Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille. Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille. www.prologistiikka.fi. Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät"

Transkriptio

1 Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät

2

3 VALMISTETTU SUOMESSA Rocla on ainoa suomalainen sähköisten varasto-, vastapaino- ja automaattitrukkien kehittäjä ja valmistaja. Mallistoa täydentää laaja valikoima Cat polttomoottorikäyttöisiä vastapainotrukkeja. i Kysy lisää monipuolisesta mallistosta p

4 TOIMITUKSELTA SATAMIEN SEKAHAKU Satamien optimaalinen määrä puhuttaa aina vain. Nykyinen tilanne, jossa meillä on 50 ulkomaankaupassa mukana olevaa satamaa, ei ole kovin toimiva. Harvassapa ovat kuitenkaan ne toimijat, jotka ovat valmiit vapaaehtoisesti laittamaan lapun luukulle tai yhdistymään toisen sataman kanssa (mahdollisesti itselle epäedullisin ehdoin). HaminaKotka näytti mallia, mutta edelläkävijän vanavedessä on toistaiseksi hiljaista. Katseet kääntyvät Porin ja Rauman suuntaan olisiko jo aika? Jos yksi maan suurimmista vientisatamista (Rauma) ja maan kuudenneksi suurin tuontisatama (Pori) löytäisivät toisensa, uusi PoriRauma nousisi tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi, ja kilpailukyky hyppäisi uudelle tasolle. Mutta hääkelloja viritellään muuallakin. Ainakin Naantali ja Turku olisi komea pari ja pohjoisempana vaikkapa Oulu ja Raahe. Partneria etsitään tositarkoituksella, koska satamien perusturvallisuuden tunne on pahasti järkkynyt. Metsäteollisuuden perässä useammallakin toimialalla on tapahtunut notkahduksia, eikä tavara liiku entiseen malliin. Globaali taantuma on kuristanut satamia jo vuosikausia, eikä lisäinvestointeihin ole varaa ainakaan ilman, että levennetään niitä paljonpuhuttuja hartioita. Satamien mahdollisista yhdistymisistä päättävät niiden omistajat. Pienikin pärjää, jos se on valinnut selviytymisstrategiakseen nopeuden ja erikoistumisen. Isot taas vannovat volyymien nimeen. Jos tarkastellaan asiaa EU-tasolla, satamat ovat tärkeimpiä portteja Euroopan laajuiseen verkkoon. EU tarvitsee kaikilla merialueillaan kehittyneitä ja kansainvälisten standardien mukaisia tehokkaita satamia. Jotkut EU:n satamat ovat maailman suorituskykyisimpien satamien joukossa, mutta toiset alisuoriutuvat jatkuvasti tai heikentyvät rakenteellisesti. Nykyisellään Eurooppaan meritse tulevasta tavarasta viidennes kulkee vain kolmen sataman kautta. Maailmanlaajuinen satamatoimiala on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja merellä myrskyää myös jatkossa. Avuksi on huudettu innovaatioita ja toivoa sopii, että niitä löytyy sekä teknologian, organisoinnin että johtamisen saralla. Mahdollisuuksia on kuitenkin moneen: jo satamoiden rooli multimodaalisina liikennekeskuksina edellyttää innovatiivisia ja tehokkaita eri liikennemuodot yhdistäviä yhteyksiä, ja vain taivas on rajana kehittämispotentiaalin suhteen. Uusiutuminen on myös enemmän kuin pieni pakko, kun ottaa huomioon ympäristön - suojelun asettamat tiukat reunaehdot. Esimerkiksi Kouvolassa viime syksynä järjestetyssä RailForum 2013-seminaarissa puhuttiin paljon rikkidirektiivistä ja sen merkityksestä satamille. HaminaKotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski esitti vahvan argumentin sen puolesta, että hallitus poistaisi tykkänään väylämaksut. Naski esitteli lukuja, joiden valossa Suomi pärjää kilpailukyvyssä Baltian satamille muilla osaalueilla paitsi merirahdin hinnassa ja varsinkin aluksen kustannukset ylittävät asiakkaan kipurajan. Mutta, mutta: jos väylämaksut poistettaisiin, suomalainen vaihtoehto olisi taas samalla viivalla muiden kanssa. Rikkidirektiivin puristuksessa nesteytetty maakaasu (LNG) voisi olla yksi ratkaisu, mutta muutos tulee hitaasti, vuosikymmenten kuluessa. Samaten rikkipesurit laivoissa tai maalla voisivat auttaa, mutta investointi on raju. Esimerkiksi Helsingin Sataman Kimmo Mäki totesi Kouvolassa, että LNG on varmasti tulevaisuuden energianlähde, etenkin lyhyemmillä merimatkoilla. Kolmas samassa tilaisuudessa esiintynyt satamapomo, Turun Sataman Christian Ramberg, muistutti yhdistettyjen kuljetusten kasvavasta merkityksestä. Rambergin mukaan satamissa on jo olemassa tarvittava infrastruktuuri, jotta yhdistelmäkuljetukset saadaan toimimaan. Kun maantiekuljetusten joustavuus yhdistyy raideliikenteen taloudellisuuteen, voidaan päästä kilpailukykyisiin tuloksiin. 1/2014 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A Helsinki puh PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko TUOTEPÄÄLLIKKÖ Jaakko Lätti puh TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä TILAAJAPALVELU puh kustantajapalvelut.fi TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Jarkko Böhm Merja Kihl Ari Mononen PAINO PunaMusta Oy JUSSI SINKKO 2 prologistiikka 1/2014

5

6 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 06 Satamat yhtiöitetään Uusi kuntalaki muuttaa satamat osakeyhtiöiksi vuodenvaihteessa Viime kädessä muutoksen taustalla on Euroopan Unioni, joka vaatii satamien muuttamista osakeyhtiöiksi. Muun muassa Suomen Satamaliitossa on arvioitu, että lakimuutos voi johtaa joidenkin satamien yhdistymiseen tai lakkauttamiseen. Toisaalta satamissa uskotaan lain tuovan toimintaan lisää itsenäisyyttä ja järkiperäisyyttä. 16 Rahti myötätuulessa Tallink Silja Oy:llä 18 Kannattaako Jäämeren rata? Lapissa on 2000-luvun aikana pohdittu monenlaisia rautatiehankkeita, joista yksi kulkisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan puolelle Kirkkoniemeen. Toteutuessaan tämän Jäämeren radan rakennuskustannukset voisivat olla yli 3 miljardia euroa. 24 Yhteistyö on ympäristöteko 18 4 prologistiikka 1/2014

7 28 28 Turvakärkeä trukkipuolelle Trukkien käyttöön liittyy monenlaisia asioita, joissa turvallisuus nousee keskiöön. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että ainoastaan kouluttamalla kuljettajia saadaan asenteet oikealle tolalle. Samaten esimerkiksi jalankulun erottaminen trukkiliikenteestä käyttämällä eri ovia, kaiteita ja ajoratamerkintöjä on järkevää operatiivista safety managementia Iisalmen uusi logistiikkakeskus tehostaa Ponsse Oy:n varaosatoimituksia 42 Sähköinen sydän Logistiikkatoimijat ovat jo kauan olleet verkossa: erilaisin sähköisin järjestelmin varmistetaan, että tavara liikkuu ajallaan ja resurssit ja tarve kohtaavat. Koska yritykset metsästävät jatkuvasti säästöjä ja tehokkuutta, varastotoimintoihin on luotu vuosien varrella kriittinen katse jos toinenkin. 48 Secainen tulevaisuus 50 Logistiikka ei sovi amatööreille 52 Ajassa 1/2014 prologistiikka 5

8 SATAMAT YHTIÖITETÄÄN MUTTA VAIN HARVAT YHDISTYVÄT TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: KOKKOLAN SATAMA Uusi kuntalaki muuttaa satamat osakeyhtiöiksi vuodenvaihteessa Viime kädessä muutoksen taustalla on Euroopan Unioni, joka vaatii satamien muuttamista osakeyhtiöiksi. Muun muassa Suomen Satamaliitossa on arvioitu, että lakimuutos voi johtaa joidenkin satamien yhdistymiseen tai lakkauttamiseen. Toisaalta satamissa uskotaan lain tuovan toimintaan lisää itsenäisyyttä ja järkiperäisyyttä. Suomessa on yli 50 ulkomaankaupan satamaa, joista 23 on auki myös talvisin. 6 prologistiikka 1/2014

9 Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama. Sen liikennemäärät ovat kasvaneet: vuonna 2013 Kokkolassa kävi 614 laivaa, mikä oli uusi ennätys. 1/2014 prologistiikka 7

10 Suomessa on yli 50 ulkomaankaupan satamaa, joista 23 on auki myös talvisin. Meriliikenteen kilpailukyky on nyt huolenaiheena. On muistettava, että kyseessä on ekologinen kuljetustapa. Noin 80 prosenttia tavaraliikenteen volyymistä kulkee meriteitse, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä. Onhan satamilla suuri merkitys oman alueensa elinkeinopolitiikassa, hän muistuttaa. Satamille pitäisi antaa kunnon tase. Jos yhtiöistä tehdään kovin köykäisiä ja ajatellaan, että niitä voidaan pääomittaa joskus myöhemmin, niin se on itsensä pettämistä. Lisäksi kun muodostetaan osakeyhtiön hallitusta, siihen olisi koottava laaja-alaista osaamista, jolla on kykyä vastata uudenlaisiinkin Suhdanteet huolena Yhtiöittäminen ei muuta haasteisiin. Satamien johto näkee yhtiöittämisen Satamaliitossa mahdollisuutena kehittää toimintoja ja linjata strategioita. Satamatoiminnoissa on sataman toimintaa, Suomen satamien suhdanteissa mentiin mutta hallintomalli kyllä tavaraliikenteen osalta vuonna 2012 noin erikoistuttu, mutta siinäkin on vielä jäljellä viisi prosenttia miinukselle. Loppuvuodesta 2013 marras-joulukuun muuttuu. uusia mahdollisuuksia. Kehittämisen polkuja olisi pohdittava. liikennemäärissä tosin oli jo hieman piristymistä. Suuret yleissatamat olivat vuonna 2013 kolmisen prosenttia miinuksella. Alalla on kaiken kaikkiaan ollut haasteellinen vuosi. Kuitenkin on joitakin satamia, joilla viime vuonna oli jopa Satamilla pitäisi olla oikeat työkalut kehitystyötä varten. Varmaankin joihinkin satamiin voisi tulla lisää tuulivoimaan liittyviä palvelutoimintoja sekä LNG-polttoainejakelua. Näin satamat saavat uutta energiapoliittista roolia. kymmenen prosentin kasvulukemia, Mäkilä mainitsee. Keväällä 2014 liikenneministeriöstä valmistuu meriliikennestrategia. Satamien kilpailukyky pitäisi palauttaa. Olisi voitava keventää kuljettamisen kustannuksia, Mäkilä korostaa. Aika ajoin on väitetty Suomessa olevan sellaisiakin satamia, joiden tavaravirrat ovat liian pieniä, jotta satamatoiminta olisi kannattavaa. Toimintaedellytykset ovat tärkeä kysymys. Olisi varottava sitä, että valtio alkaa ajatella satamia verkostoina, joita voisi supistaa samaan tapaan kuin lentokenttäverkostoja, Mäkilä tähdentää. Satamien omistajuus on ollut hajautettua. Satamatoiminnan jatkaminen tai päättäminen on omistajan asia. Valtion ei pitäisi tietoisesti ryhtyä karsimaan satamien lukumäärää. Olisi toki katsottava eri investointien priorisoinnit, mutta ei ruvettava sulkemaan satamia. Kuljetuksia voitaisiin myös tehostaa ja pyrkiä välttämään tyhjiä kuljetuksia. Olemassa olevaa tietoa voitaisiin tässä hyödyntää nykyistä paremmin. Satamien yhdistyminen mahdollisuuksien rajoissa Mäkilän mukaan yhtiöittäminen saattaa viedä kehitystä satamien strategisiin kumppanuuksiin, ehkä jopa yhdistymisiin. Ne ovat kuitenkin hallinnollisia yhdistymisiä. Eivät sieltä laiturit katoa. Yhtiöittäminen saattaisi keskittää useiden rannikkokaupunkien satamia yhdelle omistajalle. En usko, että kunnat kovin helposti jakaisivat omistajuuttaan mutta ei sitä voida poiskaan sulkea. Kyse on investointivetoisesta toimialasta, ja haasteet ovat isoja. Omistajuutta voisi ehkä jakaa logistiikka- ja muille toimialoille sekä teollisuusomistajille. Tällainen kehitys lienee kuitenkin hidasta, pohtii Mäkilä. Vuodenvaihteessa Hangon ja Oulun satamat yhtiöitettiin. Myös Kaskisissa päätös sataman yhtiöittämisestä on tehty, mutta siellä yhtiömuotoinen toiminta alkaa vasta syksyllä 2014, Mäkilä tarkentaa. Hän uskoo, että suomalaiset satamat voisivat periaatteessa Toimintoja kehitettävä Mäkilän mukaan satamien tilanteet vaihtelevat. Noin puolet satamista on jo nyt osakeyhtiöitä. Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen mukaisesti satamien pitää olla yhtiöitettyinä mennessä. Monilla osakeyhtiöksi muuttuminen on syksyllä edessä. Satamien johtamisen näkökulmasta niin suhdannetilanne, rakennemuutos kuin rikkidirektiivin voimaantulokin ovat haastavia. Sitten on vielä muututtava osakeyhtiömuotoisiksi toimijoiksi. yhdistyä myös ruotsalaisten tai virolaisten satamien kanssa. Ainakaan sellaiset yhdistymiset eivät ole poissuljettuja. Jonkinlainen Kööpenhaminan ja Malmön satamien tyyppinen yhdistyminen voisi olla ihan asianmukaista. Liikenneverkostoille voidaan myöntää EU-rahoitustakin. Toisaalta eri puolilla Suomea sijaitsevat satamat voisivat yhdistyä, jos niillä esimerkiksi olisi joitakin yhteisiä teknologiainvestointeja. Tässä tarvitaan uudenlaistakin ajattelua, Mäkilä esittää. Yhtiöittäminen ei muuta sataman toimintaa, mutta hallintomalli kyllä muuttuu. Juridinen vastuu ja johtaminen muuttuvat. Satamien yhtiöittämisen olisi Mäkilän mukaan oltava pitkäjänteistä. Myönteisiä muutoksia Toimitusjohtaja Juha Mutru Satamaoperaattorit ry:stä arvioi, että satamien yhtiöittämistä edellyttävä kuntalain muutos näyttää johtavan hyvään suuntaan. 8 prologistiikka 1/2014

11 KUVA: ARI MONONEN Satamien kilpailukyky pitäisi palauttaa, Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä vaatii. On aina sitä parempi, mitä liiketaloudellisemmalla tavalla satamia johdetaan. Samalla voidaan järjestellä satamien yhteistoimintaakin entistä paremmin, hän sanoo. Yhteistoiminta antaa Mutrun mukaan myös paremmat edellytykset satamien mahdolliselle yhdistymiskehitykselle vaikkakaan ei välttämättä aivan lähitulevaisuudessa. Satamien yhdistymisessähän edelläkävijöitä olivat Hamina ja Kotka, jotka ennen yhdistymistään olivat jo pitkään 1/2014 prologistiikka 9

12 Helsingin sataman tulos jäi vuonna 2013 lievästi miinukselle. Jäsenkuntamme on nähnyt lain tuovan positiivista ja hyvää kehitystä. En ole juurikaan kuullut soraääniä, Mutru mainitsee. Toiminta Kemissä lähes entisellään Kemin satama on toiminut osakeyhtiömuotoisena vuoden 2012 alusta. Sataman yhtiöittämisen taustalla oli se, että uusi kuntalaki näytti tulevan lainvoimaiseksi jo vuonna Myös kaupun- olleet osakeyhtiöitä. Eri satamissa on varmaankin jo harkittu ginvaltuustossa oli tehty aloite sataman yhtiöittämisestä. Lain erilaisia vaihtoehtoja. voimaantulo kuitenkin siirtyi, kertoo Kemin sataman toimitusjohtaja Reijo Viitala. Satamien yhtiöittäminen on erityisen hyödyllistä sellaisille satamille, joiden toiminnassa on tähän Kemissä yhtiöittämisen taustalla oli lisäksi mennessä korostunut erityisesti kunnallispolitiikka. Nyt tällaisten satamien liiketaloudellinen lähestymiskulma voi lisääntyä. Toimintaa saadaan sekä tehokkaammaksi että itsenäisemmäksi. Mutrun mukaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenet ovat ottaneet uuden lain vastaan myönteisesti. taannoinen oikeuden päätös, jossa Destian Kyse on eli entisen Tielaitoksen katsottiin olevan ylivertaisessa asemassa samalla alalla toimi- investointivetoisesta toimialasta, ja viin osakeyhtiöihin verrattuna. Silloin Destia haasteet ovat isoja. muutettiin osake yhtiöksi. Satamat ovat usein samantapaisessa määräävässä asemassa markkinoilla. Kolmantena tekijänä yhtiöittämisessä oli Kemin kaupungin taloudellinen tilanne, Viitala toteaa. Hänen mukaansa yhtiöittäminen ei juurikaan vaikuttanut Kemin sataman toimintaan. Sataman asiakkaat ovat samoja kuin ennen yhtiöittämistäkin. Henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan uuden yhtiön palvelukseen, ja muutoinkin toiminta ja malli ovat samantyyppisiä kuin ennenkin. Erona on vain se, että nyt satama on yhtiölain mukainen toimija, joten joudumme keskustelemaan asioista myös verotta- 10 prologistiikka 1/2014

13 KUVA: ARI MONONEN jan eikä vain omistajan kanssa. Lisäksi satamalla on nyt yhtiölain edellyttämä hallitus, jolla on paljon vastuuta asioista. Satamat eivät juuri toistensa kaltaisia Viitala ei usko yhtiöittämisen johtavan ainakaan Pohjanlahden satamien yhdistymiseen. Täälläpäin ei ole satamien yhdistymisistä keskusteltu, tai jos on niin lähinnä huumorimielessä. Pohjanlahden satamat ovat paljolti eri teollisuuslaitosten kotisatamia. Asiakkaita ovat esimerkiksi Metsä Group, Stora Enso, Outokumpu ja Rautaruukki, Viitala selostaa. Toisaalta esimerkiksi Kokkolan satama on yleissatama ja Venäjän-liikenteen satama. Satamat ovat kovin eri tyyppisiä, ja siksikään satamien yhdistyminen ei ole todennäköistä. Myöskään investointeihin Kemin sataman yhtiöittäminen ei ole juuri vaikuttanut. Investoinnit ovat yhtä hauskoja tai ikäviä kuin entisinäkin aikoina. Tosin päätöksentekoprosessi on tullut jossain määrin entistä tiiviimmäksi ja keskitetymmäksi. Muuttuminen osakeyhtiöksi ei kuitenkaan johtanut siihen, että olisimme heti ryhtyneet rankasti investoimaan. Parin viime Lovisa Forwarding & Stevedoring Ykköstiimisi satamatoiminnoissa 1/2014 prologistiikka 11

14 vuoden aikana Kemin satamalla on ollut On aina sitä parempi, mitä Kun sitten lakiesitys julkistettiin huhtikuussa 2013, perustimme satamaan työ- lähinnä joitakin asiak kuuksista johtuneita liiketaloudellisemmalla investointeja, Viitala mainitsee. ryhmän, joka alkoi viedä asioita konkreettisesti eteenpäin. tavalla satamia Yhtiöittämishanke etenee Kokkolassa johdetaan. Aika ennen vuotta 2015 on melko lyhyt, koska kaikki tarvittavat päätökset Kokkolan satamassa yhtiöittämisprosessi on siinä vaiheessa, että satamayhtiö aloittaa toimintansa vuonna Satamien yhtiöittämistä edellyttävä direktiivi on tehnyt tuloaan jo useita vuosia. Selvitimme yhtiöittämiseen liittyviä kysymyksiä jo neljä vuotta sitten, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting selostaa. pitää saada tehtyä ja asiat selviksi. Wittingin mukaan Kokkolan satama on liikelaitoksenakin selvinnyt hyvin, joten siinä mielessä yhtiöittämistarvetta ei olisi ilman lainmuutosta ollut. Toki liikelaitossopimuksia on erilaisia, mutta Kokkolan satamalla on liikelaitosmallissa ollut hyvä toimintavapaus. Vas- 12 prologistiikka 1/2014

15 taavasti omistajalla on ollut luottamusta sataman toimintaa kohtaan. Nämä seikat ovat siivittäneet meitä viime vuosina hyviin tuloksiin. Yhdistymiset tuskin lisäisivät liiketoimintaa Witting uskoo, että toimiminen osakeyhtiönä voi itse asiassa olla vähemmän byrokraattista kuin satamatoiminta on tähän mennessä ollut. Toki osakeyhtiöllä on hallitus, ja kaupunkiomistaja tulee vaikuttamaan edelleen sataman asioihin onhan satama kaupungin kannalta tärkeä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan siis tulevaisuudessakin /2014 prologistiikka 13

16 KUVA: ARI MONONEN Satamien Mielenkiintoista on, millaista ohjeistusta omistaja ja hallitus antavat osakeyh- lisää liiketoimintaa, jos satama yhdistyisi jon- asioi ta niin, että Kokkolan satamalle tulisi yhtiöittämistä edellyttävä direktiivi on tiömuotoisen sataman kehittämiseen. Itse kin toisen sataman kanssa. odotan, että sataman liiketoiminta voi jopa laajentua. Satamien yhdistymisiä ei Wittingin mukaan ole lähiaikoina näköpiirissä. tehnyt tuloaan jo useita vuosia. Lähitienoilla ei ole toista samalla profiililla toimivaa satamaa. Naapurisatamat ovat paljolti metsäteollisuuden kappaletavarasatamia. Jos satamien yhdistäminen on kannattavaa, niin sitten satamia yhdistetään. Mutta emme toistaiseksi ole nähneet Keskitymme nyt yhtiöittämisen ja rikkidirektiivin tuomiin haasteisiin ja varaudumme niihin taloudellisesti, Witting linjaa. 14 prologistiikka 1/2014

17 Vihreämpi tapa kuljettaa. Kapellskär Maarianhamina Turku Helsinki Tukholma Paldiski Tallinna Riika Tallink-konsernin laivasto on keski-iältään yksi maailman nuorimmista matkustaja- ja rahtilaivastoista. Moderni laivasto mahdollistaa vihreämmän tavan kuljettaa. Se tarjoaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja mm. polttoaineen kulutukseen ja päästöjen minimoimiseen. Pidetään yhdessä meri sinisenä. Lue lisää: ISO 14001:2004 environmental certificate by Lloyds Register 1/2014 prologistiikka 15

18 RAHTI MYÖTÄTUULESSA TALLINK SILJA OY:LLÄ TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: TALLINK SILJA OY Vuosi 2014 alkoi hyvissä merkeissä Tallink Silja Oy:llä: sekä rahdin että matkustajien kuljetukset kasvavat. Alkuvuonna varsinkin laivarahdin määrät ovat lisääntyneet. Nyt yhtiöllä on noin 50 prosentin osuus Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen markkinoista. Lähiaikoina Tallink Silja pyrkii tehostamaan asiakaslähtöisyyttä rahtiliikenteen järjestelyissä. Tammikuussa 2014 Tallink Silja Oy:n kaikki rahtikuljetukset lisääntyivät 15,4 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös matkustajaliikenne kasvoi jonkin verran. Teimme hyvän tuloksen, johon voimme olla oikein tyytyväisiä, iloitsee rahtitoimintojen johtaja Håkan Fagerström Tallink Silja Oy:stä. Rahtiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä kasvoi peräti 44,2 prosenttia. Moinen kasvu johtuu tosin siitä, että M/S Star oli 13 päivää telakalla tammikuussa 2013, mutta silti tulos on oikein hyvä. Laskennallinen kasvu telakoinnit huomioon ottaen olisi silti prosentin luokkaa, Fagerström toteaa. Myös Tukholma-linjan Silja Serenade oli melkein koko tammikuun 2014 Turun korjaustelakalla Naantalissa, mutta palasi reittiliikenteeseen helmikuun puolivälissä. Laivalle rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä muun muassa uusia ravintoloita ja myymälöitä sekä uusi kylpyläosasto. Raportointipalvelusta säästöä asiakkaille Håkan Fagerströmin mukaan rahtiliikenteen kilpailutilanteeseen vaikuttaa nykyisin se, että eräät kuljetusliikkeet huutokauppaavat vapaata kuljetuskapasiteettiaan internetissä. Silloin asiakkaat eivät kuitenkaan juuri pysty neuvottelemaan kuljetusten tai aikataulujen yksityiskohdista. Tällainen tarjouskilpailu ei välttämättä ole edullinen kenellekään osapuolelle, Fagerström epäilee. Hänen mukaansa vuorovaikutus ja asiakaslähtöisyys ovat rahtikuljetuksissa tärkeitä tekijöitä, joiden merkitys varmasti kasvaa tulevaisuudessa. 16 prologistiikka 1/2014

19 Tallink Silja pyrkii lisäämään asiakaslähtöisyyttä toiminnassaan. Voimme esimerkiksi toimittaa asiakkaille täsmällisiä liikenneraportteja ja tehdä niiden pohjalta analyysin siitä, onko kuljetukset ajoitettu asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Kuljetusten hinnat vaihtelevat lähtöajan mukaan, joten keskittämällä kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan edullisimmille vuoroille asiakas voi säästää kuljetuskustannuksia. Toisinaan voi olla myös järkevää lähettää rahtia Tukholmaan Tallinnan kautta. Raportointipalvelu on ollut miellä jo käytössä jo jonkin aikaa. Vuonna 2013 saatiin kuitenkin käyttöön uusi raportointityökalu, joka mahdollistaa vielä paremmat ja käyttäjäystävällisemmät raportit, Fagerström toteaa. Kuljetuksiin laatua ja asiakaslähtöisyyttä Toinen asiakaslähtöisyyteen liittyvä uudistus on uusittu rahdin omavarausjärjestelmä, joka otettiin käyttöön tammikuussa Järjestelmästä on selvää käytännön hyötyä ja asiakkaat ovat ottaneet sen myönteisesti vastaan, Fagerström sanoo. Kyseessä on niin sanottu Extranet-sovellus. Sen avulla asiakas voi itse varata rahtikapasiteettia laivoilta internetin kautta, jos tilaa on. Kyseinen järjestelmä on ollut käytössä jo pitkään suuryritysten keskuudessa. Aikaisemmin tällaisia varauksia tehtiin sähköpostitse, puhelimitse tai jopa telefaxilla, minkä jälkeen asiakas jäi odottaman vahvistusta. Tämä internet-varaus toimii nopeammin. Kehitämme omavarausjärjestelmää edelleen, jotta saisimme sen vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Niin ikään korostamme merikuljetusten laatua, vakuuttaa Fagerström. Kaikki Tallink Siljan alukset on sertifioitu ISO laatujärjestelmän mukaisesti. Fagerströmin mielestä EU:n tuleva rikkidirektiivi suosii lyhyitä merimatkoja ja antaa aihetta jonkinlaisille uusille investoinneille. Tallink Siljan rahtiliikenne on lisääntynyt jo kolmena vuonna peräkkäin. 1/2014 prologistiikka 17

20 KANNATTAAKO JÄÄMEREN RATA? TEKSTI: JARKKO BÖHM KUVAT: PHOTO ALTO Lapissa on 2000-luvun aikana pohdittu monenlaisia rautatiehankkeita, joista yksi kulkisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan puolelle Kirkkoniemeen. Toteutuessaan tämän Jäämeren radan rakennuskustannukset voisivat olla yli 3 miljardia euroa. 18 prologistiikka 1/2014

21 1/2014 prologistiikka 19

22 Hankkeella on Hankkeella on sekä epäilijänsä että kannattajansa. Rakentamisen puolesta puhuvat kojen mielestä tässä ei olisi järkeä, vaan niemeen, josta rahti jatkaisi junalla. Kriitik- sekä epäilijänsä että kannattajansa. perustelevat mielipidettään muun muassa tavara olisi halvempaa rahdata suoraan sillä, että arktisen alueen lisääntyvä energiarikkauksien hyödyntäminen tarkoittaisi suurempaa tarvetta Ratahankkeen puolesta on tehty taustatyötä vuosikausia markkinoille kuin purkaa Kirkkoniemessä. raiteilla tapahtuville kuljetuksille myös Pohjois-Suomessa. Lapin Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymässä, jonka kehittämispäällikkö Timo Lohi haluaa oikaista Aasian rahtiliikenteeseen kasvava kaivosteollisuus hyötyisi radasta myös. Jotkut näkevät mahdollisuuksia siinä, että Koillisväylän liittyviä julkisuudessa liikkuneita käsityksiä. kautta lisääntyvä Aasian tavaraliikenne voisi ohjautua Kirkko- Me emme ole koskaan väittäneet, että Aasiasta tuotu lasti 20 prologistiikka 1/2014

23 kannattaa purkaa Kirkkoniemeen ja kuljettaa sieltä jonnekin Rotterdamiin, Lohi tarkentaa. Toisaalta Rotterdamiin muutenkin matkalla oleva konttialus voisi pysähtyä Kirkkoniemessä ja purkaa vähintään konttia, jotka kuljetetaan kustannustehokkaasti niin pitkälle rautatietä pitkin toidaan ja rakennetaan uusia öljy- ja kaasuhankkeita. Moni uskoo, että Keski-Lapin rikkaat malmivarat houkuttelisivat alueel le useita kaivoksia tulevien vuosikymmenien aikana ja pidempäänkin. Mistään pienestä satsauksesta ei olisi kyse, jos rata rakennettaisiin Rovaniemeltä kuin mahdollista. Meidän näkemyksemme mukaan se tarkoittaisi Itämeren aluetta konttia ei ole iso määrä meidän tavaravirrassamme, ja silloin näin olisi kannattavaa tehdä. Visio tulevaisuudesta Kannattavuus tulisi kaikkien liikennöintitarpeiden lisääntymisen yhteisvaikutuksesta. Kirkkoniemeen. Suunnitelmassa olisi kaksi linjausvaihtoehtoa. Jos rata vedettäisiin Inarinjärven länsipuolelta, olisivat projektin kokonaiskustannukset 3,2 miljardia euroa. Itäpuoli olisi kokonaisuudeltaan edullisempi, jolloin kustannukset jäisivät 2,6 miljardiin euroon. Timo Lohen mielestä Jäämeren rataan kannattaa satsata. Hän pitää ongelmana poliitikkojen lyhytnäköisyyttä, sillä päättäjien mielestä tavaravirtojen pitäisi olla valmiiksi olemassa. Lohi huomauttaa, että rata olisi valmis vasta vuonna 2030, ja siihen mennessä kasvaisi myös tarve radalle. Arvioiden mukaan Norja lisää runsaasti Barentsin meren osuutta öljy- ja kaasutuotannostaan seuraavan muutaman kymmenen vuoden aikana. Myös Jamalin niemimaalle inves- Edullisemmassa vaihtoehdossa Suomen puoleinen rata kustantaisi 1,7 miljardia euroa ja Norjan puoleinen 0,9 miljardia euroa. Toisaalta Inarinjärven itäinen rataväylä tekisi Norjan rataosuudesta pidemmän kuin länsipuolen vaihtoehto. Summat pohjautuvat Liikenneviraston kannattavuuslaskelmiin, jotka perustuvat siihen olettamukseen, että Suomi maksaisi koko radan, myös Norjan puoleisen osuuden. Näin ei Timo Lohen mukaan kuitenkaan tapahtuisi. 1/2014 prologistiikka 21

24 22 prologistiikka 1/2014

25 RÄÄTÄLÖIDYT RATKAISUT KÄYTTÖKOULUTUS TEKNINEN NEUVONTA KARTOITUS KORJAUS VARAOSAT HUOLTO MYYNTI VUOKRAUS Combilift Dulevo Mitsubishi Wetrok Comac Kokonaisvaltainen ratkaisu konekannan hallintaan Suurista kustannuksistaan huolimatta Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Lohi näkee radan olevan kannattava jo heti valmistuttuaan vuonna Kannattavuus tulisi kaikkien liikennöintitarpeiden lisääntymisen yhteisvaikutuksesta. Visioissa on lisäksi perustettaisiin yhtiö, joka saisi valtiolta pääomasijoituksen. Tätä sijoitusta vastaan yhtiö voisi hakea markkinoilta halpakorkoista lainaa. Suomella on hyvä luottoluokitus, joten rahoituskustannukset eivät olisi kovin korkeat. Emme ole kuntayhtymässä Jäämeren alueen parempi houkuttelevuus turismille. Myös Saariselälle olisi entistä helpompi päästä esimerkiksi erämaavaellukselle Suomella on hyvä luottoluokitus, joten rahoituskustannukset lähteneet kysymään yhtiöiltä, ovatko he valmiita rahoittamaan tätä. Tiedämme, että yritykset ovat erittäin kiinnos- tai hiihtokeskukseen. tuneita käyttämään rataa, jos se rakenne- eivät olisi kovin taan, Lohi lisää. korkeat. Hanketta varten perustettuun yhtiöön Mistä rahat? Rahoituksen järjestäminen on suurin tulppa hankkeen toteutukselle. Lohen mielestä meneillään olevista Suomen ja Norjan valtioiden välisistä epävirallisista keskusteluista pitäisi siirtyä jo viralliseen päätökseen, jonka pohjalta asiaa alettaisiin selvittää yhteishankkeena. Käytännön toteutuksessa Timo Lohi näkisi hyvänä Helsinki- Vantaan lentoaseman laajennuksen mukaisen mallin, jossa haettaisiin lisäksi sijoituksia esimerkiksi Aasian maista. Lohi ei usko, että kaivosyhtiöt voisivat sijoittaa suuria summia tällaiseen yritykseen, mutta heidänkin pitäisi osallistua jonkinlaisella panoksella rahoittamiseen ja sitoutua ratakuljetuksiin. Tällä mallilla rakentamista ei tarvitsisi edistää budjettirahoitusten avulla pätkissä tulevien vuosien aikana, vaan Jäämeren rata saataisiin rakennettua kerralla. 1/2014 prologistiikka 23

26 Logistiikka-alueiden muodostuminen on selvä kehityssuunta Euroopassa. YHTEISTYÖ ON YMPÄRISTÖTEKO TEKSTI: JARKKO BÖHM KUVA: ONNINEN OY Tavarankuljetuksen yleiseurooppalainen trendi on siirtää pitkien matkojen kuljetusten painopistettä maanteiltä rautateille. Suomessa kehitys ei ole menossa samaan suuntaan, joten logistiikka ei aina toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Parannusta tilanteeseen voi hakea logistiikkakeskuksien verkostoitumisella. 24 prologistiikka 1/2014

27 Keskustelua helpottamaan Limowassa kehitettiin yhteistyössä konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryn ja VTT:n kanssa luokittelujärjestelmä, jonka mukaan logistiikka-alue on useiden toisiaan lähelle sijoittuneiden logistiikkakeskuksien ryhmittymä. Logistiikka-aluetta isompi kokonaisuus on logistiikkavyöhyke, joka koostuu useista logistiikka-alueista ja -keskuksista. Jorma Härkönen toteaa, että logistiikka-alueiden muodostuminen on selvä kehityssuunta Euroopassa. Näitä kutsutaan myös freight villageiksi tai rahtiliikennekeskuksiksi. Freight villaget yhdistävät erilaisia toimijoita, toimintoja, operaattoreita ja palveluita. Niissä ei harjoiteta pelkästään varastointia vaan usein myös teollisen loppuvaiheen toimintaa. Toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, Härkönen kuvailee. Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen on isomman solmukohdan idea. Onnisen teräspalvelukeskus Hattulassa Eräs logistiikkakeskuksien yhteistyötä edistävä taho on Limowa ry, joka on valtakunnallisesti toimiva logistiikkakeskusosaamisen kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Limowan johtaja Jorma Härkösen mukaan yhdistys ajaa logistiikkakeskuksista liiketoimintamielessä kiinnostuneiden etua puolueet tomasti, kansallisesti ja avoimesti. Mutta mikä on logistiikkakeskus? Aloittaessamme laajemman työn asian kehittämiseksi huomasimme ongelmaksi, että joskus puhutaan samasta tai lähes samasta asiasta erilaisilla termeillä, Jorma Härkönen kuvailee. Mallia Euroopasta Muutoksen moottorina on myös solmukohta-ajattelu. Logistiikan solmukohtia ovat esimerkiksi logistiikka-alueet, jotka yhdistävät useita eri kuljetusmuotoja eli maantie-, rautatie- ja vesikuljetuksia, joskus jopa lentokuljetuksia. Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen on isomman solmukohdan idea, jolloin korostuu solmukohdan sijainti. Esimerkiksi satamat ja niiden liepeillä sijaitsevat logistiikka-alueet ovat vanhastaan selkeä logistinen solmukohta, Jorma Härkönen kertoo. Limowa ry:n vuosina toteuttamassa EslogChankkeessa julkaistiin Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirja, jossa kannustetaan intermodaalisen logistiikkakeskusten verkoston muodostamiseen. Mallissa tarkastellaan kriittisellä silmällä sitä, missä määrin on järkevää siirtää tavaraa maantietä pitkin verrattuna rautatiehen. Härkösen mielestä Suomessa pitäisi suunnata katse Keski- Eurooppaan ja Ruotsiin, joissa esimerkiksi merikontit siirretään maihin saapuessaan ennemmin junalla kuin autolla. Olemme kehityksessä jäljessä, sillä Suomessa myös pitkät kuljetusmatkat hoidetaan pääsääntöisesti autoilla. Pitkä matkoja varten pitäisi olla käytössä tehokkaita ja yhdistettyjä kuljetuksia, ja yleensä se tarkoittaa junia, jotka vievät joko kontit tai autot ja niiden perävaunut. Härkönen osoittaa syyttävän sormensa VR:ään, joka hänen mukaansa ei ole halunnut edistää rautateiden rahtikilpailua, vaikka se muuten olisi nykyään mahdollista. Standardit kuntoon Tehokkaasti toimiva logistiikkakeskuksien verkosto voi olla monelle yritykselle elinehto. Esimerkki tällaisesta yrityksestä on 1/2014 prologistiikka 25

28 KUVA: CONSTRUCTOR FINLAND OY / FOTO UTTE Onninen Oy, joka toimittaa ja myy sekä materiaaleja että teräsraaka-aineita muun muassa talo- ja yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. Toiminnan ytimessä ovat lämmitykseen, vesihuoltoon, ilmastointiin ja sähköön liittyvät tarpeet. Yrityksellä on noin tavarantoimittajaa ja kymmeniä tuhansia asiakkaita, joille mate riaali pitää toimittaa erittäin nopeassa ajassa, pääsääntöisesti kansainvälisten standardien mukaan määritetyt mitat. Tätä pienempiä yksiköitä käsitellessä siirrytään villiin maailmaan, ja niissä kuljetusyksiköiden standardointi hakee vielä muotoaan. Onnistuneen verkostoitumisen myötä kaikki logistiikkakeskukset noudattaisivat samoja standardeja ja tiedonvaihto tapahtuisi tehokkaasti. Särkelä kehottaa myös avaamaan tietojärjestelmiä, että toimitusketjussa olisi alle vuorokaudessa. Onninen toi- Tehokkaasti toimiva mahdollista saada enemmän reaaliaikaista ohjaustietoa. mii kahdeksassa eri maassa, joissa jokaisessa sijaitsee heidän oma logistiikka- Limowan johtaja Jorma Härkönen logistiikkakeskuksien verkosto voi olla monelle keskuksensa paitsi Suomessa, jossa niitä huomauttaa, että verkostoituminen on on kaksi. Heille verkostoituminen tarkoittaa yritykselle elinehto. myös ympäristöteko: turhat ja tehottomat kuljetukset vähenevät. tavaravirran sujuvaa liikkumista tavarantoimittajilta ja vastaavasti kuljetusten toimivuutta asiakkaiden suuntaan. Onnisen logistiikkajohtaja Kai Särkelä haluaa logistiikan standardit ja tiedonvaihdon paremmiksi, jotta kuljetukset olisivat nopeita ja tehokkaita. Esimerkiksi merikontille ja kuormalavalle ovat tietyt Pääsisimme eroon vajaista kuormista, ja muodostuisi tehokkaita runkoreittejä solmukohtien välille. Solmukohdissa sitten hoidettaisiin alueellinen jakelu tehokkaasti, Härkönen summaa. Myös ruuhkat vähenisivät. Näillä ratkaisuilla kaikki voittaisivat. 26 prologistiikka 1/2014

29 Tarjoamme pikakuljetusten lisäksi logistiikkaratkaisuja säännöllisille kuljetustarpeille kotimaan sisällä ja muualla Pohjoismaissa: Kentältä-kentälle Ovelta-kentälle Kentältä-ovelle Varastolta-asiakkaalle Asiakkaalta-varastolle Erikoisratkaisut yrityksellesi Kysy lisätietoja myynnistämme / 1/2014 prologistiikka 27

30 28 prologistiikka 1/2014

31 TURVAKÄRKEÄ TRUKKIPUOLELLE TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: BERNER OY KOULUTUS JA TEKNOLOGIA EHKÄISEVÄT ONNETTOMUUKSIA MUTTA ASENNEREMONTILLA SAADAAN EDELLEEN SUURIN MUUTOS 1/2014 prologistiikka 29

32 KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND Trukkien käyttöön liittyy monenlaisia asioita, joissa turvallisuus nousee keskiöön. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että ainoastaan kouluttamalla kuljettajia saadaan asenteet oikealle tolalle. Samaten esimerkiksi jalankulun erottaminen trukkiliikenteestä käyttämällä eri ovia, kaiteita ja ajoratamerkintöjä on järkevää operatiivista safety managementia. Myös ajoreiteillä olevat vaaran paikat (esim. putket) tulee merkitä selvästi ja vastaavasti opastetauluja, liikennemerkkejä ja varoituspuomeja pitää käyttää aina tarpeen vaatiessa. Useimmille logistiikka-alan toimijoille trukkien lakisäänteinen kunto- ja turvallisuustarkastus on osa ihan perustoimintaa. Samalla olisi hyvä tarkastaa myös ainakin ne kaikkein kriittisimmät reitit ja huolehtia hyvästä näkyvyydestä etenkin risteyksissä ja jyrkissä kaarteissa. Trukin havaittavuuden parantamiseksi ajovalojen ja peruutusvalojen tulisi aina olla käytössä. Toyotan aluehuoltopäällikkö (Itä-ja Pohjois-Suomi) Kari Jäppinen toteaa, että edistysaskeleita on viime aikoina tapahtunut. Kuljettajilta vaaditaan kirjallinen ajolupa ja henkilöä nostavilla trukeilla on vuosittainen tarkastusvelvollisuus, Jäppinen toteaa ja lisää, että samalla myös tekniikka on kehittynyt. Älytrukki ehkäisee haavereita Berner Oy:n Koneet osaston Osastopäällikkö Marko Riikonen on pitkälti samoilla linjoilla. Hän näkee, että uusissa digitrukeissa elektroniikka ja ohjelmistot karsivat pois paljon tyypillisiä virheitä, kuten liian suuret ajonopeudet ja kuorma ylhäällä ajaminen. 30 prologistiikka 1/2014

33 VUOKRATAAN VARASTO- JA TERMINAALITILAA Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa, Petikko Korkeaa varastotilaa m². Paljon lastaustaskuja ja sisäänajomahdollisuus Suuri piha-alue Hyvät liikenneyhteydet Samassa rakennuksessa vuokrattavana n m² toimistotilaa. Lisätiedot ja tilojen esittely: Veikko Lahtinen, p Rauno Nurmi, p Hannu Kolmonen, p LogisTila Oy LKV Jäspilänkatu Kerava den säätäminen on usein mukana trukeissa ja lisäksi nostohydrauliikka on sähköisesti esiohjattu. Hänen mukaansa uusien trukkien suunnittelussa on myös panostettu näkyvyyteen ja alhaiseen desibelitasoon: trukin käyttäjä näkee ja kuulee mitä ympärillä tapahtuu entistä paremmin. Turvallisuusongelmia kuitenkin riittää edelleen. Kari Jäppisen listan kärjessä on käytettyjen koneiden villi maahantuonti, jonka seurauksena esimerkiksi käyttöohjeiden puute vaivaa kentällä. Marko Riikonen kehottaa kiinnittämään erityisesti huomiota CE-hyväksyntään. Sitten esimerkiksi istuinmikrokytkin aiheuttaa sen, että Kun CE-hyväksyntä on kunnossa, siinä on jo hyvä perusturvallinen lähtökohta. trukkia ei voi käyttää sen vieressä seisoen, Riikonen toteaa. Viime vuosina yleistyneet märkälevyjarrut tuovat tasaista jarruvoimaa, ajonopeutit, esimerkiksi lisälaitteiden asennuksen Myös puuttuvat tai väärät kuormituskyl- yhtey- Kuljettajilta dessä, muodostavat riskitekijän. vaaditaan Ajolupa heltisi pärstäkertoimella? kirjallinen ajolupa. Kari Jäppisen mukaan kirjalliseen ajolupaan liittyvät käytännöt yrityksissä eivät ole aina kestävällä pohjalla nekään: Kirjallisen ajoluvan antamisen yhteydessä tulee varmistaa kuljettajan kyvyt ja taidot, mutta epäilen vähän, että annetaanko se automaattisesti kaikille yrityksen työntekijöille joissakin tapauksissa. Sitten mennäänkin koneiden kuntoon ja kunnossapidon laiminlyönteihin. Kehnoja jarruja, kuluneita haarukoita, venyneitä ketjuja, ohitettuja turvalaitteita lista on valitettavan pitkä. 1/2014 prologistiikka 31

34 Turvalaiteet saattavat olla myös rikki esimerkiksi turvakehä on kolhittu tai niitä ei muuten vain käytetä, kuten avovastapainokoneissa turvavyö jää kiinnittämättä, Jäppinen pohtii. Kuljettajalla on suuri merkitys silloin, kun puhutaan turvallisesta ja vastuullisesta koneen käytöstä, toteaa Riikonen. Ajotapa on aika hyvä indikaattori siitä, mitä tuleman pitää. Onneksi työnantajat kuitenkin Riikonenkin tietää tapauksia, joissa turvallisuuslaitteisiin suhtaudutaan jopa vihamielisesti. Tällöin vaikkapa rajoittimia on itse viritelty Kun CE-hyväksyntä on kunnossa, siinä on jo hyvä perusturvallinen nykyään jo huomaavat holtittomat käy- tännöt ja niihin myös puuttuvat, hän lisää. Samalla kuskin on itse otettava vastuu osaamisestaan ja sen kehittämisestä. esimerkiksi nippusiteillä, hän ihmette- Kyllä kuljettajan pitää itse tietää esimer- lähtökohta. lee. kiksi se, minkä kokoisia kuormia voi turvallisesti kuljettaa, Riikonen linjaa. Arvotaan seuraava toiminto Myös työnopastuksen vaihteleva taso aiheuttaa päänvaivaa ja viime kädessä vaaratilanteita. Koulutuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon koneiden hallintalaitteiden erilaisuus suunnanvaihtotoiminnot eivät ole yhdestä puusta veistettyjä, eivätkä sen paremmin hydrauliset viputoiminnot tai polkimetkaan. Profiilinnoston paikka Jäppisen mukaan kuljettajien asennemaailmaan on pyrittävä vaikuttamaan kaikin tavoin, jotta turvallisuusasioita voidaan parantaa. Trukkikuskin työn arvostus taas on alamaissa: Usein trukki on se välttämätön paha, joka ei tuota mitään, Jäppinen heittää. KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND 32 prologistiikka 1/2014

35 1/2014 prologistiikka 33

36 34 prologistiikka 1/2014

37 Lisää ryhtiä varastoihin saataisiin lakisääteisten turvallisuustarkastusten myötä. Jäppinen muistuttaa, että monessa muussa maassa ne ovat jo käytössä. Myös tiedon saatavuutta tulee lisätä ja tuoda esiin esimiesten vastuita esimerkiksi roita, nostokorkeusautomatiikkaa ja automaattisia nopeuden rajoituksia kurveissa ja kuorma ylhäällä ajettaessa, Jäppinen toteaa, mutta myöntää että nykyinen taloustilanne asettaa omat haasteensa investoinneille. Täytyy toivoa, että talous ei estä konekannan vaarallisiin työlaitteisiin liittyen. Jäppinen näkee, että jonkinlainen konerekisteri josta ilmenisi mm. vakuutusyhtiöiden lunastamat ja edelleen myydyt koneet puolustaisi kyllä paikkaansa. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään keinoa varmistaa, kuinka Vanhojen koneiden kohdalla ratkaisevan tärkeää on hyvä huolto. uusiutumista, tai on vaarana että ajetaan liian pitkään vanhoilla ja ehkä jo loppuun kuluneilla koneilla. Vanhakin kelpaa kun sitä huoltaa Marko Riikonen näkee, että vaikka ideaalitilanteessa koneet korjataan ja missä turvallisuuskunnossa ne tulevat uudelleen markkinoille. ohjenuorana on oikea kone oikeaan paikkaan, tiu- kassa paikassa hinta ratkaisee ja näin ostetun koneen kapasiteetti saattaa olla alakanttiin suhteessa itse työhön. Katsaus kristallipalloon Kari Jäppinen ei kuitenkaan ole pessimistinen tulevaisuuden suhteen: hän uskoo, että on edelleen mahdollista saada turvallisuussanoma perille sinne penkin selkänojan ja polkimien väliin. Koneet kehittyvät myös, jolloin kentälle tulee parempia lisälaitteita esimerkiksi näkyvyyden suhteen ja lisäksi kame- Vanhojen koneiden kohdalla ratkaisevan tärkeää taas on hyvä huolto myös kaikkien turvallisuusasioiden osalta, Riikonen toteaa ja huomauttaa, että useimmat alan toimijat ovat kyllä sisäistäneet sen periaatteen, että ennakoivalla huollolla voi säästää suuret summat. Suunnitelmallisesti ja järkevästi toimimalla kustannuksia voi pienentää huomattavasti pitkällä tähtäimellä. Kauppakartanonkatu 7, Helsinki Puh , 1/2014 prologistiikka 35

38 IISALMEN UUSI LOGISTIIKKAKESKUS TEHOSTAA PONSSE OY:N VARAOSATOIMITUKSIA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: CONSTRUCTOR FINLAND OY / FOTO UTTE Erilaisia metsäkoneita valmistavan Ponsse Oy:n uusi logistiikkakeskus otettiin käyttöön Iisalmessa kesällä Logistiikkakeskus on Ponssen varaosien keskusvarasto, joka myös huolehtii säännöllisistä runkotoimituksista Ponssen kansainvälisen palveluverkoston 150:lle huolto- ja varaosakeskukselle. Ponssen logistiikkakeskuksen varastoautomaatit ja varastokalusteet toimitti lohjalainen Constructor Finland Oy. KUVA: PONSSE OYJ Ponsse Oy:llä on metsäkoneita valmistava tuotantolaitos Vieremällä. Uusi logistiikkakeskus rakennettiin Iisalmeen, noin mesta esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan jo tilausta seuraavana päivänä. 25 kilometrin etäisyydelle tehtaasta. Budjetti oli noin kuusi miljoonaa. Meillä oli aikaisemmin keskusvarasto Iisalmessa Yrittäjäntiellä. Halusimme kuitenkin lisää varastointikapasiteettia ja nykyaikaiset tilat, kertoo Ponsse Ratkaisut varaosien varastointiin ja keräilyyn Iisalmen uuden keskusvaraston rakentaminen oli Ponsse Oy:lle tärkeä investointi, jolla pyritään kehittämään logistiikkatoimintaa ja pitämään yllä kilpailukykyä Oy:n logistiikkapäällikkö Jussi Kärkkäinen. Uusi varasto lisää varaosien toimitusvarmuutta sekä parantaa henkilöstön haastavassa markkinatilanteessa. Sen lisäksi että uusi varasto lisää varaosien toimitusvarmuutta ja toimitusten nopeutta, se parantaa varas- Keskusvaraston tilat työolosuhteita. kolminkertaistuivat tohenkilöstön työolosuhteita. Kun toiminnan Uudessa neliön logistiikkakeskuksessa on kuutiometriä varastotilaa. Varastossa on noin tuotenimikettä ja lavapaikkaa. Arvioiden mukaan Iisalmen logistiikkakeskuksesta lähtee vuosittain noin erillistä varaosalähetystä maailmalle. Logistiikkakeskuksen suunnittelu lähti siitä, että Ponsse Oy:n huoltopalveluliiketoiminta kasvaa. Vanhassa keskusvarastossa alkoi olla pulaa tilasta ja kapasiteetista. Uusi varasto on kooltaan noin kolminkertainen entiseen verrattuna, Kärkkäinen perustelee uuden keskusvaraston rakentamista. Hänen mukaansa metsäkoneilla on pitkä elinkaari. Toisaalta varaosien nopea saatavuus on metsäkonealan yrittäjille ehdottoman tärkeää. Varaosien toimituksia tehostamalla koneet saadaan pidettyä toiminnassa ilman pitkiä käyttökatkoksia. Markkinoille tulee myös uusia tuotteita, ja metsäkonekanta maailmalla kasvaa koko ajan. Tästäkin syystä tarvitaan lisää varastokapasiteettia. Logistiikkakeskus on tärkeä osa Ponsse Oy:n huoltopalveluiden kokonaisuutta. Vaikka Ponssella on myös paikallisia varastoja, silti keskusvaraston on pystyttävä nopeisiin toimituksiin. Parhaassa tapauksessa varaosa voidaan toimittaa Iisal- automaatio lisääntyy, työt kevenevät. Samalla henkilöstön kannalta hankalien yö- ja viikonlopputöiden määrää voidaan vähentää. Logistiikkakeskuksen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristöystävällisiin lämmitys- ja kierrätysratkaisuihin. Rakennusta lämmitetään maalämmöllä, ja eri jätemateriaalien kierrätystä tehostetaan entisestään. Vaikka Ponssen valmistamat metsäkoneet ovat isoja laitteita, huoltotoiminnassa tarvitaan myös paljon pienikokoisia osia, muun muassa kiinnitystarvikkeita. Uudessa varastossa on sekä kuormalavahyllystö suurikokoisille varaosille että varastoautomaatit pieniä osia varten, Kärkkäinen selittää. Pienet varaosat mahtuvat kolmea eri kokoa oleviin muovilaatikoihin, joista suurimmatkin ovat vain 60 cm:n levyisiä. Logistiikkakeskuksen varastoautomaatit ja kuormalavahyllystöt tilattiin Constructor Finland Oy:ltä. Meillä oli jo aikaisempaa kokemusta Constructorin KASTEN-varastoautomaateista, mainitsee Kärkkäinen. Hänen mukaansa KASTEN-varastoautomaatit ovat osoittautuneet hyviksi ja toimiviksi. Valintaan vaikutti myös se, että varastoautomaateille oli 36 prologistiikka 1/2014

39 Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota ympäristöystävällisiin lämmitys- ja kierrätysratkaisuihin. 1/2014 prologistiikka 37

40 tärkeää saada kotimainen toimittaja. Silloin automaatit saadaan tarvittaessa huollettua nopeasti ja käyttökuntoon, eikä toimituksiin tule viivytyksiä. Varastoautomaatit ovat tietokoneohjattuja Uudessa logistiikkakeskuksessa tieto- ja materiaalivirtoja ohjataan tietojärjestelmällä prosessin kaikissa vaiheissa. Varastonhallintajärjestelmä tekee myös automaatioasteen asteittaisen nostamisen mahdolliseksi tarvittaessa. varastointi- ja siirtojärjestelmiä, joiden avulla keräilyä voidaan tehostaa yli 60 prosenttia ja samalla säästää Varastoautomaatit ovat tietokoneohjattuja varastointija siirtojärjestelmiä, joiden Käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Logistiikkakeskus toimii juuri niin kuin oli lattiapinta-alaa jopa 70 prosent- suunniteltukin, iloitsee Kärkkäinen. avulla keräilyä voidaan tia. Varastoautomaatit voidaan varustaa tarkasti tuotteisiin sopivilla hyllyillä, rakennus, automaatio, trukit, tietojärjestelmät Toki kaikki oli alkuvaiheessa uutta: tehostaa yli 60 prosenttia. laatikoilla tai lavoilla. Runsaan kymmenen vuoden aikana Constructor Finland Oy on toimittanut Lohjalta Eurooppaan yli varastoautomaattia. ja vielä osa henkilöstöstäkin. Ensimmäiset pari kuukautta olivat haasteellista aikaa. Nyt kuitenkin toiminta on tehostunut, ja systeemi toimii paremmin kuin entisessä varastossa. Kapasiteettia on mahdollista myös edelleen lisätä. Toiminta tehostui Ponsse Oy:n Iisalmen logistiikkakeskuksessa varastoautomaattien ja kuormalavahyllystöjen asentaminen aloitettiin alkukeväällä 2013, kun halli oli muilta osiltaan saatu valmiiksi. Logistiikkakeskus tuli kokonaisuudessaan käyttökuntoon kesällä Uusien varastoautomaattien käyttöönotto vaati Kärkkäisen mukaan jonkun verran koulutusta. Hankimme kuitenkin erillisen ohjausohjelmiston, joka tekee varastoautomaattien käytön henkilöstölle mahdollisimman helpoksi. Ponssen metsäkoneissa omavalmistuksen osuus on noin 70 prosenttia. Vieremän tehdas valmistaa suuren osan Ponsse-metsäkoneiden varaosista. Iisalmen uudesta logistiikkakeskuksesta hoidetaan kaikki huoltoja varaosatoimitukset Ponsse Oy:n 150:een huoltokeskukseen, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Kärkkäisen mukaan varaston arvo nousee noin 20 miljoonaan euroon. Viime kädessä uusi logistiikkakeskus rakennettiin siksi, että haluamme jatkuvasti kehittää asiakkaillemme suunnattuja palveluja, hän toteaa. 38 prologistiikka 1/2014

41 LOGISTICS 14 on logistiikkajohdon ja logistisista ratkaisuista vastaavien päättäjien tapahtuma. Tule kuulemaan, kuinka kaikki palaset loksahtavat kohdilleen nopeasti ja kustannustehokkaasti. AIKA: Torstai klo 8:30-17:00 PAIKKA: Wanha Satama, Helsinki ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: JÄRJESTÄJÄ: YHTEISTYÖSSÄ: PÄÄMEDIA: 1/2014 prologistiikka 39

42 TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA TEOLLISUUDEN AMMATTITAPAHTUMAT POHJOINEN TEOLLISUUS ESITTÄYTYY OULUHALLISSA TOUKOKUUSSA REKISTERÖIDY MESSUILLE VELOITUKSETTA NETISSÄ! Kuva: Talvivaara Messuilla on esillä monipuolinen katsaus teollisuuden tuote- ja palveluratkaisuihin. Pohjoisen toimijoille toimivat logistiikkaratkaisut ovat tärkeitä. Tule tutustumaan yhteistyömahdollisuuksiin, pohjoisen teollisuuden toimijoihin ja kuulemaan ajankohtaisista kuulumisista. Mukana on myös mm. kaivosteollisuuden seminaareja sekä pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Tervetuloa pohjoisen teollisuuden kohtaamiseen! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 POHJOINEN TEOLLISUUS , OULUHALLI Pohjoinen Teollisuus -kokonaisuudessa on mukana neljä vahvaa teollisuustapahtumaa: Kunnossapito Kaivos Sopimusvalmistus Norrkama Järjestäjä: Yhteistyössä:

43 AMMATTITAPAHTUMA Sisälogistiikka Helsinki Messukeskus marraskuuta 2014 Sisälogistiikan & materiaalinkäsittelyn erikoistapahtuma Uusi aidosti sisälogistiikkaan ja materiaalinkäsittelyyn keskittynyt tapahtuma Samaan aikaan järjestettävät Sisälogistiikka 2014 ja empack Helsinki 2014 tarjoavat myyntiä ja uusia asiakassuhteita yli toimialarajojen. Näytteilleasettajia Seminaareja Uutuuksia Verkostoitumista Samassa hallissa empack Helsinki 2014! Lisätietoa ja osastovaraukset: 1/2014 prologistiikka 41

44 42 prologistiikka 1/2014 SÄHKÖINEN SYDÄN

45 UUDET OHJELMISTOT VIEVÄT VARASTONHALLINNAN UUDELLE TASOLLE TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: ITELLA / MIKKO KÄKELÄ Toimintaa rakennetaan varastomoduulin ympärille. 1/2014 prologistiikka 43

46 Logistiikkatoimijat ovat jo kauan olleet verkossa: erilaisin sähköisin järjestelmin varmistetaan, että tavara liikkuu ajallaan ja resurssit ja tarve kohtaavat. Koska yritykset metsästävät jatkuvasti säästöjä ja tehokkuutta, varastotoimintoihin on luotu vuosien varrella kriittinen katse jos toinenkin. Neliöt maksavat, eikä tuotteiden makuuttaminen hyllyllä ole ihmeellisen kannattavaa liiketoimintaa. Myöskään trukilla ei päivän aikana ole tarpeen ajaa yhtään turhaa metriä mikäli sen vain voi välttää. KUVA: ROCLA Erilaiset varastonhallintajärjestelmät (WMS eli Warehouse Management System) ovat jo hyvä aikaa ankkuroineet varasto-operaatioiden toimivuuden. WMS:n avulla hallitaan esimerkiksi tavaran siirtely varaston sisällä, vastaanotto, hyllytys, keräily, pakkaus ja toimitus. Järjestelmä pyrkii luonnollisesti optimoimaan ja tehostamaan kaikkia varaston sisällä tehtyjä prosesseja. Teknologioiden kirjo varastoissa on edelleen suuri: halleista löytyy viivakoodilukijoita, kämmentietokoneita, langattomia yhteyksiä ja RFID-teknologiaa. Keräilyssä voidaan käyttää esimerkiksi myös puhekeruu-teknologiaa. Risto Raunio Tieto Oyj:stä toteaa, että viestinnän vallankumous on vielä vaiheessa: Suurin osa varastoista käyttää edelleen viivakoodeja, hän toteaa. Valmistavan yrityksen menestys riippuu paljon siitä, kuinka hyvin se kykenee ennustamaan kysynnän. Listan mukaan WMS:n ideana on ohjata varastohenkilökuntaa keräilylistan mukaisesti optimoitua reittiä pitkin. Tehoja tulee trukkipäätteiden käytöstä muutenkin: Näppäilyvirheiden määrä vähenee, kun käytetään viivakoodeja tai RFID-teknologiaa, Raunio huomauttaa. Varastopalveluiden keskittyessä palveluvarastoihin keräilyn optimoinnin merkitys vain kasvaa. Etenkin jos päämiehiä on varastossa useita, tavarat voivat sijaita hyvinkin eri puolella jättimäistä hallia. Optimoitu keräilyreitti on silloin jo pieni pakko. Varastonhallintajärjestelmiä voidaan käyttää joko yksitasoisina (sisältäen vain varastonhallinnan) tai osana toimitusketjun hallinnan järjestelmää tai ERP-järjestelmää. 44 prologistiikka 1/2014

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin

Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin Toyota Material Handling Finland Oy Optiscan-asiakasseminaari Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin 08.10.2015 1 TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND - Keitä olemme?

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VARASTOAUTOMAATIT - LISÄOSAT

VARASTOAUTOMAATIT - LISÄOSAT A Member of the Constructor Group VARASTOAUTOMAATIT - LISÄOSAT Lisää tuotavuutta ja keräilytehokkuutta Varastoautomaatit Lisäosat Varastoautomaatit - räätälöity aina tarpeen mukaan Kasten-varastoautomaatit

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Glaston Insight. Online palveluilla tuottavuuden parannus. Miikeal Leskinen

Glaston Insight. Online palveluilla tuottavuuden parannus. Miikeal Leskinen Glaston Insight Online palveluilla tuottavuuden parannus Miikeal Leskinen Glaston lyhyesti Kansainvälinen lasiteknologiayhtiö ja lasiprosessoinnin pioneeri Laaja tuote- ja palveluvalikoima ja alan laajin

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab With Krogius, the extraordinary is simply standard policy Analytic Routing Solution kuljetushäiriöt kuriin nykyaikaisella tietojärjestelmällä Markus Sjöblom, Lars Krogius Oy 14.11.2013 KROGIUS Vahinkotarkastuksia

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot