KULJETUSALUSTOJEN HALLINTA JA JÄLJITETTÄVYYS. Esiselvitys- ja määrittelyvaihe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULJETUSALUSTOJEN HALLINTA JA JÄLJITETTÄVYYS. Esiselvitys- ja määrittelyvaihe"

Transkriptio

1 KULJETUSALUSTOJEN HALLINTA JA JÄLJITETTÄVYYS. Esiselvitys- ja määrittelyvaihe

2 2 Sisältö 1 PROJEKTIN TAUSTAA TIIVISTELMÄ NYKYTILA ONGELMAT KEHITYSTARPEET TAVOITETILA TAVOITETILAN KUVAUS Yleistä Konkreettiset tarpeet TOIMENPITEET TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI Osapuolet Prosessit Informaatiosisällöt Tietojen sisällöt ja kooditus Kuljetusalustat ja -pakkaukset Osapuolet Paikkojen tunnistaminen Ajankohtien ilmoittaminen Tapahtumien ja prosessin vaiheiden kooditus Tunnisteet KANSAINVÄLISET TRENDIT JA RINNAKKAINEN KEHITYSTYÖ SUOMESSA TUNNISTESTANDARDIEN EVOLUUTIO KULJETUSALUSTAN TUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN RAHTIKIRJOISSA LUONNOS UUDEKSI KANSALLISEKSI TOIMINTATAVAKSI TUNNISTEIDEN KÄYTTÖ TIETOJEN KERÄYS- JA JAKELUJÄRJESTELMÄ KULJETUSALUSTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN JÄSENYYS JA TOIMINTATAVAT JÄRJESTELMÄÄN KUULUMATTOMAT OSAPUOLET KULJETUSALUSTAPOOLI TOIMINNAN KUSTANNUSTEN JAKO UUTTA TOIMINTATAPAA TUKEVAN TIETOTEKNISEN RATKAISUN RAJAPINTOJEN JA TIETOSISÄLTÖJEN ALUSTAVA MÄÄRITTELY TIETOSISÄLTÖ JA TIEDON ESITTÄMISTAPA TIEDONSIIRTORAJAPINNAT SUOSITUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI...49

3 3 1 Projektin taustaa Suomen Posti Oyj, Tuko Logistics Oy ja Valio Oy perustivat vuoden 2004 alussa työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää yhteistoimintavaihtoehdot osapuolten käyttämien kuljetusalustojen omistuksessa. Työryhmän selvityksen mukaan rullakoiden osapuolikohtainen tilanne oli seuraavanlainen: Osapuoli Kaluston arvo Alustoista käytössä % Alustoista väärässä paikassa % Alustoista kadoksissa % Suomen Posti Oyj 23,4 M Tuko Logistics Oy 3,2 M Mainittujen yhtiöiden osalta väärässä käytössä tai väärässä paikassa oleviin rullakoihin sitoutuneen pääoman arvo on miljoonaa euroa. Mikäli kuljetusalustoja voidaan kohdistaa hankkeen avulla nykyistä paremmin, ja väärässä käytössä olevista rullakoista saadaan tehokkaaseen tuotantokäyttöön nykyistä suurempi osa, saadaan hukkakäytössä oleviin rullakoihin sitoutunutta arvoa vähennettyä helposti usealla miljoonalla eurolla. Samalla saadaan uushankintainvestointeja vähennettyä. Rullakkotyöryhmässä (nykyinen rullakkopooli), jossa ovat edustettuina kaupan logistiikkatoimijat, elintarviketeollisuus ja Posti, on tutkittu asiaa ja havaittu, että tilanne on samanlainen myös muiden kuin edellä mainittujen yritysten piirissä. Ongelma rullakoiden ja yleensäkin kuljetusalustojen kierron hallinnasta koskee kaikkia kuljetusalustoja omistavia ja käyttäviä osapuolia. Tilanne ei välttämättä ole samanlainen kaikkialla, mutta jokaisella yrityksellä on tarve parantaa kuljetusalustojensa seurattavuutta ja hallintaa. Ongelma liittyy kahteen asiaan: taloudellisiin vaikutuksiin ja kapasiteetin saatavuuteen. Kuljetusalustoihin sidottu pääoma on merkittävä ja kuljetusalustojen tarvitsijoilla ei ole käytössään tarvittavaa määrää alustoja, koska niiden hallinta on heikkoa. Tietyissä organisaatioissa on palvelutasoa jouduttu heikentämään esimerkiksi vuotuisten sesonkien aikana, koska kuljetusalustakapasiteettia ei ole ollut riittävästi saatavissa. Tästä syystä tilanteen parantamiseksi täytyy asiaa tarkastella usealta kannalta: 1. miten yksittäinen kuljetusalusta tunnistetaan, että sen sijainnista saadaan riittävästi informaatiota ja että kuljetusalustan tunnistaminen saadaan integroitua kuljetuksen tietojärjestelmiin. Osapuolten tunnistaminen ja osapuoliin liittyvä sijaintitieto liittyy loogisesti alustojen kulkuun prosessissa sekä osapuolten välisiin vastuunsiirtoihin. 2. mikä olisi paras tapa kuljetusalustojen hallinnan organisoimiseksi siten, että alustat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niiden kierto olisi tehokasta ja prosessin ulkopuoliset seisonta-ajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. 3. Olisiko kuljetusalustojen käytössä mahdollista luoda uudenlaisia käyttö- ja omistusjärjestelyjä joilla alustojen käytön ansaintalogiikkaa pystyttäisiin kehittämään ja kysynnän huippuja pystyttäisiin tasaamaan. Tavoitteiden toteuttamiseksi Tuko Logistics Oy ja Suomen Posti Oyj käynnistivät projektin, jossa toteuttavaksi osapuoleksi tuli Oy EDI Management Finland Ltd. Projektille saatiin merkittävä rahoitusosuus Liikenne- ja viestintäministeriön EGLO-ohjelmalta. Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojektin esiselvitys- ja määritysvaiheen tavoitteeksi asetettiin mallin luominen ja ratkaisujen etsiminen seuraaville asioille:

4 4 miten edellä mainitut seikat ovat ratkaistavissa, että pystytään kehittämään kuljetusalustojen hallintaa: alustojen varaamista, tilaamista, kuljettamista, palautuksia, raportointia, myös sanktioita minkälainen on kuljetusalustojen käyttöön liittyvä toimintaprosessi laajimmillaan (josta on johdettavissa ja sovellettavissa osaprosesseja), missä prosessin vaiheissa tunnistaminen tapahtuu, mitkä ovat käyttökelpoiset tekniset ratkaisut, mikä on riittävä tietosisältö kuljetusalustainformaation käyttökelpoisuuden kannalta koko toimintaverkostossa Edellä mainituissa tavoitteissa tarkastellaan sitä, minkälaisia toimintaprosessien kehittämismahdollisuuksia ja minkälaista uutta liiketoimintaa tehokas kuljetusalustojen tunnistamiskäytäntö voi synnyttää. Hankkeessa on lisäksi tarkasteltava sitä, kuinka laajasti ja tehokkaasti mallin luomisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria (rekisterit, tiedonsiirtoverkot, palvelut). Liiketapahtumien edellyttämän informaation välittämiseksi on rakennettu palveluita, jotka ovat vähintään osittain hyödynnettävissä myös kuljetusalustojen hallinnassa. Lisäksi monille kauppatapahtumiin liittyville asioille, esimerkiksi osapuolille ja tuotteille/tuotehierarkialle, on luotu koodituskäytäntöjä, jotka ovat käyttökelpoisia myös tässä projektissa. Hankkeessa on tärkeä pyrkiä rinnakkaisten hankkeiden kanssa yhteensopiviin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat tietojen tehokkaan hyödyntämisen. Luotava malli voi jatkossa olla osana useista, toisiaan tukevista palveluista koostuvaa ammatillista infrastruktuuria, jolla parannetaan yritysten tavarakuljetusten tehokkuutta ja ratkaistaan verkostoituneen toimintatavan haasteita. Yritysten tarpeet ovat pohjimmiltaan yhteneviä. Myös perustoimintamallien tietotarpeet, kuljetusalustojen rekisteröintipisteet toimintaprosessissa ja osapuolten tunnistamisen tarpeet ovat yrityksissä samankaltaisia. Yhden, toimivan ratkaisun päälle voidaan kuitenkin rakentaa myös yrityskohtaisia lisäpalveluita tai ottaa huomioon yksittäisen yrityksen erityistarpeita tai -ratkaisuja. Hankkeen lähtökohtana olevat ongelmat ja tarpeet eivät koske pelkästään rullakoita, vaikkakin kuljetusalustoina niiden hankinta-arvo onkin monia muita alustoja korkeampi, ja siksi tarve rullakoiden seurantaan on suuri. Vastaavia haasteita on myös kuormalavojen, laatikoiden, kennolevyjen, korien yms. kuljetusalustojen suhteen, joskin monissa tapauksissa näiden alustojen kierron varmistamiseksi on jo tehty ratkaisuja. Tarkastelusta on rajattu pois pakkausmateriaalit, joihin ei liity uudelleenkäyttötarvetta. Kierrätettävien alustojen kiertoa on yleisimmin pyritty tehostamaan tekemällä alustat pantillisiksi jolloin alustoista tulee kauppatavaraa tai luomalla suljettuja järjestelmiä, joissa alustojen uudelleenkäyttöä ja jakelua hallitaan sovittujen pelisääntöjen mukaan. Näissä järjestelmissä yksittäistä kuljetusalustaa ei kuitenkaan yksilöidä, vaan yksi alusta on vaihtokelpoinen toisen samanlaisen alustan kanssa. Alustan yksiselitteinen tunnistaminen joko pysyvällä tunnisteella tai kuljetus-/varastointitapahtuman ajan pysyvällä tunnisteella antaa kuitenkin mahdollisuuksia toimintatapojen kehittämiseen, ja siksi tarpeet alustojen tunnistamiselle ovat lisääntyneet. Lisäksi joihinkin kuljetusalustoihin kohdistuu tarkastusvelvoitteita, jotka edellyttävät alustojen yksilöintiä ja käytön seurantaa. Tällaisia ovat mm. paineastiat, joiden kunto täytyy tarkastaa tiettyjen käyttökertojen jälkeen. Myös joidenkin elintarvikealustojen osalta on määräyksiä siitä, että alustoja ei saa käyttää muuhun kuin määrättyyn tarkoitukseen, ja tällaisen vaatimuksen valvomiseen alustan yksilöinti on lähes pakollinen toimenpide, jotta alustan kiertoa voitaisiin seurata.

5 5 Hankkeen tavoitteet kohdistuvat siis toimintaprosessien, tunnistamiskäytäntöjen, teknisten ratkaisujen, prosessiin liittyvän informaation sisällön, arkkitehtuurien ja hallintomallien kehittämiseen. Kehittämisessä on kuitenkin pidettävä mielessä seuraavat reunaehdot: 1. Toimintaprosessi. Prosessikehityksessä tulee varmistaa se, että valittavat ratkaisut tukevat myös nykyisiä toimintamalleja ja tapaa tehdä työtä. On luotava malli, joka mahdollistaa toiminnan joustavan kehittämisen, koska toimintatavan äkillinen muutos ei ole mahdollinen. Prosessikehityksessä tulee myös tarjota vaihtoehtoja ja antaa vapauksia toimijoille prosessin muokkaamiseksi parhaiten omia tarpeita vastaaviksi. 2. Tunnistaminen. Luotavan toimintamallin on oltava sellainen, että malli ei tue pelkästään kuljetusalustan omistajan prosesseja eikä esimerkiksi pelkästään lähetyspaikkaan sidottua toimintaa. Tunnistamisen on oltava mahdollinen myös esimerkiksi alustan luovutusvaiheessa eikä pelkästään lähetysvaiheessa. Keskeistä on myös varmistaa se, että tehtävät ratkaisut tukevat myös paluulogistiikkaan liittyviä tarpeita. On toissijaista, kirjautuuko tapahtuma järjestelmään välittömästi vai vasta myöhemmin, esimerkiksi kuljettajan palatessa terminaaliin: kummankin vaihtoehdon tulee kuitenkin olla mahdollisia. Mallissa on lisäksi otettava kantaa siihen, miten toimitaan, jos kuljetettava tavara joudutaan siirtämään kuljetusvaiheen aikana alustalta toiselle alustalle, jolloin kuljetusalustan tunnisteen ja kauppatapahtuman välinen yhteys katkeaa. Tunnistamisvaihtoehtoja tarkasteltaessa on käytettävä hyväksi jo nykyisin tehtyä työtä ja tehtyjä havaintoja. Hype ei välttämättä palvele tämän hetken tai lähitulevaisuuden tarpeita, mutta valittavien ratkaisujen on oltava sellaisia, että niiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Valittavien tunnistustapojen ja niitä tukevien teknisten ratkaisujen on tuettava mahdollisuuksien mukaan nykyisenlaisia toimintaprosesseja tai niiden hyödyntämisen pitää olla mahdollista ilman merkittäviä toimintaprosessin muutoksia. Samalla on oltava käyttökelpoisia mahdollisimman pienillä investoinneilla. Samalla on varmistettava se, että investoinnit ovat käyttökelpoisia myös toimintatapojen ja teknologioiden kehittyessä 3. Tekniset ratkaisut. On otettava huomioon, että koko prosessiin liittyviä tarpeita ja toimintatapoja ei välttämättä ole ratkaistavissa yhdellä teknisellä ratkaisulla, vaan luotavan mallin tulee sallia ja tukea monenlaisia ratkaisuja. 4. Tietosisältö ja arkkitehtuuri. Tarvittavat tietosisällöt ovat suhteellisen yksinkertaisia, eivätkä tietovaatimukset saa merkittävästi rajata toimintamallin käyttöä. Ratkaisun on kuitenkin mahdollistettava laajennettavuus esimerkiksi organisaatioin yksilöllisistä tarpeista tai tulevaisuuden kehityksestä johtuen. Tietosisältöjen määrittelyssä on otettava huomioon mm. kuljetussektorilla tehty työ ja ratkaisuissa on varmistettava yhteensopivuus rinnakkaisiin tai tunnistamiseen liittyviin prosesseihin. 5. Hallintomallit. Tällä hetkellä kukin kuljetusalustoja käyttävä osapuoli omistaa alustansa itse, ellei toisin ole sovittu tai järjestetty esim. panttikäytännöillä. Ei voida olettaa, että luotava ratkaisu edellyttäisi osapuolilta toimintotavan muutosta joskin tehtävän ratkaisun on oltava sellainen, että se mahdollistaa myös muunlaisten kuin omistamiseen pohjautuvien järjestelyjen syntymisen.

6 Hankkeessa tavoitellaan mallia ja ratkaisua verkostossa tapahtuvalle kuljetusalustojen hallintaprosessille. Samassa yhteydessä tavoitellaan visioita sille, minkälaiseksi kuljetusalustojen käsittely, hallinta ja omistajuus voisivat mahdollisesti kehittyä tulevaisuudessa ja minkälaisia mahdollisuuksia luotavat ratkaisut voisivat tarjota esimerkiksi tehokkaammalle ansaintalogiikalle: Onko alustat pakko omistaa jatkossa itse, onko ne tarjottava asiakkaille ilmaiseksi eräänlaisena kuljettamiseen liittyvänä pakkona tai velvollisuutena, voisiko alustoja tarjota myös asiakkaan käyttöön hyödynnettäväksi asiakkaan omissa prosesseissa. 6

7 7 2 Tiivistelmä Kuljetusalustoja käyttävillä yrityksillä on selkeä tarve kyetä seuraamaan alustojen kulkua osana tavarankulkua. Ensimmäinen askel seurannan toteuttamiseksi on kuljetusalustojen identifiointi. Seurannalla pyritään vähentämään alustojen hävikkiä, nopeuttamaan alustojen kiertoa ja oikea-aikaista saatavuutta sekä parantamaan toimintaprosessin laatua. Monet nykyiset ratkaisut perustuvat panttikäytäntöihin, mutta panttiratkaisullakin on ongelmansa: vaikka pantilla voitaisiinkin aktivoida osapuolia kierrättämään alustoja nykyistä tehokkaammin, eivät tarpeet alustojen kulun seurannalle kuljetusprosessissa ratkea. Panttikäytännöllä ei alustan omistaja myöskään pysty varmistamaan alustan saatavuutta oikeassa paikassa oikeaan aikaan -periaatteella Koska kuljetusalustoja käsittelevät monet osapuolet, on pyrittävä yhdenmukaisiin käytäntöihin ja teknisiin ratkaisuihin alustojen tunnistamisessa ja toimintatavoissa. Minimilähtökohta on se, että jokaiselle kuljetusalustalle, olipa se sitten laatikko, lava, rullakko tai joku muu, annetaan alustan yksilöivä ja visuaalisesti luettava tunniste, joka on tarvittaessa myös ihmisen tulkittavissa. Usein tällainen tunniste on viivakoodi. Tätä tunnistetta tukemaan voidaan luoda myös muunlaisia ratkaisuja: RFID-tunnisteiden käyttö kuljetusalustojen tunnistamisessa on yleistymässä. Tavoitteena on, että Suomeen saataisiin synnytettyä yhtenäiset toimintatavat ja ratkaisut kuljetusalustojen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Nämä ratkaisut voivat jatkossa toimia osana kuljetustoiminnan infrastruktuuria. Tavoitteena ratkaisun luomiselle on hyödyntää olemassaolevia teknisiä ratkaisuja, kooditusjärjestelmiä, rekistereitä yms. mahdollisimman pitkälle, jotta vältettäisiin uusien kilpailevien menettelytapojen luonti ja pystyttäisiin luomaan yhdenmukaisia käytäntöjä kaikille kuljetusalustoja käyttäville osapuolille. Kuljetusalustojen hallintaprosessia on tarkasteltu laajimman mahdollisen skenaarion näkökulmasta. Lähtökohdaksi on otettu merikonttien vuokrausmalli, koska konttien käsittelyssä on ratkaistu monia niitä ongelmia, joita kuljetusalustojen käsittelyssä on ratkaistava. Konttien käsittely onkin nähtävissä kuljetusalustaprosessia läheisemmäksi prosessiksi kuin lähetyserän tai kollien käsittely. Liiketoiminnan seurannan kattavuuden kannalta on kuitenkin oleellista, että kuljetusalustainformaatio on yhdistettävissä myös kolli- tai sisältöinformaatioon, jolloin lähetyserän käsittelyssä voidaan luettavien tunnisteiden määrä minimoida. Tuotetunnistuksesta ja pakkaustunnistuksesta lähtevä prosessi ei ole sovellettavissa kuljetusalustan tunnistamiseen, koska tyhjien alustojen käsittelyn kannalta alustalle edellytetään pysyväistunnistetta, kun taas kauppatapahtuman hallinnasta lähtevät tunnisteet ovat elinkaareltaan yksittäisen toimitustapahtuman mittaisia. Projektin aikana on vahvistunut osapuolten näkemys siitä, että kuljetusalustatietoa tulisi kyetä hallitsemaan osana muuta kuljetusinformaatiota, eli tiedon tulisi sisältyä rahtikirjatietoihin. Nykyiset rahtikirjat eivät kuitenkaan tue kuljetusalustatiedon välittämistä. Jotkut tavarantoimittajaosapuolet ovat ratkaisseet ongelman siten, että kuljetusalusta merkitään toimitustietoihin yhtenä tuotteena, mutta tällainen toimintatapa ei helposti mahdollista tiedon jakamista ja täydentämistä prosessin aikana toimintaverkossa. Kuljetusalustojen hallintaan tarvittavan informaation määrä on pieni, ja käytännössä kaikkien tietojen esittämiseksi löytyy valmiita koodistoja tai menettelytapoja. Kuljetusalustojen tunnistamiseen suositellaan käytettäväksi GRAI-koodia, joka pitäisi esittää alustassa vähintään visuaalisessa muodossa, esimerkiksi viivakoodina. Osapuolten tunnistamista varten on luotu useita rinnakkaisia käytäntöjä, ja suosituksena

8 8 on, että osapuolet tunnistettaisiin maailmanlaajuisen ICD-standardin mukaisella koodilla. Myös osoitetietojen sekä kuljetusalustojen sisältötietojen esittämistä varten on luotu vakiintuneita käytäntöjä. Kuljetusalustaprosessin tapahtumatietojen tarve vaihtelee organisaatioittain ja kattavaa, kaikkien osapuolten tarpeet tyydyttävää listaa ei ole olemassa. Kattavin yleisesti käytössä oleva tapahtumakoodiluettelo on peräisin EDIFACT-koodihakemistosta, ja kyseistä kooditusta suositellaan käytettäväksi tapahtumatietojen väittämiseen. Verkostoituneen toimintatavan mahdollistamiseksi ja ajantasaisen kuljetusinformaation synnyttämiseksi tarvitaan julkista, kansallista seurantajärjestelmää. Lisäksi tarvitaan merkittävä määrä työtä yhteisten pelisääntöjen, sopimusten ja käytäntöjen luomiseksi. Tämän raportin lopussa on luonnosteltu uutta kansallista toimintamallia ja kuljetusalustojen seuranta- ja hallintajärjestelmän tarvitsemaa tietosisältöä, mutta monet asiat jäävät kuljetusalustojen omistajien ja kuljetustapahtuman kaupallisten osapuolten keskinäisten sopimusten määriteltäviksi. On kuitenkin nähtävissä, että aktiivisella työllä saadaan aikaan kaikkia osapuolia palveleva ja rinnakkaisiin järjestelmiin loogisesti liittyvä infrastruktuuri, joka mahdollistaa myös kuljetusalustojen hallintomallien kehittämisen sekä uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alustojen hallinnassa.

9 9 3 Nykytila 3.1 Ongelmat Keskeinen ongelma nykyisessä toimintatavassa on kuljetusalustojen kierto: alustojen hallinta, niiden oikea-aikainen saatavuus ja niiden säilyminen omistajiensa prosesseissa. Erään yrityksen käyttämät kuljetusalustat olivat seurannan mukaan aktiivikäytössä noin 13 viikkoa vuodesta. Lopun aikaa alustat eivät olleet mukana kuljetusprosessissa, vaan ne seisoivat joko väärässä käytössä varastointialustoina, puhdistettavina, korjattavina, odottamassa noutoa asiakkaalla tai muussa passiivikäytössä. Alustan hallinnassa ja kierron varmistamisessa merkittävää on se, että monissa tapauksissa alustat ovat käyttökelpoisia myös asiakkaiden tai kumppaneiden prosesseissa. Tällaisissa tapauksissa alustat siirretään tai siirtyvät alkuperäisestä tarkoituksestaan toiseen sen hetkisen käyttäjänsä kannalta hyödylliseen mutta alustan omistajan tai alkuperäisen prosessin haltijan kannalta hyödyttömään - käyttöön ja tarkoitukseen. Prosessit voivat myös olla pitkiä ja yhdistää useita osapuolia, jolloin asiakkaalle toimitettu alusta saattaa jatkaa matkaansa jollekin kolmannelle osapuolelle. Alustoja siirtyy lisäksi kokonaan pois alkuperäisestä prosessistaan: esimerkiksi alustan alkuperäinen vastaanottaja saattaa käyttää vastaanottamatta alustaa omassa toiminnassaan tietäen, että alusta ei koskaan palaudu takaisin alkuperäiselle lähettäjälle. Kuljetusalustojen kiertoa, kierron nopeutta ja alustojen säilymistä alkuperäisessä prosessissaan on pyritty nopeuttamaan mm. panttikäytännöllä, jossa alustan käyttäjä maksaa vastaanottamastaan alustasta ja saa rahansa takaisin palauttaessaan alustan (esim. pullokorit, kaasupullot, kuormalavat). Kuitenkaan prosesseissa, joissa ei ole selkeitä maksupisteitä tai joissa alustoja toimitetaan tyhjänä asiakkaille käyttöä varten, on tämäntyyppisen toiminnan järjestäminen hankalaa. Lisäksi pantin suhde alustan arvoon voi muodostua ongelmaksi: liian pieni pantti suhteessa alustan arvoon ei välttämättä aktivoi alustan palauttamiseen. Toisaalta lähellä alustan arvoa oleva panttikäytäntö voidaan ääritapauksessa tulkita sellaiseksi, että alustan omistusoikeus siirtyy pantin maksajalle. Joissakin tapauksissa pantillisten alustojen kierto on synnyttänyt rinnakkaiset markkinat, joissa alustoja ostetaan ja myydään: tällainen toiminta ei kutienkaan välttämättä tehosta alustojen palautumista alkuperäisiin prosesseihinsa. Pantillisen mutta yksilöimättömän alustan käytössä on tämän hankkeen tarpeiden suhteen myös se rajoitus, että tällaisen alustan kierrosta ei saada informaatiota. Menettelyssä ei alustan omistaja voi tietää, missä ja kenen hallussa alustat kulloinkin ovat, miten kauan ne ovat kierrossa ja palautuvatko alustat mahdollisesti takaisin kiertoon. Menettelytapa ei myöskään tarjoa mahdollisuuksia lisäarvopalveluihin, kuten toimitusaikojen ja nopeuden seurantaan. Myös alustan kestävyyden tai tarkastussyklin seuranta, esimerkiksi pitämällä kirjaa kiertotapahtumien lukumäärästä manuaalisesti, on käytännössä mahdotonta. Ongelmana on myös kuljetusalustojen paluulogistiikan hallinta. Etenkin vakioiduilla jakelureiteillä reittien alkupään jakelupisteisiin alkaa kerääntyä alustoja, koska usein tyhjiä alustoja ei haluta kuormata autoon hidastamaan reitin loppupään jakelupisteisiin tehtävää jakelua. Tyhjät alustat vievät joissakin tapauksissa merkittävästi tilaa suhteessa täysiin alustoihin, jolloin auton rahtitilan järjestelyssä alkaa syntyä ongelmia. Monet alustat on suunniteltu siten, että niitä voidaan kuormata sisäkkäin useita. Kuitenkin esimerkiksi kokoontaittumattomia rullakoita saadaan laitettua kaksi sisäkkäin, jolloin tyhjän alustan viemä tila on noin puolet täyden alustan viemästä tilasta. Yksittäisen pullokorin viemä tila on sama, olipa se sitten tyhjä tai täysi.

10 10 Erityistapauksen paluulogistiikassa aiheuttavat lisäksi esimerkiksi kauppakeskukset tai muut vastaavat paikat, joissa usea osapuoli jakaa yhteiset lastaus- ja kuormankäsittelytilat. Tällaisissa tapauksissa ongelmaksi muodostuu usein hallitsematon alustojen kertyminen, seurannan puuttuminen siitä, kenen vastuulla alustat ovat ja kenelle niitä voidaan luovuttaa jne. Kuljetusalustoja omistavilla yrityksillä on ollut kokemuksia muun muassa siitä, että asiakkaalle luovutettuja alustoja on säilytetty toisiinsa kytkettyinä eikä niitä ole haluttu palauttaa omistajilleen esimerkiksi jatkohyödyntämistarpeen takia. 3.2 Kehitystarpeet Kuljetusalustoja käyttävillä yrityksillä, samoin kuin muillakin yrityksillä, on käsitys toimintaprosessiensa heikkouksista ja kehittämiskohteista. Silti toimintatapojen muutosta ja kehittämistä rajoittaa sitoutuminen nykyisenlaiseen infrastruktuuriin ja toimintakulttuuriin. Uusien tietoteknisten ratkaisujen tehokas käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttää myös toimintatapojen kehittämistä. Merkittävä muutos toimintatavoissa edellyttää puolestaan muutoksia toimintaa tukevassa infrastruktuurissa. Tätä logiikkaa voidaan kuvata kolmiulotteisella matriisilla: Toiminnallinen Kyvykkyyden kehittyminen Infrastruktuuripalvelut Liiketoimintamalli Teknologinen Organisaation kyvykkyyden kehittymistä kuvaavana ajatusmallina on, että kuvassa sinisellä nuolella esitetty organisaation kehityspolku ei ole suora, vaan edellyttää päätöksiä, valintoja ja kehittämistä toiminnallisella, teknologisella ja infrastruktuuriakselilla. Pelkän teknologian kehittäminen ilman toiminnan muutosta ei merkittävissä määrin paranna organisaation toimintaa, ei myöskään pelkän liiketoimintatavan kehittäminen ilman, että se tehdään tehokkaammilla teknisillä ratkaisuilla. Monissa tapauksissa toiminnallinen tai teknologinen kehittäminen edellyttää myös muiden ulottuvuuksien kehittämistä. Kehittämisprosessissa on oleellista huomata, että ICT-päätökset ja strategiat ovat aina sidoksissa myös liiketoimintapäätöksiin ja strategioihin. Parempien asiakkuuksien kehittäminen edellyttää myös parempia tietoteknisiä ratkaisuja ja parempaa

11 11 infrastruktuuria. Näin ollen kuljetusalustojen hallinnan ja seurattavuuden kehittäminen ei ole pelkästään teknisten ratkaisujen kehittämistä ja valintaa, vaan hallintaprosessin kehittäminen edellyttää toisaalta liiketoiminnasta lähtevää tarvetta, ja toisaalta edellyttää toimintatapojen muuttamista siten, että uudesta teknologiasta voidaan ottaa kaikki hyöty irti. Uuden toimintamallin, -teknologian ja -kulttuurin haasteena on verkostoitunut toimintatapa. Prosesseihin liittyy useita osapuolia ja siksi useinkaan ei yksin riitä, että yrityksen sisällä saadaan alustat tunnistettua, koska kuljetusalustat liikkuvat myös organisaatioiden välillä. Kuljetusalustojen merkinnän, lähettämisen kirjaamisen sekä palautuvien alustojen tunnistamisen lisäksi tietoa täytyy usein saada kerättyä myös siitä, mitä alustalle tapahtuu sen siirtyessä pois lähtöpaikastaan. Tietoa voidaan tuottaa ja hyödyntää monissa prosessin vaiheissa ja monen osapuolen toimesta, ja siksi yhtenäisistä menettelytavoista ja teknisistä ratkaisuista sopiminen on tärkeää. Kuljetusalustojen tehokas hallintaprosessi mahdollistaa ja jopa edellyttää myös sidosryhmien - asiakkaiden, alihankkijoiden ja kumppaneiden - sitomista järjestelmään. Suljetussa mallissa, jossa alustat kiertävät takaisin lähettäjälle/omistajalle, voidaan menettely hoitaa muutenkin - esimerkiksi siten, että kuljetusalustat kirjataan siinä vaiheessa kun ne lähtevät varastosta/terminaalista ja kirjataan uudelleen siinä vaiheessa, kun ne saapuvat takaisin. Käytännöllisempää kuitenkin on, että tietojen mm. tapahtumien ja vastuunsiirtojen rekisteröinti on reaaliaikaista. Kuljetusalustojen merkitsemiseen liittyvät tekniset kysymykset muodostavat toimintamallien kehittämistä pienemmän haasteen, vaikka tunnistamisteknologioita onkin useita, ja vaikka monissa prosesseissa on tarvetta sekä visuaaliseen tunnistukseen (esim. viivakoodi) ja sähköiseen tunnistamiseen (RFID, RF-Motes). Jotkut alustojen merkitsemiseen liittyvät seikat vaikuttavat myös suoraan toimintamallien kehittämiseen: esimerkiksi tunnisteiden lukemisen organisointi saattaa vaikuttaa siihen, missä prosessin vaiheessa, missä paikassa ja kenen toimesta tunnistaminen ja tunnisteiden rekisteröinti tehdään. Toimintamallien kehittämisessä saattaa olla myös tarpeita kehittää malleja, joissa aktiivisina osapuolina on useita organisaatioita. Tällaisten mallien ja ratkaisujen kehittämisessä oleellisia ovat yhteisesti hyväksytyt tai standardoidut menettelytavat. Kuljetusalustojen viivakoodipohjainen tunnistus edellyttää usein aktiivisempaa tunnisteen lukuprosessia kuin etäluettavat tunnisteet: tarpeena on tunnisteen visuaalinen näkyvyys ja läheltä yleensä senttien päästä tapahtuva luenta. Etäluenta kuitenkin edellyttää, että alustat kuljetetaan lukuporttien kautta jotta alustan tiedot voidaan rekisteröidä. Lukuporttien sijoittelu, ajoneuvojen varustelu ja muut vastaavat seikat vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tavaroiden ja alustojen käsittely sekä alustojen fyysiseen käsittelyyn ja siirtämiseen liittyvän informaation tarve ja sisältö muodostuu kuljetusprosessin eri vaiheissa. Kuljetusalustojen seurantaan ja hallintaan liittyvät teknologiset kehittämistarpeet ja prosessinkehitystarpeet liittyvät mm. seuraaviin seikkoihin: Yksittäisen alustan merkitseminen. Alustalle on mahdollista luoda identiteetti yhden käyttötapahtuman ajaksi (esim. lähetyksestä palautusvastaanottoon) tai koko alustan elinkaaren ajaksi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että alustalla on pysyvä identiteetti, ja alusta on tunnistettavissa myös sen ollessa tyhjänä tai poissa aktiivikäytöstä Alustojen, osapuolten, paikkojen, kuljetusvälineiden yms. prosessiin liittyvien kohteiden tunnistamistavat.

12 Prosessikehitys: missä prosessin vaiheessa ja miksi alustoja ja osapuolia yms. tunnistetaan Miten prosessissa tapahtuvat vastuunvaihdot voidaan todentaa, minkälaisia sopimuskäytäntöjä tarvitaan, minkälaisia allekirjoituskäytäntöjä tarvitaan. Alustojen tunnistamista tukevien teknisten ratkaisujen luominen (tietojärjestelmät, lukulaitteet). Lisäksi on luotava käytännöt sille, millä menettelytavalla esimerkiksi osapuoli tunnistetaan. Tarpeet vaihtelevat paljon sen mukaan, minkälainen on toimintaprosessi (esim. tarvitaanko mobiiliteknologiaa, minkälaisia raportointi- ja hallintatarpeita on olemassa). Tiedon jakaminen toimintaverkostossa: tietosisällöt, verkot, käyttäjät, käyttövaltuudet Infrastruktuuri: minne tiedot tallennetaan, mitä olemassa olevia rekistereitä voidaan hyödyntää jne. 12

13 13 4 Tavoitetila 4.1 Tavoitetilan kuvaus Yleistä Elinkeinoelämä on murrosvaiheessa siirtyessään verkostoituvaan globaaliin toimintaan. Suomessa on totuttu toimimaan joustavasti liiketoiminnan, sen prosessien ja tietotekniikan kehityksessä. Tulevaisuuden arvoverkkojen muodostuminen ei ole teknologiakysymys vaan haasteena on, miten saadaan eri toimialat, verkostot, yritykset ja organisaatiot aidosti sitoutumaan entistä tiiviimpään, luottamukselliseen ja avoimeen yhteistyöhön. Organisaatioiden toiminnassa verkostoituminen näkyy lisääntyvänä tiedon hallinnan ja jakamisen tarpeena, ja vastavuoroisesti lisääntyvä informaation kerääminen prosessin eri vaiheista mahdollistaa prosessin paremman hallinnan ja ohjaamisen. Monissa tapauksissa verkostot ulottuvat kansallisten rajojen yli: joko alihankkijat, toimittajat, asiakkaat tai kumppanit ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Globaalissa toiminnassa muutos merkitsee kahdenkeskisen, paikallisen joustavuuden sijaan sopeutumista entistä tiukemmin kansainvälisiin malleihin ja standardeihin. Toisaalta elinkenoelämä on jo pitkään hyödyntänyt kansainvälisiä ratkaisuja toiminnassaan (esim. EDIFACT, EAN-kooditus), joten kansainvälisen kehitystyön seuranta, siihen osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen ei ole yrityksille uutta. Muutos liiketoiminnassa ja teknologiassa on nopeaa, joten tarvitaan koko elinkeinoelämän eri tahojen jatkuva kehittämisprosessi. Kehittäminen ja käytännön soveltaminen vaatii avoimia, joustavia ja yleisiä malleja ja standardeja. Näitä välineitä on kehitettävä kaikilla tasoilla liiketoiminnan prosesseista tarvittaviin teknisiin välineisiin luvun alussa alkanut tuotetunnisteiden harmonisoituminen on yksinkertaistanut ja selkeyttänyt organisaatioiden prosesseja ja logististen ketjujen toimintaa. Tuotteiden tunnistamisen lisäksi toimintaprosesseissa on ilmennyt tarpeita kuljetuspaukkausten tunnistamiseen, ja nyt prosessien virtaviivaistamiseksi tarvitaan ratkaisuja myös kuljetusalustojen tunnistamiseen. Kuljetusalustojen tunnistamisen tarve ei kohdistu enää pelkästään alustojen kierron hallintaan, vaan tarpeet kohdistuvat myös siihen, että kuljetusalustan tai varastointialustan tunniste mahdollistaa myös alustalla olevan tavaran tunnistamisen, jolloin yhdellä yksiselitteisellä tunnisteella voidaan hallita entistä suurempia eräkokoja. Tarpeet asettavat kuitenkin uusia vaatimuksia toimintatavoille sekä tietojärjestelmille sekä esimerkiksi prosessin osapuolten tunnistamiselle. Yritysten tavoitetilat vaihtelevat yksittäisten ratkaisujen ja teknologian implementoinnin syvyyden osalta. Useimpien yritysten pitkän aikavälin tavoitteet ovat kuitenkin yhteneviä, ja erot syntyvät pääasiassa yritysten toimintaprosessien kypsyysaste-eroista: joillakin yrityksillä on tarpeena kehittää järjestelmien välistä elektronista tiedonsiirtoa, toiset puolestaan pyrkivät pitkälle meneviin järjestelmäintegraatioihin ja osapuolten prosessien yhdistämiseen. Kehittämisprosessia voidaan tarkastella nelitasoisena, alkaen yksinkertaisesta tarpeesta identifioida ja hallita kuljetusalustoja ja päättyen verkostontoiminnan ja toimintakulttuurin kehittämiseen, joka puolestaan asettaa uusia tarpeita yksittäisen yrityksen hallintaprosessien kehittämiselle. Lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon se, että kehittämisprosessin vaiheissa syntyy tai vaiheet mahdollistavat spin-offeja: uudenlaisia teknisiä ratkaisuja, uutta toimintakulttuuria ja uutta liiketoimintaa. Alla oleva kuva esittää spiraalimaista kehityspolkua, jossa yksittäisen ongelmanratkaisun kautta edetään organisaation prosessien kehittämiseen, joka puolestaan laajenee

14 14 kumppanien toiminnan ja toimintaverkoston kehittymiseen, joka taas edellyttää organisaatiolta sisäistä kehittämistä. Kuljetusalustojen hallinnan tarve Oman prosessin tehostaminen ja Kuljetusalust ojen tunnistamise laadun n ja hallinnan tarve parantaminen Verkoston toimintakulttuurin Tiedon kehittäminen/ Oman jakaminen ja Kuljetusalust prosessin kumppaneid kehittyminen ojen laadun en tunnistamise parantamine prosessikehi n ja n tyksen hd lli t hallinnan tarve Tiedon jakaminen ja kumppaneiden Oman Kuljetusalust prosessiprosessin ojen laadun kehityksen tunnistamise parantamine n ja n hallinnan tarve mahdollistaminen Konkreettiset tarpeet Tavaran ja kaluston tunnistaminen on vain osa prosessien ja prosessinhallinnan kehittämistarpeista. Ensimmäisenä vaatimuksena kehittämiselle on tunnistaa prosessin toimijat, toimintaympäristö / -verkosto sekä prosessiin liittyvät ajankohdat. Listaa MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN voidaan laajentaa myös kysymyksillä MILLÄ, MITEN ja MIKSI. Konkreettisena tarpeena kehittämistyössä on pitää tehtävät ratkaisut mahdollisimman kustannustehokkaina. Jo nykyisin luotuja rekistereitä tulisi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan, ja esimerkiksi kansalliset tuote- ja kalustorekisterit, SKAL:n rahtikirjanumerot ja kollilappuavaruudet, ajoneuvorekisteri, yritystunnusrekisteri ja muut kooditietopankit sekä yhteisesti sovitut käytössä olevat tunnistekäytännöt tulisi hyödyntää mahdollisimman pitkälle, koska jokaisen uuden tunnisteen tai rekisterin käyttöönotto lisää investointeja. Lisäksi tarpeena on se, että tekniikan käytönkustannukset saataisiin minimoitua. Tästä syystä ratkaisujen tulisi olla sellaisia, että nykyistä laitekantaa, esimerkiksi matkapuhelimia, voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tulevissa ratkaisuissa. Vaikka tietoarkkitehtuuri ei ota kantaa laitteisiin ja teknologiaan on tässä hankkeessa tarpeen määritellä tavoitteellinen visio, johon sekä konkreettisen kuljetustoiminnan ja tieliikenteen sekä tietoyhteiskunnan kehityksen tulisi tarjota loogisia vastauksia. Hanke ei pysty synnyttämään yhtenäistä infrastruktuuria ja uusia yhtenäisiä toimintatapoja, mutta hankkeen tekemillä kuvauksilla ja määrittelyillä voidaan vaikuttaa infrastruktuurin syntymiseen.

15 15 Toimintatavan kehittämisessä on lisäksi tarve reaaliaikaisuuteen: perinteiset eräsiirtoihin pohjautuvat tiedonvälitysratkaisut eivät palvele toimintatapaa, jossa tavaran ja sen kuljettamiseen käytettävien alustojen kulkua seurataan ja ohjataan verkostossa. Verkostomaisessa toimintatavassa syntyvien suurten tapahtumamäärien takia on lisäksi vaikea kuvitella, että tapahtumatietoja lähetettäisiin aktiivisesti kaikille mahdollisille intressiosapuolille. Pikemminkin ollaan siirtymässä tilanteeseen, jossa informaatio tarjotaan sitä tarvitsevien käyttöön, eli perinteisestä push-tiedonsiirtomoodista ollaan siirtymässä pull-moodiin, jossa tiedon käyttäjät ovat aktiivisia. Tämä muutos ei kuitenkaan vähennä tarvetta sille, että tiedon on oltava tarvittaessa saatavilla, oikeana ja oikea-aikaisena. Miksi tietoa kuljetustapahtumista ja kuljetusalustojen liikkeistä sitten kerätään? Konkreettisimpana lähiajan tavoitteena on hallita suurempia kuljetusyksikköjä ja toisaalta saada tietoa paluulogistisiin tarpeisiin: kaluston kierron hallintaan ja seurantaan ja siksi, että myös kuljetusalustojen käyttö olisi mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Lisäksi tavoitellaan mahdollisuutta sille, että kuljetusalustojen käytöstä voitaisiin tarvittaessa laskuttaa käyttäjää. Tarpeena on lisäksi mitata toimintaprosessin laatua. Jo lähiajan tavoitteena on monilla organisaatioilla vähintään tietää kuljetuksiin käytetty aika, kuljetusmatkat, volyymit, pysähdysten määrä ja karkea kulkureitti, jotta kuljetukset voidaan optimoida parhaalla mahdollisella tavalla. 4.2 Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Tässä luvussa tarkastellaan sitä, mitkä ovat asioita, joita kehittämällä kuljetusalustojen hallintaprosessia ja yleensäkin kuljetusprosessia voidaan tehostaa. Ratkaisut eivät ole pelkästään teknisiä (esim. tunnisteratkaisut), vaan lisäksi tarvitaan prosessin liittyvien osapuolten ja roolien identifioimista (4.2.1, osapuolet), toimintatapojen kehittämistä esimerkiksi siten, että kaikki prosessiin liittyvät osapuolet ovat yhtä mieltä kirjattavista tapahtumista ja vastuunvaihtopisteistä (4.2.2, prosessit), prosessissa syntyvistä ja käsiteltävistä tiedoista (4.2.3, informaatiosisällöt), tietojen koodituksesta (4.2.4, kooditus) ja kuljetusalustojen tunnistamisteknologioista (4.2.5, tunnisteet). Luku ei sinänsä ota kantaa yksittäisen vaihtoehdon paremmuuteen tai huonommuuteen, vaan valinnat ja niistä koostuva suositus uudeksi kansalliseksi toimintatavaksi tehdään luvussa Osapuolet Alla olevaan malliin on kuvattu kuljetusalustojen ulkoistamisen ja vuokrauskäytön mahdolliset osapuolet/toimijat ja päätoiminnot. Malli on nykyistä kuljetusalustoja käyttävien yritysten käyttämää menettelytapaa laajempi, koska mallilla on pyritty mahdollistamaan myös uudenlaiset alustojen omistajuus- ja käyttömallit. Rakenne ei ole sitova, eli mallin osajoukkoina olevia ratkaisuja voidaan myös toteuttaa: Etenkin nykyisin monissa tapauksissa esimerkiksi alustan omistajan, vuokralleottajan ja tavarantoimittajan roolissa toimii kaikissa sama osapuoli, jolloin osa mallissa kuvatuista toiminnoista on organisaation sisäistä prosessia: mallia voidaan kuitenkin soveltaa myös tällaiseen tapaukseen. Mallin tarkoituksena on identifioida prosessin roolit ja osapuolet sekä auttaa sen tarkastelussa, missä tietoa kuljetusalustojen liikkeestä syntyy, mitä tietoa kukin osapuoli tarvitsee ja missä vaiheessa tietoa syntyy.

16 16 Päätoiminnot on jaettu kolmeksi erilliseksi prosessiksi: alustan hankinta- ja hävittämisprosessiksi (toiminnot A1 ja A2), vuokrausprosessiksi, jossa kuljetusalustaa ei liikuteta vaan jossa syntyy sopimus alustan käytöstä alustan omistajan ja vuokralleottajan välille (toiminnot B1 ja B2), sekä alustan käyttöprosessiksi (toiminnot C1-C6). Samaa toimintojen merkitsemistapaa on käytetty myös myöhemmissä luvuissa. Kuljetusalustajärjestelmän toimijat ja päätoiminnot Kuljetusalustan kierto Sopimus B1 Sopiminen vuokrauksesta Sopimus Alustan v uokralleottaja Lasku Luovutusvaltuus Vuokran alku B2 Alustan v uokran laskutus C1 Ty hjän alustan nouto varikosta Vuokran alku Kuljetusalustan omistaja Tav arantoimittaja Vuokran loppu C2 Ty hjän alustan jättö tavarantoimittajalle C3 A1 Kuljetusalustan hankinta A2 Kuljetusalustan häv ittäminen Täy den alustan nouto tavarantoimittajalta Vuokran loppu C4 Alustan kuljettaja Täy den alustan jättö tav aran v astaanottajalle C5 Kuljetusalustav arikko Ty hjän alustan nouto tavaran v astaanottajalta Tav aran v astaanottaja C6 Ty hjän alustan palautus v arikkoon

17 17 Mallissa mainittujen osapuolten roolitus on seuraavanlainen: Nimi Lyhenne Rooli Alustan kuljettaja Osapuoli, esimerkiksi kuljetusliike, jonka vastuulla on alustan fyysinen kuljettaminen sen luovutuspaikasta vastaanottopaikkaan. Alustan Osapuoli jonka käytössä kuljetusalusta on pysyvästi tai vuokralleottaja tilapäisesti. Voi olla sama kuin alustan omistaja. Kuljetusalustan Osapuoli joka omistaa alustan. Voi olla sama kuin omistaja vuokralleottaja. Kuljetusalustavarikko Osapuoli, joka huolehtii tyhjien alustojen vastaanottamisesta, mahdollisesta tarkastamisesta ja kunnossapidosta sekä varastoinnista ja luovuttamisesta kuljetuskäyttöön. Tavarantoimittaja Toimitusketjun osapuoli, jonka lähettämää tavaraa alustalla kuljetetaan. Tavaran Toimitusketjun osapuoli, jonka tilaamaa tavaraa alustalla vastaanottaja kuljetetaan. Yksinkertaisimmillaan prosessiin liittyy yksi osapuoli, jolla on tarvetta hallita alustojaan esimerkiksi varastoinnissa. Yleisin malli on kuitenkin kahden (lähettäjä/vastaanottaja) tai kolmen (lähettäjä/kuljettaja/vastaanottaja) osapuolen prosessi. Malli ei ota kantaa siihen, onko osapuolena henkilö vai hänen edustamansa organisaatio, mutta lähtökohtaisesti kauppatapahtuman osapuolena on aina organisaatio, jota henkilöt edustavat. Kysymyksen tarkastelu on kuitenkin oleellista etenkin niissä tapauksissa, joissa kuljetusalustan siirtoon osapuolelta toiselle liittyy myös vastuiden tai velvoitteiden siirtona esimerkiksi palautusvelvoitteen tai vuokra-ajan alkamisen muodossa. Osapuolen sisäiset vastuusuhteet voidaan määritellä erillisellä sopimuksella (esim. sopimuksella siitä, kenellä on oikeus vastaanottaa lähetyksiä tai kuitata asiakirjoja), joten asialla ei ole merkitystä yleisessä, teoreettisessa mallissa Prosessit Prosessina kuljetusalustojen vuokrausmalliin perustuva liikkuminen osapuolten välillä voidaan kuvata seuraavasti. Mustat nuolet kuvaavat informaatiovirtoja, ja alustan fyysinen siirtyminen on kuvattu oranssilla, paksulla nuolella. Prosessikuvauksen osapuolet ovat samat kuin kohdassa mainitut toimijat.

18 18 Kuljetusalustan vuokraus prosessina Kuljetusalustan omistaja Alustan v uokralleottaja Kuljetusalustav arikko Alustan kuljettaja Tav arantoimittaja Tav aran v astaanottaja Vuokraussopimus Tieto sopimuksesta Luov utusv altuus Toimitusv ahv istus Ty hjän alustan luov utus varikosta Ty hjä alusta Luov utusohje Kuljetustilaus Ty hjä alusta Ty hjä Ty hjän alustan v astaanotto Tieto luov utuksesta: Vuokran alku Alustan täyttö Tieto luov utuksesta: Vuokran alku Täy si Täy den alustan v astaanotto Kuljetustilaus Täy si alusta Täy den alustan luov utus Vuokranlaskentajakso Täy si alusta Täy si Alustan ty hjenny s Ty hjän alustan palautus varikkoon Ty hjä Ty hjä alusta Kuljetustilaus Ty hjä alusta Ty hjän alustan luov utus Tieto palautuksesta: Vuokran loppu Tieto palautuksesta: Vuokran loppu Vuokralasku Yksinkertaisimmillaan toimintatavalla varmistetaan, että lähetyksen mukana kulkeva kuljetusalusta palaa takaisin lähettäjälleen. Tällaisessa tapauksessa alusta sidotaan kuljetustapahtumaan, eli lähettävälle organisaatiolle jää tieto siitä, kenelle alusta on lähetetty. Alustan palautuessa alusta kirjataan palautuneeksi. Monimutkaisimmassa prosessivaihtoehdossa alustan omistajaosapuoli on eri osapuoli kuin käyttäjä. Prosessiin saattaa liittyä myös erillinen alustan vuokraajaosapuoli sekä erillinen kuljetusalustavarikko. Varsinainen alustan käyttö kuljetustapahtumassa ei kuitenkaan lisää osapuolten määrää: alustalla on aina lähettäjä, kuljettaja ja vastaanottaja, joskin tällaisia kuljetustapahtumia voi olla ketjutettuna useita yhdessä prosessissa: yhdessä roolissa, esimerkiksi tavarantoimittajana, voi siis olla useita osapuolia. Prosessiin liittyvät alustan tunnistuspisteet on merkitty prosessikaavioon punaisilla ympyröillä. Eheällä viivalla piirretyissä tunnistuspisteissä vastuu alustasta siirtyy osapuolelta toiselle. Katkoviivoilla piirretyt tunnistuspisteet liittyvät osapuolten sisäisiin prosesseihin: tällaisessa tapauksessa esimerkiksi tavarantoimittaja tunnistaa alustan liittääkseen tiedon alustasta tavarantoimitukseen. Vastaavasti tavaran vastaanottaja voi tunnistaa alustan muuttaakseen alustan statuksen vastaanotetusta tyhjennetyksi, jolloin alusta on valmis noudettavaksi.

19 19 Kuljetusalustan tunnistuspisteet Kuljetusalustan omistaja Alustan v uokralleottaja Kuljetusalustav arikko Alustan kuljettaja Tav arantoimittaja Tav aran v astaanottaja B1 Vuokraussopimus B1 Luov utusv altuus Tieto sopimuksesta Toimitusv ahv istus Ty hjän alustan luov utus varikosta Tieto luov utuksesta: Vuokran alku Tieto luov utuksesta: Vuokran alku C1 Ty hjä alusta Luov utusohje Kuljetustilaus Ty hjä alusta Kuljetustilaus Täy si alusta C2 C3 Ty hjä Täy si Ty hjän alustan v astaanotto Alustan täyttö Täy den alustan luov utus Täy den alustan v astaanotto Vuokranlaskentajakso Ty hjän alustan palautus v arikkoon C6 Ty hjä alusta Täy si alusta Kuljetustilaus Ty hjä alusta C4 C5 Täy si Ty hjä Alustan ty hjenny s Ty hjän alustan luov utus Tieto palautuksesta: Vuokran loppu Tieto palautuksesta: Vuokran loppu B2 Vuokralasku Prosessiin liittyvät toiminnot, toimintojen toteutumiseksi tarvittavat tiedot ja toimintojen tuottamat tiedot ovat seuraavat: Nro Toiminto Kuvaus Frekvenssi A1 Kuljetusalustan Elinkaaren alku: Toiminto hankinta tuottaa yksilöidyn alustan kuljetusalustajärjestelmän käyttöön ja kuljetusalustavarikkoon. Vastuu alustasta siirtyy A2 B1 Kuljetusalustan hävittäminen Sopiminen vuokrauksesta kuljetusalustavarikolle. Elinkaaren loppu: Toiminto poistaa yksilöidyn alustan kuljetusalustavarikosta ja kuljetusalustajärjestelmän käytöstä. Kuljetusalustavarikko vapautuu alustan vastuusta. Vuokralleottaja ja kuljetusalustan omistaja sopivat tietystä määrästä tietyt ominaisuuskriteerit täyttävien alustojen käytöstä. Kuljetusalustavarikko valtuutetaan Tarvittavat tiedot Yksilöity kuljetusalusta Alustojen määrä- ja ominaisuustiedot Tuotetut tiedot Kuljetusalusta yksilöinti- ja ominaisuustietoineen Tieto alustan hävittämisestä Vuokrasopimus, luovutusvaltuus kuljetusalustavarikolle Osapuolet Kuljetusalustan omistaja, kuljetusalustavarikko Kuljetusalustan omistaja, kuljetusalustavarikko Kuljetusalustan omistaja, alustan vuokralleottaja, kuljetusalustavarikko

20 20 luovuttamaan sopimuksen mukaiset alustat vuokralleottajan käyttöön. B2 C1 C2 C3 C4 C5 Alustan vuokran laskutus Tyhjän alustan nouto varikosta Tyhjän alustan jättö tavarantoimittajalle Täyden alustan jättö tavaran vastaanottajalle Tyhjän alustan nouto tavaran vastaanottajalta Kuljetusalustan omistaja laskuttaa vuokralleottajaa vuokrasopimukseen kirjattujen periaatteiden mukaisesti. (Taulukon mallissa vuokra alkaa, kun alusta noudetaan varikosta, ja loppuu, kun alusta palautetaan varikkoon.) Vuokrajakson alku: Tavarantoimittaja 1) antaa kuljettajalle toimeksiannon noutaa alusta varikosta ja kuljettaa tavarantoimittajalle sekä 2) varikolle luovutusohjeet. Konseptista riippuen varikko ilmoittaa noudosta alustan omistajalle tai vuokralleottajalle. Kuljettaja ilmoittaa noudosta tavarantoimittajalle (tarvittaessa). Vastuu alustasta siirtyy kuljettajalle. Kuljettaja jättää alustan tavarantoimittajalle, joka kuittaa ottaneensa sen vastaan. Vastuu alustasta siirtyy tavarantoimittajalle. Tavarantoimittaja antaa kuljettajalle ajotoimeksiannon noutaa alusta ja kuljettaa tavaran vastaanottajalle. Kuljettaja noutaa kuormatun alustan. Luovutus ja vastaanotto kuljetukseen kuitataan. Vastuu alustasta siirtyy kuljettajalle. Kuljettaja luovuttaa alustan tavaran vastaanottajalle. Luovutus kuljetuksesta ja vastaanotto kuitataan. Vastuu alustasta siirtyy tavaran vastaanottajalle. Tavaran vastaanottaja antaa ajotoimeksiannon kuljettajalle. Kuljettaja noutaa alustan. Luovutus ja vastaanotto kuljetukseen kuitataan. Vastuu alustasta siirtyy kuljettajalle. Yksilöity alusta, vuokrasopimus, vuokran alku, vuokran loppu Luovutusohje, kuljetustilaus Rahtikirja Kuljetustilaus Rahtikirja Kuljetustilaus Vuokralasku, vuokrasopimuksen päivitys Yksilöidyn alustan luovutustiedot, vuokrakiintiön päivitys, tieto tavarantoimittajalle, tieto kuljetusalustan omistajalle, vuokran alku, rahtikirja Yksilöidyn alustan luovutuksen ja vastaanoton kuittaus Yksilöidyn alustan luovutuksen ja vastaanoton kuittaus, (lähetysluettelo), rahtikirja Yksilöidyn alustan luovutuksen ja vastaanoton kuittaus Yksilöidyn alustan luovutuksen ja vastaanoton kuittaus, rahtikirja Kuljetusalustan omistaja, alustan vuokralleottaja Alustan vuokralleottaja, alustan kuljettaja, tavarantoimittaja, kuljetusalustavarikko, kuljetusalustan omistaja Alustan kuljettaja, tavarantoimittaja Täyden alustan nouto tavarantoimittajalta Tavarantoimittaja, alustan kuljettaa Alustan kuljettaja, tavaran vastaanottaja Tavaran vastaanottaja, alustan kuljettaja

21 21 C6 Tyhjän alustan palautus varikkoon Vuokrajakson loppu: Kuljettaja jättää alustan varikkoon. Luovutus ja vastaanotto kuljetuksesta kuitataan. Tieto alustan palautumisesta menee sen omistajalle (tai vuokralleottajalle). Vastuu alustasta siirtyy varikolle. Rahtikirja, vuokrasopimus Yksilöidyn alustan luovutuksen ja vastaanoton kuittaus, vuokran loppu, tieto alustan omistajalle Alustan vuokralleottaja, alustan kuljettaja, kuljetusalustavarikko, kuljetusalustan omistaja Malli mahdollistaa sen, että toiminnot C2-C5 voivat toistua useita kertoja peräkäin ilman, että toiminnot C1 ja C6 toteutuvat: vuokralle otettu alusta voi olla käytössä pitkään, ilman että se palautuu varikkoon. Alusta voi myös palautua vuokralleottajalle joka käyttää alustaa uudestaan, tai vastaanottaja (toiminnossa C4) voi käyttää alustaa omassa prosessissaan ja käyttää alustaa tavaroiden toimittamiseen (toiminnot C3 ja C4 toistuvat, mutta rooleissa ovat eri osapuolet kuin alkuperäisessä prosessissa) Alustojen oikea-aikainen saatavuus ei ratkea pelkällä alustojen tunnistamisella. Tunnistaminen mahdollistaa kuitenkin seurannan siitä, missä alustoja on, kertyykö niitä tietyille osapuolille, mikä on niiden kiertonopeus ja yksinkertaisimmillaan toimitustiedon perusteella saadaan jäljitettyä se, kenen hallussa alustoja on ja missä ne maantieteellisesti sijaitsevat. Monissa sovelluksissa kuljetusalusta saa identiteetin kuljetustapahtuman ja/tai alustalla kuljetettavan tavaran perusteella: esimerkiksi suomalainen kolliosoitelappu tai SSCCsarjatoimitusyksikkökoodi identifioi kuormalavan, rullakon tms. yksikön sisällön ja/tai kuljetusreitin perusteella. Alustalla ei ole identiteettiä, mikäli sillä ei ole kuormaa, ja muutokset kuormassa muuttavat myös alustan tunnistetta. Näissä tapauksissa kuljetusalusta nähdään eräänlaisena pakkauksena jolla on sisältö, eikä alustana, jolla on oma elinkaarensa Informaatiosisällöt Kuljetusalustojen tunnistamis- ja hallintaprosessissa tarvittava tietosisältö riippuu siitä, minkälainen prosessi on, kuinka monta osapuolta prosessiin osallistuu ja mitä kaikkea tietoa prosessissa kerätään, jaellaan ja hallitaan. Seurantaan ja hallintaan tarvittava tietosisältö on kuitenkin kohtalaisen suppea. Monet fyysiseen kuljetustapahtumaan tai kuljettamisen taustalla olevaan kauppatapahtumaan liittyvät tiedot eivät suoranaisesti liity kuljetusalustojen seuranta- ja hallintaprosessiin, mutta verkostoituneen liiketoiminnan hallinnan kannalta kauppatapahtumatiedot ja kuljetusalustatiedot on syytä saada linkitettyä keskenään tietojärjestelmissä. Alla olevassa kuvassa on prosessin laajuutta kuvattu viidellä vaihtoehtoisella mallilla, jossa ensimmäisessä kuljetusalustojen hallintatarve kohdistuu osapuolen sisäiseen prosessiin ja laajimmassa muodossa alkuperäinen prosessin omistaja ei ole prosessin alussa tietoinen siitä, ketkä osapuolet liittyvät mukaan prosessiin, eli prosessi on varsin dynaaminen. Tällainen dynamiikka asettaa uudenlaisia haasteita prosessin ja informaation hallinnalle.

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

Kuormankantajien hallinta Suomessa

Kuormankantajien hallinta Suomessa Kuormankantajien hallinta Suomessa 30.05.2007 Projektin tuloksia 1 Taustaa Kuljetusalustojen hallinta ja jäljitettävyys projekti 2005 LVM kutsui keväällä 2006 suurimpien kuormankantajien käyttäjien yritysedustajat

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu Kylmäkuljetuspalvelu Vain sisäiseen käyttöön. -kylmäkuljetus laajentaa markkina-aluettasi Markkinoilla tarve pienehköille tai pienille elintarvikekuljetuksille Teollisuus, maahantuonti, tukkukauppa, lähi-

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kaasupullojen käsittely.

Kaasupullojen käsittely. Kaasupullojen käsittely. 2 Turvallinen käsittely Turvallinen käsittely. Kiitos, että valitsit AGAn! Autamme sinua turvallisessa kaasunkäsittelyssä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokenut käyttäjä. Tärkein

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Pekka Rautiainen SysOpen Oyj Logistiikan konsultointipalvelut FITS-syystapaaminen, Helsinki 14.11.2001 1 Esityksen rakenne Sinetöinti overseas-konttiliikenteessä Sähköinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sopimushallinta

Helsingin kaupungin sopimushallinta Helsingin kaupungin sopimushallinta Seminaari sähköisistä hankinnoista 11.11.2014 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslian oikeuspalvelut 11.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Tavoitteet I-II 3. Saavutettavat

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011 Kuljetusvahingot maakuljetuksissa Kai Kultalahti 12.5.2011 Sisällysluettelo Kuljetusvahingot maatiekuljetuksissa Mitä kaikkea asiakkaan lähetykselle voi sattua Missä tilanteissa kuljetusvahinkoja sattuu

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen varautuminen uusiin toimintamalleihin

Tiedolla johtamisen varautuminen uusiin toimintamalleihin Tiedolla johtamisen varautuminen uusiin toimintamalleihin HYVÄTKÄÄN N TIETOJÄRJESTELM RJESTELMÄT T EIVÄT TOIMI ILMAN HUIPPULAATUISTA DATAA Jouko Kiiveri Liiketoimintajohtaja Solteq Oyj TIEDOLLA ON HANKALA

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 9. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Kertakäyttöinen pahvilaatikko. Uudelleenkäytettävä laatikko puupohjaisesta biokomposiitista

Kertakäyttöinen pahvilaatikko. Uudelleenkäytettävä laatikko puupohjaisesta biokomposiitista Vaihtoehtoja pakkausratkaisuihin Kertakäyttöinen pahvilaatikko Uudelleenkäytettävä laatikko puupohjaisesta biokomposiitista Materiaali Biokomposiitti: Sidosaine polyeteeni, täyteaine havusellu (50 %) Kulutusta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja KEHITETTÄVÄ PROSESSI Tekninen keskus Työkoneiden ja autojen kustannusseuranta ja laskutus

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 IDrum Kaapeliteollisuuden toimitusketjun tehostaminen RFID-ratkaisuilla Selvitystyö, EP Logistics Osallistujat

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot