Taiwan. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiwan. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Taiwan Marraskuu 2010

2 Taiwanin maaraportti 2 (23) Taiwanin maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Taiwanin vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Rahoitus ja takuut... 7 Finnvera... 7 Talous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio Vaihtotase Taiwanilaisten yritysten investoinnit Kiinaan Talouspolitiikka Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankkitoiminta... 19

3 Taiwanin maaraportti 3 (23) Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 Taiwanin maaraportti 4 (23) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä (maa-ala) Luonnonvarat: kivihiili, luonnonkaasu, kalkkikivi, marmori ja asbesti Rajanaapurit: saarivaltio, ei maarajoja Asukasluku: 23,2 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Taipei (2,6 milj.) Suurimmat kaupungit: Taipei (2,6 milj.), Kaohsiung (1,5 milj.), Taichung ( ) ja Tainan ( ) Väestönkasvu: 0,21 % (arvio 2010) Syntyvyys: 8,97 % (arvio 2010) Kuolleisuus: 6,87 % (arvio 2010) Elinajanodote: miehet 75,34 vuotta, naiset 81,2 vuotta (arvio 2010) Etniset ryhmät: taiwanilaiset (myös Hakka-kiinalaiset) 84 %, mantereella syntyneet kiinalaiset 14 %, muut 2 %. Virallinen kieli: mandariinikiina, muita mm. taiwanin murre (min) ja hakkamurteet Uskonnot: kungfutselaisuuden, buddhalaisuuden ja taolaisuuden sekoitus 93 %, kristittyjä 4,5 %, muita 2,5 %. Infrastruktuuri Aika: GMT+8 Suuntanumero: +886 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Taipei 2, Kaohsiung

5 Taiwanin maaraportti 5 (23) 7, Taichung 4 ja Tainan 6 Matkapuhelinteknologiat: GSM, PHS, CDMA2000, WCDMA Sähköverkko: 110V, 50Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Kiinan tasavalta, Republic of China Maatunnus: TW Valtion päämies: presidentti MA Ying-jeou ( alkaen nelivuotiskaudelle) Pääministeri: WU Den-yih ( alkaen). Tärkeimmät puolueet: Kuomintang (KMT, johti Taiwania 50 vuotta vuoden 2000 parlamenttivaaleihin saakka, suhtautuu suopeasti manner-kiinaan yhdistymiseen), Demokraattinen edistyspuolue (DPP, itsenäisyysmielinen, parlamentin toiseksi suurin puolue), Puolueeton solidaarinen liitto (NPSU) ja Kansan ensimmäinen puolue (PFP). Seuraavat vaalit: parlamenttivaalit joulukuussa 2011 tai tammikuussa Presidentinvaalit maaliskuussa Alue- ja paikallishallinto: 2 provinssia, mutta yleisemmin käytetyn jaon mukaan on vain Taiwanin provinssi, 16 lääniä, 5 kuntaa, 2 erikoiskaupunkikuntaa Merkittäviä vuosilukuja: Japania vastaan käydyn sodan ( ) seurauksena Kiina menetti Taiwanin (eli Formosan) saaren Japanille. Japanin hallinto kesti vuoteen 1945 asti, jolloin maa luovutti Taiwanin takaisin Kiinalle. Kiinan kommunistisen vallankumouksen jälkeen kenraali Chiang Kai-shekin johtama Kiinan tasavallan hallitus pakeni vuonna 1949 Taiwanin saarelle. Hänen mukanaan seurasi 1,5 miljoonaa kansallispuolueen Kuomintangin kannattajaa. Vuonna 1950 kenraali Chiang Kai-shek, jonka tavoitteena oli syrjäyttää kommunistit Kiinassa, valittiin Taiwanin presidentiksi. Taiwan, joka oli yksi GATT:n perustajajäsenistä vuonna 1948, erosi järjestöstä vuonna YK:n (ja turvallisuusneuvoston pysyvän) jäsenyytensä Taiwan menetti Kiinan kansantasavallalle vuonna Vuodesta 1949 voimassa ollut sotalaki kumottiin vuonna 1987, jolloin poistettiin myös kansalaisten matkustuskielto Kiinaan. Vuonna 1991 Taiwan julisti päättyneeksi 41 vuotta kestäneen sotatilan Kiinan kanssa. Taiwan on ollut Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäsen lähtien. Kansallispäivä: (Kiinan vuoden 1911 vallankumouksen muistopäivä). Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Taiwanin uusi dollari (TWD) = 100 centtiä Valuuttakurssi: vuonna 2009 keskikurssi 1 USD = 33,06 TWD; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 1 USD = 31,91 TWD. Bruttokansantuote 2009 ja arvio 2010: käyvin hinnoin 378,5 miljardia USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 802,6 miljardia USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin 435,0 miljardia USD ja ostovoimapariteetilla 885,6 miljardia USD. Bruttokansantuote henkeä kohti 2009 ja arvio 2010: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin

6 Taiwanin maaraportti 6 (23) Liiketoiminta Taiwanin vahvuudet ja heikkoudet USD ja osotovoimapariteetilla USD. Inflaatio: -0,9 prosenttia vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 1,3 prosenttia. Tärkeimmät teollisuuden alat: elektroniikka, öljynjalostus, kemikaaliteollisuus, tekstiiliteollisuus, teräs- ja rautateollisuus, koneet ja laitteet, elintarviketeollisuus Tärkeimmät vientituotteet: koneet ja sähkölaitteet, metallit, tekstiilit, muovit ja kemikaalit Päätuontituotteet: puolijohteet ja muut elektroniikkatuotteet, koneet ja laitteet, raakaöljy ja öljytuotteet, kemikaalit, elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Japani, Kiina, USA, Hongkong, Etelä-Korea, Saksa, Malesia. Verotus: ALV 5 %, yhtiövero %, osinkojen, rojaltien, korkojen ja palkkioiden ennakkovero 20 %, henkilökohtainen tuloveroaste 6 40 % Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Taiwan on sijaluvulla 37 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Taiwan on sijaluvulla 12 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Taiwanin sijaluku on 8 (58 tutkitun maan joukossa). Taiwanin markkinoiden positiivisia piirteitä: Suhtautuminen ulkomaisiin investointeihin myönteinen Investoinnit ympäristöteknologiaan ja terveydenhuoltoon kasvussa Matkapuhelinverkon kehittäminen Panostus tuotekehitykseen Taiwanin markkinoiden negatiivisia piirteitä: Pankkien ongelmaluotot kasvavat Raskas byrokratia investointien hyväksynnässä Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tieto- ja tietoliikennetekniikka (ICT) sovellusohjelmat testauslaitteet laajakaistaverkkojärjestelmät verkkosovellukset mikropiirien suunnitteluteknologia

7 Taiwanin maaraportti 7 (23) digitaaliteknologia ja -ohjelmat turva- ja tunnistustekniikka mobiilin internetin palvelut Ympäristösektori vesivarojen hyödyntämisen teknologia bioenergiateknologia ympäristökatastrofien ehkäisyyn tarkoitettu teknologia Liikenne ja logistiikka kevytraidekuljetukset ja liikkuva kalusto ITS-teknologia järjestelmät älykuljetusten ohjausjärjestelmät älykortit kuljetuskäyttöön Bioteknologia maatalous lääketeollisuus biosirujen kehittäminen Metalliteollisuus tietokoneohjatut automaatiojärjestelmät metalliteollisuuden avainkomponenttien valmistusteknologia hienomekaniikkakoneiden teknologia Muut puolijohdeteknologia nanoteknologian kehittäminen/sovellukset mikrosiruteknologia Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion

8 Taiwanin maaraportti 8 (23) Talous perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Taiwanin erittäin hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Taiwanin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh , sähköposti Tärkeimmät talousluvut vuosina e a 2011e Bruttokansantuote (%-muutos) 5,4 6,0 0,7-1,9 9,2 4,2 Bruttokansantuote käyvin 376,3 393,1 402,7 378,5 435,0 465,6 hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Yksityinen kulutus (%-muutos) 1,5 2,1-0,6 1,4 3,6 4,7 Investoinnit kiinteään 0,1 0,6-11,2-11,1-18,4-3,8 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto (%-muutos) 5,0 7,6-1,7-8,1 17,4 5,5 Työttömyysaste (%) 3,9 3,9 4,1 5,9 5,1 4,7 Kuluttajahinnat (%, vuoden 0,6 1,8 3,5-0,9 1,3 1,4 keskimuutos) Vaihtotase (% BKT:sta) 7,0 8,4 6,2 11,1 9,3 7,8 Valuuttakurssi (keskikurssi) 32,53 32,84 31,53 33,06 31,91 31,28 TWD / 1 USD Lähde: EIU 10/2010 (a = arvio, e = ennuste). Bruttokansantuote Taiwanin talous on kasvanut erittäin nopeasti viimeisten 40 vuoden kuluessa. Kasvu on ollut vientivetoista; viennin osuus bruttokansantuotteesta onkin noin 54 prosenttia. Talouskasvun vauhti on hiipunut vähitellen: 1970-luvulla talouskasvu oli keskimäärin 8,2 prosenttia vuodessa, 1980-luvulla noin 7,5 prosenttia ja 1990-luvulla 6,2 prosenttia vuodessa. Hidastumisesta huolimatta Taiwanin kehitys on ollut niin nopeatahtista, että vain Kiina on pysynyt pitkällä aikavälillä samassa vauhdissa. Taiwanin talouskasvu on ollut poikkeuksellisen vahvaa, kun otetaan huomioon sen olevan ns. kypsä talous. Viennin lisäksi talouden tärkeä tukijalka on kotitalouksien kulutus, jonka merkitys on kasvanut viime vuosina maan elintason noustessa lähelle länsimaita.

9 Taiwanin maaraportti 9 (23) Ennen talouslamaa Taiwanin BKT:n kasvu oli usean vuoden ajan 4 5 prosentin tasolla. Vuonna 2007 yllettiin 6,0 prosenttiin, mutta vuonna 2008 kasvu romahti 0,7 prosenttiin. Viime vuonna talous supistui peräti 1,9 prosenttia. Kuluvalle vuodelle ennustetaan huimaa 9,2 prosentin kasvua (vrt. kevään 2010 ennuste 4,9 prosenttia); näin voimakasta talouskasvu ei ole ollut sitten vuoden Talouden elpyminen perustuu elpyneelle kotimaan kysynnälle (erityisesti investoinnit) ja voimakkaasti kasvaneelle viennille. Taiwanin tärkeitä vientimarkkinoita ovat Kiina ja Etelä-Korea. Taiwanin hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan tilanteeseen muun muassa merkittävillä julkisilla infrastruktuuri-hankkeilla. Teollisuustuotanto supistui viime vuonna 8,1 prosenttia. Tänä vuonna EIU arvioi tuotannon kasvavan peräti 17,4 prosenttia. Ensi vuodelle ennustetaan maltillisempaa 5,5 prosentin kasvua Taiwanin BKT:n prosentuaalinen kehitys (arvio) % a -4 Lähde: EIU 10/2010 (a = arvio). Taiwanin kansantalouden rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut voimakkaasti. Maatalouden, teollisuuden ja valmistusteollisuuden osuudet bruttokansantuotteesta ovat laskeneet, kun taas palveluiden ja kaupan merkitys on kasvanut. Matalapalkkaista ja työvoimavaltaista valmistusteollisuutta on siirtynyt Manner-Kiinaan ja Taiwaniin on jäänyt huipputeknologiayrityksiä.

10 Taiwanin maaraportti 10 (23) Taiwanin BKT:n rakenne 2010 (arvio) Maatalous 1 % Teollisuus (sis. rakentaminen) 30 % Palvelut 69 % Inflaatio Lähde: EIU 10/2010. Nopeasta talouskasvusta huolimatta Taiwanin keskuspankin on onnistunut pitää kuluttajahintojen nousu melko hyvin kurissa. Vuonna 2008 inflaatio tosin kohosi 3,5 prosenttiin. Viime vuonna kuluttajahinnat laskivat 0,9 prosenttia ja tänä vuonna EIU arvioi nousuksi 1,3 prosenttia ja ennuste ensi vuodelle on 1,4. Parantuneen taloustilanteen myötä keskuspankin on tänä vuonna ryhtynyt nostamaan korkoja. Vaihtotase Vaihtotaseen ylijäämä on pysynyt suurena ja nousi viime vuonna 42,1 miljardiin dollariin (osuus BKT:sta 11,1 prosenttia). Eniten vaihtotaseen kehitykseen vaikuttaa kauppataseen kehitys. EIU arvioi tämän vuoden vaihtotaseeksi 40,4 miljardia dollaria (9,3 prosenttia BKT:sta) ja ennustaa ensi vuodelle 36,2 miljardin dollarin tasoa (7,8 prosenttia). Taiwanilaisten yritysten investoinnit Kiinaan Kiinan vetovoima tuntuu myös Taiwanin teollisuusyrityksissä, jotka etsivät kotimaan markkinoita kilpailukyisempää tuotantoa. Vuodesta 1980 lähtien taiwanilaiset yritykset ovat investoineet Kiinassa tapahtuvaan tuotantoon yli 60 miljardia dollaria. Yli puolet investoinneista on tehty elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuuteen. Taiwanilaisten yritysten investoinneista noin 40 prosenttia suuntautuu Kiinaan. Hallitus on helpottamassa Kiinaan suuntautuvien investointien rajoituksia (esim. sallimalla tähän asti korkeintaan 50 miljoonan dollarin yksittäiset investoinnit). Keskusteluja rajoitusten molemminpuolisesta poistamisesta on käyty pitkään. Näin helpotettiin jo esimerkiksi taiwanilaisten pankkien mahdollisuutta perustaa edustustojaan Kiinaan. Taiwanilaisyritysten haasteena Kiinassa on tehokkaiden rahoitus- ja palveluverkostojen kehittäminen ja säilyttäminen omissa käsissä samalla

11 Taiwanin maaraportti 11 (23) kun kiinalaisyritysten kilpailukyky jatkuvasti kehittyy. Taiwanin ja manner-kiinan tämän vuoden kesäkuussa allekirjoittama kehyssopimus talousyhteistyöstä (EFCA, Economic Co-operation Framework Agreement) helpottaa maiden välisiä investointeja. Sopimus on myös lisännyt muiden ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Taiwaniin lukien Manner-Kiinan yritykset ovat saaneet ostaa taiwanilaisten yritysten osakkeita. Niistä odotetaan merkittävää sijoittajaryhmää Taiwanissa. Talouspolitiikka Valtiontalous Vahvasta kokonaistuotannon kasvusta huolimatta Taiwanin valtiontalous on ollut alijäämäinen. Vuonna 2008 alijäämä oli 0,9 prosenttia ja viime vuonna lopulta 2,8 prosenttia. Tämän vuoden vajeeksi arvioidaan 1,8 ja ennuste ensi vuodelle on 1,1 prosenttia. Ennen kansainvälistä talouskriisiä perusongelmana oli, että hallitus toistuvasti lisäsi menoja ja laati alijäämäisiä budjetteja. Talouden tulopuolen ongelmiin ei juuri paneuduttu. Budjettialijäämien suurimpana syynä onkin ollut verotuksen tehottomuus; verotusjärjestelmä ontuu erityisesti palvelusektorin ja kotitalouksien kohdalla. Viime vuonna tilanne ei ollut erityisen huolestuttava maan talouden tasapainon kannalta, joskin edellytti korjaavia toimenpiteitä. Valtionvarainministeriö on pyrkinyt tasapainottamaan valtion budjettia, tärkeimpinä keinoina verotuksen uudistaminen ja pankkijärjestelmän reformi. Viime vuonna valtion menojen osuus BKT:sta nousi 19,7 prosenttiin (vuonna 2008 se oli 18,5 prosenttia). EIU ennustaa tälle vuodelle 18,8 prosentin tasoa. Tämän vuoden arvio on 19,0 prosenttia. Valtion tulojen osuus BKT:sta oli viime vuonna 16,9 prosenttia, ja tänä vuonna arvio on 17,2 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on 17,7 prosenttia. Helmikuussa 2009 hyväksyttiin 14,7 miljardin dollarin suuruinen julkisten hankkeiden rahoituspaketti. Sillä on osaltaan ollut selvää vaikutusta maan taloustilanteen paranemiseen. Talouden osoittaessa elpymisen merkkejä hallitus päätti ryhtyä purkamaan tukipaketteja jo tämän vuoden toiselta puoliskolta alkaen. Yksityistäminen Yksityistäminen käynnistyi merkittävässä mitassa vasta viime vuosikymmenen aikana, kun Kuomintang-puolue joutui luopumaan monikymmenvuotisesta valtaasemastaan. Valtion ja Kuomintagin kytkökset näkyvät mm. siinä, että puolueella on runsaasti omistuksia ja kytköksiä mm. teollisuudessa, media- ja pankkialoilla. Tiiviit yhteydet ovat johtaneet eturistiriitoihin ja taloudelliseen tehottomuuteen. Kuomintang on ryhtynyt myymään omistuksiaan, mutta aikataulu on ollut joustava.

12 Taiwanin maaraportti 12 (23) Ulkomaankauppa Taiwanin WTO-jäsenyyden vaikutukset Taiwanin jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa tuli voimaan 1. tammikuuta Jäsenyyden myötä maataloustuotteiden keskimääräistä tullia on laskettu 20 prosentista asteittain 12,9 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä. Riisillä tosin ovat säilyneet kiintiörajoitukset. Julkisen sektorin hankinnat avattiin ulkomaisille tarjouksille vuoden 2003 loppuun mennessä. Teollisuustuotteiden keskimääräinen tullitaso laski kuudesta prosentista 4,2 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä. Rahoitussektori avattiin kokonaan ulkomaiselle kilpailulle. Telealalla ulkomaisen omistuksen sallittuja osuuksia on nostettu asteittain (ml. taiwanilaisen kanssa perustettu yhteisyritys). Energiasektorilla China Petroleumin monopoli öljynjalostuksessa ja jakelussa purettiin. Ulkomaisten yhtiöiden omistusosuus yksityisissä voimalaitoksissa on nostettu 50 prosentista 100 prosenttiin. WTO-jäsenyyden myötä Taiwan joutui avaamaan aiemmin suljetut rahoitus- ja vakuutussektorit ulkomaisille sijoittajille. Nämä sektorit ovatkin olleet ulkomaisten sijoittajien suurimmat kiinnostuksen kohteet Taiwanin markkinoilla. Nykyinen hallitus on ilmoittanut helpottavansa niin ulkomaisten sijoitusten rajoituksia kuin taiwanilaisyritysten investointeja erityisesti Manner-Kiinaan. Työttömyys Kansainvälisen taantuman myötä Taiwanin vienti heikentyi voimakkaasti. Viennin lasku jatkui viime vuoden syksyyn, jolloin vientikysyntä ja teollisuustuotanto nousivat jälleen. Tämä ei kuitenkaan muuttanut sitä tosiasiaa, että työttömyys kasvoi vuoden 2009 aikana taiwanilaisittain erittäin korkeaksi eli 5,9 prosenttiin ja tälle vuodelle EIU:n arvioi on 5,1 prosenttia. EIU ennustaa työttömyyden laskevan ensi vuonna 4,7 prosenttiin. Uusien työpaikkojen luominen on edelleen yksi tärkeimmistä hallituksen talouspoliittisista tavoitteista. Kokonaiskauppa Ulkomaankauppa ja hyvät taloudelliset ulkosuhteet ovat elintärkeitä Taiwanille. Taiwan hyväksyttiin lähes 10 vuoden neuvottelujen jälkeen Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi lokakuussa 2001 ja jäsenyys astui voimaan vuoden 2002 alussa. Taiwan on myös APEC:in (Asian Pacific Economic Cooperation) jäsen. Niinikään Taiwan on solminut kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Kesällä 2010 saatiin valmiiksi sopimus kattavasta taloudellisesta yhteistyöstä manner-kiinan kanssa. WTO:n tilastojen mukaan Taiwan oli vuonna 2009 maailman 17. suurin viejämaa (18. suurin vuonna 2008).

13 Mrd. USD Taiwanin maaraportti 13 (23) 300 Taiwanin ulkomaankauppa (arvio) Lähde: EIU 10/ vienti tuonti tase Taiwanin ulkomaankauppa vuosina (ennuste) a 2011e Tavaravienti 223,8 246,5 254,9 203,4 273,2 295,1 (mrd. USD) Tavaratuonti 199,6 216,1 236,4 172,8 245,8 271,6 (mrd. USD) Kauppatase 24,2 30,4 18,5 30,6 27,3 23,6 (mrd. USD) Lähde: EIU 10/2010 (a = arvio, e = ennuste) Ulkomaankaupan rakenne Taiwanin viennin rakenne 2009 Maatalous 1% Muut teollisuustuotteet 16% Puolivalmisteiden osat 83% Lähde: Ministry of Finance 04/2010.

14 Milj. EUR Taiwanin maaraportti 14 (23) Taiwanin tuonnin rakenne 2009 Kulutustavarat 9,0 % Etelä- 6,1 Korea Muut 48,5 Lähde: EIU 10/2010. Pääomahyödykkeet 15,0 % Maatalouden ja teollisuuden raakaaineet 76,0 % Lähde: Ministry of Finance 04/2010. Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Tärkeimmät vientimaat % vuonna 2009 Kiina 28,0 Hongkong 15,2 USA 12,2 Japani 7,5 Muut 37,2 Tärkeimmät tuontimaat % vuonna 2009 Japani 20,9 Kiina 14,1 USA 10,4 800 Suomen ja Taiwanin välinen tavarakauppa Lähde: Tullihallitus 2010 vienti tuonti tase

15 Taiwanin maaraportti 15 (23) Suomen ja Taiwanin välinen kauppa on ollut Suomelle alijäämäistä viime vuodet. Viennin arvo on vaihdellut 200 ja 400 miljoonan euron välillä, kun taas tunti on yltänyt huippuvuonna 2007 yli 600 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 tammi-elokuussa tuonti on kasvanut neljä prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun taas vienti on pudonnut edellisvuodesta 29 prosenttia koneiden ja nikkelin viennin supistuttua voimakkaasti. Suomen vienti Suomen vienti Taiwaniin 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 36,8 % Valmiit tavarat 3,0 % Elintarvikkeet ja juomat 1,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,5 % Valmistetut tavarat 49,7 % Lähde: Tullihallitus 2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Taiwaniin vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus Muutos % % 1 68 muut metallit puhelin- radio-, tv- yms. laitteet paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä rauta ja teräs muut sähkökoneet ja laitteet yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7 87 kojeet, mittarit yms moottoriajoneuvot voimakoneet ja moottorit malmit ja metalliromu tärkeintä yhteensä Koko vienti Lähde: Tullihallitus 2010

16 Taiwanin maaraportti 16 (23) Suomen tuonti Suomen tuonti Taiwanista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 10,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,0 % Valmistetut tavarat 14,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 71,5 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Taiwanista vuonna 2009 SITC-nimike Milj. Osuus % Muutos EUR % 1 77 muut sähkökoneet ja laitteet puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet toimistokoneet ja atk-laitteet tuotteet epäjalosta metallista muut valmiit tavarat metalliteollisuuskoneet yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet eri toimialojen erikoiskoneet muovit, valmistamattomat rauta ja teräs tärkeintä yhteensä Suomen koko tuonti Taiwanista Lähde: Tullihallitus Ulkomaiset investoinnit Suurimmat ulkomaisten suorien sijoitusten alkuperämaat ovat olleet Yhdysvallat ja Japani. Manner-Kiinan yritysten investoinnit taiwanilaisyrityksiin tulivat mahdolliseksi viime vuoden toukokuussa, ja niiden uskotaan muodostavan erittäin merkittävän investointivirran. Esimerkiksi China Mobile oli sopinut jo ennen toukokuuta 2009 ostavansa 12 prosenttia (arvoltaan n. 530 miljoonaa USD) Taiwanin kolmanneksi suurimmasta puhelinyhtiöstä FarEasTonesta. Uutinen Manner-Kiinan investointien mahdollisuudesta vaikutti siihen, että Taiwanin tärkein osakeindeksi Taiex nousi yhdessä päivässä eniten 18 vuoteen.

17 Taiwanin maaraportti 17 (23) Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Ulkomaiset sijoitukset ovat supistuneet voimakkaasti huippuvuodesta 2007, jolloin ne olivat 7,8 miljardia dollaria. Vuonna 2008 sijoitukset olivat 5,4 miljardia ja vuonna 2009 enää 2,8 miljardia dollaria. Tänä vuonna EIU arvioi niiden nousevan 4,5 miljardiin ja ensi vuodelle se ennustaa 6,3 miljardin dollarin tasoa. Merkittävin syy sijoitusten laskuun vuosina oli kansainvälinen taantuma. Suurin osa ulkomaisista sijoituksista on viime vuosina suuntautunut rahoitus- ja vakuutusalalle sekä telekommunikaatiosektorille ja elektroniikkateollisuuteen. Jo 1990-luvulta lähtien ovat investoinnit palvelualoille ja korkean teknologian teollisuuteen olleet merkittäviä. Investointeja on houkuteltu lähinnä erilaisilla kannustimilla ja saarivaltion hyvällä sijainnilla Aasian ja Tyynenmeren markkinoita ajatellen. Toisaalta Taiwania on arvosteltu ulkomaisiin investointeihin kohdistuneista rajoituksista. Hallitus pyrki viime vuosikymmenellä vapauttamaan nimenomaan investointilainsäädäntöään WTO-sitoumusten mukaisesti. Suomesta harjoittaa vientiä Taiwaniin noin 400 yritystä. Suomen Pankki ei julkaise tilastoja Taiwaniin suuntautuneista suomalaisista suorista sijoituksista. maatalouden osuus BKT:sta vähenee viljelykelpoista maata pinta-alasta 23 % puolet viljelymaasta on riisin viljelyssä Formosan saarella on pitkät perinteet maanviljelyyn, mutta maatalouden asema saaren suurimpana tulonlähteenä sekä perinteisenä teollisuutena on laskenut merkittävästi 1950-luvulta lähtien. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 28,5 prosenttia 1960-luvulla. Vuonna 2009 osuus oli enää kaksi prosenttia. Viennistä maatalouden osuus oli 1960-luvulla lähes seitsemän prosenttia, mutta nyt osuus on laskenut noin kolmen prosentin tasolle. Vaikka maatalouden merkitys tulonlähteenä on laskenut, on Taiwan edelleen osittain omavarainen elintarvikkeiden tuotannossa. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat riisi, hedelmät, vihannekset, kananmunat sekä siipikarja ja sianliha, joiden tuotannossa maa kattaa kysynnän. Noin puolet tarvitsemastaan nautakarjasta maa tuo muualta, kuten myös lähes kaiken viljan. Meijeriteollisuus on edelleen vähäistä, joskin maidontuotanto on kasvanut lähes 40 prosenttia 1990-luvulla. Maidontuotannon kasvu johtuu kuluttajien ruokailutottumuksien muuttumisesta; maitotuotteita käytetään yhä enemmän. Teollisuus ja rakentaminen teollisuuden osuus BKT:sta oli noin 22 % vuonna 2009 teollisuuden merkitys taloudelle vähenee

18 Taiwanin maaraportti 18 (23) Valmistusteollisuus Teollisuuden osuus maan kansantulosta pienenee. Teollisuus työllistää noin 35 prosenttia työvoimasta. Taiwanin teollisuus on menettänyt 1990-luvulla kansainvälistä kilpailukykyään. Palkat ja muut kustannukset ovat nousseet lähelle teollisuusmaiden tasoa ja maan valuutta on ollut voimakkaasti yliarvostettu. Työvoimavaltainen valmistusteollisuus siirtyykin parhaillaan kustannuksiltaan halvempaan Kiinaan, minne taiwanilaiset yritykset investoivat voimakkaasti. Teollisuus on kokenut myös voimakkaan rakennemuutoksen luvuilla. Vanhat teollisuudenalat, kuten elintarvikkeet, nahkatuotteet sekä puu- ja bambutuotteet ovat saaneet rinnalleen kilpailijoita kemian- ja petrokemianteollisuudesta sekä IT-alasta ja elektroniikasta. Bioteknologia on kasvava teollisuuden ala. Maan pohjois-, etelä- ja itäosiin on perustettu bioteknologiaan perustuvia teollisuuspuistoja. Teollisuustuotanto on keskittynyt kahteen kaupunkiin, Taipeihin pohjoisessa ja Kaohsiungiin etelässä. Korkean teknologian teollisuus on keskittynyt tiede- ja teknologiapuistoihin Hsinchussa ja Tainanissa. Uusin puisto sijaitsee Taichungissa. Energia Taiwanin energiahuolto on lähes kokonaan tuonnin varassa. Omat energiavarat ovat olemattomat ja käsittävät lähinnä pieniä öljyesiintymiä läheisillä vesialuilla ja saarilla sekä vesivoiman. Kysynnän kasvaessa on energiavarojen tuonti ulkomailta kasvanut voimakkaasti. Tärkeimmät energianlähteet ovat öljy, kivihiili ja ydinvoima. Voimantuotannon yksityistäminen on sujunut hitaasti. Ensimmäiset yksityiset toimiluvat ja voimaloiden rakennusoikeudet vuosina myönnettiin 11 voimayhtiölle vuonna Voimaloiden yhteenlasketun kapasiteetti tyydyttää noin puolet Taiwanin voimantuotannosta. Rakentaminen Palvelusektori Taiwanin rakennusteollisuus kasvoi 1980-luvulla keskimäärin 18 prosentin vuosivauhtia, ajoittain kasvua oli jopa 27 prosenttia vuodessa. Korkeasuhdanne tasoittui vuosikymmenen lopulla ja ala on ollut vaikeuksissa koko 1990-luvun. Asuntotuotantoa ja infrastruktuurin rakentamista on supistettu voimakkaasti. Talouskriisi vuosikymmenen lopulla heikensi alan tilannetta entisestään. Palvelualojen osuus Taiwanin bruttokansantuotteesta on noin 76 prosenttia. Sektorin kehitys on ollut voimakasta viimeisten 20 vuoden aikana. Kasvuvauhti on nyt tasaantunut.

19 Taiwanin maaraportti 19 (23) Tietoliikennepalvelut Telekommunikaatiosektorin uudistaminen alkoi vuonna 1996, jolloin valtion teletoiminnasta vastaavan pääosaston (DGT) liiketoiminnot siirrettiin Chunghwa Telecomille (CTC). Valtio omistaa 95 prosenttia yhtiöstä. Yhtiön yksityistäminen aloitettiin vuonna 2000 ja vuoden 2002 lopussa valtio möi 13,5 prosenttia omistusosuudestaan. Chungwa on kiinteiden linjojen markkinajohtaja. Vuonna 2000 liikenneministeriö vapautti myös kiinteiden linjojen markkinat kilpailulle ja myönsi toimiluvat kolmelle uudelle yksityiselle yritykselle. Vuonna 2002 hallitus huutokauppasi viisi 3G-toimilupaa. Chungwan lisäksi maassa toimii viisi yksityistä matkapuhelinoperaattoria, kolme kiinteän linjan operaattoria ja yli sata internetin sisällöntuottajayritystä. Internet-palveluiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Pankkitoiminta Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyä on purettu Ulkomaisten rahoituslaitosten toimintaa rajoitetaan vielä paljon Taiwanin pankkisektorin muutos alkoi vuonna 1989, jolloin pankki- ja rahoitusala vapautettiin valtion monopolista avoimeen kilpailuun. Muutokset koskivat myös korkoja, jotka vapautettiin uuden pankkilain myötä valtion sääntelystä. Vuonna 2000 maassa toimi 46 yksityistä liikepankkia. Suuri osa pankeista oli vielä 1990-luvulla valtionpankkeja. Niiden yksityistäminen aloitettiin vuonna Poikkeuksena tulee olemaan Export-Import Bank, jonka omistuksen valtio pitää itsellään. Taiwanissa on myös pankkien ylitarjontaa. Yhdelläkään 46 liikepankista ei ole enempää kuin 10 prosenttia markkinaosuudesta hallussaan. Hallitus suunnittelee pankkifuusioita tilanteen laukaisemiseksi. Pankkien valvonta on keskitetty poikkeuksellisesti kolmelle instituutiolle, mikä heikentää pankkijärjestelmän tehokasta valvontaa ja ohjausta. Taiwanin pankkijärjestelmä selviytyi vuoden 1998 talouskriisistä suhteellisen helposti verrattuna muiden Aasian maiden pankkeihin. Tilanne pysyi vakaana lähinnä siksi, että taiwanilaisten pankkien luotonantopolitiikassa on noudatettu liiketaloudellisia perusteita. Sittemmin Taiwanin pankkijärjestelmä on ajautunut vaikeuksiin. Ongelmaksi ovat nousseet järjestelemättömät luotot, joiden arvo on Taiwanin keskuspankin mukaan noin 7,0 prosenttia koko lainakannasta. Pörssi Taiwanin pörssi on erittäin herkkä Kiinan kaupan suhdanteille ja Aasian talouskehitykselle. Pörssi on seurannut kansainvälistä trendiä ja kurssit ovat laskeneet. Tilanne jatkuu epävakaana.

20 Taiwanin maaraportti 20 (23) Ulkomaiset sijoittajat pääsivät rajoitetuin ehdoin tekemään osakekauppoja vuonna Vuoden 2001 alussa osakekauppa vapautettiin kokonaan ulkomaisille sijoittajille. Myös ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien kaupantekomahdollisuuksia helpotettiin vuoden 2001 toukokuussa. Logistiikka Tapakulttuuri Maantieverkko on rakennettu pääosin saaren pituussuunnassa ja poikittaisliikenne lännestä itään on hankalaa.. Liikenneyhteyksien puute haittaa maan itärannikon maaseudun kehityshankkeita. Pahimmat liikenteen pullonkaulat ovat suurissa kaupungeissa, erityisesti Taipeissa. Valtion omistama rautatieverkko sähköistettiin vuonna Rautatieverkko on laaja, mutta liikenne on erittäin ruuhkainen ja aikataulut ovat epäluotettavia. Tavaraliikenne on siirtynyt suureksi osaksi maanteille. Rautatieliikenteen kehittämistä ovat jarruttaneet lukuisat rahoitus- ja sopimusongelmat. Taiwanilla on kaksi kansainvälistä lentokenttää: Chiang Kai-shek International Taipein laitamilla ja Kaoshiung International Airport saaren eteläosissa. Kotimaan liikenne lähtee Taipein keskustassa sijaitsevasta Shung Changin lentokentältä. Chiang Kaishek sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella, joka on maailman vilkkaimmin liikennöityjä. Tokion ja Hongkongin kansainvälisistä lentoreiteistä monet kulkevat Taiwanin kautta. Chiang Kai-shekin kentän odotetaan kehittyvän yhdeksi Aasian lentoliikennekeskuksista. Taiwanissa on viisi kansainvälistä satamaa. Pääsatamat ovat Keelung ja Kaohsiung. Kaohsiung on maailman kolmanneksi vilkkain konttisatama Hongkongin ja Singaporen jälkeen. Taiwanin kansainväliset satamat ovat korkeatasoisia ja uudenaikaisia, ja niihin on erinomaiset yhteydet teollisuusalueilta ja -kaupungeista. Kaupankäynti on joustavaa ja länsimaalaista. Amerikkalaiset liiketavat ovat sekoittuneet vanhoihin kiinalaisiin perinteisiin, mikä johtuu siitä, että nuorempi liikemiessukupolvi on usein saanut koulutuksensa Yhdysvalloissa. Yli 50-vuotiaiden taiwanilaisten liiketavat muistuttavat japanilaisia tapoja. Tämä johtuu Japanin pitkän miehitysajan ja japanilaisen koulutuksen vaikutuksesta. Taiwanissa liikekumppaneihin otetaan yhteyttää suoraan, agenttia tai muuta välimiestä ei sinällään tarvita. Käytännössä paikanpäällä tarvitaan jatkuvaa kontaktia, jolloin tapana on käyttää agenttia. Taiwanilaiset ovat ripeitä liikemiehiä, ja taiwanilaista yritystä koskeviin kyselyihin vastataan nopeasti. Liikekieli on englanti, jota etenkin Taipeissa osataan kohtuullisen hyvin. Vanhempi liikemiessukupolvi saattaa osata myös japania, mutta eurooppalaisten

21 Taiwanin maaraportti 21 (23) liikekumppaneiden kanssa puhutaan aina englantia. Nuoremman sukupolven yritysjohtajat osaavat lähes aina englantia. Jos taiwanilaisella osapuolella on kielitaidossa puutteita, on heillä yleensä hyvää englantia puhuva sihteeri, joka voi toimia tulkkina neuvotteluissa. Varsinaisia tulkkeja ei yleensä käytetä. Taiwanilainen isäntä noutaa yleensä vieraan hotellista. Neuvottelut tapahtuvat useimmiten yrityksen tiloissa, sillä isäntä esittelee mielellään yrityksensä tai tehtaan tiloja. Neuvottelut voivat tapahtua myös hotellissa, joskin se on harvinaista. Neuvottelussa on mukana tavallisesti kaksi taiwanilaista osapuolta. Kädenpuristus, nyökkääminen ja hymy ovat hyvä ja kohtelias tapa tervehtiä. Myös naisia kätellään. Yksityisissä yrityksissä on runsaasti naisia johtavissa asemissa. Taiwanilainen isäntä odottaa, että vieras kertoo matkansa tarkoituksen heti neuvottelun alussa. Henkilökohtaisia asioita ei neuvotteluissa sivuta. Taiwanilaiset eivät aasialaiseen tapaan halua antaa kieltävää vastausta kysymyksiin. Tämän vuoksi kyllä- ja ei-kysymyksiä tulee välttää. Taiwanilaisista tulee kiinalaiseen tyyliin tiukkoja neuvottelijoita heti kun on kyse hintakysymyksistä. Taiwanilaiset ovat erittäin provisiotietoisia ja hintaneuvottelut vievät suurimman osan neuvotteluajasta. Taiwanilaisen perspektiivin mukaan yli kolmen vuoden takaisinmaksuajat ovat hypoteettisia, sillä nopeasti muuttuvassa teollisuudessa saatetaan olla jo eri toimialalla kolmen vuoden sisällä. Neuvottelut etenevät hitaasti ja prosessiin kuuluu perinteisesti myös iltaelämä kokouksiin osallistumisen lisäksi. Puhutellessa tulee muistaa, että henkilön sukunimi edeltää aina etunimeä ja virallista titteliä. Sukunimeen voidaan myös yhdistää etunimen sijaan pelkkä titteli. Kiinalaiset nimet ovat suurimmilta osin peräisin feodaalisesta Kiinasta. Puhutellessa tulee käyttää sukunimeä, ei koskaan etunimeä, ja myös tittelin käyttäminen on hyvä tapa. Taiwanilaiset pitävät tiukasti sopimuksiin kirjatuista aikatauluista ja muista yksityiskohdista kiinni. Sopimuksen allekirjoittajan tulee olla samanarvoinen henkilö kuin isäntä. Tavallisesti sopimuksen allekirjoittaja on yrityksen johtaja. Taiwanin teollisuus perustuu perheyrityksiin, joten pääjohtaja on usein omistaja tai osakas. Sopimuksen allekirjoittamiseen liittyy juhlamenoja, tavallisesti iltamenoja, joilla kruunataan syntynyt liikekumppanuus. Käyntikorttien painattaminen on erittäin tärkeää. Niiden vaihtaminen isännän kanssa tapahtuu kiinalaiseen tyyliin, vaikka taiwanilaiset liikemiehet eivät olekaan yhtä tarkkoja eleiden suhteen. Kortin kahdella kädellä ojentaminen ja vastaanottaminen ei ole yhtä tärkeää kuin Kiinassa, mutta se on suositeltava tapa. Korttia on tutkittava hetken aikaa tarkasti, ennen sen pistämistä talteen. Kortti voidaan laittaa rintataskuun tai pöydälle. Vieraiden kutsuminen ulos on erittäin tavallinen tapa Taiwanissa. Isännälle on kunniaasia viihdyttää vieraitaan. Kutsu illanviettoon on isännän lahja vieraalle ja

22 Taiwanin maaraportti 22 (23) ravintolalaskun jakamista läsnäolijoiden kesken pidetään loukkauksena. Ulkomaalainen voi kutsua isännät illalliselle hotelliin, mutta taiwanilainen osapuoli ei odota tällaista käytöstä, vaan toimii itse mielellään isäntänä koko vierailun ajan. Illallisen istumisjärjestyksen osoittaa isäntä. Maljoja kohotellaan tiuhaan tahtiin, ja hyvä tapa on pitää lasista kiinni kahdella kädellä: toisella kädellä kannattaa pohjaa ja toinen nostaa lasin. Illallinen päättyy teen tarjoamiseen, ja mikäli jatkoja ei ole tiedossa, on kohteliasta poistua paikalta. Toisinaan taiwanilainen isäntä saattaa vaatia vierastaan jäämään, minkä vuoksi joskus on vaikea huomata tarkoittaako isäntä tosissaan vaatimustaan vai onko vaatimus pelkkä kohteliaisuus. Etenkin Taipeissa ihmiset arvostavat yhä enemmän yksityisaikaansa, ja jatkot ovat vähentyneet huomattavasti aiempaan verrattuna. Jos puhe kuitenkin kääntyy jatkoihin useampaan otteeseen, on isäntä tosissaan vaatimuksensa suhteen. Jatkot tapahtuvat yleensä karaokebaarissa ja yksityisellä klubilla. Naisvieraat viedään karaokebaariin. Taiwanilaiset ovat lähemmin tutustuttaessa tuttavallisia ja saattavat kertoa avoimesti henkilökohtaisia asioitaan. Hämmästyttävää länsimaiselle vieraalle onkin se, että taiwanilainen isäntä saattaa puhua tyttöystävistään, vaikka olisikin naimisissa. He ovat myös erittäin uteliaita ja saattavat kysellä melko intiimejä asioita. Tästä ei pidä loukkaantua, vaan vastata hymyillen, että asia on salaisuus. Taiwanilainen isäntä ei loukkaannu, jos vieras ei halua vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Henkilökohtaiset kysymykset ovat tapa osoittaa ystävällistä kiinnostusta vierasta kohtaan. Illallisen ja iltamenojen aikana ei keskustella liikeasioista, mutta vieras voi silti halutessaan sivuta aihetta. Yleisesti ottaen taiwanilaisten kanssa voi keskustella aiheesta kuin aiheesta, jopa politiikasta. Tärkeintä on kuitenkin muistaa olla kritisoimatta maata. Kuumasta ilmasta johtuen liiketapaamisiin pukeutuminen ei ole yhtä virallista ja konservatiivista kuin muualla Aasiassa. Taiwanilaiset liikemiehet eivät juuri käytä solmiota ja pikkutakkia, vaan pukeutuvat viileämpiin puuvillahousuihin ja avonaisiin kauluksiin. Amerikkalaista vaikutusta on kuitenkin se, että ulkomaalaisten oletetaan pukeutuvan pukuun tai pikkutakkiin. Muissa virallisissa tapahtumissa käytetään kuitenkin pukua tai pikkutakkia, mutta niitä ei ole tapana käyttää päivisin. Myös naiset pukeutuvat kevyemmin, mutta eivät liian paljastaviin hameisiin tai hihattomiin paitoihin.talvisin pukeutuminen on virallisempaa kuin kesällä. Sateenvarjo tai sadetakki on hyvä ottaa mukaan, sillä Taiwanissa lyhyet rankkasadekuurot ovat hyvin tavallisia. Taiwanilaiset eivät odota vieraan tuovan lahjoja. Isännät sen sijaan antavat mielellään jonkin lahjan tai joskus jopa useita lahjoja, mikä korostuu etenkin juhlapyhien aikana, kuten jouluna. Jos vieras kuitenkin vie mukanaan liikelahjan, ovat isännät erittäin imarreltuja. Hyvä lahja liittyy vieraan kotimaahan. Lahjojen tulee aina olla paketoituja.

23 Taiwanin maaraportti 23 (23) Linkkejä Central Bank of the Republic of China Taiwan Taiwan Stock Exchange Corporation American Chamber of Commerce in Taipei Central News Agency The Government Information Office Ministry of Finance National Statistics of Taiwan, the Republic of China The Ministry of Economic Affairs, sis. Industrial Development and Investment Center / Invest in Taiwan n vientikeskuksen osoite: Jari Seilonen, Head of Taiwan Taiwan, Finland Trade Center Rm. 1505, International Trade Building Fl. 15, No. 333 Keelung Road, Sec. 1, Taipei 110, TAIWAN puh.: faksi: s-posti:

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Tulli tiedottaa. Tullen informerar Customs Information. VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi

Tulli tiedottaa. Tullen informerar Customs Information. VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information Julkaistavissa 7.2.217 klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi

Lisätiedot

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Riku Laanti, Country Representative Finpro in Australia, Finland Trade Center c/o Pamir Consulting

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot