta yhteensä tonnia, josta noin 58 prosenttia kierrätettiin. Merkittäviä määriä pakkausjätteitä päätyy kuitenkin edelleen sekajätteeseen. Myös energiajätteeseen päätynee pakkausjätettä, joka olisi helppo kierrättää. Asetus astui voimaan Sen tuottajavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta alkaen. Asetus korvasi aiemman pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen. Asetuksella säädetään lisäksi pakkausten tuotevaatimuksia valvovaksi viranomaiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto alkaen. 3/2014 Jäteplus 11

12 HYÖTYPALAT Kuva: ScanStockPhoto Pienet sähkö- ja elektroniikkalaitteet kaupan keräykseen ilman ostovelvoitetta Valtioneuvosto on antanut uudet asetukset sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta sekä paristois ta ja akuista. Asetuksilla edistetään käytöstä poistettujen tuotteiden erilliskeräystä ja kierrätystä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä paristot ja akut ovat niin sanotun tuottajavastuun alaisia tuotteita. Tuotteiden valmistajan tai maahantuojan on järjestettävä käytöstä poistettujen tuotteiden erilliskeräys ja kierrätys sekä vastattava niiden jätehuollon kustannuksista. Asetuksilla säädetään vaatimuksista, jotka koskevat käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, paristojen ja akkujen erilliskeräystä, vastaanottoa, kierrätystä, muuta käsittelyä ja siirtoja toiseen maahan. Tuottajien on muun muassa järjestettävä koko maahan vähintään 400 kiinteää vastaanottopaikkaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle. Asetukset tulivat voimaan korvaten aiemmat samannimiset asetukset. Samanaikaisesti tuli voimaan myös jätelain muuttamisesta annettu laki, jossa muun ohella säädetään kaupan velvollisuuksista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräyksessä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvien, myyntipinta-alaltaan yli tuhat neliöisten päivittäistavarakauppojen ja muiden yli 200 neliöisten kauppojen, on jatkossa otettava vastaan kaikki pienet (alle 25 cm) käytöstä poistetut laitteet ilman uuden laitteen ostovelvoitetta. Kauppojen on lisäksi otettava vastaan myös näitä suuremmat laitteet, joiden tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Jätelaki velvoittaa myös paristoja ja akkuja myyvät liikkeet ottamaan vastaan kaikki käytöstä poistetut kannettavat akut ja paristot ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta. Asetuksissa määritellään myös kyseisten käytöstä poistettujen tuotteiden keräysasteita ja hyödyntämistavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset. Asetuksissa säädetään lisäksi tiedottamisesta tuotteiden käyttäjille, tuotteiden merkitsemisestä, seurantatietojen ilmoittamisesta ja kokoamisesta ja tuottajarekisteriin tehtävän hakemuksen sisällöstä. Paristojen ja akkujen elohopea- ja kadmiumpitoisuuksia rajoitetaan. Asetusten taustalla ovat sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja koskevat uudistetut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit. Panttiparkki yhdistää tyhjän pullon jättäjän ja ottajan Helsingissä kokeillaan tänä syksynä julkisten roskaastioiden kylkeen asennettavia panttiparkkeja. Panttiparkki on teline, johon tyhjän, pantillisen pullon tai tölkin voi jättää odottamaan palauttajaansa. Kokeilun takana ovat juomapakkausten kierrätyksestä vastaava Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA) ja Helsingin kaupunki. Panttiparkki on roska-astian kylkeen kiinnitettävä putki, johon tyhjentyneet tölkit ja pullot voi jättää odottamaan vähemmän kiireistä tai kipeämmin rahaa kaipaavaa palauttajaa. Pakkausta ei siis tarvitse nakata sekajätteen sekaan tai jättää roskiksen viereen ympäristöä rumentamaan. Panttiparkissa on sivuun kääntyvä pohjakappale, jonka ansiosta halukkaan palauttajan on helppo ottaa lieriöön kertyneet pullot tai tölkit talteen. Pantilliset pullot häviävät kaupungilta muutenkin muuta roskaa sujuvammin. Panttiparkin ideana on tukea tätä kaupunkilaisten oma-aloitteista kierrätystoimintaa. Toiveena on, että panttiparkin ansiosta roska-astiat eivät täyttyisi ennen aikojaan paljon tilaa vievistä pulloista ja tölkeistä. Roskisten käyttöikäkin saattaa pidentyä, kun ihmisten ei tarvitse aukoa niitä panttien toivossa, sanoo Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Tyhjät juomapakkaukset eivät jää pyörimään roskiksen ympärille, ja roskatkin pysyvät paremmin astioissa, kun pantillisia pakkauksia ei tarvitse kaivella muiden jätteiden seasta. Lisäksi pantilliset pakkaukset pysyvät siisteinä ja palautuskelpoisina eivätkä ruttaannu kadulla tai roska-astiassa pyöriessään. Panttiparkkeja kokeillaan Hesperianpuiston rantaosuudella, Mannerheimintien ja Töölönlahden välissä. Yhteensä panttiparkkeja asennetaan tässä vaiheessa muutamia kymmeniä. Vastaavia kokeiluja on tehty muualla Euroopassa. Nyt Helsingissä kokeiltavien panttiparkkien kaltaiset putket ovat käytössä useissa ruotsalaisissa kaupungeissa, esimerkiksi Tukholmassa, Uumajassa, Luulajassa ja Lundissa. Vastaavanlaisia ratkaisuja on käytössä on myös Saksassa. PANTTIPARKKEJA KOKEILLAAN HESPERIANPUISTON RANTAOSUUDELLA, MANNERHEIMINTIEN JA TÖÖLÖNLAHDEN VÄLISSÄ HELSINGISSÄ. Kuva: PALPA 12 Jäteplus 3/2014

13 HYÖTYPALAT Kuva: Mustankorkea Mustankorkea teki kierrätyspuutarhan Asuntomessuille Euroopan jätteen vähentämisen viikko Jätteen vähentämisen viikkoa vietetään jälleen syksyllä Viikolla järjestetään jätemäärien vähentämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä tapahtumia. Suomen organisaattorina toimii Jätelaitosyhdistys ry yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Ekokumppanit Oy:n kanssa. Tapahtumajärjestäjäksi ja mukaan viikon viralliseen ohjelmaan voi ilmoittautua sähköpostitse ottamalla yhteyttä Matti Pollariin, Kierrätyskontti Korvenmäen jätekeskukseen Asuntomessujen sadan neliön kokoinen mallipuutarha tarjosi messuvieraille kierrätysideoita, joiden tarkoituksena oli innoittaa niiden käyttöä myös omalla pihalla. Mustankorkean Omapiha-palvelu ja kierrätyshenkinen sisustaja Heidi Lehto loihtivat romuromantiikkaa, puutarhaunelmia ja seikkailun iloa henkivän kokonaisuuden. Hupi-alue tarjosi lapsille ja lapsenmielisille leikkimajoja ja villejä hiekkalaatikoita. Messujen tohinasta väsyneille tarjottiin Lepo-alue ja ideoita pihakylpylään. Pihapuuhailuun puolestaan innosti Työ-alue, jossa taimien koulintaan oli varattu vanha tiskipöytä. Kaikki materiaalit olivat Mustankorkealle saapuneista jätteistä kunnostettuja sekä Omapihan tuotteita. Vain runkokehikko toteutettiin ostopuusta turvallisuussyistä. Sisustajalle kierrätyspuutarhojen suunnitteluprojektit ovat olleet todella mielenkiintoisia ja innostavia, mutta myös haastavia. Kierrätystavara on oikukas materiaali, joten suunnitelmat etenivät täysin roskien ehdoilla. Kun tavara on hyvin vaihtelevaa, voi esimerkiksi yhtenäisellä värityksellä luoda harmonisen yleisilmeen, vinkkaa Heidi Lehto. Roskalavapaviljonki nousi Kansalaistorille Vapaaehtoisvoimin toteutettu Roskalavapaviljonki rakentui Kansalaistorin ympäristöön Helsingin juhlaviikkojen ajaksi. Rakennusmateriaalina oli remonttityömaiden purkukohteista talkoilla kerätty rakennusjäte. Roskalavapaviljonki oli yhteisöllinen kaupunkifestivaali, jonka tarkoituksena oli tarjota kaikille mahdollisuus yhdessä tekemiseen, rakentamiseen ja taiteesta nauttimiseen. Ohjelma Roskalavapaviljongilla muodostui erilaisten teemapäivien ympärille, joissa kierrätys ja vastuullinen kuluttaminen oli tavalla tai toisella esillä. Rouskis on ottanut Korvenmäen jätekeskuksessa käyttöön kierrätyskontin. Asiakas voi jätekeskuksessa asioidessaan päättää, haluaako tavaran jatkavan kiertokulkuaan vai päätyvän jätteeksi. Jätekeskuksen asiakkaat voivat jättää konttiin käyttökelpoista tavaraa ja ottaa kontista käyttöönsä toisten asiakkaiden jättämiä tavaroita. Kontin tarkoituksena on lisätä tavaroiden uudelleenkäyttöä ja ehkäistä jätteen syntyä. Kierrätyskonttiin vastaanotetaan muun muassa astioita, kirjoja, leluja, laukkuja, pieniä huonekaluja, puutarhakalusteita, kodintekstiilejä, ruohonleikkureita, bensakäyttöisiä pienkoneita ja polkupyöriä. Konttiin ei vastaanoteta suuria huonekaluja, sähkölaitteita eikä kemikaaleja. Asiakkaalta veloitetaan konttiin tuomistaan tavaroista jätteenkäsittelymaksun mukainen hinta, jotta konttiin jätettäisiin vain käyttökelpoisia tavaroita. Rouskiksen pääasiallisena yhteistyökumppanina kierrätyskonttihankkeessa toimii Salon alueen Työttömät ry. Yhdistyksen kierrätysmyymälä EkoCenter noutaa kierrätyskontista kunnostettavaksi edelleen myyntiin kelpaavat tavarat. Kodintekstiilien ja vaatteiden osalta kierrätyskontin yhteistyökumppanina toimii UFF. 3/2014 Jäteplus 13

14 JÄTEMIINUS SUURI JÄTEHOROSKOOPPI Jätemiinus-reportteri Katkaravun laatima jätehoroskooppi paljastaa millaiset roskahuoltopäivät horoskooppimerkkiäsi odottaa. Menneen maailman tähtimerkit on vihdoin nykyaikaistettu yksinoikeudella Jätemiinuksen lukijoille. Roskamerkkisi perustuu jäteastian tyhjennyspäivään. Nokkelimmat tietysti laskeskelevat, että merkkiä voi vaihtaa tyhjennyspäivää muuttamalla. Turha toivo. Tyhjennyspäivä on ja pysyy jätemaailman tappiin. Vaaka (jäteastian tyhjennyspäivä maanantai) Hallitseva jätelaitosplaneetta: Mustankipeä Väri: sekajätteen harmaa Tasapainoilee nimensä mukaisesti kaatopaikan portilla suuren kysymyksen äärellä. Pitäisikö ehkäistä jätteen syntyä vaakavirheillä ja jätetonnien vähennyksillä? Kiikun-kaakun-joko-tai-ihminen. Jos ei pysty tekemään vaa alla päätöstä, ulkoistaa sen pitsakuskille tai lintubongarille. Jätteet kaatopaikalla yhdistävä vaaka on lahjakas ja luova, myös rakastettava jätteiden ystävä. Sopeutuu helposti erilaisiin roskiin tai kaatopaikan eri alakulttuureihin. Näkee ne rikkautena, ei uhkana. Visuaalinen silmä on erittäin hyvä, joten ohjailee mielellään jäteautoja ja lokkeja värien mukaisessa järjestyksessä penkalle. Lokakuun roskahuoltopäivillä ei ole vaa an uhrautumisen aika, joten kannattaa marssia alkuillasta suoraan baariin. Ja siellähän se Simon Pienpeltokin jo odottaa. Astiahissimies (jäteastian tyhjennyspäivä tiistai) Hallitseva jätelaitosplaneetta: Lakeuden sappi Väri: keräyspaperin vihreä On suora ja rehellinen roskakuski, jonka voisi kuvata sanoin ikuinen kadonneiden paperiastioiden etsijä. Luonteenpiirteeltään hän on liikkuva, mutta tietyllä tavalla ajoreittiensä vanki. Pitää ihmisten seurasta, kunhan he pysyvät omissa autoissaan, vähintään ajokaistan päässä. Astiahissimies on seikkailunhaluinen ja leikkisä, mistä todisteena ovat hänen askartelemansa paperihattupaalit. Pitää kansainvälisyydestä ja on salaa rakastunut astiatarrassa mainittuun ruotsalaiseen tangolaulajaan nimeltä Alla Kuvert. Lojaali omille, 600 litran astiaan mahtuville, aatteilleen. Lokakuun roskahuoltopäivillä on astiahissimiehen parempi ottaa riski tanssilattialla kuin väistyä syrjään. Ympäristöinsinööri (jäteastian tyhjennyspäivä keskiviikko) Hallitseva jätelaitosplaneetta: Metsäsairaala Väri: kartongin sininen On itsenäinen ja aloitteellinen jäteraportoija ja taulukoiden rustaaja. Tuppaa olemaan nuorena jätelajikiistoissa kiihkeä ja tulinen, vanhemmiten parhaimmillaan arvokas ja elegantti, kuten Jätepuoltoyhdistyksen kunniajäsen Masa Ekelä. Jos ei saa toteuttaa omaa sisäistä totuuttaan muropakettien millintarkasta kartonkiastiaan lajittelusta, muuttuu hankalaksi työympäristölleen. Arvostaa jäteinstituutioita ja pysyviä kaatopaikkarakenteita. Sopeutuu työhön melko vaivattomasti. Aloittaa työviikon torstaina, jotta ehtii palautua viikonlopusta. Iltapäivällä tuleva viikonloppu ja tekemättömät lätkäraportit alkavat rasittaa. Kerää voimia kopiopaperipinon takana 1h 49 minuuttia. Lokakuun roskahuoltopäivillä ympäristöinsinöörillä on edessään tavallista tiukempi kädenvääntö illallispöydässä viinilasillisen oikeasta senttilitra- ja prosenttimäärästä. Jätevesimies (jäteastian tyhjennyspäivä torstai) Hallitseva jätelaitosplaneetta: Jätetukko Väri: biojätteen ruskea On kapinallinen näkijä ja yhteiskunnan uudistaja, jolle lokakaivollisuus on kaikki kaikessa. Jätevedenjakaja tykkää kulkea omia polkujaan, joten ei ole usein kiinnostunut roskaporukan valtavirta-ajattelusta. Luonteeltaan sosiaalinen erakko, joka tulee toimeen erilaisten viemärirottien ja muutaman kerran vuodessa ihmistenkin kanssa. Jätevesimies ei siedä epätasa-arvoisuutta eri jätejakeiden välillä. Tuntee sakokaivot ja ymmärtää syviä jätevesiä paremmin kuin pinta-astioita, joita pitää nykyajan pintaliitona. Lokakuun roskahuoltopäivillä, valomerkin jälkeen, on hämärä hetki jonka jätevesimies hallitsee. Bullshit / Kv. härkä (jäteastian tyhjennyspäivä perjantai) Hallitseva jätelaitosplaneetta: Kiertokrapula Väri: vaarallisen jätteen punainen Kuva: ScanStockPhoto On usein valpas kyselijä, joka haluaa välittää oikeaksi katsomaansa tietoa muille. Hyvä esimerkki on vakiokommentaattori Irkku Mallikainen. Pidempiaikaiset kuntakuviot aiheuttavat joskus haasteita, sillä on kärsimätön ja tuuliviirimäinen. Bullshit on leikkisä ja karismaattinen persoona, joka käyttäytyy ajoittain itsekkäästi kahmimalla kaikki roskapussit omaa syliinsä. Pitää kansainvälisyydestä ja hänen onnekseen Ruotsi on yhtä lähellä kuin lähin raja. Lokakuun roskahuoltopäivillä Bullshit nähdään taas irrottelemassa ja kaikki vaaranmerkit ovat ilmassa. Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Arwina Oy BIMU Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Kierrätyspalvelut Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT 3/2014 Jäteplus 15

16 TIISTAI Ilmoittautuminen ja tulokahvit 9.30 Jätehuoltopäivien avaus toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa TEEMA 1: MISSÄ MENNÄÄN JÄTELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ? Puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry Lounas Katsaus lainsäädäntöön ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö Jätelain toimivuuden arviointi Senior Partner Olli Oosi, Owal Group Oy Mitä selvityksestä seuraa? ympäristöneuvos Riitta Levinen, ympäristöministeriö Kilpailuneutraliteetti jätehuollossa tutkimusjohtaja Martti Virtanen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Keskustelua teemasta TEEMA 2: YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNALLA YHTEISKUNNALLISTA HYVÄÄ Puheenjohtaja Risto Pohjanpalo, Jätehuoltoyhdistys ry Merkillisiä hyväntekijöitä kehityspäällikkö Kimmo Nekkula, Suomalaisen Työn Liitto Kierrätysverkolla potkua kierrättämiselle toimitusjohtaja Harri Välimäki, Kierrätysverkko Oy Raaka-aineet maailmantalouden pyörteissä Suomen pääekonomisti Pasi Sorjonen, Nordea Oyj Kahvitauko & posterinäyttelyyn tutustuminen Materiaalit talteen kaikki hyötyvät päällikkö, asiakasratkaisut Jan Österbacka, Ekokem Oyj Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristönäkökulma jätehuollon hankinnoissa tutkija Mari Hupponen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Keskustelua teemasta Jätehuoltoyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen Illallinen Pyöreässä Salissa KESKIVIIKKO TEEMA 3: EKSKURSIO Tutustuminen Vantaan jätevoimalaan Vaihtoehtona tutustuminen posterinäyttelyyn ja mahdollisuus esitellä omia postereita Lounas TEEMA 4: TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI JÄTEHUOLLOSSA Puheenjohtaja Mikko Ahokas, Jätehuoltoyhdistys ry Mitä jätehuollon tilastot kertovat? tilastopäällikkö Ville Vertanen, Tilastokeskus Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna ylitarkastaja Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus SYKE Miten koulutus vastaa jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin? tiimipäällikkö Johanna Krabbe, Edupoli Kahvitauko & posterinäyttelyyn tutustuminen TEEMA 5: PUHEISTA TEKOIHIN UUSIA RATKAISUJA Puheenjohtaja Mikko Ahokas, Jätehuoltoyhdistys ry Case: Kierrätyspolttoaineen laaduntarkkailu toimitusjohtaja Antti Kari, Bintec Oy Case: Vaahtolasin kierrätys myyntipäällikkö Jarmo Pekkala, Uusioaines Oy Case: Kattohuopien kierrätys Country Manager Kati Tuominen, Tarpaper Recycling Finland Oy Case: Kipsin kierrätys Marketing Manager Finland Anna-Maria Kowalik, Gypsum Recycling International A/S Keskustelua päivän teemoista ja päivien yhteenveto

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pakkausten tuottajavastuuseen liittyvien jätelain eräiden velvoitteiden

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Aika: 25.10.2016 klo 13.00 15.30 (kokouslounas klo 12 13) Paikka: Ravintola Makun pieni kabinetti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätösluettelo 1 Kokouksen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 26.11. - 27.11. Helsingissä Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppua vietetään Helsingissä 26. 27.11.2016. Lauantaina järjestetään Ratsastusfoorumi ja lajiseminaarit

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09)

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09) KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PÖYTÄKIRJA Aika: 11.2.2009 16:16 Paikka: Kemian tekniikan rakennuksen luentosali Ke 2 Läsnäolijat: Liite 1 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 21. 22.11. Helsingissä Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppua vietetään Helsingissä 21. 22.11.2015. Lauantaina järjestetään Urheilufoorumi ja lajiseminaarit

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 4/

KOKOUSKUTSU 4/ 22.4.2016 Sivu 1(5) KOKOUSKUTSU 4/2016 21.4.2016 LTKY:N EDUSTAJISTON KOKOUS AIKA 27.4.2016, klo 17.00 PAIKKA: Ylioppilastalon auditorio ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. 2 Laillisuus

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ luonnos 5.2.2013 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JUOMAPAKKAUSTEN PALAUTUSJÄRJESTELMISTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ luonnos 5.2.2013 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JUOMAPAKKAUSTEN PALAUTUSJÄRJESTELMISTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO luonnos 5.2.2013 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JUOMAPAKKAUSTEN PALAUTUSJÄRJESTELMISTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä annettu

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA.

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. KIERRÄTYS MUOTOILEE MAAILMAA Suomalaisilla on läheinen ja käytännöllinen suhde muotoiluun. Maineikkaat muotoilijamme ovat aina luoneet arkipäiväiseen

Lisätiedot

N:o TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET

N:o TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET N:o 111 303 Liite 1 TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET Toimijan toiminnan laatu, toimijaluokitus A. Tukkukauppa, tuonti A1 Tuonti kolmansista maista

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2013 JÄSENTIEDOTE 1/2013 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

SEUTUVALTUUSTON KOKOUS

SEUTUVALTUUSTON KOKOUS 1 (7) SEUTUVALTUUSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 2/2016 Aika: keskiviikko 30.11.2016 klo 10.00 11.05 Paikka: Kärsämäki, Frosteruksen koulu Seutuvaltuutetut: varavaltuutetut: (läsnäolijat alleviivattu) Teija Myllylä

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Tervetuloa vuosikokoukseen! SK POHJANMAA - POHJANMAAN LASTUSALAN LIITTO ry Tervetuloa vuosikokoukseen! Pohjanmaan Pelastusalan liitto ry:n vuosikokous pidetään la 21.5.2016 Nurmon Paloasemalla, Paanatie 1, 60550 Nurmo Tilaisuuteen

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä PÖYTÄKIRJA 4/2016 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina 21.6.2016 klo 9.00 9.45 Paikka: Nivala, Nivalan teknologiakeskus Nitek, Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta Mauri Tenkula Esa Jussila

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIATEKNIIKAN KILTA Sivu! 1 /! 6 ARMATUURI RY 8/

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIATEKNIIKAN KILTA Sivu! 1 /! 6 ARMATUURI RY 8/ ENERGIATEKNIIKAN KILTA Sivu! 1 /! 6 ENERGIATEKNIIKAN KILTA PÖYTÄKIRJA ARMATUURI ry Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta HALLITUKSEN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 12.00 Paikka: Mikroluokka 4502,

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous 22. 23.10.2016 Vesalan kurssi- ja leirikeskus, Vesalantie 136, Vesanka A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät pidetään 22. 23.10.2016 ja niiden yhteydessä A-Kiltojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Aika 15.11.2016 kello 18:00 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolijat Vasama Juha Lehtonen Harri Heino Oili

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Kimmo Tiilikainen /kesk Oras Tynkkynen /vihr Pauliina Viitamies /sd 1 6 Henna Virkkunen /kok vjäs. Anne Kalmari /kesk 1 5

Kimmo Tiilikainen /kesk Oras Tynkkynen /vihr Pauliina Viitamies /sd 1 6 Henna Virkkunen /kok vjäs. Anne Kalmari /kesk 1 5 YMPÄRISTÖVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 70/2008 vp Torstai 13.11.2008 kello 10.00-11.40 Läsnä pj. Rakel Hiltunen /sd vpj. Pentti Tiusanen /vas jäs. Marko Asell /sd 5 osittain, 6 11 Christina Gestrin /r Tanja Karpela

Lisätiedot

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos ry Voimalalaitosjaos Kevätkokous 26.5.2015 ABB, Pitäjänmäki, Helsinki Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta sihteeri, pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

SEUTUVALTUUSTON KOKOUS

SEUTUVALTUUSTON KOKOUS 1 (8) SEUTUVALTUUSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 2/2015 Aika: tiistai 24.11.2015 klo 10.00 11.00 Paikka: Nivala, kaupungintalo valtuustosali Seutuvaltuutetut: varavaltuutetut: (läsnäolijat alleviivattu) Anniina

Lisätiedot

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Helsinki 10.3.2016 Kiertotalous Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin,

Lisätiedot

Tekstiilikierrätyksen opintomatka 15.3-18.3.2016 Saksa ja Hollanti. Tekstiilikierrätyksen opintomatka 15.3-18.3.2016 Saksa ja Hollanti - matkaraportti

Tekstiilikierrätyksen opintomatka 15.3-18.3.2016 Saksa ja Hollanti. Tekstiilikierrätyksen opintomatka 15.3-18.3.2016 Saksa ja Hollanti - matkaraportti Tekstiilikierrätyksen opintomatka 15.3-18.3.2016 Saksa ja Hollanti Henna Knuutila & Nea Metsänranta/ Turun AMK Saksan tekstiilikierrätyssysteemin kuvaus Saksassa ohjeistetaan lajittelemaan kaikki (käyttökelpoiset

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. IGS Finnish Chapterin perustamiskokous Aika: Keskiviikko 19.5.2010 klo 15.30 Paikka: Viapipe Oy, Vernissakatu 6, 01300 Vantaa 1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat

Lisätiedot

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn!

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! KURSSIESITE Tervetuloa mukaan syksyn 2016 HHJ-kurssille! Kurssi soveltuu hallitustyön aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville.

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 11.10.2014 klo 15:30 Paikka: Nuorisotalo, Toivakka Läsnä: Niina Ikonen Kirsi Hokkanen Juha Lampinen Heimo Nieminen Arto Virtanen Topi Saareleinen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot