Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille. Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille. www.prologistiikka.fi. Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät"

Transkriptio

1 Kannattaako Jäämeren rata? Logistiikka ei sovi amatööreille Satamat yhtiöitetään mutta vain harvat yhdistyvät

2

3 VALMISTETTU SUOMESSA Rocla on ainoa suomalainen sähköisten varasto-, vastapaino- ja automaattitrukkien kehittäjä ja valmistaja. Mallistoa täydentää laaja valikoima Cat polttomoottorikäyttöisiä vastapainotrukkeja. i Kysy lisää monipuolisesta mallistosta p

4 TOIMITUKSELTA SATAMIEN SEKAHAKU Satamien optimaalinen määrä puhuttaa aina vain. Nykyinen tilanne, jossa meillä on 50 ulkomaankaupassa mukana olevaa satamaa, ei ole kovin toimiva. Harvassapa ovat kuitenkaan ne toimijat, jotka ovat valmiit vapaaehtoisesti laittamaan lapun luukulle tai yhdistymään toisen sataman kanssa (mahdollisesti itselle epäedullisin ehdoin). HaminaKotka näytti mallia, mutta edelläkävijän vanavedessä on toistaiseksi hiljaista. Katseet kääntyvät Porin ja Rauman suuntaan olisiko jo aika? Jos yksi maan suurimmista vientisatamista (Rauma) ja maan kuudenneksi suurin tuontisatama (Pori) löytäisivät toisensa, uusi PoriRauma nousisi tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi, ja kilpailukyky hyppäisi uudelle tasolle. Mutta hääkelloja viritellään muuallakin. Ainakin Naantali ja Turku olisi komea pari ja pohjoisempana vaikkapa Oulu ja Raahe. Partneria etsitään tositarkoituksella, koska satamien perusturvallisuuden tunne on pahasti järkkynyt. Metsäteollisuuden perässä useammallakin toimialalla on tapahtunut notkahduksia, eikä tavara liiku entiseen malliin. Globaali taantuma on kuristanut satamia jo vuosikausia, eikä lisäinvestointeihin ole varaa ainakaan ilman, että levennetään niitä paljonpuhuttuja hartioita. Satamien mahdollisista yhdistymisistä päättävät niiden omistajat. Pienikin pärjää, jos se on valinnut selviytymisstrategiakseen nopeuden ja erikoistumisen. Isot taas vannovat volyymien nimeen. Jos tarkastellaan asiaa EU-tasolla, satamat ovat tärkeimpiä portteja Euroopan laajuiseen verkkoon. EU tarvitsee kaikilla merialueillaan kehittyneitä ja kansainvälisten standardien mukaisia tehokkaita satamia. Jotkut EU:n satamat ovat maailman suorituskykyisimpien satamien joukossa, mutta toiset alisuoriutuvat jatkuvasti tai heikentyvät rakenteellisesti. Nykyisellään Eurooppaan meritse tulevasta tavarasta viidennes kulkee vain kolmen sataman kautta. Maailmanlaajuinen satamatoimiala on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja merellä myrskyää myös jatkossa. Avuksi on huudettu innovaatioita ja toivoa sopii, että niitä löytyy sekä teknologian, organisoinnin että johtamisen saralla. Mahdollisuuksia on kuitenkin moneen: jo satamoiden rooli multimodaalisina liikennekeskuksina edellyttää innovatiivisia ja tehokkaita eri liikennemuodot yhdistäviä yhteyksiä, ja vain taivas on rajana kehittämispotentiaalin suhteen. Uusiutuminen on myös enemmän kuin pieni pakko, kun ottaa huomioon ympäristön - suojelun asettamat tiukat reunaehdot. Esimerkiksi Kouvolassa viime syksynä järjestetyssä RailForum 2013-seminaarissa puhuttiin paljon rikkidirektiivistä ja sen merkityksestä satamille. HaminaKotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski esitti vahvan argumentin sen puolesta, että hallitus poistaisi tykkänään väylämaksut. Naski esitteli lukuja, joiden valossa Suomi pärjää kilpailukyvyssä Baltian satamille muilla osaalueilla paitsi merirahdin hinnassa ja varsinkin aluksen kustannukset ylittävät asiakkaan kipurajan. Mutta, mutta: jos väylämaksut poistettaisiin, suomalainen vaihtoehto olisi taas samalla viivalla muiden kanssa. Rikkidirektiivin puristuksessa nesteytetty maakaasu (LNG) voisi olla yksi ratkaisu, mutta muutos tulee hitaasti, vuosikymmenten kuluessa. Samaten rikkipesurit laivoissa tai maalla voisivat auttaa, mutta investointi on raju. Esimerkiksi Helsingin Sataman Kimmo Mäki totesi Kouvolassa, että LNG on varmasti tulevaisuuden energianlähde, etenkin lyhyemmillä merimatkoilla. Kolmas samassa tilaisuudessa esiintynyt satamapomo, Turun Sataman Christian Ramberg, muistutti yhdistettyjen kuljetusten kasvavasta merkityksestä. Rambergin mukaan satamissa on jo olemassa tarvittava infrastruktuuri, jotta yhdistelmäkuljetukset saadaan toimimaan. Kun maantiekuljetusten joustavuus yhdistyy raideliikenteen taloudellisuuteen, voidaan päästä kilpailukykyisiin tuloksiin. 1/2014 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A Helsinki puh PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko TUOTEPÄÄLLIKKÖ Jaakko Lätti puh TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä TILAAJAPALVELU puh kustantajapalvelut.fi TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Jarkko Böhm Merja Kihl Ari Mononen PAINO PunaMusta Oy JUSSI SINKKO 2 prologistiikka 1/2014

5

6 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 06 Satamat yhtiöitetään Uusi kuntalaki muuttaa satamat osakeyhtiöiksi vuodenvaihteessa Viime kädessä muutoksen taustalla on Euroopan Unioni, joka vaatii satamien muuttamista osakeyhtiöiksi. Muun muassa Suomen Satamaliitossa on arvioitu, että lakimuutos voi johtaa joidenkin satamien yhdistymiseen tai lakkauttamiseen. Toisaalta satamissa uskotaan lain tuovan toimintaan lisää itsenäisyyttä ja järkiperäisyyttä. 16 Rahti myötätuulessa Tallink Silja Oy:llä 18 Kannattaako Jäämeren rata? Lapissa on 2000-luvun aikana pohdittu monenlaisia rautatiehankkeita, joista yksi kulkisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan puolelle Kirkkoniemeen. Toteutuessaan tämän Jäämeren radan rakennuskustannukset voisivat olla yli 3 miljardia euroa. 24 Yhteistyö on ympäristöteko 18 4 prologistiikka 1/2014

7 28 28 Turvakärkeä trukkipuolelle Trukkien käyttöön liittyy monenlaisia asioita, joissa turvallisuus nousee keskiöön. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että ainoastaan kouluttamalla kuljettajia saadaan asenteet oikealle tolalle. Samaten esimerkiksi jalankulun erottaminen trukkiliikenteestä käyttämällä eri ovia, kaiteita ja ajoratamerkintöjä on järkevää operatiivista safety managementia Iisalmen uusi logistiikkakeskus tehostaa Ponsse Oy:n varaosatoimituksia 42 Sähköinen sydän Logistiikkatoimijat ovat jo kauan olleet verkossa: erilaisin sähköisin järjestelmin varmistetaan, että tavara liikkuu ajallaan ja resurssit ja tarve kohtaavat. Koska yritykset metsästävät jatkuvasti säästöjä ja tehokkuutta, varastotoimintoihin on luotu vuosien varrella kriittinen katse jos toinenkin. 48 Secainen tulevaisuus 50 Logistiikka ei sovi amatööreille 52 Ajassa 1/2014 prologistiikka 5

8 SATAMAT YHTIÖITETÄÄN MUTTA VAIN HARVAT YHDISTYVÄT TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: KOKKOLAN SATAMA Uusi kuntalaki muuttaa satamat osakeyhtiöiksi vuodenvaihteessa Viime kädessä muutoksen taustalla on Euroopan Unioni, joka vaatii satamien muuttamista osakeyhtiöiksi. Muun muassa Suomen Satamaliitossa on arvioitu, että lakimuutos voi johtaa joidenkin satamien yhdistymiseen tai lakkauttamiseen. Toisaalta satamissa uskotaan lain tuovan toimintaan lisää itsenäisyyttä ja järkiperäisyyttä. Suomessa on yli 50 ulkomaankaupan satamaa, joista 23 on auki myös talvisin. 6 prologistiikka 1/2014

9 Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama. Sen liikennemäärät ovat kasvaneet: vuonna 2013 Kokkolassa kävi 614 laivaa, mikä oli uusi ennätys. 1/2014 prologistiikka 7

10 Suomessa on yli 50 ulkomaankaupan satamaa, joista 23 on auki myös talvisin. Meriliikenteen kilpailukyky on nyt huolenaiheena. On muistettava, että kyseessä on ekologinen kuljetustapa. Noin 80 prosenttia tavaraliikenteen volyymistä kulkee meriteitse, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä. Onhan satamilla suuri merkitys oman alueensa elinkeinopolitiikassa, hän muistuttaa. Satamille pitäisi antaa kunnon tase. Jos yhtiöistä tehdään kovin köykäisiä ja ajatellaan, että niitä voidaan pääomittaa joskus myöhemmin, niin se on itsensä pettämistä. Lisäksi kun muodostetaan osakeyhtiön hallitusta, siihen olisi koottava laaja-alaista osaamista, jolla on kykyä vastata uudenlaisiinkin Suhdanteet huolena Yhtiöittäminen ei muuta haasteisiin. Satamien johto näkee yhtiöittämisen Satamaliitossa mahdollisuutena kehittää toimintoja ja linjata strategioita. Satamatoiminnoissa on sataman toimintaa, Suomen satamien suhdanteissa mentiin mutta hallintomalli kyllä tavaraliikenteen osalta vuonna 2012 noin erikoistuttu, mutta siinäkin on vielä jäljellä viisi prosenttia miinukselle. Loppuvuodesta 2013 marras-joulukuun muuttuu. uusia mahdollisuuksia. Kehittämisen polkuja olisi pohdittava. liikennemäärissä tosin oli jo hieman piristymistä. Suuret yleissatamat olivat vuonna 2013 kolmisen prosenttia miinuksella. Alalla on kaiken kaikkiaan ollut haasteellinen vuosi. Kuitenkin on joitakin satamia, joilla viime vuonna oli jopa Satamilla pitäisi olla oikeat työkalut kehitystyötä varten. Varmaankin joihinkin satamiin voisi tulla lisää tuulivoimaan liittyviä palvelutoimintoja sekä LNG-polttoainejakelua. Näin satamat saavat uutta energiapoliittista roolia. kymmenen prosentin kasvulukemia, Mäkilä mainitsee. Keväällä 2014 liikenneministeriöstä valmistuu meriliikennestrategia. Satamien kilpailukyky pitäisi palauttaa. Olisi voitava keventää kuljettamisen kustannuksia, Mäkilä korostaa. Aika ajoin on väitetty Suomessa olevan sellaisiakin satamia, joiden tavaravirrat ovat liian pieniä, jotta satamatoiminta olisi kannattavaa. Toimintaedellytykset ovat tärkeä kysymys. Olisi varottava sitä, että valtio alkaa ajatella satamia verkostoina, joita voisi supistaa samaan tapaan kuin lentokenttäverkostoja, Mäkilä tähdentää. Satamien omistajuus on ollut hajautettua. Satamatoiminnan jatkaminen tai päättäminen on omistajan asia. Valtion ei pitäisi tietoisesti ryhtyä karsimaan satamien lukumäärää. Olisi toki katsottava eri investointien priorisoinnit, mutta ei ruvettava sulkemaan satamia. Kuljetuksia voitaisiin myös tehostaa ja pyrkiä välttämään tyhjiä kuljetuksia. Olemassa olevaa tietoa voitaisiin tässä hyödyntää nykyistä paremmin. Satamien yhdistyminen mahdollisuuksien rajoissa Mäkilän mukaan yhtiöittäminen saattaa viedä kehitystä satamien strategisiin kumppanuuksiin, ehkä jopa yhdistymisiin. Ne ovat kuitenkin hallinnollisia yhdistymisiä. Eivät sieltä laiturit katoa. Yhtiöittäminen saattaisi keskittää useiden rannikkokaupunkien satamia yhdelle omistajalle. En usko, että kunnat kovin helposti jakaisivat omistajuuttaan mutta ei sitä voida poiskaan sulkea. Kyse on investointivetoisesta toimialasta, ja haasteet ovat isoja. Omistajuutta voisi ehkä jakaa logistiikka- ja muille toimialoille sekä teollisuusomistajille. Tällainen kehitys lienee kuitenkin hidasta, pohtii Mäkilä. Vuodenvaihteessa Hangon ja Oulun satamat yhtiöitettiin. Myös Kaskisissa päätös sataman yhtiöittämisestä on tehty, mutta siellä yhtiömuotoinen toiminta alkaa vasta syksyllä 2014, Mäkilä tarkentaa. Hän uskoo, että suomalaiset satamat voisivat periaatteessa Toimintoja kehitettävä Mäkilän mukaan satamien tilanteet vaihtelevat. Noin puolet satamista on jo nyt osakeyhtiöitä. Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen mukaisesti satamien pitää olla yhtiöitettyinä mennessä. Monilla osakeyhtiöksi muuttuminen on syksyllä edessä. Satamien johtamisen näkökulmasta niin suhdannetilanne, rakennemuutos kuin rikkidirektiivin voimaantulokin ovat haastavia. Sitten on vielä muututtava osakeyhtiömuotoisiksi toimijoiksi. yhdistyä myös ruotsalaisten tai virolaisten satamien kanssa. Ainakaan sellaiset yhdistymiset eivät ole poissuljettuja. Jonkinlainen Kööpenhaminan ja Malmön satamien tyyppinen yhdistyminen voisi olla ihan asianmukaista. Liikenneverkostoille voidaan myöntää EU-rahoitustakin. Toisaalta eri puolilla Suomea sijaitsevat satamat voisivat yhdistyä, jos niillä esimerkiksi olisi joitakin yhteisiä teknologiainvestointeja. Tässä tarvitaan uudenlaistakin ajattelua, Mäkilä esittää. Yhtiöittäminen ei muuta sataman toimintaa, mutta hallintomalli kyllä muuttuu. Juridinen vastuu ja johtaminen muuttuvat. Satamien yhtiöittämisen olisi Mäkilän mukaan oltava pitkäjänteistä. Myönteisiä muutoksia Toimitusjohtaja Juha Mutru Satamaoperaattorit ry:stä arvioi, että satamien yhtiöittämistä edellyttävä kuntalain muutos näyttää johtavan hyvään suuntaan. 8 prologistiikka 1/2014

11 KUVA: ARI MONONEN Satamien kilpailukyky pitäisi palauttaa, Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä vaatii. On aina sitä parempi, mitä liiketaloudellisemmalla tavalla satamia johdetaan. Samalla voidaan järjestellä satamien yhteistoimintaakin entistä paremmin, hän sanoo. Yhteistoiminta antaa Mutrun mukaan myös paremmat edellytykset satamien mahdolliselle yhdistymiskehitykselle vaikkakaan ei välttämättä aivan lähitulevaisuudessa. Satamien yhdistymisessähän edelläkävijöitä olivat Hamina ja Kotka, jotka ennen yhdistymistään olivat jo pitkään 1/2014 prologistiikka 9

12 Helsingin sataman tulos jäi vuonna 2013 lievästi miinukselle. Jäsenkuntamme on nähnyt lain tuovan positiivista ja hyvää kehitystä. En ole juurikaan kuullut soraääniä, Mutru mainitsee. Toiminta Kemissä lähes entisellään Kemin satama on toiminut osakeyhtiömuotoisena vuoden 2012 alusta. Sataman yhtiöittämisen taustalla oli se, että uusi kuntalaki näytti tulevan lainvoimaiseksi jo vuonna Myös kaupun- olleet osakeyhtiöitä. Eri satamissa on varmaankin jo harkittu ginvaltuustossa oli tehty aloite sataman yhtiöittämisestä. Lain erilaisia vaihtoehtoja. voimaantulo kuitenkin siirtyi, kertoo Kemin sataman toimitusjohtaja Reijo Viitala. Satamien yhtiöittäminen on erityisen hyödyllistä sellaisille satamille, joiden toiminnassa on tähän Kemissä yhtiöittämisen taustalla oli lisäksi mennessä korostunut erityisesti kunnallispolitiikka. Nyt tällaisten satamien liiketaloudellinen lähestymiskulma voi lisääntyä. Toimintaa saadaan sekä tehokkaammaksi että itsenäisemmäksi. Mutrun mukaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenet ovat ottaneet uuden lain vastaan myönteisesti. taannoinen oikeuden päätös, jossa Destian Kyse on eli entisen Tielaitoksen katsottiin olevan ylivertaisessa asemassa samalla alalla toimi- investointivetoisesta toimialasta, ja viin osakeyhtiöihin verrattuna. Silloin Destia haasteet ovat isoja. muutettiin osake yhtiöksi. Satamat ovat usein samantapaisessa määräävässä asemassa markkinoilla. Kolmantena tekijänä yhtiöittämisessä oli Kemin kaupungin taloudellinen tilanne, Viitala toteaa. Hänen mukaansa yhtiöittäminen ei juurikaan vaikuttanut Kemin sataman toimintaan. Sataman asiakkaat ovat samoja kuin ennen yhtiöittämistäkin. Henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan uuden yhtiön palvelukseen, ja muutoinkin toiminta ja malli ovat samantyyppisiä kuin ennenkin. Erona on vain se, että nyt satama on yhtiölain mukainen toimija, joten joudumme keskustelemaan asioista myös verotta- 10 prologistiikka 1/2014

13 KUVA: ARI MONONEN jan eikä vain omistajan kanssa. Lisäksi satamalla on nyt yhtiölain edellyttämä hallitus, jolla on paljon vastuuta asioista. Satamat eivät juuri toistensa kaltaisia Viitala ei usko yhtiöittämisen johtavan ainakaan Pohjanlahden satamien yhdistymiseen. Täälläpäin ei ole satamien yhdistymisistä keskusteltu, tai jos on niin lähinnä huumorimielessä. Pohjanlahden satamat ovat paljolti eri teollisuuslaitosten kotisatamia. Asiakkaita ovat esimerkiksi Metsä Group, Stora Enso, Outokumpu ja Rautaruukki, Viitala selostaa. Toisaalta esimerkiksi Kokkolan satama on yleissatama ja Venäjän-liikenteen satama. Satamat ovat kovin eri tyyppisiä, ja siksikään satamien yhdistyminen ei ole todennäköistä. Myöskään investointeihin Kemin sataman yhtiöittäminen ei ole juuri vaikuttanut. Investoinnit ovat yhtä hauskoja tai ikäviä kuin entisinäkin aikoina. Tosin päätöksentekoprosessi on tullut jossain määrin entistä tiiviimmäksi ja keskitetymmäksi. Muuttuminen osakeyhtiöksi ei kuitenkaan johtanut siihen, että olisimme heti ryhtyneet rankasti investoimaan. Parin viime Lovisa Forwarding & Stevedoring Ykköstiimisi satamatoiminnoissa 1/2014 prologistiikka 11

14 vuoden aikana Kemin satamalla on ollut On aina sitä parempi, mitä Kun sitten lakiesitys julkistettiin huhtikuussa 2013, perustimme satamaan työ- lähinnä joitakin asiak kuuksista johtuneita liiketaloudellisemmalla investointeja, Viitala mainitsee. ryhmän, joka alkoi viedä asioita konkreettisesti eteenpäin. tavalla satamia Yhtiöittämishanke etenee Kokkolassa johdetaan. Aika ennen vuotta 2015 on melko lyhyt, koska kaikki tarvittavat päätökset Kokkolan satamassa yhtiöittämisprosessi on siinä vaiheessa, että satamayhtiö aloittaa toimintansa vuonna Satamien yhtiöittämistä edellyttävä direktiivi on tehnyt tuloaan jo useita vuosia. Selvitimme yhtiöittämiseen liittyviä kysymyksiä jo neljä vuotta sitten, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting selostaa. pitää saada tehtyä ja asiat selviksi. Wittingin mukaan Kokkolan satama on liikelaitoksenakin selvinnyt hyvin, joten siinä mielessä yhtiöittämistarvetta ei olisi ilman lainmuutosta ollut. Toki liikelaitossopimuksia on erilaisia, mutta Kokkolan satamalla on liikelaitosmallissa ollut hyvä toimintavapaus. Vas- 12 prologistiikka 1/2014

15 taavasti omistajalla on ollut luottamusta sataman toimintaa kohtaan. Nämä seikat ovat siivittäneet meitä viime vuosina hyviin tuloksiin. Yhdistymiset tuskin lisäisivät liiketoimintaa Witting uskoo, että toimiminen osakeyhtiönä voi itse asiassa olla vähemmän byrokraattista kuin satamatoiminta on tähän mennessä ollut. Toki osakeyhtiöllä on hallitus, ja kaupunkiomistaja tulee vaikuttamaan edelleen sataman asioihin onhan satama kaupungin kannalta tärkeä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan siis tulevaisuudessakin /2014 prologistiikka 13

16 KUVA: ARI MONONEN Satamien Mielenkiintoista on, millaista ohjeistusta omistaja ja hallitus antavat osakeyh- lisää liiketoimintaa, jos satama yhdistyisi jon- asioi ta niin, että Kokkolan satamalle tulisi yhtiöittämistä edellyttävä direktiivi on tiömuotoisen sataman kehittämiseen. Itse kin toisen sataman kanssa. odotan, että sataman liiketoiminta voi jopa laajentua. Satamien yhdistymisiä ei Wittingin mukaan ole lähiaikoina näköpiirissä. tehnyt tuloaan jo useita vuosia. Lähitienoilla ei ole toista samalla profiililla toimivaa satamaa. Naapurisatamat ovat paljolti metsäteollisuuden kappaletavarasatamia. Jos satamien yhdistäminen on kannattavaa, niin sitten satamia yhdistetään. Mutta emme toistaiseksi ole nähneet Keskitymme nyt yhtiöittämisen ja rikkidirektiivin tuomiin haasteisiin ja varaudumme niihin taloudellisesti, Witting linjaa. 14 prologistiikka 1/2014

17 Vihreämpi tapa kuljettaa. Kapellskär Maarianhamina Turku Helsinki Tukholma Paldiski Tallinna Riika Tallink-konsernin laivasto on keski-iältään yksi maailman nuorimmista matkustaja- ja rahtilaivastoista. Moderni laivasto mahdollistaa vihreämmän tavan kuljettaa. Se tarjoaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja mm. polttoaineen kulutukseen ja päästöjen minimoimiseen. Pidetään yhdessä meri sinisenä. Lue lisää: ISO 14001:2004 environmental certificate by Lloyds Register 1/2014 prologistiikka 15

18 RAHTI MYÖTÄTUULESSA TALLINK SILJA OY:LLÄ TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: TALLINK SILJA OY Vuosi 2014 alkoi hyvissä merkeissä Tallink Silja Oy:llä: sekä rahdin että matkustajien kuljetukset kasvavat. Alkuvuonna varsinkin laivarahdin määrät ovat lisääntyneet. Nyt yhtiöllä on noin 50 prosentin osuus Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen markkinoista. Lähiaikoina Tallink Silja pyrkii tehostamaan asiakaslähtöisyyttä rahtiliikenteen järjestelyissä. Tammikuussa 2014 Tallink Silja Oy:n kaikki rahtikuljetukset lisääntyivät 15,4 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös matkustajaliikenne kasvoi jonkin verran. Teimme hyvän tuloksen, johon voimme olla oikein tyytyväisiä, iloitsee rahtitoimintojen johtaja Håkan Fagerström Tallink Silja Oy:stä. Rahtiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä kasvoi peräti 44,2 prosenttia. Moinen kasvu johtuu tosin siitä, että M/S Star oli 13 päivää telakalla tammikuussa 2013, mutta silti tulos on oikein hyvä. Laskennallinen kasvu telakoinnit huomioon ottaen olisi silti prosentin luokkaa, Fagerström toteaa. Myös Tukholma-linjan Silja Serenade oli melkein koko tammikuun 2014 Turun korjaustelakalla Naantalissa, mutta palasi reittiliikenteeseen helmikuun puolivälissä. Laivalle rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä muun muassa uusia ravintoloita ja myymälöitä sekä uusi kylpyläosasto. Raportointipalvelusta säästöä asiakkaille Håkan Fagerströmin mukaan rahtiliikenteen kilpailutilanteeseen vaikuttaa nykyisin se, että eräät kuljetusliikkeet huutokauppaavat vapaata kuljetuskapasiteettiaan internetissä. Silloin asiakkaat eivät kuitenkaan juuri pysty neuvottelemaan kuljetusten tai aikataulujen yksityiskohdista. Tällainen tarjouskilpailu ei välttämättä ole edullinen kenellekään osapuolelle, Fagerström epäilee. Hänen mukaansa vuorovaikutus ja asiakaslähtöisyys ovat rahtikuljetuksissa tärkeitä tekijöitä, joiden merkitys varmasti kasvaa tulevaisuudessa. 16 prologistiikka 1/2014

19 Tallink Silja pyrkii lisäämään asiakaslähtöisyyttä toiminnassaan. Voimme esimerkiksi toimittaa asiakkaille täsmällisiä liikenneraportteja ja tehdä niiden pohjalta analyysin siitä, onko kuljetukset ajoitettu asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Kuljetusten hinnat vaihtelevat lähtöajan mukaan, joten keskittämällä kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan edullisimmille vuoroille asiakas voi säästää kuljetuskustannuksia. Toisinaan voi olla myös järkevää lähettää rahtia Tukholmaan Tallinnan kautta. Raportointipalvelu on ollut miellä jo käytössä jo jonkin aikaa. Vuonna 2013 saatiin kuitenkin käyttöön uusi raportointityökalu, joka mahdollistaa vielä paremmat ja käyttäjäystävällisemmät raportit, Fagerström toteaa. Kuljetuksiin laatua ja asiakaslähtöisyyttä Toinen asiakaslähtöisyyteen liittyvä uudistus on uusittu rahdin omavarausjärjestelmä, joka otettiin käyttöön tammikuussa Järjestelmästä on selvää käytännön hyötyä ja asiakkaat ovat ottaneet sen myönteisesti vastaan, Fagerström sanoo. Kyseessä on niin sanottu Extranet-sovellus. Sen avulla asiakas voi itse varata rahtikapasiteettia laivoilta internetin kautta, jos tilaa on. Kyseinen järjestelmä on ollut käytössä jo pitkään suuryritysten keskuudessa. Aikaisemmin tällaisia varauksia tehtiin sähköpostitse, puhelimitse tai jopa telefaxilla, minkä jälkeen asiakas jäi odottaman vahvistusta. Tämä internet-varaus toimii nopeammin. Kehitämme omavarausjärjestelmää edelleen, jotta saisimme sen vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Niin ikään korostamme merikuljetusten laatua, vakuuttaa Fagerström. Kaikki Tallink Siljan alukset on sertifioitu ISO laatujärjestelmän mukaisesti. Fagerströmin mielestä EU:n tuleva rikkidirektiivi suosii lyhyitä merimatkoja ja antaa aihetta jonkinlaisille uusille investoinneille. Tallink Siljan rahtiliikenne on lisääntynyt jo kolmena vuonna peräkkäin. 1/2014 prologistiikka 17

20 KANNATTAAKO JÄÄMEREN RATA? TEKSTI: JARKKO BÖHM KUVAT: PHOTO ALTO Lapissa on 2000-luvun aikana pohdittu monenlaisia rautatiehankkeita, joista yksi kulkisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan puolelle Kirkkoniemeen. Toteutuessaan tämän Jäämeren radan rakennuskustannukset voisivat olla yli 3 miljardia euroa. 18 prologistiikka 1/2014

21 1/2014 prologistiikka 19

22 Hankkeella on Hankkeella on sekä epäilijänsä että kannattajansa. Rakentamisen puolesta puhuvat kojen mielestä tässä ei olisi järkeä, vaan niemeen, josta rahti jatkaisi junalla. Kriitik- sekä epäilijänsä että kannattajansa. perustelevat mielipidettään muun muassa tavara olisi halvempaa rahdata suoraan sillä, että arktisen alueen lisääntyvä energiarikkauksien hyödyntäminen tarkoittaisi suurempaa tarvetta Ratahankkeen puolesta on tehty taustatyötä vuosikausia markkinoille kuin purkaa Kirkkoniemessä. raiteilla tapahtuville kuljetuksille myös Pohjois-Suomessa. Lapin Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymässä, jonka kehittämispäällikkö Timo Lohi haluaa oikaista Aasian rahtiliikenteeseen kasvava kaivosteollisuus hyötyisi radasta myös. Jotkut näkevät mahdollisuuksia siinä, että Koillisväylän liittyviä julkisuudessa liikkuneita käsityksiä. kautta lisääntyvä Aasian tavaraliikenne voisi ohjautua Kirkko- Me emme ole koskaan väittäneet, että Aasiasta tuotu lasti 20 prologistiikka 1/2014

23 kannattaa purkaa Kirkkoniemeen ja kuljettaa sieltä jonnekin Rotterdamiin, Lohi tarkentaa. Toisaalta Rotterdamiin muutenkin matkalla oleva konttialus voisi pysähtyä Kirkkoniemessä ja purkaa vähintään konttia, jotka kuljetetaan kustannustehokkaasti niin pitkälle rautatietä pitkin toidaan ja rakennetaan uusia öljy- ja kaasuhankkeita. Moni uskoo, että Keski-Lapin rikkaat malmivarat houkuttelisivat alueel le useita kaivoksia tulevien vuosikymmenien aikana ja pidempäänkin. Mistään pienestä satsauksesta ei olisi kyse, jos rata rakennettaisiin Rovaniemeltä kuin mahdollista. Meidän näkemyksemme mukaan se tarkoittaisi Itämeren aluetta konttia ei ole iso määrä meidän tavaravirrassamme, ja silloin näin olisi kannattavaa tehdä. Visio tulevaisuudesta Kannattavuus tulisi kaikkien liikennöintitarpeiden lisääntymisen yhteisvaikutuksesta. Kirkkoniemeen. Suunnitelmassa olisi kaksi linjausvaihtoehtoa. Jos rata vedettäisiin Inarinjärven länsipuolelta, olisivat projektin kokonaiskustannukset 3,2 miljardia euroa. Itäpuoli olisi kokonaisuudeltaan edullisempi, jolloin kustannukset jäisivät 2,6 miljardiin euroon. Timo Lohen mielestä Jäämeren rataan kannattaa satsata. Hän pitää ongelmana poliitikkojen lyhytnäköisyyttä, sillä päättäjien mielestä tavaravirtojen pitäisi olla valmiiksi olemassa. Lohi huomauttaa, että rata olisi valmis vasta vuonna 2030, ja siihen mennessä kasvaisi myös tarve radalle. Arvioiden mukaan Norja lisää runsaasti Barentsin meren osuutta öljy- ja kaasutuotannostaan seuraavan muutaman kymmenen vuoden aikana. Myös Jamalin niemimaalle inves- Edullisemmassa vaihtoehdossa Suomen puoleinen rata kustantaisi 1,7 miljardia euroa ja Norjan puoleinen 0,9 miljardia euroa. Toisaalta Inarinjärven itäinen rataväylä tekisi Norjan rataosuudesta pidemmän kuin länsipuolen vaihtoehto. Summat pohjautuvat Liikenneviraston kannattavuuslaskelmiin, jotka perustuvat siihen olettamukseen, että Suomi maksaisi koko radan, myös Norjan puoleisen osuuden. Näin ei Timo Lohen mukaan kuitenkaan tapahtuisi. 1/2014 prologistiikka 21

24 22 prologistiikka 1/2014

25 RÄÄTÄLÖIDYT RATKAISUT KÄYTTÖKOULUTUS TEKNINEN NEUVONTA KARTOITUS KORJAUS VARAOSAT HUOLTO MYYNTI VUOKRAUS Combilift Dulevo Mitsubishi Wetrok Comac Kokonaisvaltainen ratkaisu konekannan hallintaan Suurista kustannuksistaan huolimatta Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Lohi näkee radan olevan kannattava jo heti valmistuttuaan vuonna Kannattavuus tulisi kaikkien liikennöintitarpeiden lisääntymisen yhteisvaikutuksesta. Visioissa on lisäksi perustettaisiin yhtiö, joka saisi valtiolta pääomasijoituksen. Tätä sijoitusta vastaan yhtiö voisi hakea markkinoilta halpakorkoista lainaa. Suomella on hyvä luottoluokitus, joten rahoituskustannukset eivät olisi kovin korkeat. Emme ole kuntayhtymässä Jäämeren alueen parempi houkuttelevuus turismille. Myös Saariselälle olisi entistä helpompi päästä esimerkiksi erämaavaellukselle Suomella on hyvä luottoluokitus, joten rahoituskustannukset lähteneet kysymään yhtiöiltä, ovatko he valmiita rahoittamaan tätä. Tiedämme, että yritykset ovat erittäin kiinnos- tai hiihtokeskukseen. tuneita käyttämään rataa, jos se rakenne- eivät olisi kovin taan, Lohi lisää. korkeat. Hanketta varten perustettuun yhtiöön Mistä rahat? Rahoituksen järjestäminen on suurin tulppa hankkeen toteutukselle. Lohen mielestä meneillään olevista Suomen ja Norjan valtioiden välisistä epävirallisista keskusteluista pitäisi siirtyä jo viralliseen päätökseen, jonka pohjalta asiaa alettaisiin selvittää yhteishankkeena. Käytännön toteutuksessa Timo Lohi näkisi hyvänä Helsinki- Vantaan lentoaseman laajennuksen mukaisen mallin, jossa haettaisiin lisäksi sijoituksia esimerkiksi Aasian maista. Lohi ei usko, että kaivosyhtiöt voisivat sijoittaa suuria summia tällaiseen yritykseen, mutta heidänkin pitäisi osallistua jonkinlaisella panoksella rahoittamiseen ja sitoutua ratakuljetuksiin. Tällä mallilla rakentamista ei tarvitsisi edistää budjettirahoitusten avulla pätkissä tulevien vuosien aikana, vaan Jäämeren rata saataisiin rakennettua kerralla. 1/2014 prologistiikka 23

26 Logistiikka-alueiden muodostuminen on selvä kehityssuunta Euroopassa. YHTEISTYÖ ON YMPÄRISTÖTEKO TEKSTI: JARKKO BÖHM KUVA: ONNINEN OY Tavarankuljetuksen yleiseurooppalainen trendi on siirtää pitkien matkojen kuljetusten painopistettä maanteiltä rautateille. Suomessa kehitys ei ole menossa samaan suuntaan, joten logistiikka ei aina toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Parannusta tilanteeseen voi hakea logistiikkakeskuksien verkostoitumisella. 24 prologistiikka 1/2014

27 Keskustelua helpottamaan Limowassa kehitettiin yhteistyössä konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryn ja VTT:n kanssa luokittelujärjestelmä, jonka mukaan logistiikka-alue on useiden toisiaan lähelle sijoittuneiden logistiikkakeskuksien ryhmittymä. Logistiikka-aluetta isompi kokonaisuus on logistiikkavyöhyke, joka koostuu useista logistiikka-alueista ja -keskuksista. Jorma Härkönen toteaa, että logistiikka-alueiden muodostuminen on selvä kehityssuunta Euroopassa. Näitä kutsutaan myös freight villageiksi tai rahtiliikennekeskuksiksi. Freight villaget yhdistävät erilaisia toimijoita, toimintoja, operaattoreita ja palveluita. Niissä ei harjoiteta pelkästään varastointia vaan usein myös teollisen loppuvaiheen toimintaa. Toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, Härkönen kuvailee. Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen on isomman solmukohdan idea. Onnisen teräspalvelukeskus Hattulassa Eräs logistiikkakeskuksien yhteistyötä edistävä taho on Limowa ry, joka on valtakunnallisesti toimiva logistiikkakeskusosaamisen kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Limowan johtaja Jorma Härkösen mukaan yhdistys ajaa logistiikkakeskuksista liiketoimintamielessä kiinnostuneiden etua puolueet tomasti, kansallisesti ja avoimesti. Mutta mikä on logistiikkakeskus? Aloittaessamme laajemman työn asian kehittämiseksi huomasimme ongelmaksi, että joskus puhutaan samasta tai lähes samasta asiasta erilaisilla termeillä, Jorma Härkönen kuvailee. Mallia Euroopasta Muutoksen moottorina on myös solmukohta-ajattelu. Logistiikan solmukohtia ovat esimerkiksi logistiikka-alueet, jotka yhdistävät useita eri kuljetusmuotoja eli maantie-, rautatie- ja vesikuljetuksia, joskus jopa lentokuljetuksia. Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen on isomman solmukohdan idea, jolloin korostuu solmukohdan sijainti. Esimerkiksi satamat ja niiden liepeillä sijaitsevat logistiikka-alueet ovat vanhastaan selkeä logistinen solmukohta, Jorma Härkönen kertoo. Limowa ry:n vuosina toteuttamassa EslogChankkeessa julkaistiin Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirja, jossa kannustetaan intermodaalisen logistiikkakeskusten verkoston muodostamiseen. Mallissa tarkastellaan kriittisellä silmällä sitä, missä määrin on järkevää siirtää tavaraa maantietä pitkin verrattuna rautatiehen. Härkösen mielestä Suomessa pitäisi suunnata katse Keski- Eurooppaan ja Ruotsiin, joissa esimerkiksi merikontit siirretään maihin saapuessaan ennemmin junalla kuin autolla. Olemme kehityksessä jäljessä, sillä Suomessa myös pitkät kuljetusmatkat hoidetaan pääsääntöisesti autoilla. Pitkä matkoja varten pitäisi olla käytössä tehokkaita ja yhdistettyjä kuljetuksia, ja yleensä se tarkoittaa junia, jotka vievät joko kontit tai autot ja niiden perävaunut. Härkönen osoittaa syyttävän sormensa VR:ään, joka hänen mukaansa ei ole halunnut edistää rautateiden rahtikilpailua, vaikka se muuten olisi nykyään mahdollista. Standardit kuntoon Tehokkaasti toimiva logistiikkakeskuksien verkosto voi olla monelle yritykselle elinehto. Esimerkki tällaisesta yrityksestä on 1/2014 prologistiikka 25

28 KUVA: CONSTRUCTOR FINLAND OY / FOTO UTTE Onninen Oy, joka toimittaa ja myy sekä materiaaleja että teräsraaka-aineita muun muassa talo- ja yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. Toiminnan ytimessä ovat lämmitykseen, vesihuoltoon, ilmastointiin ja sähköön liittyvät tarpeet. Yrityksellä on noin tavarantoimittajaa ja kymmeniä tuhansia asiakkaita, joille mate riaali pitää toimittaa erittäin nopeassa ajassa, pääsääntöisesti kansainvälisten standardien mukaan määritetyt mitat. Tätä pienempiä yksiköitä käsitellessä siirrytään villiin maailmaan, ja niissä kuljetusyksiköiden standardointi hakee vielä muotoaan. Onnistuneen verkostoitumisen myötä kaikki logistiikkakeskukset noudattaisivat samoja standardeja ja tiedonvaihto tapahtuisi tehokkaasti. Särkelä kehottaa myös avaamaan tietojärjestelmiä, että toimitusketjussa olisi alle vuorokaudessa. Onninen toi- Tehokkaasti toimiva mahdollista saada enemmän reaaliaikaista ohjaustietoa. mii kahdeksassa eri maassa, joissa jokaisessa sijaitsee heidän oma logistiikka- Limowan johtaja Jorma Härkönen logistiikkakeskuksien verkosto voi olla monelle keskuksensa paitsi Suomessa, jossa niitä huomauttaa, että verkostoituminen on on kaksi. Heille verkostoituminen tarkoittaa yritykselle elinehto. myös ympäristöteko: turhat ja tehottomat kuljetukset vähenevät. tavaravirran sujuvaa liikkumista tavarantoimittajilta ja vastaavasti kuljetusten toimivuutta asiakkaiden suuntaan. Onnisen logistiikkajohtaja Kai Särkelä haluaa logistiikan standardit ja tiedonvaihdon paremmiksi, jotta kuljetukset olisivat nopeita ja tehokkaita. Esimerkiksi merikontille ja kuormalavalle ovat tietyt Pääsisimme eroon vajaista kuormista, ja muodostuisi tehokkaita runkoreittejä solmukohtien välille. Solmukohdissa sitten hoidettaisiin alueellinen jakelu tehokkaasti, Härkönen summaa. Myös ruuhkat vähenisivät. Näillä ratkaisuilla kaikki voittaisivat. 26 prologistiikka 1/2014

29 Tarjoamme pikakuljetusten lisäksi logistiikkaratkaisuja säännöllisille kuljetustarpeille kotimaan sisällä ja muualla Pohjoismaissa: Kentältä-kentälle Ovelta-kentälle Kentältä-ovelle Varastolta-asiakkaalle Asiakkaalta-varastolle Erikoisratkaisut yrityksellesi Kysy lisätietoja myynnistämme / 1/2014 prologistiikka 27

30 28 prologistiikka 1/2014

31 TURVAKÄRKEÄ TRUKKIPUOLELLE TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: BERNER OY KOULUTUS JA TEKNOLOGIA EHKÄISEVÄT ONNETTOMUUKSIA MUTTA ASENNEREMONTILLA SAADAAN EDELLEEN SUURIN MUUTOS 1/2014 prologistiikka 29

32 KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND Trukkien käyttöön liittyy monenlaisia asioita, joissa turvallisuus nousee keskiöön. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että ainoastaan kouluttamalla kuljettajia saadaan asenteet oikealle tolalle. Samaten esimerkiksi jalankulun erottaminen trukkiliikenteestä käyttämällä eri ovia, kaiteita ja ajoratamerkintöjä on järkevää operatiivista safety managementia. Myös ajoreiteillä olevat vaaran paikat (esim. putket) tulee merkitä selvästi ja vastaavasti opastetauluja, liikennemerkkejä ja varoituspuomeja pitää käyttää aina tarpeen vaatiessa. Useimmille logistiikka-alan toimijoille trukkien lakisäänteinen kunto- ja turvallisuustarkastus on osa ihan perustoimintaa. Samalla olisi hyvä tarkastaa myös ainakin ne kaikkein kriittisimmät reitit ja huolehtia hyvästä näkyvyydestä etenkin risteyksissä ja jyrkissä kaarteissa. Trukin havaittavuuden parantamiseksi ajovalojen ja peruutusvalojen tulisi aina olla käytössä. Toyotan aluehuoltopäällikkö (Itä-ja Pohjois-Suomi) Kari Jäppinen toteaa, että edistysaskeleita on viime aikoina tapahtunut. Kuljettajilta vaaditaan kirjallinen ajolupa ja henkilöä nostavilla trukeilla on vuosittainen tarkastusvelvollisuus, Jäppinen toteaa ja lisää, että samalla myös tekniikka on kehittynyt. Älytrukki ehkäisee haavereita Berner Oy:n Koneet osaston Osastopäällikkö Marko Riikonen on pitkälti samoilla linjoilla. Hän näkee, että uusissa digitrukeissa elektroniikka ja ohjelmistot karsivat pois paljon tyypillisiä virheitä, kuten liian suuret ajonopeudet ja kuorma ylhäällä ajaminen. 30 prologistiikka 1/2014

33 VUOKRATAAN VARASTO- JA TERMINAALITILAA Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa, Petikko Korkeaa varastotilaa m². Paljon lastaustaskuja ja sisäänajomahdollisuus Suuri piha-alue Hyvät liikenneyhteydet Samassa rakennuksessa vuokrattavana n m² toimistotilaa. Lisätiedot ja tilojen esittely: Veikko Lahtinen, p Rauno Nurmi, p Hannu Kolmonen, p LogisTila Oy LKV Jäspilänkatu Kerava den säätäminen on usein mukana trukeissa ja lisäksi nostohydrauliikka on sähköisesti esiohjattu. Hänen mukaansa uusien trukkien suunnittelussa on myös panostettu näkyvyyteen ja alhaiseen desibelitasoon: trukin käyttäjä näkee ja kuulee mitä ympärillä tapahtuu entistä paremmin. Turvallisuusongelmia kuitenkin riittää edelleen. Kari Jäppisen listan kärjessä on käytettyjen koneiden villi maahantuonti, jonka seurauksena esimerkiksi käyttöohjeiden puute vaivaa kentällä. Marko Riikonen kehottaa kiinnittämään erityisesti huomiota CE-hyväksyntään. Sitten esimerkiksi istuinmikrokytkin aiheuttaa sen, että Kun CE-hyväksyntä on kunnossa, siinä on jo hyvä perusturvallinen lähtökohta. trukkia ei voi käyttää sen vieressä seisoen, Riikonen toteaa. Viime vuosina yleistyneet märkälevyjarrut tuovat tasaista jarruvoimaa, ajonopeutit, esimerkiksi lisälaitteiden asennuksen Myös puuttuvat tai väärät kuormituskyl- yhtey- Kuljettajilta dessä, muodostavat riskitekijän. vaaditaan Ajolupa heltisi pärstäkertoimella? kirjallinen ajolupa. Kari Jäppisen mukaan kirjalliseen ajolupaan liittyvät käytännöt yrityksissä eivät ole aina kestävällä pohjalla nekään: Kirjallisen ajoluvan antamisen yhteydessä tulee varmistaa kuljettajan kyvyt ja taidot, mutta epäilen vähän, että annetaanko se automaattisesti kaikille yrityksen työntekijöille joissakin tapauksissa. Sitten mennäänkin koneiden kuntoon ja kunnossapidon laiminlyönteihin. Kehnoja jarruja, kuluneita haarukoita, venyneitä ketjuja, ohitettuja turvalaitteita lista on valitettavan pitkä. 1/2014 prologistiikka 31

34 Turvalaiteet saattavat olla myös rikki esimerkiksi turvakehä on kolhittu tai niitä ei muuten vain käytetä, kuten avovastapainokoneissa turvavyö jää kiinnittämättä, Jäppinen pohtii. Kuljettajalla on suuri merkitys silloin, kun puhutaan turvallisesta ja vastuullisesta koneen käytöstä, toteaa Riikonen. Ajotapa on aika hyvä indikaattori siitä, mitä tuleman pitää. Onneksi työnantajat kuitenkin Riikonenkin tietää tapauksia, joissa turvallisuuslaitteisiin suhtaudutaan jopa vihamielisesti. Tällöin vaikkapa rajoittimia on itse viritelty Kun CE-hyväksyntä on kunnossa, siinä on jo hyvä perusturvallinen nykyään jo huomaavat holtittomat käy- tännöt ja niihin myös puuttuvat, hän lisää. Samalla kuskin on itse otettava vastuu osaamisestaan ja sen kehittämisestä. esimerkiksi nippusiteillä, hän ihmette- Kyllä kuljettajan pitää itse tietää esimer- lähtökohta. lee. kiksi se, minkä kokoisia kuormia voi turvallisesti kuljettaa, Riikonen linjaa. Arvotaan seuraava toiminto Myös työnopastuksen vaihteleva taso aiheuttaa päänvaivaa ja viime kädessä vaaratilanteita. Koulutuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon koneiden hallintalaitteiden erilaisuus suunnanvaihtotoiminnot eivät ole yhdestä puusta veistettyjä, eivätkä sen paremmin hydrauliset viputoiminnot tai polkimetkaan. Profiilinnoston paikka Jäppisen mukaan kuljettajien asennemaailmaan on pyrittävä vaikuttamaan kaikin tavoin, jotta turvallisuusasioita voidaan parantaa. Trukkikuskin työn arvostus taas on alamaissa: Usein trukki on se välttämätön paha, joka ei tuota mitään, Jäppinen heittää. KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND 32 prologistiikka 1/2014

35 1/2014 prologistiikka 33

36 34 prologistiikka 1/2014

37 Lisää ryhtiä varastoihin saataisiin lakisääteisten turvallisuustarkastusten myötä. Jäppinen muistuttaa, että monessa muussa maassa ne ovat jo käytössä. Myös tiedon saatavuutta tulee lisätä ja tuoda esiin esimiesten vastuita esimerkiksi roita, nostokorkeusautomatiikkaa ja automaattisia nopeuden rajoituksia kurveissa ja kuorma ylhäällä ajettaessa, Jäppinen toteaa, mutta myöntää että nykyinen taloustilanne asettaa omat haasteensa investoinneille. Täytyy toivoa, että talous ei estä konekannan vaarallisiin työlaitteisiin liittyen. Jäppinen näkee, että jonkinlainen konerekisteri josta ilmenisi mm. vakuutusyhtiöiden lunastamat ja edelleen myydyt koneet puolustaisi kyllä paikkaansa. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään keinoa varmistaa, kuinka Vanhojen koneiden kohdalla ratkaisevan tärkeää on hyvä huolto. uusiutumista, tai on vaarana että ajetaan liian pitkään vanhoilla ja ehkä jo loppuun kuluneilla koneilla. Vanhakin kelpaa kun sitä huoltaa Marko Riikonen näkee, että vaikka ideaalitilanteessa koneet korjataan ja missä turvallisuuskunnossa ne tulevat uudelleen markkinoille. ohjenuorana on oikea kone oikeaan paikkaan, tiu- kassa paikassa hinta ratkaisee ja näin ostetun koneen kapasiteetti saattaa olla alakanttiin suhteessa itse työhön. Katsaus kristallipalloon Kari Jäppinen ei kuitenkaan ole pessimistinen tulevaisuuden suhteen: hän uskoo, että on edelleen mahdollista saada turvallisuussanoma perille sinne penkin selkänojan ja polkimien väliin. Koneet kehittyvät myös, jolloin kentälle tulee parempia lisälaitteita esimerkiksi näkyvyyden suhteen ja lisäksi kame- Vanhojen koneiden kohdalla ratkaisevan tärkeää taas on hyvä huolto myös kaikkien turvallisuusasioiden osalta, Riikonen toteaa ja huomauttaa, että useimmat alan toimijat ovat kyllä sisäistäneet sen periaatteen, että ennakoivalla huollolla voi säästää suuret summat. Suunnitelmallisesti ja järkevästi toimimalla kustannuksia voi pienentää huomattavasti pitkällä tähtäimellä. Kauppakartanonkatu 7, Helsinki Puh , 1/2014 prologistiikka 35

38 IISALMEN UUSI LOGISTIIKKAKESKUS TEHOSTAA PONSSE OY:N VARAOSATOIMITUKSIA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: CONSTRUCTOR FINLAND OY / FOTO UTTE Erilaisia metsäkoneita valmistavan Ponsse Oy:n uusi logistiikkakeskus otettiin käyttöön Iisalmessa kesällä Logistiikkakeskus on Ponssen varaosien keskusvarasto, joka myös huolehtii säännöllisistä runkotoimituksista Ponssen kansainvälisen palveluverkoston 150:lle huolto- ja varaosakeskukselle. Ponssen logistiikkakeskuksen varastoautomaatit ja varastokalusteet toimitti lohjalainen Constructor Finland Oy. KUVA: PONSSE OYJ Ponsse Oy:llä on metsäkoneita valmistava tuotantolaitos Vieremällä. Uusi logistiikkakeskus rakennettiin Iisalmeen, noin mesta esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan jo tilausta seuraavana päivänä. 25 kilometrin etäisyydelle tehtaasta. Budjetti oli noin kuusi miljoonaa. Meillä oli aikaisemmin keskusvarasto Iisalmessa Yrittäjäntiellä. Halusimme kuitenkin lisää varastointikapasiteettia ja nykyaikaiset tilat, kertoo Ponsse Ratkaisut varaosien varastointiin ja keräilyyn Iisalmen uuden keskusvaraston rakentaminen oli Ponsse Oy:lle tärkeä investointi, jolla pyritään kehittämään logistiikkatoimintaa ja pitämään yllä kilpailukykyä Oy:n logistiikkapäällikkö Jussi Kärkkäinen. Uusi varasto lisää varaosien toimitusvarmuutta sekä parantaa henkilöstön haastavassa markkinatilanteessa. Sen lisäksi että uusi varasto lisää varaosien toimitusvarmuutta ja toimitusten nopeutta, se parantaa varas- Keskusvaraston tilat työolosuhteita. kolminkertaistuivat tohenkilöstön työolosuhteita. Kun toiminnan Uudessa neliön logistiikkakeskuksessa on kuutiometriä varastotilaa. Varastossa on noin tuotenimikettä ja lavapaikkaa. Arvioiden mukaan Iisalmen logistiikkakeskuksesta lähtee vuosittain noin erillistä varaosalähetystä maailmalle. Logistiikkakeskuksen suunnittelu lähti siitä, että Ponsse Oy:n huoltopalveluliiketoiminta kasvaa. Vanhassa keskusvarastossa alkoi olla pulaa tilasta ja kapasiteetista. Uusi varasto on kooltaan noin kolminkertainen entiseen verrattuna, Kärkkäinen perustelee uuden keskusvaraston rakentamista. Hänen mukaansa metsäkoneilla on pitkä elinkaari. Toisaalta varaosien nopea saatavuus on metsäkonealan yrittäjille ehdottoman tärkeää. Varaosien toimituksia tehostamalla koneet saadaan pidettyä toiminnassa ilman pitkiä käyttökatkoksia. Markkinoille tulee myös uusia tuotteita, ja metsäkonekanta maailmalla kasvaa koko ajan. Tästäkin syystä tarvitaan lisää varastokapasiteettia. Logistiikkakeskus on tärkeä osa Ponsse Oy:n huoltopalveluiden kokonaisuutta. Vaikka Ponssella on myös paikallisia varastoja, silti keskusvaraston on pystyttävä nopeisiin toimituksiin. Parhaassa tapauksessa varaosa voidaan toimittaa Iisal- automaatio lisääntyy, työt kevenevät. Samalla henkilöstön kannalta hankalien yö- ja viikonlopputöiden määrää voidaan vähentää. Logistiikkakeskuksen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristöystävällisiin lämmitys- ja kierrätysratkaisuihin. Rakennusta lämmitetään maalämmöllä, ja eri jätemateriaalien kierrätystä tehostetaan entisestään. Vaikka Ponssen valmistamat metsäkoneet ovat isoja laitteita, huoltotoiminnassa tarvitaan myös paljon pienikokoisia osia, muun muassa kiinnitystarvikkeita. Uudessa varastossa on sekä kuormalavahyllystö suurikokoisille varaosille että varastoautomaatit pieniä osia varten, Kärkkäinen selittää. Pienet varaosat mahtuvat kolmea eri kokoa oleviin muovilaatikoihin, joista suurimmatkin ovat vain 60 cm:n levyisiä. Logistiikkakeskuksen varastoautomaatit ja kuormalavahyllystöt tilattiin Constructor Finland Oy:ltä. Meillä oli jo aikaisempaa kokemusta Constructorin KASTEN-varastoautomaateista, mainitsee Kärkkäinen. Hänen mukaansa KASTEN-varastoautomaatit ovat osoittautuneet hyviksi ja toimiviksi. Valintaan vaikutti myös se, että varastoautomaateille oli 36 prologistiikka 1/2014

39 Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota ympäristöystävällisiin lämmitys- ja kierrätysratkaisuihin. 1/2014 prologistiikka 37

40 tärkeää saada kotimainen toimittaja. Silloin automaatit saadaan tarvittaessa huollettua nopeasti ja käyttökuntoon, eikä toimituksiin tule viivytyksiä. Varastoautomaatit ovat tietokoneohjattuja Uudessa logistiikkakeskuksessa tieto- ja materiaalivirtoja ohjataan tietojärjestelmällä prosessin kaikissa vaiheissa. Varastonhallintajärjestelmä tekee myös automaatioasteen asteittaisen nostamisen mahdolliseksi tarvittaessa. varastointi- ja siirtojärjestelmiä, joiden avulla keräilyä voidaan tehostaa yli 60 prosenttia ja samalla säästää Varastoautomaatit ovat tietokoneohjattuja varastointija siirtojärjestelmiä, joiden Käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Logistiikkakeskus toimii juuri niin kuin oli lattiapinta-alaa jopa 70 prosent- suunniteltukin, iloitsee Kärkkäinen. avulla keräilyä voidaan tia. Varastoautomaatit voidaan varustaa tarkasti tuotteisiin sopivilla hyllyillä, rakennus, automaatio, trukit, tietojärjestelmät Toki kaikki oli alkuvaiheessa uutta: tehostaa yli 60 prosenttia. laatikoilla tai lavoilla. Runsaan kymmenen vuoden aikana Constructor Finland Oy on toimittanut Lohjalta Eurooppaan yli varastoautomaattia. ja vielä osa henkilöstöstäkin. Ensimmäiset pari kuukautta olivat haasteellista aikaa. Nyt kuitenkin toiminta on tehostunut, ja systeemi toimii paremmin kuin entisessä varastossa. Kapasiteettia on mahdollista myös edelleen lisätä. Toiminta tehostui Ponsse Oy:n Iisalmen logistiikkakeskuksessa varastoautomaattien ja kuormalavahyllystöjen asentaminen aloitettiin alkukeväällä 2013, kun halli oli muilta osiltaan saatu valmiiksi. Logistiikkakeskus tuli kokonaisuudessaan käyttökuntoon kesällä Uusien varastoautomaattien käyttöönotto vaati Kärkkäisen mukaan jonkun verran koulutusta. Hankimme kuitenkin erillisen ohjausohjelmiston, joka tekee varastoautomaattien käytön henkilöstölle mahdollisimman helpoksi. Ponssen metsäkoneissa omavalmistuksen osuus on noin 70 prosenttia. Vieremän tehdas valmistaa suuren osan Ponsse-metsäkoneiden varaosista. Iisalmen uudesta logistiikkakeskuksesta hoidetaan kaikki huoltoja varaosatoimitukset Ponsse Oy:n 150:een huoltokeskukseen, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Kärkkäisen mukaan varaston arvo nousee noin 20 miljoonaan euroon. Viime kädessä uusi logistiikkakeskus rakennettiin siksi, että haluamme jatkuvasti kehittää asiakkaillemme suunnattuja palveluja, hän toteaa. 38 prologistiikka 1/2014

41 LOGISTICS 14 on logistiikkajohdon ja logistisista ratkaisuista vastaavien päättäjien tapahtuma. Tule kuulemaan, kuinka kaikki palaset loksahtavat kohdilleen nopeasti ja kustannustehokkaasti. AIKA: Torstai klo 8:30-17:00 PAIKKA: Wanha Satama, Helsinki ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: JÄRJESTÄJÄ: YHTEISTYÖSSÄ: PÄÄMEDIA: 1/2014 prologistiikka 39

42 TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA TEOLLISUUDEN AMMATTITAPAHTUMAT POHJOINEN TEOLLISUUS ESITTÄYTYY OULUHALLISSA TOUKOKUUSSA REKISTERÖIDY MESSUILLE VELOITUKSETTA NETISSÄ! Kuva: Talvivaara Messuilla on esillä monipuolinen katsaus teollisuuden tuote- ja palveluratkaisuihin. Pohjoisen toimijoille toimivat logistiikkaratkaisut ovat tärkeitä. Tule tutustumaan yhteistyömahdollisuuksiin, pohjoisen teollisuuden toimijoihin ja kuulemaan ajankohtaisista kuulumisista. Mukana on myös mm. kaivosteollisuuden seminaareja sekä pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Tervetuloa pohjoisen teollisuuden kohtaamiseen! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 POHJOINEN TEOLLISUUS , OULUHALLI Pohjoinen Teollisuus -kokonaisuudessa on mukana neljä vahvaa teollisuustapahtumaa: Kunnossapito Kaivos Sopimusvalmistus Norrkama Järjestäjä: Yhteistyössä:

43 AMMATTITAPAHTUMA Sisälogistiikka Helsinki Messukeskus marraskuuta 2014 Sisälogistiikan & materiaalinkäsittelyn erikoistapahtuma Uusi aidosti sisälogistiikkaan ja materiaalinkäsittelyyn keskittynyt tapahtuma Samaan aikaan järjestettävät Sisälogistiikka 2014 ja empack Helsinki 2014 tarjoavat myyntiä ja uusia asiakassuhteita yli toimialarajojen. Näytteilleasettajia Seminaareja Uutuuksia Verkostoitumista Samassa hallissa empack Helsinki 2014! Lisätietoa ja osastovaraukset: 1/2014 prologistiikka 41

44 42 prologistiikka 1/2014 SÄHKÖINEN SYDÄN

45 UUDET OHJELMISTOT VIEVÄT VARASTONHALLINNAN UUDELLE TASOLLE TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: ITELLA / MIKKO KÄKELÄ Toimintaa rakennetaan varastomoduulin ympärille. 1/2014 prologistiikka 43

46 Logistiikkatoimijat ovat jo kauan olleet verkossa: erilaisin sähköisin järjestelmin varmistetaan, että tavara liikkuu ajallaan ja resurssit ja tarve kohtaavat. Koska yritykset metsästävät jatkuvasti säästöjä ja tehokkuutta, varastotoimintoihin on luotu vuosien varrella kriittinen katse jos toinenkin. Neliöt maksavat, eikä tuotteiden makuuttaminen hyllyllä ole ihmeellisen kannattavaa liiketoimintaa. Myöskään trukilla ei päivän aikana ole tarpeen ajaa yhtään turhaa metriä mikäli sen vain voi välttää. KUVA: ROCLA Erilaiset varastonhallintajärjestelmät (WMS eli Warehouse Management System) ovat jo hyvä aikaa ankkuroineet varasto-operaatioiden toimivuuden. WMS:n avulla hallitaan esimerkiksi tavaran siirtely varaston sisällä, vastaanotto, hyllytys, keräily, pakkaus ja toimitus. Järjestelmä pyrkii luonnollisesti optimoimaan ja tehostamaan kaikkia varaston sisällä tehtyjä prosesseja. Teknologioiden kirjo varastoissa on edelleen suuri: halleista löytyy viivakoodilukijoita, kämmentietokoneita, langattomia yhteyksiä ja RFID-teknologiaa. Keräilyssä voidaan käyttää esimerkiksi myös puhekeruu-teknologiaa. Risto Raunio Tieto Oyj:stä toteaa, että viestinnän vallankumous on vielä vaiheessa: Suurin osa varastoista käyttää edelleen viivakoodeja, hän toteaa. Valmistavan yrityksen menestys riippuu paljon siitä, kuinka hyvin se kykenee ennustamaan kysynnän. Listan mukaan WMS:n ideana on ohjata varastohenkilökuntaa keräilylistan mukaisesti optimoitua reittiä pitkin. Tehoja tulee trukkipäätteiden käytöstä muutenkin: Näppäilyvirheiden määrä vähenee, kun käytetään viivakoodeja tai RFID-teknologiaa, Raunio huomauttaa. Varastopalveluiden keskittyessä palveluvarastoihin keräilyn optimoinnin merkitys vain kasvaa. Etenkin jos päämiehiä on varastossa useita, tavarat voivat sijaita hyvinkin eri puolella jättimäistä hallia. Optimoitu keräilyreitti on silloin jo pieni pakko. Varastonhallintajärjestelmiä voidaan käyttää joko yksitasoisina (sisältäen vain varastonhallinnan) tai osana toimitusketjun hallinnan järjestelmää tai ERP-järjestelmää. 44 prologistiikka 1/2014

Logistiikkakeskusten kehittämisen. Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut

Logistiikkakeskusten kehittämisen. Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut Logistiikkakeskusten kehittämisen kipupisteet Suomessa Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Logistiikkakeskusten kehitys Suomessa ja Euroopassa. Jorma Härkönen Logistiikan uudet tuulet-seminaari Forssa 20.3.2013

Logistiikkakeskusten kehitys Suomessa ja Euroopassa. Jorma Härkönen Logistiikan uudet tuulet-seminaari Forssa 20.3.2013 Logistiikkakeskusten kehitys Suomessa ja Euroopassa Jorma Härkönen Logistiikan uudet tuulet-seminaari Forssa 20.3.2013 Esityksen rakenne LIMOWAn lyhyt yleisesittely Logistiikkakeskusten luokittelu Logistiikkakeskusten

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Moderni logistiikka-aluekonsepti Suomessa ja Keski-Euroopassa

Moderni logistiikka-aluekonsepti Suomessa ja Keski-Euroopassa Moderni logistiikka-aluekonsepti Suomessa ja Keski-Euroopassa Jorma Härkönen Kansainvälinen Seinäjoen seudun yhdistettyjen kuljetusten seminaari 10.11.2011 LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU LIITE 2 1 KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1. Koulutuksen kokonaistavoitteet n työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka osaavat

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Itella Oyj. Yli 370 vuoden ainutlaatuinen yrityshistoria Liikevaihto 1,8 miljardia euroa Toimintaa 15:ssä Euroopan maassa 29 000 työntekijää

Itella Oyj. Yli 370 vuoden ainutlaatuinen yrityshistoria Liikevaihto 1,8 miljardia euroa Toimintaa 15:ssä Euroopan maassa 29 000 työntekijää Itella Oyj Itella Oyj tarjoaa palveluja tieto- ja materiaalivirtojen hallintaan Yli 370 vuoden ainutlaatuinen yrityshistoria Liikevaihto 1,8 miljardia euroa Toimintaa 15:ssä Euroopan maassa 29 000 työntekijää

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot