Taikavekarapäiväkodissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taikavekarapäiväkodissa"

Transkriptio

1 SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI Nro 1 TOUKOkuu 2010 Jätehuolto sujuu leikiten Taikavekarapäiväkodissa Ilmastoliiketoiminta on yritysten arkipäivää Quattroselect ihastuttaa Lappeenrannassa

2 Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Finland Oy Ab Toimitus OSG Viestintä Taitto OSG Viestintä Kansikuva Jukka-Pekka Moilanen Paino Finepress Oy Painosmäärä kpl SITA Finland Oy Ab Linjatie 6, Vantaa puh faksi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO 2 -korvattu. Ympäristömerkitty painotuote, / Finepress Oy 2010 Nro 1 TOUKOkuu 2010 Hyötyjätteet kätevästi QuattroSelect-astiasta monilokeroisen erikoisauton kyytiin KUVA LAPPEENRANNASTA "On tärkeää, että voimme yhdessä asiakkaiden kanssa miettiä juuri heille parhaiten sopivat jätehuoltoratkaisut." Myyntijohtaja sivu10 Elina Yrjänheikki SIVU 14 Sitaatteja 2 pääkirjoitus 3 Ilmastonmuutospalvelut tulevat 4 Tehdään yhdessä: Lajittelua leikiten 8 palvelemalla paras: Tämä on hyvä juttu 10 Samassa tahdissa Tangomarkkinoilla 12 Roskainnovaatio: Räsymatto kertoo tarinaa 13 Loppusitaatit 14 SITA maailmalla 15 SITAATTEJA SITAlle lisää MB Econic -autoja SITAlle hankitaan säännöllisesti uusia ajoneuvoja. Kuluvan vuoden aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön kolme uutta MB Econic Norban -jätepakkaajaa. SITAn ajokalusto on täydentynyt useilla pakkaavilla jäteautoilla. Lisäksi on tulossa vielä uusi koukkuvaihtolava-auto ja imu/paineauto. Kalustohankintoihin kuuluvat myös kaksi ympäristöystävällistä maakaasuautoa. Kaikkiaan SITAlla on 250 hyötyajoneuvoa. Kalusto uudistuu ja monipuolistuu koko ajan. Ajossa on jo pääkaupunkiseudulla kolme uutta dieselkäyttöistä Mercedes-Benz Econic Norban -jätepakkaajaa. Ylivieskassa ajellaan uudella Mersun Axor-autolla, jossa on Norban-pakkaaja. SITA Sverigeltä hankimme kaksi maakaasukäyttöistä Econic-autoa. Meillä on ennestäänkin Mersun Econic-sarjan autoja ja myös yksi maakaasuauto, kertoo kalustopäällikkö Harri Parkkonen. SITAn Lahden toimipisteeseen on tulossa Mersun Actros-koukkulaitteilla oleva auto. Uusi Mersun Actros-imu/paineauto otetaan käyttöön Seinäjoella. Maakaasukäyttöiset jätepakkaajat ovat taajama-ajossa hyviä, koska ne ovat vähäpäästöisiä ja käyntiääneltään hiljaisia. Kaikki uudet automme ja maakaasuautot täyttävät Euro5-luokituksen. Kaikki maakaasuautot ovat ajossa pääkaupunkiseudulla. SITAn toiminta laajenee Turun alueella SITA osti Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy:n koko liiketoiminnan viime vuoden lopulla. Toiminta siirtyi sellaisenaan SITAn operoimaksi. Myös kaikki Varsinais-Suomen Jätehuollon yhdeksän työntekijää siirtyivät SITAlle. Yrityskauppa on osa SITAn toimintastrategiaa ja se vahvisti asemaamme Varsinais-Suomessa. Haluamme yrityskaupalla osoittaa alueellista sitoutumistamme. Samalla varmistimme suuremmat hyötymateriaalitoimitukset uudelle, paikalliselle Suomen Hyötykeskus Oy:n laitokselle, toteaa toimitusjohtaja Jorma Kangas. Haluamme yrityskaupalla osoittaa alueellista sitoutumistamme

3 PÄÄKIRJOITUS Tukeeko laki uusiokäyttöä? Uusi jätelaki on lausuntokierroksella. Ympäristöministeriön virkamiesten laatima lakiehdotus on suomalaisen kierrätysteollisuuden ja yrittäjyyden kannalta vähintäänkin arveluttava. Vaikuttaa siltä, etteivät virkamiehet ole ymmärtäneet yrittäjyyden ja vapaan kilpailun dynamiikkaa ja sen antamaa vetoa koko jäte- ja kierrätysalan teolliselle kehitykselle. Toteutuessaan kuntayhtiöiden monopolin kasvattaminen ja vapaan kilpailun rajoittaminen sekä muut ehdotetut lakimuutokset jarruttavat ja estävät uusiomateriaalin hyötykäyttöä. Jätteen tuottaja, oli sitten kyseessä yritys tai yksityistalous, ei myöskään enää itse saisi valita haluamaansa palvelua ja lajittelua, palvelun tarjoajaa ja kustannustasoa. Kuntayhtiöt eivät kykene eivätkä osaa harjoittaa liiketoimintaa uusiomateriaalia hyödyntävän teollisuuden kanssa. Kuntayhtiöiden monopolin puitteissa kierrätyskelpoinen jäte päätyy kaatopaikoille tai massapolttoon. Dynaaminen ja kestävä kierrätysteollisuus jää suurelta osin vaille toimintaedellytyksiä. Alan tekninen kehitys, uudet kelvolliset ideat ja yksityisten investoinnit jäävät suurelta osin toteutumatta. Uusi laki käsitellään eduskunnassa ensi syksynä. Poliitikot ovat puolesta ja vastaan yli puoluerajojen. Olen hämmästynyt siitä, että Suomessa vihreä liike ei ymmärrä, mitä tarkoittaa dynaaminen, kestävä ja elävä kierrätysteollisuus. Vaikuttaa siltä, että jätehuoltoa pidetään yhä välttämättömänä pahana ja sen tulee olla julkisten toimijoiden valvomaa ja harjoittamaa. Ei kyetä näkemään alan potentiaalia ja tärkeyttä kierrätysyhteiskunnan välttämättömänä toimijana ja potentiaalisena työnantajana. Suomessa kierrätysteollisuuden tulevaisuus riippuu siitä, miten se onnistuu toimittamaan valmistavalle teollisuudelle jäteperäistä raaka-ainetta. Ainoa selvä ja todellinen merkki toimivasta ja kestävästä kierrätysteollisuudesta on alalla vapaasti kilpailevat ja kannattavat yritykset. Vaihtoehto on uuden jätelain mahdollistama kuntayhtiöiden suunnitelmatalous vailla todellista kierrätystä ja tehokkuutta sekä oikeaa ja vastuullista riskinottoa. Pyritään vaikuttamaan päättäjiin, jotta uusi jätelaki on sisällöltään oikea ja järkevä: ei monopolille, kyllä monipuoliselle palvelulle ja vapaalle kilpailulle! Jorma Kangas Toimitusjohtaja, SITA Finland Oy, SHK Oy Wc-osastot ovat kooltaan noin 15 neliötä. Vihreiden osastojen pituus on 6,05 metriä, leveys 2,45 metriä ja korkeus 2,80 metriä. wc-osastot tapahtumiin SITAn siirrettävät wc-osastot ovat käteviä käyttää erilaisissa yleisötapahtumissa, joissa tarvitaan väliaikaisia sanitettitiloja. Wc-osastot voi liittää muihin SITAn tapahtumajärjestäjille tarjoamiin palveluihin. SITAn wc-palveluissa on valittavana kaksi erikokoista wc-osastoa eli Luxus ja Luxus Plus. Luxus-osastossa on kolme paikkaa naisten vessassa, ja miesten puolella kaksi istuinta ja kolme urinaalia. Luxus Plussassa naisten puolella on kaksi istuinta, miesten puolellakaksi urinaalia ja yksi vessapaikka. Molemmissa malleissa on käsienpesualtaat, lämmin vesi, ilmastointi ja käsienkuivauspuhallin sekä roskikset. Lisäksi Luxus Plussassa on yksipaikkainen inva-wc, jossa on lastenhoitopöytä. Osastot sopivat myös talvikäyttöön. Wc:t kytketään kunnalliseen viemäriin ja vesijohtoon. Sähkö kontteihin tulee voimavirtana viisinapaisen pistokkeen kautta, kertoo SITAn aluemyyntipäällikkö Jukka Kalliola. Lisätietoja: SITEERATTUA: Kiellon myötä kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä. Samalla vähenisi myös kaatopaikoille sijoitettavan sekajätteen määrä. Sen sijaan se voitaisiin hyödyntää materiaalina tai energiana, esimerkiksi liikenteen polttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, Tekniikka &Talous/Energia Alan yksityisten yritysten bisnes perustuu kierrättämiseen. Me haluamme, että jätettä menee mahdollisimman vähän kaatopaikalle ja massapolttoon. Meidän bisnes on se, että jätettä menee mahdollisimman paljon takaisin teollisuuden raaka-aineiksi. Me kilpailemme sillä, kuka pystyy keräämään eniten puhtaita materiaaleja, jotta ne voidaan toimittaa teollisuudelle uusioraaka-aineiksi. SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas, Kauppalehti Hyvin suunniteltujen pakkausten avulla voidaan tuntuvasti vähentää kulutuksen ympäristöpäästöjä, sillä pakkauksen ansiosta ruokaa menee vähemmän hukkaan. Pienissä taloyhtiöissä myös kompostointi on merkittävä vaihtoehto jätehuoltomaksujen pienentämiseen. --- se tosin toimii ainoastaan, jos kompostorin hoitoon sitoudutaan. Tiedottaja Kirsti Vaara Päijät-Hämeen Jätehuolto, Viikko-Häme

4 Ilmastonmuutos Anna-Liisa Koskinen (vas.) ja Tiila Korhonen toteavat, että kierrätettävien materiaalien talteenotto sekä ohjaus uudelleenkäyttöön on yrityksille kilpailuetu

5 Ilmastoliiketoiminta on yritysten arkipäivää, koska asiakkaat vaativat kumppaneiltaan vastuullista toimintaa. SITAssa on alettu suunnitella asiakasraportoinnin kehittämistä niin, että mukaan saataisiin myös hiilijalanjäljen mittaaminen jätehuollon osalta. palvelut tulevat Projektipäällikkö Tiila Korhonen toteaa prosessin olevan vielä alkuvaiheessa. Nyt etsitään luotettavaa kumppania hiilijalanjäljen mittaamiseen. Yrityksessä on asiaa pohdittu jo pitkään, ja sitä lähdettiin selvittämään, kun asiakkaat kyselivät hiilimittauksista. Meille on tärkeää saada luotettava raportoinnin työkalu. Jo nyt voimme kertoa, paljonko ja millaista jätettä on tietystä yrityksestä noudettu, ja miten se on toimitettu jatkokäsittelyyn. Hiilijalanjäljen mittauksen avulla olisi mahdollista kehittää asiakkaalle tarjottavia ratkaisuja, jotta toiminta saadaan entistäkin kestävämmälle pohjalle, toteaa Tiila Korhonen. Avoimuus ja läpinäkyvyys Pöyry Finland Oy:n ympäristökonsultointi on yksi maamme luotettavimmista hiilijalanjäljen mittaamisen kehittäjistä ja toteuttajista. Johtava asiantuntija Anna-Liisa Koskinen kertoo, että hiilijalanjäljen mittaamiseen on olemassa malleja, joita sovelletaan laskelmissa. Tiila Korhonen ja Anna-Liisa Koskinen ko

6 rostavat, että esimerkiksi jätehuoltoon liittyvissä mittauksissa on tärkeää määrittää laskennan sisällön rajaukset ja perustiedot. Eri toimialoilla on erityispiirteitä, jotka pitää mittauksissa ottaa huomioon. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja, joita edellytämme mahdollisen mittauksen tekemiseltä, painottaa Tiila Korhonen. Hiilijalanjälki on yksi toiminnan ympäristövaikutusten indikaattori. Se voidaan laajentaa käsittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaarta, toteaa Anna-Liisa Koskinen. Hiilijalanjäljen mittaamiseen ei vielä ole olemassa yhteisiä, kansainvälisesti sovittuja määritelmiä, vaikkakin Green House Gas protocol (World Business Council for Sustainable Development) antaa puitteet. Anna- Liisa Koskinen kertoo, että mittaamiseen on tekeillä ISO-standardi, jonka kehitystyössä myös Pöyry on mukana. Hän toivoo, että standardi saataisiin käyttöön viimeistään kahden vuoden kuluessa. Tiila Korhonen (vas.) ja Anna-Liisa Koskinen toivovat yrityksiltä tavoitteellista toimintaa ilmastokuorman pienentämiseksi. Tavoitteellista toimintaa Jätehuollon osalta hiilijalanjäljen mittauksessa otetaan huomioon esimerkiksi se, millaisella kalustolla jätteet kerätään. Päästöt ovat huomattavasti pienempiä muun muassa maakaasukäyttöisillä jäteautoilla. Hiilijalanjäljen mittaaminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla ilmastokuormaa voidaan pienentää. Jätehuollossa voidaan toimintaa kehittää esimerkiksi lajittelua tehostamalla, reittisuun- Hiilijalanjäljen laskenta nittelulla ja taloudellisella ajotavalla. Merkittäviä muutoksia saadaan aikaan myös uusilla astiaratkaisuilla ja tyhjennysvälien tarkemmalla suunnittelulla, tiivistää Tiila Korhonen. Jo nyt SITAssa voidaan seurata, miten asiakkaiden astiat täyttyvät, ettei puolityhjiä astioita tai puristimia kuljeteta. Opastuksen avulla lajittelua saadaan monissa yrityksissä tehostettua ja kaatopaikalle menevän jätteen määrää pienennettyä. Tämä tuo myös kustannussäästöä. Anna-Liisa Koskinen toteaa, että hiilijalanjäljen mittaaminen on vielä trendi ja osoittaa edelläkävijyyttä yrityksen arvomaailmassa. Jalanjälki antaa yritykselle selkeän apuvälineen, jolla voidaan kertoa esimerkiksi yrityksen jätehuollon, energiatehokkuuden ja logistiikan ympäristövaikutuksista. Ilmastovastuullisuus arvossa Tutkimusten mukaan hiilijalanjäljen mittaus, yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä toimintatarpeista ovat lisääntyneet. Anna-Liisa Koskinen on huomannut, että asiakkaiden vaatimukset vauhdittavat yrityksiä toimimaan ilmastovastuullisesti. Monet yritykset ovat lähteneet torjumaan Lähde: Green House Gas protocol (WBCSD) Hiilijalanjäljen mittaus on yksi yrityksen ympäristövaikutusten indikaattori

7 ilmastonmuutosta ja teema on otettu mukaan myös liiketoimintaan. Yrityksen toimintatapoja ja tehtyjä mittauksia voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa. Esimerkiksi kierrätettävien materiaalien talteenotto sekä ohjaus uudelleenkäyttöön ja ympäristöystävällinen valmistusprosessi nähdään kilpailuetuna tarjoustilanteissa. Jätehuoltoon liittyvissä hiilijalanjäljen mittauksissa on tärkeää määrittää laskennan perustiedot ja rajata sisältö. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää liiketoimintaa on syntynyt muun muassa energiansäästön, uusiutuvan energian, jätehuollon ja rakentamisen sekä sähköisten palvelujen sektoreille. Palveluja ovat esimerkiksi ilmastonmuutosraportit, hiilijalanjäljen konsultointi, ympäristöjärjestelmät, jätehuollon kehittäminen, viestintä ja koulutus. Strateginen työkalu SITAssa mietitään kesän ja syksyn aikana hiilijalanjäljen mittaamista ja sitä, millaiseen muotoon mahdollinen mittaus tultaisiin rajaamaan ja ottamaan mukaan palvelutarjontaan. Päämääränä on strateginen työväline. Mittaus voitaisiin rajata kuljetukseen, lajittelun tehostamiseen ja materiaalin kierrätykseen. Se voisi asiakkaalla olla myös osa laajempaa ympäristövaikutusten mittausta, jota voidaan käyttää yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen tukena, Tiila Korhonen toteaa. SITA mukana HINKU-hankkeessa SITA on mielenkiinnolla mukana erilaisissa ilmastohankkeissa. Yhteistyötä on suunniteltu esimerkiksi Uudenkaupungin kanssa, joka on yksi HINKU-hankkeen kunnista. Projektissa kunnat ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen kuriin saamisessa. Hankkeen käytännön toteutuksessa on mukana muun muassa energia- ja jätehuoltoon sekä kaavoitukseen liittyviä asioita. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Kimmo Brandt Grafiikka: Pöyry Finland Oy, Green House Gas protocol Info Mikä on hiilijalanjäki Hiilijalanjäljellä mitataan tuotteen, palvelun tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon on syntynyt hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Kaasujen kokonaismäärä muutetaan hiilidioksidipäästöiksi. Hiilijalanjälki mitataan massana. Mittaus tehdään esimerkiksi päästöjen mittauksella, määrätietoihin perustuvalla laskennalla tai arvioinneilla. Mittauksessa on tärkeää, että eri lähteistä kootut tiedot perustuvat samoihin lähtöoletuksiin. Miksi se kannattaa mitata: Ilmastokuormituksen pienentäminen on konkreettinen osoitus yrityksen ympäristövastuusta. Mittaus antaa kuluttajalle ja b-to-basiakkaalle mahdollisuuden valita vastuullinen yhteistyökumppani. Vähähiilisyydellä erottuu muista. SITAlle laatu- ja ympäristösertifikaatit SITA Finland Oy -konsernille on myönnetty helmikuussa ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. Vastuullinen toimija SITAlle on myönnetty Ympäristöyritysten Liiton Vastuullinen ympäristötoimija -merkki. Merkki myönnetään alan yrityksille osoitukseksi liiton indikaattorikyselyn läpäisemisestä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Merkin tarkoituksena on, että vastuulliset toimijat on helppo erottaa muista alalla toimivista yrityksistä. Sertifiointi kattaa kaikki yrityksen ympäristö- ja kierrätyspalvelut niin SITAn kuin Suomen Hyötykeskus Oy:nkin toimipaikoissa. Sertifikaatit todentavat sen, että olemme jo pitkään toimineet tehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden, ympäristökriteerien ja -velvoitteiden mukaisesti. Toimintamme ottaa huomioon tulevaisuuden haasteet jo tänään, toteaa toimitusjohtaja Jorma Kangas. Otamme huomioon SITAssa haluttiin sertifioida heti kaikki yksiköt, jotta toimintatavat ovat yhtenevät. Näin jokainen työnte- tulevaisuuden haasteet jo tänään. kijä sitoutuu tavoitteisiin ja kehitystyöhön. Toimintatavat on käyty läpi myös alihankkijoiden kanssa. Meillä ei enää tarvinnut opetella lajittelua ja kierrätyksen merkitystä. Yksi konkreettinen muutos oli polttoainetta säästävän ajotavan omaksuminen. Suurin muutos työtapoihin oli tarkat työohjeet sisältävän toimintakäsikirjan käyttöönotto, kertoo projektipäällikkö Tiila Korhonen

8 TEHDÄÄN YHDESSÄ Lapsille jätteiden lajittelu tulee tutuksi päiväkodissa arjen käytäntöjen ja leikkien kautta. Kuvassa TaikaVekaran lapsia. Lajittelua leikiten Oululaisen TaikaVekara-päiväkodin pihamaalla käy kuhina. SITA Finlandin roska-auto on tullut tyhjentämään jäteastioita. Lapsille tämä on päivän kohokohta

9 TaikaVekaralaiset ovat aivan erityisen innostuneita jäteauton vierailusta, sillä päiväkoti on valinnut painopistealueekseen luonto- ja ympäristökasvatuksen sekä ekologisten kulutustottumusten opettamisen. Vekara-päiväkoteihin kuuluu seitsemän päiväkotia Oulussa, Kempeleessä, Limingalla, Muhoksessa ja Oulunsalossa. Syksyllä avautuu päiväkoti Raahessa. SITA Finland hoitaa kuuden päiväkodin jätehuollon. TaikaVekara-päiväkoti aloitti toiminnan viime syksynä täällä Oulussa. Kestävään kehitykseen painottuminen tuntui luontevalta ja ajan hengen mukaiselta, toteaa päiväkodin johtaja Sinikka Koponen. Osku-Orava auttaa lajittelussa Jokaisessa ryhmässä on omat kierrätysastiansa biojätteelle, sekajätteelle, pahville ja keräyspaperille. Lapset lajittelevat itse omat roskansa jäteastioihin, joista viikoittain vaihtuvat ekoapulaiset sitten siirtävät roskat päiväkodin yhteisiin astioihin. Ekoapulaisten tehtäviin kuuluu myös maitopurkkien huuhtominen ja litistäminen. Ryhmissä on omat astiat keräyslasille, pienmetallille ja ongelmajätteille. Lajittelussa lapsia opastavat Olli-Orava, Pauli-Pöllö ja Pupu-Pitkäkorva. Käsinuket kertovat päivän lomassa moneen kertaan sadun ja teatterin keinoin lajittelusta ja kierrätyksestä. Pupu-Pitkäkorva vierailee myös lasten kotona tarkistamassa, miten siellä jätehuolto on järjestetty. Pupu pääsee vuorotellen jonkun mukaan viikonlopuksi kyläilemään ja vierailusta saa kirjoittaa tarinan pupun omaan reissuvihkoon. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla asuva Oiva Roina Variskin on käynyt juttelemassa lasten kanssa jäteasioista. Oulun Jätehuollon nimikkovaris kertoo lapsille Opetamme lapsia säästäväisyyteen vähentämällä esimerkiksi veden ja paperin kulutusta. sadun keinoin kierrätyksen saloista. Taika- Vekaran kevätretkikin suuntautuu Ruskon jätekeskukseen. Lapsille lajittelu tulee tutuksi arjen käytäntöjen ja leikkien kautta. Pohdimme vanhojen ja käyttökelpoisten, mutta itselle tarpeettomien tavaroiden uudelleen käyttöä ja kierrättämistä. Askartelussa hyödynnämme paljon kierrätysmateriaaleja. Opetamme lapsia säästäväisyyteen vähentämällä esimerkiksi veden ja paperin kulutusta, Sinikka Koponen sanoo. Nuoret vanhemmat ovat hänen mukaansa jo hyvin perillä lajittelusta ja kierrätyksestä. Silti vanhemmilta kuulee usein palautetta, jossa he kertovat lasten ottaneen tiukasti ohjakset käsiinsä perheen jätehuollossa. Moni vanhempi on kertonut, kuinka lapset ovat jämäkästi neuvoneet, ettei maitopurkkia saa laittaa sekajätteeseen. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Jukka-Pekka Moilanen Petri Hyväri (vas.), Sinikka Koponen ja Jari Alahäivälä pitävät ympäristökasvatusta tärkeänä asiana. Lapset vievät päiväkodista jätetietoutta myös kotiin ja patistavat vanhempiaan lajittelemaan tarkemmin. TaikaVekaran lapset saivat Petri Hyväriltä minikokoiset roskikset muistoksi jäteauton vierailusta. Voimme keskittyä omaan työhömme Vekara-päiväkotien ja SITA Finlandin yhteistyö käynnistyi maaliskuun alussa. Jätehuollon palveluntarjoajan valinnassa arvostin SITA Finlandin kokonaispalvelua, johon kuuluvat myös jäteastioiden vuokraus ja nettiraportointi, toteaa Vekara Päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Tarja Vikström. Tarja Vikström on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta. Hän toteaa, että alkuaikoina palveluiden kilpailuttamisessa ratkaisi yleensä hinta, mutta nykyään hän arvostaa enemmän palvelun laatua. Pidin erittäin tärkeänä sitä, että SITAn aluemyyntipäällikkö Petri Hyväri antoi isolle kansainväliselle ketjulle kasvot. Hänellä on myös hyvä paikallistuntemus. En halua, että henkilökunnalta kuluu aikaa siihen, että he selvittävät, minkä takia biojäteastiaa ei ole tyhjennetty ajallaan. Meidän päätehtävämme on lasten hoito ja kasvatus. Arvokasta työaikaa ei saa kulua toissijaisiin asioihin, joiden pitää hoitua, hän sanoo. Kaikkien Vekara-päiväkotien pihoissa on omat jäteastiat seka- ja biojätteelle, kartongille ja keräyspaperille. Joissain kohteissa on myös tietosuojapaperille oma jäteastia. Seka- ja biojäteastiat tyhjennetään joka toinen viikko ja kartonki- ja keräyspaperiastiat kerran kuussa. Muovit, pienmetallit ja lasit päiväkodin henkilökunta toimittaa itse kierrätyspisteisiin. Raportointijärjestelmä on selvä etu minulle yrittäjänä. Voin kotikoneelta seurata jätemääriä ja sitä mitä rahalla on ihan konkreettisesti saatu. Vertailen eri päiväkotien tilannetta ja näen esimerkiksi mistä erot päiväkotien jätemaksuissa johtuvat

10 PALVELEMALLA PARAS Tämä on hyvä juttu Lappeenrantalainen Aki Suurkuukka on innoissaan SITAn uudesta QuattroSelect-palvelusta. Nyt ei enää tarvitse kerätä haisevia maitopurkkeja marketin kierrätyspisteeseen vietäväksi, vaan ne ja muut hyötyjätteet voi viedä oman pihan nelilokeroiseen jäteastiaan. Aki Suurkuukan mielestä QuattroSelect-astiaan on helppo lajitella hyötyjätteet. Kuljettaja Seppo Honkanen kerää parin viikon välein pientaloalueilta nelilokeron ja perinteisten astioiden jätteet. Lappeenrannassa aloitettiin helmikuussa QuattroSelect-kampanja. Kahden uuden pientaloalueen asukkaille tehtiin ylitsepääsemättömän hyvä tarjous. SITA tuo pihalle nelilokeroastian, johon voi lajitella kaatopaikkajätteen oheen pienmetallin, kartongin ja kovat muovit. Kaikki tämä entisen jätemaksun hinnalla. Vanhan kaatopaikka-astian sai halutessaan muuttaa keräyspaperin astiaksi, jonka SITA tyhjentää maksutta. Vastaanotto on ollut positiivista. Karhuvuoressa ja Hiessillassa mukaan lähti noin 80 prosenttia asiakkaistamme ja Uus-Lavolan ja Ruoholammen alueilla näyttää luku nousevan 90 prosenttiin. Olemme joutuneet tilaamaan ja tarroittamaan uusia astioita, koska kysyntä oli ennakoitua suurempaa, kertoo SITAn Etelä-Karjalan yksikön päällikkö Ossi Huovinen. QuattroSelect-palvelusta on saatu hyviä kokemuksia myös Vakka-Suomesta ja Turun alueelta, jossa palvelu alkoi vuoden 2009 alussa. Pääkaupunkiseudulla palvelu otettiin käyttöön viime syksynä. Uusia asiakkaita on saatu tasaisesti mukaan. Pääkaupunkiseu- dulla nelilokeroastiaan lajitellaan vain hyötyjätteet ja HSY:n kaatopaikkajäte on eri astiassa. Muilla alueilla seka- tai kaatopaikkajäte on yhdessä QuattroSelectin lokerossa. Nykyisten alueiden lisäksi palvelu on tarkoitus laajentaa seuraavaksi Imatralle ja mahdollisesti Päijät-Hämeeseen, esimerkiksi Heinolaan. Kaikki menee hyötykäyttöön Kehitysjohtaja Janne Vehmaa on tyytyväinen, että QuattroSelect-palvelun avulla on voitu helposti lisätä lajitteluaktiivisuutta. Moni on aikaisemmin lajitellut erikseen esimerkiksi vain keräyspaperin ja biojätteen, mutta nyt jakeiden määrä moninkertaistui. Eniten asiakkaita on epäilyttänyt se, viedäänkö jätteet hyötykäyttöön ja lisääkö uusi astia pientaloalueiden liikennettä. QuattroSelect-astiat tyhjentää erikoisjäteauto, jossa on jokaiselle jakeelle oma kammionsa. Kaatopaikkajäteosastoon tyhjennetään myös perinteiset kaatopaikkaastiat eli liikenteen määrä ei ole lisääntynyt alueilla. Jätteet myös tyhjennetään erikseen, eivätkä ne sekaannu matkalla. Ensin viedään kaatopaikalle sekajäte. Sen jälkeen auto ajaa Hyötypaperin laitokselle, jossa erikseen tyhjennetään kartonki ja kovamuovi. Keräysmetalli tyhjennetään SITAn omalle välikuormauspaikalle, Janne Vehmaa painottaa. Metalli, kartonki ja paperit menevät kierrätyskäyttöön ja muovi metsäteollisuuteen rinnakkaispolttoon. Tulevaisuuden toimintaa Ossi Huovinen kertoo, että SITA on esitellyt uutta palvelua ja kalustoa kauppakeskuksissa. Kun ihmiset ovat paikan päällä nähneet erikoisauton, on moni kiinnostunut asiasta. SITAn on tarkoitus laajentaa palvelu Lappeenrannassa talouteen kuluvan vuoden aikana. SITAssa on tehty isoja investointeja QuattroSelect-palveluun. Erikoisautot ja -astiat ovat tavallisia kalliimpia. Lajittelun takia säästämme hieman kaatopaikkamaksuissa. Kartongista ei tällä hetkellä saada juurikaan korvausta. Nyt muovi menee rinnakkaispolt

11 QuattroSelect-nelilokeroastia teki lajittelusta entistäkin vaivattomampaa. toon, mutta jatkossa yritämme saada sen kierrätyskäyttöön, jolloin sen arvo nousee. Metallista ja keräyspaperista saadaan myyntituloja, Janne Vehmaa kertoo. SITAssa on laskettu, että vaikka tuotto lyhyellä tähtäimellä jää pieneksi, on Quattro- Select-palvelu tulevaisuuden toimintaa, joka tulee myös taloudellisesti kannattavaksi. Lajitteluinnostusta riittää Aki Suurkuukka kertoo, että heidän nelihenkinen perheensä olisi valmis lajittelemaan nykyistä enemmän. Nelilokeroastia teki lajittelusta entistäkin vaivattomampaa. Otimme jo rakennusvaiheessa huomioon, että jätteet pitää lajitella. Keittiössä on viisi erillistä astiaa, joihin jätteet voi lajitella. Vaikeinta on nyt ollut kovan muovin lajittelu, kun aina ei tiedä, mikä on yhdistelmämuovia. Mutta pääsääntöisesti kaikki elintarvikepakkaukset ja pesuainepullot ovat ainakin sallittuja, Suurkuukka kertoo. Hänen mielestään SITAn QuattroSelectkampanja oli houkutteleva, vaikka hän voisi maksaa pari euroa kuussa lisää siitä, ettei tarvitse rahdata hyötyjätteitä marketin keräysastioihin. Maitopurkit alkavat haista, kun niitä parikin viikkoa säilyttää kierrätyspisteeseen vietäväksi. Pisteet ovat usein myös epäsiistejä. Nyt purkit ja muut hyötyjätteet voi tuoda kätevästi uuteen astiaan. Ei tätä vaihtaisi pois, Aki Suurkuukka vakuuttaa. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Ari Nakari QuattroSelect-auto vie ensin kaatopaikkajätteen. Auto punnitaan joka jäte-erän jälkeen. Seuraavaksi kuormasta otetaan erilleen kartonki ja metalli ja viimeiseksi kovat muovit. Seppo Honkanen kertoo tyhjennykseen menevän aikaa kaikkiaan parisen tuntia. Etelä-Karjalassa pirteä SITAn yksikkö Etelä-Karjalan yksiköstä ehtivät kuvaan Susa Piirainen, Janne Vehmaa (kesk.) ja Ossi Huovinen. SITAn Etelä-Karjalan toimialueella on jätteiden keräystä Lappeenrannassa, Taipalsaarella, Imatralla ja Parikkalassa. Imuauton reitti kiertää myös Luumäellä ja Joutsenossa. Yksikön toimisto- ja hallitilat ovat Lappeenrannassa Tuomikadulla. Meillä on 16 kuljettajaa, 2 työntekijää toimiston puolella ja yksi myynnissä. Jätepakkaajia on yhdeksän sekä yksi QuattroSelect-auto ja yksi imuauto, luettelee yksikön päällikkö Ossi Huovinen. Kehitysjohtaja Janne Vehmaan työpiste sijaitsee myös Lappeenrannassa. Meillä on täällä reipas ja ammattitaitoinen porukka. Pyrimme kehittämään koko ajan uusia palveluja myös kaupan ja teollisuuden asiakkaille, Ossi Huovinen kertoo

12 Samassa tahdissa Tangomarkkinoilla Seinäjoen Tangomarkkinat ja SITA ovat lähteneet yhdessä kehittämään yleisötapahtuman ympäristönhuollon konseptia, jossa toteutetaan käytännön tasolla monia ympäristötavoitteita. Sitassa on tehty oma logo tapahtumajärjestäjien käyttöön. Merkki on otettu innostuneesti vastaan. Konseptin kehitystyö alkoi keväällä ja se kestää kolme vuotta. Tavoitteena on tehdä ympäristöhuollon käsikirja, joka palvelee muitakin yleisötapahtumien järjestäjiä. Yhteistyömme lähtökohta on se, että ympäristökysymyksistä kehittyisi oleellinen osa tapahtumaa. Ympäristöratkaisujen tulisi olla järjestäjille ja yleisölle luonnollinen ja hauskakin asia, eikä mikään välttämätön velvollisuus. Näin toiminnalta voidaan odottaa myös pysyviä tuloksia, toteaa Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leinonen. Ei vain jätehuoltoa Tangomarkkinoilla halutaan tehdä konkreettista ja kouriintuntuvaa käytännön tason ympäristötyötä. Pelkkä jätehuollosta huolehtiminen ei riitä. Niin meidän kuin muidenkin tapahtumajärjestäjien pitää vastata ajan haasteisiin myös ympäristöasioissa. Me emme kuitenkaan esimerkiksi osta päästöoikeuksia tai keskity pelkästään vihreään sähköön, vaan yhteistyössä SITAn kanssa suunnittelemme jätteiden lajittelun toimivaksi. Kestävää kehitystä voimme tukea esimerkiksi lisäämällä aktiivisesti ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä, miettii Leinonen. Ympäristötietoisuuden lisääminen takaa myös sen, että yleisö viihtyy juhla-alueella. Otamme käyttöön muun muassa SITAn uudet wc-ratkaisut, laajennamme yleisöä palvelevaa joukkoliikennettä ja tehostamme jätteiden määrän vähentämistä myös organisaatiotasolla. Tangomarkkinat järjestetään Seinäjoella heinäkuuta. Sitä ennen tarvitaan vielä monta palaveria. Pekka Leinonen uskoo, et- Seinäjoen tangomarkkinoilla otetaan ympäristöasiat vakavasti, vaikka kaikilla on mukavaa. Lajitteluun suhtaudutaan huumorimielellä. tä SITAn kanssa tehtävästä yhteistyöstä on apua myös yhteyksissä viranomaisiin ja lupakäytännöissä. Yleisö mukaan Pekka Leinosen mielestä tärkein asia tavoitteiden toteutumisessa on saada yleisö mukaan toimintaan. Tässä tarvitaan etukäteistiedottamista ja lajitteluohjeita tapahtumaajalle. Lajittelusta pitää tehdä hauskaa. Tapahtuman infokyltit ja opastus tulevat olemaan samalla kertaa sekä asiallisia että humoristisia. SITAn uusi tapahtumalogo antaa jo osviittaa, mistä tässä on kysymys. Myös SITAn nykyaikainen ja toimiva kalusto helpottaa jo sinänsä lajittelua ja jätteen käsittelyä, tuumii Leinonen. Jätteet seurantaan Millaista jätettä Tangomarkkinoilla syntyy? Pekka Leinonen kertoo, että yksi ensimmäisen yhteistyövuoden tavoitteista on selvittää tapahtumassa syntyvän jätteen laatu. Aiemmin luvattoman suuri määrä jätteestä on käsitelty sekajätteenä eikä meillä ole tarkkaa kuvaa syntyvistä jätejakeista. Nyt tehostetun lajittelun ja SITAn seurantajärjestelmän avulla saamme enemmän tietoa jätteistä. Tapahtuman yksi erikoispiirre on myös se, että paikalla on paljon karavaanareita, joiden jätteiden lajittelu ja keräily on oma haasteensa. Juhla-alueelta jätteet kerätään aamun varhaisina tunteina, ettei työstä aiheudu häiriötä. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat

13 ROSKAINNOVAATIO Kiikassa mattoja on perinteisesti kudottu samansävyisiä räsyjä yhdistellen yhdellä sukkulalla. Nyt kiikkalaista tekniikkaa opetetaan kursseilla. Räsymatto kertoo tarinaa Räsymatot näkyvät, tuntuvat ja tulevat tutuiksi Varsinais-Suomessa. Tarinamatto-hanke innostaa kierrättämään käytetyt tekstiilit perinteisiksi tai uudenlaisiksi matoiksi. Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ja Åbolands hantverk rf:n Tarinamatto-hanke liittyy Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen Mattoja ja niiden tarinoita on jo kerätty nettiin ja näyttelyiksi alueen käsityökeskuksiin. Uusia räsymattoja syntyy kurssien ja tempausten vauhdittamina eri tekniikoilla. Sykähdyttävimmistä tarinamatoista tulee ensi vuonna näyttely Turun Taitokeskus Juseliukseen. Toukokuussa 2011 järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla iso tapahtuma, jossa on tarkoitus leikata maailman pisin matonkude. Sinne voivat kaikki tulla mukaan kuteita leikkaamaan, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Anne Paloheimo innostaa. Ei pelkkä kynnysmatto Hankkeen tavoitteena on nostaa suomalaisten mattojen arvostusta ja imagoa. Matot on meillä ollut tapana kutoa kierrätysmateriaalista eli joko kuteiksi itse leikatuista vanhoista vaatteista tai ostokuteesta, joka on värjättyä ja leikattua tekstiiliteollisuuden jätettä. Räsymatot ovat parhaimmillaan taidokkaasti sommiteltuja ja näyttäviäkin. Räsymatto kelpaa muuhunkin kuin kynnysmatoksi. Kannustamme haastekampanjan avulla yrityksiä ja yhteisöjä kutomaan oman tarinansa matoksi, joka voi olla tehty vaikkapa vanhoista työvaatteista, banderolleista, naruista tai johdoista, mistä tahansa kuteesta, joka liittyy maton tekijöihin. Tällainen matto voidaan nostaa vaikkapa yrityksen aulan tai kokoushuoneen seinälle, Paloheimo kaavailee. Esimerkiksi Salon kaupunkiin yhdistyneiden kuntien kuntajohtajien työhousut ja -paidat leikattiin hiljattain talkoilla kuteiksi, joista paukuteltu matto valmistuu vielä kevään aikana. Mummotyyliä ja muutakin Käytetty puuvillakangas on parasta mahdollista räsymattoainesta, koska se on taipui- saa ja siitä saa tiukan, pölisemättömän maton pienilläkin käsivoimilla. Matto ei nimittäin ole helpointa, mitä kangaspuissa voi kutoa; siitä voi tulla liian harva tai sen reunasta saattaa tulla epätasainen. Pitää tietää, mitä materiaalia mikäkin kangas on, jotta kuteet voidaan leikata yhteensopiviksi ja järjestää siten, että reunasta saadaan siisti. Opetamme tätä sekä uutta, niveliä säästävää leikkuutapaa kolmen tunnin kurssilla. Kun kude on tasaista ja hyvää, on kutominenkin helppoa, Paloheimo mainostaa. Räsystä voi valmistaa niin mummotyylisiä mattoja kuin paljon muutakin. Miten olisi virkattu matto tai paperikori? Seinälle ripustettavaksi voi tehdä ryöppyävän teoksen ryijytekniikalla. Uusia tarinamattoja saa tulla kutomaan kaikkiin käsityökeskuksiin, Anne Paloheimo sanoo. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Elina Helminen

14 KOONNUT Jasmin Ellik loppusitaatit NIMITYKSET Etelä-Suomi Jenni Heinonen aloitti tammikuussa myyntireskontrassa Vantaalla. Jorma Talvitie aloitti helmikuun alussa työnjohtajana Vantaalla. Satu Rahko aloitti äitiyslomasijaisena laskutustiimin esimiehenä helmikuussa Vantaalla. Petri Räsänen aloitti SITA Finlandin talousjohtajana helmikuussa. Petrin työpaikka sijaitsee Vantaalla. Tero Tykkyläinen aloitti tammikuussa Vantaalla tuote- ja asiakkuuspäällikkönä vastuullaan tuotekauppa, valtakunnalliset asiakkuudet sekä alihankintaverkoston kehittäminen. Hän toimi aiemmin SITAlla Itä- Suomen aluepäällikkönä. Jukka Kupiainen siirtyi tammikuussa SITAn tuotepäällikön tehtävistä hankintapäälliköksi Suomen Hyötykeskuksen Vantaan laitokselle. Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso Jari Rahikainen nimitettiin yksikönpäälliköksi SITAn Porvoon ja Kotkan yksiköihin helmikuun alussa. Päijät-Häme Pekka Jaakkola aloitti Päijät-Hämeen yksikönpäällikkönä joulukuussa Kari Kyllönen nimitettiin ongelmajätteiden myyntineuvottelijaksi Lahteen maaliskuun alussa. Varsinais-Suomi Marjo Leppänen aloitti aluemyyntipäällikkönä Turussa tammikuussa. Vesa-Matti Väistö siirtyi vuoden alussa SITAn Turun yksikössä projektipäälliköksi kuntaurakka-laskentaan. Pohjois-Suomi Jaana Päivärinne aloitti SITAn Ylivieskan yksikössä äitiyslomasijaisena asiakaspalvelussa tammikuussa. SITA mukana öljyntorjuntaharjoituksessa kotkassa Itämeren laivaliikenne on vilkasta ja ympäristöriskeihin halutaan varautua mahdollisimman hyvin. Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti 6. toukokuuta öljyntorjuntaharjoituksen Kotkan seudulla. Harjoituksessa selvitettiin, miten torjuntatyössä syntyvää ongelmajätettä pystytään käsittelemään ja jäljittämään lain edellyttämällä tavalla. Pelastuspäällikö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että harjoituksen keskeinen tavoite oli testata RFIDtekniikan hyödyntämistä jätteiden jäljittämisessä. Jäte-erät merkittiin konteittain RFIDtarroilla, joihin oli tallennettu muun muassa tiedot erän sisällöstä ja keruupaikasta. SITA oli mukana suunnitteluryhmässä jätekuljetusten ja logistiikan asiantuntijana. Sen roolina oli selvittää, millaisia palveluita jätehuoltoyhtiöt pystyvät kriisitilanteessa tarjoamaan. Tapahtumassa oli myös vaihtolava-auto SITAn Porvoon yksiköstä. Koemme tärkeäksi olla mukana auttamassa vahinkojen ehkäisemisessä, jos Suomenlahdella tapahtuisi vakava laivaonnettomuus, projektipäällikkö Tiila Korhonen SITAlta perustelee. Tolonen kertoo, että öljyntorjunnassa syntyviä jätteitä ovat vesi-öljy, öljy-maa-ainesseos ja torjuntatyöhön liittyvät tarpeet kuten esimerkiksi vaatteet ja puomit. Ne on kaikki pidettävä erillään toisistaan ja niiden oikeanlainen jälkikäsittelyyn ohjaus oli yksi harjoituksen keskeisimmistä asioista. Mitä, mistä, milloin ja minne Jos sattuu suuri öljyvahinko, torjuntavaiheen aikana syntyy valtavat määrät jätettä, jonka kerääminen voi kestää jopa vuosia. enemmän jätettä Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteiden määrä on kasvanut koko kuluvan vuosikymmenen 1 4 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa 520 kiloa asukasta kohden. Suurimmat jäte-erät ovat elintarvikejätettä, keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. Jätekuljetusten logistiikan hoitaminen määräysten mukaan on vaativa operaatio. Uskomme, että RFID-tekniikkaa hyödyntämällä pystytään saaman reaaliaikaista tietoa tilanteesta. Harjoituksessa kehitettiin toimintamallia, jonka avulla pystytään saamaan tarkat tiedot siitä, mitä jätettä ja kuinka paljon on kerätty mistäkin, ja minne se on toimitettu, Tolonen kertoo. Tavoitteena on, että SYKE eli Suomen ympäristökeskus pystyy nopeasti jäljittämään jätteen tiedot ja varastointitilanteen. RFID-tekniikalla kerätty tieto on tarkoitus viedä jatkossa Boris II -paikkatietojärjestelmään, jota kehitetään parhaillaan. Tällöin saadaan reaaliaikainen ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä. Boris II tukee öljyntorjunnan valmiussuunnittelua, öljyvahinkojen kustannustehokasta ja oikein kohdennettua torjuntaa, onnettomuuden aikaista tiedonvälitystä sekä myöhempiä korvausneuvotteluja varten tarvittavan todistusaineiston arkistointia. Toukokuun harjoitus oli osa SÖKÖä eli kokonaisvaltaista torjuntasuunnitelmaa ja -ohjeistusta. Sitä on tehty Kymenlaakson alueella jo vuodesta 2004 yhdessä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. SÖKÖssä määritellään menettelytavat merialuksen aiheuttaman öljyvahingon torjunnan koordinoimiseksi tilanteessa, jossa öljy ajautuu rantaan. Harjoitus oli tarkkaan rajattu, ja se pidettiin aika pienellä joukolla. Jätekonttejakin tarvittiin vain muutamia,tolonen kertoo. Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Dreamstime Osallistu lukija kyselyyn osoitteessa Sitaatti 2/09 -lehden lukijakyselyn arvonnan voitti Teuvo Tuominen Padasjoelta Onnea voittajalle!

15 SITA maailmalla SITA Finland on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi Oheinen artikkeli on lyhennelmä SUEZ ENVIRONNEMENT Magazine 4/2010 -lehdestä. Jätemarkkinat muuttuvat Euroopan jätehuollon markkinat ovat entistä monimutkaisempia, ne ovat keskittyneet hallinnoimaan niukkoja voimavaroja ja niitä kontrolloivat säännökset muuttuvat koko ajan. Euroopassa toimivien jätealan yritysten keskeinen pyrkimys on vähentää syntyvää jätettä, pitää huolta ympäristöstä ja hillitä kustannuksia. Kehittyneissä maissa jätehuolto on käynyt läpi kolme eri vaihetta. Satojen vuosien ajan heitettiin pois pääasiassa orgaanisia jätteitä. Näin yhteisöt huolehtivat lähinnä vain jätteiden aiheuttamien terveyshaittojen minimoimisesta asutuilla alueilla luvun puolivälin jälkeen kasvava huoli ympäristönsuojelusta johti uusiin käytäntöihin, joiden tavoitteena oli vähentää jätteidenkäsittelyn ympäristövaikutuksia. Suurin osa kehittyneistä maista on nyt siirtynyt kolmanteen vaiheeseen, jossa keskeisenä haasteena on niukkojen raaka-aineiden hallinnointi. Eurooppalaiset päämäärät Sääntelyverkostolla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia palveluita alan toimijat tarjoavat. Euroopan Unionilla on ollut pioneerirooli, kun se jo vuonna 1975 loi kaikkia jäsenmaitaan koskevan koordinoidun jätehuoltolainsäädännön. Uusi, vuonna 2008 hyväksytty direktiivi tehostaa jätteiden uudelleenkäyttöä edistäviä pyrkimyksiä. Siinä on määritelty muun muassa jätehuollon päämäärät tärkeysjärjestyksessä: jätteen syntymisen ehkäisy, uudelleen käyttö, kierrätys, orgaaninen tai energiahyötykäyttö ja hävittäminen. Direktiivi asettaa myös tarkoin määriteltyjä tavoitteita liittyen kotitalousjätteisiin ja kierrätykseen. Jäsenmaat ovat vastuussa siitä, että ne noudattavat eurooppalaisia säädöksiä. Maat voivat pyrkiä tavoitteeseen monin eri keinoin, esimerkiksi taloudellisin kannustein ja jäteveron kautta. Teollinen ulottuvuus Uusien säännösten, kasvavien jätemäärien ja raaka-aineiden hinnannousun myötä jätehuolto on saamassa entistä merkittävämmän teollisen ulottuvuuden. Jätteiden käsittelyssä hyödynnetään aikaisempaa edistyksellisempiä menetelmiä. Esimerkiksi yksiköt, jotka purkavat tiensä päähän tulleita ajoneuvoja, hyödyntävät samanlaisia robotteja kuin kokoonpanoteollisuus. Uusien käsittelylaitosten rakentaminen ja käyttö edellyttävät suuria investointeja ja oikeanlaista teknistä osaamista. Uusi asetelma edellyttää, että operaattorit eivät vain kontrolloi arvoketjua vaan niiden on koko ajan kehitettävä uutta pystyäkseen takaamaan asemansa koko ajan vaativammilla markkinoilla. Info Paikalliset tarpeet Kehittyvät maat noudattavat länsimaiden esimerkkiä. Vähitellen, kasvuvauhdista riippuen niihin syntyy organisoidut puhtaanapitomarkkinat, ne ottavat käyttöön aktiivisia toimintatapoja, kehittävät ympäristölainsäädäntöä ja sopimuskäytäntöjä. Tästä on yleensä seurauksena jonkinlaisen jätehuoltolaitoksen syntyminen. Julkiset laitokset sitten delegoivat tehtäviä yksityisille, SITAn kaltaisille toimijoille. Myös yritykset, jotka ovat vastuussa jätteen syntymisestä voivat nekin olla SITAn potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Eri maissa toimiessaan SITAn ja sen kilpailijoiden on otettava huomioon maantieteelliset ja kulttuuriset erot. Esimerkiksi Alankomaat, jossa maanpinta on merenpinnan alapuolella, suosii jätteenpolttoa kaatopaikkojen sijaan. SITA sopeuttaa oman toimintansa niin, että se pystyy toimimaan sujuvasti paikallisten yritysten kanssa. Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Dreamstime Jokainen ranskalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 354 kiloa kotitalousjätettä. Yhdysvalloissa vastaava luku on 450 kiloa/henkilö ja Japanissa 270 kiloa/henkilö. EU:ssa 22 % kunnallisesta jätteestä kierrätetään, 20 % poltetaan ja 17 % kompostoidaan, joten 41 % menee edelleen kaatopaikalle

16 sinunkin pihallesi QuattroSelect SITA Finland kehittää ja toteuttaa ympäristöpalveluratkaisuja yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. Innovoimme palveluja ja tuotteita yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yhdessä SITA Finlandin omistaman Suomen Hyötykeskus Oy:n kanssa olemme yksi Suomen suurimmista hyötymateriaalien kerääjistä ja toimittajista Suomen teollisuudelle. QuattroSelect-palvelu on osa monipuolista hyötymateriaalien keräämiseen liittyvää toimintaamme. Olemme saaneet siitä hyviä kokemuksia. Palvelu on nyt Vakka-Suomessa, pääkaupunkiseudulla sekä Lappeenrannassa ja laajenee uusille alueille vuoden 2010 aikana. QuattroSelect-nelilokeroastia sopii omakotitalojen, pienkiinteistöjen ja yritysten pihalle. SITA Finland on paikallinen ja palveleva HEINOLA KOTKA LAHTI LAPPEENRANTA OULU PORVOO Riihimäki SEINÄJOKI TAMPERE TURKU UUSIKAUPUNKI VAASA VANTAA VIHANTI YLIVIESKA Paljon puhdasta asiaa löydät myös osoitteesta

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Mitä kiertotalous on?

Mitä kiertotalous on? 1 Mitä kiertotalous on? Kiertotalous terminä on uusi, mutta samalla se sisältää monia tuttuja asioita. Kyse ei ole pelkästään jo syntyneen jätteen kierrättämisestä, vaan kiertotalouden ideana on tehostaa

Lisätiedot

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotalouden suunnannäyttäjä. SUEZ Suomessa Vuodesta 1998 lähtien Asiakaslupauksemme Olemme luotettava ja monipuolinen

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO JAMAR TERASSIT - ASIAKKAAN EHDOILLA Terassin hankkiminen Jamarilta on ennenkuulumattoman helppoa ja turvallista. Toimitamme avo- ja lasiterassit

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot