6/2014 AMMATTI SOTILAS -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2014 AMMATTI SOTILAS -"

Transkriptio

1 6/2014 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 6/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino Toimitussihteeri Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Sotilaseläke varmistaa sodan ajan ammattireservin... 4 Asuntoarpajaiset Tikkakoskella... 6 Pekka Alaräisäsestä Vuoden aliupseeri... 8 Suunnitelmia vuodelle Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään Ilmavoimien mestarit Pääluottamusmiehen kynästä...16 Uutisia Kulttuuriapuraha Työn imua kokeva työntekijä voi hyvin ja on tuottava Aliupseeriylennykset Meidän poikamme maailmalla Ankaran korpisodan näyteikkuna Kirja-arvostelu Jan Strang: Venäjän Suomi-kuva Venäjä Suomen kartoittajana Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen suurtaistelun ihmisten historia Lukuvinkkejä Lottanen: Sauvakävelijä sotaharjoituksessa Toimisto tiedottaa Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Utin Jääkärirykmentti Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 6/2014

3 Sotilaat ovat sotaa varten Tosiasioilla on tapana hämärtyä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä useammin perusteet alkavat muuttua. Näin on käynyt myös sotilaan ammatin suhteen. Yhä useampi mieltää sotilaan ammatin yhtenä vaihtoehtona ammattien joukossa. Sotilaan ammattia tarkastellaan vain ja ainoastaan rauhan ajan perspektiivistä. Tähän helmasyntiin lankeaa myös yllättävän moni ammattisotilas sinällään ihan inhimillisistä syistä. Tätä sotilaan ammatin demilitarisointia ei voi heittää vain siviiliyhteiskunnan harteille. Puolustusvoimien omat työnantajakuva ja rekrytointikampanjat sekä työnantajapolitiikka ovat osaltaan edistäneet tällaisen mielikuvan syntyä. Sotilasammatillista koulutusta on kehitetty ja kehitetään normaalin siviilikoulutuksen suuntausten mukaisesti. Siviililupaviidakon hallinta vaikuttaa olevan määräävämpää kuin sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen. Kaikista kenttäkelpoisuustesteistä huolimatta ammattisotilaiden ampumataidon kehittämistä ja ylläpitoa rajoitetaan minimaalisilla patruunakiintiöillä. Rauhan ajan toiminnan ja resurssien suunnitteluun kuluu enemmän aikaa kuin toimintavalmiuden kehittämiseen. Sotilaan ammatin perusteen hämärtymisen huomaa, kun keskustellaan sotilaseläkejärjestelmän tarpeellisuudesta. Asia on jälleen ajankohtainen, kun syksyn työeläkeuudistusta heijastetaan valtion eläkejärjestelmiin. Usealta suunnalta kuuluu kysymys: miksi ammattisotilaat eivät voi jatkaa työssä 55-ikävuoden jälkeen? Kysymys on täysin ymmärrettävä, kun kysyjä ei tunne sotilaseläkejärjestelmän perusteita. Jos asiaa tarkastellaan pelkästään rauhan ajan vaatimusten perusteella, niin erilliselle sotilaseläkejärjestelmälle ei löydy perusteita. Valtaosan esikunta- ja toimistotehtävistä voisi siirtää siviilihenkilöstölle. Rajavartiolaitoksen suorittaman passintarkastuksen voisi tehdä siviilivirkamies. Sotilassoittoa voisi aivan hyvin soittaa siviilivirassa ja ehkä jopa siviilivaatteissa. Mutta tämä ei ole se asian ydin. Sotilaseläkejärjestelmälle löytyy aukottomat perusteet, kun asiaa tarkastellaan sotilaallisen puolustuksen järjestelyn ja sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisen kannalta. Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpano edellyttää noin ammattisotilaan poolia, jotka ovat tasaisesti eriikäisiä ja omaavat riittävän suorituskyvyn eri tehtäviin valtaosa palveluksessa ja pienempi osa reservissä. Jos reserviä ei ole, kaikkien pitää olla palveluksessa. Ammattisotilaat tarvitaan vain ja ainoastaan sodan ajan tarpeisiin. Samoin on sotilaseläkejärjestelmä. Suomen puolustus tarvitsee ammattisotilaansa ja sotilaseläkejärjestelmänsä. Ammattisotilas 6/2014 3

4 Kimmo Kupiainen ja Alpo Puro-aho osallistuvat edelleen edustajakokouksiin tarkkailijoina vaikka he ovat olleet eläkkeellä jo... Sotilaseläke varmistaa sodan ajan ammattireservin Sotilaseläkejärjestelmä luotiin talvisodan jälkeen nopeassa aikataulussa. Tarkoituksena oli korjata ongelma, joka paljastui talvisodan aikana. Puolustusvoimien sodan ajan ammattireservi oli käytännössä olematon. Itsenäisyyden kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana puolustusvoimien kehittämistä leimasi uskomus siihen, ettei sota syty eikä ainakaan yllättäen. Talvisota herätti suomalaiset ja puolustusvoimien kehittäminen sai kokonaan uuden suunnan. Koskaan historiassa puolustusvoimia ei ole kehitetty samanlaisella tehokkuudella, kuin talvi- ja jatkosodan välissä reilun vuoden aikana. Yksi monista talvisodan jälkeen säädetyistä laeista oli upseerien, aliupseerien ja lentomestarien eläkelaki. Tuon lain tarkoituksena oli varmistaa ikärakenteeltaan oikea ja suorituskykyinen puolustusvoimien sodan ajan ammattihenkilöstö. Kyseisellä lailla tavoiteltiin kahta asiaa ikärakenteeltaan oikean ikäistä ammattisotilasjoukkoa sekä riittävää määrää suorituskykyisiä ammattisotilaita reservissä eli eläkkeellä. Ammattisotilasreservin ylläpitäminen oli edullisempaa eläkkeellä kuin palveluksessa. Vaikka sotilaiden eläkelaki on vuoden 1940 jälkeen uudistettu useaan kertaan, niin perusteet ovat olleet yhä samat. Sotilaseläkkeen perusteet vankat Suomen kaltaisen maan sotilaallinen suorituskyky edellyttää riittävää isoa sodan ajan joukkoa. Tuon joukon vah- 4 Ammattisotilas 6/2014

5 Miehistön reservissäoloaika kestää 50 ikävuoteen asti. Upseerien ja aliupseerien reservin sijoitusaika kestää 60 ikävuoteen saakka. Kenraaleja lukuunottamatta, 60 vuotta täyttäneet poistetaan reservistä. Hei eivät enää kuulu sijoituskelpoiseen sodan ajan joukkoon. vuus on vuodesta 2015 alkaen sotilasta. Puolustusvoimien sodan ajan joukot koostuvat ammattisotilaista, reserviläisistä sekä palveluksessa olevista varusmiehistä. Ammattisotilaiden kokonaistarve sodan ajan joukoista on hieman yli viisi prosenttia. Heistä noin 90 % on palveluksessa ja loput eläkkeellä reservissä. Mikäli Suomessa ei olisi sotilaseläkejärjestelmää, niin puolustusvoimien palveluksessa pitäisi olla ammattisotilasta nykyistä enemmän. Kokonaiskustannuksiltaan olisi merkittävästi kalliimpaa maksaa tuolle joukolle palkkaa kaikkine lisäkuluineen kuin eläkettä. Vaikka puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoa on karsittu rajusti, niin ammattisotilasreservin tarve on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu siitä, että sodan ajan joukoista on karsittu pääsääntöisesti toisen portaan joukkoja. Teknistyminen ja sodankäynnin muutokset edellyttävät suhteessa suurempaa ammattisotilaiden määrää sodan ajan joukoissa. Mikä ammattireservi? Asevelvollisuuslain mukaan asevelvolliset jaetaan palveluksessa oleviin, reserviin ja varareserviin (ent. nostoväkeen). 18-ikävuodesta alkaen miehet kuuluvat varareserviin. Varusmiespalveluksen aikana he ovat palveluksessa ja sen jälkeen heidät siirretään reserviin, jossa miehistö on sen vuoden loppuun, kun he täyttävät 50 vuotta. Upseerien ja aliupseerien osalta reserviin sijoitusaika kestää 60 ikävuoteen saakka. 60 vuotta täyttäneet poistetaan reservistä kenraaleja lukuun ottamatta. Yli 60-vuotiaat eivät kuulu enää sijoituskelpoiseen sodan ajan joukkoon, mikä on täysin ymmärrettävää. Siinä iässä fyysinen suorituskyky ei enää riitä sodan ajan olosuhteisiin. Aliupseerit, upseerit, opistoupseerit, erikoisupseerit sekä rajavartijat eli aktiivipalveluksessa oleva joukko muodostaa sodan ajan päällystön rungon. Määrärahat eivät kuitenkaan mahdollista koko ammattisotilasjoukon pitämistä aktiivipalveluksessa. Näin heistä osan on oltava reservissä. Pääosa ammattisotilaiden reservistä muodostuu siitä, että ammattisotilaat eroavat palveluksesta viimeistään 55 vuoden iässä ja heille maksetaan alhaisemman eroamisiän perusteella sotilaseläkettä. Merkittävästi pienempi osa ammattisotilasreservistä syntyy kesken uran palveluksesta eronneista sotilaista. Sotilaseläke ei synny mistään tyhjästä. Puolustushallinto maksaa ammattisotilaista korkeampaa työeläkemaksua kuin siviilivirkamiehistä. Erotus on 12 prosenttia. Useasti virheellisesti kuvitellaan, että sotilaseläkejärjestelmä on tehokkaan edunvalvonnan tulosta. Näin ei ole, vaan sen perusteet ovat puhtaasti maanpuolustukselliset. 55-eroamisikää ei voi siirtää Osa ammattisotilaista haluaisi jatkaa palveluksessa yli säädetyn eläkeiän. Syitä on monia. Palkka on suurempi kuin eläke ja jatkamalla palvelusta, eläke kasvaa. Varsinkin jälkimmäisellä tavalla ajattelevat ne, jotka ovat tulleet aktiivipalvelukseen vanhemmalla iällä, eikä palvelusaika riitä täyden eläkkeen kertymiseen. Jos 55 vuoden eroamisikää siirrettäisiin ylöspäin, niin käytännössä ammattisotilasreservin muodostuminen tyrehtyisi kokonaan. Samalla sotilashenkilöstön ikärakenne vääristyisi, kun vanhimmista ikäluokista ei enää siirryttäisi reserviin vaan jäätäisiin palvelukseen. Uutta sotilashenkilöstöä ei voisi palkata moneen vuoteen. On aivan luonnollisesta, jos olisi mahdollista, että inhimillisistä ja yksilökohtaisista lähtökohdista ammattisotilaat myöhentäisivät nykyisestään eläkkeelle lähtöään. Näin ollen eroamisikä ei voi olla henkilökohtaisesti valittavissa, vaan se on oltava lailla säädetty ja sillä pitää olla ehdoton takaraja. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 6/2014 5

6 Asuntoarpajaiset Tikkakoskella Jutun kirjoittaja on yksi onnellisista voittajista näissä arpajaisissa. Oma tilanteeni päättyi säädylliseen ratkaisuun jossa sain vasta peruskorjatusta rakennuksesta noin 30 neliön yksiön varuskunnalliseen kohtuuhintaan. Asunto sijaitsee Nurmeksentiellä Luonetjärven varuskunnan alueella. Viimekesäinen tehtäväjärjestely, missä siirryin sijaistamaan pääluottamusmiestä Ilmavoimien esikuntaan, aikaisti Tikkakoskelle siirtymistäni noin puolella vuodella. Pidemmän jakson suunnittelussa on tarkoituksena muuttaa koko perheen voimin Keski-Suomeen kunhan hässäkkä puolustusvoimauudistuksen tiimoilta hieman rauhoittuu. Nämä Nurmeksentien asuinrakennukset näyttelevätkin pääosaa näissä asuntoarpajaisissa. Rakennuksia on kolme. Kaikki kahden rapun kolmikerroksisia rakennettuja tyypillisiä kyseisen ajan edustajia. Rakennuksien perusparannus alkaa olla loppusuoralla ja remontin yhteydessä rakennukset on kunnostettu kauttaaltaan. Vesijohdot, viemärit, kylpyhuoneet, keittiöt, ikkunat, sähkönousut ja niin edelleen on uusittu. Lisäksi huoneistoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto ja vedenmittaus. Perheasunnoille ei kysyntää Jotain remontista kertoo myös yli viiden miljoonan euron hintalappu jolla asunnoista saadaan virkamiesten nykyvaatimukset täyttäviä. Tämä hintaarvio on peräisin Kruunuasunnot Oy:n AVAIMET-julkaisusta, jossa tätä kunnianhimoista hanketta esiteltiin. Jutun kirjoittamisen jälkeen tosin viimeinen remontoitava rakennus jouduttiin 6 Ammattisotilas 6/2014

7 pilkkomaan asuntojen osalta vielä pienempiin yksiköihin, jotta pienten asuntojen tarvetta saatiin tyydytettyä. Ilmeisen moni muukin virkamies on päätynyt ratkaisuun, jossa perhe jää ainakin aluksi kotikonnuille pitämään asuntoa pystyssä ja perheen isä tai äiti lähtee viikkotöihin Tikkakoskelle. Tämä lienee yllättänyt myös työnantajan, koska asuntoja ei kaikille halukkaille riittänyt. Yksin Kauhavalta kevään suurjakoon tuli 82 asuntohakemusta, joista leijonanosa kohdistui pieniin yksiöihin ja kaksioihin. Loppukesästä hakijoita oli jonossa vielä nelisenkymmentä. Nyt maraskuussa jono on lyhentynyt kahteenkymmeneen. Kaksitoista hakijaa on käyttänyt mahdollisuutta vuokrata asunto siviilimarkkinoilta ja hakenut tähän puolustusvoimien mahdollistaman vuokrakompensaation. Pienten asuntojen hakemusmäärä on yllättänyt työnantajan. Yksinomaan Kauhavalta siirtyviltä tuli keväällä 82 hakemusta, joista merkittävä osa kohdistui yksiöihin ja kaksioihin. Vuokratuella parempaa asumista Vuokratuella onkin oiva mahdollisuus parantaa asumisen tasoa, jos viitsii käyttää hieman laskinta apuna. Vuokrattavan asunnon verotusarvo lasketaan verohallinnon ohjeen mukaan neliöiden perusteella, joka määrittää tavoitetason, jonka alle menevästä vuokrasta muodostuisi verotettavaa asuntoetua. Tätä ei puolustusvoimien asuntonormin mukaan saa muodostua vaan tämä verotusarvo on vähimmäisvuokra, mikä asunnosta pitää maksaa. Kun hieman laskee euroja yhteen löytyy optimaalinen kaava, millä saa maksimaalisen tuen ja maksaa tuon verotusarvon kokoista vuokraa. Jos siis päätyy ratkaisuun, missä asunto vuokrataan yleisiltä markkinoilta, ei ehkä kannatakaan etsiä sitä edullisinta reppurikämppää syrjäisimmältä kolkalta. Kuinka moni väsyy ajamaan viikoittain pimeitä valtateitä reppurikämpälle? Kuinka monen perheelämä kestää toisen vanhemman jatkuvan poissaolon arjesta? Toki puolustusvoimien asuntonormi myös rajaa hieman mahdollisia vuokranantajia ja tällainen järjestely pitää myös hyväksyttää erikseen. Tässä tilanteessa, missä puolustusvoimien oma asuntokapasitetti on loppu, on järjestely onnistunut kivuttomasti. Oman mausteensa tähän asuntohässäkkään tuo vuoden vaihteessa voimaan tuleva muutos, jossa asuntoasiat siirtyvät palvelukeskuksen hellään huomaan. Juttua kirjoittaessani tämä konsepti oli vielä hieman epäselvä ja hakee varmasti muotoaan aivan kalkkiviivoille asti. Reppurien virtaa Tikkakoskelle joka tapauksessa muuttaa ja on jo muuttanut lukematon määrä virkamiehiä erilaisilla järjestelyillä. Moni Hallista muuttanut on valinnut asumismuodokseen reppurimallin, näin tekee myös moni Kauhavalta siirtyvä. Osa on hyvissä ajoin laittanut asuntonsa myyntiin ja hankkinut uuden. Uudisrakentamista on myös harrastettu. Lisäksi on perustettu myös yksi asuntoosakeyhtiökin, jota on myös eri valtakunnan medioissakin esitelty. Kahden rivitalon taloyhtiö Puukkohovi Tikkakosken taajamassa on nostettu ainakin työnantajan taholta esille pohjalaisten periksiantamattomuudesta ja siitä, kuinka virkamiehet putoavat jaljoilleen vaikeissakin tilanteissa. Tällä mielikuvalla onkin hyvä ratsastaa muutoksen yli. Ehkä muutaman vuoden kuluttua näemme, mikä näiden asuntoarpajaisten lopputulos on. Kuinka moni väsyy ajamaan viikoittain pimeitä valtateitä reppurikämpälle? Kuinka monen perheelämä kestää toisen vanhemman jatkuvan poissaolon arjesta? Toivottavasti suurin osa reppureista valitsee yksinäisten iltojen ratoksi liikunnan pullon sijaan. Muutto- ja siirtokorvaukset pehmentävät hieman laskua, mutta reppurityön valinta tuntuu joka tapauksessa kukkarossa. Omassakin tilanteessa tuli hankittavaksi perheeseen toinen auto, jotta viikkokunnassa kulkeminen mahdollistuisi. Pelkästään auton ylläpito nykysuomessa on niin arvokasta, että se ei ilman pakkoa ole mitenkään mielekästä. Toki muutaman vuoden kuluttua varmasti moni on asettunut jyvässeudulle ja saanut perheenkin muutettua mukanaan. Uusi jakso elämässä on saatu hyvälle mallille. Lapsillekin löytyy paljon opiskelumahdollisuuksia alueelta ja puolisollekin on löytynyt töitä. Näin suuressa muutoksessa on aina voittajia ja häviäjiä. Samaan aikaan on siviiliyhteisön puolella saneerattu tuhansia ihmisiä kilometritehtaalle. Ei ole töitä tarjolla edes siellä toisella paikkakunnalla, saati sitten tukia asumiseen ja muuttoon. Silti nämä ovat aina vaikeita asioita, kun ne kohdalle sattuu. Pekka Salomaa Ilmavoimien pääluottamusmies Ammattisotilas 6/2014 7

8 Pekka Alaräisäsestä Vuoden aliupseeri Ylikersantti Pekka Alaräisänen (30) on valittu vuoden Aliupseeriksi. Liiton hallitus julkaisi nimityksen Aliupseeriliiton edustajakokouksessa Seinäjoella. Esimiehet ja alaiset arvostavat Alaräisästä ja luonnehtivat häntä moninaisin ylistyssanoin: Aina valmis kaikkeen, oma-aloitteinen, aktiivinen, yhteishengen luoja ryhmässä, rehellinen, vaikutusvaltaa omaava, huumorimies. Palkitsemisperusteiden mukaan Alaräisänen on yksi pisimpään palvelleista ja kokeneimmista aliupseereista joukossaan. Esimiesten mukaan hän on ollut eräs keskeisimmistä henkilöstä joukkonsa toiminnan kehittämisessä. Hän on palvellut menestyksekkäästi useissa eri operaatiossa ja hoitanut ammattitaidolla eteen tulleet hankalat tilanteet. Hänet on palkittu ansiokkaasta toiminnastaan muun muassa 1. luokan vapaudenmitalilla ja sotilasansiomitalilla. Korkea työmoraali Alaräisänen tuli puolustusvoimien palvelukseen suoraan varusmiespalveluksesta. Ennen sitä hän suoritti ylioppilastutkinnon. Hän pohti armei- 8 Ammattisotilas 6/2014

9 jan jälkeen erilaisia uravaihtoehtoja ja ura puolustusvoimissa vaikutti hänestä mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Laskin, että jos olisin lähtenyt opiskelemaan, olisi kestänyt monta vuotta ennen kuin olisin saanut kohtuullisen ansiotason. Miehellä on toki kokemusta muustakin työstä. Hän oli lukion aikana kolmena vuotena kesätöissä rakentamassa omakotitaloja. Koko työuransa Utin jääkärirykmentissä työskennellyt aliupseeri pitää työtään vaihtelevana ja mielenkiintoisena. Hän kokee rykmentin kannustavana työyhteisönä ja työkavereitaan hän arvostaa korkealle. Useat kriisinhallintatehtävät ovat tuoneet vaihtelua työhön. Alaräisäsellä on halu hoitaa hänelle annetut tehtävät kunnialla. Alaräisänen pyrkii kehittymään työssään ja hoitamaan hänelle annetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. kuin ehdin. Minulla on yksi metsästyskoira ja toinen, joka on melkein riistaviettinen. Tänä syksynä saaliiksi tuli hirvi ja olin seuraamassa karhun kaatamista. Viime vuonna kaatui villisika ja poro. Keväisin olen mennyt johonkin, missä on korkeuseroja, harrastamaan vapaalaskua. Laskureissuja on tullut tehtyä ympäri pohjoismaita ja alppeja. Tällä hetkellä Alaräisänen ei ole aktiivisesti oman ammattiyhdistyksensä, Kymenlaakson Aliupseerit ry:n toiminnassa. Hän kuitenkin pitää ammattiliittoaan hyvänä edunvalvojana ja kokee tärkeänä, että luottamusmiehen kautta voi tuoda julki työssä ilmeneviä ongelmakohtia. Alaräisänen arvostaa suuresti Aliupseeriliiton hänelle myöntämää Vuoden aliupseeri nimitystä. Pidän tätä nimitystä erittäin suuressa arvossa. On hienoa saada arvostusta työlleen. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Utin jääkärirykmentti Pyrin jatkossakin kehittymään nykyisessä tehtävässä ja hoitamaan työtehtävät parhaalla mahdollisella tavalla, kuten olen tehnyt tähänkin asti. Jatkuva kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana miehen työnkuvaan. Olen kouluttautunut tehtävääni kursseilla ja työssäoppiminen on ollut suuressa roolissa työtehtävien hoidossa. Kouluttautuminen jatkuu edelleen. Liikkuvat harrastukset Vapaa-aikanaan Alaräisänen urheilee ja lukee mielellään. Viimeiset kuusi kuukautta hän on päässyt verestämään lukioaikaisia rakennusmiesmuistojaan remontoimalla omaa kotiaan. Muutoin hänen harrastuksensa ovat melko kausiluonteisia. Syksyisin metsästän niin paljon Ammattisotilas 6/2014 9

10 Suunnitelmia vuodelle 2015 Aliupseeriliitto 50 vuotta Vuosi 2015 on Aliupseeriliitolle juhlavuosi. Lauantaina liiton perustamisesta on tasan 50 vuotta. Liitto juhlii tasavuosia pitkin vuotta pidettävissä paikallisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa. Liitto järjestää kaikille jäsenille tarkoitetun vapaamuotoisen juhlatilaisuuden Tampereen Pakkahuoneella Varsinaiset 50-vuotisjuhlat pidetään edustajakokouksen yhteydessä Helsingin yliopiston juhlasalissa. Liitto julkaisee syksyllä VTT Kaarle Sulamaan kirjoittaman Aliupseeriliiton historian. Myös yhdistykset juhlistavat liiton 50-vuotistaivalta paikallisilla ja alueellisilla tapahtumilla. Tapahtumien suunnittelu on vielä kesken yhdistyksissä. Juhlavuoden tapahtumakalenteri julkaistaan tammikuussa. Sopimuksia ja niiden valvontaa Aliupseeriliiton tärkein edunvalvontatehtävä on sopimustoiminta. Sopimustoiminta toteutetaan liiton toimiston toimesta. Puheenjohtaja vastaa strategisesta ja jatkuvan neuvottelumenettelyn mukaisesta sopimustoiminnasta. Puheenjohtajan apuna ovat päätoimiset pääluottamusmiehet. Sopimustoiminnan tärkein tavoite on säilyttää jäsenten ostovoiman turvaava palkkataso. Samoin sopimustoiminnassa jatketaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävien vahvaa edunvalvontaa. Strategisena tavoitteena on minimoida määräaikaisten sotilasvirkojen käyttö ja niiden haitat. Sopimustoiminnan rinnalla yhtä tärkeänä liitto pitää sitä, että luottamusmiesorganisaatio onnistuu sopimusten valvonnassa. 10 Ammattisotilas 6/2014

11 Puolustusvoimauudistus näkyy edelleen vahvasti liiton toiminnassa. Luottamusmieskenttä valvoo erityisesti tehtävänkuvausten päivityksiä ja vaativuuden arviointia. Toimintavuoden aikana jatketaan niin sanottua nollatoleranssin periaatetta luottamusmiestoiminnassa, mikä tarkoittaa kaikkiin ongelmiin välitöntä puuttumista. Jokaisen jäsenen on saatava asiantuntevaa edunvalvontapalvelua heti ongelman ilmaannuttua. Aliupseeriliitto asettaa henkilöstöedustajansa kaikkiin jäsenistöä koskeviin työryhmiin. Liitto vahvistaa asemiaan myös työsuojeluorganisaatiossa. Päätoimiset pääluottamusmiehet vastaavat luottamusmiestoiminnasta apunaan puolustushaarojen pääluottamusmiehet. Puolustushaarojen pääluottamusmiehet vastaavat oman puolustushaaransa luottamusmiestoiminnasta. Luottamusmiespaikkojen jakoa eri joukko-osastojen kesken tarkastellaan tarvittavilta osin ja reagoidaan erityisesti puolustusvoimien organisaatiouudistuksen seurauksena tapahtuneisiin muutoksiin. Vuonna 2015 aikana toisen päätoimisen pääluottamusmiehen pakollinen eroamisikä täyttyy ja hallitus valitsee hänen tilalleen uuden pääluottamusmiehen. Edunvalvojat koulun penkillä Luottamusmiesten ammattitaidon kehittämiseen sekä aktiivisuuden lisäämiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tavoitteena on, että luottamusmiehet hyödyntävät luottamusmiessopimuksen mukaiset edut. Lähtökohtana on, että luottamusmiehet kiertävät kaikki vastuullaan olevat työpisteet vähintään kerran vuodessa. Luottamusmiehille, puheenjohtajille ja yhteistoimintaelimissä toimiville tarkoitettua edunvalvontakoulutusta jatketaan edellisten vuosien tapaan. Järjestötoimintakoulutuksessa keskitytään yhdistystoiminnan aktivoimiseen. Koulutus suunnataan liiton hallitukselle, yhdistysten puheenjohtajille sekä muille yhdistysten toimihenkilöille. Puheenjohtajapäivien lisäksi liitto toteuttaa yhdessä paikallisyhdistysten kanssa järjestötoimintakursseja. Koulutuskalenteri julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Pääpaino paikallisyhdistysten toiminnan kehittämisessä Toimintavuoden aikana hallitus valmistelee liitolle uuden strategian, joka tulee edustajakokouksen hyväksyttäväksi Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Aunala Keski-Suomen Aliupseerit ry:stä. syksyllä Syksyn 2015 edustajakokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja sekä puolet hallituksen jäsenistä erovuoroisten tilalle. Järjestötoiminnassa tulevan vuoden yhtenä tärkeänä painopisteenä on paikallisyhdistysten toiminnallisuuden kehittäminen. Aliupseeriston sisäisen kiinteyden ja perinteiden vaalimista tehostetaan. Liiton strategisena menestystekijänä on, että jokainen yhdistys tavoittaa kaikki jäsenensä vähintään muutaman kerran vuodessa. Toimintavuonna jatketaan edelleen yhdistysrakenteen sopeuttamista puolustusvoimauudistuksen jälkeiseen tilanteeseen. Nähtävissä on yhden tai kahden jäsenyhdistyksen lakkauttaminen. Tämä tarkoittaa jäsenten liikkumista yhdistyksestä toiseen. Liiton juhlavuoden kustannukset rasittavat toimintavuonna liiton taloutta, vaikka varsinaisen toiminnan osalta liiton talous pysyy vakaana. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pidetään edelleen 1,1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Lisäksi lepääviltä ja EVP-jäseniltä peritään euromääräistä jäsenmaksua. Yhdistysten jäsenmaksupalaute pidetään yhdistystoimintaa aktivoivana. Liitto seuraa yhdistysten taloudellisia resursseja. Tavoitteena on pitää jäsenmaksupalaute ja toiminta tasapainossa. Liitto jatkaa yhdistysten jäsentilaisuuksien taloudellista tukemista. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Riku Rissanen Ammattisotilas 6/

12 Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään Ylikersantti Pekka Alaräisänen sai Vuoden aliupseerinimityksen mukana myönnettävän Suomi-konepistoolin. Kuva AR Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään edustajakokouksen päivillisellä Seinäjoella Vuoden aliupseeriksi nimitettiin ylikersantti Pekka Alaräisänen. Kultainen ansiomitali myönnettiin samalla päivämäärällä ylivääpeli Pekka Jylhälle, vääpeli Petri Kärkkäiselle, vääpeli Jouni Leppämäelle, pursimies Riku Rissaselle sekä vääpeli Marko Kajanille. Hopeisen ansiomitalin saivat sotilasmestari Risto Karonen, mekaanikko Harri-Petteri Nieminen ja lentokonemekaanikko Jukka Pirinen. Poissaolevien mitalit luovutetaan yhdistysten omissa tilaisuuksissa. Liiton varapuheenjohtajalle ylivääpeli Jukka Klemetille myönnettiin Aliupseeriliiton standaari hänen 50-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Myös liiton toimistosihteeri Jaana Pakariselle myönnettiin standaari 20-vuotisen palvelusuran johdosta. Aliupseeriliiton urheiluvastaava Tuomas Miromäki julkisti vuoden yleismestari -tittelin. Vuonna 2014 parhaiten urheilumestaruuskilpailuissa menestynyt yhdistys oli jälleen kerran Keski-Suomen Aliupseerit ry. Puheenjohtaja Mika Tiitinen myhäili tyytyväisenä saadessaan viedä palkinnon takaisin yhdistykseensä. Palkitsemistilaisuuden päätteeksi Pohjanmaan Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Jani Kivelä luovutti yhdistyksensä standaarin Lentosotakoulun johtajalle everstiluutnantti Antti Koskelalle sekä Aliupseeriliiton puheenjohtajalle Petteri Leinolle. Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen onnittelee pursimies Riku Rissasta kultaisesta ansiomitalista. Keskellä vääpeli Jouni Leppämäki. Kuva: AR Puheenjohtaja Petteri Leino luovutti ylivääpeli Pekka Jylhälle kultaisen ansiomitalin. Kuva AR 12 Ammattisotilas 6/2014

13 Pohjanmaan Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Jani Kivelä luovuttii yhdistyksensä standaari Lentosotakoulun viimeiselle johtajalle everstiluutnantti Antti Koskelalle. Myös Aliupseeriliitto sai yhdistyksen standaarin. Kuva AR Edustajakokouksen ja iltajuhlan valokuvat ovat katseltavissa jäsensivuilla osoitteessa Tiedostot/ Edustajakokoukset/ EK2014. Jaana Pakarinen on työskennellyt Aliupseeriliiton toimistossa 20 vuotta. Kuva AR Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti sai liiton standaarin 50-vuotissyntympäpäivänsä kunniaksi. Kuva AR Mekaanikko Harri-Petteri Nieminen sai hopeisen ansiomitalin. Mitalin luovuttivat puheenjohtaja Petteri Leino ja varapuheenjohtaja Jukka Klemetti. Kuva AR Yleismestaruuskiertopalkinto lähti takaisin Keski-Suomeen yhdistyksensä voittoon tyytyväisen Mika Tiitisen mukana. Kuva RR Ammattisotilas 6/

14 Ilmavoimien mestarit Ensimmäinen lentoteknillinen mestariopintokokonaisuus Tie mestariksi on pitkä ja joku voisi sitä raskaaksikin sanoa. Omana mielipiteenäni voisin todeta sen olevan ainakin sisällöltään monipuolinen ja mielenkiintoinen, runsaasti uutta omaksuttavaa ja uusia kokemuksia tarjoava. Ilmavoimien mestariopinnot alkoivat infopäivillä Siitä lähtivät käyntiin puolustushaaraopinnot, jotka kestivät lentoteknillisten opiskelijoiden osalta noin 14 opintoviikkoa ja suoritettiin vuoden 2013 aikana. Varsinaiset, lentoteknilliset aselajiopinnot alkoivat vuoden 2014 alussa. Marraskuun lopussa urakka on viimein suoritettu ja mestariopinnot saatu päätökseen. Koko opintojen pituus on noin 22 opintoviikkoa. Opintoviikkomäärä vaihtelee hieman, riippuen opiskelijan omista valinnoista ja jo aiemmin suorittamistaan kursseista. Lisäksi opintoviikkomäärään vaikuttaa yksilöllisesti osanäyttöihin käytetty aika, joka omalla kohdallani on viikon sotaharjoitus, jossa annoin näytön. Tuleva aliupseerien koulutusjärjestelmän uudistus aiheutti epätietoisuutta. Huhut kertoivat mestariopintojen tulevaisuudessa jakautuvan SAMMO1 ja SAMMO2 opintoihin. Tähän ei kuitenkaan onneksi menty, ainakaan meidän opintojemme aikana. Mieleenpainuvia kokemuksia Mestariopinnoista mieleenpainuvimpia kohtia mainitakseni, otan esimerkiksi puolustushaaraopintojen sotataidon osion, lentotukikohdan taistelun. Tämä johtamis- ja suunnitteluharjoitus antoi mahdollisuuden kokeilla taitojaan haastavissa lentoteknillisen toimialan johtamistehtävissä. 14 Ammattisotilas 6/2014

15 Yhtenä mieleen jääneenä jaksona pitäisin myös psyykkinen kriisi ja johtaminen -osiota. Aihe herätti runsaasti keskusteluja niin kurssiaikana kuin myös iltaisin. Lueskelin aiheeseen liittyviä kirjoja mielelläni. Aselajiopinnoista mieleen jäävimpinä voisin mainita kansainvälisen toiminnan jakson ja kahden norjalaisen majurin pitämät luennot, sekä harjoitukset, joissa harjoiteltiin englannin kielen käyttöä toimialan tehtävissä. Tämä tapahtui yhdessä norjalaisten tovereidemme sekä englannin opettajiemme, Kakon ja Hildenin kanssa. Illallinen norjalaisvieraidemme kanssa Tikkakosken kerholla, saunoineen ja aterioineen sekä ennen kaikkea antoisine keskusteluineen oli osaltaan jakson kohokohta. Mielenkiintoinen oli myös tutustumismatka, jonka kohteina olivat muun muassa Trafi ja Finavia. Matka alkoi tutustumisella Ilmavoimien materiaalilaitokseen Vuoreksessa ja jatkui yöpymisellä taistelukoulun tiloissa Tuusulassa. Tutustumisohjelmassa pääkaupunkiseudulla oli Trafi ja Finavia. Erityisesti Finavian nykyinen tilannekeskus oli mielenkiintoinen kohde. Finavian toiminnasta kertova turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen piti meille varsin mieleen jäävän shown. Pitkän linjan johtamisen ammattilaisen, evp everstin esiintymistä oli ilo seurata. Lentoteknilliselle aselajiosiolle osallistui 11 aliupreeria. Lastentaudit vaivasivat Koulutuksessa on vielä myös kehitettävää. Mestarikoulutuksen suunnittelu oli meidän pilottikurssillamme vielä suuresti kesken. Ilmavoimien eri toimijoiden olisi suotavaa yhtenäistää toimintojaan, järjestelmiään ja toimintatapojaan kurssin ja oppilaiden opiskelun sujuvoittamiseksi. Nyt kurssilla oli turhan paljon hankaluuksia toimintatapaerojen takia. Lisäksi lentoteknillisen koulutuksen tilat eivät olleet valmiina Tikkakoskella kurssin alkaessa. Kurssikokonaisuuden on hyvä olla kokonaan selvillä jo kurssin alkaessa. Muutamia puolustushaara- ja aselajiopintoja voisi tehostaa yhdistämällä tavoitteita kurssien sisällä. Esimerkiksi projektityön johtamisen ja kehittämishankkeen pystyisi yhdistämään siten, että molemmat tukisivat lopputulosta, kehittämishanketta. Mestarikurssin opiskelijoiden mielessä pyöri lisäksi samaan aikaan aliupseerien koulutusjärjestelmäuudistus. Meillä oli epätietoisuutta esimerkiksi asiakirjoissa lukevista SAMMO 1- ja SAMMO 2 -asioista. Tärkeitä asioita opintojen ohella on myös ollut se, että kurssin aikana olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi olen saanut tutustua uudelleen jo aiemmin tuntemiini ihmisiin. Kurssin ryhmähenki oli alusta asti hyvä ja tulee olemaan hienoa tavata uudelleen kurssin aikana tutustumiini ihmisiin ja kuulla heidän tekemisistään ja vaiheistaan. VALTAKUNNAN PARASTA PAINAMISTA. KERRO MITÄ TAVOITTELET MYYNTITIIMIMME LÖYTÄVÄT SOPIVAN RATKAISUN. Erweko toteuttaa taitavasti ja tuloksellisesti asiakkaittensa markkinointia ja viestintää. Helsinki Oulu Rovaniemi ESITTEET / VUOSIKERTOMUKSET / KATALOGIT TUOTEKORTIT / KÄYNTIKORTIT / JULISTEET Ylivääpeli Pentti Savolainen Kuvat: Jouni Tolonen Ammattisotilas 6/

16 Pääluottamusmiehen kynästä Uusi aliupseeriston koulutusnormi on julkaistu Pääesikunnan henkilöstöosasto on julkaissut uuden aliupseeriston koulutusta ohjaavan normin (HK585). Normi tulee käyttöön ohjeena alkaen ja määräyksenä alkaen. Luottamusmiehet saivat syksyn luottamusmiesten täydennyskurssilla tuoreen esittelyn uudesta normista, kun puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppönen pääesikunnasta kävi alustamassa aiheesta. Nyt julkaistussa normissa määritetään opintojen päämäärät, vastuut ja toteutusperiaatteet yleisellä tasolla. Aliupseeriston koulutukselle on nyt myös asetettu laatuvaatimukset, joiden toteuttaminen on normissa määritelty. Normi on aluksi käytössä ohjeena ja vuoden 2015 aikana siitä on mahdollista antaa palautetta pääesikunnan henkilöstöosastolle, joka tekee ennen vuotta 2016 normiin tarvittavia tarkennuksia saadun palautteen pohjalta. Tuore normi herätti luottamusmieskurssilla runsaasti keskustelua vielä koulutuspäällikön poistuttua, vaikka hän oli varannut omassa alustuksessaankin reilusti aikaa kysymyksille. Kurssilaisia puhuttivat erityisesti kurssien kovat kunto- ja kenttäkelpoisuusindeksivaatimukset, opintokohtaiset esitietovaatimukset sekä lyhyt siirtymäaika. Kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimuksia pidettiin selkeästi liian kovina. Koulutuspäällikkö ei kuitenkaan myöntynyt helpotuksille, vaan esitti vastakysymyksen eikö sotilaiden pidä olla hyvässä kunnossa? Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Sotilaana siihen ei voi vastata kielteisesti. Lyhyt siirtymäaika Koulutuspäällikön mukaan normi on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että asioita katsotaan eteenpäin, tulevaisuuteen. Normilla ei ole ollut tarkoitus kartoittaa nykytilaa. Tästä syystä myös siirtymäaika on haluttu mahdollisimman lyhyeksi. Opintokohtaisten esitietovaatimusten tiimoilta käytiin vilkasta keskustelua. Erityisesti aiemmin kouluttautunut henkilöstö on huolissaan tulevista esitietovaatimuksista. Pelkona on, että hakeutuessaan seuraavaan ylemmän tason koulutukseen, esitietovaatimukset ovat sellaisia, joita ei aiemmissa opinnoissa tai työssä oppimalla ole ollut mahdollista hankkia. Näiden henkilöiden kannalta on kriittistä huolehtia siitä, että opintosuunnitelmat on tehty siten, että tarvittaessa voi käydä opiskelemassa tarvittavat esitietovaatimukset moduuleina niin, että henkilön ei tarvitse suorittaa koko opintokokonaisuutta hankkiakseen tarvittavan osaamisen. Moduuleiden suorittamiseen on luotava aidot, tosiasialliset mahdollisuudet, se on opiskelijan, koulun ja työnantajan etu. Kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimukset herättivät myös runsaasti keskustelua. Kursseille pääsemiseksi asetetut kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimukset Kuva: Petri Asikainen ovat testien suorittaminen hyväksytysti. Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaisen kuntoindeksin ja kenttäkelpoisuuden olevan tasoa hyvä. Tämä asettaa kurssilaisille ja kouluille kovat vaatimukset saada muun opetuksen lomassa hoidettua myös tämä asia kuntoon. Arvelen, että joillekin suureksi haasteeksi tulee muodostumaan ammuntojen suorittaminen riittävän hyvällä tasolla. Jos ammunnat menevät poskelleen, hyvään kenttäkelpoisuusindeksiin on vaikea päästä. Kovalla kunnolla voi asiaa jonkin verran paikata, mutta kaikkea sekään ei pelasta. Henkilökunnan ampumataitojen harjoittaminen on kuuleman mukaan nykyisin kovin vaa- 16 Ammattisotilas 6/2014

17 Periaatekuva aliuseerin koulutuksesta. Opinnot suunnitellaan ajallisesti yhtenäisiksi opintojaksoiksi, joiden suorittaminen on mahdollista henkilökohtaisten opintosuunnitelmien perusteella. Opintojaksot mahdollistavat joustavan opiskelun puolustushaarojen, aselajien ja toimialojen välillä. Kuva: Pääesikunta/Henkilöstöosasto timatonta. Ampumataito ei juuri kohene, jos käy kerran vuodessa suorittamassa palvelusammunnat. Opinnot läpi vuoden aikana Normiin on kirjattu kaikilla opintotasoilla tavoitteeksi, että henkilö voi suorittaa opinnot yhden vuoden aikana, mikäli opintotarjonta sen mahdollistaa. Tavoite on hyvä ja toteutuessaan parantaa nykytilaa, jossa opiskeluajat ovat joissain tilanteissa venyneet useamman vuoden pituisiksi. Toki se asettaa kouluillekin omat haasteensa, kun sekä puolustushaaraopinnot, että aselaji- ja toimialaopinnot on saatava valmiiksi saman vuoden kuluessa. Normin mukaan uudet aliupseerit aloittavat perustason opinnot vuoden kuluessa siitä, kun heidät on rekrytoitu aliupseerin tehtävään. Hieno tavoite, mutta jää nähtäväksi miten varmistetaan, että uudella aliupseerilla on aidosti mahdollisuus joukko-osastosta, aselajista tai toimialasta riippumatta suorittaa koko opintokokonaisuus tuossa asetetussa tavoiteajassa? Toinen mielenkiintoinen asia on se, kuinka huolehditaan siitä, että uudet aliupseerit perusopinnot päättäessään saavuttavat hyvän tason henkilökohtaisen kuntoindeksin ja kenttäkelpoisuusindeksin osalta, kun rekrytointivaiheessa ainut fyysisen kunnon vaatimus on 12 minuutin juoksutestissä saavutettu 2600 metrin tulos. Toivotaan, että uusi koulutusnormi ja aliupseeriston koulutus hioutuvat tulevan vuoden kuluessa sellaiseen muotoon, että tulevaisuudessa meillä on entistäkin osaavampi ja motivoituneempi ammattialiupseeristo hoitamassa vaativia poikkeusolojen ja normaaliolojen tehtäviä puolustusvoimissa. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 6/

18 Uutisia Vuoden urheilija 2014 Aliupseeriliiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden urheilijan. Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä esityksensä suoraan liittoon. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset vuonna 2013 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotU:n, Sot-SM-, CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut sekä olympialaiset tai muut vastaavat kansalliset tai kansainväliset kilpailut. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Hallitus julkaisee vuoden urheilijan keväällä Tarkasta tilinauhasi Vuodenvaihde tuo mukanaan monenlaisia muutoksia jäsentemme virkasuhteisiin. Muutokset voivat aiheuttaa sen, että jäsenmaksuperintään tulee häiriöitä. Tarkasta ensi vuoden ensimmäisestä palkkakuitista, että jäsenmaksu on varmasti peritty asianmukaisesti. Jos jäsenmaksuperintää ei näy palkkakuitissa, ota välittömästi yhteyttä hallintoyksikkösi palkkayhteyshenkilöön. Matkatavaravakuutukseen omavastuu Ensi vuoden alusta lukien jäsenetuna olevaan matkatavaravakuutuksen korvauksiin tulee 50 euron omavastuu. Muilta osin jäsenetuvakuutukset pysyvät entisellään. Ajantasaiset vakuutuskorvaussummat löytyvät liiton verkkosivuilta Jäsenedutkansiosta. Aliupseerikalenterit postitettu Kalenterit postitettiin viikolla 47. Jokaisen jäsenen olisi pitänyt saada oma kalenterinsa tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Mikäli et ole saanut omaa kalenteriasi, ilmoita siitä liiton toimistoon osoitteella Kerro viestissäsi myös, mikä on tämänhetkinen postiosoitteesi. Holiday Club -jäsenedut Aliupseeriliiton jäsenet saavat jatkossa vähintään 15 % alennuksen Holiday Club kylpylähotellien, Villasten, Chaletshuoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnasta. Majoitusvaraukset hoidetaan Holiday Club online -varausjärjestelmän kautta osoitteessa Kampanjakoodi on Aliup15. Kulttuuriapurahojen haku käynnistynyt SAK:n kulttuuriapurahaojen haku on käynnistynyt marraskuun alussa. Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Apurahaa voi hakea esimerkiksi maalaus- tai musiikkivälineiden hankintaan, kirjoitus,- musiikki- tai maalauskurssin osallistumismaksuihin tai vaikka valokuvanäyttelyn valmisteluun. Painopiste apurahojen jaossa on aloittavien hankkeiden ja harrastajauransa alkupäässä olevien harrastajien tukemiessa. Jos haluat hakea apurahaa, rekisteröidy kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne. Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Lisätietoja: Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax turvakilvet.fi 18 Ammattisotilas 6/2014

19 Päivitä jäsentietosi joulukuussa Vuodenvaihteessa moni aliupseeri vaihtaa työpaikkaa. Jotta luottamusmiehillä ja liiton toimistolla on ajantasaiset tiedot sinusta, ilmoita muutoksista jo hyvissä ajoin. Muutokset voi helpoimmin ilmoittaa liiton verkkosivuilla olevalla muutosilmoituslomakkeella. Lomaketta täyttäessäsi tarvitset jäsenkortissasi olevan nelinumeroisen jäsennumeron. Samalla lomakkeella voit ilmoittaa myös työttömyydestä, opiskelusta, perhevapaista, eläköitymisestä ja osoitteenmuutoksesta. Perhevapaalle ja opiskelemaan jäädessäsi, maksat jäsenmaksua ainoastaan yhdeksän euroa kuukaudessa. Lähetä tieto vapaasi alkamisajankohdasta liittoon hyvissä ajoin etukäteen. Näin varmistat, että työttömyyskassan jäsenyyteen ei tule vapaasi aikana katkoja ja säilytät oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kun jäät eläkkeelle, voit halutessasi jäädä Aliupseeriliiton EVP-yhdistyksen jäseneksi. Näin säilytät kaikki jäsenetusi, kuten matka- ja matkatavaravakuutuksen, oikeuden Vierumäen mökin käyttöön, alennukset hotelleista ja laivamatkoista, ostoalennukset ja alenukset henkilökohtaisista vakuutusmaksuista. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 24 euroa vuodessa Osoitteenmuutosilmoituksen tekeminen liittoon on tärkeää, jotta saat varmasti kaiken sinulle kuuluvan postin. Voit tehdä ilmoituksen jo etukäteen, heti kun tiedot uuden osoitteesi. Sekä liiton toimisto että yhdistykset käyttävät sähköpostia jäsenviestintään. Ilmoita liittoon siksi myös sähköpostiosoitteesi. Muutosilmoituslomake on osoitteessa Ammattisotilas 6/

20 Hyvää Joulua Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry Petronlahdentie 19, Karttula Turvallisuus tarvitsee tekijänsä CONLOG GROUP ADMICO OY Lentiläntie 6, Akaa, (03) , ruiskuvaletut muovituotteet muottityökalut muovin jatkojalostusta MANNERHEIM-MUSEO Finnsukellus Oy PL 16, Suomen Tampere marsalkka Puh G. Mannerheimin koti vuosina Opastetut kierrokset Siivousliike Avoinna pe-la-su NYBERG tai ryhmille sopimuksen OY mukaan Kalajärventie 62, MUURAME Puh. (09) , fax (09) Puh. Kalliolinnantie , Helsinki HAAVISTON SORA OY Rinnetie 3, Köyliö Puh M V SÄKYLÄN SORA-POJAT OY Turuntie 133, Säkylä Puh , INFRAPOWER KY - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Ammattisotilas 2/2011 Peukaloisentie 5, Lohtaja Puh. (06) , Ammattisotilas 6/2014

21 Kulttuuriapuraha Askel kohti ammattimaisempaa taiteen tekoa Vuoden 2014 alussa saamani SAK:n kulttuuriapuraha mahdollisti minulle askeleitten ottamisen kohti ammattimaisempaan maalaustuotantoa. Olen kulkenut yli kymmenen vuotta Seinäjoen kansalaisopiston öljyvärimaaluskursseilla ja niin aloitin nytkin samaisella kurssilla tänä syksynä. Opiston kurssit kestävät lokakuusta maaliskuuhun ja sisältäen yli kuukauden mittaisen joulutauon. Apurahan turvin olen pystynyt jatkamaan harrastusta myös kesäaikaan ja olen hankkinut maalaustarvikkeita kotiin. Käytännössä olen huomannut, että taidot menevät kesäterään pitkän tauon aikana, mutta nyt sitä ei ole tapahtunut. Pitkään haaveilemani pyrkimys päästä myös kehystämään omat taulut on toteutumassa. Kesän aikana kävin tuntemani alan ammattilaisen opissa Kauhajoella ja hän opetti kädestä pitäen miten kehystys voidaan hoitaa ammattimaisesti ilman kalliita ammattilaisvehkeitä. Joitain hankintoja, kuten kehyspuristimen ja niittaajan jo hankinkin, mutta omistamani jiirisirkkeli pitäisi vielä varustaa paremmalla terällä ja hienosäätää. Kauhajoella sain myös hyvää oppia markkinoinnista ja kirjanpidosta. Jotta verottajan kanssa pärjää, pitää kuitti ja kirjanpitoasiat olla kunnossa. Lentosotakoulu lakkautetaan ja aiheuttaa sen, että joudun muuttamaan vuodenvaihteessa Tikkakoskelle ja aloittamaan työt Ilmasotakoulussa. Inspiraatio ei ole kumminkaan kärsinyt PV-uudistuksesta ja pyrkimys on jatkaa maalaamista myös Tikkakoskella. Olenkin hankkimassa sellaista asuntoa jossa se on mahdollista ja maalaamiselle olisi varattuna erityinen tila. Kauhavalla olen pitänyt korjaamon kahviossa NonStop-näyttelyä ja työkaverit ovat useasti kyselleet, että kai Tikkakoskella saadaan nauttia samalla lailla vaihtuvista lentokonetauluista. En aio tuottaa pettymystä kavereille. Vääpeli Anssi Riippi Ammattisotilas 6/

22 22 Ammattisotilas 6/2014

23 Työn imua kokeva työntekijä voi hyvin ja on tuottava Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus toimimattomista asioista siihen, mikä toimii ja on hyvin, kannustaa työn imun käsitteen isä, professori Wilmar Schaufeli. Työntekijä, joka kokee työn imua, voi hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Utrechtin yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Wilmar Schaufelin mukaan organisaatiolle työn imua kokevat työntekijät tarkoittavat esimerkiksi palvelun parempaa laatua, vähemmän poissaoloja ja enemmän tuottavuutta. Työn imua ei pidä sekoittaa flow-tilaan, hetkelliseen huippuvireeseen. Kyse on pysyvämmistä tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tunteista, selvittää Schaufeli. Innostuneesti työhönsä uppoutuva työntekijä saattaa tehdä pitkää päivää työholistin tavoin. Työn imu ja työholismi ovat kuitenkin tutkimusten mukaan kaksi eri ilmiötä. Toisin kuin työholisti, työn imua tunteva ihminen voi hyvin, saa työstään tyydytystä ja osaa lopettaa, kun työstä loppuu nautinto. Työholismi on sen sijaan verrattavissa riippuvuuteen. Pakonomaisesti töitä tekevä ihminen asettaa itselleen koko ajan kovempia tavoitteita eikä pysty nauttimaan työstä. Työn imua voi lisätä työpaikalla yksinkertaisin keinoin. Yksilötasolla tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ystävällisyys ja avuliaisuus työkavereita kohtaan. Yhteisötasolla johdon rooli on olennainen: huolehtiva ja välittävä johtaminen lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta, korostaa Schaufeli. Työn imusta seuraa tutkitusti tuottavuutta Työterveyslaitoksen alkusyksystä ilmestynyt tutkimus osoitti ensimmäisten joukossa maailmassa, että työn imun ja tuottavuuden välillä on vahva myönteinen yhteys. Tuottavuudesta seurasi myös yhteys korkeampaan ansiotasoon, vahvistaa tutkimusjohtaja Jari Hakanen, suomalaisen työn imun tutkimuksen uranuurtaja. Aiemmat Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet työn imun vaikuttavan pitkälläkin aikavälillä myönteisesti muun muassa vähäisempään masentuneisuuteen, suurempaan onnellisuuteen ja parempaan työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoon. Meneillään olevan Innostuksen spiraali hankkeen toisessa vaiheessa on haettu johtamiseen keinoja, joilla esimiehet ja johto voivat auttaa yhteisöään onnistumaan ja kokemaan työnsä mielekkäänä ja innostavana, niin että työntekijät haluavat ja pystyvät antamaan työpäivän aikana parhaansa. Työntekijöille suunnatuissa työn tuunaamisen hankkeissa työntekijät kokeilevat keinoja, joilla he itse voivat tehdä työstään entistä innostavamman ja sellaisen, että siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan. Kokemukset työpaikoilla osoittavat, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina työyhteisöissä on löydettävissä työn mielekkyyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä keinoja ja vahvuuksia. Hankkeiden tuloksia saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä, Hakanen lupaa. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 6/

24 24 Ammattisotilas 6/2014

25 Aliupseeriylennykset Ylivääpeli Tero Rissanen ylennettiin sotilasmestariksi itsenäisyyspäivänä. Lisäksi 22 aliupseeria ylennettiin ylivääpeliksi tai ylipursimieheksi. Sotilasmestariksi ylivääpeli Tero Erkki Henrik Rissanen (Porin prikaati) Ylivääpeliksi (palvelusarvo ja reservin ylennys): vääpeli Vesa Petteri Eerola (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Aki Juhani Hakkarainen (Karjalan lennosto) vääpeli Mika Juhani Huhtamo (Satakunnan lennosto) vääpeli Jussi Antero Huttunen (Lapin lennosto) vääpeli Timo Harri Kalevi Järvinen (Pioneerirykmentti) vääpeli Tony Marko Tapani Koivula (Karjalan lennosto) vääpeli Rauno Juhani Komonen (Lapin lennosto) vääpeli Tero Jaakko Santeri Koskivuori (Karjalan lennosto) vääpeli Hannu Markus Kyrö (Utin jääkärirykmentti) vääpeli Kari Kimmo Lahtonen (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Lasse Juhani Nykänen (Karjalan lennosto) vääpeli Tommi Kosti Antero Ranta (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Teemu Ilmari Rantala (Utin jääkärirykmentti) vääpeli Irina Tuulia Selenius (Ilmavoimien esikunta) vääpeli Seppo Juhani Toivanen (Karjalan lennosto) Ylivääpeliksi (palvelusarvo) vääpeli Ari Petteri Mustonen (Viestirykmentti) vääpeli Pekka Tapio Soininen (Maasotakoulu) vääpeli Sami Antero Tolvanen (Utin jääkärirykmentti) Ylipursimieheksi (palvelusarvo ja reservin ylennys) pursimies Jenni Katariina Kaipainen (Merivoimien esikunta) pursimies Jani Juhani Ketonen (Saaristomeren meripuolustusalue) pursimies Riku Pertti Rissanen (Maavoimien esikunta) pursimies Sami Johannes Joachim Tojkander (Merivoimien esikunta) Muut aliupseeriylennykset on luettavissa liiton verkkosivuilla osoitteessa Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 6/

26 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! KUN ON X-MÄÄRÄÄ TYÖTÄ TEHTÄVÄNÄ, MUTTA VAIN VÄHÄN TILAA. Valinta on runko-ohjattu Valtra, jossa myös eturenkaat kääntyvät. Kääntösäde vain 3,5 m. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta tai Valtra is a worldwide brand of AGCO. 26 Ammattisotilas 6/2014

27 Meidän poikamme maailmalla Sopivasti YK:n päivänä eli avattiin Hämeenlinnaan Museo Militariaan kansainvälinen osio, jonka esittelee lähinnä suomalaisten YK-joukkojen historiaa. Naton ja EU:n riveissä palvelleet saavat myös äänensä kuuluviin. Esineistö on koottu museoista sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyvieraan huomion vangitsee keskellä huonetta oleva vihreäpukuisen alikersantin miehittämä tarkastuspiste. Seinän kokoinen vitriini taas sisältää suomalaisjoukkojen käyttämiä pukuja, aseita, varusteita ja kalustoa. Selville käy, että kansainväliset operaatiot eivät ole vaarattomia. Vitriinissä on luodin lävistämä kenttäradio. Se luoti haavoitti radiota käyttänyttä everstiluutnanttia. Näyttelytilan monitorissa pyörii noin kahdeksan minuutin mittainen kooste YK:n operaatioista, joihin suomalaisia on osallistunut. Huomiota kiinnittää se, että naisten tuloa mukaan joukkoihin ei ole huomioitu mitenkään. Muuten kooste on kattava läpileikkaus aiheesta. Yhdellä seinällä on suuri taulu kaikista suomalaisten kansainvälisistä operaatioista ja sen alapuolella on vitriiniin koottuina kaikki operaatioiden mitalit. Museo Militarian taustoista johtuen huomiota saavat yhtymäkohdat tykistö-, viesti- ja pioneeritoimintaan. Jälkimmäistä suomalaiset ovat toteuttaneet varsinkin miinanraivauksen muodossa. Tykistötaisteluissa emme ole olleet mukana, mutta kenttätykistökoulutusta olemme kansainvälisessä keskuksessa ulkomaalaisille sotilaille antaneet. Tästäkin näyttelyssä kerrotaan. Kävijöitä varten on pari tuolia ja pöytä, joita kehotetaan käyttämään hyväksi pöydällä olevaan materiaaliin tutustumi- seksi. Selattavissa on Rauhanturvaajalehtiä sekä muutamia kirjoja suomalaisten YK-joukkojen taipaleelta. Teksti ja kuva Seppo Simola PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN! DC- /AC-teholähteet ja -kuormat ohjelmoitavat DC-teholähteet 320 kw myös vesijäähdytteiset ohjelmoitavat AC-teholähteet 1 MVA 1-/3-vaiheiset ohjelmoitavat elektroniset DC- ja AC-kuormat myös vesijäähdytteiset suurjänniteteholähteet 200 kv GPIB-, USB- ja Ethernet-liitännät Maahantuoja: LAITTEET ASTIAT TARVIKKEET HUOLTO Dieta Oy (09) Puh Ammattisotilas 6/

28 Ankaran korpisodan näyteikkuna Suomessa on vain muutama yhden taistelun ympärille rakennettu museo. Raatteen portin talvisotamuseo on yksi niistä. Talvisen korpisodan ankaruus esittäytyy viime keväänä uudistetussa ja laajennetussa museonäyttelyssä. Suomussalmen kirkonkylässä ja pitäjän pohjoisosissa oli taisteltu talvisodan alusta asti. Vihollisille oli tulossa vahvennuksia Raatteen suunnasta, ja suomalaisten tavoitteena oli estää lisäjoukkojen pääsy alueelle. Raatteen tielle tulpattiin ukrainalainen 44. divisioona ja myös sen vetäytymistie katkaistiin. Divisioonaa vastaan hyökättiin sivustoista useista kohdin, jolloin joukko pilkkoutui pienemmiksi moteiksi. Ukrainalaissotilaat kävivät ankaraa henkiinjäämistaistelua kireää pakkasta, nälkää ja suomalaisia vastaan. Aikaikkuna talvisodan kokemuksiin Vaikka museo keskittyy tammikuun alussa 1940 käytyyn ja legendaariseen maineeseen ulkomaita myöden kohonneeseen Raatteen tien taisteluun, se kertoo laajemminkin aikakautensa aseista ja varusteista kummankin osapuolen näkökulmasta. Museo on kurkistusikkuna myös talvisodan ajan siviilielämään. Nykypäivänä on mahdotonta ymmärtää, minkälaisia kärsimyksiä motissa olleet joutuivat kestämään tosin ei ollut kiitollinen suomalaisten motittajienkaan tehtävä. Ehkä lähimmäksi silloisia tuntemuksia pääsee huolellisesti toteutetun luonnollista kokoa olevan dioraaman avulla. Kahdesta vastakkain asetetusta ämpäristä kyhätty kamiina lämmittää hatarassa havumajassa muutamaa kylmissään värjöttelevää ukrainalaissotilasta, joista yksi on haavoittunut. Kamiinan lepattava valo 28 Ammattisotilas 6/2014

29 Kahdesta peltiämpävistä kyhätty kamina lämmittää ukrainalaisten havumajaa Raatteen tien hyisessä pakkasessa. värjää hätäisesti kyhätyn suojapaikan sisäpuolen verenkarvaiseksi. Hyytävän asetelman äärellä unohtui museon ulkopuolella vierailupäivänä vallinnut yli 30 asteen kesähelle. Ihmiset sodan kurimuksessa Sodan kohtalot tulevat liki ja konkretisoituvat motissa kaatuneilta vihollissotilailta löytyneisiin esineisiin. Nähtävänä on valokuvia, postilähetyksiä, sotilasmerkkejä, rahoja, kelloja ja muuta ukrainalaissotilaiden monenkirjavaa henkilökohtaista jäämistöä. Organisaatioita edustavat esimerkiksi ohjesäännöt, liput ja julisteet. Vitriinissä esitellään myös valikoima kenttälääkintäinstrumentteja, joilla mottiin jääneitä haavoittuneita on yritetty auttaa. Esillä on jopa taskukokoinen pakkaus kirurgin välineitä. Raskas on myös siviilien kohtalo sodan jaloissa. Sitäkään museo ei unohda. Kävijää on hallin ovella vastassa hevosen vetämä evakkoreki. Sitä ohjastaa nuori äiti, joka on käärinyt nuorimmaisensa lämpimästi huopaan ison veljen viereen. Monella rajaseudun perheellä oli edessään evakkotaival. Vitriiniin on rakennettu tyypillinen 30-luvun kotinäkymä aikakauden esineillä pikkutarkasti elävöitettynä. Täältäkö, puurolautasen ääreltä, nuori evakkoperhe on taipaleelleen lähtenyt? Kaikki eivät taipaleelle ajoissa ehtineet, vaan joukko Suomussalmen syrjäkylien siviilejä jäi vihollisen armoille. Aseita ja karttoja Aseista kiinnostuneille museossa riittää nähtävää. Suomalaisten taisteluvälineitä on kattava kooste ja runsaasti on nähtävillä naapurinkin arsenaalia, jota saatiin sotasaaliiksi heti taistelujen tauottua. Huonokuntoisemmat esineet on löydetty maastosta vuosikymmenten mittaan. Raatteen taistelujen mittavaa sotasaalista esitellään vitriineissä ja valokuvin. Aseiden ja pukujen lisäksi esillä on esimerkiksi kirveitä, sahoja, hakkuja ja muuta pioneerimateriaalia. Raskaasta kalustosta on näytteitä ulkokatoksessa sekä pihalla. Kattoon ripustettua suurta, hopeanhohtoista venäläisen pommikoneen pienoismallia on käytetty aikakaudesta kertovissa elokuvissa. Uutta museossa on alueen taistelut kattavasti kuvaava karttapiirrossarja, joka on asennettu kätevästi julistetelineisiin selattavaksi. Samoja karttoja voi katsella myös museon seinälle heijastettuina. Tilanteen kehittyminen Suomussalmen rintamalla sodan alusta asti tulee selkeästi kuvatuksi. Uutta on myös henkilögalleria, jossa esitellään keskeiset avainhenkilöt. Havainnollisen käsityksen saa myös siitä, missä Suomussalmen rintamalla taistelleet omat joukot oli perustettu ja rintamalle lähetetty. Aseita Raatteen portin talvisotamuseossa on monipuolinen kokoelma. Tie päättyy vartiotupamuseolle Suomussalmen kirkonkylästä tuleva tie kaartaa Raatteen portin kohdalla kohti Kuhmoa ja varsinainen Raatteen tie haarautuu risteyksestä itään kohti rajaa. Raatteen tien taistelua käytiin sekä Kuhmon tien että Raatteen tien varrella. Jatkamalla museolta hieman itään voi tutustua Purasjokilinjan entistettyihin taisteluasemiin. Siihen oli suunniteltu pysäytettävän idästä pitkin Raatteen tietä hyökkäävä vihollinen tai ainakin siinä voitiin hankkia aikavoitto puolustuksen ryhmittämiseksi taaempana. Raatteen tie päättyy idässä puomiin. Puomin vieressä on tyhjentynyt rajavartioasema vartiotorneineen. Samassa pihapiirissä on vuoden 1939 asuun museoksi entistetty vartiotupa. Sieltä tuli äkkilähtö aamuvarhain marraskuun viimeisenä päivänä, ja vuorossa olleet rajavartijat vetäytyivät Purasjokilinjalle luotien viuhuessa ympärillä. Sekä Purasjokilinjan taisteluasemat että vartiotupamuseo ovat yleisön tutustuttavissa. Hyvät oheispalvelut Raatteen portin läheisyydessä on kivistä muodostettu tilataideteos, joka kunnioittaa taistelun uhrien muistoa. Tien varressa on useita muistopaitsaita, joiden eteen omaistensa viime vaiheita selvittämään tulleet ulkomaalaiset vierailijat ovat tuoneet tuoreita kukkia. Raatteen portissa on lottakanttiiniksi kutsuttu hyvä kahvio-ravintola kabinetteineen sekä varsin runsas museomyymälä, josta voi ostaa kirjojen ja sotamuistojen lisäksi paikallisia käsitöitä. Lähellä on myös Portin majatalo, oiva majapaikka ryhmille. Museon osoite on Raatteentie 2, Suomussalmi. Museo on kesäisin auki päivittäin, mutta talvikaudella vain sesonkeina. Tarkista aukiolo ennen vierailua. Ryhmille voi sopia ajan erikseen. Lisätietoja osoitteesta Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 6/

30 Kirja-arvostelu Jan Strang: Venäjän Suomi-kuva Venäjä Suomen kartoittajana Antiikki-Kirja, 2014, 272 s. Pietari Suuren ajasta lähtien Venäjä on ollut merkittävin Suomea määrittävä ulkoinen tekijä. Yli 300 vuoden ajalta Suomen historiaa ei voi käsitellä ilman Venäjää. Venäjä ja sen vaikutus ei siis ole mikään uusi ja yllättävä asia se on realiteetti. Koko tuon yli 300-vuotisen historian Venäjällä on ollut suurvaltapoliittisia intohimoja ja intressejä Suomen suunnalla. Näiden intohimojen ja intressien vaikutus on vaihdellut Venäjän oman poliittisen tilanteen mukaisesti. Voimapolitiikan ollessa vahvimmillaan, Venäjällä on aina ollut myös sotilaallisia intressejä Suomen suuntaan. Suurvalta toimii omalla tavallaan. Se valmistautuu erilaisiin skenaarioihin, myös sotilaallisesti. Erityisesti sotilaallinen valmistautuminen edellyttää operaatioiden mahdollistamista. Jotta sotaväki kykenee toteuttamaan operaationsa, niin sillä pitää olla karttoja tulevasta operaatioalueesta. Tätä valmistelua Venäjä on tehnyt Suomen alueella viimeiset 300 vuotta. Ensimmäiset venäläiset kartat Suomesta piirrettiin Suuren Pohjan sodan eli Ison vihan aikana, niin kuin meillä sitä aikaa kutsutaan. Karttojen piirtäminen alkoi yleistyä 1600-luvulla. Venäjän ensimmäinen suuri johtaja tsaari Pietari I opiskeli moninaisia tieteitä tuon vuosituhannen lopulla Länsi-Euroopassa. Noiden kokemusten pohjalta hän aloitti Venäjällä suuren teknillis-tieteellisen kehityksen. Venäläiset kartat ovat osa tätä kehitystä. Suuren Pohjan sodan aikana Venäjä valtasi ensin Karjalan Kannaksen vuonna 1710 ja muutamaan vuotta myöhemmin koko maan. Näiden ensimmäisten aluevaltauksien ja voitokkaiden taistelujen kunniaksi Venäjällä ilmestyi Marsin kirja vuonna Kirjan ensimmäiseen painokseen kuului kaksi Suomea esittävää karttaa. Tuosta lähtien Venäjä on kartoittanut Suomen aluetta milloin aktiivisemmin, milloin passiivisemmin. Sodat ovat lisänneet karttatuotantoa. Suomen tultua liitetyksi Venäjään 1809, tämä luonnollisesti lisäsi Venäjän tarvetta kartoittaa Suomen aluetta. Venäläisiä Suomen karttoja on tehty hyvin erilaisiin tarpeisiin. Eniten niitä on tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten yleensä. Näihin liittyvät myös linnoitusaluekartat sekä Haapaniemen topografikunnan ja Haminan Kadettikoulun kadettien piirtämät kartat. Mutta yhtä lailla näitä ovat varsinaiset yleis- ja topografisia kartat, meri- ja sisävesien kartat sekä geodeettiset, tie-, marssi- ja postikartat. Aiemmin venäläisten Suomen kartat ovat olleet vain pienen piirin tiedossa. Nyt tilanteeseen on tullut positiivinen muutos. Jan Strang on ehdottomasti Suomen karttaharrastajien terävintä kärkeä. Referenssistä mainittakoon, että hän on toiminut Suomen karttaharrastajien Chartarum Amici -yhdistyksen sihteerinä ja puheenjohtajana viimeiset 30 vuotta. Saman ajan hän on ollut Suomen edustajana kansainvälisessä International Map Collectors Society ssä. Jan Strang ei ole tyytynyt vain värittömään yhdistystoimintaan, sillä hän on julkaissut aiemmin lukuisia merkittäviä karttakirjoja muun muassa Suomen karttakirja 1799 (2005), Suomen saaristokartasto 1880 (2006) ja Suomen kartan historia 1800-luvulla (2009). Väheksyä ei voi myöskään hänen kokemustaan Suomen merkittävimpänä antikvaarisena karttakauppiaana, mikä ura on jatkunut 35 vuoden ajan. Tämän parempaa asiantuntijaa Suomesta ei olisi löytynyt toimittamaan kirjaa venäläisistä Suomen kartoista. Strangin kirja on suurikokoinen, kuten muutaman aiemmat hänen karttakirjoistaan. Kirjassa on loistava nelivärikuvitus. Riittävän isot karttajäljennökset antavat kauniiden karttojen puhua puolestaan. Kirjan lopussa on bibliografinen luettelo kaikista kirjan aihepiiriin kuuluvista kartoista. Luettelon anti on erittäin suuri asian harrastajille, mutta tavalliselle lukijalle luettelo voi olla hieman raskas. Sitä vastoin kirjan runsas teksti ei ole raskasta, vaan erittäin joustavasti etenevää ja sujuvasti kirjoitettu. Tietomäärä kirjassa on huimaava. En yhtään ihmettele, että teoksen toimittamiseen on kulunut kymmenen vuotta. Pidän lopputulosta vähintään hatunnoston arvoisena suorituksena. Jan Strangin kirjaa voi suositella erityisesti ammattisotilaille. Se on erinomainen yleisesitys kartografian kehityksestä sekä Venäjän Suomi-kuvan muodostumisesta. Vaikka kirjan tarkastelujakso päättyy vuoteen 1942, niin venäläisten Suomen kartoittaminen ei suinkaan päättynyt tuohon. Se jatkuu edelleen. Mielenkiintoista on myös miten venäläiset edelleen salaavat jopa 200 vuotta vanhoja Suomen karttoja. Niiden olemassa ole joko kiistetään tai sitten ilmoitetaan, ettei karttoja ole saatavissa edes tutkimuskäyttöön. Vuosisatoja kartoittaminen oli sotilaiden yksinoikeus ja karttojen merkitys sodankäynnille on edelleen suuri. Tästä tarkastelukulmasta ymmärtää paremmin myös karttojen salaamisen. Jos vielä ehtii toivoa joulupukin konttiin jonkin kirjan, niin ehdoton vaihtoehto on Jan Strangin uusin karttakirja. Petteri Leino 30 Ammattisotilas 6/2014

31 Kirja-arvostelu Keskisarja Teemu: Tolvajärven jälkeen suurtaistelun ihmisten historia Siltala 2014, 303 s. Keskisarja saa lukijan todella huomaamaan, että sotaa käyvät yksilöt ihmiset eivät joukot tai koneet. Omaperäinen kirjoitustyyli eroaa piristävästi sotahistorian kliseistä ja loputtomista joukko-osastoluetteloista. Miksi juuri Tolvajärvi? Suomalaiset saavuttivat siellä talvisodan ensimmäiset merkittävät hyökkäysvoitot, kun sotaa oli käyty pari viikkoa. Tunnelmat olivat alamaissa ja kansakunnan kohtalo vaikutti sinetöidyltä kunnes Tolvajärvi antoi rohkaisevan signaalin. Tästä voidaan vielä selvitä! Ainutlaatuisena aineistona kirjoittajalla on ollut unohduksiin jäänyt kokoelma mänttäläisten muisteluja, jotka paikallishistorioitsija Kunto Ruokolainen oli kerännyt pikkutarkasti talteen. Keskisarjan Serlan museosta löytämä aineisto käsitti 28 mappia, 200 tuntia nauhoituksia sekä 2500 valokuvaa. Ruokolaista oli erityisesti kiinnostanut se, miten ja millaisissa olosuhteissa kukin Mäntän sankareista oli kaatunut ja miten ilman isää jääneen perheen kävi. Talvisodan Tolvajärvellä ansaitsivat kannuksensa rivimiesten ohella eversti Paavo Talvela ja everstiluutnantti Aaro Pajari, jotka molemmat ylennettiin kesken ankaria taisteluja. Sotajoulun kumpikin heistä vietti pykälää korkeammassa sotilasarvossa. Venäläinen 139. divisioona oli saanut tehtävän hyökätä Suojärven pohjoispuolitse Tolvajärven kautta Värtsilään. Divisioonaa torjumassa oli muutama erillispataljoona. Ne eivät pystyneet pysäyttämään vihollista suunnitellusti Ägläjärven tasalle noin 20 km Tolvajärveltä itään. Itsenäisyyspäivänä puolustus murtui ja vihollisen kärki työntyi Tolvajärven järvikapeikkoon. Tolvajärvelle päässyt vihollinen muodosti selustauhan Kollaalla taisteleville joukoille ja siksi tilanne piti kiireesti vakauttaa. Tehtävän sai eversti Paavo Talvela. Hän muodosti Ryhmä T:n, jonka rungoksi käskettiin ylijohdon reservistä everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama JR16. Ryhmä T:hen liitettiin myös torjuntataisteluissa kovia kokeneet erillispataljoonat sekä kenttätykistöpatteristo. Keskisarja kuvaa tarkoin joulukuun päivinä käydyt vihollisen lyömiseen johtaneet ratkaisutaistelut. Siitä lähtien vihollista painettiin ankarasti taistellen kohti itää. Edes apuun tullut 75. divisioona ei kyennyt pysäyttämään suomalaisten hyökkäyksiä. Aittojoen tasa saavutettiin juuri joulun alla ja sinne rintama tällä suunnalla vakautui sodan loppuun asti. Entä ihmiset? Keskisarja kaivaa Talvelan ja Pajarin persoonallisuuden juuret näiden lapsuudesta asti. Kumpikin hankki tulikasteensa jo vapaussodassa, Talvela jopa ennen sitä jääkärinä Riianlahden rannalla. Kumpikin vapaussoturi pääsi rauhan töihin vasta heimosotien jälkeen 1920-luvun alussa. Keskisarja ei tyydy käsittelemään vain Tolvajärven voiton arkkitehteja, vaan hän ulottaa tarkastelun rivimiehiin ja siinä piilee yksi tämän teoksen ansioista. Taistelijoilla oli perhe ja omaiset. He jännittivät rintamalle lähteneen isän, pojan tai puolison puolesta. Suru oli musertava kun tuli tieto, että rakas omainen oli viime taistelunsa taistellut. Pajarin rykmentti oli koottu pirkanmaalaisista ja pohjoishämäläisistä miehistä. Monet heistä olivat taustaltaan punaisia tehdastyöläisiä ja pienviljelijöitä. Useat olivat taistelleet vapaussodassa punaisten riveissä, mutta juuri heidän osakseen tuli saavuttaa Suomelle ratkaiseva voitto joulukuussa Tolvajärven voittojen lopullisina lunastajina olivat sadat kaatuneet, kadonneet ja haavoittuneet. Talvelalle loistavasta voitosta tuli pysyvä painajainen. Olisiko hän voinut toimia toisin? Olisiko tilanteen voinut vakauttaa jo Tolvajärvelle ilman usean kymmenen kilometrin hyökkäysoperaatiota Ägläjärven kautta Aittojoelle? Pajari, huomaamaton ja tuntematon everstiluutnantti, johti rykmenttinsä voittoon ja saavutti lähtemättömän maineen. Kesken taistelujen hän joutui välillä lepoon, koska ailahteleva terveys ei kestänyt jatkuvaa taistelustressiä ja ankaraa vastuuta. Seppo Simola Ammattisotilas 6/

32 Maanpuolustusjärjestöt historian tallentajina Monet maanpuolustusjärjestöt ja sotahistorian alalla toimivat yhdistykset julkaisevat korkeatasoisia ja monipuolisia vuosikirjoja, jotka helposti jäävät potentiaalisilta lukijoilta löytämättä, eivätkä niistä aina saa tuoreeltaan tietoa edes alan lehtien toimitukset. Osa kirjoista tulee eteen sattumalöytöinä jonkin aikaa julkaisemisensa jälkeen, ja osa jää kokonaan löytymättä. Ohessa esitellään muutamia lähivuosien kirjoja esimerkkinä eri järjestöjen korkeatasoisesta julkaisutyöstä. Pienkustantamojen kautta tai omakustanteina ilmestyy myös kiinnostavaa ja vaille laajaa huomiota jäävää alan kirjallisuutta. Pekka Silvast: Russarön linnake Vuodesta 1915 Hangon edustalla toiminut linnake avautui vierailijoille vuonna Täysin avoin linnakesaari ei vieläkään ole, vaan kävijöiltä vaaditaan Suomen kansalaisuus ja henkilöllisyystodistus. Kirjan tekijä toimii saarella oppaana, ja teos sisältää pitkälti opastuskierroksella kerrottavia asioita. Pääpaino on saaren monivaiheisessa sotahistoriassa, luotsien ja muiden siviiliasukkaiden vaiheet jäävät vähemmälle. Siviiliasutusta saarella on ollut jo kauan ennen linnakekäyttöä. Talvisodan jälkeen Russarö oli luovutettava Neuvostoliitolle, mutta järeät tykit saatiin evakuoiduksi suurin ponnistuksin. Kirjan mielenkiintoinen kuvitus ulottuu nykyaikaan asti. SS Ratsumieskilta ry. 50 vuotta aselajin kulttuuria ja perinteitä (Ratsuväen vuosikirja V) R atsumieskilta on vaalinut Hämeen ratsujääkäreiden perinteitä jo hieman yli 50 vuotta. Puolustusvoimauudistus kohtelee kaltoin Hämeen ratsujääkäreitä. Joukko lakkautetaan kuluvan vuoden lopussa, perinteikäs Hennala hiljenee ja kiltakin on uusien haasteiden edessä. Ratsumiesten parin vuoden takainen 50-vuotishistoriikki viestii perinteitä ja pohtii haasteita. Kirjan motoksi sopii Ilmari Ojalan artikkelissa oleva jääkärieverstiluutnantti Harry Wihtolin sitaatti: Ratsuväki ei ole vain aselaji, se on maailmankatsomus. Tätä Ratsumieskilta on pitänyt ohjenuoranaan vaikuttaessaan tarmokkaasti monilla perinnetyön osa-alueilla. SS Porrassalmi V Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2012 Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi julkaisee yhdistyksen nimeä kantavaa vuosikirjaa, jonka monipuolisen artikkelivalikoiman joukossa on usein mielenkiintoisia sotahistoriaa. Kenraaliluutnantti (evp.) Heikki Koskelo analysoi Mannerheimin virhearvioita keväältä ja kesältä 1944, jotka olivat vähällä johtaa katastrofiin. Myös maavoimien uutta taistelutapaa selvitetään ja Venäjän sotilaspoliittista kehitystä visioidaan. Yksi artikkeli kuvaa taisteluosaston hyökkäystä Muurmannin radalle Mai Gubaan talvella 1942, ja Tuntemattoman sotilaan kestosuosiota pohditaan myös. Vanhempaa aikaa edustaa artikkeli Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaisteluista vuodelta SS Jalkaväen vuosikirja XXIX Jalkaväen säätiön julkaisema sarja kattaa jo yli viisikymmentä vuotta suurimman aselajimme historiaa. Tuoreimman vuosikirjan pääteema on uusi taistelutapa, jota esitellään perusteellisesti monesta näkökulmasta kaupunkitaistelun kautta arktiseen ympäristöön asti. Kansainvälisen kriisinhallinnan näkökulmaa haetaan Afganistanin vuorilta. Kirjan lopussa kerrotaan kunkin jalkaväkijoukkoyksikön tuoreimmat kuulumiset tiivistetysti. Kirjasarja soveltuu erinomaisesti hakuteoskäyttöön, kun halutaan selvittää vaikkapa jonkin koulutusmuodon tai joukon kehitys pitkällä tähtäyksellä. Muidenkin aselajien edustajien on syytä perehtyä säännöllisesti jalkaväen kuulumisiin. SS 32 Ammattisotilas 6/2014

33 Lukuvinkkejä Ville Kaarnakari: Hakaristin leimaama Faktaa ja fiktiota yhdistelevässä romaanissaan Kaarnakari lähtee Ukrainan aroille suomalaisten SSmiesten kyydissä. Itärintaman tapahtumat ovat vain osa tarinaa, ja loppunäytös esitetään sodan jälkeen. Entinen SS-mies on katkeroiduttuaan pettänyt aseveljensä ja palvelee nyt uusia isäntiä. Kaarnakarin kirjoja on ilo lukea, koska faktoja ei joudu koko ajan mielessään korjailemaan. Tarina etenee sujuvasti, mutta siinä on joitakin selviä päälleliimauksia, joiden merkitys paljastuu myöhemmin. Eräässä käännekohdassa päähenkilö joutuu partisaanientorjuntaosaston johtajana pirulliseen päätöstilanteeseen. Muissakin kiperissä paikoissa tulee pohtineeksi, mitä itse tekisi. SS Martti Peltomaa: Sissiritarit Saatesanoissa löydetään asian ydin, jota harvoin on sanoiksi puettu: Kaukopartiojoukkojen Mannerheimristin ritarit eivät sodan syttyessä tienneet olevansa sankareita ja ikäluokkansa valioita. He olivat tavallisia nuorukaisia: ylioppilaita tai sekatyömiehiä ja kaikkea tältä väliltä. Kirjan alkuosa käsittelee kaukopartiotoiminnan sotien eri vaiheissa ja loppuosa kertoo jokaisen kaukopartioritarin tarinan. Sinettinä on kaukopartio-opas kesäkuulta 1944, joka jäi kaukopartiomiesten testamentiksi tuleville erikoismiehille. Muhkea ja hintansakin puolesta arvokas suurteos on mainio lahja joko itselle tai muulle asiasta kiinnostuneelle. Sotakuvien lisäksi sivuilla on runsaasti korkealaatuisia värikuvia aseista ja välineistä. SS Eero Marttinen Hannu Kahakorpi: Semmonen savotta Kirja vie mutkikkaalle ja taatusti erikoislaatuiselle taipaleelle talvisodan alusta jatkosodan lopulle. Moni ei aavistakaan, millainen aarrearkku Kalle Päätalon Iijoki-sarja on myös sotavuosien ajankuvasta kiinnostuneille. Päätalon omaelämäkerrallisista kirjoista on poimittu yksiin kansiin huikea, talvisodan alokaskoulutuksesta Korialta alkava ja Petsamon, Kiestingin, sotasairaaloiden ja Siiranmäen kautta polveileva kertomus nuoren sotainvalidin siviilielämän alkuun saakka. Sotainvalidina kotiutuneesta talousaliupseerista kehittyi aikanaan kirjailijakuuluisuus Kalle Päätalo. Hän avaa meille erikoisen ja usein humoristisenkin näkymän sekä rintaman että kotiseudun sotavuosien elämään. SS Patrik Berghäll: Päämajan kaukopartiomies 13 retkeä osasto Kuismasen matkassa Berghäll on muokannut kirjaksi kaukopartiomies Karl-Johan Norrgårdin rintamakokemukset. Norrgård yleni sotamiehestä upseeriksi joulukuusta 1941 loppukesään 1944 kestäneellä kaukopartiourallaan, joka vei hänet moniin koviin paikkoihin. Partioretket ovat kirjan ydintä, mutta tarjolla on mielenkiintoista tietoa partiomiesten rekrytoinnista, testauksesta ja perehdyttämisestäkin. Kirja on dokumentin ja kaukopartioromaanin risteytys, jonka mausteena on harvinaisia kuvia retkiltä sekä tiivistettyä faktatietoa kaukopartiotoiminnasta. Joskus tehtiin myös hukkareissuja tai matka saattoi katketa alkuunsa. Joidenkin partiomiesten retki katkesi kenttähautaan kaukana vihollislinjojen takana. SS Thomas Anderson: Tiger raskas panssarivaunu (suom. Lauri Mäkelä) Kirja esittelee legendaarisen Tiikerin eli PzKpfw VI:n vaiheet suunnittelusta loppusodan erikoisversioihin. Vaunun kuuluisuuteen nähden valmistusmäärä oli varsin pieni, Königstiger mukaan lukien vain alle kappaletta. Myös organisaatiot, taistelukokemukset, aseistus, panssarointi ja tekniikka esitellään. Kiinnostava kuvitus on täynnä harvinaisuuksia ja on jopa niin runsas, että teksti paikoin sirpaloituu kuvien sekaan. Silti tämä on tietoeikä kuvakirja. Käännösteosten kompastuskivenä on joskus suomentajan huono aiheen tuntemus. Tämä suomennos vaikuttaa laadukkaalle, tosin allekirjoittaneelta meni jonkin aikaa tajuta, että kantotelalla tarkoitettiin telapyörää. SS Pölhö Keränen Laaksonen: Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana Tämä kiinnostava kirja on alansa todellinen perusteos sekä hyvä esimerkki siitä, mitä viitseliäs ja asiantunteva paneutuminen netissä julkaistuun SA-kuvien valtavaan arkistoon tuo lukijoiden ulottuville. Rautatieharrastajille teoksessa on pikkutarkkaa tietoa rautatiekalustosta ja sotahistorian harrastajille harvinaista aineistoa sotavuosilta. Kuvat on järjestetty teemoittain ja rintamasuunnittain. Alun taustoituksen jälkeen tekstejä on vain kuvien yhteydessä. Kaikki tekstit ovat myös englanniksi. Aihepiirejä riittää: erikoisuudet, rautatiehenkilö, lomat, onnettomuudet, tuhot jne. Kartoista näkee sota-aikaisen rautatieverkoston sekä Suomessa että vallatuilla alueilla. SS Ammattisotilas 6/

34 LOTTANEN Sauvakävelijä sotaharjoituksessa Sumuisena marraskuun päivänä palailimme rva O:n kanssa lenkiltä. Asumme nykyisin eri puolilla varuskuntaa mutta lenkkeilemme edelleen päivittäin sään, terveydentilan tai muiden ajankohtaisten menojen määrittämissä puitteissa. Molemmat lähdemme samaan ennalta määrättyyn aikaan kotoa, tapaamme Harjukylän tienhaarassa ja tepastelemme nykyisin Kaken lenkin ajankohtaiset asiat päivittäen. Eroamme taas Harjukylän risteyksessä huudellen vielä viimeiset melkein unohtuneet asiat olkamme yli toisillemme. Sitä ennen olemme käyneet lähdetäänkö ajatuksesta-keskustelun. Se tarkoittaa, että huomenna samaan aikaan ellei jompikumpi peruuta tapaamistaan. Näin on tehty ensimmäiset neljäkymmentä vuotta ja toiminta jatkuu. Kyllästymmekö toistemme ajatuksiin koskaan? No, me siis olimme päässeet lähdetäänkö ajatuksesta vaiheeseen, kun katsahdin varuskunnan portille. Hämyä oli sen verran, että liikennevalot loistivat mutta muu maisema olikin ihan sumussa. Portista mateli ulos jokin suuri, tumma ja pimeä. Äänestä päätellen se oli rekka ja sellainen sujahtikin ohitsemme, vihreä pitkä yhdistelmä keltaisin kilvin. Se ajoi ihan sammutetuin lyhdyin, ei valon tuikahdusta keulassa eikä perässä perävaunusta puhumattakaan. Auto nosti taakseen tehokkaan kurapilven. Tuon taakse en haluaisi Upinniemen tiellä joutua, en missään. Se oli pelottava näky ja melkoinen turvallisuusriski. Soitin ajojärjestelijälle, hän kuitenkin tietää kaikki kulussa olevat autot ja niiden kuljettajat. Sori vaan, harjoitukseen osallistuva vieras auto, ei meidän kirjoissa, ei hajuakaan. Pyysin Luojalta tieliikenne-enkeleitä matkalle tai ainakin poliisia. Rannikkoharjoituksen olin kyllä noteerannut, omat joukot olivat huis hiiskatissa ja varuskunta täynnä vieraita. Viime viikolla sai kulkulupaansa näyttää moneen otteeseen lenkillä. Sehän vain piristää, valvonta toimii. Tänään oli kaunis päivä, aurinko paistoi selkeältä taivaalta. Ei tuulen hiventäkään ja lisänä muutama aste lämmön puolella. Lähdin siis pitemmälle lenkille yksin, rva O:lla oli muita menoja. Harjukylän risteyksessä oli taas vartiopaikka, porttia ohittaessani juttelin muutaman varusmiehen kanssa. On kivaa, kun on näin kiva ilma. Eilen oli surkeaa. Hyvää päivän jatkoa. Ei kysymystäkään kulkuluvasta tai kieltoa mennä alueelle. Minä siis sauvoin rinnettä ylös, kuuntelin tiaisten varoittelua tienvieren puskissa. Palokärkikin lenteli ohi. Varikset ja korpit eivät riitele tänään. Haukka liitää jossain korkealla, en näe sitä mutta kuulen. Valkolammen rantaan pysähdyn ihailemaan maisemaa. Täysin tyyni järvi, vesi ja taivas ovat yhtä siniset. Pilvet lipuvat molemmissa. Rannan kalliot ja puut piirtyvät jokaista yksityiskohtaa myöten veden pintaan. Vain haikara puuttuu vastarannalta, olisikohan ymmärtänyt jo lähteä etelään. Edötä lähestyessäni autoliikenne vilkastuu. Minut ohittaa melkoinen määrä henkilö- ja pakettiautoja. Tien molemmat puolet ovat täynnä maastoutettuja kuorma-autoja, telttoja ja kontteja. Märkää on ollut, metsä on syvien ajourien uurtama. Sotilaita kulkee suuntaan jos toiseenkin. Kukaan ei välitä minusta. Jokunen vastaa tervehdykseeni. Ihailen taas kuinka hyvin kaikki kalusto ja miehet saadaan näkymättömiin metsään. Kunhan malttavat olla liikkumatta, etteivät rensselit kalahtele, niin ei heitä huomaa. Olen jo reippaasti yli puolet matkasta taivaltanut, kun huomaan tiellä kaksi punakeltaista kartoita. Jaaha, kokemukseni mukaan tästä seuraa jotain hauskaa. Penkalta nousee hellyttävä nuori mies viereeni tielle. Jutellaanpa. - Hei, ei kai tuo tie ole miinoitettu? Älä nyt sano, etten saa mennä. Kuinkas te olette tänne päässyt, ei täällä saisi olla? Tulin portista, selvitin kaverille portin sijainnin. Hän ei todellakaan kuulunut paikallisiin. Oli siellä vartiomiehiä mutta ei kukaan estänyt tänne tuloa. Oliko ne korkea-arvoisiakin? - Ihan tavallisia varusmiehiä. Onko sinun käsketty estää tästä kulkeminen? Varuskuntalaisilla on oikeus liikkua näillä alueilla, jos ei ole erikseen kielletty. Minun on käsketty valvoa liikennettä. Vähän epämääräiset ohjeet. Jutellessa hän on päästänyt muutaman auton kulkemaan ohi. Sauvakävelijöistä kukaan ei puhunut mitään. Jos nyt vain valvot, että minä jatkan matkaa. Ettehän ole mikään vihollisen agentti tai jotain? Rauhoitan häntä kertomalla, että tein Merivoimissa yli kolmekymmentä vuotta hyshys-töitä valvontapuolella. Sen lisäksi olen harrastanut muutaman vuosikymmenen verran sotilaskotityötä. Lupaan kulkea silmät ummessa etten vain huomaa mitään kiellettyä. Saan jatkaa. Niin minä sitten palaan kotiin. Harjukylän risteyksessä juttelen saman varusmiehen kanssa, hän hoitaa tointaan kuivalihaa syöden. Varuskunnan portilla näytän kulkuluvan kuten jokainen päivä lenkiltä tullessani. Hihittelen kulkiessani. Tässä kuuluisa agenttimummo kirkkaan pinkissä ulkoiluasussaan sauvakäveli hurjan siilipuolustuksen läpi. Nyt kun voisi vielä kertoa jollekin. 34 Ammattisotilas 6/2014

35 Aliupseeriliiton EVP-yhdistys Kutsu 10-vuotisjuhlaristeilylle Jäsenet (avec) ovat sydämellisesti tervetulleita omakustannushintaan. Paikkoja varataan 40:lle ensimmäisenä ilmoittautuneelle. Yhdistyksen perustamispäivänä nautimme yhteisen buffet-päivällisen, joka on jäsenille ilmainen, puolisoille hinnaston mukaan. Yhdistys tarjoaa kaikille päivälliselle osallistujille kuohuviinilasillisen. Tarkemmat hintatiedot ja ilmoittautumisohjeet tammikuussa 2015.Seuraa EVPyhdistyksen kotisivuja ja Ammattisotilasta. Risteilyaikataulu pvm aika Lähtö Helsingistä Saapuminen Tukholmaan Buffet-päivällinen Lähtö Tukholmasta Saapuminen Helsinkiin YRJÖ PIRILÄ OY INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL - laatujärjestelmä Kumpusaarentie Kuopio Puh. (017) Fax (017) Ilmatieteen laitos toivottaa hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Ammattisotilas 6/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 6/2014

37 Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostia voi lähettää osoitteella Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon tai osoitteella Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki tai Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Lassi Majamaa Pääluottamusmies Mika Oranen Järjestösihteeri Asta Ruuskanen Toimistosihteeri Jaana Pakarinen Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen Ilmavoimien pääluottamusmies Pekka Salomaa Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) Asianajaja Vesa Mattila VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell VT, asianajaja Pentti Laiho Ammattisotilas 6/

38 Varaukset liiton mökille Varaukset vierumäen mökille tehdään liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kevätkaudella sesonkijaksoja ovat ja Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2015 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 85 vuotta Eskola, Eero Kekkonen, Mauri Palokka Toivala Mäki, Antti Tuovinen, Hannu Laakso, Stina Kauhajärvi Kuopio Turku 75 vuotta Hautamäki, Heikki Saarensalmi Ihaksinen, Raija Tampere 70 vuotta Kurvinen, Tuula 60 vuotta Hauskala, Timo Vahtera, Esa Rovaniemi Helsinki Minkiö 50 vuotta Jauni, Jari Ylinen Mustalahti, Eero Lappeenranta Raittinen, Juha Nokia Kortteinen, Juha Jyväskylä Pikkala, Timo Vaasa Frangen, Antti-Pekka Rauma 38 Ammattisotilas 6/2014

39 Kuva: Anssi Riippi Ammattisotilas 6/

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2017

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2017 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2017 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 Piiritoimisto Gummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskylä Verkkosivut: www.ksrespiirit.fi Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Reserviläispiirin toiminnanjohtaja reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ - SYNTYI 7.3.1906 ARNE RITARI - VAIKUTTI SUOMEN 1.LIONSKLUBIN LC HELSINKI/HELSINGFORS 14.8.1950 PERUSTAMISEEN. ARNE RITARI - SÄÄTIÖ PERUSTETTU KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖKSELLÄ 1986 TARKOITUS TUKEA JA EDISTÄÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot