6/2014 AMMATTI SOTILAS -

Transkriptio

1 6/2014 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 6/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Sotilaseläke varmistaa sodan ajan ammattireservin... 4 Asuntoarpajaiset Tikkakoskella... 6 Pekka Alaräisäsestä Vuoden aliupseeri... 8 Suunnitelmia vuodelle Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään Ilmavoimien mestarit Pääluottamusmiehen kynästä...16 Uutisia Kulttuuriapuraha Työn imua kokeva työntekijä voi hyvin ja on tuottava Aliupseeriylennykset Meidän poikamme maailmalla Ankaran korpisodan näyteikkuna Kirja-arvostelu Jan Strang: Venäjän Suomi-kuva Venäjä Suomen kartoittajana Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen suurtaistelun ihmisten historia Lukuvinkkejä Lottanen: Sauvakävelijä sotaharjoituksessa Toimisto tiedottaa Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Utin Jääkärirykmentti Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 6/2014

3 Sotilaat ovat sotaa varten Tosiasioilla on tapana hämärtyä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä useammin perusteet alkavat muuttua. Näin on käynyt myös sotilaan ammatin suhteen. Yhä useampi mieltää sotilaan ammatin yhtenä vaihtoehtona ammattien joukossa. Sotilaan ammattia tarkastellaan vain ja ainoastaan rauhan ajan perspektiivistä. Tähän helmasyntiin lankeaa myös yllättävän moni ammattisotilas sinällään ihan inhimillisistä syistä. Tätä sotilaan ammatin demilitarisointia ei voi heittää vain siviiliyhteiskunnan harteille. Puolustusvoimien omat työnantajakuva ja rekrytointikampanjat sekä työnantajapolitiikka ovat osaltaan edistäneet tällaisen mielikuvan syntyä. Sotilasammatillista koulutusta on kehitetty ja kehitetään normaalin siviilikoulutuksen suuntausten mukaisesti. Siviililupaviidakon hallinta vaikuttaa olevan määräävämpää kuin sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen. Kaikista kenttäkelpoisuustesteistä huolimatta ammattisotilaiden ampumataidon kehittämistä ja ylläpitoa rajoitetaan minimaalisilla patruunakiintiöillä. Rauhan ajan toiminnan ja resurssien suunnitteluun kuluu enemmän aikaa kuin toimintavalmiuden kehittämiseen. Sotilaan ammatin perusteen hämärtymisen huomaa, kun keskustellaan sotilaseläkejärjestelmän tarpeellisuudesta. Asia on jälleen ajankohtainen, kun syksyn työeläkeuudistusta heijastetaan valtion eläkejärjestelmiin. Usealta suunnalta kuuluu kysymys: miksi ammattisotilaat eivät voi jatkaa työssä 55-ikävuoden jälkeen? Kysymys on täysin ymmärrettävä, kun kysyjä ei tunne sotilaseläkejärjestelmän perusteita. Jos asiaa tarkastellaan pelkästään rauhan ajan vaatimusten perusteella, niin erilliselle sotilaseläkejärjestelmälle ei löydy perusteita. Valtaosan esikunta- ja toimistotehtävistä voisi siirtää siviilihenkilöstölle. Rajavartiolaitoksen suorittaman passintarkastuksen voisi tehdä siviilivirkamies. Sotilassoittoa voisi aivan hyvin soittaa siviilivirassa ja ehkä jopa siviilivaatteissa. Mutta tämä ei ole se asian ydin. Sotilaseläkejärjestelmälle löytyy aukottomat perusteet, kun asiaa tarkastellaan sotilaallisen puolustuksen järjestelyn ja sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisen kannalta. Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpano edellyttää noin ammattisotilaan poolia, jotka ovat tasaisesti eriikäisiä ja omaavat riittävän suorituskyvyn eri tehtäviin valtaosa palveluksessa ja pienempi osa reservissä. Jos reserviä ei ole, kaikkien pitää olla palveluksessa. Ammattisotilaat tarvitaan vain ja ainoastaan sodan ajan tarpeisiin. Samoin on sotilaseläkejärjestelmä. Suomen puolustus tarvitsee ammattisotilaansa ja sotilaseläkejärjestelmänsä. Ammattisotilas 6/2014 3

4 Kimmo Kupiainen ja Alpo Puro-aho osallistuvat edelleen edustajakokouksiin tarkkailijoina vaikka he ovat olleet eläkkeellä jo... Sotilaseläke varmistaa sodan ajan ammattireservin Sotilaseläkejärjestelmä luotiin talvisodan jälkeen nopeassa aikataulussa. Tarkoituksena oli korjata ongelma, joka paljastui talvisodan aikana. Puolustusvoimien sodan ajan ammattireservi oli käytännössä olematon. Itsenäisyyden kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana puolustusvoimien kehittämistä leimasi uskomus siihen, ettei sota syty eikä ainakaan yllättäen. Talvisota herätti suomalaiset ja puolustusvoimien kehittäminen sai kokonaan uuden suunnan. Koskaan historiassa puolustusvoimia ei ole kehitetty samanlaisella tehokkuudella, kuin talvi- ja jatkosodan välissä reilun vuoden aikana. Yksi monista talvisodan jälkeen säädetyistä laeista oli upseerien, aliupseerien ja lentomestarien eläkelaki. Tuon lain tarkoituksena oli varmistaa ikärakenteeltaan oikea ja suorituskykyinen puolustusvoimien sodan ajan ammattihenkilöstö. Kyseisellä lailla tavoiteltiin kahta asiaa ikärakenteeltaan oikean ikäistä ammattisotilasjoukkoa sekä riittävää määrää suorituskykyisiä ammattisotilaita reservissä eli eläkkeellä. Ammattisotilasreservin ylläpitäminen oli edullisempaa eläkkeellä kuin palveluksessa. Vaikka sotilaiden eläkelaki on vuoden 1940 jälkeen uudistettu useaan kertaan, niin perusteet ovat olleet yhä samat. Sotilaseläkkeen perusteet vankat Suomen kaltaisen maan sotilaallinen suorituskyky edellyttää riittävää isoa sodan ajan joukkoa. Tuon joukon vah- 4 Ammattisotilas 6/2014

5 Miehistön reservissäoloaika kestää 50 ikävuoteen asti. Upseerien ja aliupseerien reservin sijoitusaika kestää 60 ikävuoteen saakka. Kenraaleja lukuunottamatta, 60 vuotta täyttäneet poistetaan reservistä. Hei eivät enää kuulu sijoituskelpoiseen sodan ajan joukkoon. vuus on vuodesta 2015 alkaen sotilasta. Puolustusvoimien sodan ajan joukot koostuvat ammattisotilaista, reserviläisistä sekä palveluksessa olevista varusmiehistä. Ammattisotilaiden kokonaistarve sodan ajan joukoista on hieman yli viisi prosenttia. Heistä noin 90 % on palveluksessa ja loput eläkkeellä reservissä. Mikäli Suomessa ei olisi sotilaseläkejärjestelmää, niin puolustusvoimien palveluksessa pitäisi olla ammattisotilasta nykyistä enemmän. Kokonaiskustannuksiltaan olisi merkittävästi kalliimpaa maksaa tuolle joukolle palkkaa kaikkine lisäkuluineen kuin eläkettä. Vaikka puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoa on karsittu rajusti, niin ammattisotilasreservin tarve on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu siitä, että sodan ajan joukoista on karsittu pääsääntöisesti toisen portaan joukkoja. Teknistyminen ja sodankäynnin muutokset edellyttävät suhteessa suurempaa ammattisotilaiden määrää sodan ajan joukoissa. Mikä ammattireservi? Asevelvollisuuslain mukaan asevelvolliset jaetaan palveluksessa oleviin, reserviin ja varareserviin (ent. nostoväkeen). 18-ikävuodesta alkaen miehet kuuluvat varareserviin. Varusmiespalveluksen aikana he ovat palveluksessa ja sen jälkeen heidät siirretään reserviin, jossa miehistö on sen vuoden loppuun, kun he täyttävät 50 vuotta. Upseerien ja aliupseerien osalta reserviin sijoitusaika kestää 60 ikävuoteen saakka. 60 vuotta täyttäneet poistetaan reservistä kenraaleja lukuun ottamatta. Yli 60-vuotiaat eivät kuulu enää sijoituskelpoiseen sodan ajan joukkoon, mikä on täysin ymmärrettävää. Siinä iässä fyysinen suorituskyky ei enää riitä sodan ajan olosuhteisiin. Aliupseerit, upseerit, opistoupseerit, erikoisupseerit sekä rajavartijat eli aktiivipalveluksessa oleva joukko muodostaa sodan ajan päällystön rungon. Määrärahat eivät kuitenkaan mahdollista koko ammattisotilasjoukon pitämistä aktiivipalveluksessa. Näin heistä osan on oltava reservissä. Pääosa ammattisotilaiden reservistä muodostuu siitä, että ammattisotilaat eroavat palveluksesta viimeistään 55 vuoden iässä ja heille maksetaan alhaisemman eroamisiän perusteella sotilaseläkettä. Merkittävästi pienempi osa ammattisotilasreservistä syntyy kesken uran palveluksesta eronneista sotilaista. Sotilaseläke ei synny mistään tyhjästä. Puolustushallinto maksaa ammattisotilaista korkeampaa työeläkemaksua kuin siviilivirkamiehistä. Erotus on 12 prosenttia. Useasti virheellisesti kuvitellaan, että sotilaseläkejärjestelmä on tehokkaan edunvalvonnan tulosta. Näin ei ole, vaan sen perusteet ovat puhtaasti maanpuolustukselliset. 55-eroamisikää ei voi siirtää Osa ammattisotilaista haluaisi jatkaa palveluksessa yli säädetyn eläkeiän. Syitä on monia. Palkka on suurempi kuin eläke ja jatkamalla palvelusta, eläke kasvaa. Varsinkin jälkimmäisellä tavalla ajattelevat ne, jotka ovat tulleet aktiivipalvelukseen vanhemmalla iällä, eikä palvelusaika riitä täyden eläkkeen kertymiseen. Jos 55 vuoden eroamisikää siirrettäisiin ylöspäin, niin käytännössä ammattisotilasreservin muodostuminen tyrehtyisi kokonaan. Samalla sotilashenkilöstön ikärakenne vääristyisi, kun vanhimmista ikäluokista ei enää siirryttäisi reserviin vaan jäätäisiin palvelukseen. Uutta sotilashenkilöstöä ei voisi palkata moneen vuoteen. On aivan luonnollisesta, jos olisi mahdollista, että inhimillisistä ja yksilökohtaisista lähtökohdista ammattisotilaat myöhentäisivät nykyisestään eläkkeelle lähtöään. Näin ollen eroamisikä ei voi olla henkilökohtaisesti valittavissa, vaan se on oltava lailla säädetty ja sillä pitää olla ehdoton takaraja. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 6/2014 5

6 Asuntoarpajaiset Tikkakoskella Jutun kirjoittaja on yksi onnellisista voittajista näissä arpajaisissa. Oma tilanteeni päättyi säädylliseen ratkaisuun jossa sain vasta peruskorjatusta rakennuksesta noin 30 neliön yksiön varuskunnalliseen kohtuuhintaan. Asunto sijaitsee Nurmeksentiellä Luonetjärven varuskunnan alueella. Viimekesäinen tehtäväjärjestely, missä siirryin sijaistamaan pääluottamusmiestä Ilmavoimien esikuntaan, aikaisti Tikkakoskelle siirtymistäni noin puolella vuodella. Pidemmän jakson suunnittelussa on tarkoituksena muuttaa koko perheen voimin Keski-Suomeen kunhan hässäkkä puolustusvoimauudistuksen tiimoilta hieman rauhoittuu. Nämä Nurmeksentien asuinrakennukset näyttelevätkin pääosaa näissä asuntoarpajaisissa. Rakennuksia on kolme. Kaikki kahden rapun kolmikerroksisia rakennettuja tyypillisiä kyseisen ajan edustajia. Rakennuksien perusparannus alkaa olla loppusuoralla ja remontin yhteydessä rakennukset on kunnostettu kauttaaltaan. Vesijohdot, viemärit, kylpyhuoneet, keittiöt, ikkunat, sähkönousut ja niin edelleen on uusittu. Lisäksi huoneistoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto ja vedenmittaus. Perheasunnoille ei kysyntää Jotain remontista kertoo myös yli viiden miljoonan euron hintalappu jolla asunnoista saadaan virkamiesten nykyvaatimukset täyttäviä. Tämä hintaarvio on peräisin Kruunuasunnot Oy:n AVAIMET-julkaisusta, jossa tätä kunnianhimoista hanketta esiteltiin. Jutun kirjoittamisen jälkeen tosin viimeinen remontoitava rakennus jouduttiin 6 Ammattisotilas 6/2014

7 pilkkomaan asuntojen osalta vielä pienempiin yksiköihin, jotta pienten asuntojen tarvetta saatiin tyydytettyä. Ilmeisen moni muukin virkamies on päätynyt ratkaisuun, jossa perhe jää ainakin aluksi kotikonnuille pitämään asuntoa pystyssä ja perheen isä tai äiti lähtee viikkotöihin Tikkakoskelle. Tämä lienee yllättänyt myös työnantajan, koska asuntoja ei kaikille halukkaille riittänyt. Yksin Kauhavalta kevään suurjakoon tuli 82 asuntohakemusta, joista leijonanosa kohdistui pieniin yksiöihin ja kaksioihin. Loppukesästä hakijoita oli jonossa vielä nelisenkymmentä. Nyt maraskuussa jono on lyhentynyt kahteenkymmeneen. Kaksitoista hakijaa on käyttänyt mahdollisuutta vuokrata asunto siviilimarkkinoilta ja hakenut tähän puolustusvoimien mahdollistaman vuokrakompensaation. Pienten asuntojen hakemusmäärä on yllättänyt työnantajan. Yksinomaan Kauhavalta siirtyviltä tuli keväällä 82 hakemusta, joista merkittävä osa kohdistui yksiöihin ja kaksioihin. Vuokratuella parempaa asumista Vuokratuella onkin oiva mahdollisuus parantaa asumisen tasoa, jos viitsii käyttää hieman laskinta apuna. Vuokrattavan asunnon verotusarvo lasketaan verohallinnon ohjeen mukaan neliöiden perusteella, joka määrittää tavoitetason, jonka alle menevästä vuokrasta muodostuisi verotettavaa asuntoetua. Tätä ei puolustusvoimien asuntonormin mukaan saa muodostua vaan tämä verotusarvo on vähimmäisvuokra, mikä asunnosta pitää maksaa. Kun hieman laskee euroja yhteen löytyy optimaalinen kaava, millä saa maksimaalisen tuen ja maksaa tuon verotusarvon kokoista vuokraa. Jos siis päätyy ratkaisuun, missä asunto vuokrataan yleisiltä markkinoilta, ei ehkä kannatakaan etsiä sitä edullisinta reppurikämppää syrjäisimmältä kolkalta. Kuinka moni väsyy ajamaan viikoittain pimeitä valtateitä reppurikämpälle? Kuinka monen perheelämä kestää toisen vanhemman jatkuvan poissaolon arjesta? Toki puolustusvoimien asuntonormi myös rajaa hieman mahdollisia vuokranantajia ja tällainen järjestely pitää myös hyväksyttää erikseen. Tässä tilanteessa, missä puolustusvoimien oma asuntokapasitetti on loppu, on järjestely onnistunut kivuttomasti. Oman mausteensa tähän asuntohässäkkään tuo vuoden vaihteessa voimaan tuleva muutos, jossa asuntoasiat siirtyvät palvelukeskuksen hellään huomaan. Juttua kirjoittaessani tämä konsepti oli vielä hieman epäselvä ja hakee varmasti muotoaan aivan kalkkiviivoille asti. Reppurien virtaa Tikkakoskelle joka tapauksessa muuttaa ja on jo muuttanut lukematon määrä virkamiehiä erilaisilla järjestelyillä. Moni Hallista muuttanut on valinnut asumismuodokseen reppurimallin, näin tekee myös moni Kauhavalta siirtyvä. Osa on hyvissä ajoin laittanut asuntonsa myyntiin ja hankkinut uuden. Uudisrakentamista on myös harrastettu. Lisäksi on perustettu myös yksi asuntoosakeyhtiökin, jota on myös eri valtakunnan medioissakin esitelty. Kahden rivitalon taloyhtiö Puukkohovi Tikkakosken taajamassa on nostettu ainakin työnantajan taholta esille pohjalaisten periksiantamattomuudesta ja siitä, kuinka virkamiehet putoavat jaljoilleen vaikeissakin tilanteissa. Tällä mielikuvalla onkin hyvä ratsastaa muutoksen yli. Ehkä muutaman vuoden kuluttua näemme, mikä näiden asuntoarpajaisten lopputulos on. Kuinka moni väsyy ajamaan viikoittain pimeitä valtateitä reppurikämpälle? Kuinka monen perheelämä kestää toisen vanhemman jatkuvan poissaolon arjesta? Toivottavasti suurin osa reppureista valitsee yksinäisten iltojen ratoksi liikunnan pullon sijaan. Muutto- ja siirtokorvaukset pehmentävät hieman laskua, mutta reppurityön valinta tuntuu joka tapauksessa kukkarossa. Omassakin tilanteessa tuli hankittavaksi perheeseen toinen auto, jotta viikkokunnassa kulkeminen mahdollistuisi. Pelkästään auton ylläpito nykysuomessa on niin arvokasta, että se ei ilman pakkoa ole mitenkään mielekästä. Toki muutaman vuoden kuluttua varmasti moni on asettunut jyvässeudulle ja saanut perheenkin muutettua mukanaan. Uusi jakso elämässä on saatu hyvälle mallille. Lapsillekin löytyy paljon opiskelumahdollisuuksia alueelta ja puolisollekin on löytynyt töitä. Näin suuressa muutoksessa on aina voittajia ja häviäjiä. Samaan aikaan on siviiliyhteisön puolella saneerattu tuhansia ihmisiä kilometritehtaalle. Ei ole töitä tarjolla edes siellä toisella paikkakunnalla, saati sitten tukia asumiseen ja muuttoon. Silti nämä ovat aina vaikeita asioita, kun ne kohdalle sattuu. Pekka Salomaa Ilmavoimien pääluottamusmies Ammattisotilas 6/2014 7

8 Pekka Alaräisäsestä Vuoden aliupseeri Ylikersantti Pekka Alaräisänen (30) on valittu vuoden Aliupseeriksi. Liiton hallitus julkaisi nimityksen Aliupseeriliiton edustajakokouksessa Seinäjoella. Esimiehet ja alaiset arvostavat Alaräisästä ja luonnehtivat häntä moninaisin ylistyssanoin: Aina valmis kaikkeen, oma-aloitteinen, aktiivinen, yhteishengen luoja ryhmässä, rehellinen, vaikutusvaltaa omaava, huumorimies. Palkitsemisperusteiden mukaan Alaräisänen on yksi pisimpään palvelleista ja kokeneimmista aliupseereista joukossaan. Esimiesten mukaan hän on ollut eräs keskeisimmistä henkilöstä joukkonsa toiminnan kehittämisessä. Hän on palvellut menestyksekkäästi useissa eri operaatiossa ja hoitanut ammattitaidolla eteen tulleet hankalat tilanteet. Hänet on palkittu ansiokkaasta toiminnastaan muun muassa 1. luokan vapaudenmitalilla ja sotilasansiomitalilla. Korkea työmoraali Alaräisänen tuli puolustusvoimien palvelukseen suoraan varusmiespalveluksesta. Ennen sitä hän suoritti ylioppilastutkinnon. Hän pohti armei- 8 Ammattisotilas 6/2014

9 jan jälkeen erilaisia uravaihtoehtoja ja ura puolustusvoimissa vaikutti hänestä mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Laskin, että jos olisin lähtenyt opiskelemaan, olisi kestänyt monta vuotta ennen kuin olisin saanut kohtuullisen ansiotason. Miehellä on toki kokemusta muustakin työstä. Hän oli lukion aikana kolmena vuotena kesätöissä rakentamassa omakotitaloja. Koko työuransa Utin jääkärirykmentissä työskennellyt aliupseeri pitää työtään vaihtelevana ja mielenkiintoisena. Hän kokee rykmentin kannustavana työyhteisönä ja työkavereitaan hän arvostaa korkealle. Useat kriisinhallintatehtävät ovat tuoneet vaihtelua työhön. Alaräisäsellä on halu hoitaa hänelle annetut tehtävät kunnialla. Alaräisänen pyrkii kehittymään työssään ja hoitamaan hänelle annetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. kuin ehdin. Minulla on yksi metsästyskoira ja toinen, joka on melkein riistaviettinen. Tänä syksynä saaliiksi tuli hirvi ja olin seuraamassa karhun kaatamista. Viime vuonna kaatui villisika ja poro. Keväisin olen mennyt johonkin, missä on korkeuseroja, harrastamaan vapaalaskua. Laskureissuja on tullut tehtyä ympäri pohjoismaita ja alppeja. Tällä hetkellä Alaräisänen ei ole aktiivisesti oman ammattiyhdistyksensä, Kymenlaakson Aliupseerit ry:n toiminnassa. Hän kuitenkin pitää ammattiliittoaan hyvänä edunvalvojana ja kokee tärkeänä, että luottamusmiehen kautta voi tuoda julki työssä ilmeneviä ongelmakohtia. Alaräisänen arvostaa suuresti Aliupseeriliiton hänelle myöntämää Vuoden aliupseeri nimitystä. Pidän tätä nimitystä erittäin suuressa arvossa. On hienoa saada arvostusta työlleen. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Utin jääkärirykmentti Pyrin jatkossakin kehittymään nykyisessä tehtävässä ja hoitamaan työtehtävät parhaalla mahdollisella tavalla, kuten olen tehnyt tähänkin asti. Jatkuva kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana miehen työnkuvaan. Olen kouluttautunut tehtävääni kursseilla ja työssäoppiminen on ollut suuressa roolissa työtehtävien hoidossa. Kouluttautuminen jatkuu edelleen. Liikkuvat harrastukset Vapaa-aikanaan Alaräisänen urheilee ja lukee mielellään. Viimeiset kuusi kuukautta hän on päässyt verestämään lukioaikaisia rakennusmiesmuistojaan remontoimalla omaa kotiaan. Muutoin hänen harrastuksensa ovat melko kausiluonteisia. Syksyisin metsästän niin paljon Ammattisotilas 6/2014 9

10 Suunnitelmia vuodelle 2015 Aliupseeriliitto 50 vuotta Vuosi 2015 on Aliupseeriliitolle juhlavuosi. Lauantaina liiton perustamisesta on tasan 50 vuotta. Liitto juhlii tasavuosia pitkin vuotta pidettävissä paikallisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa. Liitto järjestää kaikille jäsenille tarkoitetun vapaamuotoisen juhlatilaisuuden Tampereen Pakkahuoneella Varsinaiset 50-vuotisjuhlat pidetään edustajakokouksen yhteydessä Helsingin yliopiston juhlasalissa. Liitto julkaisee syksyllä VTT Kaarle Sulamaan kirjoittaman Aliupseeriliiton historian. Myös yhdistykset juhlistavat liiton 50-vuotistaivalta paikallisilla ja alueellisilla tapahtumilla. Tapahtumien suunnittelu on vielä kesken yhdistyksissä. Juhlavuoden tapahtumakalenteri julkaistaan tammikuussa. Sopimuksia ja niiden valvontaa Aliupseeriliiton tärkein edunvalvontatehtävä on sopimustoiminta. Sopimustoiminta toteutetaan liiton toimiston toimesta. Puheenjohtaja vastaa strategisesta ja jatkuvan neuvottelumenettelyn mukaisesta sopimustoiminnasta. Puheenjohtajan apuna ovat päätoimiset pääluottamusmiehet. Sopimustoiminnan tärkein tavoite on säilyttää jäsenten ostovoiman turvaava palkkataso. Samoin sopimustoiminnassa jatketaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävien vahvaa edunvalvontaa. Strategisena tavoitteena on minimoida määräaikaisten sotilasvirkojen käyttö ja niiden haitat. Sopimustoiminnan rinnalla yhtä tärkeänä liitto pitää sitä, että luottamusmiesorganisaatio onnistuu sopimusten valvonnassa. 10 Ammattisotilas 6/2014

11 Puolustusvoimauudistus näkyy edelleen vahvasti liiton toiminnassa. Luottamusmieskenttä valvoo erityisesti tehtävänkuvausten päivityksiä ja vaativuuden arviointia. Toimintavuoden aikana jatketaan niin sanottua nollatoleranssin periaatetta luottamusmiestoiminnassa, mikä tarkoittaa kaikkiin ongelmiin välitöntä puuttumista. Jokaisen jäsenen on saatava asiantuntevaa edunvalvontapalvelua heti ongelman ilmaannuttua. Aliupseeriliitto asettaa henkilöstöedustajansa kaikkiin jäsenistöä koskeviin työryhmiin. Liitto vahvistaa asemiaan myös työsuojeluorganisaatiossa. Päätoimiset pääluottamusmiehet vastaavat luottamusmiestoiminnasta apunaan puolustushaarojen pääluottamusmiehet. Puolustushaarojen pääluottamusmiehet vastaavat oman puolustushaaransa luottamusmiestoiminnasta. Luottamusmiespaikkojen jakoa eri joukko-osastojen kesken tarkastellaan tarvittavilta osin ja reagoidaan erityisesti puolustusvoimien organisaatiouudistuksen seurauksena tapahtuneisiin muutoksiin. Vuonna 2015 aikana toisen päätoimisen pääluottamusmiehen pakollinen eroamisikä täyttyy ja hallitus valitsee hänen tilalleen uuden pääluottamusmiehen. Edunvalvojat koulun penkillä Luottamusmiesten ammattitaidon kehittämiseen sekä aktiivisuuden lisäämiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tavoitteena on, että luottamusmiehet hyödyntävät luottamusmiessopimuksen mukaiset edut. Lähtökohtana on, että luottamusmiehet kiertävät kaikki vastuullaan olevat työpisteet vähintään kerran vuodessa. Luottamusmiehille, puheenjohtajille ja yhteistoimintaelimissä toimiville tarkoitettua edunvalvontakoulutusta jatketaan edellisten vuosien tapaan. Järjestötoimintakoulutuksessa keskitytään yhdistystoiminnan aktivoimiseen. Koulutus suunnataan liiton hallitukselle, yhdistysten puheenjohtajille sekä muille yhdistysten toimihenkilöille. Puheenjohtajapäivien lisäksi liitto toteuttaa yhdessä paikallisyhdistysten kanssa järjestötoimintakursseja. Koulutuskalenteri julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Pääpaino paikallisyhdistysten toiminnan kehittämisessä Toimintavuoden aikana hallitus valmistelee liitolle uuden strategian, joka tulee edustajakokouksen hyväksyttäväksi Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Aunala Keski-Suomen Aliupseerit ry:stä. syksyllä Syksyn 2015 edustajakokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja sekä puolet hallituksen jäsenistä erovuoroisten tilalle. Järjestötoiminnassa tulevan vuoden yhtenä tärkeänä painopisteenä on paikallisyhdistysten toiminnallisuuden kehittäminen. Aliupseeriston sisäisen kiinteyden ja perinteiden vaalimista tehostetaan. Liiton strategisena menestystekijänä on, että jokainen yhdistys tavoittaa kaikki jäsenensä vähintään muutaman kerran vuodessa. Toimintavuonna jatketaan edelleen yhdistysrakenteen sopeuttamista puolustusvoimauudistuksen jälkeiseen tilanteeseen. Nähtävissä on yhden tai kahden jäsenyhdistyksen lakkauttaminen. Tämä tarkoittaa jäsenten liikkumista yhdistyksestä toiseen. Liiton juhlavuoden kustannukset rasittavat toimintavuonna liiton taloutta, vaikka varsinaisen toiminnan osalta liiton talous pysyy vakaana. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pidetään edelleen 1,1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Lisäksi lepääviltä ja EVP-jäseniltä peritään euromääräistä jäsenmaksua. Yhdistysten jäsenmaksupalaute pidetään yhdistystoimintaa aktivoivana. Liitto seuraa yhdistysten taloudellisia resursseja. Tavoitteena on pitää jäsenmaksupalaute ja toiminta tasapainossa. Liitto jatkaa yhdistysten jäsentilaisuuksien taloudellista tukemista. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Riku Rissanen Ammattisotilas 6/

12 Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään Ylikersantti Pekka Alaräisänen sai Vuoden aliupseerinimityksen mukana myönnettävän Suomi-konepistoolin. Kuva AR Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniään edustajakokouksen päivillisellä Seinäjoella Vuoden aliupseeriksi nimitettiin ylikersantti Pekka Alaräisänen. Kultainen ansiomitali myönnettiin samalla päivämäärällä ylivääpeli Pekka Jylhälle, vääpeli Petri Kärkkäiselle, vääpeli Jouni Leppämäelle, pursimies Riku Rissaselle sekä vääpeli Marko Kajanille. Hopeisen ansiomitalin saivat sotilasmestari Risto Karonen, mekaanikko Harri-Petteri Nieminen ja lentokonemekaanikko Jukka Pirinen. Poissaolevien mitalit luovutetaan yhdistysten omissa tilaisuuksissa. Liiton varapuheenjohtajalle ylivääpeli Jukka Klemetille myönnettiin Aliupseeriliiton standaari hänen 50-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Myös liiton toimistosihteeri Jaana Pakariselle myönnettiin standaari 20-vuotisen palvelusuran johdosta. Aliupseeriliiton urheiluvastaava Tuomas Miromäki julkisti vuoden yleismestari -tittelin. Vuonna 2014 parhaiten urheilumestaruuskilpailuissa menestynyt yhdistys oli jälleen kerran Keski-Suomen Aliupseerit ry. Puheenjohtaja Mika Tiitinen myhäili tyytyväisenä saadessaan viedä palkinnon takaisin yhdistykseensä. Palkitsemistilaisuuden päätteeksi Pohjanmaan Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Jani Kivelä luovutti yhdistyksensä standaarin Lentosotakoulun johtajalle everstiluutnantti Antti Koskelalle sekä Aliupseeriliiton puheenjohtajalle Petteri Leinolle. Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen onnittelee pursimies Riku Rissasta kultaisesta ansiomitalista. Keskellä vääpeli Jouni Leppämäki. Kuva: AR Puheenjohtaja Petteri Leino luovutti ylivääpeli Pekka Jylhälle kultaisen ansiomitalin. Kuva AR 12 Ammattisotilas 6/2014

13 Pohjanmaan Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Jani Kivelä luovuttii yhdistyksensä standaari Lentosotakoulun viimeiselle johtajalle everstiluutnantti Antti Koskelalle. Myös Aliupseeriliitto sai yhdistyksen standaarin. Kuva AR Edustajakokouksen ja iltajuhlan valokuvat ovat katseltavissa jäsensivuilla osoitteessa Tiedostot/ Edustajakokoukset/ EK2014. Jaana Pakarinen on työskennellyt Aliupseeriliiton toimistossa 20 vuotta. Kuva AR Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti sai liiton standaarin 50-vuotissyntympäpäivänsä kunniaksi. Kuva AR Mekaanikko Harri-Petteri Nieminen sai hopeisen ansiomitalin. Mitalin luovuttivat puheenjohtaja Petteri Leino ja varapuheenjohtaja Jukka Klemetti. Kuva AR Yleismestaruuskiertopalkinto lähti takaisin Keski-Suomeen yhdistyksensä voittoon tyytyväisen Mika Tiitisen mukana. Kuva RR Ammattisotilas 6/

14 Ilmavoimien mestarit Ensimmäinen lentoteknillinen mestariopintokokonaisuus Tie mestariksi on pitkä ja joku voisi sitä raskaaksikin sanoa. Omana mielipiteenäni voisin todeta sen olevan ainakin sisällöltään monipuolinen ja mielenkiintoinen, runsaasti uutta omaksuttavaa ja uusia kokemuksia tarjoava. Ilmavoimien mestariopinnot alkoivat infopäivillä Siitä lähtivät käyntiin puolustushaaraopinnot, jotka kestivät lentoteknillisten opiskelijoiden osalta noin 14 opintoviikkoa ja suoritettiin vuoden 2013 aikana. Varsinaiset, lentoteknilliset aselajiopinnot alkoivat vuoden 2014 alussa. Marraskuun lopussa urakka on viimein suoritettu ja mestariopinnot saatu päätökseen. Koko opintojen pituus on noin 22 opintoviikkoa. Opintoviikkomäärä vaihtelee hieman, riippuen opiskelijan omista valinnoista ja jo aiemmin suorittamistaan kursseista. Lisäksi opintoviikkomäärään vaikuttaa yksilöllisesti osanäyttöihin käytetty aika, joka omalla kohdallani on viikon sotaharjoitus, jossa annoin näytön. Tuleva aliupseerien koulutusjärjestelmän uudistus aiheutti epätietoisuutta. Huhut kertoivat mestariopintojen tulevaisuudessa jakautuvan SAMMO1 ja SAMMO2 opintoihin. Tähän ei kuitenkaan onneksi menty, ainakaan meidän opintojemme aikana. Mieleenpainuvia kokemuksia Mestariopinnoista mieleenpainuvimpia kohtia mainitakseni, otan esimerkiksi puolustushaaraopintojen sotataidon osion, lentotukikohdan taistelun. Tämä johtamis- ja suunnitteluharjoitus antoi mahdollisuuden kokeilla taitojaan haastavissa lentoteknillisen toimialan johtamistehtävissä. 14 Ammattisotilas 6/2014

15 Yhtenä mieleen jääneenä jaksona pitäisin myös psyykkinen kriisi ja johtaminen -osiota. Aihe herätti runsaasti keskusteluja niin kurssiaikana kuin myös iltaisin. Lueskelin aiheeseen liittyviä kirjoja mielelläni. Aselajiopinnoista mieleen jäävimpinä voisin mainita kansainvälisen toiminnan jakson ja kahden norjalaisen majurin pitämät luennot, sekä harjoitukset, joissa harjoiteltiin englannin kielen käyttöä toimialan tehtävissä. Tämä tapahtui yhdessä norjalaisten tovereidemme sekä englannin opettajiemme, Kakon ja Hildenin kanssa. Illallinen norjalaisvieraidemme kanssa Tikkakosken kerholla, saunoineen ja aterioineen sekä ennen kaikkea antoisine keskusteluineen oli osaltaan jakson kohokohta. Mielenkiintoinen oli myös tutustumismatka, jonka kohteina olivat muun muassa Trafi ja Finavia. Matka alkoi tutustumisella Ilmavoimien materiaalilaitokseen Vuoreksessa ja jatkui yöpymisellä taistelukoulun tiloissa Tuusulassa. Tutustumisohjelmassa pääkaupunkiseudulla oli Trafi ja Finavia. Erityisesti Finavian nykyinen tilannekeskus oli mielenkiintoinen kohde. Finavian toiminnasta kertova turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen piti meille varsin mieleen jäävän shown. Pitkän linjan johtamisen ammattilaisen, evp everstin esiintymistä oli ilo seurata. Lentoteknilliselle aselajiosiolle osallistui 11 aliupreeria. Lastentaudit vaivasivat Koulutuksessa on vielä myös kehitettävää. Mestarikoulutuksen suunnittelu oli meidän pilottikurssillamme vielä suuresti kesken. Ilmavoimien eri toimijoiden olisi suotavaa yhtenäistää toimintojaan, järjestelmiään ja toimintatapojaan kurssin ja oppilaiden opiskelun sujuvoittamiseksi. Nyt kurssilla oli turhan paljon hankaluuksia toimintatapaerojen takia. Lisäksi lentoteknillisen koulutuksen tilat eivät olleet valmiina Tikkakoskella kurssin alkaessa. Kurssikokonaisuuden on hyvä olla kokonaan selvillä jo kurssin alkaessa. Muutamia puolustushaara- ja aselajiopintoja voisi tehostaa yhdistämällä tavoitteita kurssien sisällä. Esimerkiksi projektityön johtamisen ja kehittämishankkeen pystyisi yhdistämään siten, että molemmat tukisivat lopputulosta, kehittämishanketta. Mestarikurssin opiskelijoiden mielessä pyöri lisäksi samaan aikaan aliupseerien koulutusjärjestelmäuudistus. Meillä oli epätietoisuutta esimerkiksi asiakirjoissa lukevista SAMMO 1- ja SAMMO 2 -asioista. Tärkeitä asioita opintojen ohella on myös ollut se, että kurssin aikana olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi olen saanut tutustua uudelleen jo aiemmin tuntemiini ihmisiin. Kurssin ryhmähenki oli alusta asti hyvä ja tulee olemaan hienoa tavata uudelleen kurssin aikana tutustumiini ihmisiin ja kuulla heidän tekemisistään ja vaiheistaan. VALTAKUNNAN PARASTA PAINAMISTA. KERRO MITÄ TAVOITTELET MYYNTITIIMIMME LÖYTÄVÄT SOPIVAN RATKAISUN. Erweko toteuttaa taitavasti ja tuloksellisesti asiakkaittensa markkinointia ja viestintää. Helsinki Oulu Rovaniemi ESITTEET / VUOSIKERTOMUKSET / KATALOGIT TUOTEKORTIT / KÄYNTIKORTIT / JULISTEET Ylivääpeli Pentti Savolainen Kuvat: Jouni Tolonen Ammattisotilas 6/

16 Pääluottamusmiehen kynästä Uusi aliupseeriston koulutusnormi on julkaistu Pääesikunnan henkilöstöosasto on julkaissut uuden aliupseeriston koulutusta ohjaavan normin (HK585). Normi tulee käyttöön ohjeena alkaen ja määräyksenä alkaen. Luottamusmiehet saivat syksyn luottamusmiesten täydennyskurssilla tuoreen esittelyn uudesta normista, kun puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppönen pääesikunnasta kävi alustamassa aiheesta. Nyt julkaistussa normissa määritetään opintojen päämäärät, vastuut ja toteutusperiaatteet yleisellä tasolla. Aliupseeriston koulutukselle on nyt myös asetettu laatuvaatimukset, joiden toteuttaminen on normissa määritelty. Normi on aluksi käytössä ohjeena ja vuoden 2015 aikana siitä on mahdollista antaa palautetta pääesikunnan henkilöstöosastolle, joka tekee ennen vuotta 2016 normiin tarvittavia tarkennuksia saadun palautteen pohjalta. Tuore normi herätti luottamusmieskurssilla runsaasti keskustelua vielä koulutuspäällikön poistuttua, vaikka hän oli varannut omassa alustuksessaankin reilusti aikaa kysymyksille. Kurssilaisia puhuttivat erityisesti kurssien kovat kunto- ja kenttäkelpoisuusindeksivaatimukset, opintokohtaiset esitietovaatimukset sekä lyhyt siirtymäaika. Kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimuksia pidettiin selkeästi liian kovina. Koulutuspäällikkö ei kuitenkaan myöntynyt helpotuksille, vaan esitti vastakysymyksen eikö sotilaiden pidä olla hyvässä kunnossa? Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Sotilaana siihen ei voi vastata kielteisesti. Lyhyt siirtymäaika Koulutuspäällikön mukaan normi on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että asioita katsotaan eteenpäin, tulevaisuuteen. Normilla ei ole ollut tarkoitus kartoittaa nykytilaa. Tästä syystä myös siirtymäaika on haluttu mahdollisimman lyhyeksi. Opintokohtaisten esitietovaatimusten tiimoilta käytiin vilkasta keskustelua. Erityisesti aiemmin kouluttautunut henkilöstö on huolissaan tulevista esitietovaatimuksista. Pelkona on, että hakeutuessaan seuraavaan ylemmän tason koulutukseen, esitietovaatimukset ovat sellaisia, joita ei aiemmissa opinnoissa tai työssä oppimalla ole ollut mahdollista hankkia. Näiden henkilöiden kannalta on kriittistä huolehtia siitä, että opintosuunnitelmat on tehty siten, että tarvittaessa voi käydä opiskelemassa tarvittavat esitietovaatimukset moduuleina niin, että henkilön ei tarvitse suorittaa koko opintokokonaisuutta hankkiakseen tarvittavan osaamisen. Moduuleiden suorittamiseen on luotava aidot, tosiasialliset mahdollisuudet, se on opiskelijan, koulun ja työnantajan etu. Kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimukset herättivät myös runsaasti keskustelua. Kursseille pääsemiseksi asetetut kunto ja kenttäkelpoisuusvaatimukset Kuva: Petri Asikainen ovat testien suorittaminen hyväksytysti. Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaisen kuntoindeksin ja kenttäkelpoisuuden olevan tasoa hyvä. Tämä asettaa kurssilaisille ja kouluille kovat vaatimukset saada muun opetuksen lomassa hoidettua myös tämä asia kuntoon. Arvelen, että joillekin suureksi haasteeksi tulee muodostumaan ammuntojen suorittaminen riittävän hyvällä tasolla. Jos ammunnat menevät poskelleen, hyvään kenttäkelpoisuusindeksiin on vaikea päästä. Kovalla kunnolla voi asiaa jonkin verran paikata, mutta kaikkea sekään ei pelasta. Henkilökunnan ampumataitojen harjoittaminen on kuuleman mukaan nykyisin kovin vaa- 16 Ammattisotilas 6/2014

17 Periaatekuva aliuseerin koulutuksesta. Opinnot suunnitellaan ajallisesti yhtenäisiksi opintojaksoiksi, joiden suorittaminen on mahdollista henkilökohtaisten opintosuunnitelmien perusteella. Opintojaksot mahdollistavat joustavan opiskelun puolustushaarojen, aselajien ja toimialojen välillä. Kuva: Pääesikunta/Henkilöstöosasto timatonta. Ampumataito ei juuri kohene, jos käy kerran vuodessa suorittamassa palvelusammunnat. Opinnot läpi vuoden aikana Normiin on kirjattu kaikilla opintotasoilla tavoitteeksi, että henkilö voi suorittaa opinnot yhden vuoden aikana, mikäli opintotarjonta sen mahdollistaa. Tavoite on hyvä ja toteutuessaan parantaa nykytilaa, jossa opiskeluajat ovat joissain tilanteissa venyneet useamman vuoden pituisiksi. Toki se asettaa kouluillekin omat haasteensa, kun sekä puolustushaaraopinnot, että aselaji- ja toimialaopinnot on saatava valmiiksi saman vuoden kuluessa. Normin mukaan uudet aliupseerit aloittavat perustason opinnot vuoden kuluessa siitä, kun heidät on rekrytoitu aliupseerin tehtävään. Hieno tavoite, mutta jää nähtäväksi miten varmistetaan, että uudella aliupseerilla on aidosti mahdollisuus joukko-osastosta, aselajista tai toimialasta riippumatta suorittaa koko opintokokonaisuus tuossa asetetussa tavoiteajassa? Toinen mielenkiintoinen asia on se, kuinka huolehditaan siitä, että uudet aliupseerit perusopinnot päättäessään saavuttavat hyvän tason henkilökohtaisen kuntoindeksin ja kenttäkelpoisuusindeksin osalta, kun rekrytointivaiheessa ainut fyysisen kunnon vaatimus on 12 minuutin juoksutestissä saavutettu 2600 metrin tulos. Toivotaan, että uusi koulutusnormi ja aliupseeriston koulutus hioutuvat tulevan vuoden kuluessa sellaiseen muotoon, että tulevaisuudessa meillä on entistäkin osaavampi ja motivoituneempi ammattialiupseeristo hoitamassa vaativia poikkeusolojen ja normaaliolojen tehtäviä puolustusvoimissa. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 6/

18 Uutisia Vuoden urheilija 2014 Aliupseeriliiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden urheilijan. Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä esityksensä suoraan liittoon. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset vuonna 2013 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotU:n, Sot-SM-, CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut sekä olympialaiset tai muut vastaavat kansalliset tai kansainväliset kilpailut. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Hallitus julkaisee vuoden urheilijan keväällä Tarkasta tilinauhasi Vuodenvaihde tuo mukanaan monenlaisia muutoksia jäsentemme virkasuhteisiin. Muutokset voivat aiheuttaa sen, että jäsenmaksuperintään tulee häiriöitä. Tarkasta ensi vuoden ensimmäisestä palkkakuitista, että jäsenmaksu on varmasti peritty asianmukaisesti. Jos jäsenmaksuperintää ei näy palkkakuitissa, ota välittömästi yhteyttä hallintoyksikkösi palkkayhteyshenkilöön. Matkatavaravakuutukseen omavastuu Ensi vuoden alusta lukien jäsenetuna olevaan matkatavaravakuutuksen korvauksiin tulee 50 euron omavastuu. Muilta osin jäsenetuvakuutukset pysyvät entisellään. Ajantasaiset vakuutuskorvaussummat löytyvät liiton verkkosivuilta Jäsenedutkansiosta. Aliupseerikalenterit postitettu Kalenterit postitettiin viikolla 47. Jokaisen jäsenen olisi pitänyt saada oma kalenterinsa tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Mikäli et ole saanut omaa kalenteriasi, ilmoita siitä liiton toimistoon osoitteella Kerro viestissäsi myös, mikä on tämänhetkinen postiosoitteesi. Holiday Club -jäsenedut Aliupseeriliiton jäsenet saavat jatkossa vähintään 15 % alennuksen Holiday Club kylpylähotellien, Villasten, Chaletshuoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnasta. Majoitusvaraukset hoidetaan Holiday Club online -varausjärjestelmän kautta osoitteessa Kampanjakoodi on Aliup15. Kulttuuriapurahojen haku käynnistynyt SAK:n kulttuuriapurahaojen haku on käynnistynyt marraskuun alussa. Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Apurahaa voi hakea esimerkiksi maalaus- tai musiikkivälineiden hankintaan, kirjoitus,- musiikki- tai maalauskurssin osallistumismaksuihin tai vaikka valokuvanäyttelyn valmisteluun. Painopiste apurahojen jaossa on aloittavien hankkeiden ja harrastajauransa alkupäässä olevien harrastajien tukemiessa. Jos haluat hakea apurahaa, rekisteröidy kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne. Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Lisätietoja: Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax myynti@turvakilvet.fi turvakilvet.fi 18 Ammattisotilas 6/2014

19 Päivitä jäsentietosi joulukuussa Vuodenvaihteessa moni aliupseeri vaihtaa työpaikkaa. Jotta luottamusmiehillä ja liiton toimistolla on ajantasaiset tiedot sinusta, ilmoita muutoksista jo hyvissä ajoin. Muutokset voi helpoimmin ilmoittaa liiton verkkosivuilla olevalla muutosilmoituslomakkeella. Lomaketta täyttäessäsi tarvitset jäsenkortissasi olevan nelinumeroisen jäsennumeron. Samalla lomakkeella voit ilmoittaa myös työttömyydestä, opiskelusta, perhevapaista, eläköitymisestä ja osoitteenmuutoksesta. Perhevapaalle ja opiskelemaan jäädessäsi, maksat jäsenmaksua ainoastaan yhdeksän euroa kuukaudessa. Lähetä tieto vapaasi alkamisajankohdasta liittoon hyvissä ajoin etukäteen. Näin varmistat, että työttömyyskassan jäsenyyteen ei tule vapaasi aikana katkoja ja säilytät oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kun jäät eläkkeelle, voit halutessasi jäädä Aliupseeriliiton EVP-yhdistyksen jäseneksi. Näin säilytät kaikki jäsenetusi, kuten matka- ja matkatavaravakuutuksen, oikeuden Vierumäen mökin käyttöön, alennukset hotelleista ja laivamatkoista, ostoalennukset ja alenukset henkilökohtaisista vakuutusmaksuista. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 24 euroa vuodessa Osoitteenmuutosilmoituksen tekeminen liittoon on tärkeää, jotta saat varmasti kaiken sinulle kuuluvan postin. Voit tehdä ilmoituksen jo etukäteen, heti kun tiedot uuden osoitteesi. Sekä liiton toimisto että yhdistykset käyttävät sähköpostia jäsenviestintään. Ilmoita liittoon siksi myös sähköpostiosoitteesi. Muutosilmoituslomake on osoitteessa Ammattisotilas 6/

20 Hyvää Joulua Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry Petronlahdentie 19, Karttula Turvallisuus tarvitsee tekijänsä CONLOG GROUP ADMICO OY Lentiläntie 6, Akaa, (03) , ruiskuvaletut muovituotteet muottityökalut muovin jatkojalostusta MANNERHEIM-MUSEO Finnsukellus Oy PL 16, Suomen Tampere marsalkka Puh G. Mannerheimin koti vuosina Opastetut kierrokset Siivousliike Avoinna pe-la-su NYBERG tai ryhmille sopimuksen OY mukaan Kalajärventie 62, MUURAME Puh. (09) , fax (09) Puh. Kalliolinnantie , Helsinki HAAVISTON SORA OY Rinnetie 3, Köyliö Puh M V SÄKYLÄN SORA-POJAT OY Turuntie 133, Säkylä Puh , sora-pojat@dnainternet.net INFRAPOWER KY - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Ammattisotilas 2/2011 Peukaloisentie 5, Lohtaja Puh. (06) , Ammattisotilas 6/2014

21 Kulttuuriapuraha Askel kohti ammattimaisempaa taiteen tekoa Vuoden 2014 alussa saamani SAK:n kulttuuriapuraha mahdollisti minulle askeleitten ottamisen kohti ammattimaisempaan maalaustuotantoa. Olen kulkenut yli kymmenen vuotta Seinäjoen kansalaisopiston öljyvärimaaluskursseilla ja niin aloitin nytkin samaisella kurssilla tänä syksynä. Opiston kurssit kestävät lokakuusta maaliskuuhun ja sisältäen yli kuukauden mittaisen joulutauon. Apurahan turvin olen pystynyt jatkamaan harrastusta myös kesäaikaan ja olen hankkinut maalaustarvikkeita kotiin. Käytännössä olen huomannut, että taidot menevät kesäterään pitkän tauon aikana, mutta nyt sitä ei ole tapahtunut. Pitkään haaveilemani pyrkimys päästä myös kehystämään omat taulut on toteutumassa. Kesän aikana kävin tuntemani alan ammattilaisen opissa Kauhajoella ja hän opetti kädestä pitäen miten kehystys voidaan hoitaa ammattimaisesti ilman kalliita ammattilaisvehkeitä. Joitain hankintoja, kuten kehyspuristimen ja niittaajan jo hankinkin, mutta omistamani jiirisirkkeli pitäisi vielä varustaa paremmalla terällä ja hienosäätää. Kauhajoella sain myös hyvää oppia markkinoinnista ja kirjanpidosta. Jotta verottajan kanssa pärjää, pitää kuitti ja kirjanpitoasiat olla kunnossa. Lentosotakoulu lakkautetaan ja aiheuttaa sen, että joudun muuttamaan vuodenvaihteessa Tikkakoskelle ja aloittamaan työt Ilmasotakoulussa. Inspiraatio ei ole kumminkaan kärsinyt PV-uudistuksesta ja pyrkimys on jatkaa maalaamista myös Tikkakoskella. Olenkin hankkimassa sellaista asuntoa jossa se on mahdollista ja maalaamiselle olisi varattuna erityinen tila. Kauhavalla olen pitänyt korjaamon kahviossa NonStop-näyttelyä ja työkaverit ovat useasti kyselleet, että kai Tikkakoskella saadaan nauttia samalla lailla vaihtuvista lentokonetauluista. En aio tuottaa pettymystä kavereille. Vääpeli Anssi Riippi Ammattisotilas 6/

22 22 Ammattisotilas 6/2014

23 Työn imua kokeva työntekijä voi hyvin ja on tuottava Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus toimimattomista asioista siihen, mikä toimii ja on hyvin, kannustaa työn imun käsitteen isä, professori Wilmar Schaufeli. Työntekijä, joka kokee työn imua, voi hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Utrechtin yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Wilmar Schaufelin mukaan organisaatiolle työn imua kokevat työntekijät tarkoittavat esimerkiksi palvelun parempaa laatua, vähemmän poissaoloja ja enemmän tuottavuutta. Työn imua ei pidä sekoittaa flow-tilaan, hetkelliseen huippuvireeseen. Kyse on pysyvämmistä tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tunteista, selvittää Schaufeli. Innostuneesti työhönsä uppoutuva työntekijä saattaa tehdä pitkää päivää työholistin tavoin. Työn imu ja työholismi ovat kuitenkin tutkimusten mukaan kaksi eri ilmiötä. Toisin kuin työholisti, työn imua tunteva ihminen voi hyvin, saa työstään tyydytystä ja osaa lopettaa, kun työstä loppuu nautinto. Työholismi on sen sijaan verrattavissa riippuvuuteen. Pakonomaisesti töitä tekevä ihminen asettaa itselleen koko ajan kovempia tavoitteita eikä pysty nauttimaan työstä. Työn imua voi lisätä työpaikalla yksinkertaisin keinoin. Yksilötasolla tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ystävällisyys ja avuliaisuus työkavereita kohtaan. Yhteisötasolla johdon rooli on olennainen: huolehtiva ja välittävä johtaminen lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta, korostaa Schaufeli. Työn imusta seuraa tutkitusti tuottavuutta Työterveyslaitoksen alkusyksystä ilmestynyt tutkimus osoitti ensimmäisten joukossa maailmassa, että työn imun ja tuottavuuden välillä on vahva myönteinen yhteys. Tuottavuudesta seurasi myös yhteys korkeampaan ansiotasoon, vahvistaa tutkimusjohtaja Jari Hakanen, suomalaisen työn imun tutkimuksen uranuurtaja. Aiemmat Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet työn imun vaikuttavan pitkälläkin aikavälillä myönteisesti muun muassa vähäisempään masentuneisuuteen, suurempaan onnellisuuteen ja parempaan työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoon. Meneillään olevan Innostuksen spiraali hankkeen toisessa vaiheessa on haettu johtamiseen keinoja, joilla esimiehet ja johto voivat auttaa yhteisöään onnistumaan ja kokemaan työnsä mielekkäänä ja innostavana, niin että työntekijät haluavat ja pystyvät antamaan työpäivän aikana parhaansa. Työntekijöille suunnatuissa työn tuunaamisen hankkeissa työntekijät kokeilevat keinoja, joilla he itse voivat tehdä työstään entistä innostavamman ja sellaisen, että siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan. Kokemukset työpaikoilla osoittavat, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina työyhteisöissä on löydettävissä työn mielekkyyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä keinoja ja vahvuuksia. Hankkeiden tuloksia saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä, Hakanen lupaa. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 6/

24 24 Ammattisotilas 6/2014

25 Aliupseeriylennykset Ylivääpeli Tero Rissanen ylennettiin sotilasmestariksi itsenäisyyspäivänä. Lisäksi 22 aliupseeria ylennettiin ylivääpeliksi tai ylipursimieheksi. Sotilasmestariksi ylivääpeli Tero Erkki Henrik Rissanen (Porin prikaati) Ylivääpeliksi (palvelusarvo ja reservin ylennys): vääpeli Vesa Petteri Eerola (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Aki Juhani Hakkarainen (Karjalan lennosto) vääpeli Mika Juhani Huhtamo (Satakunnan lennosto) vääpeli Jussi Antero Huttunen (Lapin lennosto) vääpeli Timo Harri Kalevi Järvinen (Pioneerirykmentti) vääpeli Tony Marko Tapani Koivula (Karjalan lennosto) vääpeli Rauno Juhani Komonen (Lapin lennosto) vääpeli Tero Jaakko Santeri Koskivuori (Karjalan lennosto) vääpeli Hannu Markus Kyrö (Utin jääkärirykmentti) vääpeli Kari Kimmo Lahtonen (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Lasse Juhani Nykänen (Karjalan lennosto) vääpeli Tommi Kosti Antero Ranta (Kaartin jääkärirykmentti) vääpeli Teemu Ilmari Rantala (Utin jääkärirykmentti) vääpeli Irina Tuulia Selenius (Ilmavoimien esikunta) vääpeli Seppo Juhani Toivanen (Karjalan lennosto) Ylivääpeliksi (palvelusarvo) vääpeli Ari Petteri Mustonen (Viestirykmentti) vääpeli Pekka Tapio Soininen (Maasotakoulu) vääpeli Sami Antero Tolvanen (Utin jääkärirykmentti) Ylipursimieheksi (palvelusarvo ja reservin ylennys) pursimies Jenni Katariina Kaipainen (Merivoimien esikunta) pursimies Jani Juhani Ketonen (Saaristomeren meripuolustusalue) pursimies Riku Pertti Rissanen (Maavoimien esikunta) pursimies Sami Johannes Joachim Tojkander (Merivoimien esikunta) Muut aliupseeriylennykset on luettavissa liiton verkkosivuilla osoitteessa Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 6/

26 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! KUN ON X-MÄÄRÄÄ TYÖTÄ TEHTÄVÄNÄ, MUTTA VAIN VÄHÄN TILAA. Valinta on runko-ohjattu Valtra, jossa myös eturenkaat kääntyvät. Kääntösäde vain 3,5 m. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta tai Valtra is a worldwide brand of AGCO. 26 Ammattisotilas 6/2014

27 Meidän poikamme maailmalla Sopivasti YK:n päivänä eli avattiin Hämeenlinnaan Museo Militariaan kansainvälinen osio, jonka esittelee lähinnä suomalaisten YK-joukkojen historiaa. Naton ja EU:n riveissä palvelleet saavat myös äänensä kuuluviin. Esineistö on koottu museoista sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyvieraan huomion vangitsee keskellä huonetta oleva vihreäpukuisen alikersantin miehittämä tarkastuspiste. Seinän kokoinen vitriini taas sisältää suomalaisjoukkojen käyttämiä pukuja, aseita, varusteita ja kalustoa. Selville käy, että kansainväliset operaatiot eivät ole vaarattomia. Vitriinissä on luodin lävistämä kenttäradio. Se luoti haavoitti radiota käyttänyttä everstiluutnanttia. Näyttelytilan monitorissa pyörii noin kahdeksan minuutin mittainen kooste YK:n operaatioista, joihin suomalaisia on osallistunut. Huomiota kiinnittää se, että naisten tuloa mukaan joukkoihin ei ole huomioitu mitenkään. Muuten kooste on kattava läpileikkaus aiheesta. Yhdellä seinällä on suuri taulu kaikista suomalaisten kansainvälisistä operaatioista ja sen alapuolella on vitriiniin koottuina kaikki operaatioiden mitalit. Museo Militarian taustoista johtuen huomiota saavat yhtymäkohdat tykistö-, viesti- ja pioneeritoimintaan. Jälkimmäistä suomalaiset ovat toteuttaneet varsinkin miinanraivauksen muodossa. Tykistötaisteluissa emme ole olleet mukana, mutta kenttätykistökoulutusta olemme kansainvälisessä keskuksessa ulkomaalaisille sotilaille antaneet. Tästäkin näyttelyssä kerrotaan. Kävijöitä varten on pari tuolia ja pöytä, joita kehotetaan käyttämään hyväksi pöydällä olevaan materiaaliin tutustumi- seksi. Selattavissa on Rauhanturvaajalehtiä sekä muutamia kirjoja suomalaisten YK-joukkojen taipaleelta. Teksti ja kuva Seppo Simola PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN! DC- /AC-teholähteet ja -kuormat ohjelmoitavat DC-teholähteet 320 kw myös vesijäähdytteiset ohjelmoitavat AC-teholähteet 1 MVA 1-/3-vaiheiset ohjelmoitavat elektroniset DC- ja AC-kuormat myös vesijäähdytteiset suurjänniteteholähteet 200 kv GPIB-, USB- ja Ethernet-liitännät Maahantuoja: LAITTEET ASTIAT TARVIKKEET HUOLTO Dieta Oy (09) caltest@caltest.fi Puh Ammattisotilas 6/

28 Ankaran korpisodan näyteikkuna Suomessa on vain muutama yhden taistelun ympärille rakennettu museo. Raatteen portin talvisotamuseo on yksi niistä. Talvisen korpisodan ankaruus esittäytyy viime keväänä uudistetussa ja laajennetussa museonäyttelyssä. Suomussalmen kirkonkylässä ja pitäjän pohjoisosissa oli taisteltu talvisodan alusta asti. Vihollisille oli tulossa vahvennuksia Raatteen suunnasta, ja suomalaisten tavoitteena oli estää lisäjoukkojen pääsy alueelle. Raatteen tielle tulpattiin ukrainalainen 44. divisioona ja myös sen vetäytymistie katkaistiin. Divisioonaa vastaan hyökättiin sivustoista useista kohdin, jolloin joukko pilkkoutui pienemmiksi moteiksi. Ukrainalaissotilaat kävivät ankaraa henkiinjäämistaistelua kireää pakkasta, nälkää ja suomalaisia vastaan. Aikaikkuna talvisodan kokemuksiin Vaikka museo keskittyy tammikuun alussa 1940 käytyyn ja legendaariseen maineeseen ulkomaita myöden kohonneeseen Raatteen tien taisteluun, se kertoo laajemminkin aikakautensa aseista ja varusteista kummankin osapuolen näkökulmasta. Museo on kurkistusikkuna myös talvisodan ajan siviilielämään. Nykypäivänä on mahdotonta ymmärtää, minkälaisia kärsimyksiä motissa olleet joutuivat kestämään tosin ei ollut kiitollinen suomalaisten motittajienkaan tehtävä. Ehkä lähimmäksi silloisia tuntemuksia pääsee huolellisesti toteutetun luonnollista kokoa olevan dioraaman avulla. Kahdesta vastakkain asetetusta ämpäristä kyhätty kamiina lämmittää hatarassa havumajassa muutamaa kylmissään värjöttelevää ukrainalaissotilasta, joista yksi on haavoittunut. Kamiinan lepattava valo 28 Ammattisotilas 6/2014

29 Kahdesta peltiämpävistä kyhätty kamina lämmittää ukrainalaisten havumajaa Raatteen tien hyisessä pakkasessa. värjää hätäisesti kyhätyn suojapaikan sisäpuolen verenkarvaiseksi. Hyytävän asetelman äärellä unohtui museon ulkopuolella vierailupäivänä vallinnut yli 30 asteen kesähelle. Ihmiset sodan kurimuksessa Sodan kohtalot tulevat liki ja konkretisoituvat motissa kaatuneilta vihollissotilailta löytyneisiin esineisiin. Nähtävänä on valokuvia, postilähetyksiä, sotilasmerkkejä, rahoja, kelloja ja muuta ukrainalaissotilaiden monenkirjavaa henkilökohtaista jäämistöä. Organisaatioita edustavat esimerkiksi ohjesäännöt, liput ja julisteet. Vitriinissä esitellään myös valikoima kenttälääkintäinstrumentteja, joilla mottiin jääneitä haavoittuneita on yritetty auttaa. Esillä on jopa taskukokoinen pakkaus kirurgin välineitä. Raskas on myös siviilien kohtalo sodan jaloissa. Sitäkään museo ei unohda. Kävijää on hallin ovella vastassa hevosen vetämä evakkoreki. Sitä ohjastaa nuori äiti, joka on käärinyt nuorimmaisensa lämpimästi huopaan ison veljen viereen. Monella rajaseudun perheellä oli edessään evakkotaival. Vitriiniin on rakennettu tyypillinen 30-luvun kotinäkymä aikakauden esineillä pikkutarkasti elävöitettynä. Täältäkö, puurolautasen ääreltä, nuori evakkoperhe on taipaleelleen lähtenyt? Kaikki eivät taipaleelle ajoissa ehtineet, vaan joukko Suomussalmen syrjäkylien siviilejä jäi vihollisen armoille. Aseita ja karttoja Aseista kiinnostuneille museossa riittää nähtävää. Suomalaisten taisteluvälineitä on kattava kooste ja runsaasti on nähtävillä naapurinkin arsenaalia, jota saatiin sotasaaliiksi heti taistelujen tauottua. Huonokuntoisemmat esineet on löydetty maastosta vuosikymmenten mittaan. Raatteen taistelujen mittavaa sotasaalista esitellään vitriineissä ja valokuvin. Aseiden ja pukujen lisäksi esillä on esimerkiksi kirveitä, sahoja, hakkuja ja muuta pioneerimateriaalia. Raskaasta kalustosta on näytteitä ulkokatoksessa sekä pihalla. Kattoon ripustettua suurta, hopeanhohtoista venäläisen pommikoneen pienoismallia on käytetty aikakaudesta kertovissa elokuvissa. Uutta museossa on alueen taistelut kattavasti kuvaava karttapiirrossarja, joka on asennettu kätevästi julistetelineisiin selattavaksi. Samoja karttoja voi katsella myös museon seinälle heijastettuina. Tilanteen kehittyminen Suomussalmen rintamalla sodan alusta asti tulee selkeästi kuvatuksi. Uutta on myös henkilögalleria, jossa esitellään keskeiset avainhenkilöt. Havainnollisen käsityksen saa myös siitä, missä Suomussalmen rintamalla taistelleet omat joukot oli perustettu ja rintamalle lähetetty. Aseita Raatteen portin talvisotamuseossa on monipuolinen kokoelma. Tie päättyy vartiotupamuseolle Suomussalmen kirkonkylästä tuleva tie kaartaa Raatteen portin kohdalla kohti Kuhmoa ja varsinainen Raatteen tie haarautuu risteyksestä itään kohti rajaa. Raatteen tien taistelua käytiin sekä Kuhmon tien että Raatteen tien varrella. Jatkamalla museolta hieman itään voi tutustua Purasjokilinjan entistettyihin taisteluasemiin. Siihen oli suunniteltu pysäytettävän idästä pitkin Raatteen tietä hyökkäävä vihollinen tai ainakin siinä voitiin hankkia aikavoitto puolustuksen ryhmittämiseksi taaempana. Raatteen tie päättyy idässä puomiin. Puomin vieressä on tyhjentynyt rajavartioasema vartiotorneineen. Samassa pihapiirissä on vuoden 1939 asuun museoksi entistetty vartiotupa. Sieltä tuli äkkilähtö aamuvarhain marraskuun viimeisenä päivänä, ja vuorossa olleet rajavartijat vetäytyivät Purasjokilinjalle luotien viuhuessa ympärillä. Sekä Purasjokilinjan taisteluasemat että vartiotupamuseo ovat yleisön tutustuttavissa. Hyvät oheispalvelut Raatteen portin läheisyydessä on kivistä muodostettu tilataideteos, joka kunnioittaa taistelun uhrien muistoa. Tien varressa on useita muistopaitsaita, joiden eteen omaistensa viime vaiheita selvittämään tulleet ulkomaalaiset vierailijat ovat tuoneet tuoreita kukkia. Raatteen portissa on lottakanttiiniksi kutsuttu hyvä kahvio-ravintola kabinetteineen sekä varsin runsas museomyymälä, josta voi ostaa kirjojen ja sotamuistojen lisäksi paikallisia käsitöitä. Lähellä on myös Portin majatalo, oiva majapaikka ryhmille. Museon osoite on Raatteentie 2, Suomussalmi. Museo on kesäisin auki päivittäin, mutta talvikaudella vain sesonkeina. Tarkista aukiolo ennen vierailua. Ryhmille voi sopia ajan erikseen. Lisätietoja osoitteesta Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 6/

30 Kirja-arvostelu Jan Strang: Venäjän Suomi-kuva Venäjä Suomen kartoittajana Antiikki-Kirja, 2014, 272 s. Pietari Suuren ajasta lähtien Venäjä on ollut merkittävin Suomea määrittävä ulkoinen tekijä. Yli 300 vuoden ajalta Suomen historiaa ei voi käsitellä ilman Venäjää. Venäjä ja sen vaikutus ei siis ole mikään uusi ja yllättävä asia se on realiteetti. Koko tuon yli 300-vuotisen historian Venäjällä on ollut suurvaltapoliittisia intohimoja ja intressejä Suomen suunnalla. Näiden intohimojen ja intressien vaikutus on vaihdellut Venäjän oman poliittisen tilanteen mukaisesti. Voimapolitiikan ollessa vahvimmillaan, Venäjällä on aina ollut myös sotilaallisia intressejä Suomen suuntaan. Suurvalta toimii omalla tavallaan. Se valmistautuu erilaisiin skenaarioihin, myös sotilaallisesti. Erityisesti sotilaallinen valmistautuminen edellyttää operaatioiden mahdollistamista. Jotta sotaväki kykenee toteuttamaan operaationsa, niin sillä pitää olla karttoja tulevasta operaatioalueesta. Tätä valmistelua Venäjä on tehnyt Suomen alueella viimeiset 300 vuotta. Ensimmäiset venäläiset kartat Suomesta piirrettiin Suuren Pohjan sodan eli Ison vihan aikana, niin kuin meillä sitä aikaa kutsutaan. Karttojen piirtäminen alkoi yleistyä 1600-luvulla. Venäjän ensimmäinen suuri johtaja tsaari Pietari I opiskeli moninaisia tieteitä tuon vuosituhannen lopulla Länsi-Euroopassa. Noiden kokemusten pohjalta hän aloitti Venäjällä suuren teknillis-tieteellisen kehityksen. Venäläiset kartat ovat osa tätä kehitystä. Suuren Pohjan sodan aikana Venäjä valtasi ensin Karjalan Kannaksen vuonna 1710 ja muutamaan vuotta myöhemmin koko maan. Näiden ensimmäisten aluevaltauksien ja voitokkaiden taistelujen kunniaksi Venäjällä ilmestyi Marsin kirja vuonna Kirjan ensimmäiseen painokseen kuului kaksi Suomea esittävää karttaa. Tuosta lähtien Venäjä on kartoittanut Suomen aluetta milloin aktiivisemmin, milloin passiivisemmin. Sodat ovat lisänneet karttatuotantoa. Suomen tultua liitetyksi Venäjään 1809, tämä luonnollisesti lisäsi Venäjän tarvetta kartoittaa Suomen aluetta. Venäläisiä Suomen karttoja on tehty hyvin erilaisiin tarpeisiin. Eniten niitä on tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten yleensä. Näihin liittyvät myös linnoitusaluekartat sekä Haapaniemen topografikunnan ja Haminan Kadettikoulun kadettien piirtämät kartat. Mutta yhtä lailla näitä ovat varsinaiset yleis- ja topografisia kartat, meri- ja sisävesien kartat sekä geodeettiset, tie-, marssi- ja postikartat. Aiemmin venäläisten Suomen kartat ovat olleet vain pienen piirin tiedossa. Nyt tilanteeseen on tullut positiivinen muutos. Jan Strang on ehdottomasti Suomen karttaharrastajien terävintä kärkeä. Referenssistä mainittakoon, että hän on toiminut Suomen karttaharrastajien Chartarum Amici -yhdistyksen sihteerinä ja puheenjohtajana viimeiset 30 vuotta. Saman ajan hän on ollut Suomen edustajana kansainvälisessä International Map Collectors Society ssä. Jan Strang ei ole tyytynyt vain värittömään yhdistystoimintaan, sillä hän on julkaissut aiemmin lukuisia merkittäviä karttakirjoja muun muassa Suomen karttakirja 1799 (2005), Suomen saaristokartasto 1880 (2006) ja Suomen kartan historia 1800-luvulla (2009). Väheksyä ei voi myöskään hänen kokemustaan Suomen merkittävimpänä antikvaarisena karttakauppiaana, mikä ura on jatkunut 35 vuoden ajan. Tämän parempaa asiantuntijaa Suomesta ei olisi löytynyt toimittamaan kirjaa venäläisistä Suomen kartoista. Strangin kirja on suurikokoinen, kuten muutaman aiemmat hänen karttakirjoistaan. Kirjassa on loistava nelivärikuvitus. Riittävän isot karttajäljennökset antavat kauniiden karttojen puhua puolestaan. Kirjan lopussa on bibliografinen luettelo kaikista kirjan aihepiiriin kuuluvista kartoista. Luettelon anti on erittäin suuri asian harrastajille, mutta tavalliselle lukijalle luettelo voi olla hieman raskas. Sitä vastoin kirjan runsas teksti ei ole raskasta, vaan erittäin joustavasti etenevää ja sujuvasti kirjoitettu. Tietomäärä kirjassa on huimaava. En yhtään ihmettele, että teoksen toimittamiseen on kulunut kymmenen vuotta. Pidän lopputulosta vähintään hatunnoston arvoisena suorituksena. Jan Strangin kirjaa voi suositella erityisesti ammattisotilaille. Se on erinomainen yleisesitys kartografian kehityksestä sekä Venäjän Suomi-kuvan muodostumisesta. Vaikka kirjan tarkastelujakso päättyy vuoteen 1942, niin venäläisten Suomen kartoittaminen ei suinkaan päättynyt tuohon. Se jatkuu edelleen. Mielenkiintoista on myös miten venäläiset edelleen salaavat jopa 200 vuotta vanhoja Suomen karttoja. Niiden olemassa ole joko kiistetään tai sitten ilmoitetaan, ettei karttoja ole saatavissa edes tutkimuskäyttöön. Vuosisatoja kartoittaminen oli sotilaiden yksinoikeus ja karttojen merkitys sodankäynnille on edelleen suuri. Tästä tarkastelukulmasta ymmärtää paremmin myös karttojen salaamisen. Jos vielä ehtii toivoa joulupukin konttiin jonkin kirjan, niin ehdoton vaihtoehto on Jan Strangin uusin karttakirja. Petteri Leino 30 Ammattisotilas 6/2014

31 Kirja-arvostelu Keskisarja Teemu: Tolvajärven jälkeen suurtaistelun ihmisten historia Siltala 2014, 303 s. Keskisarja saa lukijan todella huomaamaan, että sotaa käyvät yksilöt ihmiset eivät joukot tai koneet. Omaperäinen kirjoitustyyli eroaa piristävästi sotahistorian kliseistä ja loputtomista joukko-osastoluetteloista. Miksi juuri Tolvajärvi? Suomalaiset saavuttivat siellä talvisodan ensimmäiset merkittävät hyökkäysvoitot, kun sotaa oli käyty pari viikkoa. Tunnelmat olivat alamaissa ja kansakunnan kohtalo vaikutti sinetöidyltä kunnes Tolvajärvi antoi rohkaisevan signaalin. Tästä voidaan vielä selvitä! Ainutlaatuisena aineistona kirjoittajalla on ollut unohduksiin jäänyt kokoelma mänttäläisten muisteluja, jotka paikallishistorioitsija Kunto Ruokolainen oli kerännyt pikkutarkasti talteen. Keskisarjan Serlan museosta löytämä aineisto käsitti 28 mappia, 200 tuntia nauhoituksia sekä 2500 valokuvaa. Ruokolaista oli erityisesti kiinnostanut se, miten ja millaisissa olosuhteissa kukin Mäntän sankareista oli kaatunut ja miten ilman isää jääneen perheen kävi. Talvisodan Tolvajärvellä ansaitsivat kannuksensa rivimiesten ohella eversti Paavo Talvela ja everstiluutnantti Aaro Pajari, jotka molemmat ylennettiin kesken ankaria taisteluja. Sotajoulun kumpikin heistä vietti pykälää korkeammassa sotilasarvossa. Venäläinen 139. divisioona oli saanut tehtävän hyökätä Suojärven pohjoispuolitse Tolvajärven kautta Värtsilään. Divisioonaa torjumassa oli muutama erillispataljoona. Ne eivät pystyneet pysäyttämään vihollista suunnitellusti Ägläjärven tasalle noin 20 km Tolvajärveltä itään. Itsenäisyyspäivänä puolustus murtui ja vihollisen kärki työntyi Tolvajärven järvikapeikkoon. Tolvajärvelle päässyt vihollinen muodosti selustauhan Kollaalla taisteleville joukoille ja siksi tilanne piti kiireesti vakauttaa. Tehtävän sai eversti Paavo Talvela. Hän muodosti Ryhmä T:n, jonka rungoksi käskettiin ylijohdon reservistä everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama JR16. Ryhmä T:hen liitettiin myös torjuntataisteluissa kovia kokeneet erillispataljoonat sekä kenttätykistöpatteristo. Keskisarja kuvaa tarkoin joulukuun päivinä käydyt vihollisen lyömiseen johtaneet ratkaisutaistelut. Siitä lähtien vihollista painettiin ankarasti taistellen kohti itää. Edes apuun tullut 75. divisioona ei kyennyt pysäyttämään suomalaisten hyökkäyksiä. Aittojoen tasa saavutettiin juuri joulun alla ja sinne rintama tällä suunnalla vakautui sodan loppuun asti. Entä ihmiset? Keskisarja kaivaa Talvelan ja Pajarin persoonallisuuden juuret näiden lapsuudesta asti. Kumpikin hankki tulikasteensa jo vapaussodassa, Talvela jopa ennen sitä jääkärinä Riianlahden rannalla. Kumpikin vapaussoturi pääsi rauhan töihin vasta heimosotien jälkeen 1920-luvun alussa. Keskisarja ei tyydy käsittelemään vain Tolvajärven voiton arkkitehteja, vaan hän ulottaa tarkastelun rivimiehiin ja siinä piilee yksi tämän teoksen ansioista. Taistelijoilla oli perhe ja omaiset. He jännittivät rintamalle lähteneen isän, pojan tai puolison puolesta. Suru oli musertava kun tuli tieto, että rakas omainen oli viime taistelunsa taistellut. Pajarin rykmentti oli koottu pirkanmaalaisista ja pohjoishämäläisistä miehistä. Monet heistä olivat taustaltaan punaisia tehdastyöläisiä ja pienviljelijöitä. Useat olivat taistelleet vapaussodassa punaisten riveissä, mutta juuri heidän osakseen tuli saavuttaa Suomelle ratkaiseva voitto joulukuussa Tolvajärven voittojen lopullisina lunastajina olivat sadat kaatuneet, kadonneet ja haavoittuneet. Talvelalle loistavasta voitosta tuli pysyvä painajainen. Olisiko hän voinut toimia toisin? Olisiko tilanteen voinut vakauttaa jo Tolvajärvelle ilman usean kymmenen kilometrin hyökkäysoperaatiota Ägläjärven kautta Aittojoelle? Pajari, huomaamaton ja tuntematon everstiluutnantti, johti rykmenttinsä voittoon ja saavutti lähtemättömän maineen. Kesken taistelujen hän joutui välillä lepoon, koska ailahteleva terveys ei kestänyt jatkuvaa taistelustressiä ja ankaraa vastuuta. Seppo Simola Ammattisotilas 6/

32 Maanpuolustusjärjestöt historian tallentajina Monet maanpuolustusjärjestöt ja sotahistorian alalla toimivat yhdistykset julkaisevat korkeatasoisia ja monipuolisia vuosikirjoja, jotka helposti jäävät potentiaalisilta lukijoilta löytämättä, eivätkä niistä aina saa tuoreeltaan tietoa edes alan lehtien toimitukset. Osa kirjoista tulee eteen sattumalöytöinä jonkin aikaa julkaisemisensa jälkeen, ja osa jää kokonaan löytymättä. Ohessa esitellään muutamia lähivuosien kirjoja esimerkkinä eri järjestöjen korkeatasoisesta julkaisutyöstä. Pienkustantamojen kautta tai omakustanteina ilmestyy myös kiinnostavaa ja vaille laajaa huomiota jäävää alan kirjallisuutta. Pekka Silvast: Russarön linnake Vuodesta 1915 Hangon edustalla toiminut linnake avautui vierailijoille vuonna Täysin avoin linnakesaari ei vieläkään ole, vaan kävijöiltä vaaditaan Suomen kansalaisuus ja henkilöllisyystodistus. Kirjan tekijä toimii saarella oppaana, ja teos sisältää pitkälti opastuskierroksella kerrottavia asioita. Pääpaino on saaren monivaiheisessa sotahistoriassa, luotsien ja muiden siviiliasukkaiden vaiheet jäävät vähemmälle. Siviiliasutusta saarella on ollut jo kauan ennen linnakekäyttöä. Talvisodan jälkeen Russarö oli luovutettava Neuvostoliitolle, mutta järeät tykit saatiin evakuoiduksi suurin ponnistuksin. Kirjan mielenkiintoinen kuvitus ulottuu nykyaikaan asti. SS Ratsumieskilta ry. 50 vuotta aselajin kulttuuria ja perinteitä (Ratsuväen vuosikirja V) R atsumieskilta on vaalinut Hämeen ratsujääkäreiden perinteitä jo hieman yli 50 vuotta. Puolustusvoimauudistus kohtelee kaltoin Hämeen ratsujääkäreitä. Joukko lakkautetaan kuluvan vuoden lopussa, perinteikäs Hennala hiljenee ja kiltakin on uusien haasteiden edessä. Ratsumiesten parin vuoden takainen 50-vuotishistoriikki viestii perinteitä ja pohtii haasteita. Kirjan motoksi sopii Ilmari Ojalan artikkelissa oleva jääkärieverstiluutnantti Harry Wihtolin sitaatti: Ratsuväki ei ole vain aselaji, se on maailmankatsomus. Tätä Ratsumieskilta on pitänyt ohjenuoranaan vaikuttaessaan tarmokkaasti monilla perinnetyön osa-alueilla. SS Porrassalmi V Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2012 Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi julkaisee yhdistyksen nimeä kantavaa vuosikirjaa, jonka monipuolisen artikkelivalikoiman joukossa on usein mielenkiintoisia sotahistoriaa. Kenraaliluutnantti (evp.) Heikki Koskelo analysoi Mannerheimin virhearvioita keväältä ja kesältä 1944, jotka olivat vähällä johtaa katastrofiin. Myös maavoimien uutta taistelutapaa selvitetään ja Venäjän sotilaspoliittista kehitystä visioidaan. Yksi artikkeli kuvaa taisteluosaston hyökkäystä Muurmannin radalle Mai Gubaan talvella 1942, ja Tuntemattoman sotilaan kestosuosiota pohditaan myös. Vanhempaa aikaa edustaa artikkeli Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaisteluista vuodelta SS Jalkaväen vuosikirja XXIX Jalkaväen säätiön julkaisema sarja kattaa jo yli viisikymmentä vuotta suurimman aselajimme historiaa. Tuoreimman vuosikirjan pääteema on uusi taistelutapa, jota esitellään perusteellisesti monesta näkökulmasta kaupunkitaistelun kautta arktiseen ympäristöön asti. Kansainvälisen kriisinhallinnan näkökulmaa haetaan Afganistanin vuorilta. Kirjan lopussa kerrotaan kunkin jalkaväkijoukkoyksikön tuoreimmat kuulumiset tiivistetysti. Kirjasarja soveltuu erinomaisesti hakuteoskäyttöön, kun halutaan selvittää vaikkapa jonkin koulutusmuodon tai joukon kehitys pitkällä tähtäyksellä. Muidenkin aselajien edustajien on syytä perehtyä säännöllisesti jalkaväen kuulumisiin. SS 32 Ammattisotilas 6/2014

33 Lukuvinkkejä Ville Kaarnakari: Hakaristin leimaama Faktaa ja fiktiota yhdistelevässä romaanissaan Kaarnakari lähtee Ukrainan aroille suomalaisten SSmiesten kyydissä. Itärintaman tapahtumat ovat vain osa tarinaa, ja loppunäytös esitetään sodan jälkeen. Entinen SS-mies on katkeroiduttuaan pettänyt aseveljensä ja palvelee nyt uusia isäntiä. Kaarnakarin kirjoja on ilo lukea, koska faktoja ei joudu koko ajan mielessään korjailemaan. Tarina etenee sujuvasti, mutta siinä on joitakin selviä päälleliimauksia, joiden merkitys paljastuu myöhemmin. Eräässä käännekohdassa päähenkilö joutuu partisaanientorjuntaosaston johtajana pirulliseen päätöstilanteeseen. Muissakin kiperissä paikoissa tulee pohtineeksi, mitä itse tekisi. SS Martti Peltomaa: Sissiritarit Saatesanoissa löydetään asian ydin, jota harvoin on sanoiksi puettu: Kaukopartiojoukkojen Mannerheimristin ritarit eivät sodan syttyessä tienneet olevansa sankareita ja ikäluokkansa valioita. He olivat tavallisia nuorukaisia: ylioppilaita tai sekatyömiehiä ja kaikkea tältä väliltä. Kirjan alkuosa käsittelee kaukopartiotoiminnan sotien eri vaiheissa ja loppuosa kertoo jokaisen kaukopartioritarin tarinan. Sinettinä on kaukopartio-opas kesäkuulta 1944, joka jäi kaukopartiomiesten testamentiksi tuleville erikoismiehille. Muhkea ja hintansakin puolesta arvokas suurteos on mainio lahja joko itselle tai muulle asiasta kiinnostuneelle. Sotakuvien lisäksi sivuilla on runsaasti korkealaatuisia värikuvia aseista ja välineistä. SS Eero Marttinen Hannu Kahakorpi: Semmonen savotta Kirja vie mutkikkaalle ja taatusti erikoislaatuiselle taipaleelle talvisodan alusta jatkosodan lopulle. Moni ei aavistakaan, millainen aarrearkku Kalle Päätalon Iijoki-sarja on myös sotavuosien ajankuvasta kiinnostuneille. Päätalon omaelämäkerrallisista kirjoista on poimittu yksiin kansiin huikea, talvisodan alokaskoulutuksesta Korialta alkava ja Petsamon, Kiestingin, sotasairaaloiden ja Siiranmäen kautta polveileva kertomus nuoren sotainvalidin siviilielämän alkuun saakka. Sotainvalidina kotiutuneesta talousaliupseerista kehittyi aikanaan kirjailijakuuluisuus Kalle Päätalo. Hän avaa meille erikoisen ja usein humoristisenkin näkymän sekä rintaman että kotiseudun sotavuosien elämään. SS Patrik Berghäll: Päämajan kaukopartiomies 13 retkeä osasto Kuismasen matkassa Berghäll on muokannut kirjaksi kaukopartiomies Karl-Johan Norrgårdin rintamakokemukset. Norrgård yleni sotamiehestä upseeriksi joulukuusta 1941 loppukesään 1944 kestäneellä kaukopartiourallaan, joka vei hänet moniin koviin paikkoihin. Partioretket ovat kirjan ydintä, mutta tarjolla on mielenkiintoista tietoa partiomiesten rekrytoinnista, testauksesta ja perehdyttämisestäkin. Kirja on dokumentin ja kaukopartioromaanin risteytys, jonka mausteena on harvinaisia kuvia retkiltä sekä tiivistettyä faktatietoa kaukopartiotoiminnasta. Joskus tehtiin myös hukkareissuja tai matka saattoi katketa alkuunsa. Joidenkin partiomiesten retki katkesi kenttähautaan kaukana vihollislinjojen takana. SS Thomas Anderson: Tiger raskas panssarivaunu (suom. Lauri Mäkelä) Kirja esittelee legendaarisen Tiikerin eli PzKpfw VI:n vaiheet suunnittelusta loppusodan erikoisversioihin. Vaunun kuuluisuuteen nähden valmistusmäärä oli varsin pieni, Königstiger mukaan lukien vain alle kappaletta. Myös organisaatiot, taistelukokemukset, aseistus, panssarointi ja tekniikka esitellään. Kiinnostava kuvitus on täynnä harvinaisuuksia ja on jopa niin runsas, että teksti paikoin sirpaloituu kuvien sekaan. Silti tämä on tietoeikä kuvakirja. Käännösteosten kompastuskivenä on joskus suomentajan huono aiheen tuntemus. Tämä suomennos vaikuttaa laadukkaalle, tosin allekirjoittaneelta meni jonkin aikaa tajuta, että kantotelalla tarkoitettiin telapyörää. SS Pölhö Keränen Laaksonen: Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana Tämä kiinnostava kirja on alansa todellinen perusteos sekä hyvä esimerkki siitä, mitä viitseliäs ja asiantunteva paneutuminen netissä julkaistuun SA-kuvien valtavaan arkistoon tuo lukijoiden ulottuville. Rautatieharrastajille teoksessa on pikkutarkkaa tietoa rautatiekalustosta ja sotahistorian harrastajille harvinaista aineistoa sotavuosilta. Kuvat on järjestetty teemoittain ja rintamasuunnittain. Alun taustoituksen jälkeen tekstejä on vain kuvien yhteydessä. Kaikki tekstit ovat myös englanniksi. Aihepiirejä riittää: erikoisuudet, rautatiehenkilö, lomat, onnettomuudet, tuhot jne. Kartoista näkee sota-aikaisen rautatieverkoston sekä Suomessa että vallatuilla alueilla. SS Ammattisotilas 6/

34 LOTTANEN Sauvakävelijä sotaharjoituksessa Sumuisena marraskuun päivänä palailimme rva O:n kanssa lenkiltä. Asumme nykyisin eri puolilla varuskuntaa mutta lenkkeilemme edelleen päivittäin sään, terveydentilan tai muiden ajankohtaisten menojen määrittämissä puitteissa. Molemmat lähdemme samaan ennalta määrättyyn aikaan kotoa, tapaamme Harjukylän tienhaarassa ja tepastelemme nykyisin Kaken lenkin ajankohtaiset asiat päivittäen. Eroamme taas Harjukylän risteyksessä huudellen vielä viimeiset melkein unohtuneet asiat olkamme yli toisillemme. Sitä ennen olemme käyneet lähdetäänkö ajatuksesta-keskustelun. Se tarkoittaa, että huomenna samaan aikaan ellei jompikumpi peruuta tapaamistaan. Näin on tehty ensimmäiset neljäkymmentä vuotta ja toiminta jatkuu. Kyllästymmekö toistemme ajatuksiin koskaan? No, me siis olimme päässeet lähdetäänkö ajatuksesta vaiheeseen, kun katsahdin varuskunnan portille. Hämyä oli sen verran, että liikennevalot loistivat mutta muu maisema olikin ihan sumussa. Portista mateli ulos jokin suuri, tumma ja pimeä. Äänestä päätellen se oli rekka ja sellainen sujahtikin ohitsemme, vihreä pitkä yhdistelmä keltaisin kilvin. Se ajoi ihan sammutetuin lyhdyin, ei valon tuikahdusta keulassa eikä perässä perävaunusta puhumattakaan. Auto nosti taakseen tehokkaan kurapilven. Tuon taakse en haluaisi Upinniemen tiellä joutua, en missään. Se oli pelottava näky ja melkoinen turvallisuusriski. Soitin ajojärjestelijälle, hän kuitenkin tietää kaikki kulussa olevat autot ja niiden kuljettajat. Sori vaan, harjoitukseen osallistuva vieras auto, ei meidän kirjoissa, ei hajuakaan. Pyysin Luojalta tieliikenne-enkeleitä matkalle tai ainakin poliisia. Rannikkoharjoituksen olin kyllä noteerannut, omat joukot olivat huis hiiskatissa ja varuskunta täynnä vieraita. Viime viikolla sai kulkulupaansa näyttää moneen otteeseen lenkillä. Sehän vain piristää, valvonta toimii. Tänään oli kaunis päivä, aurinko paistoi selkeältä taivaalta. Ei tuulen hiventäkään ja lisänä muutama aste lämmön puolella. Lähdin siis pitemmälle lenkille yksin, rva O:lla oli muita menoja. Harjukylän risteyksessä oli taas vartiopaikka, porttia ohittaessani juttelin muutaman varusmiehen kanssa. On kivaa, kun on näin kiva ilma. Eilen oli surkeaa. Hyvää päivän jatkoa. Ei kysymystäkään kulkuluvasta tai kieltoa mennä alueelle. Minä siis sauvoin rinnettä ylös, kuuntelin tiaisten varoittelua tienvieren puskissa. Palokärkikin lenteli ohi. Varikset ja korpit eivät riitele tänään. Haukka liitää jossain korkealla, en näe sitä mutta kuulen. Valkolammen rantaan pysähdyn ihailemaan maisemaa. Täysin tyyni järvi, vesi ja taivas ovat yhtä siniset. Pilvet lipuvat molemmissa. Rannan kalliot ja puut piirtyvät jokaista yksityiskohtaa myöten veden pintaan. Vain haikara puuttuu vastarannalta, olisikohan ymmärtänyt jo lähteä etelään. Edötä lähestyessäni autoliikenne vilkastuu. Minut ohittaa melkoinen määrä henkilö- ja pakettiautoja. Tien molemmat puolet ovat täynnä maastoutettuja kuorma-autoja, telttoja ja kontteja. Märkää on ollut, metsä on syvien ajourien uurtama. Sotilaita kulkee suuntaan jos toiseenkin. Kukaan ei välitä minusta. Jokunen vastaa tervehdykseeni. Ihailen taas kuinka hyvin kaikki kalusto ja miehet saadaan näkymättömiin metsään. Kunhan malttavat olla liikkumatta, etteivät rensselit kalahtele, niin ei heitä huomaa. Olen jo reippaasti yli puolet matkasta taivaltanut, kun huomaan tiellä kaksi punakeltaista kartoita. Jaaha, kokemukseni mukaan tästä seuraa jotain hauskaa. Penkalta nousee hellyttävä nuori mies viereeni tielle. Jutellaanpa. - Hei, ei kai tuo tie ole miinoitettu? Älä nyt sano, etten saa mennä. Kuinkas te olette tänne päässyt, ei täällä saisi olla? Tulin portista, selvitin kaverille portin sijainnin. Hän ei todellakaan kuulunut paikallisiin. Oli siellä vartiomiehiä mutta ei kukaan estänyt tänne tuloa. Oliko ne korkea-arvoisiakin? - Ihan tavallisia varusmiehiä. Onko sinun käsketty estää tästä kulkeminen? Varuskuntalaisilla on oikeus liikkua näillä alueilla, jos ei ole erikseen kielletty. Minun on käsketty valvoa liikennettä. Vähän epämääräiset ohjeet. Jutellessa hän on päästänyt muutaman auton kulkemaan ohi. Sauvakävelijöistä kukaan ei puhunut mitään. Jos nyt vain valvot, että minä jatkan matkaa. Ettehän ole mikään vihollisen agentti tai jotain? Rauhoitan häntä kertomalla, että tein Merivoimissa yli kolmekymmentä vuotta hyshys-töitä valvontapuolella. Sen lisäksi olen harrastanut muutaman vuosikymmenen verran sotilaskotityötä. Lupaan kulkea silmät ummessa etten vain huomaa mitään kiellettyä. Saan jatkaa. Niin minä sitten palaan kotiin. Harjukylän risteyksessä juttelen saman varusmiehen kanssa, hän hoitaa tointaan kuivalihaa syöden. Varuskunnan portilla näytän kulkuluvan kuten jokainen päivä lenkiltä tullessani. Hihittelen kulkiessani. Tässä kuuluisa agenttimummo kirkkaan pinkissä ulkoiluasussaan sauvakäveli hurjan siilipuolustuksen läpi. Nyt kun voisi vielä kertoa jollekin. 34 Ammattisotilas 6/2014

35 Aliupseeriliiton EVP-yhdistys Kutsu 10-vuotisjuhlaristeilylle Jäsenet (avec) ovat sydämellisesti tervetulleita omakustannushintaan. Paikkoja varataan 40:lle ensimmäisenä ilmoittautuneelle. Yhdistyksen perustamispäivänä nautimme yhteisen buffet-päivällisen, joka on jäsenille ilmainen, puolisoille hinnaston mukaan. Yhdistys tarjoaa kaikille päivälliselle osallistujille kuohuviinilasillisen. Tarkemmat hintatiedot ja ilmoittautumisohjeet tammikuussa 2015.Seuraa EVPyhdistyksen kotisivuja ja Ammattisotilasta. Risteilyaikataulu pvm aika Lähtö Helsingistä Saapuminen Tukholmaan Buffet-päivällinen Lähtö Tukholmasta Saapuminen Helsinkiin YRJÖ PIRILÄ OY INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL - laatujärjestelmä Kumpusaarentie Kuopio Puh. (017) Fax (017) etunimi.sukunimi@jmoy.net Ilmatieteen laitos toivottaa hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Ammattisotilas 6/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla asiakaspalvelu@teboil.fi. LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 6/2014

37 Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostia voi lähettää osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi. Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon tai osoitteella jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi. Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi tai palaute@aliupseeriliitto.fi Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Lassi Majamaa Pääluottamusmies Mika Oranen Järjestösihteeri Asta Ruuskanen Toimistosihteeri Jaana Pakarinen Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen Ilmavoimien pääluottamusmies Pekka Salomaa Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) Asianajaja Vesa Mattila VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell VT, asianajaja Pentti Laiho Ammattisotilas 6/

38 Varaukset liiton mökille Varaukset vierumäen mökille tehdään liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kevätkaudella sesonkijaksoja ovat ja Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2015 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 85 vuotta Eskola, Eero Kekkonen, Mauri Palokka Toivala Mäki, Antti Tuovinen, Hannu Laakso, Stina Kauhajärvi Kuopio Turku 75 vuotta Hautamäki, Heikki Saarensalmi Ihaksinen, Raija Tampere 70 vuotta Kurvinen, Tuula 60 vuotta Hauskala, Timo Vahtera, Esa Rovaniemi Helsinki Minkiö 50 vuotta Jauni, Jari Ylinen Mustalahti, Eero Lappeenranta Raittinen, Juha Nokia Kortteinen, Juha Jyväskylä Pikkala, Timo Vaasa Frangen, Antti-Pekka Rauma 38 Ammattisotilas 6/2014

39 Kuva: Anssi Riippi Ammattisotilas 6/