VESIMIES. VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut. Vesistölämpö 5/2009. Säilä rakensivat hyvä. keskustaan. sivu 31 ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIMIES. VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut. Vesistölämpö 5/2009. Säilä rakensivat hyvä. keskustaan. sivu 31 ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/2009 Vesistölämpö on Hannu urheiluopistolle Säilä rakensivat hyvä ja Elisa ratkaisu, luonnonlajeista Marko Ruti ekopuiston sanoo. Turun keskustaan. sivu 31 sivulla 36 Viiden sillan Saaristokatu on Kallaveden kaunistus sivu 12 Manhattan sai vanhoista junaraiteista vihreän keitaan yläilmoihin sivu 22 Joensuu puhdistaa entisen sahan alueen 20 milj. eurolla sivu kaupungin suurhanke uudistaa tekniset palvelut sivu 50 VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut sivu 6 VESIMIES

2 Tämä lehti on luettava Vt. tekninen johtaja Elina Pekkarinen Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela Karkkilan kaupunki Tapio Jokela hakee Kuntatekniikkalehdestä muun muassa tietoa yrityksistä ja niiden palveluista. Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa pysyäkseen alan kehityksen kyydissä. Kuntatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY. Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden. Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy ALANSA YKKÖNEN Viiden sillan Saaristokatu on Kallaveden kaunistus sivu 12 Manhattan sai vanhoista junaraiteista vihreän keitaan yläilmoihin sivu 22 Joensuu puhdistaa entisen sahan alueen 20 milj. eurolla sivu kaupungin suurhanke uudistaa tekniset palvelut sivu 50 5/2009 VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut sivu 6 VESIMIES Vesistölämpö on Hannu urheiluopistolle Säilä rakensivat hyvä ja Elisa ratkaisu, luonnonlajeista Marko Ruti ekopuiston sanoo. Turun keskustaan. sivulla Tilaukset: (09) , Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto

3 SISÄLTÖ 5 / syyskuuta 12 Saaristokatu yhdistää uuden Saaristokaupungin Kuopion keskustaan Kallaveden pieniä saaria kauniisti myötäillen. Kuntatekniikan saavutukseksi valittu viiden sillan katu maksoi 21,5 miljoonaa euroa. 22 New York sai uuden nähtävyyden, kun hylätyistä junaraiteista kunnostettiin vihreä keidas keskelle Manhattania. 44 Tero Toivasen näpin alla on yli 20 milj. euron maaperän kunnostusurakka paraatipaikalla Joensuun keskustan kupeessa. 54 Kauniaisissa on maailman ensimmäinen Green Office -kaupungintalo. Henkilökunta on sitoutunut ilmastotalkoisiin monin tavoin. VESIHUOLTO VVY:n Osmo Seppälä: taantuma testaa liikelaitosten autonomian 6 LIIKENNE Kuopion Saaristokatu on 2009 kuntatekniikan saavutus 12 Helsingin Keskuskatu muuttuu kävelykaduksi Kävelykadut ovat elävää kaupunkikulttuuria 20 VIHERRAKENTAMINEN High Line Park on vihreä keidas Manhattanin teollisuusalueella 22 Tampere kunnosti Koskipuiston 1930-luvun henkeen 26 Taidepuisto piristi asuntomessuilla 30 Turun Ekoluoto syntyi luonnonkasveista ja jäteraudasta 31 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 37 Kuntien Putkimestarit 41 UKTY 42 YMPÄRISTÖ Joensuussa meneillään Suomen suurin maaperän puhdistus 44 TEKNISET PALVELUT Suurhanke teknisten palvelujen kehittämiseksi 50 KIINTEISTÖT Kauniaisten kaupungintalolla säästetään energiaa ja paperia 54 Vihreät kiinteistöt valtaavat alaa 59 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Raum o ain Raum 11 Kolumni/Mette Granberg: Ei nastaa, vaan rakentavaa asennetta 53 Uutisia 60 Tuoteuutuuksia 63 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTAMARKKINAT ohjelma keskiaukeamalla Kuntatekniikka 5/2009 3

4 Maahantuoja:

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Viiden sillan Saaristokatu on Kallaveden kaunistus sivu 12 Manhattan sai vanhoista junaraiteista vihreän keitaan yläilmoihin sivu 22 Joensuu puhdistaa entisen sahan alueen 20 milj. eurolla sivu kaupungin suurhanke uudistaa tekniset palvelut sivu 50 5/2009 VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut sivu 6 VESIMIES Vesistölämpö on Hannu urheiluopistolle Säilä rakensivat hyvä ja Elisa ratkaisu, luonnonlajeista Marko Ruti ekopuiston sanoo. Turun keskustaan. sivulla Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kehittyvien kuntien tekniikkaa Kuntatekniikka maapolitiikasta ja kaavoituksesta lähtien on perinteisesti ollut kehittyvien kuntien työväline ohjata kasvua haluamallaan tavalla. Aiemmin toimittiin usein vieläpä neitseellisessä maastossa. Viime aikoina on jouduttu yhä enemmän paneutumaan kaavojen ajantasaistamiseen, rakennusten peruskorjauksiin ja kuntatekniikan verkostojen saneerauksiin. Usein toimitaan kuitenkin kehittyvän kunnan illuusiossa. Uskotaan ja toivotaan jatkuvaan asukas- ja työpaikkamäärän kasvuun. Tai ainakaan ei haluta uskoa ja varautua näiden huomattavaan vähenemiseen. Se vaatiikin jonkinlaista tajunnan laajentamista. Miten kuntatekniset palvelut toteutetaan, kun käyttäjät vähenevät? Aiheesta julkaistiin vuosituhannen alussa väitöskirja, muutoin siitä ei ole juuri puhuttu. Olisikohan jo aika puhua? Valtakunnassa on toki suuri joukko kuntia, joissa voimakkaan väestönkasvun takia palvelujen tarve lisääntyy rajusti. Siinä savotassa ovat myös hyvät vinkit tarpeen. Tässä lehdessä esitellään kehittyvän kaupungin mallia Kuopiosta, jonka Saaristokatu palkittiin toukokuussa vuoden kuntatekniikan saavutuksena, ja Helsingistä, jossa Keskuskatua saneerataan laadukkaaksi kävelykaduksi. Kuntatekniikan kehittämistä kaivataan sekä kasvavissa että taantuvissa kunnissa. Työkalut vain ovat usein erilaiset. 16 kaupunkia ovat yhdessä lähteneet hakemaan tähän työkalupakkiin täydennystä kokoamalla korkeakoulujen asiantuntemusta ja Tekesin rahoitusta poikkeuksellisen laajaan teknisten palvelujen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää radikaali uudistus palvelujen tuotantotavoissa. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Kuntatekniikka raportoi sen etenemisestä säännöllisesti. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta jätei ja roskii? Osapuolten välinen peitsien kalistelu jätelain uudistuksen ympärillä on kesän aikana jatkunut ajoittain äänekkäänäkin. Areenalla ovat otelleet keskenään etenkin kuntien jätelaitoksia ja jätteenkuljetusyrityksiä edustavat yhdistykset. Teemana ovat olleet jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevat säädökset. Ottelun tuoksinassa on kauhisteltu syrjäseutujen heitteille jättämistä ja syytetty kuntien jätelaitoksia jätteen hyötykäytön laiminlyönnistä ja suurten jätevirtojen hamuamisesta upouusien tai tulevien polttolaitostensa uuneihin. Vielä pari vuotta sitten rahamarkkinoiden arveltiin hoituvan kokonaan markkinaperusteisesti ilman sen ihmeempää säätelyä. Nyt on toinen ääni kellossa. Jätehuolto on yhdyskunnan välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa oloissa. Siihen saatetaan tarvita hitunen säätelyä ja vain jokunen polttolaitos. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 VVY:n tuore toimitusjohtaja Osmo Seppälä: TAANTUMA TESTAA liikelaitosten autonomian Suomessa on hyvät edellytykset laadukkaan vesihuoltopalvelun järjestämiselle. Espoon Vedestä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen toimitusjohtajaksi siirtynyt Osmo Seppälä, 53, listaa kestävän talouden, osaavan henkilöstön, hyvän asiakaspalvelun ja uudistuvan johtamisen alan menestyksen kulmakiviksi. TEKSTIT Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Vesiasiat ovat kansainvälistenkin vertailujen mukaan Suomessa hyvässä hoidossa. Talouden syvä taantuma varjostaa kuitenkin myös vesihuoltoa. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY:n toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut tekniikan tohtori Osmo Seppälä näkee alan keskeisenä haasteena lyhyellä aikavälillä laitosten omistajatahojen talouden, joka epäsuorasti näyttää vaikuttavan myös vesihuoltolaitoksiin. Pitemmällä tähtäimellä on näkyvissä iso rakennemuutos, jota monet kuntaliitokset osaltaan vahvistavat. Toisaalta infrastruktuuri on ikääntymässä ja resurssit vesihuolto-omaisuuden hallintaan, sen ylläpitoon ja laitosten toimintavarmuuden parantamiseen ovat kovan väännön takana. Toinen iso kysymys on henkilöstön ikääntyminen. Se koskee kovimmin pienimpiä laitoksia, joissa ollaan jo nyt osa-aikaisen väen varassa. Osaavan henkilöstön varmistaminen laitoksille lienee jopa kaikkein vakavin haaste alalla, Seppälä sanoo. Imagotyötä riittää Vesihuoltoalan ja -laitosten imagon parantaminen on tärkeä tehtävä myös yhdistykselle, jotta laitokset olisivat kiinnostava työpaikka nuoremmillekin. Myönteisen julkisuuskuvan ylläpidossa riittää Seppälän mielestä vielä työtä, vaikka imagoa on pystyttykin parantamaan. Vesihuoltolaitokset ovat hoitaneet leiviskänsä asiakaspalvelijoina kohtuullisesti. Tässä suhteessa kehitys on viime vuosina ollut ripeää. On ymmärretty vesihuollon kokonaisuus paremmin asiakkaan näkökulmasta ja irtauduttu lakisääteisiä tehtäviä hoitavan viranomaisen roolista. Rahoitus hanskaan Yksityisen rahoituksen mukaantulo kuntavetoiselle vesihuoltoalalle on Seppälän mukaan kaksiteräinen miekka. On selvää, että nykyinen rahoitus ei riitä ja lisäpanostukset myös sektorin ulkopuolelta ovat tervetulleita. Lähtökohtaisesti vesihuoltopalvelujen tulee kuitenkin olla kustannusvastaavaa toimintaa, jolloin jatkuva ulkopuolinen rahoitus ei voi olla kestävä ratkaisu. Sen sijaan tilapäisenä piristysruiskeena ulkopuolinen rahoitus voi Seppälän mukaan toimia. Sekä laitokset että niiden omistajat tulee saada vakuuttuneiksi vesihuolto-omaisuuden ylläpidon merkityksestä. Pidän kaikkea avointa keskustelua terveellisenä enkä halua suoralta kädeltä tyrmätä osin ulkopuoliseenkin rahoitukseen tukeutuvia ajatuksia. Vesi ei kuitenkaan kuluttajan näkökulmasta ole Suomessa niin kallista, ettei kestävään kustannusvastaavuuteen ja tasokkaaseen vesihuoltolaitosten hoitoon päästäisi, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Laitoskoko kasvussa VVY:llä on nyt tasan 300 hyvin erikokoista jäsenlaitosta. Vesihuoltolaitos voi joutua kunnan talousarvion tasapainottajaksi jopa lainvastaisesti, Osmo Seppälä arvelee. Uudistuksissa tulee turvata sellainen laitosrakenne, jonka avulla pystytään tuottamaan palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Lähtökohtaisesti ongelma ei ole laitosten koko tai organisaatiomuoto. Osa laitoksista on kuitenkin niin pieniä, ettei tulorahoituspohja ole kestävä. Osalla ei ole liioin tarvittavaa henkilöstöä, Seppälä arvioi. Laitoskoon kasvu kuntaliitosten myötä auttaa osittain, mutta ei kosketa esimerkiksi osuuskuntia, joita on yli tuhat. Vaikka ne palvelevatkin vain pientä osaa väestöstä, VVY:n on Seppälän mielestä pidettävä näitä asioita esillä koko vesihuoltolaitoskentän puolesta. Viime vuosikymmenellä ympäristölainsäädännön nopea ja merkittävä kiristyminen kiihdytti jätelaitosten yhdistymisiä. Nyt sama voi olla edessä vesihuoltolaitoksilla. Seppälä toivoo ensisijaisesti vapaaehtoisia yhdistymisiä. Voi olla, että EU-direktiivit tukehduttavat jotkin pienet laitokset ja fuusioita tulee sitä kautta. Monimuotoinen vesihuoltolaitoskenttä on jatkossakin toivottava. Kunta kelpaa omistajaksi Runsaat 80 prosenttia suomalaisista saa vesihuoltopalvelunsa kunnan omistamalta vesihuoltolaitokselta, ja vajaa kymme- 6 Kuntatekniikka 5/2009

7 VESIHUOLTO Kuntatekniikka 5/2009 7

8 VESIHUOLTO Vesihuollon liikelaitokset eivät aiheuta kilpailun vääristymistä, joten en näe niistä luopumista välttämättömänä. nes on kokonaan laitosmaisen vesihuoltopalvelun ulkopuolella. Aika ajoin on julkisuudessa ja myös asiantuntijoiden keskuudessa keskusteltu laitosten omistajapohjasta. Yhtä viisautta ei ole tässäkään asiassa, koska paikalliset olosuhteet vaihtelevat. Moneen paikkaan kuntaomistus sopii hyvin, joissakin tapauksissa taas yksityisomisteinen laitos voi olla paikallaan, Seppälä toteaa. Kun ajatellaan vesihuoltoa toimialana ja sen yhteiskunnallista merkitystä, siinä on paljon piirteitä, jotka edellyttävät jonkinlaista demokraattista valvontaa. Kunta on tässä mielessä vesihuoltolaitokselle hyvinkin sopiva omistajataho. Kunnallisen päätöksenteon kautta eri intressiryhmien näkemykset tulevat keskusteluun. Varjopuolena on ajoittain raskas byrokratia. Kunta voi käyttää omistajan oikeuksiaan myös vastuuttomasti. Poliittinen päätöksenteko voi aiheuttaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle tarpeettomia esteitä. Laki tarjoaa vesihuoltolaitokselle varsin laajan autonomian, mutta taloudellisesti vaikeina aikoina sitä koetellaan kovin käsin. Vesihuoltolaitos voi joutua kunnan talousarvion tasapainottajaksi jopa lainvastaisesti, Seppälä lataa. Hänen mielestään pelkästään tällä perusteella ei kuntien omistusta vesihuoltolaitoksissa voida kuitenkaan kokonaisuutena pitää huonona asiana. Toiminnan läpinäkyvyys oikea tavoite Liike-elämä on viime aikoina voimakkaasti vaatinut kuntia luopumaan liikelaitoksista organisaatiomuotona. Tämänsuuntaisia äänensävyjä on ajoittain myös kansainvälisessä keskustelussa. Valtaosa maamme suurista vesihuoltolaitoksista on kunnallisia liikelaitoksia. Kuntalakiin lisättiin kunnallista liikelaitosta koskeva säätely vasta pari vuotta sitten. Seppälän mukaan nyt eletään kriittisiä aikoja liikelaitosten olemassaolon oikeutuksen todentamiseksi. Olemme testitilanteessa. Jos lainsäädännöllä turvattu liikelaitosten itsenäisyys ei edelleenkään toteudu, herää epäilys, miten liikelaitosten asemaa vielä voidaan Vesi- ja viemärilaitosyhdistys uudistuu maltilla Uusien johtajien tulo vesihuoltolaitoksille voi parhaassa tapauksessa johtaa muutoksiin johtamiskäytännöissä, Osmo Seppälä arvioi. Pitkään ja ansiokkaasti palvelleen Rauno Piipon siirryttyä eläkkeelle Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävistä viime keväänä saattaa laitoskenttä odottaa järjestöltään uudistuksia. Toukokuussa toimitusjohtajana aloittanut Osmo Seppälä myöntää uudistusten tarpeen, mutta luottaa järjestöuudistuksissakin pienten askelten strategiaan. Kartoitimme toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä jäsenten ja sidosryhmien näkemyksiä ja arvioimme niihin liittyviä kehittämistarpeita yhdessä jäsenten kanssa. Näin ei monenkirjavassa jäsenkentässä kumarrettaessa toisille samalla pyllistetä toisille, tuore toimitusjohtaja kuvaa haasteita VVY:n sisällä. Erikokoisten jäsenlaitosten toiveet jäsenpalveluista vaihtelevat paljonkin. Luottamuselimissä on pyritty ottamaan huomioon jäsenkentän kirjo. Ruotsinkielisten laitosten jäsenpalvelu on Seppälän mukaan yksi kehittämiskohde. Myös edunvalvonta EU:n piirissä kuuluu toimintaan. Siinä synergiaa haetaan soveltuvin osin pohjoismaisesta yhteistyöstä kuten tähänkin asti. Maahan lienee syntymässä myös pienten vesiosuuskuntien ja -yhtymien yhteistyöjärjestö. Seppälä pitää myönteisenä sitä, että järjestäytymättömät pienetkin vesihuoltolaitokset löytäisivät yhteisen sävelen. Toivon, että myös osuuskunnat voisivat kokea VVY:n omaksi järjestökseen ja olen valmis kehittämään VVY:tä siihen suuntaan. En kuitenkaan halua millään tavalla vaikeuttaa pienten laitosten oman yhdistyksen perustamista. Haluan päinvastoin hakeutua sen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön. Ovea ei olla sulkemassa myöskään mahdollisen uuden osuuskuntien yhdistyksen rakenteelliselta yhteistyöltä VVY:n kanssa. Yhteistyön muoto jää harkittavaksi. Periaatteessa voisi olla myös mahdollista tällaisen yhdistyksen eräänlainen liitännäisjäsenyys, Osmo Seppälä pohtii. VESI- JA VIEMÄRI- LAITOSYHDISTYS Perustettu vuonna Jäseninä 300 vesihuoltolaitosta, joiden toiminta kattaa n. 90 % maamme vesihuollosta. Henkilökuntaa 10. Toimii vesihuoltolaitosten edunvalvontaorganisaationa. Kehittää ohjeita ja suosituksia sekä ylläpitää vesihuoltolaitosten tunnuslukutiedostoa ja kehittämisrahastoa. Tarjoaa vesihuoltoalan koulutusta ja asiantuntijapalvelua. VVY:n kampanjoita: Vesikoulu, opetusmateriaalia vedestä ja vesihuollosta internetissä, Itämerihaasteeseen VVY vastaa syksyllä Pytty-tiedotuskampanjalla, jonka tavoitteena on vähentää viemäriin tulevaa kuormitusta ja haitallisia aineita. Vesihuollon erikoisliite syyskuussa Kauppalehdessä. 8 Kuntatekniikka 5/2009

9 selkiyttää. Vesihuollon liikelaitokset eivät sen sijaan aiheuta alalla kilpailun vääristymistä, joten tämän vuoksi en näe niistä luopumista välttämättömänä. Seppälä vertaili aiemmin tutkijana vesihuoltoalan päätöksentekoprosesseja 29 eurooppalaisessa kaupungissa. Kirjo oli laaja eikä päätöksenteko ollut aina kovin ryhdikästä. Päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta kuntaomisteinen järjestelmä tarjoaa hyvän pohjan, hän sanoo. Muutamat suuret vesihuoltolaitokset ovat taloudellisesti erittäin kannattavia ja tuovat omistajakunnilleen huomattavia tuloja. Tähän on haluttu eri tavoin ja eri tahoilta puuttua. Asia on esillä myös parhaillaan vesihuoltolain tarkistusta valmistelevassa työryhmässä. Vapaaehtoisesta vertailusta pakolliseen Seppälä karsastaa raskasta lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta alan taloudellisen säätelyn selkänojaksi. Hän kuitenkin varoittaa, että lain koura saattaa näissäkin asioissa kiristää otettaan jossain vaiheessa. Jos mitään ei omistajakunnissa ja laitoksilla tehdä, tilanne muodostuu kestämättömäksi. Tällöin ajaudutaan väistämättä lakiin pohjautuviin velvoitteisiin. Näin ei käy ehkä pelkästään sen vuoksi, että muutamat suuret laitokset tuottavat hyvin, vaan myös sen vuoksi, että monet pienet laitokset toimivat omistajansa subvention varassa. Paine tulee siis molemmista suunnista. VVY tukee vesihuoltolaitosten ja kuntien omaa aloitteellisuutta laitosten taloudellisen aseman arvioinnissa. Seppälä epäilee, että yhdistyksen kehittämä vertailutietokanta ei ehkä kuitenkaan riitä viranomaisten kaikkiin tarpeisiin. Pohjoismaissa näyttäisi lisääntyvän paine siirtyä vapaaehtoisesta laitosten vertailusta (benchmarking) pakolliseen. VVY pyrkii löytämään keinoja, joilla laitokset ymmärtävät itsesäätelyn välttämättömänä vaihtoehtona ulkopuoliselle sanelulle. Nokian vesiepidemia ryhdisti Seppälän mukaan lehdistä saadaan yhä lukea erilaisista ongelmista vesihuoltolaitoksilla harmittavan usein. Sekä median reagointikynnys että vesihuoltolaitosten tiedotuskynnys on madaltunut olennaisesti 2007 lopulla tapahtuneen Nokian vesiepidemiatapauksen jälkeen. Vesihuoltolaitosten järjestelmiä on tarkistettu, ja nyt ollaan entistä herkempiä reagoimaan pienimpiinkin muutoksiin ja muutosten uhkiin. Laitoksilla ollaan tavallaan viestinnällisessä murrosvaiheessa. Ne ovat siirtymässä tiedottamaan aktiivisemmin myös normaalitoiminnastaan asiakkaille ja kansalaisille. Takavuosina ei asiakkaiden kanssa juuri kommunikoitu, ei hyvässä eikä pahassa. Vesihuollon todellista arvoa ei ymmärretty, kun siitä ei juuri puhuttu. Lisääntyvä viestintä parantaa ajan myötä yleistä tietoisuutta vesihuollosta ja siitä, että niin vesihuoltolaitosten kuin asiakkaidenkin on tehtävä työtä hyvän vesihuoltopalvelun turvaamiseksi, Seppälä painottaa. Seppälä tuli VVY:n johtoon Espoon Veden toimitusjohtajan paikalta. Nokian epidemia aiheutti ryhdistäytymistä myös Espoossa. Ei voi sanoa, että edes suuremmissa suomalaisissa vesihuoltolaitoksissa toimintavarmuus olisi ylivoimaista. Huomasimme, että vaikka meillä oli suunnitelmia ja riskikartoituksia, ne olivat osin tilkkutäkkiä. Vesihuoltopoolille tilaus Kolmisen vuotta sitten perustettiin vesihuoltoalan huolto- Nyt Suomessa taas! Ketjulaahaimia selkeytysaltaisiin. VA Teknik laahaimet ovat erittäin helppohoitoisia. Tuotteemme soveltuvat käyttäjille, jotka arvostavat hyvää laatua, erinomaista luotettavuutta sekä pitkää käyttöikää. Viimeisten 30 vuoden aikana olemme toimittaneet yli 2500 laahainta ympäri maailmaa, 73 kpl Suomeen. Kuntatekniikka 5/2009 9

10 VESIHUOLTO varmuuden edistämiseksi Vesihuoltopooli VVY:n, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen keskinäisellä sopimuksella. Kun VVY toimii vesihuoltopoolin toimistona, sillä on virallinen rooli koordinoida huoltovarmuusasioita laitosten suuntaan. Kiinnostus poolin toimintaa kohtaan on laitoksilla ollut aitoa ja uskon, että poolin toiminnalle on tilaus, Seppälä sanoo. OSMO SEPPÄLÄ Syntynyt 1956 Padasjoella Asuu Espoossa Tutkinnot: TkT 2004, dipl.ins VVY, toimitusjohtaja 2009 Espoon Vesi, toimitusjohtaja FCG: Suunnittelukeskus Oy , , , Helsinki Consulting Group TTY/TTKK 1983, , Perhe: puoliso TkT Sari Soini (s. 1972), tytär Riikka Seppälä (s. 1985) Laitosten johtaminen keskiöön Seppälä on visionäärisen johtamisen asiantuntija, sillä hän on väittellyt aiheesta tekniikan tohtoriksi. Visionäärisen johtamisen perusideana on kehitysvaihtoehtojen arviointi tulevaisuuden näkökulmasta käsin. Pesti Espoon Veden toimitusjohtajana oli sen vuoksi kiinnostava haaste. Tutkijana näitä pohdiskellessa olin kriittinen vesihuoltolaitosten konservatiivisen johtamistavan suhteen. Nyt kun on ollut tilaisuus käytännössä perehtyä isoon laitokseen, on voinut todeta, ettei teorioiden soveltaminen elävään elämään ole niin helppoa. Johtamisen suhteen tilanne ei ehkä kuitenkaan ollut niin huono kuin Seppälä pelkäsi. Strategiatyötä ja keskipitkän aikavälin suunnittelua löytyy ainakin isommista laitoksista. Se oli tutkijalle myönteinen yllätys. Mutta jos asettaudutaan tämän päivän noidankehän ulkopuolelle tarkastelemaan asioita vuoden päästä, tulee ajatteluun rajoitteita. Uusien johtajien tulo vesihuoltolaitoksille voi parhaassa tapauksessa johtaa muutoksiin johtamiskäytännöissä, Seppälä arvioi. Yksi avaus tällä saralla on syksyllä käynnistyvä vesihuoltoalan johdon ja asiantuntijoiden VE- TO-täydennyskoulutusohjelma, jossa myös johtamisen kehittämistä pidetään esillä. Teknologia kehittyy hitaasti mutta varmasti Vesihuollon perustekniikat ovat olleet käytössä kymmeniä, osin jopa satoja vuosia. Aikojen kuluessa niitä on kehitetty asteittain. Silloin tällöin on tehty ja otettu käyttöön myös yksittäisiä merkittäviäkin innovaatiota. Seppälä näkee myös alan tulevaisuuden enemmän asteittaisen kehitystyön polkuna kuin vesihuoltotekniikan jättiloikkina. En osaa tällä hetkellä näh- dä mullistavia teknologisia uudistuksia, vaikka toivonkin niitä löytyvän. Luonnollisesti tietotekniikka tuo koko ajan paljon uutta myös vesihuoltoon. Osa alaan vaikuttavista teknologian muutoksista ei ole vesihuoltoalalla syntyneitä, mutta niiden käyttöönotto voi merkittävästi vaikuttaa toimintoihin ja prosesseihin laitoksilla. Vedenja jäteveden käsittelyprosesseissa uusien innovaatioiden potentiaali lienee edelleen suurempi kuin vaikkapa verkostopuolella. Tutkimusohjelmien lisäksi uusiakin rahoitustapoja Tutkimusrahoituksen kanavointi vesihuoltoalalle on tulevaisuudessakin tärkeää. Viimeaikaiset vesialan tutkimusohjelmat ovat osaltaan auttaneet tilannetta, vaikka uusiakin rahoitustapoja edelleen tarvitaan. Yliopistoissa ja korkeakouluissa asiantuntijapohja on varsin kapea, eikä kriittistä massaa alan kokonaisvaltaiseen tutkimukseen tahdo löytyä. VVY:n kehittämisrahastonkin pienimuotoinen siemenrahoitus jakautuu useille pienehköille hankkeille, Seppälä tunnustaa. VVY:n kehittämisrahastosta ovat toistaiseksi loistaneet poissaolollaan eräät pääkaupunkiseudun isot vesihuoltolaitokset. Pääkaupunkiseudun laitosten nyt yhdistyessä jää nähtäväksi, tuleeko uusi suuri laitos mukaan yhdistyksen rahastoon vai lähteekö se mieluummin itse panostamaan omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. EU:n tutkimusrahoituksessa trendi on ollut kohti yhä suurempia tutkimuskokonaisuuksia. Suomalaisille ehdoton edellytys mukanaololle on keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Viime vuosina tässä on Seppälän mielestä edetty oikeaan suuntaan. Poikkitieteellisyys nousee entistä tärkeämmäksi. Vesihuollon tutkijat osallistuvat muiden tieteenalojen hankkeisiin, jolloin tieteiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Tämä voi usein viedä alan kehitystä paljon paremmin eteenpäin, ja innovaatiot saattavat löytyä ennemminkin pienen piirin ulkopuolelta kuin sisäpuolelta. Vesiala viehättää vieläkin Osmo Seppälällä on kolmen vuosikymmenen kokemus vesihuoltoalan eri tehtävistä Suomessa ja maailmalla. Hän on työpaikkoja vaihtaessaankin aina pitänyt kiinni siitä, että tehtävät liittyvät vesihuoltoon. Tämä on monipuolinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä toimiala, enkä ole valintaani katunut. Olen saanut tehdä monenlaisia tehtäviä: tutkijana, kouluttajana, konsulttina, laitosjohtajana ja nyt järjestössä. Valtion virkamiehenä en ole vielä ollut. Järjestöjohtajan työ vaatii paljon aikaa ja vie toimitusjohtajan eri puolille maata ja myös ulkomaille lukemattomia kertoja vuodessa. Ainutlaatuista tilaisuutta päästä tähän tehtävään ei kuitenkaan voinut jättää käyttämättä. Vallankäyttö ei ole etusijalla, vaan haluan ensisijaisesti seurata alaa ja vaikuttaa. Siihen tämä on juuri oikea näköalapaikka. En koe tätä stressaavana velvollisuutena vaan etuoikeutena. Se antaa intoa ja voimaa. Vapaa-ajalla Seppälä palautuu töistä mieluiten kuntoilemalla ja kesäisin varsinkin golfaamalla. Mieluisiin harrastuksiin kuuluu myös hirvenmetsästys syksyisin lapsuusvuosien kotikulmilla Padasjoella. Kun vaimoni sattuu olemaan myös paras kaverini, niin hänen kanssaan harrastan monenlaista liikuntaa sekä luontoon ja kulttuuriin liittyvää, Osmo Seppälä kertoo. 10 Kuntatekniikka 5/2009

11 Raum o ain Raum Rauma loistaa sekä ympäristön käsittelyssä että bisneksenteossa, puhumattakaan omasta giälestä ja kirjallisuudesta. Keskustapalkinto 2009 Elävä Kaupunkikeskusta ry valitsi Rauman vuoden 2009 keskustaksi onnistuneesta ja pitkäjänteisestä keskustauudistuksesta. Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare perusteli valintaa: Rauma voitti muut kilpailuun osallistuneet 50-kohtaisen vertailutaulukon perusteella. Maailmanperintökohteena olevan puukaupungin kehittäminen on ollut äärimmäinen haaste. Rauma on onnistunut siinä erinomaisesti. Johdonmukainen ja keskeytymätön kehittämisprosessi käynnistyi vuonna Vanha Rauma kukoistaa kaikilla mittareilla mitattuna. Palkintoraadin muita kommentteja: Yksi Suomen hienoimmista kaupunkimatkakohteista. Rakastunut Raumaan ei ole vain pelkkä fraasi. Kaupunki sai lahjaksi historiallisen puukeskustan. Lahjaa ei hukattu, eikä tulipalo sitä tuhonnut. Tiivistä, avointa ja laajaa kehittämisyhteistyötä. Kaupunki ja elinkeinoelämä kehittävät sekä kehittyvätkin yhdessä. Omaperäinen, viihtyisä, turvallinen ja kodikas. Vanha puukeskusta toimii ympäri vuoden kaupallisesti päivittäin. ihanne harkitusta itsehillinnästä ja luonnonmukaisesta elämästä (ks. Aurinkolaulu Vk 455 ). Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1991, pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä puukaupunkikeskustana. Muulta kulttuuripuolelta mainittakoon kaupunginlääkäri Hjalmar Nortamon teokset, jotka ikuistavat Rauman säkättävän murteen. Merikirjailija Unto Koskela ei tiettävästi käynyt Rauman satamaa ulompana, mutta osasi kuvata tunnelmia Kuubalaista serenadia myöten. Käsitöistä tunnetaan parhaiten Rauman pitsit. Nykyisin Rauma on myös Olkiluodon rakentajien kaupunki; heillä on oma monikansallinen jääkiekkojoukkuekin. Huippuyrittäjien kaupunki Johan Nurminen tuli Raumalle 1886, ja luova kilpimaalari lyhensi etunimen muotoon John. Logistiikkayhtiö kehotti aikanaan sattuvasti: Älä välit, an Nurmisen välittä. Toinen purjelaivakauden merkkimies oli Alfred Kordelin, joka aloitti Raumalla samoihin aikoihin Kotikaupungissa hän toimi laivanvarustajana, Tampereelle perusti Suomen Trikoon, Porista hankki Reposaaren sahan ja muualta useita maakartanoita, kuten Jokioisen, Mommilan ja Ypäjän. Kordelinin tunnetuin aikaansaannos on Naantalin Kultaranta, johon hän teetti Lars Sonckin piirtämän kesähuvilan, nykyisen presidentin kesälinnan. Kordelin sai surmansa Mommilassa sisällissotaa edeltäneissä kahakoissa, mutta hänen nimeään kantava kulttuurisäätiö elää ja hengittää. Alfredilla on hieno muistokappeli Raumalla, Sonckin käsialaa sekin. Uudempaa huippuyrittäjien kerrostumaa edustaa Paasikiven teollisuussuku. He olivat alun perin yksiotevipuhanatehtailijoita Oraksen nimellä ja laajensivat ensin Uponorin vesijohtoihin. Huomasivat kai sitten tarvitsevansa teollisuuskemikaaleja vedenpuhdistuslaitoksiin ja ostivat 2007 ison osan valtionyhtiö Kemirasta. Johdonmukaista, eikö totta. Valtionyhtiöistä vastaava ministeri Jyri Häkämies halusi myydä kotimaiselle teolliselle omistajalle. Häkämies järkeili, että Paasikivet ostavat pitääkseen Kemiran. Meillä on halu kehittää Kemiraa niin, että se pystyy jatkossakin toimimaan itsenäisenä pörssiyhtiönä, veljessarjan vanhin, vuorineuvos ja Oras Investin hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi painottaa. Pekka Rytilä on 70-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. 567 vuotta kaupunkielämää Nykyisin asukkaan Rauma sai kaupunkioikeudet Kustaa I Vaasa lähetti 1550 Rauman porvarit Helsinkiin, josta he saivat palata takaisin jo Hesa oli ilmeisesti silloinkin asumiskelvoton. Täydet tapulioikeudet Rauma sai 1830, ja siitä alkoi suuri purjelaivakausi. Rauma laittoi yksityisvaroin rautatien Vuodesta 1950 se on ollut valtion rata, jopa osa Suomen runkoverkkoa. Raumaa leimaa myös fransiskaanien luostarikirkko ja Assisilaisen Näkymä Rauman satamaan Martinkarin puolelta suurella purjelaivakaudella noin 1900, jolloin satama oli Suomen vilkkain. Nytkin Rauma kuuluu kärkiviisikkoon. Taulu löytyy satamatoimiston kokoussalista. Kuntatekniikka 5/

12 12 Kuntatekniikka 5/2009 Saaristokaupunki on neljään Kuopion eteläiseen niemeen sijoittuva uusien kaupunginosien vyöhyke. Valmistuttuaan 2020 Saaristokaupunki on noin asukkaan alue. Kartassa näkyvät Saaristokatu sekä Lehtoniemen alue, missä järjestetään kesän 2010 asuntomessut.

13 SAARISTOKATU LIIKENNE Viiden sillan maisemakatu vie Kuopion torille ylittää Kallaveden luonnon ehdoilla Savon Sanomat/Olli Herranen Tie Kuopion keskustasta uuteen Saaristokaupunkiin vie nyt Saaristokadun kautta. Lokakuussa 2008 käyttöön otettu, noin 21,5 milj. euroa maksanut maisemakatu ylittää Kallaveden 4,3 kilometrin pituisena ja viiden sillan kannattamana, pieniä saaria hellästi koskettaen. Saaristokadun rakentamisella tiivistettiin yhdyskuntarakennetta ja vähennettiin liikenteen päästöjä. Laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen ansiosta Saaristokatu valittiin tämän vuoden kuntatekniikan saavutukseksi. Ismo Heikkinen katupäällikkö, Kuopion kaupunki Ari Kalliokoski diplomi-insinööri, Destia Oy Kuopion Kallaveden saaristoon rakennettu Saaristokatu on ollut käytössä vuoden verran. Kadun syntyvaiheet ajoittuvat noin 20 vuoden taakse, jolloin Kuopion alueiden kasvu laajeni Petosen kaupunginosassa koko ajan kauemmaksi keskustasta. Teknisessä toimessa huomattiin, että tuolloin yli kymmenen kilometrin päässä olevien Rautaniemen ja Lehtoniemen alueiden matkaa keskustaan voidaan lyhentää rakentamalla reitti Kallaveden ylitse. Eteläisen pengertien nimellä kulkevasta väylästä tehtiin erilaisia selvityksiä, ja kaupunki hyväksyi 1990-luvun puolivälissä kadun alustavana varauksena kaupunkirakennesuunnitelmaan. Vauhtia hanke sai vasta noin 10 vuotta myöhemmin, kun rakennettavat alueet etääntyivät entistä kauemmaksi keskustasta. Saaristokaupunkihanke syntyy Petosen alueen kaupunkirakenteen laajentuessa edelleen tehtiin vuosituhannen vaihteessa Kuopiossa johtopäätös, että Saaristokadun rakentamisen aika on tullut. Todettiin, että kyse ei ole enää Petosen laajennusalueista vaan uudesta suurhankkeesta. Hanke sai nimeksi Saaristokaupunki. Aluksi Kallaveden etelärannalta Savolanniemestä myytiin poikkeuksellisesti omakotitontteja. Tämän jälkeen ympäröivät alueet rakentuivat vauhdilla. Talouden nousukauden myötä etenkin pientalorakentaminen eteni nopeasti Rautaniemeen ja Lehtoniemeen päin, jotka yleiskaavoitettiin 2000-luvun alkupuolella. Kaavoituksen yhteydessä kaivettiin vanhat pengertiesuunnitelmat esiin. Ympäristöministeriö päätti 2002, että hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua menettelyä. Ministeriö katsoi, että Saaristokadun rakentaminen aiheuttaisi todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Linjaustarkastelujen perusteella kadusta laadittiin ympäristövaikutusten arviointi, josta yhteysviranomaisena toiminut Pohjois- Savon ympäristökeskus antoi lausuntonsa maaliskuussa Lausunnossaan ympäristökeskus kritisoi laadittuja vesistötutkimuksia, joita kuitenkin jatkettiin ja täydennettiin hakemusvaiheen muistutusten perusteella. Veden laadun turvaaminen etusijalla Vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä veden laadun turvaaminen kadun rajaamalla alueella oli tärkein ydinkohta. Suurin vedenvaihtumispinta-ala on keskustaan kytketyn Kumpusaaren ja alueen suurimman saaren Pölhön välillä. Välissä on enimmillään noin 15 metriä vettä. Myös Kärängän vieressä sijaitsevan Korkeasaaren molemmin puolin oli syviä kohtia. Muuten katulinjauksella oli varsin matalaa. Suunnitteluvaiheessa siltojen sijoittamispaikkoja tutkittiin näiden kohtien lisäksi Pölhön eteläpuolella, josta Kallaveden suunnasta oli lyhin matka Rauhalahden matkailukeskukseen. Lopulta neljä saaristojakson vesistösiltaa toteutettiin juuri näihin kohtiin. Kadun linjaus hellii pieniä saaria Kadun linjauksessa päädyttiin Kallaveden syvyyskäyrien tarkastelun avulla ratkaisuun, jossa varsinaisella saaristojaksolla katu linjattiin saarten koillis- ja pohjoispuolelle vesistöön rakennettavalle penkereelle, joka hellästi koskettaa pieniä, asumattomia saaria. Näin saaret jäävät koskemattomina virkistyskäyttöön. Yleissuunnitelmatasoisen tarkastelun yhteydessä käytiin läpi vielä useita yleisön esittämiä vaihtoehtoja ja määritettiin kadun linjaus keskustasta lähdettäessä. Vesistösiltojen määräksi tuli kolme. Siltojen työniminä käytettiin alueen saarien nimiä. Nyt sillat ovat nimetty kuopiolaisten kuvataiteilijoiden mukaan. Kuvataiteilijoista kuuluisin on Ellen Thesleff, joka on asunut aikoinaan Saaristokadun alkupäässä, Kumpusaaressa. Tämän vuoden aikana sillat saavat taitelijoita kuvaavat nimikyltit. Saaristojaksolla kadun linjaus haluttiin sovittaa tarkasti maisemaan. Pienipiirteisen linjauksen sekä kadun ja saarten yhtymäkohtien tarkan maisemoinnin lisäksi kadun tasaus pidettiin varsin matalana. Pölhön luona Kuntatekniikka 5/

14 SAARISTOKATU Kadunrakentamisen kustannusarvio 22,3 milj. (vuonna 2003), tähän mennessä hanke maksanut 21,5 milj.. Saaristojakson kustannukset olivat noin 13,4 milj., kadun kaupunginpään rakentaminen noin 2,3 milj., mannerosuus kadun osalta noin 2,6 milj. ja Keilankannan sillan ja kanavan rakentaminen noin 3,2 milj.. Urakkamuotoja kokeiltiin monia: alkupää tehtiin 2008 kv-urakkana (2 siltaa + suunnitelmat) saaristojakso kvurakkana (4 siltaa+ suunnitelmat), jossa yksikköhintaisia osuuksia (louhinta + siltojen paalutus) osa mannerosuudesta (n. 900 metriä) yksikköhintaisena urakkana 2008 osa mannerosuudesta (n. 1 km) omajohtoisena työnä Keilankannan silta ja kanava kv-urakkana Yleissuunnitelman ja YVA:n laati SITO Oy. Katu- ja rakennussuunnitelman saaristojaksolle laati Tieliikelaitos (Destia Oy, sillat Siltanylund Oy), mannerosuudelle Kuopion kaupunki. Urakan aikana sillan rakennussuunnitelmia laati Siltanylund Oy, Suunnittelukide Oy ja WSP Finland Oy. Urakoitsijana oli Tieliikelaitos / Destia Oy saaristojaksolla ja yhdellä mannerosuudella, Suomen Maastorakentajat Oy kaupungin puoleisella osuudella. Saaristokadun kokonaispituus on 4,3 km, kevyen liikenteen väylää saman verran, Kärängässä jalkakäytävää n. 1 km. Vesistösillat: Ellen Thesleffin silta, 6-aukkoinen, 280 m; Fridolf Weurlanderin silta, 1-aukkoinen, 30 m; Anton Lindforsin silta, 1-aukkoinen, 22 m; Unto Koistisen silta, 3-aukkoinen, 160 m; Keilankannan silta, 3-aukkoinen, 125 metriä. Muut sillat: Kumpusaaren risteyssilta, 2-aukkoinen, 69 m. Kaikki betonisillat ovat jännitettyjä jatkuvapalkkisiltoja, saaristojakson sillat perustettu teräsputkipaaluille kalliolle. alikulkukorkeudeksi rajattiin viisi metriä ja Kärängän paikallisväylän luona kuusi metriä. Korkeiden veneiden pääsemiseksi Rauhalahteen tulikin Lehtoniemen ja Rautaniemen välille puhkaista uusi väylä avaamalla noin 160 metriä pitkä kannas. Keilankantaan palautettiinkin rakentamisen yhteydessä aikoinaan umpeen luotu vesiväylä rakentamalla kannakseen kanava ja sen ylle 16 metriä korkea silta. Lähtökohtana maisemakatu Kadunsuunnittelussa lähtökohtana oli maisemakadun luominen. Tällöin kadulla liikkujalle avautuu upeita vesistönäkymiä. Katu on pääosaltaan kaksikaistainen. Kevyen liikenteen väylä on kadun länsipuolella. Väylä levenee neljästä metristä viiteen siltojen kohdalla. Kadun mitoitusnopeutena saaristojaksolla käytettiin 40 kilometriä tunnissa. Tehtyjen nopeusmittauksien perusteella nopeudet ovat toistaiseksi pysyneet maltillisina. Ihmiset ovat liikkuessaan pystyneet nauttimaan kadulta avautuvista maisemista. Katuympäristön rakentamisessa on huomioitu luonnollisuus ja helppohoitoisuus. Kolmen maisemaportin lisäksi ympäristössä on käytetty erilaisia kiveyksiä ja helppohoitoisia istutuksia. Kuopiolle ominaiseen tapaan kadun varrelle on istutettu lehmuksia. Valaistuksessa on käytetty muualla pääkaduilla käytettyjä valaisimia. Valaisimien värityksellä on Saaristokadulle luotu Kallaveden omaa tunnelmaa. Kadulla olevat meluaidat on rakennettu louheesta ja puusta. Puuosat on käsitelty tervapitoisella aineella, jotta tuoksukin täydentää saaristolaistunnelman. Kadun rakentaminen alkoi 2006 Yleissuunnittelun ja YVA-menettelyn aikana jo aloitettua yksityiskohtaista suunnittelua oli jatkettu yleissuunnitelman kolmen sillan vaihtoehdon pohjalta. Tammikuussa 2005 olivat asemakaava, katusuunnitelma ja vesilain mukainen lupahakemus yhtä aikaa nähtävinä. Asemakaava vahvistettiin keskeiselle saaristojaksolle ilman valituksia keväällä 2005, jonka jälkeen myös katusuunnitelma voitiin hyväksyä. Vesilupa kadun rakentamiseksi saatiin kesäkuussa Pohjois-Savon ympäristökeskus valitti kuitenkin luvasta. Valituksen syynä olivat epäilyt veden riittävästä vaihtumisesta kadun länsipuolelle jäävässä osassa. Koska valituksia tuli vain yksi, käynnisti tekninen virasto neuvottelut ympäristökeskuksen kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Lopulta sovittiin siitä, että veden vaihtumisen turvaamiseksi avataan penkereeseen yksi siltaaukko. Jotta ratkaisu ei nostaisi rakentamiskustannuksia, niin lisäksi sovittiin, että toista siltaaukkoa voidaan saman verran pienentää. Sopimisen jälkeen ympäristökeskus veti pois valituksensa Vaasan hallinto-oikeudesta. Kaupunki jätti samanaikaisesti muutoshakemuksen vesilain mukaisesta luvasta Itä-Suomen ympäristölupavirastoon. Näin päädyttiin lopulta neljään vesistösiltaan kadun keskeisellä saaristojaksolla. Saaristojakson urakkatarjousmenettely aloitettiin loppuvuodesta Sitä seurasi urakkakilpailu Keilankannan kanavan ja sillan rakentamisesta. Rakennustyöt alkoivat sekä saaristojaksolla että Keilankannassa keväällä Keilankannan kanava saatiin ruopattua lauhasta talvesta huolimatta seuraavana talvena, jolloin myös kannan ylittävä silta otettiin käyttöön. Saaristokadun loppuosuuden rakentaminen aloitettiin Tällöin neljän kilometrin matkalla oli yhtä aikaa neljä työmaata käynnissä. Kärängän kohdalla olevan kadun rakensi kaupungin oma rakennusryhmä. Muusta rakentamisesta pitivät huolen urakoitsijat. Saaristojakson kaikki kalliorakenteet, kuten penkereet, rakennettiin Kumpusaaresta saa- Saaristokatu on 2009 kuntatekniikan saavutus Paavo Taipale SKTY:n pj. Jorma Vaskelainen luovutti kuntatekniikan saavutuksen tunnukset, noppakiven ja kunniakirjan kuopiolaisille 28.5., vas. kaavoituspäällikkö Leo Kosonen, kaupungininsinööri Seppo Kesti, katupäällikkö Ismo Heikkinen ja tekninen johtaja Tapio Räsänen. Kuopion Saaristokatu on saanut koko suunnittelun ja rakentamisen ajan valtakunnallista julkisuutta. Kadusta on annettu ylistäviä sanoja eri medioissa. Suomen kuntatekniikan yhdistys palkitsi Kuopion Saaristokadun vuoden 2009 kuntatekniikan saavutuksena Kuntatekniikan päivillä toukokuun lopulla Tampereella. Palkintoraadin mukaan hanke on oiva esimerkki siitä, miten luovalla ratkaisulla vähennetään kaupunkilaisten matka-aikaa ja ajoneuvoliikenteen päästöjä. Perusteena valinnalle oli laadukas suunnittelu ja toteutus sekä välitön hyöty kaupunkilaisille, mikä on opiksi muille vastaaville hankkeille. Hannu Miettinen 14 Kuntatekniikka 5/2009

15 LIIKENNE Valaisimien värityksellä on Saaristokadulle luotu Kallaveden omaa tunnelmaa. Kadulla olevat meluaidat on rakennettu louheesta ja puusta. Kärängän sillan muotin tekoa talvella Kärängän sillan valu kesällä dusta louheesta, jonka kokonaismäärä oli noin neljännesmiljoona kuutiota. Louhe tuli kaupungin omistamalta tontilta, jota käytetään vuoden 2010 asuntomessujen pysäköintialueena. Aikataulu ja työtapa suurimmat haasteet Vesiluvassa pengerrysten rakentaminen määrättiin tehtäväksi pääasiassa kesäkauden ulkopuolella. Rakentamisen aikaisessa seurannassa todettiin kuitenkin, että samentumisen vaikutukset olivat niin vähäiset ja paikalliset, että töitä voitiin tehdä myös kesäkaudella. Samentumisen suurimmat vaikutukset esiintyivät aina jäidenlähtöjen yhteydessä. Pengerrysten pohjaan asti ulottuminen varmistettiin poistamalla pehmeää ainesta penkereen teon alta. Saaristojakson osalta suurimman haasteen asettivat aikataulu ja työtapa. Katua pystyi rakentamaan käytännössä vain yhdeltä suunnalta, josta katupenkereen kiviaines tuli. Ensimmäisen ja pisimmän Ellen Thesleffin sillan osalla urakoitsija teki riittävän leveän apusillan, jotta siltaa voitiin rakentaa yhtä aikaa louheen kuljettamisen kanssa. Kaksi seuraavaa siltaa olivat lyhyempiä ja työn aikana ne ajettiin täyteen louhetta. Kaikki saaristojakson vesistösillat rakennettiin teräsputkipaaluille kallion varaan. Syvimmät paalutukset ulottuivat 26 metrin syvyyteen. Osa viimeistelytöistä tehtiin kesän 2007 aikana, mutta suurin osa kesällä Mannerosuudella viimeistelytöitä tehdään vielä tämän vuoden aikana. Saaristokatu saatiin käyttökuntoon syksyllä 2008 ja vihittiin juhlallisesti käyttöön lokakuussa Kuopion uusin turistinähtävyys Saaristokadusta on tullut upeiden maisemiensa vuoksi Kuopion uusin turistinähtävyys. Kadun varren virkistyskäyttö on laajentunut, ja runsas käyttäjämäärä on houkutellut kadun varrelle palveluja. Saaristokadusta saatu palaute on ollut lähes pelkästään positiivista. Katua käyttää noin ajoneuvoa ja toista tuhatta kävelijää ja pyöräilijää päivittäin. Kuopio on tiiviisti rakennettu kaupunki, ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet ovat ympäröivän Kallaveden vesistön takia rajalliset. Saaristokaupungin ja sen keskustaan yhdistävän Saaristokadun rakentamisella on ratkaistu useita tähän liittyviä ongelmia. Liikenteen päästöt vähenivät Saaristokaupungin muuntuminen nykyaikaiseksi asuntoalueeksi on luonteva jatko alueen historiassa, mutta myös välttämätön osa kasvavan Kuopion tulevaisuutta. Saaristokaupungin asuntotarjonta on monipuolista ja kohtuuhintaista. Ratkaisulla myös tiivistettiin yhdyskuntarakennetta sekä vähennettiin liikenteen päästöjä tarjoamalla sujuva joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteys Saaristokaupungin ja keskustan välillä. Ilman Saaristokatua ei Saaristokaupunki toteutuisi monipuolisena asuntoalueena vaan jäisi lähinnä pientaloalueeksi. Onnistunut suunnittelu ja toteutus, myönteinen palaute sekä tyytyväiset käyttäjät kertovat jälleen yhden esimerkin savolaisesta oivalluksesta ja uskalluksesta. Kuntatekniikka 5/

16 Luonnonkiveä, sulanapitojärjestelmä KESKUSKATU muu Mosaiikkikuvion malliladonta Havainnekuva katuympäristön suunnitelmasta/arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 16 Kuntatekniikka 5/2009

17 Helsingin ydinkeskustassa ei tingitä laadusta LIIKENNE ttuu kävelykaduksi 2013 Helsingin ydinkeskustaan rakennetaan oikeaa kävelykatua. Urakka on harvinaisen pitkä, Keskuskatu valmistunee vasta Liki 7 miljoonaa euroa maksava remontti kilpailutettiin hankintaklinikan avulla. Reijo Järvinen projektinjohtaja HKR katu- ja puisto-osasto Keskuskatu, entinen Hakasalmenkatu välillä Kaivokatu Aleksanterinkatu sisältyi jo 1836 C.W.Gyldenin suunnitelmiin Kluuvinlahden ympäristön kaavoittamiseksi. Nykyisessä muodossaan Keskuskatu syntyi osana mm. Julius Tallbergin ja Eliel Saarisen suurkaupunkivisioita ja 20-luvuilla. Maaliskuussa 1917 kaupunginvaltuusto hyväksyi Hakasalmenkadun avaamisen kortteleiden läpi Aleksanterinkadulta Pohjoisesplanadille, ja työt aloitettiin. Hakasalmenkatu avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle Nykyisen nimensä Keskuskatu katu sai 1928, muutos liittyi Stockmannin tavaratalon rakentamiseen julkistettiin Kävelykeskustan periaatesuunnitelma, jossa Keskuskatu määriteltiin kävelykaduksi. Kaupunginhallitus päätti 1999, että Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi ja keskustan huoltoliikenne järjestetään maanalaisesti jatkamalla keskustan huoltotunnelia länteen. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto käynnisti 2005 Keskuskadun kävelykadun suunnittelun, ja kadun rakentaminen käynnistettiin heinäkuussa Tavoitteena oikea kävelykatu Keskuskatu on toiminnallisesti yksi Helsingin ydinkeskustan merkittävimmistä katutiloista. Kävelykaduksi muutettuna Keskuskatu muodostaa kävelykeskustan rungon, joka yhdistää muita keskeisiä jalankulkualueita. Tavoitteena on oikea kävelykatu, jolta huoltoajo poistetaan kokonaan huoltotunnelijärjestelyillä. Kadulla nyt olevista pysäköinti-/huoltotunneleiden kolmesta rampista jää toistaiseksi paikoilleen Kaivokadun puoleisen pään huoltoramppi, joka muutetaan kaksisuuntaiseksi ja puretaan myöhemmin. Keskuskadun muuttamiseen kävelykaduksi liittyvät myös Pohjoisesplanadin jalkakäytävän ja Mannerheimintien risteysalueen muutokset. Kävelykatu liittyy kiinteästi kadun liikekiinteistöjen, mm. Stockmannin ja Makkaratalon saneerauksiin. Luonnonkiveys ja sulanapitojärjestelmä Keskuskadun keskeisestä sijainnista ja merkittävyydestä johtuen suunnittelulle asetettiin korkeat kaupunkikuvalliset, tekniset ja esteettiset tavoitteet. Katuympäristösuunnitelma määrittelee kadun kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet sekä kadun visuaaliseen ilmeeseen ja laatuun vaikuttavat päällystys-, kalustus-, valaistus- ja muut periaatteet. Lähtökohta oli, että katu päällystetään luonnonkivellä ja kadulle rakennetaan sulanapitojärjestelmä. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi ehdotetuista vaihtoehdoista ns. avonaisen mosaiikkikuvioisen vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Mosaiikkikiveys (ns. penrosekuvio) kootaan kolmesta erimuotoisesta kivestä, jotka ovat vinoneliön ja kolmion muotoisia. Värit tuovat lisää vaihtoehtoja. Kiveyksen ja laattojen testaamiseksi tehtiin koeladonta syksyllä Sen perusteella suunnitelma todettiin toteuttamiskelpoiseksi, tosin suuritöiseksi. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi Keskuskadun katusuunnitelman Hyväksymistä edelsi pitkä ja monivaiheinen lausunto- ja muistutuskierros. Keskustelua aiheutti erityisesti kadun päällysteratkaisu ja valaistus sekä Kaivokadun päähän suunnitellut puuistutukset. Rakennussuunnitelmat valmistuivat urakkakyselyä varten joulukuussa Hankintaklinikka urakoitsijan valinnasta Urakoitsijan valinnassa käytettiin Rakli ry:n hankintaklinikka-palvelua. Menetelmää on käytetty menestyksekkäästi isoissa ja monimutkaisissa hankinnoissa muutaman vuoden ajan. Menetelmä on hankintalain mukainen kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa neuvotteluvaihe hoidetaan hankintaklinikalla. Hankintaklinikalla Rakli ry järjestää intressivapaat puitteet, kehittää ja ohjaa työskentelyprosessin sekä dokumentoi ja julkistaa tulokset. Neuvotteluissa toimitaan hankintalain hengessä siten, ettei kukaan osallistujista saa ansiotonta etua tarjousvaiheessa. Klinikan rahoituksesta vastaa pääosin tilaaja. Hankintailmoitus Keskuskadun kilpailullisen neuvottelumenettelyn käynnistämisestä julkaistiin EU-ilmoituksena Kuntatekniikka 5/

18 KESKUSKATU-PROJEKTI Määrätietoja Mosaiikkikiveys m 2 Graniittilaatoitus m 2 Nupukiveys m 2 Betonikiveys 400 m 2 Viemäri 200 m Vesijohto 180 m Sulanapitojärjestelmä m 2 Lämmönjakokeskukset 2 kpl Projektin osapuolet Projektin johto ja suunnittelun teettäminen: HKR katu- ja puisto-osasto/reijo Järvinen Rakennuttaminen: HKR-Rakennuttaja/Kari Nauska Suunnittelu: Pääsuunnittelija Sito Oy/ Paavo Åvist Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone APRT/Yrjö Rossi Rakennussuunnittelu: Formacad Oy/Ari-Pekka Roitto Sulanapito: LVI Insinööritoimisto Lindroos Oy/Jukka Hänninen Rakentaminen: Lemminkäinen Betonituote Oy/Jaana Pörrö, vast. työnjohtaja Reuna-alueet tehdään perinteisellä ladontakuviolla käyttäen vanhoja nupukiviä ja uusia graniittilaattoja. Kuten niin usein ennenkin, ilmoittautumisissa oli nähtävissä urakoitsijoiden välinpitämättömyys ja/tai huolimattomuus. Hankintailmoituksia ei lueta kunnolla tai niissä kerrotuista vaatimuksista ei välitetä. Vain viisi urakoitsijaa yhdeksästä ilmoittautuneesta vastasi siihen, mitä kysyttiin ja antoi vaaditut selvitykset kelpoisuudestaan. Hankintaklinikka käynnistyi syyskuussa. Hankintaklinikassa keskusteltiin mm. tilaajan tavoitteista ja esiteltiin suunnitelmat urakoitsijoille. Neuvotteluissa keskusteltiin myös kivihankinnoista ja urakkaehdoista sekä sovittiin mm. indeksiehdon poisjättämisestä, vaikka urakka-aika on neljä vuotta. Klinikassa pidettiin viisi neuvottelutilaisuutta, joista viimeisin pidettiin tarjousaikana. Siinä käsiteltiin urakoitsijoiden tarjousaikana esittämät kysymykset. Mosaiikkikuvion laatan mitat tarkistettiin jo Kiinassa sapluunan avulla. Tiukka hintakilpailu Urakkatarjoukset saatiin ja niistä valittiin halvimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen Betonituote Oy. Halvin urakkatarjous oli 6,8 milj. (alv=0). Voittajan ja kolmanneksi tulleen tarjouksen ero oli vain 1,6 %. Tilaaja oli arvioinut urakkahinnaksi 6,9 milj.. Tiukka hintakilpailu on pitkälti hankintaklinikan ansiota. Kaikki urakoitsijat tiesivät, mitä > 24/7 lupa rakentaa > Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7. 18 Kuntatekniikka 5/2009

19 LIIKENNE Sulanapitojärjestelmän runkoputki sijaitsee sisätiloissa, mistä se tuodaan kannen läpi jakokaivoon ja liitetään jakotukkeihin. Uutta laatoitusta asennetaan Stockmannia vastapäätä elokuun puolivälissä. Hulevesikaivot ja -putket sijoitettiin kansirakenteeseen. oli odotettavissa, eikä urakkahintaan tarvinnut liittää turhia riskivarauksia. Sulanapitojärjestelmän rakentamiskustannukset ovat 134 /m 2 (alv=0). Ylläpitokustannukset jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen kesken siten, että kaupungin osuus on 34,33 % ja kiinteistöjen 65,67 %. Kustannusjako perustuu kiinteistöjen osuuteen kadun talvikunnossapitovastuusta. Päällystekivet Kiinasta Rakentamisvaiheen suurimmaksi haasteeksi arveltiin etukäteen päällystekivien hankintaa ja asennusta. Urakoitsijan tarjoamat kivet tulevat pääosin Kiinasta. Päällystelaattojen laatu käytiin hyväksymässä Kiinassa toukokuussa. Kivien toimittajat olivat tehneet mallikivet sekä malliladonnan. Mittatarkkuus tarkastettiin urakoitsijan alumiinista tekemien sapluunoiden avulla. Kaikki esitellyt mallikivet eivät täyttäneet vaatimuksia, mutta puutteiden korjaamisesta sovittiin toimittajan kansssa. Laattojen pinta on käsitelty ns. karkealla ristipäähakkauksella, ja laatat hakataan Kiinassa kaik- ki käsityönä. Laattojen yläreunojen käsittelyssä käytetään kevyttä ylihakkausta. Keskuskatu välillä Aleksanterinkatu Pohjoisesplanadi rakennetaan maanalaisten tilojen kannelle. Tästä seuraa mm., etteivät ainakaan pohjat painu. Toisaalta tästä aiheutuu kuivatus- ja korkotaso-ongelmia: päällystekiville jää vain vähän tilaa, ja osa laatoista joudutaan madaltamaan. Hulevesikaivot on suunniteltu erikseen tähän kohteeseen ja rakennettu osittain kannen sisään. Sulanapitojärjestelmän runkoputki asennetaan tällä osuudella kiinteistön sisätiloihin. Ensimmäisessä vaiheessa asennettiin pintaputket koko kadun leveydeltä heinäkuussa. Pintaputkisto on asennettu kuitubetonikerrokseen, jonka päälle tulee maakostea asennusbetoni. Katutöiden aikana liikennejärjestelyt ja varastoalueiden puute ovat aina ongelma, kun töitä tehdään jo rakennetussa ympäristössä ja varsinkin kaupungin keskustassa samaan aikaan kiinteistöjen saneeraustöiden kanssa. Kaikkiin liikkeisiin täytyy päästä koko ajan. Päällysteen ladontakuvio ja sulanapitojärjestelmän asennustyöt vaativat käyttöönsä tietynsuuruisen työmaa-alueen. Valmista vasta 2013 Seuraavassa vaiheessa asennetaan päällystekiveys maakostean betonin varaan. Täysin toisenlainen haaste on Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien risteyksen ajoradan päällystäminen nupukiveyksellä. Tiedottamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Urakan ajoitus on riippuvainen viereisten kiinteistöjen saneeraustöiden etenemisestä. Laman myötä osa kiinteistöistä on venyttänyt omia urakka-aikojaan, esimerkiksi City-Centerin (Makkaratalo) valmistuminen on siirtynyt ainakin vuodella. Kadun urakka-aika on harvinaisen pitkä, katu valmistuu näillä näkymin vasta Erikoislaatuisen kiveyksen vuoksi koko katu haluttiin kuitenkin samaan urakkaan. Näin varmistetaan päällystekivien tasalaatuisuus koko katualueella. Mosaiikkikiveyksen vaativa ladontakuvio on haastava työ ja kysyy tekijöiltään ammattitaidon lisäksi erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Kiveystyöt aloitettiin elokuun alussa. Väli Aleksanterinkatu Pohjoisesplanadi valmistuu 2010, noin 1/3 osuudesta otetaan käyttöön jo ennen joulua Väli Aleksanterinkatu Kaivokatu rakennetaan vasta Kuntatekniikka 5/

20 LIIKENNE Perustamisbuumi osui 2000-luvulle KÄVELYKATU kuuluu moderniin suomalaiseen kaupunkikeskustaan Suomessa kaupallinen kävelykatu löytyy 33 kaupungista. Kävelykatuja on perustettu eniten 2000-luvulla. Ensimmäisen kävelykatunsa saivat 2001 mm. Turku ja Lahti. Martti Wilhelms,FM Kaupalliset kävelykadut inventoitiin alkuvuodesta 2009 Elävä Kaupunkikeskusta ry:n toimeksiannosta. Kävelykaduilla ei ole tiukkaa määritelmää. Tässä yhteydessä kävelykadulla tarkoitetaan autoliikenteeltä rauhoitettuja, keskustapalveluita omaavia katuja ilman pitkiä siirtymätaipaleita. Nämä ovat yleensä keskustan ns. ykköskatuja. Suomessa on 33 kaupunkia, joissa on kaupallinen kävelykatu. Yli asukkaan kaupungeista lähes kaikista, kolmea lukuun ottamatta, löytyy kävelykatu. Myös tätä pienemmistä kaupungeista niitä löytyy. Kävelykadut ovat Suomessa kuitenkin melko nuoria ja vaatimattomia, verrattuna muihin Pohjoismaihin, saati Keski-Eurooppaan. Kerava pituusindeksin kärkikastia Suurin kävelykatukaupunki on odotetusti Helsinki, jossa on yhdeksän keskustan kaupalliseksi kävelykaduksi laskettavaa katua yhteispituudeltaan metriä. Asukasluvultaan pienin kävelykatukaupunki on Kauniainen, jonka noin 300 metristä kävelykatua rakennetaan paraikaa uudestaan. Kokoluokassa asukasta kuudessa 13:sta kaupungista on kävelykatu. Tätä pienemmissä kaupungeissa kävelykatuja on satunnaisemmin. Maalaiskunnissa ei kävelykatuja ole. Ensimmäinen on rakenteilla kaupungistuvan Kirkkonummen keskustaan. Uusia kävelykatuja on aktiivisen suunnittelutyön alla ainakin viidessä kaupungissa. Kävelykatujen pituus on odotetusti suhteessa kaupungin kokoon, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Muutamat kokoluokaltaan pienet kaupungit, kuten Kerava ( as.), Raahe ( as.) ja Kauniainen (8 500 as), yltävät moninkertaisiin indeksilukuihin. Erityisesti pienempien kaupunkikeskusten kohdalla kävelykadun kaupallinen intensiteetti ei välttämättä ole yhtä vahva kuin isommissa kaupungeissa. Seutukuntakohtaisessa kävelykatujen pituusvertailussa kaupunkien väliset jyrkimmät erot hieman tasoittuvat. Seutukuntakohtaisessa tarkastelussa kävelykatuniukkuus näyttäisi kärjistyvän Turussa ja Porvoossa (vanhan Porvoon kauppakujat eivät ole kävelykatuja). Kuudentoista suurimman kaupungin seutukuntakohtaisessa tarkastelussa eniten kävelykatumetrejä suhteessa asukasmäärään löytyy maakuntakaupungeista Kouvolasta, Vaasasta ja Joensuusta. Kävelykatumme nuoria Suomalaisten kävelykatujen keskiarvoikä on noin 15 vuotta (perustamisvuosien ka.1994) ja perustamisvuoden mediaani Ensimmäinen suomalainen kä- Jyväskylän kaupunki / Juhana Konttinen Jyväskylän kävelykatu on rakennettu 1990-luvun puolivälissä. Viihtyisyyttä lisäävät erityisesti lämmitetty katualue, istutukset ja omaleimaiset valaisimet. Oman lisänsä kävelykadun iltavalaistukseen antaa Valo on Jyväskylässä -tapahtuma, joka järjestetään seuraavan kerran Kuntatekniikka 5/2009

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa

Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa Hankintaklinikka uusi menettelytapa hankinnoissa case Keskuskatu 12.3.2009 Finlandiatalo Reijo Järvinen Esityksen sisältö Hankintaklinikasta yleisesti Keskuskatu projekti Urakoitsijan valintamenettely

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja

Lisätiedot

VESIHUOLTOJAOSTO ESITTÄYTYY

VESIHUOLTOJAOSTO ESITTÄYTYY VESIHUOLTOJAOSTO ESITTÄYTYY Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Suomen Vesiyhdistys ry:n jaostot: -Historia - Jätevesi - Kalatalous - Kehitysmaa -Pohjavesi - Vedenlaatu - VESIHUOLTO -Vesistö perustettu 3.12.2008.

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2011 1 (5) 581 Lausunto kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen ym. toivomusponnesta, jossa kiirehditään kunnallistekniikan rakentamista heti asemakaavan vahvistuttua HEL 2011-003517

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin Sofia Lakka Jorma Jantunen 23.1.217 Tilastokatsaus YVA-menettelyihin 1994-216 Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011. 2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa 31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 14.9.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Viestinnän kevään palautekyselyn tulokset Hankkeen tilannekatsaus Vt12 Nikulan eritasoliittymän esittelyvideo,

Lisätiedot

Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä

Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä Päällystystyöt Muut osapuolet: Päällystysurakoitsija Budjetti: Kh 2015 200 000 Hankkeen laajuustiedot Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä Sointulantie, Pikkumäentie, Puirojantie, Ojankulmantie, Varstakuja,

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet

Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet Kuntien paikkatiedon hyvät käytänteet seminaari 12.5.2011 Tuusulan kunta Annalena Saarikivi Tuusulan yleiskaava 2040 luonnosvaihe on käynnissä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 18.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus Tilannekatsaus ja tulevat työt Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Hollolan kunnan kuulumiset Suomen Maastorakentajat Oy:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Parkanon koulukampus Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Lähtökohdat ja tavoite vuonna 2015 Kaksi alakoulua, yläkoulu ja lukio, 600+100 oppilasta

Lisätiedot

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen. Esittelytilaisuus Rauno Tuominen

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen. Esittelytilaisuus Rauno Tuominen Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen Esittelytilaisuus 3.6.2014 Rauno Tuominen HOLLOLAN KUNTA LAHDEN KAUPUNKI Yleisötilaisuuden ohjelma Klo 17.00 Tervetuloa ja avaus ELY-keskuksen

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Itä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS

Itä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS LIITE 5 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto Yhdyskuntatekniikka 82120192/1 Itä-Immanen Vaihe 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 03.10.2008

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035

Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035 Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035 Muistio 10.3.2011 Linea Konsultit Oy 1. Työn tausta ja sisältö Lohjan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui helmikuussa 2007. Suunnitelmassa

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017,

Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017, Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017, 11.5.2017 Kuva: Toivo Lapinlampi Tarve 107 000 km vesijohtoa, 50 000 km jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa, arvo 6,5 mrd Rakennettu pääosin 1960-80

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Uusiomateriaalien mahdollisuudet

Uusiomateriaalien mahdollisuudet Uusiomateriaalien mahdollisuudet Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, Kiertotalous kuntien maarakentamisessa -seminaari 7.6.2017 Kehätie & Uudenmaankatu 7.6.2017 Juha-Pekka Hämäläinen 2 Yhteinen hanke Liikennevirasto

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot